torstai 17. marraskuuta 2011

Passiivinenkin kannabiksen käyttö voi johtaa rattijuopumustuomioon

Itä-Suomen hovioikeus antoi 1.11.2011 hämmästyttävän ratkaisun, jota voidaan syystä pitää täydellisenä oikeusmurhana: autoa kuljettanut henkilö tuomittiin rattijuopumuksesta hänen oleskeltuaan aiemmin asunnossa, jossa oli poltettu kannabista. Oikeus uskoi, ettei syytetty ollut itse käyttänyt kannabista, mutta syytetyn tietoisuus kannabiksen hajoamistuotteiden mahdollisesta näkymisestä passiivisen käytön seurauksena huumetestissä oli riittävä peruste rattijuopumustuomiolle.

Itä-Suomen hovioikeuden päätös osoittaa huumehysteriaa hyväksi käyttävien poliitikkojen säätämien nollatoleranssilakien mielettömyyden. Kansalaisten luottamus oikeuslaitoksen ratkaisujen oikeudenmukaisuuteen ja suhteellisuuteen on syystäkin laskusuunnassa ja todellisuudesta erkaantuneiden huumebyrokraattien laatimat lait ovat johtaneet kafkamaisiin oikeudenkäynteihin, joissa syyttömiä tuomitaan vakavista rikoksista.

Käräjäoikeuskäsittely

Ennen hovioikeuskäsittelyä oli tapausta ehditty käsittelemään Pohjois-Savon käräjäoikeudessa. Syyttäjä vaati henkilöautoa kuljettaneelle henkilölle rangaistusta huumausaineen käyttörikoksesta ja rattijuopumuksesta. Syytetty kiisti molemmat syytteet.

Autoa kuljettaneen henkilön verestä todettu määrä karboksitetrahydrokannabinolia, joka on THC:n hajoamistuote, oli todella pieni, vain 0,009 mg/l. Syytetty ilmoitti, että hän ei ole itse käyttänyt kannabista, mutta myönsi oleskelleensa samassa huoneessa, jossa joku muu oli kannabista käyttänyt. Verestä löydetyn pitoisuuden määrä huomioiden syytetyn ilmoitus oli uskottava.

Rattijuopumusrikos edellyttää huumausaineen joutumista epäillyn kehoon huumausaineen tarkoituksellisen käyttämisen huumaamistarkoituksessa seurauksena. Rattijuopumus edellyttää myöskin tahallisuutta, mikä käytännössä tarkoittaa, että huumausainetta on käytetty huumaavassa tarkoituksessa ja myös sitä, että pelkästään altistuminen kannabistuotteen vereen imeytymiselle oleskelemalla tiloissa, joissa joku on käyttänyt tai käyttää kannabistuotteita, ei riitä tuomitsemisen perusteeksi. Tämä käy ilmi myös rikoslain 23 luvun 3 §:n 2 momentin säännöksestä ("… käytettyään huumausainetta niin…"). Tämän perusteella syytetyn asianajaja vaati rattijuopumussyytteen hylkäämistä kokonaan.

Syyttäjä vaati rangaistusta myös huumausaineen käyttörikoksesta. Syytetty kielsi syyllistyneensä käyttörikokseen, koska kannabiksen aineenvaihduntatuotetta on joutunut hänen kehoonsa ilman, että hän olisi sitä käyttänyt. Tällainen huumausaineen vereen joutuminen ei ole huumausaineen käyttämistä, joten myöskään siltä osin ei tuomitseminen voi tulla kysymykseen.

Käräjäoikeuden ratkaisussa syytetyn katsottiin kuitenkin syyllistyneen molempiin rikoksiin, eli rattijuopumukseen ja huumausaineen käyttörikokseen. Asian ratkaissut notaari Marika Mononen ei uskonut syytetyn väitettä kannabiksen hajoamistuotteiden joutumisesta hänen kehoonsa passiivisen käytön seurauksena ja syytetty tuomittiin sakkoihin. Huumausainerikoksissa näyttääkin toteutuvan ns. käännetty todistustaakka, joka ei kuulu suomalaiseen oikeuskäytäntöön.

Hovioikeuskäsittely

Sakkotuomion saanut mies valitti käräjäoikeuden päätöksestä hovioikeuteen ja vaati molempien syytekohtien hylkäämistä. Toisin kuin käräjäoikeuden Marika Mononen, pitivät hovioikeudessa asian ratkaisseet Esko Randelin, Anna-Kaarina Mäkinen ja Tuija Silvento mahdollisena, ettei syytetty ollut käyttänyt kannabista omatoimisesti.

Tästä huolimatta hovioikeus päätyi pitämään rattijuopumustuomion voimassa, koska se katsoi syytetyn menetelleen "tahallaan" siten, että hänen verestään voitaisiin mitata minimaalisia määriä kannabiksen hajoamistuotteita. Oikeuden mukaan syytetty oli ajoon lähtiessään pitänyt varsin todennäköisenä, että hänen veressään olisi ajon aikana tai sen jälkeen huumausaineen vaikuttavan aineen aineenvaihduntatuotetta.

Huumausaineen käyttörikoksen osalta hovioikeus katsoi, ettei mikään viitannut siihen, että syytetty olisi päihtymistarkoituksessa oleskellut tilassa, jossa on poltettu kannabista. Näin ollen jäi näyttämättä, että hän olisi käyttänyt huumausainetta siten kuin huumausaineen käyttörikosta koskevassa rikoslain 50 luvun 2a §:ssä tarkoitetaan. Huumausaineen käyttörikossyytteestä siis luovuttiin, mutta tuomio tuli vakavammasta rikoksesta, eli rattijuopumuksesta.

Suomessa on mahdollista tuomita henkilö rattijuopumuksesta, vaikka hän ei siihen olisikaan syyllistynyt. Tuomioon riittää syytetyn tietoisuus siitä, että jostain toiminnasta - kuten asunnossa oleskelusta - jäävä todistusaineisto voi mahdollisessa oikeudenkäynnissä puhua syytettyä vastaan. Oikeusvaltioperiaatteet eivät koske kannabiksen käyttäjiä tai heidän seurassaan oleskelevia.

Lähde: Itä-Suomen hovioikeuden päätös 1.11.2011 (I-SHO:2011:8)

keskiviikko 16. marraskuuta 2011

Kannabis EU:ssa - EMCDDA:n vuosiraportti 2011

Huumevirkamiehet ovat jo vuosia kertoneet kannabiksen käytön kasvun tasoittumisesta tai sen kääntymisestä laskuun. Tätä seikkaa on seurattu tarkkaan varsinkin nuorempien ikäluokkien kohdalla, ennustaahan niissä tapahtuvat muutokset tulevaisuuden käyttömalleja. Kannabiksen käyttö on joka tapauksessa yleistynyt kieltolain julistamisen jälkeen niin, että varoivaisenkin arvion mukaan 78 miljoonaa eurooppalaista on ainakin kerran kokeillut sitä ja 22,5 miljoonaa kuluneen vuoden aikana.

EU:n huumeseurantakeskus tarjoaa vuosittaisen katsauksen huumeongelmaan ja aivan alussa on syytä kehua maanosamme huumepolitiikan tilaa: "Maailmanmitassa Euroopalla on kehittynyt, harkittu ja jopa suhteellisen tehokas lähestymistapa laittomien huumausaineiden käytön vähentämiseen."

Täällä ei käyttäjiä roudata laihdutuskuurille pakkotyöleirille kuten Vietnamissa tai Venäjällä, eikä ammuta katuojaan koirien syötäväksi kuten Meksikossa. Mutta jotain huomautettavaa eurooppalaisesta hyvinvointihuumepolitiikasta löytyy:

"Joillakin merkittävillä osa-alueilla, kuten nuorten kannabiksen käytössä, on havaittavissa myönteisiä merkkejä. Toisaalta kehityksessä on ilmennyt huolestuttavia piirteitä etenkin synteettisten huumeiden markkinoilla ja yleensäkin siinä, kuinka käyttäjät nykyisin käyttävät entistä useampia aineita samanaikaisesti. Sekakäytöstä ja laittomien huumeiden käyttämisestä yhdessä alkoholin ja toisinaan myös lääkkeiden ja sääntelemättömien aineiden kanssa on tullut vallitseva huumeidenkäytön malli Euroopassa."

Tuore raportti tuo esille kannabiksen maailmanlaajuisen kieltolain toisen vaikutuksen, synteettisten kannabinoidien tulon laittomille markkinoille, mitä EMCDDA on käsitellyt aiemminkin. Kannabiksen kotikasvatuksen tukahduttaminen luo markkinoita synteettisille aineille. Markkinatalouden olosuhteissa pakkovalta tuottaa ei-aiottuja seurauksia.

Politiikan ja kannabiksen käytön välinen yhteys

116-sivuisen raportin sivulla 49 esitetään kaavio lainsäädännöllisten muutosten vaikutuksista kannabiksen käyttöön ja sen selitysteksti kertoo seuraavaa:

"Katkoviivakäyrä edustaa kannabiksen hallussapidosta määrättäviä rangaistuksia koventaneita maita ja yhtenäinen käyrä rangaistuksia lieventäneitä maita. Yksinkertaisimmillaan lakimuutoksen oletetaan vaikuttavan käytön levinneisyyteen siten, että rangaistusten koventaminen vähentää huumeen käyttöä ja lieventäminen lisää sitä. Tällä oletuksella katkoviivalla merkittyjen käyrien pitäisi kääntyä laskuun ja yhtenäisten käyrien nousuun muutoksen jälkeen. Kuvion perusteella kyseisissä maissa tehdyillä lakimuutoksilla ei kuitenkaan näyttäisi olevan suoraa yhteyttä kannabiksen käytön levinneisyyteen viimeisten kymmenen vuoden aikana."

Sivulla 19 sivutaan aivan liian vähälle huomiolle jätettyä politiikan ja poliisin toimien välistä ristiriitaa:

"Paljon on keskusteltu siitä, missä määrin politiikan muutokset vaikuttavat kannabiksen käyttöön. Tässä raportissa esitettyjen tietojen perusteella kannabiksen käytöstä määrättävien seuraamusten tiukentamisella tai lieventämisellä ei näyttäisi olevan suoraa yhteyttä käytön levinneisyyteen. Tämä viittaa siihen, että sen taustalla vaikuttavat prosessit ovat paljon monitahoisempia. Yleisenä huomiona voidaan kuitenkin todeta, että viimeisten kymmenen vuoden aikana Euroopan kannabispolitiikoissa on kohdistettu enemmän lainvalvontatoimia kannabiksen salakuljetukseen ja tarjontaan kuin sen käyttöön. Yhtenä syynä tähän on pyrkimys välttää mahdolliset kielteiset seuraukset siitä, että suuri määrä nuoria joutuu tekemisiin rikosoikeusjärjestelmän kanssa, etenkin jos kyse on vain kannabiskokeiluista."

"Tietojen mukaan kannabiksen käyttöön liittyvien rikosten lukumäärä Euroopassa kasvaa kuitenkin jatkuvasti, siitä huolimatta että levinneisyys on pysynyt vakaana tai jopa laskenut. Tämä saattaa viestiä mahdollisesta kuilusta poliittisten tavoitteiden ja käytännön välillä. Tälle kehitykselle on vaikea löytää syytä. Yksi mahdollinen selitys on se, että tiedot kuvaavat puuttumiskynnyksen liiallista alenemista (net-widening effect), josta seuraa, että mitä enemmän hallinnollisia seuraamuksia kannabiksen käytöstä säädetään, sitä herkemmin niitä myös sovelletaan käytännössä."

Esimerkki tästä "net-widening:stä" on Suomen poliisin saama pikasakotusoikeus, mikä on lisännyt huumerikollisuutta. Huumerikollisuus kasvaa virkavallan toiminnan eikä huumeiden käytön kasvun seurauksena. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kun rankaiseminen tehdään halvemmaksi, se lisää rankaisemista. EU:n politiikkana on edelleen toisistaan täysin erillään toimivat tutkimus, politiikka ja poliisitoimi.

Tämä raportin tiivistys kannattaa toistaa: "Tämä saattaa viestiä mahdollisesta kuilusta poliittisten tavoitteiden ja käytännön välillä."

Poliisin toimintaa ohjaa jotkin muut tietolähteet kuin ne, mihin verovarojamme käytetään EU:ssa ja siksi poliisin huumepolitiikka pitää julkistaa ja saattaa julkisen keskustelun alaiseksi.

Kannabisko huumausaine?

Raportti puhuu edelleen kannabiksesta huumausaineena, mitä kannabis ei ole. Sen kohdalla puhutaan toisinaan lievästä hallusinogeenista ja toisinaan sitä verrataan alkoholiin ja tupakkaan, koska sitä poltetaan ja se aiheuttaa lievän päihtymyksen kaltaisen olotilan. Huumausaine-termi on peräisin vuoden 1961 huumausaineyleissopimuksesta, joka laadittiin narcotic drugs -tyyppisten aineiden kauppaa vastaan ja jossa kannabis on vastoin kaikkea tutkittua tietoa sijoitettu samaan kategoriaan heroiinin ja kokaiinin kanssa. Siten huumausaine-termillä viitataan epätieteellisesti "vuoden 1961 huumesopimuksessa kielletyihin aineisiin", mikä ei kerro mitään itse aineesta tai sen vaikutuksista. Tämä saattaa kuulostaa sanamagialta, mutta vuoden 1961 jälkeen on uhrattu valtavat määrät aikaa ja resursseja kannabiksen osoittamiseksi narkoottiseksi huumeeksi.

Siksi kaikkea virallista kannabiskirjoittelua leimaa sisäänrakennettu tyhmyys: Skunk-kannabis ei ole katunimi, vaan virkamiesten ja poliitikkojen keksimä hassutus (s. 50) kuten kannabisruoho ja hartsi, joiden tausta on em. vuoden 1961 sopimustekstissä eikä "kaduilla". Kannabiksesta ei virallisissa yhteyksissä puhuta eikä kirjoiteta ilmiötä eritellen. Sen käyttäjiä, takavarikkotietoja jne. luokitellaan ja tehdään eri suuntiin osoittavia käyrästöjä kuten tässä uusimmassa EMCDDA:n raportissa. Toisaalta huumesodan eli kannabiksen laajamittaisen kitkemisen kustannuksia ei tämäkään raportti paljasta.

EMCDDA:n omasta kannabistutkimuksesta huolimatta raportin retoriikka on vanhan politiikan jatketta kannabisruoho-termiä myöten, joka on INCB:n (International Narcotics Control Board) edelleen käyttämä termi. INCB:n sanelemaa on myös keskittyminen huumeongelmaan kannabiksen käytön näkökulmasta, kun selvästikin ongelma on päihteiden käyttö ja sekakäyttö, kuten raportin alussa huomautetaan.

Skunk-ilmiö oli aikoinaan seurausta siitä, että poliisi alkoi kitkemään käyttäjien ulkokasvatuksia ja kasvattajat alkoivat jalostaa sisäkasvatukseen soveltuvia lajikkeita - joita on siis lukemattomia muitakin kuin skunk. Spice-ilmiö on suoraa seurausta kannabiksen kitkemistalkoista: kun poliisi koirineen etsii kannabiskasveja, voi sen vaikuttavan aineen THC:n synteettisiä vastineita tilata peräti 600:sta eri nettikaupasta. Totuus on se, ettei koira haista synteettisiä kannabinoideja eikä huumetestit niitä tunnista, mutta tätähän virkamiesten laatima raportti ei kerro!

Raportissa kerrotaan, että "Vuonna 2010 Euroopan varhaisen varoituksen järjestelmän kautta ilmoitettiin ennätykselliset 41 uutta ainetta, ja vuoden 2011 alustavien tietojen perusteella kehitys ei näytä laantuvan."

Suurin osa ihmisten tilaamista "muuntohuumeista" on lääketehtaiden laboratorioista irti päässeitä synteettisiä kannabinoideja. Lääkeyhtiöt ovat joutuneet kehittämään kannabistutkimukseen synteettisiä THC:n vastineita kieltolain estäessä "kannabisruohon" tai "hartsin" käyttämisen edes lääketieteelliseen tutkimukseen - vaikka jopa vuoden 1961 sopimus sen erikseen mainiten sallii. Samoin kuin se sallii "kannabisruohon", "hartsin" tai "skunkin" lääkekäytön.

Kaikesta kohkaamisesta huolimatta yleisen tiedon taso on edelleen se, että ainoastaan Hollannista on saatavilla tutkittua tietoa kannabiksesta, minkä raporttikin kertoo:

"Tietoja paikallisesti tuotetun kannabisruohon pitoisuuksista tietyllä aikavälillä on saatavilla ainoastaan Alankomaista. Siellä havaittiin hiljattain nederwiet-kannabiksen keskimääräisen pitoisuuden laskeneen vuoden 2004 huippulukemista eli 20 prosentista 15 prosenttiin vuonna 2009."

Käyttäjä altistetaan uusille aineille, joita ei ole testattu ihmiskäytössä kuten kannabista jo tuhansien vuosien ajan. Näin kontrollivirkamiesten kannabispolitiikka on haittojen lisäämistä, vaikka opiaattien osalta ollaan jo vuosia toteutettu haittoja vähentävää politiikkaa. Huumesota on EU:ssakin sotaa ihmisiä eikä aineita vastaan.

Kannabis jakaa mielipiteitä

"Kannabis on suosituin laiton huumausaine Euroopassa. Samalla se myös jakaa eniten ihmisten mielipiteitä. Tämä näkyy selvästi äskettäisestä Eurobarometri- tutkimuksesta, jossa selvitettiin nuorten suhtautumista huumeidenkäyttöön. Sen mukaan nuorten näkemyksissä kannabiksen kieltämisestä on enemmän hajontaa kuin heidän näkemyksissään muiden huumeiden kieltämisestä."

Koska jopa virallinen tiedotus kannabiksesta on tosiasioita salailevaa ja vääristelevää, ei ole mikään ihme, että kansalaisten keskuudessa vallitsee siitä ristiriitaisia käsityksiä. Huumehaukkojen tehtailemat "uudet tutkimustulokset" vain pahentavat tätä tiedollista ristiriitaa.

On kuitenkin väärin syyttää nuoria ristiriitaisista käsityksistä, koska tavattoman paljon resursseja nielevä huumevirkamiehistökään ei kykene muuta tarjoilemaan. Raportissa kerrotaan kannabisvalistuksen tasosta mainitsematta kuitenkaan kyseisen maan nimeä:

"Jotkin maat raportoivat kuitenkin käyttävänsä yhä enemmän myös sellaisia toimenpiteitä, joiden tehokkuudesta ei ole tieteellistä näyttöä (esimerkiksi asiantuntijoiden ja poliisin kouluvierailut), vaikka saatavilla olisi toimiviksi osoittautuneita ehkäisevän huumetyön menetelmiä."

Turun kaupunki jakaa paikkansa pitämätöntä tietoa koululaisille veronmaksajien rahoilla ilman, että virkamiehet kertovat tietolähteitään. Tässä on Turun kaupungin verorahoilla tehtyä kannabisvalitusta, mihin merkityt tietolähteet ovat kysyttäessä kieltäneet olevansa esitteen takana: Kannabis on petollinen huume -esite.

Myös TEHY on kunnostautunut epäilyttävien tietolähteiden käytössä kannabisvalituksessaan. Ilmeisesti terveydenhoidossamme toimii valelääkäreiden lisäksi muutakin valehenkilöstöä TEHY:n esitteen tason perusteella.

EMCDDA julkaisi vuonna 2008 kattavan tietopaketin kannabiksesta ja on ihmeellistä, että veronmaksajien rahoja upotetaan projektiin, jonka tarjoamia tietoja huumevirkamiehet eivät sitten hyödynnä.

Tuskinpa nuoret tietävät synteettisten kannabinoidien taustaakaan niitä tilaillessaan. Näin he joutuvat tahtomattaan toimimaan koehenkilöinä lääkeyhtiöiden ja virkamiesten ihmiskokeissa.

Mutta kun nuoret tekevät järkeviä päätöksiä keskellä tätä tiedollista ristiriitaa, ei heitä siitä sitten kiitetä:

"Yhdysvalloissa vuonna 2010 tehdyn tutkimuksen mukaan amerikkalaisissa koululaisissa (15-16-vuotiaat) on enemmän kannabiksen käyttäjiä kuin tupakoijia: 16,7 prosenttia ilmoitti käyttäneensä viimeksi kuluneen kuukauden aikana kannabista mutta vain 13,6 prosenttia tupakoineensa (Johnston ym., 2010)."

Myös Suomessa on meneillään sama kehitys mutta tiedotusvälineet, mainostoimistot ja päihdeteollisuus lobbareineen, ostettuine poliitikkoineen ja virkamiehineen tekevät kaikkensa tämän kehityksen estämiseksi. Tämä näkyy ns. hoidossa.

"Kannabiksen aiheuttama hoidontarve vaihtelee maan muun kulttuurin mukaan eikä suoraan kannabiksen kulutuksen mukaan - Ranska on yksi johtavia maita kun taas Unkarissa käyttöluvut ovat keskiarvon alapuolella. Erot kannabiksen käytön ja siihen liittyvien ongelmien levinneisyydessä eivät ole ainoita tekijöitä, jotka selittävät maiden välisiä eroja huumehoidon tarjonnassa. Tarjontaan vaikuttavat merkittävästi myös lähetekäytännöt ja tarjottavan huumehoidon taso ja tyyppi. Selkeimpiä esimerkkejä tästä ovat Ranska ja Unkari, joissa hoitoon hakeutuvien kannabiksen käyttäjien määrät ovat suurimmat. Ranskassa on neuvontakeskuksia, joissa keskitytään nuoriin käyttäjiin. Unkarissa kannabisrikoksiin syyllistyneille tarjotaan huumehoitoa vaihtoehtona rangaistukselle, mikä voi kasvattaa lukuja."

"Unkarissa suurin osa (80 prosenttia) kannabisasiakkaista hakee ehkäiseviä neuvontapalveluja."

Kannabiksen käyttäjille tarkoitettu hoito on samanlaista ristiriitaista pyristelyä kuin muukin kannabispolitiikka ja aiemmin siteerattu lause "tämä saattaa viestiä mahdollisesta kuilusta poliittisten tavoitteiden ja käytännön välillä" sopisi oikeastaan raportin jokaiselle sivulle.

Talouskriisi ja kannabispolitiikka

Raportin mukaan talouskriisin vaikutus tuntuu hoidossa ja ehkäisevässä työssä muttei huumerikollisuudessa - sehän vain kasvaa raportin antamien tietojen mukaan riippumatta kannabiksen käytön kasvusta tai laskusta.

"Talouslaman vaikutukset huumausaineisiin liittyviin toimenpiteisiin: Tietoja toimittaneista 19 maasta 15 ilmoitti huumepolitiikan tietyille osa-alueille myönnettyjen määrärahojen vähentyneen vuodesta 2008 alkaen. Julkisen talouden säästöt näyttävät vaikuttaneen huumausainepolitiikan eri osa-alueilla eri tavoin. Merkittyjen menojen osalta vaikutus on tuntunut vakavimmin tutkimuksen, ehkäisevän huumetyön, sosiaalisen kuntoutuksen ja järjestötoiminnan alalla. Useat maat näyttävät välttäneen hoitobudjettiensa supistamisen, mutta jotkin maat ilmoittavat hoitopalvelujen uudelleenjärjestelyistä tai hoidon tarjonnan vähentämisestä. Myös vankiloiden huumeohjelmiin ja lainvalvontatoimintaan osoitettujen määrärahojen vähennyksistä ilmoitettiin. Valtaosa huumausaineisiin liittyvistä menoista on merkitsemättömiä, joten useimmissa maissa ei ole saatavilla tietoja näistä menoista. Lainvalvonnan, oikeuslaitoksen ja tiettyjen hoitomuotojen kaltaisille aloille kohdistuvien säästötoimien määrä saattaa olla todellisuudessa ilmoitettua suurempi."

"Käytön rankaiseminen on pantu täytäntöön monella eri tavalla. Joissakin maissa henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitettujen laittomien huumeiden hallussapito voi olla määritelty rikokseksi ja joissakin pelkäksi rikkeeksi. Muissa maissa hallussapidosta saatetaan määrätä kannabiksen osalta muita kuin rikosoikeudellisia seuraamuksia, mutta muiden huumausaineiden osalta seuraamukset ovat rikosoikeudellisia."

"Suomessa vuonna 2001 tehdyllä rikoslain muutoksella lievästä huumausainerikoksesta määrättävää enimmäisvankeusrangaistusta lyhennettiin aiemmasta kahdesta vuodesta kuuteen kuukauteen, joten syyttäjä voi useimmissa tapauksissa määrätä siitä sakon."

"Yleisesti ottaen vaikuttaakin siltä, että Euroopassa tällaisista hallussapitorikoksista määrättävät rangaistukset ovat vähitellen lievenemässä."

Miksi huumepolitiikka ei sitten kiinnosta poliitikkoja? Vuonna 2008 huumeongelman hoitoon käytettiin Suomessa tasan 0,07 bkt:sta, mistä 45% kysynnän vähentämiseen (huumevalistukseen ja "symbolisen viestin" lähettämiseen) ja 55% tarjonnan vähentämiseen (kriminaalivalvonta) eli karkeasti voisi sanoa kriminaalivalvonnan johtavan 55/45 Suomessa. Ruotsissa peräti 75% resursseista kuluu tarjonnan vähentämiseen eli kriminaalivalvontaan ja sen bkt:sta kuluu nelinkertainen osuus eli 0,28% huumeongelmaan. Ruotsin bkt on lisäksi Suomen bkt:ta isompi, mikä tarkoittaa ruotsalaisen kriminaalivalvonnan olevan paljon suomalaista paremmin aseistettu, mistä suomalaiset kriminaalivirkamiehet ovatkin kateellisia ruotsalaisille virkaveljilleen.

Suomen huumevirkamiesten opit tulevatkin Ruotsista eikä EU:sta, mutta sitähän he eivät myönnä julkisesti. Virkamiehet eivät edes myönnä keskustelun vapautta kannabiksesta, niin huonosti nykyinen politiikkamme on perusteltu.

"Tämä saattaa viestiä mahdollisesta kuilusta poliittisten tavoitteiden ja käytännön välillä."

Lähde: EMCDDA:n vuosiraportti 15.11.2011, EMCDDA: Online Sales of New Psychoactive Substances 15.11.2011, EMCDDA: Drug profiles: Synthetic Cannabinoids, EMCDDA: Understanding the "Spice" Phenomenon ja EMCDDA: Cannabis Report 2008

maanantai 14. marraskuuta 2011

Lapsen älykkyys yhteydessä myöhempään huumeiden käyttöön

Uuden tutkimuksen mukaan korkea älykkyysosamäärä lapsena näyttäisi olevan yhteydessä myöhempään huumeiden käyttöön – etenkin naisilla.

Lähes 8000 ihmistä käsittänyt analyysi osoitti miesten, joilla oli viisivuotiaana korkea älykkyysosamäärä, päätyvän kokeilemaan huumeita 30 ikävuoteen mennessä puolet useammin kuin matalamman ÄO:n omaavat verrokit. Naisilla yhteys oli tätäkin voimakkaampi: älykkäät naiset olivat kokeilleet huumeita, kuten kannabista ja kokaiinia, yli kaksi kertaa verrokkeja todennäköisemmin.

Journal of Epidemiology and Community Health
-lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan ero huumeiden käytössä säilyi, vaikka tutkijat ottivat huomioon muut mahdolliset huumeiden käyttöä selittävät tekijät, kuten lapsena koetut ahdistus- ja masennusoireet, vanhempien sosiaalisen aseman ja perheen tulotason.

30-vuotiaina yksi kolmasosa miehistä ja kuudesosa naisista oli käyttänyt kannabista kuluneen vuoden aikana. Kokaiinin käyttöä oli ilmennyt miehistä 8,6 prosentilla ja naisista 3,6 prosentilla.

Tutkimusta johtanut tohtori James White kertoi: "Vaikka useimmat tutkimukset ovat viitanneet älykkäiden lapsien ja nuorien omaksuvat aikuisena terveelliset elämäntavat, ovat toiset tutkimukset yhdistäneet lapsen korkean ÄO:n liialliseen alkoholin käyttöön ja alkoholiriippuvuuteen aikuisena."

Vaikka vielä ei ole täysin selvää miksi korkea älykkyys korreloi laittomien huumeiden käytön kanssa, Cardiffin yliopiston tutkijat viittaavat aiempiin tutkimuksiin, joiden mukaan erittäin älykkäät ihmiset ovat avoimia uusille kokemuksille ja etsivät erilaisia ärsykkeitä.

Aiemmat tutkimukset osoittavat myös älykkäiden lapsien turhautuvan helposti ja että he kokevat olevansa erilaisia kuin muut ikätoverinsa. Tohtori Whiten mukaan nämä tekijät voivat altistaa nuoren huumeille, joiden käyttö toimii eräänlaisena selviytymisstrategiana.

Lähde:
Life and Healthy News 14.11.2011

Lue myös: Varhainen koulumenestys voi ennakoida kannabiskokeiluja

sunnuntai 13. marraskuuta 2011

Lääkekannabiksen laillistamisella ei ole yhteyttä nuorison lisääntyneeseen kannabiksen käyttöön

Pienien määrien lääkekannabista luvanvaraisten potilaiden omaan käyttöön sallivien lakien  säätämisellä ei ole vaikutusta nuorison lisääntyneeseen kannabiksenkäyttöön. Näin kertoo 32 570 opiskelijan kokoiseen aineistoon perustuva tutkimus jonka tulokset tutkijat esittelivät American Public Health Associationin vuosittaisessa tapaamisessa.

Tutkijaryhmä Rhode Islandin Brown Universitystä, Boston Medical Centrestä sekä Oregon Health & Science Universitystä vertailivat kasvuikäisten kannabiksen käyttöä Rhode Islandin sekä Massachusettsin osavaltioissa. Päättäjät Rhode Islandissa laillistivat lääkekannabiksen vuonna 2006, kun taas Massachusettsissa lait eivät salli kannabiksen käyttämistä.

32 570 opiskelijan kokoiseen aineistoon perustuneessa tutkimuksessa tutkijat eivät huomanneet statistista eroa nuorten kannabiksenkäytössä eri osavaltioiden välillä minään vuotena, kannabiksen käytön ollessa yleistä koko tutkimusaikana. “Tutkimuksessamme emme löytäneet yhteyttä vuoden 2006 Rhode Islandin lääkekannabiksen laillistamisella ja nuorten kannabiksen käytöllä”, totesi tutkimusryhmän vetäjä lehdistötilaisuudessa.

Tutkijat Texas A&M Health Science Centerissä ovat aiemmin julkistaneet samankaltaisia löydöksiä. “Kuten aiemmat tutkimukset vastaavan aihepiirin parissa, mekään emme ole havainneet lääkekannabislakien vaikuttavan kannabiksen käytön yleisyyteen”.

Lähde:
NORML

Tutkimus: höyrystetty kannabis auttaa kipulääkkeitä kroonisen kivun torjunnassa

Kannabishöyryn inhaloiminen lisää merkittävästi opiaattien analgeettisia vaikutuksia kroonisesta kivusta kärsivillä potilailla. Kliinisen tutkimuksen tulokset julkaistiin Clinical Pharmacology & Therapeutics-lehdessä.

Tutkijat Kalifornian yliopistossa San Fransiscossa arvioivat höyrystetyn kannabiksen vaikutusta viiden päivän aikana 21 kroonisella potilaalla jotka saivat normaalilääkityksenä morfiinia tai oksikodonia. Kokeeseen osallistujat hengittivät kannabishöyryä ensimmäisen tutkimuspäivän iltana, kolme kertaa päivässä toisena, kolmantena sekä neljäntenä tutkimuspäivänä sekä viidennen tutkimuspäivän aamulla. Kroonisen kivun määrää arvioitiin päivittäin.

Tutkijat määrittelivät koehenkilöiden “kivun alentuneen merkittävästi kannabishöyryn inhaloimisen jälkeen” ja arvelivat kannabis-interventioiden “sallivan alentaa opioidilääkityksen määrää vähin sivuvaikutuksin”.

He jatkoivat: “Osallistujat kokivat vähemmän kipua inhaloituaan kannabihöyryä viiden päivän ajan. Kun morfiini- ja oksikodoniryhmät yhdistettiin, kivun väheneminen oli merkittävää. Tämä on ensimmäinen ihmistutkimus jossa demonstroidaan höyrystetyn kannabiksen lisäävän opioidien analgeettisiä vaikutuksia. Näiden tulosten perusteella tarvitaan lisää tutkimuksia kannabiksen ja opioidien yhteistoiminnasta”.

Lähde:

NORML

tiistai 8. marraskuuta 2011

Kannabiksen lääkekäytön laillistaminen ei yllytä nuoria marihuanan käyttöön

Tuoreen tutkimuksen mukaan kannabiksen lääkekäytön laillistaminen ei yllytä nuoria kannabiksen käyttöön. Tutkimuksessa verrattiin kahden osavaltion, Massachusettsin ja Rhode Islandin, marihuanan käytön muutoksia sen jälkeen kun Rhode Island päätti muuttaa lainsäädäntöään. Rhode Island laillisti lääkemarihuanan vuonna 2006, mutta Massachusetts ei.

"Halusimme vertailla näitä kahta osavaltiota, koska niillä on paljon yhteistä kulttuurisesti ja maantieteellisesti", selittää tutkija tohtori Esther Choo.

Choon analysoima materiaali sisälsi vuosilta 1997-2009 tietoja 13 000 nuoresta Rhode Islandissa ja 25 000 nuoresta Massachusettsissa. Molemmissa osavaltioissa joka vuosi noin 30% nuorista ilmoitti käyttäneensä marihuanaa ainakin kerran edellisen kuukauden aikana.

Vaikka marihuanan käyttö oli yleistä, ei käytössä tapahtunut mitään merkittäviä muutoksia Rhode Islandin päätettyä laillistaa lääkemarihuana. "Politiikan muutoksella ei ollut mitään vaikutusta", selittää Choo.

Tulokset ovat yhteneviä vuonna 2005 tehdyn tutkimuksen kanssa. Psykologian professorin Mitch Earleywinen tekemän tutkimuksen mukaan vuosien 1996, jolloin Kaliforniassa laillistettiin lääkemarihuana, ja 2004 välisenä aikana yhdeksännellä luokalla olevien nuorien edellisen kuukauden aikana tapahtunut marihuanan käyttö väheni 47%. Tämä oli hieman jyrkempi lasku kuin mitä muualla USA:ssa havaittiin samana ajankohtana. Earleywine havaitsi samanlaisen kehityksen kaikissa lääkemarihuanan laillistaneissa osavaltioissa.

Earleywine sanoo uudesta tutkimuksesta, että "siinä otetaan tarkkaan huomioon muut muuttujat ja vertaillaan kahden osavaltion muutosta, mitä minun tutkimuksessa ei tehty. Tietysti minua ilahduttaa todeta, että tämä tutkimus vahvistaa aikaisemmin tekemäni havainnon, etteivät lääkemarihuanalait lisää nuorten marihuanan käyttöä."

Vaikka lääkemarihuanan laillistaminen voi lisätä joidenkin yksilöiden marihuanan käyttöä, Choo huomauttaa, että tyypillisesti hyvin pieni osa väestöstä käyttää marihuanaa lääkkeenä - eivätkä he ole niitä ihmisiä, joita nuoret haluaisivat jäljitellä.

"Käyttivät he marihuanaa sitten kipuun, pahoinvointiin tai ruokahalun lisäämiseksi, emme pidä heitä nuorison esikuvina. He ovat yleensä sairaita, vanhempia ihmisiä."

Choon ja Earleywinen tutkimuksia ei ole virallisesti tarkastettu. Choon tutkimus esiteltiin USA:n kansanterveysliiton (American Public Health Association) vuosikokouksessa Washingtonissa. Hän aikoo jatkaa tutkimusta laajentaen analyysiä useampiin osavaltioihin.

Molemmat tutkimukset saavat tukea kansainvälisistä tutkimuksista, jotka osoittavat samanlaista kehitystä. Tutkijat ovat huomanneet, ettei nuorten marihuanan käyttö korreloi marihuanapidätysten kanssa tai marihuanan hallussapidon dekriminalisoinnin kanssa.

Olisiko jopa niin, että marihuanan yhdistäminen epämuodikkaisiin vanhuksiin ja sen mielikuvan yhteiskuntakelpoiseksi tekeminen kapinallisuuden sijaan, ehkäisee nuorten marihuanan käyttöä?

Kartta Yhdysvaltojen kannabislainsäädännön tilasta vuonna 2010:

Lähde: Time Magazine 3.11.2011

maanantai 7. marraskuuta 2011

Maastricht menettää 26 miljoonaa puntaa vuodessa ranskalaisten huumeturistien kieltämisen takia

Hollantilainen kaupunki on menettänyt tuloja arviolta 26 miljoonaa puntaa per vuosi, sen jälkeen kun ranskalaisilta evättiin oikeus ostaa kannabistuotteta laillisista coffee shopeista.

Liikevaihdon pieneminen suosituissa coffee shopeissa, joissa myydään kannabista laillisesti, vastaisi 345 kokopäiväistä työpaikkaa. Tämän vuoden lokakuun ensimmäisen päivän jälkeen Maastrichtin kannabiskahvilat ovat saaneet myydä kannabistuotteitaan vain hollantilaisille, saksalaisille ja belgialaisille. Miljoonille Ranskan kansalaisille ovat kannabiskahvilat joutuneet näyttämään punaista valoa uusimmassa yrityksessä vähentää huumeturismia. Tämän seurauksena Maastrichtin kannabiskahviloiden asiakkaat ovat vähentyneet noin 16 %.

Rajakaupungin 12 kannabiskahvilan kannabista käyttävistä asiakkaista yli kaksi kolmasosaa  on ulkomaalaisia ja suurimman ulkomaalaisryhmän eli ranskalaisten asiakkuuden kieltäminen oli pilottisuunnitelma huumeturismin vähentämiseksi. Maastrichtin lisensoitujen coffee shopien yhdistyksen mukaan käyttäjät ajetaan kadulle, jossa kannabiksen käyttäminen on laitonta. Heidän ei ole vaikeaa löytää laillista ostajaa, kuten Hollannin kansalaista, ostamaan ja välittämään heille poltettavaa. Hollannin hallituksella on suunnitelmissa evätä kannabiksen ostaminen jokaiselta, joka ei virallisesti ole Hollannin kansalainen. Kannabiskahvilat on suunniteltu muutettavan vain jäsenille tarkoitetuiksi yksityisiksi klubeiksi.

Coffee shopeista, joissa pienten kannabismäärien myyminen ja käyttäminen on ollut sallittua vuodesta 1976 lähtien, on tullut merkittävä teollisuudenala ja suosittuja turistikohteita lähes jokaisessa Hollannin kaupungissa. Suurin huumeturimin aiheuttama ongelma ovat ulkomaalaiset turistit, lähinnä nuoret Britannian kansalaiset, jotka tulevat Hollantiin käyttämään kotimaassaan laitonta kannabista. Ongelma on erityisen akuutti Hollannin rajakaupungeissa kuten Maastrichtissa, joka sijaitsee lähellä Belgiaa, Ranskaa ja Saksaa. Laillisen kannabiskaupan vuosittaisen liikevaihdon on arvioitu olevan noin 1,87 miljardia euroa josta saadaan verotuloja noin 368 miljoonaa euroa.

Lähde:

The Telegraph

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...