Discovery Channelin uusi uraauurtava tv-sarja lääkekannabiksesta

Termin “lääkekannabis” kuuleminen herättää tiettyjä mielikuvia, mutta on todennäköistä etteivät niihin kuulu verot, lainsäädäntö tai terveydenhuolto. Discovery-kanavan uusi, joulukuun alussa alkanut sarja Weed Wars esittelee näitä lääke­kannabis­liike­toimintaan liittyviä puolia, joita harva tulee ajatelleeksi.

Sarjassa ei ole kysymys mielipiteistä tai pulmakysymyksistä, kyseessä on ensimmäinen kerta, kun viikottainen televisio-ohjelma tarkastelee läheltä ja henkilökohtaisesti todellisuutta, jota on kiistanalaisen lääkekannabisyrityksen johtaminen.

Weed Wars tutustuttaa katsojan Kalifornian Oaklandissa toimivaan Harborside Health Centeriin, Yhdysvaltojen suurimpaan lääkekannabisapteekkiin, joka palvelee lähes sataatuhatta potilasta. Yrityksen perustaja ja johtaja Steve DeAngelo on ottanut tehtäväkseen parhaan mahdollisen tuotteen toimittamisen moninaiselle asiakaskunnalleen ja koko maan valistamisen säännellyn ja verotetun lääkekannabiksen eduista. Kalifornian äänestäjien vuonna 1996 hyväksymä lääkekannabiksen laillistaminen osavaltiossa sytytti maanlaajuisen mielipide­myrskyn mahdollistaessaan kokonaan uudenlaisen terveydenhuoltobisneksen synnyn.

Weed Wars on ainutlaatuinen kurkistus lääkekannabiskysymyksen sisäpuolelle. Katsojille esitellään harvinainen näkymä yrityksen toimintaan ja sen haasteisiin sekä yrittäjien että potilaiden perspektiivistä. Sarjaa seuraavat tulevat tapaamaan persoonia, jotka ovat tehneet täydellisen alanvaihdoksen keski-iässä hypätessään tämän nousussa olevan holistisen lääketieteen kelkkaan. Weed Wars paljastaa ensimmäistä kertaa millaista on päivittäinen elämä maailmassa, johon harvat televisionkatsojat ovat päässeet kurkistamaan.

Sarjan kotisivut: http://dsc.discovery.com/tv/weed-wars/

Lähde: Discovery Channel

URL: http://kannabisuutiset.wordpress.com/2011/12/09/discovery-channelin-uusi-uraauurtava-tv-sarja-laakekannabiksesta/

Tšekissä suunnitellaan lääkekannabiksen laillistamista

Tšekin tasavallan hallituksen asiantuntijaryhmä työstää uutta lakia, joka laillistaisi lääkekannabiksen kasvatuksen ja käytön. Viime vuonna maassa dekriminalisoitiin pienten määrien hallussapito sekä muutaman kasvin kasvattaminen.

Asiantuntijat ovat ehdottaneet, että kannabis tuotaisiin maahan tai kasvatettaisiin paikallisesti rekisteröityjen ja tähän tällä hetkellä laittomaan toimintaan lisensoitujen yhtiöiden toimesta. Ryhmä ehdotti myös, että kaikki lääkekannabista käyttävät potilaat rekisteröitäisiin. He viittasivat erittäin useasti Israeliin, jossa laillista lääkekannabista noin 7 500 potilaalle tuottavat muutamat lisensoidut kasvattamot. Ryhmä myös ehdotti rekisteriä lääkekannabiksen käyttäjille.

Uuden lääkekannabislain luonnos valmistuu joulukuun aikana. Mikäli hallitus ja parlamentti hyväksyvät lakiehdotuksen, se voisi tulla voimaan ensi vuoden puolessa välissä. Yli 8000 tšekkiä on allekirjoittanut verkkoadressin, joka vetoaa siihen, että lääkekannabiksen käyttö on laillista useassa Euroopan valtiossa ja osassa Yhdysvaltoja.

Marijuana on Tšekkien käytetyin huume, ja enintään viiden kasvin kasvattaminen sekä pienten määrien hallussapito henkilökohtaiseen käyttöön onkin dekriminalisoitu vuonna 2010. Euroopan huumausaine- ja huumeriippuvuusvalvontakeskuksen julkaiseman raportin mukaan 16 – 34 vuotiaista tšekeistä kannabista on viimeisen vuoden aikana käyttänyt noin 22 %. Tämä on enemmän kuin muissa Euroopan maissa.

Lähteet:

Businessweek

RadioPrague

EmergingEurope

The Chronicle

URL: http://kannabisuutiset.wordpress.com/2011/12/09/tsekissa-suunnitellaan-laakekannabiksen-laillistamista/

Kannabiksen ainesosa voi helpottaa kemoterapialääkkeiden aiheuttamia kipuja

Templen yliopiston farmasian laitoksen tutkijoiden mukaan kannabiskasvin kemiallinen ainesosa voi ehkäistä kipuja jotka liittyvät kemoterapiassa käytettyihin lääkkeisiin, erityisesti rintasyöpäpotilailla. Tutkimustulokset esiteltiin Anesthesia and Analgesia -julkaisussa.

Tutkijat kehittivät eläinmalleja ja testasivat CBD:n eli kannabidiolin, kannabiksen toiseksi yleisimmän ainesosan, kykyä helpottaa kemoterapian aiheuttamaa neuropaattista kipua, kertoi tutkimusta johtanut Sara Jane Ward, Templen farmasian laitoksen apulaisprofessori. ”Saimme selville, että kannabidioli esti täysin rintasyövän kemoterapiahoidossa käytetyn solunsalpaajan paklitakselin aiheuttaman hermosäryn”, sanoi myös yliopiston päihteiden väärinkäytön tutkimuskeskuksessa apulaisprofessorina toimiva Ward.

Wardin mukaan eräs kannabidiolin suurimmista hyödyistä on, että se ei muiden kannabiksesta löydettyjen kemikaalien tapaan saa aikaan psykoaktiivisia vaikutuksia, kuten euforiaa, kohonnutta ruokahalua tai kognitiivisia häiriöitä. “Kannabidiolilla on kannabiksen hoidolliset ominaisuudet, mutta ei sivuvaikutuksia”, tiivisti Ward.

Ward on tutkinut pitkään aivojen järjestelmiä, joihin kannabis vaikuttaa, ja kuinka noihin järjestelmiin voitaisiin vaikuttaa erilaisten sairauksien hoidossa. “Kannabis sitoutuu kehon kannabinoidireseptoreihin, ja tutkijoita on pitkän aikaa kiinnostanut minkälaisia hoidollisia potentiaaleja tähän reseptorijärjestelmään vaikuttamisella voisi olla”, hän sanoi.

Ward kiinnostui nykyisestä tutkimuskohteestaan osallistuttuaan konferenssiin, jossa hän sai kuulla kiputiloista joita kemoterapissa, erityisesti rintasyövän hoidossa, käytetyt aineet aiheuttavat. Nämä hermosäryt voivat olla todella voimakkaasti heikentäviä. Hänen mukaansa kannabidiolilla on eläinkokeissa havaittu olevan myös kasvainten aktiivisuutta vähentäviä vaikutuksia. Tämä voisi tehdä siitä tehokkaan hoitomuodon rintasyöpään, erityisesti “yhdistettynä paklitakselin kaltaiseen lääkkeeseen, jonka teho on jo tunnettu”.

Apulaisprofessorin mukaan Yhdysvalloissa on tällä hetkellä käynnissä kymmenkunta tutkimusta, joissa tutkitaan kannabidiolin käyttöä erilaisten sairauksien hoidossa. Näitä ovat mm. kannabisriippuvuus, syömishäiriöt ja skitsofrenia. Tämän vuoksi hän uskoo, että tulee olemaan helpompaa luoda kliinisiä koejärjestelyjä kannabidiolin käytöstä kemoterapialääkkeisiin liittyvien kipujen hoidossa.

Wardin lisäksi tutkimukseen osallistui Templen yliopiston tutkijat Michael David Ramirez, Harshini Neelakantan ja Ellen Ann Walker. Tutkimusta tukivat apurahat tulivat Yhdysvaltojen Terveysvirastolta ja Peter F. McManus -hyväntekeväisyyssäätiöltä.

Lähde: Science Daily

URL: http://kannabisuutiset.wordpress.com/2011/12/07/kannabiksen-ainesosa-voi-helpottaa-kemoterapialaakkeiden-aiheuttamia-kipuja/

Ranskaan halutaan säädellyt markkinat kannabikselle

Ryhmä ranskalaisia kansanedustajia on tehnyt selonteon, jossa ehdotetaan valtiolle omaa kannabiksen tuotantomallia. Valtion tuottama kannabis nähdään tiukkoja kieltolakeja järkevämpänä politiikkana maassa, jossa kannabiksen käyttö on hyvin yleistä.

Ryhmä sosialistikansanedustajia on esittänyt valtiolle vaihtoehtoa, jossa kehitettäisiin “kansallinen kannabisteollisuus”, aivan kuten tupakan ja alkoholinkin kanssa on menetelty. Valtion tulisi säännöstellä ja valvoa kannabiksen tuotantoa, maahantuontia sekä jakelua ja varmistaa hyvä sekä tasainen laatu. Entisen sisäministerin Daniel Vaillantin ja yhdeksän muun tekemässä selonteossa kyseistä suunnitelmaa ehdotettiin koska Ranskan huumelait ovat Euroopan ahdasmielisimpiä, ja siitäkin huolimatta kannabiksen käyttö on erittäin yleistä.

Herra Vaillant kertoi “avanneensa silmänsä todellisuudelle jota kukaan ei halua nähdä – kannabiksen kieltolain ja tukahduttamisen epäonnistumisen yhdistettynä räjähdysmäisiin määriin sekä kulutuksessa että salakuljetuksessa ja kaikkeen siihen liittyvässä rikollisuudessa”. Samoilla linjoilla on myös kansainvälisen huumekomission raportti, jossa todettiin huumesodan epäonnistuneen käytön vähentämisessä ja vain lisänneen järjestäytynyttä rikollisuutta. Komissiossa ovat esimerkiksi Sir Richard Branson ja entinen YK:n pääsihteeri Kofi Annan.

Äskettäin julkaistussa EU-tutkimuksessa listattiin maat, joissa käytetään eniten kannabista eri ikäryhmissä. Ranska oli neljän kärkimaan listalla toisena 15-24 vuotiaiden kannabista kokeilleiden määrän osalta ( 42% ) sekä kolmantena 15-34 vuotiaiden kannabista kokeilleiden määrän osalta ( 44% ). 15-64 vuotiaiden ryhmän osalta Ranska ei enää vertailuissa pärjännyt, Britannian viedessä neljännen sijan 31%:lla. Jokaisessa ikäryhmässä Ranska oli sijalla neljä Tsekin, Italian ja Espanjan jälkeen, kun kysyttiin kannabista viimeisen vuoden aikana käyttäneiden määrää.

Ranskan huume- ja riippuvuustarkkailuviranomainen arvioi noin 1,2 miljoonan ranskalaisen käyttävän kannabista säännöllisesti. Itseasiassa teini-ikäiset tuntuvat nykyään valitsevan mieluummin jointin ennemmin kuin viinilasillisen. Kannabiksen käyttö on 18-35 vuotiaiden keskuudessa kolminkertaistunut 1990-luvun alusta.

Erään kyselytutkimuksen mukaan 63% ranskalaisista vastustaa kannabiksen laillistamista vain 36% ollessa sen kannalla, mutta kuitenkin alle 35-vuotiaista 51% on laillistamisen puolesta. Kannabiksen laillistamiskeskustelua Ranskassa värittää vahvasti jako oikeistoon ja vasemmistoon, vaikkakin Sosialistipuolueen johtaja Martine Aubry on kieltäytynyt ottamasta kantaa ja esittänyt vain syvällisen keskustelun tarvetta.

Vihreän puolueen presidenttiehdokas Eva Joly sekä hänelle ehdokkuuskilpailussa hävinnyt Nicolas Hulot ovat molemmat laillistamisen kannalla. Poitou-Charentesin alueellisen valtuuston johtaja Ségolène Royal kuuluu laillistamisen vastustajiin: “Huumeriippuvuudet ovat erittäin haitallisia kansanterveydelle” hän kertoi Le Monden haastattelussa. Sisäministeri Vlaude Guéant sanoi kannabiksen laillistamisen olevan “mahdotonta”, Assemblée nationalen presidentti, lääkäri Bernard Accoyer sanoi laillistamisen olevan “hulluutta kansanterveyttä kohtaan”, ja pääministeri Francois Fillon sanoi “ettei hän harkitsisi sellaista sekuntiakaan”.

Maaliskuussa Ranskan kaupungeissa nähtiin protesteja osana kymmenettä Global Marijuana March-tapahtumaa, suurimman, yli 1500 henkilön protestin ollessa Pariisissa. Mielenosoitusten tarkoituksena on edesauttaa kannabiksen käytön ja sen säännöstellyn tuotannon dekriminalisointia sekä lääkekannabiksen laillistamista. “Vain hyvin harva ihminen on kuollut kannabiksen seurauksena, ja toisaalta myös nämä epäsuorat kuolemat ovat liitoksissa laittomaan salakuljetukseen” kertoi André Gattolin Euroopan vihreästä puolueesta.  Ranskassa kannabiksen salakuljettajien rangaistuksena on yleensä enintään 10 vuotta vankeutta tai jopa 7,5 miljoonan euron sakot. Pelkästään kannabiksen käyttämisestä voi saada enintään vuoden vankeustuomion tai korkeintaan 3 750€ suuruisen sakon.

Lähde:

The Connexion

URL: http://kannabisuutiset.wordpress.com/2011/12/04/ranskaan-halutaan-saadellyt-markkinat-kannabikselle/

Kannabisvalistus - käytön ehkäisyä vai tahatonta mainontaa?

Yhteiskunnat ympäri maailmaa sijoittavat miljoonia ja miljoonia huumeiden ja varsinkin kannabiksen vastaiseen mainontaan. Usein tällä mainonnalla on jokin aivan muu tarkoitus kuin huumeiden käytön vähentäminen. Yhteiskuntapolitiikka ja nuorten suojeleminen ovat pelkkiä tekosyitä valtion varojen siirtämisessä mainos- ja PR-toimistojen kirstuihin.

Yksi tärkeä syy on "huumetyöntekijöiden" ammattikunnan työllistäminen, joka on täysin vailla julkista valvontaa, koska huumeista puhuminen on ankarasti monopolisoitu myös demokraattisissa yhteiskunnissa kuten Suomessa. Tuore tutkimus huumevalistuksesta kertoo, ettei huumeiden vastaiset kampanjat ja mainonta ehkäise huumeiden kokeilua ja käyttöä nuorten keskuudessa, vaan niillä voi olla jopa vastakkainen vaikutus.

Journal of Epidemiology and Community Heath -lehdessä julkaistuun tutkimukseen koottiin yksitoista huumevalistuksen vaikutuksia arvioinutta tieteelliset vaatimukset täyttävää tutkimusta. Kahdessa näistä tutkimuksista havaittiin huumevalistuksella olevan hieman haluttuja seurauksia. Toisessa tutkimuksessa valistuksen havaittiin hieman vähentävän aikomusta käyttää laittomia aineita ja toisessa se alensi kynnystä ottaa yhteyttä huumeneuvontaa tarjoavaan puhelinpalveluun. Viidessä tutkimuksessa huumevalistuksella ei havaittu olevan minkäänlaisia vaikutuksia tai vaikutukset olivat vastakkaisia tarkoitettujen kanssa. Yhdessä nämä tutkimukset osoittivat valistuksen hieman lisäävän mielenkiintoa laittomien huumeiden käyttöä kohtaan, mutta tämä tulos ei ollut tilastollisesti merkitsevä.

Tulosten perusteella voidaan sanoa, ettei huumeiden vastaisten mainosten vaikutuksille löydy riittävästi perusteluja ja kampanjoilla voi olla kielteisiä tai myönteisiä vaikutuksia. Nyt tarkastellut tutkimukset eivät tue sitä mielikuvaa, että huumeiden vastaisilla kampanjoilla olisi käyttöä ehkäisevää vaikutusta. Yhdessäkään tutkimuksessa ei ole selvitetty kampanjoiden pitkäaikaisia vaikutuksia ja niiden vaikutuksia todellisessa elämässä selvittäneet tutkimukset ovat olleet epämääräisiä.

Johtopäätös, että huumeiden vastaiset kampanjat eivät saavuta tavoitteitaan, perustuu sille oletukselle, että kampanjoiden tavoite on vain ja ainoastaan huumeiden käytön ehkäisy. Mutta kampanjoilla voi olla useita tavoitteita, kuten huumeiden vastaisten lakien ja politiikan kannatuksen lisääminen.

Yksi epäonnistuneimmista kampanjoista oli USA:ssa toteutettu National Youth Anti-Drug Media Campaign. USA:n hallinnon tilintarkastajien mukaan sen todellinen tavoite olikin USA:n osavaltioiden lääkekannabisaloitteiden vaikeuttaminen ja osavaltioiden suostuttelu lopettamaan ne. Tämän tavoitteen onnistumista ei ole koskaan arvioitu.

Jos kampanjoita arvioidaan tosissaan, suurin huolenaihe on niiden ei-aiotut seuraukset. Näitä voi syntyä monella tavalla ja niitä voi seurata mainoksista, joissa on rankimmat huumeiden vastaiset viestit. Ne voivat antaa katsojalleen viestin, että huumeiden käyttö on yleistä ja sitä on vaikea vastustaa. Ne voivat yllyttää "älä tuu mulle..." asennetta lisäten huumeiden käyttöä, ne voidaan sivuuttaa omakohtaisten kokemusten vastaisina tai ne voivat yllyttää keskusteluihin, joita äänekkäimmin huumeita suosivat hallitsevat.

Ilmiselvästi huumeiden vastaiset mainokset, joita USA:n National Youth Anti-Drug Media Campaign sisälsi vuonna 1999, lähettivät arvioiden mukaan myös viestin, että huumeet ovat iso ongelma, niiden käyttö on laajalle levinnyttä - ja niiden kokeilun välttäminen on vaikeaa. On myös mahdollista, että vaikka suurimmalle osalle nuorista mainoksilla ei ole mitään vaikutusta, jotkut voivat vastustaa "tee niinkuin käsketään" -asennetta ja tekevät päinvastoin. Tällaiset tekijät voivat vaikuttaa niihin havaintoihin, että asenteet kannabista kohtaan olivat sitä hyväksyvämmät, mitä enemmän nuori oli nähnyt huumeiden vastaisia mainoksia. On myös havaittu, että mitä enemmän nuori näkee huumeiden vastaisia mainoksia, sitä suuremmalla todennäköisyydellä tämä kokeilee kannabista seuraavan vuoden aikana.

Kokeissa on havaittu, että kun koululaisille esitettiin iskevää kannabiksen vastaista tietoiskua, jossa porttiteoria johtaa kannabiksen käytöstä kovien huumeiden käyttöön ja riippuvuuteen, he kokivat kannabiksen käytön myönteisempänä kuin verrokkiryhmä, joka ei nähnyt valistusta. Tutkijat päättelivät, että koululaiset hylkäsivät porttiteoriakuvauksen, koska se oli ristiriidassa heidän omien kokemustensa kanssa.

Yksi 12-18-vuotiailla nuorilla tehty koe osoitti heidän reagoivan kielteisesti tietoiskuihin, joissa poltetaan kannabista. Ne nuoret, jotka olivat todennäköisimmin kokeilemassa huumeita, kokivat mainokset tehottomina ja varsinkin sellaiset, joissa näytettiin huumeita ja niiden käyttöä.

Yhdessä koululaisilla tehdyssä tutkimuksessa kannabiksen vastaisia mainoksia nähneet esittivät tilaisuuden jälkeen järjestetyssä keskustelussa enemmän kannabista puoltavia kuin kielteisiä asenteita, enemmän vertaispainetta kannabiksen käyttöön ja toisaalta vähemmän aikuisten kannabiksen käyttöä tuomitsevia asenteita kuin vertailuryhmä.

Yksi mekanismi voi olla, että se nuorten ryhmä, joka todennäköisimmin kokeilee kannabista, oli eniten esillä keskustelussa ja heidän mielipiteensä ovat enimmäkseen myönteisiä kannabista kohtaan luoden kannabiksen käytölle suosiollisempaa ilmapiiriä. Jos tällaisia keskusteluja käynnistetään huumeiden vastaisina kampanjoina, voivat nekin saada aikaan päinvastaisia tuloksia varsinkin niiden nuorten keskuudessa, jotka todennäköisimmin myös kokeilevat kannabista.

Huumevalistus bisneksenä

Partnership for a Drug-Free America (PDFA) väittää kotisivuillaan, että perustamisestaan vuonna 1987 lähtien se on estänyt 7,4 miljoonan ihmisen ajautumisen huumeiden käyttäjäksi. Tämä väite on ymmärrettävissä yrityksen taustan kautta: PDFA on Ronald Reaganin kaudella 1980-luvulla mainosalan ammattilaisten kehittämä "voittoa tavoittelematon" organisaatio, joka saa yhteiskunnalta varoja huumeiden vastaisten kampanjoiden kehittämiseen. Sen alkuperäinen nimi oli Media-Advertising Partnership for a Drug-Free America, jonka American Association Advertising Agencies (AAAA) kehitti ja jonka nykyinen nimi on The Partnership at Drugfree.org.

PDFA oli julkisen kohun kohteena kun päihde- ja lääketeollisuus paljastuivat sen rahoittajiksi. Sen sponsoreina on ollut mm. Jim Beam, Philip Morris, Marlboro, Busch Beer, R.J. Reynolds, Bristol Meyers-Squibb, Merck ja Procter & Gamble. Vuodesta 1997 lähtien PDFA on julkistanut vain lääkeyhtiöiltä saamansa tuet.

Nämä sponsorit ovat julkisesti kertoneet tukensa ja saaneet ne yhteiskunnalta verohelpotuksina takaisin. Huumeiden vastainen toiminta tukee päihteiden myyntiä ja huumetestibisnes lääkeyhtiöiden voittoja. Mainos-, lääke-, päihde- ja huumetestibisnes ovat löytäneet huumesodassa yhteiset edut.

Suurimmat voittonsa PDFA tekee yhteiskunnan verovaroilla, koska sen kampanjat rahoitetaan lainvoimaisella yhteistyöllä valtion rahoilla yhteistyössä valkoisen talon Office of National Drug Control Policy'n (ONDCP) kanssa. Vuosina 1998 - 2004 kongressi myönsi ONDCP:lle 1,2 miljardia dollaria National Youth Anti-Drug Media Campaign'n kuluihin. ONDCP maksaa miljoonia TV-yhtiöille näiden mainosten levittämisestä, minkä lisäksi se maksaa huumeiden vastaisten viestien sijoittamisesta suosituihin TV-sarjoihin, urheilukilpailuiden väliajoille jne.

Aina kun huumeiden käytössä voidaan havaita tilastollista laskua, ottavat ONDCP, PDFA ja muut "huumeiden vastaista työtä tekevät" ansion itselleen. Jos huumeiden käytössä tapahtuu nousua, on syy jonkin muun kuten lääkekannabiksen, jota Barack Obaman huumetsaari Gil Kerlikowske on syyttänyt toistuvasti nuorten kannabiksen käytön yleistyessä ja tupakan suosion laskiessa.

Lähde: Journal of Epidemiology and Community Heath

Perjantaikevennyksenä varsin realistinen Pasilan Päihdevalistajat-jakso:

URL: http://www.tusky.fi/uutiset/217-kannabisvalistus-kaeytoen-ehkaeisyae-vai-tahatonta-mainontaa

Vancouverin ex-pormestarit vetoavat kannabiksen laillistamisen puolesta

Neljä Vancouverin entistä pormestaria poliittisen kentän eri laidoilta suosittelee yhteistyötä kannabiksen kieltolain lopettamiseksi Kanadassa. Heidän mielestään kieltolaki on syypäänä rehottavalle jengiväkivallalle.

Larry Campbell, Mike Harcourt, Sam Sullivan ja Philip Owen ovat allekirjoittaneet avoimen kirjeen Brittiläisen Kolumbian provinssin poliitikoille, väittäen lakimuutoksen vähentävän jengisurmia yleisillä kaduilla. Entiset pormestarit ovat samaa mieltä Stop the Violence B.C. -nimisen yhteenliittymän kanssa, jonka hiljattain julkaiseman kyselytutkimuksen mukaan suurin osa provinssin asukkaista tukee nykymuotoisen kieltolain lakkauttamista.

Kirjeen mukaan “kannabiksen kieltolaki on – ilman pienintäkään epäilystä – epäonnistunutta politiikkaa. Se synnyttää väkivaltaista, jengeihin liittyvää rikollisuutta yhteisöissämme, sekä pelkoa kansalaistemme keskuudessa. Lisäksi se luo taloudellisia kustannuksia kaikkiin hallituksemme osa-alueisiin aikana jolloin meillä on kaikista vähiten varaa maksaa niistä. Poliitikot eivät voi väistellä vallitsevaa asiaintilaa yhtään pidempään, ja heidän täytyy kehittää ja tuoda esiin vaihtoehtoista kannabispolitiikkaa joka poistaisi ne sosiaaliset ja rikolliset haitat, jotka johtuvat suoraan kannabiksen kieltolaista”, kirjeessä todetaan. Kirje lähetettiin parlamentin jäsenille, provinssien poliitikoille ja kaupunginvaltuutetuille, ja sen tarkoituksena on edistää keskustelua kannabislainsäädännön muuttamiseksi.

“On kohtuutonta, järjetöntä ja mahdotonta hyväksyä, että rikollisen ainesosan annetaan kasvaa ja menestyä Brittiläisessä Kolumbiassa, johtuen poliitikkojen vätystelystä”, toteaa Sullivan, joka palveli 12 vuotta kaupunginvaltuutettuna ennen kuin hänet valittiin Vancouverin pormestariksi vuonna 2005. “Poliitikkojen täytyy pelata avainroolia kun kehitetään uusia säädöksiä, jotka todella voisivat tuottaa turvallisempia ja vahvempia yhteisöjä”.

Poliisin järjestäytyneen rikollisuuden asiantuntija on todennut, että jengiväkivalta on äärimmäisen monimutkaista ja ei sinällään suoraan yhteydessä mihinkään rikollisryhmittymien myymään tuotteeseen. “Ei ole meidän tehtävämme sanoa, onko kannabiksella hyviä tai huonoja puolia, tai että tulisiko se laillistaa vaiko ei. Mutta meillä on kokemusta jengeistä ja järjestäytyneestä rikollisuudesta”, toteaa kersantti Bill Whalen Kanadan erikoisjoukoista. “Se mitä tiedämme on, että jengiväkivaltaan liittyy monia eri osatekijöitä, järjestäytynyt rikollisuus toimii taloudellisen voiton motivoimana ja se on myös suuri tekijä jengiväkivallan suhteen. Toisekseen, kauppatavarassa on vaihtelua. Viime vuosina tutkijamme ovat osoittaneet että väkivalta liittyy rahaan, ja yleisempiin tuotteisiin kuten kokaiiniin, metamfetamiiniin ja ekstaasiin”. Hänen mukaansa kannabiksen laillistaminen “ei ratkaise jengiväkivallan ongelmaa”.

Stop the Violence -järjestö kertoo, että syyskuisen kyselytutkimuksen mukaan provinssin asukkailla ei ole luottamusta poliitikkojen kykyyn suunnitella lainsäädäntöä siten, että kannabiksen laittomuudesta aiheutuvia rikoksia sekä sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja voitaisiin vähentää. Tutkimuksen mukaan vain 32 prosenttia asukkaista uskoo, että paikalliset poliitikot kykenisivät kehittämään tehokasta kannabispolitiikkaa. Luottamus liittovaltion ja provinssien poliitikkoihin oli sitäkin alhaisempi: vain 28 ja 27 prosenttia.

Sekä pormestarina että provinssin pääministerinä toiminut Harcourt sanoo, että poliitikkojen tulisi työskennellä kehittääkseen vaihtoehdon kannabiskieltolaille. “Brittiläisen Kolumbian asukkaat selkeästi sanovat, että kieltolaki ei toimi ja uusilla säädöksillä olisi potentiaalia laaja-alaisen yleisön tuen saamiseksi”, hän kertoo. Owen on samaa mieltä ja totesi, että “Poliitikkojen on aika kuunnella valitsijoitaan ja herätä laillistamisen, säännöstelyn ja verotuksen tuomiin mahdollisuuksiin”. Nykyisin senaattorina toimiva Campbell haastaa poliitikkoja “todistamaan, että kansalaiset ovat väärässä”. “Poliitikoilla on valtavan hyvät mahdollisuudet tutustua tietoon, asiantuntemukseen ja valjastaa heillä käytössään olevat vallan keinot taisteluun jengiväkivaltaa vastaan kehittämällä järkiperäistä kannabispolitiikkaa”, Campbell sanoo.

Tutkimuksen oli laittanut alulle uusi yhteenliittymä, johon kuuluu akateemikkoja, viranomaisia sekä laki- ja terveyseksperttejä. “Nämä kyselyn tulokset vahvistavat sitä tosiasiaa, että provinssimme asukkaat ovat paljon edellä heitä, joita ovat vaaleissa menneet valitsemaan – ainakin kun katsotaan sitä, kuka osaa parhaiten tunnistaa kannabiskieltolain tuhoisat vaikutukset”, toteaa tohtori Evan Wood, joka toimii yhteenliittymän jäsenenä sekä HIV/AIDS-osaston johtajana paikallisessa sairaalassa. “Poliitikkojen yli puoluerajojen tulisi huomata kannabiskieltolakiin liittyvä jengiväkivalta sekä muu rikollinen toiminta, ja muokata lainsäädäntöä siten että vaihteeksi myös kansalaisten mielipiteet otettaisiin huomioon”.

Lähde:

Vancouver Sun

URL: http://kannabisuutiset.wordpress.com/2011/11/30/vancouverin-ex-pormestarit-vetoavat-kannabiksen-laillistamisen-puolesta/

Nobel-palkitut ja huippupoliitikot vaativat huumeiden laillistamista

Lech Walesa oli kaatamassa kommunistityranniaa, mistä Ronald Reagan ylisti häntä maailman merkittävimpänä ammattiyhdistysjohtajana. Nyt Walesa on mukana kaatamassa Reaganin luomaa huumesodan hirmuvaltaa.

Ennen näkemätön joukko entisiä valtioiden päämiehiä, julkisuuden henkilöitä ja vaikuttajia eri maista allekirjoitti Beckley Foundation -säätiön aloitteesta syntyneen kirjeen, joka toimitettiin Englannin pääministeri David Cameronille sekä tiedotusvälineille. Hankkeen tiedotustilaisuus pidettiin Englannin parlamentin ylähuoneessa 17.11. ja se sai laajaa huomiota maailmanlaajuisesti.

Viisikymmentä vuotta sen jälkeen, kun YK:n huumausaineyleissopimus allekirjoitettiin vuonna 1961, on maailmanlaajuinen huumesota osoittautunut epäonnistuneeksi aiheuttaen paljon ei-aiottuja ja tuhoisia seurauksia maailmanlaajuisesti.

Sopimuksella "valvottujen" huumausaineiden käyttö on lisääntynyt ja tarjonta on halvempaa ja runsaampaa kuin koskaan aiemmin. YK:n varovaisen arvion mukaan maailmassa on nyt 250 miljoonaa huumeiden käyttäjää.

Laittomien huumeiden kauppa on kolmanneksi tuottoisin kaupan ala maailmassa ruoka- ja öljyteollisuuden jälkeen ja arvoltaan 450 miljardia dollaria vuodessa, mikä kaikki on rikollisliigojen valvonnassa.

Huumesota maksaa maailman veronmaksajille miljardeja vuosittain. Arviolta 10 miljoonaa ihmistä on maailman vankiloissa tällä hetkellä, joista merkittävä osa huumeiden takia. Suurin osa heistä on pikkutekijöitä kuten käyttäjiä ja pikku diilereitä.

Lainvalvontaviranomaisten ja poliitikkojen korruptio varsinkin tuottaja- ja läpikulkumaissa leviää jatkuvasti, mikä vaarantaa demokratian ja kansalaisyhteiskunnan. Huumesodan leviäminen uhkaa yhteiskunnallista vakautta, turvallisuutta, kehitystä ja ihmisoikeuksia. Huumesodissa kuolee vuosittain kymmeniä tuhansia ihmisiä.

Huumesodan kannattajien niin varmana ennustama huumeeton maailma on yhä kauempana. Kieltolakiin perustuva politiikka luo enemmän ongelmia kuin ehkäisee. Meidän pitää vakavissaan harkita yhteiskunnan resurssien siirtämistä pois muuten lainkuuliaisten kansalaisten kriminalisoimisesta ja siirtää ne sellaisen lähestymistavan toteuttamiseen, joka perustuu terveydelle, haittojen vähentämiselle, kustannustehokkuudelle ja ihmisoikeuksien kunnioittamiselle. Tutkimus on osoittanut näiden terveyden kunnioittamiseen perustuvien lähestymistapojen tuottavan parempia tuloksia kuin kriminalisoiminen.

Huumepolitiikkamme kehittäminen on yksi aikamme keskeisiä poliittisia haasteita. Maailman poliittisten johtajien on korkea aika käydä perusteellisesti läpi huumeilmiön käsittelyssä käytetyt strategiat. Tätä on Maailmanlaajuinen huumepoliittinen komissio, Global Commission on Drug Policy, toteuttanut rohkeasti  entisten presidenttien, Kofi Annanin ja muiden kansainvälisten johtajien johdolla uraa uurtavassa raportissaan, joka esiteltiin viime kesän alussa New Yorkissa.

Nykyisen politiikan perustana on vuoden 1961 huumausaineyleissopimus. Tämä tulee ottaa uudelleen tarkastelun kohteeksi. Tällä hetkellä on työn alla on tutkimus Rewriting the UN Drug Conventions, joka pyrkii näyttämään sen, kuinka sopimukseen voidaan tehdä varauksia, jotka sallivat yksittäisten maiden sopeuttaa vapaasti huumelainsäädäntöä omiin olosuhteisiinsa sen sijaan, että yritetään sovittaa yhtä ja samaa mallia kaikkialle.

Koska emme kykene kitkemään huumeiden tuotantoa, kysyntää emmekä käyttöä, tulee meidän löytää uusia tapoja vähentää haittoja. Meidän tulee tukea hallituksiamme tieteelliseen näyttöön perustuvien politiikan muotojen tutkimisessa.

Allekirjoittajat:

President Jimmy Carter Former President of the United States, Nobel Prize winner

President Fernando H. Cardoso Former President of Brazil

President César Gaviria Former President of Colombia

President Vicente Fox Former President of Mexico

President Ruth Dreifuss Former President of Switzerland

President Lech Wałęsa Former President of Poland, Nobel Prize winner.

President Aleksander Kwaśniewski Former President of Poland

George P. Schultz Former US Secretary of State

Jaswant Singh Former Minister of Defence, of Finance, and for External Affairs, India

Professor Lord Piot Former UN Under Secretary-General

Louise Arbour, CC, GOQ Former UN High-Commissioner for Human Rights

Carel Edwards Former Head of the EU Commission's Drug Policy Unit

Javier Solana, KOGF, KCMG Former EU High Representative for the Common Foreign and Security Policy

Thorvald Stoltenberg Former Minister of Foreign Affairs (Norway) and UN High Commissioner for Refugees

Gary Johnson Republican US Presidential Candidate

Professor Sir Harold Kroto Chemist, Nobel Prize winner

Dr. Kary Mullis Chemist, Nobel Prize winner

Professor John Polanyi Chemist, Nobel Prize winner

Professor Kenneth Arrow Economist, Nobel Prize winner

Professor Thomas C. Schelling Economist, Nobel Prize winner

Professor Sir Peter Mansfield Economist, Nobel Prize winner

Professor Sir Anthony Leggett Physicist, Nobel Prize winner

Professor Martin L. Perl Physicist, Nobel Prize winner

Mario Vargas Llosa Writer, Nobel Prize winner

Wisława Szymborska Poet, Nobel Prize winner

Professor Sir Ian Gilmore Former President of the Royal College of Physicians

Professor Robert Lechler Dean of School of Medicine, KCL

Professor A. C. Grayling Master of the New College of the Humanities

Professor Sir Partha Dasgupta Professor of Economics at Cambridge

Asma Jahangir Former UN Special Rapporteur on Arbitrary, Extrajudicial and Summary Execution

Dr. Muhammed Abdul Bari, MBE Former Secretary General of the Muslim Council of Britain

Professor Noam Chomsky Professor of Linguistics and Philosophy at MIT

Carlos Fuentes Novelist and essayist

Sir Richard Branson Entrepreneur and Founder of the Virgin Group

John Whitehead Chair of the WTC Memorial Foundation

Maria Cattaui Former Secretary-General of the International Chamber of Commerce

Nicholas Green, QC Former Chairman of the Bar Council

Professor David Nutt Former Chair of the Advisory Council for the Misuse of Drugs

Professor Trevor Robbins Professor of Neuroscience at Cambridge

Professor Niall Ferguson Professor of History at Harvard University

Professor Peter Singer Professor of Bioethics at Princeton University

Professor Jonathan Wolff Professor of Philosophy at UCL

Professor Robin Room School of Population Health, University of Melbourne

Sir Peregrine Worsthorne Former Editor of The Sunday Telegraph

Dr. Jan Wiarda Former President of European Police Chiefs

Sting Musician and actor

Yoko Ono Musician and artist

Sean Parker Founding President of Facebook, Director of Spotify

Bernardo Bertolucci Film Director

Gilberto Gil Musician, former Minister of Culture, Brazil

John Perry Barlow Co-founder of the Electronic Frontier Foundation

Tom Lloyd Former Chief Constable of Cambridgeshire

Bob Ainsworth, MP Former UK Secretary of State for Defence

Peter Lilley, MP Former Secretary of State for Social Security

Tom Brake, MP

Dr. Julian Huppert, MP

Caroline Lucas, MP

Paul Flynn, MP

Dr. Patrick Aeberhard Former President of Doctors of the World

Lord Mancroft Chair of the Drug and Alcohol Foundation

General Lord Ramsbotham Former HM Chief Inspector of Prisons

Lord Rees, OM Astronomer Royal and former President of the Royal Society

Amanda Feilding, Countess of Wemyss Director of the Beckley Foundation

 

Lähde: Beckley Foundation, IDPC 21.11.2011 ja Huffington Post 24.11.2011

URL: http://www.tusky.fi/uutiset/216-nobel-palkitut-ja-huippupoliitikot-vaativat-huumeiden-laillistamista