Hollannin konservatiivihallitus ilmoitti lykkäävänsä turistien kieltämistä kannabiskahviloista ainakin ensi toukokuuhun, mutta se aikoo yhä lopettaa maan kuuluisan suvaitsevaisuuden.
Kannabis on teknisesti laitonta Hollannissa, mutta poliisi ei puutu pienien määrien hallussapitoon ja sitä myydään luvanvaraisissa kahviloissa, joita kutsutaan nimellä coffee shop. Suuren mittakaavan viljelijöitä asetetaan syytteeseen. Hallitus aikoo aloittaa "budapassikokeilun", jossa ainoastaan hollantilaiset saisivat ostaa kannabista laillisesti.
Oikeusministeri Ivo Opstelten sanoi kokeilujakson maan eteläisissä kaupungeissa lykkääntyvän toukokuuhun teknisten ongelmien takia. Kokeilun kannattajat toivovat saavansa noin neljän miljoonan ranskalaisen, saksalaisen ja belgialaisen kannabisturistin aiheuttamat ongelmat kuriin.
Opstelten ilmoitti passijärjestelmän tulevan voimaan vuoden 2013 alusta vastustuksesta huolimatta. Kannabiskahviloiden omistajien mukaan se rikkoo yksityisyyden suojaa, koska järjestelmä vaatii heitä tallentamaan mm. asiakkaidensa passitiedot.
Jotkin eteläisistä kaupungeista ovat aloittaneet painostuksen järjestelmää vastaan, koska tutkijoiden mukaan katukauppiaat ottavat kannabiskaupan haltuunsa. Tämä oli syynä siihen, että kannabiskahviloita salliva politiikka hyväksyttiin kolmekymmentä vuotta sitten.
"Minä takaan sen, että jos tarvitaan lisää poliisijoukkoja niin niitä löytyy", Opstelten ilmoitti parlamentille.
Amsterdamin kaupunki vastustaa uutta järjestelmää sillä perusteella, että neljäsosa sen kaikista turisteista tulee polttamaan kannabista viettäen kaupungissa useampia päiviä ja tuottaen hyvin rahaa, mutta ei ongelmia.
Amsterdamin pormestari Eberhard van der Laan toivoo saavansa neuvotella asiasta Opsteltenin kanssa, koska puolet kaupungin kannabiskahviloista voisi joutua sulkemaan ovensa.
Poliisin oikeus käyttää kannabista vapaa-ajallaan aiotaan myös lopettaa
Hollannin äärioikeistolainen hallitus on niin hysteerinen, että se sääti vuoden alussa voimaan tulevan lain, jonka mukaan poliisit eivat saa polttaa kannabista vapaa-ajallaan.
Amsterdamin poliiseja on käsketty osoittamaan yleisölle "hyvää moraalista esimerkkiä".
Amsterdamin poliisineuvoston puheenjohtaja Frank Gittay arvosteli uutta lakia: "Tähän saakka poliiseja on ainoastaan kielletty tulemasta töihin humalassa tai pilvessä. Mutta nyt he yrittävät saada poliisin käyttäytymään kuin hän olisi aina töissä. Tämä tarkoittaa, ettei saisi ottaa huumeita eikä juoda itseään liian humalaan riippumatta siitä onko töissä vai ei."
Hollannin poliisiliiton puheenjohtaja Hans van Dujin puolestaan kommentoi "monien vastustavan tätä lakia, koska heille ei makseta palkkaa 24 tunnista vuorokaudessa. Heidän kuuluu saada olla vapaana vapaa-ajallaan."

Tilastotiede on siitä erikoinen tiede, että se tuottaa luotettavan näköistä faktaa oli kyseessä sitten kolikon heitto tai huumesota. Tilastotiede on arvovapaata tiedettä siinä mielessä, ettei se ota kantaa siihen, onko kolikko painotettu tai huumesota oikeutettu.
Italialaisen kansalaisjärjestön Narcoleaksin suorittaman tutkimuksen perusteella maailmassa takavarikoidaan enemmän kokaiinia kuin tuotetaan. Narcoleaksin kokoamien tietojen mukaan tänä vuonna joulukuun alkuun mennessä maailmassa takavarikoitiin 734,8 tonnia kokaiinia ja vuoden loppuun mennessä määrä voisi olla 744 - 794 tonnia. USA:n virallisen arvion mukaan maailmassa tuotetaan 700 tonnia ja YK:n huumetoimiston UNODC:n arvion mukaan 865 tonnia kokaiinia.
Obaman hallinto kiistää väitteen tilastokikkailusta tai salaliitosta:
Ongelma kietoutuu yhteen maahan: Kolumbiaan. USA on käyttänyt miljardeja Kolumbian militarisoimiseen huumekaupan vastaisen Plan Colombia -operaation nimissä. USA ja YK esittävät hieman erilaisia lukemia omissa kaavioissaan, mutta molempien mukaan huumesota Kolumbiassa on onnistunut, mistä ainoana todisteena esitetään vuosi vuodelta laskevat arviot kokaiinin tuotannosta Kolumbiassa.
Suomessa uutisoitiin huumesodan menestystarinana juttua, kuinka suomalaiset huumekoirat löysivät "jättiläismäisen huumelastin". Suomalaiset rajakoirat Eddie ja Aku haistoivat 3,5 tonnin hasislastin työkeikallaan Espanjassa viime kesänä. Suomalaiselle rajaviranomaiselle ja suurelle yleisölle kyse oli varmaan hyvin poikkeuksellisesta lastista. Olisi ehkä kannattanut lisätä uutiseen kyseisen lastin lähinnä paljastaneen, millaisessa mittakaavassa kansainvälinen järjestäytynyt huumeiden salakuljetus toimii tällä hetkellä.
Vähän aikaa sitten kaksi puolalaista Nobel-palkinnon saajaa Wislawa Szymborska ja Lech Walesa vaativat muutosta huumepolitiikkaan.
Tutkijoiden mukaan kannabiksen käyttö pieninä annoksina "vähentää urheilijoiden kokemaa ahdistusta, pelkoja, masennusta ja jännittyneisyyttä". Lisäksi kannabinoidit auttavat urheilijaa pääsemään yli epämiellyttävistä kokemuksista, jotka voivat olla haitaksi urakehitykselle.
Huumeiden vastaisuuden nimissä Iran saa jatkuvasti valvontatekniikkaa länsimailta suoraan tai YK:n huumetoimiston UNODC:n kautta. UNODC aloitti yhteistyön Iranin kanssa vuonna 1998 reformistisen presidentti Khatamin ollessa vallassa. Vuosina 2002-2005 Iranin terveysministerin johdolla käynnistettiin haittoja vähentävä ohjelma kasvavan huumeriippuvuuden ja AIDS:n ehkäisemiseksi.
Uuden lain säätämisen seurauksena Baskimaan terveysviranomaiset kertovat kannabiskieltolain päättyvän.