Norjan entinen ulkoministeri vastaanottaa kannabispalkinnon Amsterdamissa

Amsterdamissa jaetaan 26.4. vuoden 2012 kannabiskulttuuripalkinto, jonka Amsterdamin Hasis- ja hamppumuseo on jakanut vuodesta 2004 merkittävällä tavalla kannabiksen hyväksyntää edistäneille organisaatioille tai yksityishenkilöille. Tänä vuonna yksi palkinnon saajista on Maailmanlaajuista huumepoliittista komissiota edustava Norjan entinen ulkoministeri Thorvald Stoltenberg.

Muut palkinnonsaajat ovat tohtori Lester Grinspoon, joka on Harvardin yliopiston psykiatrian emeritusprofessori ja tohtori Fredrick Polak, yksi Hollannin arvostetuimmista psykiatreista huumetutkimuksen alalla. Kannabispalkinnon ojentaa Hollannin entinen pääministeri Dries van Agt. Seremonian jälkeen Hollannin entinen tiede-, kansanterveys- ja kulttuuriministeri Hedy d'Ancona avaa uudistuneen Hasismuseon.

Kannabiskulttuuripalkinnolla on kansainvälinen ulottuvuus. Kaksi viikkoa Amsterdamissa pidetyn seremonian jälkeen Espanjassa Barcelonassa jaetaan kaksi lisäpalkintoa. Espanjassa tunnettu kannabisaktivisti Fernanda de la Figuera sekä yhdysvaltalainen kannabisaktivisti Todd McCormick palkitaan elämäntyöstään.  Tämän 9.5. pidettävän seremonian yhteydessä avataan Barcelonan Hamppumuseo Palau Mornau'n talossa.

Amsterdamin Hasismuseo tarjoaa ainutlaatuisen pysyvän kokoelman, joka havainnollistaa kannabiskasvin kehityksen monipuoliseksi raaka-aineeksi. Sensi Seedsin perustaja Ben Dronkers perusti museon yli neljänkymmenen vuoden aikana ympäri maailman keräämillään esineillä. Barcelonassa avataan uusi hasismuseo Etelä-Euroopassa voimakkaasti kasvaneen mielenkiinnon takia.

Vuosi 2012 tulee olemaan mielenkiintoinen ja tärkeä vuosi, koska merkittävät julkiset henkilöt ja vaikutusvaltaiset kansalaisjärjestöt ovat tulleet mukaan antamaan vastapainoa valtioiden harjoittamalle kriminalisoivalle kannabispolitiikalle. Molemmat museot tähtäävät nykyaikaisten ihmisten kasvattamiseen, jotka eivät valtion painostavan politiikan edessä säiky turhia, vaan hakevat itsenäisesti uutta tietoa tästä kasvista.

Lähde: Amsterdam Hashmuseum 13.4.2012

URL: http://www.tusky.fi/uutiset/326-norjan-entinen-ulkoministeri-vastaanottaa-kannabispalkinnon-amsterdamissa

OAS:n huippukokous asettaa asiantuntijaryhmän tutkimaan huumesotaa

Amerikan 33:n valtion päämiehet kokoontuivat viikonloppuna 14. - 15.4. kuudenteen mantereen huippukokoukseen Cartagenassa Kolumbiassa. Kokouksen isäntä, Kolumbian presidentti Juan Manuel Santos on jo pitkään kampanjoinut huumesodan nostamiseksi kokouksen asialistalle ja tässä hän onnistuikin.

Santos vertasi puheessaan huumesotaa kuntopyörään, joka ei ponnisteluista huolimatta etene.

"On tullut aika tutkia, onko tekemämme työ parasta, mihin kykenemme vai onko mahdollista löytää joku vaihtoehto, joka olisi tehokkaampi eikä rasittaisi yhteiskuntiamme niin paljon. Tämä aihe on poliittisesti hyvin herkkä."

"Yhdessä ääripäässä voimme laittaa kaikki huumeiden käyttäjät vankilaan. Toisessa ääripäässä laillistamme kaikki. Näiden välissä voisi olla erilaisia käytännöllisempiä politiikan muotoja, kuten käytön dekriminalisoiminen ja kaikkien resurssien laittaminen salakuljetuksen valvontaan."

Obaman vastaus oli sama, mitä hän on toistanut eri yhteyksissä vastauksena Latinalaisen Amerikan johtajien esittämään huumesodan kritiikkiin:

"Mielestäni on täysin oikeutettua käydä keskustelua siitä, aiheuttavatko nykyiset lait enemmän haittaa kuin hyötyä joillakin alueilla. Henkilökohtainen ja hallintoni kanta on se, ettei laillistaminen ole ratkaisu."

Presidentti Santosin käytännön ehdotus on huumeongelman asiantuntijoista, talousasiantuntijoista ja tutkijoista kootun työryhmän perustaminen analysoimaan huumeriippuvuuden, salakuljetuksen ja huumekaupan tuottaminen voittojen todellisuutta tavoitteena nykyisen strategian muuttaminen.

Mauricio Rodriguez, Santosin läheinen avustaja sekä Englannin suurlähettiläs, sanoi tämän "tarkoittavan mitä tahansa täydestä laillistamisesta uuteen ja erilaiseen huumesotaan. Me emme tiedä ennekuin olemme keränneet tietoa, tutkineet avoimesti kaikki vaihtoehdot ja meillä on kokonaiskuva tilanteesta, jonka ovat laatineet alan asiantuntijat, joita eivät henkilökohtaiset edut, ideologia eikä tunteet motivoi. Sen pitää olla todellinen muutos, joka perustuu uusiin lähtökohtiin."

"Miksi Kolumbia johtaa tätä? Koska me olemme oppineet kantapään kautta ja meillä on moraalista auktoriteettia asiassa. 1980-luvulla epäonnistuimme todellisuuden kohtaamisessa ja sen takia yhteiskuntamme ajautui kuilun partaalle ja väkivalta ja huumekartellit melkein tuhosivat sen. Me emme halua, että yksikään toinen valtio Keski-Amerikassa tai Afrikassa joutuisi käymään läpi saman tuskan. Heidän - ja meidän kaikkien - pitää toimia nopeasti, koska monipäinen hirviö kasvaa ja tuhoaa nopeasti."

"Vuosikymmenten ajan länsimaiden poliitikot ovat voineet syyttää huumeita tuottavia maita kuten Kolumbiaa ihanien lastensa myrkyttämisestä. Tuloksena on ollut Kolumbian leimaaminen. Mutta tämä peli, tämä farssi, on nyt ohi. Me emme osoittele, eikä Kolumbia toimi yksipuolisesti. Mutta me haluamme tuoda esille sen, että kuluttaja- ja tuottajamaiden täytyy jakaa vastuu ja toimia yhteistyössä maailmanlaajuisesti huumeiden aiheuttaman tuhon pysäyttämiseksi yhteiskunnissamme."

Rodriguez otti esille Googlen ja Youtuben esittämän huumekeskustelun esimerkkinä "miksi emme ole päässeet siinä minnekään: tunteet, loukkaukset ja julkkikset värittävät sitä".

Hänen mukaan Kolumbian esittämä työryhmä pitää koota "todellisista asiantuntijoista, ihmisistä, jotka tuntevat huumeiden todellisuuden, sosiologian ja antropologian, huumetalouden, salakuljetusreitit ja rahanpesun - sekä ihmisiä, jotka tietävät, miten huumeet vaikuttavat katutasolla."

Työryhmän tulisi tutkia "yhteiskunnallisia asioita, syitä siihen, että ihmiset käyttävät huumeita: köyhyys, yhteiskunnan hajoaminen, hyväksikäyttö ja häiriökäyttäytyminen."

Rodriguez otti esimerkiksi Medellinin, joka on välillä ollut maailman murhapääkaupunki, mutta nyt uudistettu: "Meidän pitää tutkia sellaisia urbanismin muotoja, joita olemme soveltaneet Medellinissä eristämällä rikolliset ja antamalla kansalaisille muuta tekemistä, kuin huumeiden käytön aloittamisen."

Kolumbiassa julkaistiin ennen kokousta tutkimustuloksia, joiden mukaan vain 5% Kolumbian huumekaupan voitoista jää maahan. Satoja miljardeja dollareita huumerahaa päätyy kuluttajamaiden jakeluverkoille ja kansainväliselle pankkijärjestelmälle.

"Huumeiden arvo ei koidu tuottajamaiden hyväksi, vaan tuotteen päädyttyä markkinoille sen tuottama raha jää Yhdysvaltoihin ja Eurooppaan. Siksi on päivänselvää, että meidän pitää lisätä ponnisteluja kansainvälisen pankkijärjestelmän tekemää huumevoittojen rahanpesua vastaan."

Katso MSNBC:n uutinen Santosin ja Obaman tiedotustilaisuudesta.

Lähde: Guardian ja CNN 15.4.2012

URL: http://www.tusky.fi/uutiset/325-oasn-huippukokous-asettaa-asiantuntijaryhmaen-tutkimaan-huumesotaa

Kansainvälinen Sativexpetos

Kannabislääke Sativex on brittiläisen GW Pharmaceuticals -lääkekehitysyhtiön valmistama suusuihkeena annosteltava kannabistinktuura, joka on valmistettu kannabiskasveista uutetuista vaikuttavista ainesosista: THC:stä, CBD:stä sekä 420 muusta vaikuttavasta aineesta. Sellaisenaan Sativex olisi yhtä laiton kuin kannabis. Tämän asian kiertämiseksi ovat brittien ja muiden maiden lääkevalvontaviranomaiset käynnistäneet ennen näkemättömän tieteellisen huijausoperaation, jonka päämääränä on erottaa Sativex laillisesti ja ihmisten mielikuvissa itse kannabiskasvista, mistä se on uutettu.

Brittiläinen kannabisaktivisti Laurel Bush on yrittänyt saada brittiviranomaisilta selkoa Sativexin hyväksymisprosessista ja saanut yllättävää palautetta Britannian lääkevalvontaviranomaisilta: Sativex ei olekaan kannabista!

Aikaisemmin virkamiehet olivat luokitelleet Sativexin Britannian huumelakien perustana olevassa huumeluokituksessa 1. luokkaan huumeeksi, jolla ei ole lääkinnällistä vaikutusta. Vuonna 2010 hallituksen neuvonantaja professori Les Iversen kehotti Britannian sisäministeriötä asettamaan Sativex luokkaan 4. Näin ei ole kuitenkaan tehty samalla kun virkamiehet yrittävät tehdä Sativexista ei-kannabiksen. Nyt Britannian lääkevalvontavirasto on lähtenyt mukaan tähän operaatioon.

Vastauksena kannabisaktivistien tietopyyntöihin Britannian lääkevalvontaviraston edustaja Sue Jones vastasi 15.3.2012, että "... tämän lääkkeen vaikuttavat ainesosat eivät ole kannabista vaan kaksi ainesosaa, jotka on löydetty kannabiksesta ja joilla on todettu olevan farmakologista vaikutusta tiettyihin vaivoihin. "Aktiivinen ainesosa" tarkoittaa sitä, että sillä on farmakologista vaikutusta näihin esitettyihin vaivoihin. Koska tuote on valmistettu kannabiskasvin ainesosista eikä itse kannabiksesta, pitäisi olla päivänselvää, ettei Sativex ole "kannabis"."

Tällainen viisastelu on täyttä potaskaa ja valehtelua. On julkista tietoa ja tarkistettavissa GW Pharmaceuticalsin kotisivuilta, että Sativex on eri kannabislajikkeista hiilidioksidilla uutettu tinktuura liotettuna etanoliin (alkoholi) ja propyleeniglykoliin sekä maustettu piparminttuöljyllä. Eli näiden lisäksi siinä on THC:tä ja CBD:tä sekä kaikkia kannabiskasvissa olevia muita kannabinoideja, terpeenejä ja flavonoideja. Uutteessa näiden muiden aineiden osuus on jopa 39% ja vaihtelee aivan kuten kannabiskasvin eri lajit ja yksilöt, joista Sativex uutetaan.

GW Pharmaceuticalsin perustaja ja johtokunnan puheenjohtaja lääkäri Geoffrey Guy on kertonut julkisessa lausunnossaan: "Teollisuudenalamme edustajat ovat sanoneet, että kannabista on mahdoton muuttaa reseptilääkkeeksi. Meidän piti kirjoittaa tämä sääntö uusiksi. Me olemme saaneet modernin historian ensimmäisen kasviuutteen hyväksytettyä lääkkeeksi. Siinä on 420 molekyyliä kun normaalissa lääkkeessä on vain yksi."

GW Pharmaceuticalsin kasvitieteellisen tutkimuksen ja kasvatuksen johtaja lääkäri David Potter selittää omassa väitöskirjassaan, kuinka tärkeitä kannabiksen vaikuttavat ainesosat ovat Sativexin vaikutukselle.

Tieteellisten potilaskokeiden mukaan uuttaen tiivistetty kannabis on turvallinen, ei aiheuta riippuvuutta, psykooseja eikä sivuvaikutuksia.

Tällä hetkellä kuitenkin GW Pharmaceuticals ja Britannian sisäministeriö ovat laittomalla tavalla yrittämässä erottaa Sativex kannabiksesta siten, että tämä tinktuura voitaisiin luokitella uudelleen Britannian vuoden 1971 huumelain 4. huumausainelistalle ja samalla säilyttäen kannabiksen 1. listalla. Britannian sisäministeriön virallinen kanta on edelleen se, että "kannabiksella ei ole mitään lääketieteellistä arvoa".

Selittävänä tekijänä tälle hullunmyllylle on se, että GW Pharmaceuticalsilla on kansainväliset jakelusopimukset Bayerin, Almirallin ja Otsuka Pharmaceuticals Co. Ltd:n kanssa. Sativex on hyvä lisä erilaisten kannabiksen annostelutapojen kirjoon, mutta sen hyväksyminen samalla, kun kannabiskasvi pidetään laittomana, on suuren luokan huijausta ja valehtelua.

Lähde: Clear 12.4.2012, GW Pharmaceuticals 24.10.2011 ja Laurel Bush 22.3.2012

URL: http://www.tusky.fi/uutiset/324-kansainvaelinen-sativexpetos

Onko laillistamiselle moraalista perustelua?

Huumeiden laillistamista ehdotetaan nykyään yhä useammin ja viimeisimpiä ehdottajia ovat olleet Latinalaisen Amerikan entiset presidentit Brasilian Fernando Henrique Cardoson johtamana ja Australian ulkoministeri Bob Carr. Laillistamisen puolesta argumentoidaan usein sillä, kuinka suuri rasitus huumesota on yhteiskunnalle rikollisuuden nousun ja kansanterveyden rappion takia. Nämä ovat hyviä perusteluja hylätä Nixonin huumesota. Mutta hyvin harvoin huumelakien liberalisointia perustellaan moraalisilla perusteilla. Tämä on virhe. Vaikka asiantuntijat kerta toisensa jälkeen kertovat meille, kuinka asiat olisivat paremmin ilman huumesotaa, poliitikot ovat sivuuttaneet nämä asiantuntijalausunnot, koska äänestäjät eivät halua huumelakien höllentämistä. Äänestäjät eivät kuvittele tietävänsä enempää kuin asiantuntijat, mutta he vastustavat huumeiden käyttöä moraalisilla syillä. Huumesotaa pitää käynnissä piilotettu moraalinen keskustelu, joka ei oikein koskaan nouse julkisuuteen.

Alkuperäisellä huumeiden kieltolailla oli moraalinen perustelu eikä käytännöllinen. Kaikki alkoi Yhdysvalloissa oopiumin kieltämisellä, jonka ensisijaisena syynä oli moraalinen vastustus sille, että valkoihoiset käyvät polttamassa oopiumia kiinalaisten oopiumluolissa. Tästä alkoi Yhdysvaltojen kieltolakiliike. Vuonna 1913 melkein pelkästään meksikolaisten ja intialaisten siirtolaisten käyttämä marihuana kiellettiin ensimmäisen kerran Kaliforniassa.

Nykyään yhä uusia aineita lisätään kiellettyjen aineiden pitkään listaan sillä perusteella, että ne määritellään "riippuvuutta aiheuttaviksi" eikä siksi, että ne olisivat haitallisia. USA:n huumelain mukaan aine on kiellettävä, jos sillä on "suuri väärinkäytön potentiaali" ja jos se "voi johtaa psyykiseen tai fyysiseen riippuvuuteen". Aineen ei tarvitse olla haitallinen millään muulla tavalla. USA:n virallisten tilastojen mukaan parasetamoli aiheuttaa viisi kertaa enemmän ensiapukäyntejä kuin MDMA ja silti sitä saa supermarketeista kaikkialla.

Joten suurin syy siihen, että alkoholin ja kahvin tapaiset huumeet ovat laillisia, mutta kokaiini ja MDMA eivät ole, on näiden jälkimmäisten tuomitseminen "riippuvuutta aiheuttaviksi" (unohdetaan tässä se, että alkoholi ja kahvi aiheuttavat riippuvuutta). Riippuvuus aiheuttaa ongelmia riippuvaiselle, tämä pitää paikkansa. Mutta itselle aiheutettu haitta ei voi olla syynä aineen kieltolaille. Millin maineikkaan määritelmän mukaan ainoa pätevä peruste ihmisen vapauteen puuttumiseen on se, että hän voi vahingoittaa muita. Vaikka toisinaan väitetään, että "huumeongelma" vahingoittaa meitä kaikkia, on suurin osa näistä haitoista johdettavissa nollatoleranssipolitiikasta  - huumeiden kieltolait aiheuttavat muille vahinkoa silloin, kun laittomia huumemarkkinoita pyörittävät ryöstävät, pahoinpitelevät ja tappavat muita ihmisiä.

Väitetään jopa, että valtion tulee puuttua riippuvuuteen, koska se tekee riippuvaisesta pätemättömän tai voimattoman tekemään itsenäisiä päätöksiä huumeiden käytöstään. Riippuvaisesta tulee lapsen kaltainen, joka tarvitsee vanhempien kaitsemista - tai tässä tapauksessa valtion suojelua. Tällä tavalla "riippuvuudesta" tulee moraalinen käsite, ei yksi haitta. Riippuvuus riistää ihmiseltä hänen moraalisen arvovaltansa.

Useissa yhteyksissä on tuotu esille sitä, kuinka tämä näkemys riippuvuudesta on väärä. Huumeita käyttävät ihmiset eivät kärsi sairaudesta eikä heillä välttämättä ole patologista tahdon heikkoutta. He voivat olla röyhkeitä tai irrationaalisia ottaessaan huumeita, mutta toisaalta niin me kaikki olemme melkein joka päivä eri tavoilla syödessämme epäterveellisesti, harrastaessamme jotakin vaarallista urheilua, tupakoidessamme, juodessamme tai pelatessamme uhkapelejä. Riippuvaiset voivat panna enemmän painoa mielihyvälle, jännitykselle tai todellisuuspaolle, mutta heidän riippuvuutensa ei poikkea muiden mielihyvää aiheuttavien toimintojen haluamisesta. Ihmiset voivat tulla "riippuvaisiksi" uhkapeleistä, internetistä, urheilusta, seksistä tai sokerista. Nämä aineet tai toiminnat eivät "kaappaa" aivoja - ne aiheuttavat mielihyvää samoilla alueilla aivoissa kuin huumeet.

Kaikki mielihyvää tuova toiminta aiheuttaa "riippuvuutta"

Julkisessa huumekeskustelussa käytetään termejä vapaus, terveys ja rikos, mutta hyvin harvoin siinä käytetään mielihyvän arvoa. Meidän ei tarvitse olla hedonisteja uskoaksemme siihen, että mielihyvä on tärkeä osa ihmisten elämää. Liberaalin yhteiskunnan pitää olla neutraali sen suhteen, mitä mielihyviä ihmiset saavat tavoitella; sen ei pidä pakottaa ihmisiä mukautumaan tiettyihin "hyvän" ja "pahan" mielihyvän käsitteisiin. Mutta vielä tärkeämpää on se, että jos kaikki mielihyvää tuottava toiminta voi olla riippuvuutta aiheuttavaa, ei ole mitään syytä uskoa, että huumeiden käytön aiheuttama mielihyvä olisi vähemmän tärkeää kuin hyvän ruuan ja viinin, vuorikiipeilyn ja jalkapallon tai internetin aiheuttamat mielihyvät. Kaikki nämä asiat aiheuttavat mielihyvää ja siten riippuvuutta ja kaikki voivat olla haitallisia liioiteltuina. Mutta meillä kaikilla on oikeus tavoitella sellaista mielihyvää, jota pidämme arvokkaana, vaikka jokainen näistä iloista aiheuttaa riippuvuusriskin tai riippuvuuden kaltaisia ongelmia: alkoholismia, liiallista netissä roikkumista, seksiriippuvuutta, mässäilyä jne.

Oikeus tavoitella mielihyvää oikeuttaa huumeiden laillistamisen kun taas riippuvuus ja itselle aiheutettu haitta eivät oikeuta huumeiden kieltämistä. Tämä on huumesodan vastaisen moraalisen argumentin ydin.

Silti vielä on yksi mahdollinen perustelu vapauden rajoittamiseksi ja huumeiden kiellon säilyttämiseksi. Tämä perustelu on yhteinen hyvä. Jos huumelakien liberalisointi aiheuttaa vakavaa haittaa yhteiskunnalle, voisi tämä ääritapauksessa oikeuttaa huumeiden kieltämisen. Mutta meidän (valitettavan rajalliset) kokemukset osoittavat päinvastaista. Hollanti on onnistunut rajaamaan huumeongelmansa säätämällä suhteellisen liberaalit huumelait "mietojen" huumeiden, kuten marihuanan valvontaan lisäämättä näiden huumeiden käyttöä. Ja kuten Cardoso väittää, täydellinen kieltolaki on selvästi yhteistä hyvää vastaan, koska se pitää huumekunkut bisneksessä ja samalla vakavasti heikentää käyttäjien ja muiden ihmisten turvallisuutta.

Ehkä me emme tulevaisuudessa ole enää niin valikoivia mielihyvää aiheuttavista aineista. Voisimme käyttää nykyaikaista farmakologiaa huumeiden valitsemisessa ja valmistamisessa niin, että saamme niistä haluamiamme mielihyvää ja kokemuksia halvalla ja ilman vakavia akuutteja tai kroonisia terveyshaittoja. Tällä hetkellä kaikista vapaimmin saatavilla oleva huume aiheuttaa eniten riippuvuutta, väkivaltaa, vakavia kroonisia terveyshaittoja ja pahimmat vieroitusoireet kaikista huumeista. Alkoholi.

On tullut aika ajatella järkevästi huumeista.

Lähde: Practical Ethics 4.4.2012

URL: http://www.tusky.fi/uutiset/323-onko-laillistamiselle-moraalista-perustelua

Kanadassa hyväksytty kannabistee ja -leivokset lääkkeeksi

Kanadan läntisimmän osavaltion Brittiläisen Kolumbian korkein oikeus hyväksyi kannabiksen käytön lääkkeenä myös teen tai leivoksien muodossa. Lääkekäyttäjillä on nyt laillinen mahdollisuus käyttää lääkkeitään muutoinkin kuin kuivaamisen jälkeen polttamalla.

Tuomari Robert Johnston totesi, että Kanadan terveysministeriön säädökset ovat perustuslain vastaisia. Tuomarin mukaan lääkekäytön rajoittaminen vain kuivattuun marihuanaan rikkoo yhtä perustuslain oikeuksia ja vapauksia koskevaa kohtaa.

27. huhtikuuta Johnston kuulee perusteluita säädöksiin tulevien muutosten muodosta ja ajankohdasta. Valtio on pyytänyt tuomaria pysäyttämään päätöksensä täytäntöönpanon vuoden ajaksi. “Muutokset tulevat olemaan kaikkea muuta kuin yksinkertaisia. Tarvitsemme aikaa varmistaaksemme, että kaikki ohjelmassa mukana olevat tuntevat ohjeet ja noudattavat niitä”, sanoi liittovaltion syyttäjä Peter Eccles. “Olemme tekemisssä lääkinnästä aiheutuneiden rikosoikeudellisten seuraamusten kanssa.”

Tilanne sai alkunsa kun Kanadan kannabiksen ostajien klubin (Cannabis Buyers’ Club of Canada) pääleipuri Owen Smith päätti lähteä testaamaan oikeuksiaan perustuslakiin vedoten. Smithiä, 29, syytettiin 2009 marihuanan laittomasta hallussapidosta ja salakuljetusaikomuksista. Voimakas haju oli saanut kiinteistönomistajan valittamaan poliisille, joka hankki etsintäluvan ja löysi suuria määriä kannabista sisältäviä oliivi- ja viinirypäle siemenöljyjä sekä leivonnaisia. Syytteen saadessaan Smith tuotti syötäviä kannabispohjaisia tuotteita klubin kautta myytäväksi.

Smithin oikeudenkäynti alkoi tammikuussa voir dire -tilanteella eli oikeudenkäynnillä oikeudenkäynnin sisällä. Perustuslain tulkintaan vetoava hakemus haastoi terveysministeriön säädökset, joiden mukaan valtuutetut käyttäjät saavat pitää lääkekannabista hallussaan vain kuivatussa muodossa.

Puolustusasianajaja Kirk Tousaw väitti lakien olevan perustuslain vastaisia ja mielivaltaisia eivätkä ne edistä hallituksen tavoitteita terveyden suojelemiseksi tai kansalaisten turvaamiseksi. Sen sijaan ne pakottavat kriittisesti ja kroonisesti sairaat pääosin polttamaan lääkekannabiksensa, joka on käyttötavoista epäterveellisin savukaasujen mahdollisesti aiheuttaessa haittoja. Erityisesti tämä korostuu hengitystieongelmista ja keuhkosairauksista kärsivillä, joiden tulisi välttää polttamista ja suosia höyrystämistä sekä syömistä ja juomista.

“Edes Kanadan terveysministeriön hallinnon lääkekäyttäjäksi valtuuttama henkilö ei pysty tuottamaan kannabisvoita tehdäkseen keksejä, joita hän voisi syödä ennen nukkumaan rupeamista tai heti herättyään sietääkseen kroonisia kipujaan”, Tousaw kertoi oikeudelle. Voir diren aikana kannabista lääkkeeksi käyttävät potilaat todistivat haluavansa mahdollisuuden juoda kannabisteetä, syödä kannabiskeksejä ja soveltaa kannabista sisältäviä öljyjä. “Nämä muut lääkkeiden nauttimisen muodot ovat tehokkaampia ja vähemmän haitallisia verrattuna kuivatun marihuanan polttamiseen tai höyrystämiseen”, Tousaw sanoi.

Oikeuden päätöksestä kuultuaan Tousaw oli hyvin kiitollinen. “Tämä avaa mahdollisuuden luvan saaneille käyttäjille pitää hallussaan ja tuottaa tätä lääkeainetta muussakin kuin kuivatussa muodossa. Luvan saaneet lääkekäyttäjät voivat juoda teetä tai kokata siitä ruokaöljyjen avulla”, hän kuvaili.

Lähde:

The Province

URL: http://kannabisuutiset.wordpress.com/2012/04/16/kanadassa-hyvaksytty-kannabistee-ja-leivokset-laakkeeksi/

Oaksterdamin kannabisyliopisto ratsattiin

USA:n liittovaltion huumepoliisi ja veroviraston virkamiehet ratsasivat ja sulkivat 2.4. Oaklandin kaupungissa Kaliforniassa sijaitsevan kannabisyliopiston, joka tunnetaan nimellä Oaksterdamin yliopisto.

Oaksterdamin yliopiston perusti vuonna 2007 Richard Lee, joka on pitkän linjan kannabisaktivisti ja itsekin selkävamman takia lääkekannabispotilas. Lee oli yksi vuonna 2010 Kaliforniassa äänestettävänä olleen lakialoitteen Proposition 19 laatijoista ja hän sijoitti 1,5 miljoonaa dollaria kampanjakuluihin. Lakialoite sai ennätyksellisen 46,5%:n kannatuksen, vaikka kuvernööri Schwarzenegger dekriminalisoi kannabiksen käytön ennen vaaleja viedäkseen pohjaa laillistamisvaatimuksilta.

Kannabisaktivistit näkevätkin liittovaltion ratsiassa poliittisia motiiveja samalla tavalla kuin kanadalaisen Marc Emeryn vangitsemisessa.

Samalla kun poliisi murtautui Oaksterdamiin järjesti yksityisestä kristillisestä Oikos-yliopistosta erotettu oppilas verilöylyn ampuen kuoliaaksi seitsemän ihmistä ja haavoittaen kolmea vain puolen kilometrin päässä. Tuskin Oaksterdamin ratsiaa tehneet poliisitkaan olisivat kyenneet pysäyttämään ampujaa, mutta poliisin prioriteettien väärä järjestys ei olisi voinut tulla tämän kirkkaammin esiin.

Ei verottamista ilman laillistamista!

Oaksterdam perustettiin vuonna 2007 kouluttamaan lääkekannabispotilaiden hoitajia ja niitä kollektiiveja, jotka tuottivat kannabista Kalifornian laillisille kannabispotilaille. Richard Lee teki oppilaitoksestaan enemmän kuin pelkän puutarhakoulun: hän loi oppiaineen, jossa oli opintokokonaisuuksia kannabisteollisuuden kaikilta osa-alueilta mukaan lukien se, kuinka pitää toimia niiden poliittisten ja laillisten esteiden kanssa, joita on luotu terveiden ihmisten kannabiksen käytön kieltämiseksi.

Lee kertoi ratsian jälkeen aikovansa lopettaa kannabisneksessä vaikuttamisen. Hänen mielestään on tullut uusien ihmisten vuoro ottaa ohjat. Hänen yhtiönsä on vararikossa hänen käytettyä rahansa laillistamiskampanjaan vuonna 2010.

"En koskaan halunnut olla "laillistamisliikkeen johtaja". Olen mielestäni pieni tekijä suuressa sodassa."

Lee on myös lääkekannabispotilas ja joutuu käyttämään pyörätuolia selkäydinvamman vuoksi. Poliisi oli ensin tunkeutunut hänen kotiinsa herättäen hänet sängystä automaattiaseet esillä.

Lee oli pidätettynä vain vähän aikaa ja häntä kohdeltiin hyvin eikä paikkoja rikottu tahallisesti. Lee arvostelikin erityisesti sitä, että häntä vastaan käytetään veroviraston asettamia verovaatimuksia:

Lee valitti ettei "liittovaltio voi syyttää samalla kertaa molemmista asioista" viitaten siihen, että hänen pitäisi maksaa veroja jostakin, mitä liittovaltio pitää laittomana. "Ei verottamista ilman laillistamista!"

Oaksterdamin ratsia kaikkine ennakkosuunnitelmineen, varjostuksineen, työtunteineen, oikeudenkäyntikuluineen jne. aiheuttaa yhteiskunnalle vähintään 250 000 dollarin kulut. Ja mikä on sen tulos? Verotulojen ja työpaikkojen menetys, eikä taatusti lisää turvallisuutta.

Ratsiaa seuraavana päivänä Oaklandin kaupungintalon eteen kokoontui satojen ihmisten mielenosoitus. Aktivistit aikovat aloittaa Oaksterdamin toiminnan uudestaan.

Obama ajaa kannabiksen apteekkiin

Obama ratsasti vaalikampanjassaan suuren yleisön kannabiksen kannatuksella. Mielipidemittausten mukaan 70% yhdysvaltalaisista haluaa lääkekannabiksen lailliseksi ja yli 50% kannabiksen kokonaan lailliseksi. 16 osavaltiota ja pääkaupunki Washington on laillistanut lääkekannabiksen niin että laillisia lääkekannabiksen käyttäjiä USA:ssa on jo yli 300 000 ja Kaliforniassa, missä potilaita ei rekisteröidä, arviolta 750 000 - 1 125 000 reseptin saanutta potilasta.

Obaman valtakauden kaksi ensimmäistä vuotta olivatkin rauhallisia. Vuonna 2009 yleinen syyttäjä Eric Holder korosti, että oikeusministeriö jahtaa ainoastaan niitä lääkekannabiksen jakelijoita, jotka rikkovat sekä liittovaltion että osavaltion lakeja. Mm. New York Times uutisoi tämän lausunnon "Obaman hallinto lopettaa lääkekannabiksen jakelijoiden ratsaamisen".

Obaman hallinnon uutta politiikkaa alleviivasi vastavalitun huumetsaarin Gil Kerlikowsken antama lausunto, jonka mukaan "emme käy sotaa USA:n kansalaisia vastaan".

Tämän uuden politiikan sinetti oli oikeusministeriön lokakuussa 2009 julkistama ns. Ogdenin muistio, jolla ohjeistettiin liittovaltion lainvalvontaviranomaisia  jättämään osavaltioiden lakeja noudattavat potilaat ja heistä huolehtivat rauhaan. Samassa muistiossa kehotettiin keskittämään toiminta lääkekannabislakeja väärinkäyttävien huumerikollisten jahtaamiseen.

Tämä oli selkeä viesti osavaltioille: liittovaltion poliisi puuttuu asioihin vain jos lääkekannabiksen jakelupiste on peite rikolliselle toiminnalle. Tämän muistion seurauksena lääkekannabiksen hyväksyneissä osavaltioissa alettiin kiireen vilkkaa antamaan toimilupia jakelupisteille, mikä toi lääkekannabikselle sen kauan kaipaamaa laillisuuden turvaa.

Kaliforniassa lääkekannabiksesta kasvoi jo 1,3 miljardia dollaria vuodessa tuottava laillinen liiketoiminnan muoto, jota Ogdenin muistio suojeli liittovaltion ratsaamiselta.

Obaman hallinnon lääkekannabiksen hyväksyminen huipentui heinäkuussa 2010, jolloin sotaveteraanivirasto hyväksyi lääkekannabiksen käytön lailliseksi hoitomuodoksi sodasta palaaville sotilaille.

Lääkekannabiksen hyväksyvän politiikan sortuminen alkoi siitä, kun liittovaltion huumepoliisin johtajaksi nimitettiin uudestaan Michele Leonhardt, joka oli jäänne Bushin kauden virkanimityksistä. Hän on vanhanaikainen kovan linjan poliisi ja lääkekannabiksen tiukka vastustaja. Vuonna 2008 hän oli saanut kritiikkiä siitä, että hänen johdollaan lääkekannabispotilaiden kimppuun käytiin samoilla menetelmillä kuin oikeiden huumekunkkujen kimppuun.

Hänen perverssit näkemyksensä tulivat julki viime vuonna kun hän lausui liki tuhannen meksikolaisen lapsen murhasta, että se on "merkki huumeiden vastaisen sodan menestyksestä".

Tammikuussa 2011 vain pari viikkoa Leonhartin nimityksen jälkeen DEA päivitti kotisivuillaan olevan tiedonannon "DEA:n kanta lääkekannabikseen", joka lähinnä kertasi Bushin kaudella esille nostetut valheet lääkekannabiksesta. DEA myös syytti George Sorosta ja muita miljardööreja lääkekannabisliikkeen tukemisesta, vaikka mielipidemittausten mukaan 70% USA:n kansalaisista kannattaa sen laillistamista.

Melkein heti tämän jälkeen liittovaltion virkamiehet aloittivat uuden sodan lääkekannabista vastaan ja ensimmäinen kohde oli Oaklandin kaupunki, jonka virkamiehet olivat laillistamassa laajamittaisen lääkekannabiksen kasvatuksen.

Suuret rahat pelissä

Aikaisemmat Obaman hallinnon lääkekannabiksen jakelua vastaan suunnatut toimenpiteet ovat jo vaikuttaneet paljon Oaksterdamin oppilasmääriin. Tämä ratsia oli suoraa painostamista laillistamisen vaatimuksia vastaan, yritys lopettaa totuuden puhuminen kannabiksesta ja pysäyttää koko ajan kasvava poliittinen liike.

Kysymys ei ole kansalaisen parhaasta, vaan veronmaksajien rahoista keskenään kamppailevien valtion virastojen määrärahojen turvaamisesta. Lääkekannabiksen hyväksyminen ja koko ajan leviävä kannabiksen dekriminalisointi ovat uhkaavasti supistaneet DEA:n toimenpidetilastoja eli niitä saavutuksia, joilla DEA hakee uusia määrärahoja. DEA ei pysynyt itselleen asettamissaan tavoitteissa, mikä puolestaan voisi johtaa määrärahojen leikkaamiseen ja henkilöstön vähentämiseen!

Suuret lääkeyhtiöt tarvitsevat vielä muutaman vuoden lisäaikaa saadakseen omat kannabislääkkeensä läpi USA:n lääkevalvontavirastossa (FDA). Coloradon ja Washingtonin osavaltion laillistamisaloitteiden häviö tämän vuoden vaaleissa tuo neljä vuotta lisää aikaa liittovaltiolle. Yhä useammat osavaltiot tulevat säätämään lääkekannabislakeja ilman oikeutta kasvattaa omat lääkkeensä.

Vuoteen 2016 mennessä Sativex ja muut lääkeyhtiöiden kannabistuotteet ovat markkinoilla. Kotikasvatuksen laillistaneet osavaltiot voivat joutua poliittisen painostuksen kohteeksi hyväksyäkseen saman.

Kannabis on lääke

DEA yrittää propagandassaan väittää, ettei kannabiksella ole lääkinnällisiä ominaisuuksia ja lääkekannabis on Troijan hevonen kannabiksen laillistamiseksi.

Kuitenkin vuonna 2003 USA liittovaltio patentoi kannabiksen vaikuttavat aineet eli kannabinoidit antioksidantteina ja hermostoa suojaavina aineina patentilla US Patent 6630507.

Patentin perusteluissa kerrotaan, että "Kannabinoideilla on antioksidanttisia ominaisuuksia, minkä takia ne ovat hyödyllisiä hyvin erilaisten sairauksien parantamiseen, kuten tulehdukselliset ja autoimmuuniperäiset taudit. Kannabinoideilla on erityinen hermoja suojaava vaikutus aivovammoissa ja -halvauksissa sekä hermorappeumatautien hoidossa kuten Alzheimerin ja Parkinssonin taudeissa ja HIV-tartunnan aiheuttamassa dementiassa."

Tästä kannabiksen kieltolaissa ja Oaksterdamin ratsiassa on kysymys.

Lähde: Celebstoner 6.4.2012, Yahoo News 4.4.2012, Huffington Post 3.4.2012, San Francisco Gate 3.4.2012 ja NORML 2.4.2012

URL: http://www.tusky.fi/uutiset/322-oaksterdamin-kannabisyliopisto-ratsattiin-

Hollannin kannabismarkkinat maan alle?

Hollannin oikeistohallitus aikoo karsia kovalla kädellä hollantilaista kannabiskahvilajärjestelmää ja aloittaa budapassina tunnetun kokeilun, jolla estettäisiin ulkomaalaisten ja ulkopaikkakuntalaisten pääsy kannabiskahviloihin. Budapassi eli Wietpas olisi pakollinen henkilötunnuksin varustettu klubikortti, joka oikeuttaisi nimetyn kannabiskahvilan asiakkuuteen.

Kannabiskahviloiden omistajien ja asiakkaiden asenteita tulevaan muutokseen selvitettiin haastattelemalla 66:n kannabiskahvilan omistajaa Amsterdamissa sekä kahdessa eri otoksessa 1214 asiakasta Amsterdamissa ja 1049 vähintään kuluneen kuukauden aikana kannabista käyttänyttä henkilöä eri puolilta Hollantia.

Kannabiskahviloiden omistajat näkivät muutoksessa enimmäkseen huonoa. He ennustavat asiakkaiden vastustavan pakollista henkilötietojen tallentamista. Turistien ja ei-jäsenien poissulkeminen on laitonta diskriminointia ja kokeilu synnyttää uudelleen katukaupustelun.

Kannabiskahviloiden omistajat arvostelevat henkilötietojen rekisteröimistä sillä, että se helposti leimaa ihmisen kannabiksen käyttäjäksi, vaikka tämä olisi vain satunnaiskäyttäjä. Moni ammatissa toimiva ihminen ei halua sitä, että hänet voitaisiin kannabiskahvilan jäsenyyden takia leimata työelämässä. Kannabiskahviloiden muuttaminen yksityisklubeiksi kansallisuuden perusteella on myös ihmisten diskriminointia, mikä on kielletty EU:ssa. Tällä voi olla merkittävä vaikutus esimerkiksi Amsterdamin turismiin ja siten kaupungin talouteen. Katukaupustelun lisääntyminen tuo kovat huumeet jälleen helpommin saataville tavallisille kannabiksen käyttäjille.

Asiakkaiden haastattelu vahvisti sen, että monet vastustavat pakollista rekisteröintiä kannabiksen käyttäjäksi. Enemmistö vastaajista aikoo hakea uuden toimittajan tai alkaa kasvattaa itse. Yllättäen joka kymmenes aikoo lopettaa kannabiksen käytön.

Asiakkaista suurin osa vastusti henkilötietojensa tallentamista, mutta kuultuaan rekisteröinnin tiukoista säädöksistä joka kolmas oli valmis rekisteröitymään. Suurin osa valitsisi kotikasvatuksen, ostaisi suoraan joltakin kasvattajalta tai etsisi jonkin muun reitin hankkia kannabista kuten lähettipalvelun, "kotimyyjän" tai katukauppiaan. Jotkin hankkisivat välikäden kannabiskahvilassa asioimiseen.

Kymmenen prosenttia ilmaisi harkitsevansa kannabiksen käytön lopettamista, mutta on vaikeaa arvioida, kuinka lakimuutos lopulta vaikuttaa. Samoin on vaikeaa arvioida, kuinka kannabiskahviloiden omistajien ja asiakkaiden muut arviot toteutuvat käytännössä.

Asiakkaiden vastauksissa oli kuitenkin selvää samansuuntaisuutta, mikä tarkoittaa sitä, että kannabiksen vähittäismyynnin siirtyminen pois kannabiskahviloista tulee olemaan muutoksen todellinen seurausvaikutus, vaikka muutoksen mittakaava olisikin vielä epäselvä.

Tämä tutkimus vahvistaa niitä budapassin vastustajien esittämiä pelkoja kannabiksen vähittäismyynnin siirtymisestä "maan alle", mikä lisää häiriöitä ja rikollisuutta. Budapassin puolustajat tulevat luultavasti käyttämään argumenttinaan sitä, että käytäntö tulee rajoittamaan kannabiksen käyttöä.

Lähde: Rozenberg Quarterly 28.3.2012

---

Hollannin kannabiskahvilakulttuuri

Tässä lyhyessä dokumentissa kannabiskahviloiden omistajat kertovat kahviloistaan ja Hollannin kannabiskulttuurista. Dokumentissa esiintyvät Bulldog kahvilan omistaja Henk de Vries, Rookiesin omistaja Mark, Paradoxin omistaja Ludo ja Dampkringin omistaja Ron.

Osa 1:

Osa 2:

URL: http://www.tusky.fi/uutiset/321-hollannin-kannabismarkkinat-maan-alle