lauantai 28. huhtikuuta 2012

Ruotsin huumepoliisi toivottaa huumeiden laillistajat huumehelvettiin

Poliisit, syyttäjät ja muut kriminaalivirkamiehet puolustavat toimintaansa sillä, etteivät he tee lakeja, vaan ainoastaan soveltavat niitä käytäntöön ja panevat ne täytäntöön.

Suomen kannabisyhdistyksen rekisteröinti on loistava esimerkki siitä, ettei huumepolitiikka kuulu Suomessakaan normaalin demokraattisen päätöksentekoprosessin piiriin, vaan huumesodasta vuosikymmeniä rahansa ansainneet virkamiehet pitävät tiukasti kiinni saavuttamistaan valta-asemista.

KarlssonOn täysin perusteltua väittää, että huumepoliisi on politiikallaan luonut sen huumehelvetin, jota se nyt käyttää budjettinsa puolustamiseen niin Suomessa, USA:ssa kuin kautta maailman. Kun ihminen kuolee huumeisiin, on se poliisin mielestä aina perustelu heidän työnsä jatkumiselle. Entäpä jos ihmiset syrjäytyvät yhteiskunnasta ja kuolevat huumeisiin siksi, että poliisi on pakottanut lainsäätäjät ja virkamiehet luomaan tämän syrjäyttävän politiikan?

Huumeiden laillistamisvaatimusten levitessä jo valtion päämiesten joukkoon on mm. tukholmalainen huumepoliisi Lennart Karlsson lähtenyt vastaiskuun. Hän syyttää Svenska Dagbladetissa julkaistussa mielipidekirjoituksessaan huumeiden laillistajia siitä, että näiden esittämät vaatimukset ovat loukkaus heitä kohtaan, koska he pelastavat ihmishenkiä. Samalla se on loukkaus niitä kohtaan, joiden henkiä poliisi pelastaa.

Tarkemmin hän määrittelee loukkauksena sen, että heiltä ollaan viemässä pois heidän tärkein työkalunsa, nimittäin käytön rankaiseminen. Siksi kaikkien huumeiden laillistamista tai dekriminalisointia kannattavien pitäisi tulla tutustumaan siihen helvettiin, minkä poliisit ovat saaneet aikaan.

Bejerotin asema huumepolitiikan luomisessa

Huumepoliisit kautta maailman sanovat vain toteuttavansa lainsäädäntöä, mutta todellisuus on toisenlainen: huumepoliisit sanelevat huumelait ja lisäksi toteuttavat niitä omien lakiensa mukaan. Ruotsissa harjoitetaan ankaraa huumepolitiikkaa, vaikka kansainvälisessä vertailussa sen huumeongelma ainakaan heroiininkäytöllä mitattuna ei ole ollut merkittävä.

Nils Bejerotin osuus Ruotsin huumevalvonnan syntymisessä on valaiseva esimerkki siitä, miten viranomaisvalta, byrokratia, on luonut sekä huumeongelman, että maan huumepolitiikan. Bejerotin tutkimukset johtivat siihen tulokseen, että mitä ankarampi huumepolitiikka, sitä vähäisempää heroiinin käyttö. Tämän hän osoitti väitöskirjassaan vuonna 1974.

Bejerotin menetelmät ja johtopäätökset eivät ole koskaan saaneet tieteellistä tukea muiden maiden tutkijoilta, mutta silti Ruotsin huumepolitiikka perustuu hänen opeilleen ja se jopa vie näitä oppeja aktiivisesti maailmalle, mm. Suomeen. Ratkaiseva tekijä Bejerotin oppien ottamiseksi ruotsalaisen huumepolitiikan ohjenuoraksi oli se, että Ruotsin poliisi alkoi voimakkaasti tukea hänen oppejaan - olihan Bejerot poliisilääkäri.

Ruotsin poliisivoimien organisaatio ja hallinto poikkeaa monista länsimaista: sillä on hyvin keskitetty byrokratia, mutta se on samalla irrallaan eduskunnan suorasta valvonnasta. Ruotsin poliisin hallintobyrokratiaan kuuluu yli 1000 ihmistä, mikä on merkittävä lobbausryhmä pienessä maassa, ja lisäksi sillä on vahvat yhteydet tiedotusvälineisiin ja varsinkin ns. tabloidilehdistöön.

Tällä ryhmällä on ollut huomattava osuus Ruotsin huumausainepolitiikan luomisessa ja se on aktiivisesti ajanut nimenomaan sen kiristämistä, mistä SvD:ssa julkaistu artikkeli on esimerkki. Ruotsin huumepoliisin maailmankuvaa leimaa vahva kahtiajako: me ja laillistajat.

Me häiritsemme heidän toimintaansa seisoskelemalla heidän tiellään, uhkailemalla pakkohoidolla ja tekemällä ylipäänsä heidän elämänsä vaikeaksi

Ruotsin huumepoliisi pitää päätehtävänään katukauppaan puuttumista, vaikka takavarikot ovatkin pieniä. Poliisin edustaja perustelee politiikkaa seuraavasti:

"Me häiritsemme heidän toimintaansa seisoskelemalla heidän tiellään, uhkailemalla pakkohoidolla ja tekemällä ylipäänsä heidän elämänsä vaikeaksi. Mitä vaikeampaa se on, sitä paremmalta vaihtoehdolta toisenlainen elämä alkaa tuntumaan, mikä on siis huumeeton elämä."

Retoriikka perustuu "koko ajan kasvavan ongelman" toistamiselle eri yhteyksissä. Tällä retoriikalla Ruotsin huumepoliisi on saanut kasvatettua henkilöstönsä poikkeuksellisen suureksi suhteessa maan väkilukuun.

Poliisin vallan kasvua on auttanut kahden valtapuolueen keskinäinen nokittelu. Konservatiivinen puolue on oppositiossa ollessaan pitänyt huumeongelmaa poliittisen agendansa kärjessä ja vaatinut toistuvasti lisää resursseja huumepoliisille. Oppositiossa oleva puolue pystyy vaikuttamaan pitämällä asiaa esillä ja siten luomalla poliittista painetta vallassa olevaan puolueeseen.

Sosiaalidemokraattinen puolue on ollut enimmäkseen vallassa viimeiset 50 vuotta ja se on puolestaan yrittänyt oikeuttaa oman ankaran huumepolitiikkansa lisäämällä samanaikaisesti resursseja hoitoon. Näin Ruotsiin on kehittynyt oma ankaran huumepolitiikan sovellus ja yksi kattavimmista huumehoitojärjestelmistä läntisessä maailmassa.

Ruotsia on pidetty huumepolitiikan mallimaana, koska siellä on alhainen kannabiksen käyttötaso. Mutta toisaalta Ruotsilla on oma amfetamiiniongelmansa ja ongelmaisten huumeiden käyttäjien, HIV-tartuntojen sekä huumeisiin kuolleiden määrä on korkea verrattuna esimerkiksi Hollantiin. Ruotsin huumepoliisi on sellaisessa asemassa omassa maassaan, ettei huumepolitiikan uhreilla ole mitään sananvaltaa, eikä ihmisarvoa heidän luomassa yhteiskunnassa.

Ruotsin huumeagentit Suomessa

NilssonSuomen yleisradion ruotsinkielisen toimituksen Obs-ohjelma esitti 29.3. jakson kannabiksesta ja huumepolitiikasta. Aihe on käymässä kuumaksi  Skandinavian huumepoliiseille, koska ohjelman ennakkotiedoissa kerrottiin myös Suomen kansalaisten asenteiden muuttumisesta koko ajan liberaalimpaan suuntaan.

"Asenteet kannabista kohtaan ovat lieventyneet. 40 prosenttia 25-34-vuotiaista miehistä on käyttänyt ainetta ainakin kerran. Tulisiko lainsäädäntöä muuttaa, jotta se vastaisi nykyistä paremmin kansalaisten mielipiteitä? "

Studioon huumepolitiikkaa puolustamaan oli saatu "erityisnuorisotyöntekijä" riikinruotsalainen Robert Nilsson, joka on tietojen mukaan toiminut Ruotsin poliisin peitetoimintaa tekevänä huumepoliisina. Tämä on esimerkki siitä, miten huumeiden vastainen byrokratia tekee kaikkensa miljardien arvoisen bisneksensä puolustamiseksi. Siksi poliisin harrastama "poliisikulttuuri" pitää ottaa mukaan huumeiden laillista asemaa koskevaan keskusteluun.

Lähde: Svenska Dagbladet 8.4.2012, Föregångarna 16.11.2010 ja Leif Lenke & Börje Olsson (1996) Sweden: Zero Tolerance Wins the Argument? Nicholas Dorn, Jörgen Jepsen, Ernesto Ugo Savona (eds.): European Drug Policies and Enforcement. 1996.


perjantai 27. huhtikuuta 2012

Yli 500 taloustieteilijää: kannabiksen laillistaminen säästäisi 13,7 miljardia dollaria vuodessa

Yli 500 taloustieteilijää, mm. kolme Nobel-palkinnon saajaa, on allekirjoittanut vetoomuksen, jossa vaaditaan huomiota Harvardin yliopiston taloustieteen professorin Jeffrey Mironin vuonna 2005 tekemälle tutkimukselle. Tutkimuksen mukaan USA:n hallitus voisi säästää 7,7 miljardia dollaria vuodessa, jos se lopettaisi nykyisen sodan huumeita vastaan. Lisäksi kannabiksen verottaminen toisi valtion kassaan 6 miljardia dollaria vuodessa, jos kannabiksen myyntiä verotettaisiin kuten tupakkaa ja alkoholia.

MironTämä tekisi yhteensä 13,7 miljardia dollaria vuodessa, mikä on vielä vähän verrattuna koko liittovaltion budjettialijäämään 1500 miljardiin dollariin vuonna 2011.

Vaikka taloustieteilijät eivät suoranaisesti vaadi kannabiksen laillistamista, kehotetaan vetoomuksessa molempia osapuolia käymään "avointa ja rehellistä keskustelua" kannabiksen kieltolain hyödyistä.

"Keskustelussa nykyisen politiikan kannattajien pitäisi osoittaa, että kieltolaki tuottaa sellaisia hyötyjä, jotka oikeuttavat veronmaksajien rahojen tuhlaamisen, sivuutetut verotuotot sekä ne lukemattomat lisäkustannukset, joita kannabiksen kieltolaista aiheutuu."

Taloudelliset hyödyt esitetään usein perusteluna kannabiksen tuomiseksi normaalin kaupan piiriin ja tämä taloustieteilijöiden vetoomus julkistettiin samaan aikaan, kun virkamiehet yrittävät valtion ja paikallistasolla etsiä uusia tulonlähteitä. Yhdysvaltain kansalaisten enemmistö haluaa mieluummin leikata valtion menoja kuin lisätä veroja, ja kannabiksen laillistaminen olisi hyvä tapa lisätä tuloja leikkaamatta menoja tai lisäämättä verotusta.

Ainoastaan Kaliforniassa demokraattisen puolueen edustaja Tom Ammiano on yrittänyt vuonna 2009 esittää lainsäädäntöä kannabiksen laillistamiseksi tällä perusteella. Äänestäjät kuitenkin hylkäsivät laillistamisen täpärällä enemmistöllä vuonna 2010

Taloustieteilijä Stephen Easton on esittänyt kannabiksen laillistamisen taloudellisten hyötyjen olevan jopa suurempia kuin mitä Miron on esittänyt. Easton arvioi kannabiksen laillisen kasvatuksen, mainonnan ja kulutuksen tuottavan jopa 45 - 100 miljardia dollaria vuodessa.

Joidenkin arvioiden mukaan kannabiksen laillistamista perusteleva taloudellinen argumentti on jo osoitettu oikeaksi lääkekannabiksen laillistaneissa osavaltioissa ja kaupungeissa. Coloradon lääkekannabisteollisuuden edustajat väittävät laillistamisen saaneen Boulderin ja Denverin kaupunkien pysähtyneen talouden uuteen kasvuun.

Glenn Greenwald kertoo Portugalin politiikasta ReasonTV:n haastattelussa:

Lähde: Huffington Post 17.4.2012 ja vetoomus


tiistai 24. huhtikuuta 2012

Slovakia seuraava dekriminalisoiva EU-valtio?

Slovakia saattaa olla seuraava EU-valtio, joka dekriminalisoi kannabiksen käytön. Tsekin tasavallassa käyttö on dekriminalisoitu jo vuosia sitten. Puola uudisti lainsäädäntöään viime vuonna kymmenen vuoden ankaran politiikan jälkeen mm. säätämällä tuomareille mahdollisuuden jättää käyttäjät rankaisematta. Uusi Slovakian hallitus voi mennä tähän suuntaan vielä tänä vuonna.

Robert FicoHallituksessa olevan, pienen liberaalipuolueen puheenjohtaja Richard Sulík ilmoitti vaalien jälkeen aikovansa dekriminalisoida kannabiksen käytön. Hallituksen suurimman puolueen, Direction - Social Democracyn (SMER), puheenjohtaja ja pääministeri Robert Fico vastustaa kannabiksen laillistamista, mutta on ilmoittanut olevansa avoin huumeiden käytön dekriminalisoinnille.

Hän kirjoitti tuoreessa blogikirjoituksessaan: "Meillä Slovakiassa on erikoinen asenne politiikkaan. Ongelman syntyessä teemme siitä rikoksen ja luulemme rangaistuksen uhan automaattisesti ratkaisevan ongelman, vaikka ratkaisu olisi jossain aivan toisaalla. Luulen, että rikosoikeuden soveltaminen kannabiksen käytön vastustamiseen aiheuttaa lisähaittoja ja on tehotonta."

Slovakian huumelait ovat Euroopan kovimpia. Sen mukaan pienten määrien hallussapidosta voi saada jopa kolme vuotta vankeutta. Pieni määrä tarkoittaa korkeintaan kolmen käyttöannoksen hallussapitoa. Alaikäisille rangaistus on 1,5 vuotta. Fico katuu nyt, että hänen hallituksensa kannatti ankaria rangaistuksia rikoslakia uudistettaessa vuonna 2005. Hän sanoo, ettei lakimiehenä ja alan ammattilaisena ole koskaan uskonut kriminalisoinnin ehkäisevään vaikutukseen. Hän tuo esille Slovakian täyteen ahdetut vankilat ja kuinka talouskriisissä päästään eteenpäin hakemalla vaihtoehtoja eikä lähettämällä vankiloihin vain lisää väkeä.

Lähde: Drogriporter 22.4.2012


maanantai 23. huhtikuuta 2012

Marc Emeryn syyttäjä vaatii kannabiksen laillistamista

Kuuluisan kanadalaisen kannabisaktivistin Marc Emeryn Yhdysvaltojen liittovaltion syyttäjä John McKay on kokenut täyskääntymisen ja tullut julkisuuteen kannabiksen laillistajana ja vieläpä virallisena kannabiksen laillistamispäivänä 20.4.

6481734.binEntinen USA:n hallituksen lakimies sanoi lehdistötilaisuudessa, ettei hän kadu Emeryn vangitsemista, mutta nyt hän kannattaa kannabiksen asettamista valvontaan ja verottamista. Hän perustelee kannanmuutostaan sillä, että kannabiskauppa tuottaa liikaa rahaa rikollisille ja aiheuttaa väkivaltaa.

"Rikoslakiin perustuva kannabiksen kieltolaki on epäonnistunut täysin", laukoi McKay, joka nousi korkean profiilin liittovaltion syyttäjäksi George W. Bushin nimitettyä hänet virkaan 2001.

"Laajat laittomat kannabismarkkinat muodostavat vakavan uhan yleiselle turvallisuudelle Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Meidän pitää pohtia uudestaan kriminalisoivaa kieltolakipolitiikkaamme."

Marc Emery myi kannabiksen siemeniä Vancouverissa sijainneen yrityksen kautta, hänet pidätettiin vuonna 2005 ja luovutettiin vuonna 2010 Seattleen Yhdysvaltoihin tuomittavaksi. Hän suorittaa viiden vuoden rangaistustaan tällä hetkellä Mississippissä.

McKay kertoi syyttäneensä Emeryä, koska se oli hänen työ. Hän lopetti USA:n liittovaltion työt vuonna 2007 ja voi nyt puhua vapaasti.

"Jos Emeryn tavoite oli muuttaa politiikkaa, valitsi hän mielestäni väärän tavan. Me kuitenkin jaamme saman uskon siihen, että nykyinen politiikka on väärä."

Entisen syyttäjän mielenmuutos ei auta Emeryä, mutta hänen vaimonsa Jodie Emery kertoi yhteisessä lehdistötilaisuudessa, että tämä auttaa koko ajan kasvavaa kansalaisliikettä politiikan muuttamiseksi.

Lehdistötilaisuudessa oli mukana myös kanadalainen entinen Brittiläisen Kolumbian oikeusministeri Geoff Plant korostamassa nykyisen politiikan selvää epäonnistumista.

"Yleensä ihmiset pitää lain täytäntöönpanemista keinona poistaa ongelma. Kannabiksen kohdalla lain täytäntöönpano on vain ja ainoastaan pahentanut ongelmaa kaikilla mahdollisilla tavoilla."

Hänen mukaan rikollisuus ja väkivalta ovat vain pahentuneet osavaltiossa sen jälkeen kun hän jätti virkansa vuonna 2005.

Tilaisuuden järjesti kansalaisliike Stop the Violence BC, jossa on mukana tutkijoita, virkamiehiä, poliiseja, lakimiehiä ja terveydenhoidon ammattilaisia.

"Hallituksen omat tiedot osoittavat, että nuoret saavat helpommin marihuanaa kuin alkoholia tai tupakkaa", kertoo liikkeen perustaja tohtori Evan Wood perjantaina 20.4. Vancouverin Art Galleryn edustalla kerääntyneessä 420-tapahtumassa.

McKay on tällä hetkellä Seattlen yliopiston lainopillisen tiedekunnan professori ja kannattaa innokkaasti tulossa olevaa äänestystä kannabiksen laillistamisesta ja verolle panemisesta Washingtonin osavaltiossa, joka on Kanadan Brittiläisen Kolumbian osavaltion rajanaapuri.

McKayn mukaan kanadalaiset olisivat hulluja pelätessään kielteistä palautetta USA:lta pohtiessaan kannabislakien liberalisointia - USA:ssa ollaan itse asiassa jo paljon pidemmällä. Etelä-Amerikan valtiot ovat tulleet mukaan ehdottamaan laillistamista ja Euroopassa Portugalin esimerkki muuttaa muiden EU-valtioiden politiikkaa.

Lähde: Calgary Herald 20.4.2012


Britannian entinen tiedustelujohtaja: huumesota on uhka kansainväliselle turvallisuudelle

Huumesota on aiheuttanut satojen tuhansien ihmisten kuoleman Latinalaisessa Amerikassa, mutta epäonnistunut huumeiden käytön vähentämisessä maailmanlaajuisesti.

Ap428Arvostettu ajatushautomo International Institute For Strategic Studies, IISS, julkaisi raportin Drugs, Insecurity and Failed States huumesodan epäonnistumisesta, jossa kehotetaan harkitsemaan laillistamista vaihtoehtona. Merkittävää tässä raportissa on myös se, että toinen kirjoittajista on entinen Britannian tiedustelupalvelun MI6:n päällikkö Nigel Inkster. Toinen kirjoittajista on IISS:n tutkija Virginia Comolli.

Nigel Inkster (60), toimi 28 vuotta vakoilujohtajana vuoteen 2003 saakka. Hän oli tiedustelun operatiivinen apulaisjohtaja ja johti MI6:n taistelua huumeparoneita vastaan. Nyt hän työskentelee IISS:ssä valtioiden rajat ylittävien ja poliittisten uhkien tutkimusjohtajana.

Kolumbian presidentti Santos haluaa puolueettomia asiantuntijoita tutkimaan huumesodan vaihtoehtoja mukaan lukien huumeiden laillistaminen. Juuri tätä IISS:n tutkimuskin esittää johtopäätöksissään. Raportti osoittaa, että tämä niin kutsuttu "huumesota" rapauttaa kansainvälistä turvallisuutta.

Kehittyneen maailman kuluttajavaltioissa koetaan kokonaisten asuinyhteisöjen tuhoutuvan huumeiden väärinkäytön ja rikollisuuden epidemioihin. Huumeriippuvaiset ovat marginalisoitu ja leimattu, ja monet muuten lainkuuliaiset kansalaiset kriminalisoitu kulutusvalintojensa takia.

Mutta yhteiskunnallisesti heikot tuottaja- ja kauttakulkumaat kehittyvissä maissa ovat saaneet maksaa kovimman hinnan.

Nigel Inkster on henkilökohtaisesti omassa työssään joutunut näkemään huumeiden kieltolain ei-aiotut vakavat seuraukset. Huumekaupan tuottamat suuret voitot ovat luoneet valtavan tuottoisat maailmanlaajuiset huumemarkkinat, joita vahvat kansainväliset rikollisjengit hallitsevat.

"Peitellyt edut" huumesodan takana

Inkster kertoo kehittyvissä maissa kasvavasta kapinasta huumesodan aiheuttamien yhteiskunnallisten kustannuksien takia. Hänen mukaansa ainoastaan kuluttajamaiden "peitellyt edut" ovat muutoksen esteenä.

Tutkimuksen mukaan viranomaisten pitäisi takavarikoida 70% huumevirrasta pystyäkseen häiritsemään kauppaa. Koska takavarikoiden suhteesta koko kaupankäyntiin ei ole minkäänlaisia lukuja, on se varmasti paljon tämän tavoitteen alle.

Kuluneiden 30 vuoden aikana huumekauppaan liittyvän väkivallan kasvu heiluttaa Kolumbian ja Afganistanin kaltaisia tuottajavaltioita rikollisryhmien taistellessa keskenään sekä valtiovaltaa vastaan.

Sittemmin huumesotaan liittyvät murhat ovat saavuttaneet järkyttävän tason Meksikossa ja Keski-Amerikassa. Salakuljettajien hakeutuessa uusille reiteille välttääkseen lainvalvontaa, ovat Länsi-Afrikan valtiot joutuneet osaksi maailmanlaajuista huumekaupan ketjua, mikä on täysin korruptoinut niiden hallintojärjestelmän.

Useiden vuosien ajan vallassa olevat poliitikot eivät ole halunneet asettaa huumekieltolain tehokkuutta kyseenalaiseksi. Nyt tämä on muuttumassa.

Picture%20790Latinalaisen Amerikan valtioiden kuten Kolumbian ja Meksikon johtajat ovat julkisesti alkaneet kyseenalaistaa sen, miksi heidän pitää kantaa länsimaiden "huumesodan" päävastuu.

He vaativat nykyisen lähestymistavan täydellistä uudelleen harkintaa, mikä perustuu avoimeen keskusteluun, jossa asiantuntijuudella ja todistusaineistolla korvataan nykyistä keskustelua hallitsevat tunteet ja ideologiat.

Niin kauan kuin huumeiden kysyntää on olemassa, on myös ihmisiä, jotka ovat valmiita tekemään kaikkensa tämän kysynnän tyydyttämiseksi. Kansainvälisen yhteisön tulee tunnustaa tämä ja muuttaa puhetapa "huumesodan" voittamisesta keskusteluun ongelman hoitamisesta siten, että aiheutamme mahdollisimman vähän "oheisvahinkoja".

Britannialla olisi mahdollisuus olla merkittävä tekijä kaikkien poliittisten vaihtoehtojen puolueettoman tutkimuksen edistämisessä ja se on perinteisesti ollut huumeongelman käsittelyn etulinjassa.

Britannian huumeiden kulutus perustuu suurelta osin Latinalaisen Amerikan ja Afganistanin huumeiden tuottajiin ja myyjiin ja siksi on meidän kaikkien etu, että omaksumamme politiikka lisää tämän tuotantoketjun molemmissa päissä olevien turvallisuutta.

Inkster on Britannian tähän mennessä korkein huumeita vastaan taistellut virkamies, joka on tullut julkisuuteen huumesodan kritisoijana. Muita huumepolitiikan uudelleen harkintaa kannattavia henkilöitä ovat mm. entinen MI5 johtaja Eliza Manningham-Buller, Sir Richard Branson, entinen puolustusministeri ja kansanedustaja Bob Ainsworth sekä Britannian lakimiesliiton puheenjohtaja Nicholas Green.

Merkittävää on myös se, että huumesotaa estottomasti kannattanut ja kannabishysteriaa levittänyt The Sun -iltapäivälehti julkaisi Inksterin puheenvuoron.

Lähde: The Sun 17.4.2012 ja The Telegraph 17.4.2012


perjantai 20. huhtikuuta 2012

Kanadan pääministeri huippukokouksessa: huumesota on epäonnistunut

Harper Drugs 02504687Kanadan oikeistopääministeri Stephen Harper on tullut tunnetuksi tiukan linjan huumesodan kannattajana, joka yrittää muun muassa ankaroittaa kannabislainsäädäntöä. Siksi hän yllätti Amerikan mantereen valtioiden huippukokouksessa Cartagenassa Kolumbiassa viime viikonloppuna toteamalla huumesodan epäonnistuneen.

Lehdistötilaisuudessa hän sanoi: "Luulen kaikkien uskovan siihen, että nykyinen lähestymistapa ei toimi. Mutta ei ole selvää, mitä meidän pitäisi tehdä."

Latinalaisen Amerikan valtioiden päämiesten esittelemät faktat olivat ilmeisesti tehneet vaikutuksen. Ei kuitenkaan pidä uskoa hänen kokeneen täydellistä kääntymistä tässä asiassa, koska Harper lisäsi nopeasti perään, että "Huumeet ovat laittomia, koska ne hyvin nopeasti ja totaalisesti - monet niistä huumeista - tuhoavat ihmisten elämän".

Kanadan julkisen terveydenhoidon edustajat: verota ja valvo

Kanadan konservatiivihallituksen aikoessa säätää uusia, tiukkoja huumelakeja, joihin kuuluisi mm. pakollisia minimirangaistuksia kannabiksen kasvatuksesta, julkaisivat Kanadan julkisen terveydenhoidon lääkärit kannanoton huumelakien liberalisoinnin puolesta. Kannabiksen käytön kriminalisointi ja muu tiukka huumepolitiikka ei ole onnistunut ja Kanadan lääkärikunta suosittelee verotusta ja valvontaa niiden sijaan.

20000Brittiläisen Kolumbian, Nova Scotian ja Saskatchewanin osavaltioiden julkisen terveydenhoidon johtajat julkaisivat yhteisen kannanoton Improving community health and safety in Canada through evidence-based policies on illegal drugs, jossa käydään läpi Kanadan tämänhetkistä huumepolitiikkaa.

Yksi artikkelin kirjoittajista, Nova Scotian terveydenhoidon johtaja tohtori Robert Strang sanoo, että pelkästään rikosoikeuteen nojaava laittomien huumeiden käsittely on epäonnistunut:

"Portugali dekriminalisoi kaikkien huumeiden käytön kymmenen vuotta sitten ja siellä on Euroopan alhaisimmat huumeiden käyttöluvut ja siellä on myös vähiten huumeiden käytöstä johtuvia haittoja."

Sen sijaan huumeiden käyttö USA:ssa ei ole vähentynyt sen jälkeen, kun se aloitti neljäkymmentä vuotta sitten huumesotansa, jonka agressiiviseen lain täytäntöönpanoon on kulunut jo biljoona dollaria (trillion dollars).

Lääkäriryhmän mukaan tiukka huumekieltolaki on hyödyttänyt järjestäytynyttä rikollisuutta samaan aikaan kun vankiloihin ahdettujen huumeiden käyttäjien keskuudessa leviää HIV ja hepatiitti ja aseellinen väkivalta kasvaa.

USA:ssa New Yorkin, Michiganin, Massachusettsin ja Connecticutin osavaltioissa ollaan peruuttamassa pakollisia minimirangaistuksia väkivallattomia huumerikoksia tuomittaessa, kertoo tohtori Evan Wood, yksi artikkelin kirjoittajista ja yksi Urban Health Research Initiative -aloitteen johtajista.

Kannabis verolle ja valvontaan

Huumepolitiikan uudistamista vastustavat väittävät usein, että kansanterveyttä korostava huumepolitiikka lisää huumeiden käyttöä. Artikkelin kirjoittajat viittaavat WHO:n tuoreeseen tutkimukseen, joka osoittaa, ettei tiukan huumepolitiikan maissa ole sen alhaisempi huumeiden käytön taso kuin liberaalimmissa maissa.

Kirjoittajien mielestä hallitusten tulisi kokeilla muita lähestymistapoja, joilla tavoitellaan kansanterveydellisiä päämääriä vähentämällä yhteiskunnallisia ja terveydellisiä haittoja kuten:

  • verotetaan kannabista kuten alkoholia ja tupakkaa
  • annetaan lupia lääkekannabisapteekeille ja myönnetään lääkekannabisreseptejä
  • asetetaan ikärajoja ja muita myyntirajoitteita kuten alkoholin käyttöä rajoitettaessa
  • säädetään ja valvotaan vahvojen aineiden saatavuus sellaiseksi, että saadaan pidettyä laittomat markkinat joissakin rajoissa

Lisäksi Kanadan kahdeksantoista suurimman kaupungin ylintä lääkintäviranomaista on allekirjoittanut Vienna Declaration nimellä tunnetun maailmanlaajuisen vetoomuksen, jossa vaaditaan laittomien huumeiden valvontaan tieteellisesti tehokkaiksi todettuja toimenpiteitä.

Kofi Annan ja Richard Branson vetoavat myös Kanadan hallitukseen

YK:n entinen pääsihteeri Kofi Annan ja miljardööriyrittäjä Richard Branson ovat allekirjoittaneet avoimen kirjeen Kanadan pääministerille Stephen Harperille ja Kanadan senaatille käsittelyssä olevan rikoslain muuttamiseksi. Heidän viestinsä kuuluu: "Vähäisten kannabisrikosten ankara rankaiseminen ei vähennä huumerikollisuutta Kanadassa, koska se ei ole toiminut muuallakaan".

Cchqbuildingonflickr 0Maailmanlaajuinen huumepoliittinen komissio, Global Commission on Drug Policy, kehottaa Kanadan senaattia hylkäämään tietyistä huumerikoksista säädetyt minimirangaistukset. Komissio suosittelee myös ottamaan marihuana verotuksen ja valvonnan piiriin "vaihtoehtoisena strategiana järjestäytyneen rikollisuuden heikentämiseksi ja yhteisöjen terveyden ja turvallisuuden kohentamiseksi". Komission mielestä marihuanan laittomuus ja sen korkea kysyntä USA:ssa ovat aiheuttaneet sen, että Kanada osaltaan auttaa Kanadan ja Meksikon järjestäytynyttä rikollisuutta ja väkivaltaa. Komission kirjeessä todetaan mm:

"Yhä uusien vankiloiden rakentaminen, mitä on kokeiltu USA:n epäonnistuneessa huumesodassa, vain pahentaa huumeongelmaa eikä vähennä kannabiksen saatavuutta eikä käytön tasoa. Sen sijaan USA:n nuorison mielestä marihuanaa on helpompi saada kuin alkoholia tai tupakkaa. Nyt uuden lain Bill C-10:n sisältämät pakolliset minimirangaistukset kannabisrikoksista ovat viemässä Kanadaa kohti muiden maiden kokemia erehdyksiä, kohti sellaista politiikkaa, joka on osoittautunut tehottomaksi ja tuhoisaksi saavuttamatta tavoitteitaan."

"Alkoholin kieltolain esimerkki osoittaa, että huumelakien ankaroittaminen säätämällä pakollisia minimirangaistuksia ja muita rangaistuksia, ei vähennä kannabiksen tuotantoon liittyvää rikollisuutta eikä väkivaltaa. Tällaiset lait ainoastaan ajavat kannabismarkkinat yhä enemmän väkivaltaisten rikollisten käsiin ja tuhlaavat verorahojamme."

Kanadan senaatissa käsiteltävänä oleva rikoslain uudistus on saanut kritiikkiä osakseen siihen liitettyjen pakollisten minimirangaistusten takia. Eniten huomiota on saanut osakseen yhden vuoden vankeusrangaistus kannabiksen kasvatuksesta, vaikka se olisi vain muutaman kasvin viljelmä omaan käyttöön.

Lain käsittelyssä siihen on tehty joitakin muutoksia. Samoin mielenterveysongelmaisten määrän kasvaminen vankiloissa sekä alkuperäisasukkaiden suhteeton vangitseminen ovat herättäneet keskustelua.

"Pakollisten minimirangaistusten ottaminen käyttöön pienistä kannabisrikoksista sysää Kanadan kehityksen kohtalokkaalle radalle, mikä tulee maksamaan miljardeja veronmaksajille eikä silti vaikuta huumekaupan väkivaltaan eikä huumeriippuvuuteen. Kanadan tulisi tutkia sellaisia politiikan muotoja, joissa huumeita käsitellään terveys- eikä rikosasiana ja jotka auttaisivat epäonnistuneen huumesodan lopettamisessa", Branson esitti lehdistötiedotteessaan.

"USA:n huumesota on ainoastaan pahentanut huumeongelmaa, koska huumeiden kieltolaki aiheuttaa väkivaltaa kautta Amerikan mantereen mukaan lukien Kanada", selitti entinen Brasilian presidentti ja komission puheenjohtaja Fernando Henrique Cardoso.

Poliisit kieltolakia vastaan

Brittiläisen Kolumbian osavaltion poliisipäällystöön kuuluva David Bratzer kertoo, kuinka marihuanan kieltolaki ja epäonnistunut huumesota hyödyttävät vain järjestäytynyttä rikollisuutta ja aiheuttavat väkivaltaa. Bratzer on mukana kieltolakia vastustavassa lainvalvontaviranomaisten järjestössä Law Enforcement Against Prohibition, johon kaikki voivat liittyä ilmaiseksi.

Lähde: CBC News 16.4.2012, CBC News 28.3.2012, Open Medicine Vol 6, No 1 (2012), Canada.com 29.2.2012, Ottawa Citizen 29.2. ja Stop the Violence BC


torstai 19. huhtikuuta 2012

Norjan entinen ulkoministeri vastaanottaa kannabispalkinnon Amsterdamissa

Amsterdamissa jaetaan 26.4. vuoden 2012 kannabiskulttuuripalkinto, jonka Amsterdamin Hasis- ja hamppumuseo on jakanut vuodesta 2004 merkittävällä tavalla kannabiksen hyväksyntää edistäneille organisaatioille tai yksityishenkilöille. Tänä vuonna yksi palkinnon saajista on Maailmanlaajuista huumepoliittista komissiota edustava Norjan entinen ulkoministeri Thorvald Stoltenberg.

Thorvaldstoltenberg LargeMuut palkinnonsaajat ovat tohtori Lester Grinspoon, joka on Harvardin yliopiston psykiatrian emeritusprofessori ja tohtori Fredrick Polak, yksi Hollannin arvostetuimmista psykiatreista huumetutkimuksen alalla. Kannabispalkinnon ojentaa Hollannin entinen pääministeri Dries van Agt. Seremonian jälkeen Hollannin entinen tiede-, kansanterveys- ja kulttuuriministeri Hedy d'Ancona avaa uudistuneen Hasismuseon.

Kannabiskulttuuripalkinnolla on kansainvälinen ulottuvuus. Kaksi viikkoa Amsterdamissa pidetyn seremonian jälkeen Espanjassa Barcelonassa jaetaan kaksi lisäpalkintoa. Espanjassa tunnettu kannabisaktivisti Fernanda de la Figuera sekä yhdysvaltalainen kannabisaktivisti Todd McCormick palkitaan elämäntyöstään.  Tämän 9.5. pidettävän seremonian yhteydessä avataan Barcelonan Hamppumuseo Palau Mornau'n talossa.

Amsterdamin Hasismuseo tarjoaa ainutlaatuisen pysyvän kokoelman, joka havainnollistaa kannabiskasvin kehityksen monipuoliseksi raaka-aineeksi. Sensi Seedsin perustaja Ben Dronkers perusti museon yli neljänkymmenen vuoden aikana ympäri maailman keräämillään esineillä. Barcelonassa avataan uusi hasismuseo Etelä-Euroopassa voimakkaasti kasvaneen mielenkiinnon takia.

Vuosi 2012 tulee olemaan mielenkiintoinen ja tärkeä vuosi, koska merkittävät julkiset henkilöt ja vaikutusvaltaiset kansalaisjärjestöt ovat tulleet mukaan antamaan vastapainoa valtioiden harjoittamalle kriminalisoivalle kannabispolitiikalle. Molemmat museot tähtäävät nykyaikaisten ihmisten kasvattamiseen, jotka eivät valtion painostavan politiikan edessä säiky turhia, vaan hakevat itsenäisesti uutta tietoa tästä kasvista.

Lähde: Amsterdam Hashmuseum 13.4.2012


Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...