Neljä raporttia huumesodan turhuudesta

YK:n 66. yleiskokous keskusteli 26.6. kansainvälisenä huumeidenvastaisena päivänä aiheesta huumeet, rikollisuus ja kehitys. YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon julkaisi tilaisuutta varten lausuntonsa, jossa tiivistyy huumeettoman maailman tavoittelun luomat ongelmat:

"Laittomat huumeet ja niihin liittyvät rikollisverkostot heikentävät lainsäädännön valtaa. Se että heidän liiketoimintansa pystyy jatkumaan vailla laillista rankaisemista, levittää pelkoa ja heikentää laillisen esivallan uskottavuutta kaikilla tasoilla."

Ban Ki-moon kertoo suoraan, että huumeettoman maailman toteuttamiseen kulutetut miljardit dollarit ovat kuluneiden 51 vuoden aikana luoneet juuri ne olosuhteet, missä rikollisjärjestöt voivat toimia lain yläpuolella.

Julma kohtalo toi samana päivänä uutisiin esimerkin siitä, kehen tämä huumeettoman maailman projekti kohdistuu suurten rikollisten ja rahan pesijöiden selvitessä rankaisematta. Abu Dhabissa 21-vuotiaalle brittinuorelle langetettiin kuolemantuomio tämän jäätyä kiinni 20 gramman kannabiserän myymisestä peitepoliisille. Tämä julma kohtalo pääsi lööppeihin länsimaissa sen takia, että nuori oli britti. Tuhannet muut ympäri maailman kuolevat täysin vailla julkisuutta tässä turhassa sodassa.

Tämän keskustelun eväiksi 26.6. ilmestyi neljä raporttia huumeongelman eri näkökulmista: YK:n huumetoimiston UNODC:n vuosiraportti, kansalaisjärjestöjen Count the Costs -vaihtoehtoraportti, Euroopan huumeseurantakeskuksen EMCDDA:n kannabisraportti sekä Maailmanlaajuiden huumekomission raportti huumesodan aiheuttamasta AIDS-pandemiasta.

Kaksi raporttia maailman huumetilanteesta

UNODC:n vuosittainen maailman huumeraportti dokumentoi vuodesta toiseen huumeiden väärinkäytön aiheuttamia kustannuksia ja näitä kerrataan lukuisissa korkean tason poliittisissa kokouksissa ja konferensseissa. Sen sijaan huumeettoman maailman tavoitteluun käytettyjen kriminaalivalvonnan kielteiset vaikutukset jäävät jatkuvasti arvioiden ja keskustelun ulkopuolelle - vaikka tämä kriminaalivalvonta on epäonnistunut niin reippaasti, että jopa YK:n pääsihteeri puhuu siitä. UNODC on esimerkki siitä huumesodan vastuun ulkoistamisesta, mitä kaikki lainvalvontaviranomaiset harrastavat.

Kansalaisjärjestöjen Count the Costs -projekti julkaisi tänä vuonna vaihtoehtoisen maailman huumeraportin täydentämään UNODC:n antamaa kuvaa. Kansainvälisen kieltolain toteuttamisen arvioidaan maksavan jopa yli 100 miljardia dollaria vuodessa. Kaikilla mittareilla huumeiden käyttö, tarjonta ja tuotanto ovat vain kasvaneet dramaattisesti kuluneiden yli 50 vuoden aikana: 270 miljoonaa ihmistä kautta maailman käyttää laittomia huumeita luoden maailman suurimmat laittomat kulutustavaroiden markkinat, jotka ovat YK:n mukaan arvoltaan 330 miljardia dollaria vuodessa.

Vuonna 2008 UNODC toi julki raportissaan tärkeän havainnon, että kriminaalivalvontaan perustuvalla huumepolitiikalla on suuria "ei-aiottuja seurauksia". Huumeettoman utopian tavoittelu on luonut maailman suurimmat laittomien kulutustavaroiden markkinat, laittoman huumekaupan, se siirtää niiden tuotantoa ja salakuljetusta yhä uusille alueille (ilmapallovaikutus), se vie resursseja terveydenhoidosta rikosvalvontaan, siirtää kulutusta yhä uusiin kemikaaleihin (muuntohuumeet ja lääkeaineiden huumekäyttö) sekä leimaa ja syrjäyttää huumeita käyttävät ihmiset. Järjestelmän aikoinaan suunnitelleet ihmiset eivät pystyneet kuvittelemaan aiheuttavansa nykyisen kaltaista huumeongelmaa.

Vaikka YK:n huumevalvontajärjestelmässä tiedostetaan nämä huumevalvonnan aiheuttamat ongelmat, ei YK eikä yksikään järjestelmässä mukana oleva valtio ole yrittänyt arvioida sitä, että ylittävätkö järjestelmän tuottamat hyödyt näiden ei-aiottujen seurausten aiheuttamia kustannukset. Näitä kustannuksia ei käsitellä UNODC:n raportissa, mikä on seurausta YK:n tiedonhankinnan perusvirheistä.

YK:n huumevalvontajärjestelmä kertoo julkisuuteen siksi vain puolet koko tarinasta ja tätä aukkoa paikkaamaan sadan kansalaisjärjestön Count the Costs -projekti julkaisi oman vaihtoehtoisen maailman huumeraporttinsa.

Lainvalvontaan käytetyillä resursseilla on käyty huumeiden tarjonnan kimppuun samalla kun kysyntä koko ajan kasvaa. Tämän seurauksena huumeiden hintataso on niin korkea, että huumekaupan suunnattomat voitot ovat luoneet laajan laittoman kaupankäynnin, joka on rikollistoimijoiden valvonnassa.

Tällä on laajoja kielteisiä vaikutuksia paikalliseen ja kansainväliseen talouteen:

1. Kansainvälisen lainvalvonnan kaikkia kustannuksia on vaikea arvioida, mutta ne voivat ylittää 100 miljardia dollaria vuodessa. Laittoman huumekaupan arvoksi arvioidaan 330 miljardia dollaria vuodessa. Tämän kaupan voitot haittaavat laillista kauppaa korruption, rahanpesun ja paikallistason konfliktien kautta ja nämä ongelmat pahentavat varsinkin kehittyvien maiden tilannetta. Laiton kauppa tuottaa taloudellista voittoa enimmäkseen kehittyneissä maissa ja sielläkin rikollisen toiminnan ylimmälle johdolle. Huumesodan päähyötyjiä ovat sotilas-, poliisi- ja vankilateollisuus ja niiden toimintaan liittyvät teollisuudenalat.

Muita huumesodan kielteisiä vaikutuksia ovat:

2. Kehityksen ja ja turvallisuuden heikentyminen, konfliktien ruokkiminen

3. Metsien tuhoutuminen ja ympäristön saastuminen

4. Rikollisuuden luominen ja rikollisten vaurastuminen

5. Kansanterveyden heikentäminen, tautien leviäminen, kuolemat

6. Ihmisoikeuksien heikentäminen

7. Leimaaminen ja eristäminen yhteiskunnasta

Maailmalla leviää yksimielisyys siitä, että nykyinen järjestelmä pitää uudistaa ja tähän on luotu erilaisia vaihtoehtoja, jotka painottavat terveydenhoidon lisäämistä, käyttäjien dekriminalisointia ja nykyisin kiellettyjen aineiden valvottua saatavuutta.

EU: kotikasvatettu kannabis valtaa markkinoita

EU:n huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus, EMCDDA, raportoi kansalaisten omaehtoisen huumeiden ja huumesodan merkittävimmän haittojen vähentämisen eli kannabiksen kotikasvatuksen valtaavan koko ajan enemmän markkinoita Euroopan maissa.

Ihmisen ja kannabiksen yhteinen evoluutio ulottuu aina kivikaudelle, mutta kannabiksen kansainvälinen kieltolaki syntyi vasta modernilla kaudella 1900-luvulla ja huipentui toisen maailmansodan jälkeen kansainväliseksi kieltolaiksi vuoden 1961 YK:n huumesopimuksella.

Sen jälkeen kannabiksen lehdestä on tullut symboli mm. nuorison kapinoinnille ja rauhanliikkeelle ja se esiintyy nykyään hyvin monenlaisissa yhteyksissä elokuvista graffiteihin. Joka vuosi arviolta 22 miljoonaa eurooppalaista käyttää tai kokeilee sitä. Näistä 9 miljoonaa on 15-34 -vuotiaita nuoria.

Eurooppalaiset kannabismarkkinat ovat hyvin suuret ja kannabiksen tarjonnan ylläpito tuonnin, tuotannon ja jakelun tasoilla vaatii organisointia ja logistiikkaa, ihmisresursseja sekä tulojen ja voittojen jakamista. Kaikki tämä toimii piilossa, vaikka itse tuote vie paljon tilaa, se on helppo tunnistaa ja havaita. Kauppa kuitenkin toimii niin tehokkaasti, että monissa maissa kuluttajat kertovat kannabiksen saatavuuden olevan vakaata.

Silti kannabismarkkinat ovat yksi vähiten tunnetuista yhteiskunnallisista ilmiöistä Euroopassa ja kannabiksen käyttäjät joutuvat myös useimmin lainvalvonnan kanssa tekemisiin. Tämä on kansainvälisen huumekieltolain aiheuttama ongelma, eikä sitä voida palauttaa kannabiksen farmakologiaan, kuten kieltolain kannattajat yrittävät väittää.

EMCDDA:n uusin kannabisraportti on laaja katsaus kannabiksen historiasta nykypäivien keskusteluun ja kannabiksen valvonnan vaikeuksiin. Raportissa kerrotaan valaiseva esimerkki YK:n arvioista. Vuonna 2003 YK arvioi kannabista kasvatettavan maailmassa 231 000 hehtaarilla, mistä yli puolet oli Marokossa.

Tässä arviossa ei kuitenkaan ollut mukana muita Afrikan maita, Albaniaa, Boliviaa, Brasiliaa, Kanadaa, Intiaa, Jamaikaa, Kazakstania, Libanonia, Nepalia, Hollantia, Pakistania eikä Thaimaata.

Vuoden 2008 raportissa UNODC varoitti, että kannabiksen levinneisyys kaikkialla maailmassa teki tyhjäksi yritykset arvioida luotettavasti sen tuotantoa maailmassa, mutta yritti kuitenkin. Yhdistämällä valtioiden antamia arvioita takavarikkotietoihin UNODC nosti arvion 520 000:een hehtaariin, mutta villit kasvustot mukaanlukien tämä saattoi olla jopa 1,5 miljoonaa hehtaaria.

Tämän arvion mukaan vuonna 2006 maailmassa olisi tuotettu 41 400 tonnia marihuanaa ja 6000 tonnia hasista.

UNODC:n uusin arvio julkistettiin vuoden 2009 raportissa ja siinä arvioitiin tuotantoa antamalla pienimmät ja suurimmat mahdolliset tuotantoalat. UNODC arvioi täten, että vuonna 2008 kannabista olisi viljelty 200 000 - 641 800 hehtaarin alueella, mikä olisi tuottanut 13 300 - 66 100 tonnia marihuanaa ja 2 200 - 9 900 tonnia hasista.

Tällaisten arvioiden perusteella on mahdotonta pystyä arvioimaan lainvalvonnan toimenpiteiden vaikutuksia tuotannon vähentämisessä. Tällä hetkellä on mahdotonta arvioida kannabiksen tuotantoa siten, että siitä olisi jotakin käytännöllistä hyötyä.

Se kuitenkin tiedetään, että marihuanan kasvatus lisääntyy koko ajan kautta Euroopan, mikä syrjäyttää hasiksen osuutta markkinoista. Kannabismarkkinat ovat "pysyvässä kehitystilassa" ja Euroopassa tuotetaan jo merkittävä osa täällä kulutetusta kannabiksesta. Kannabiksen laiton tuotanto synnyttää oheisvahinkoja rikollisuuden ja siihen liittyvän väkivallan muodossa.

Yli 78 miljoonaa 15-64 -vuotiasta eurooppalaista on ainakin kokeillut kannabista ja 9 miljoonaa 15-34 -vuotiasta nuorta on käyttänyt sitä kuluneen kuukauden aikana. Tämä on merkittävä markkina, joka on muuttunut huomattavasti sitten 1960-luvun, jolloin kannabiksen tuonnista vastasivat pääasiassa "amatöörit ja asianharrastajat". Nykyään kannabiskauppa on rikollisorganisaatioiden yksi suurimmista tulonlähteistä ja sen kauppa linkittyy muiden laittomien kulutustavaroiden, kuten kokaiinin salakuljetukseen ja kauppaan.

Kaikki kannabiksen tuotanto ei kuitenkaan ole rikollisorganisaatioiden käsissä. Kannabiksen kasvattajia on nykyään hyvin monenlaisia ja monista eri motiiveista käsin toimivia. Yksi tärkeimmistä nykyaikaisten kannabismarkkinoiden kehitykseen vaikuttavista tekijöistä on mittakaavan kasvu. Kannabista ostetaan ja myydään nykyään jokaisen asukkaan lähiseudulla ympäri Eurooppaa. Kannabisrikokset ovat suurin osa huumerikoksista Euroopassa. Kannabista takavarikoidaan EU:n alueella yhteensä 700 tonnia vuodessa. Kaikki EU:n valtiot raportoivat kannabiksen kasvatuksesta, millä on omat seurausvaikutuksensa julkiseen terveydenhoitoon ja turvallisuuteen.

Kannabistuotteiden pääluokat ovat kasvimuotoinen kannabis ja hasis. Nämä jakaantuvat lukuisiin erilaisiin alaryhmiin, joilla on erilainen koostumus ja vaikutus. EMCDDA:n raportissa todetaankin, että nykyinen politiikka on sama kuin "jos tarkastelisimme alkoholin käyttöä erottelematta oluen, viinin ja väkevien kulutusta".

AIDS-pandemia on huumesodan aiheuttama

HIV-pandemia alkoi presidentti Reaganin kaudella länsimaissa ja hänen aloittamansa huumesodan tiimellyksessä virus pääsi leviämään kautta maailman, koska huumesodan ja homofobian takia kesti liian monta vuotta ennenkuin vallan pitäjät havahtuivat pandemian leviämiseen.

Tämä pandemia synnytti ns. haittoja vähentävän kansalaisliikkeen ja joissakin maissa on onnistuttu yksinkertaisilla ja halvoilla menetelmillä melkein kokonaan kitkemään viruksen leviäminen huumeiden pistoskäytön välityksellä. USA:n huumesodan omaksuneissa maissa, kuten Venäjällä, Kiinassa ja Thaimaassa miljoonat ihmiset saavat tartunnan aivan turhaan ja pandemia on yhä leviämisvaiheessa.

Maailmanlaajuinen huumepoliittinen komissio julkaisi toisen raporttinsa huumesodan vaikutuksesta HIV-pandemian leviämiseen. Huumesota on ollut täysi katastrofi kansanterveydellisesti eikä HIV-pandemian aiheuttamia kustannuksia pystytä edelleenkään täysin arvioimaan. Siksi komissio suosittelee valtioille huumekaupan välitöntä valvontaan ottamista, jotta HIV-tartuntojen leviäminen voitaisiin vihdoin saada kuriin.

Raportin oli määrä ilmestyä kansainvälisen AIDS-konferenssin alla, mutta komissio aikaisti julkaisua kansainväliseen huumeiden vastaiseen päivään. Kansainvälinen AIDS-konferenssi järjestetään 22.-27.7. ensimmäisen kerran USA:n pääkaupungissa Washingtonissa, mistä kansainvälinen huumesota sai aikoinaan alkunsa.

Lähde: YK:n pääsihteerin Ban Ki-moonin julkilausuma, BBC 25.6.2012, YK:n huumetoimiston (UNODC) huumeraportti, UNODC:n johtajan lausunto, Count The Costs - vaihtoehtoinen maailman huumeraportti, EMCDDA 26.6.2012, EMCDDA:n lehdistötiedote, EMCDDA:n raportti, Maailmanlaajuinen huumepoliittinen komissio 26.6.2012 ja Huffington Post 26.6.2012

Sveitsin entinen presidentti Ruth Dreifuss kehottaa Putinia ja Obamaa dekriminalisoimaan huumeiden käyttö:

URL: http://www.tusky.fi/uutiset/367-nelja-raporttia-huumesodan-turhuudesta

Kannabisklubit leviävät ympäri Ranskaa

Ranskalaiset kannabisaktivistit tehostavat laillistamisvaatimuksiaan perustamalla kannabisklubeja ympäri maata. Ranskassa on voimassa maanosan ankarimmat kannabislait samalla kun nuoriso käyttää kannabista runsaimmin Euroopassa.

Kannabisklubit, "Cannabis Social Clubs", ovat osuuskuntia, joissa kannabiksen säännölliset käyttäjät kasvattavat sitä omaan käyttöönsä. Tavoitteena on taata kannabiksen saatavuus tukematta järjestäytynyttä rikollisuutta. Kannabista kasvatetaan puutarhoissa, parvekkeilla ja jopa jäsenien kaapeissa. Nämä voittoa tavoittelemattomat ryhmät ajavat "valvottua itsekasvatusta" ja toivovat pystyvänsä tuottamaan kannabista myös lääkinnällisiin tarkoituksiin.

Kannabis on ilmaista ja se jaetaan tasan kaikkien jäsenten kesken 25 euron vuosimaksua vastaan. Nämä klubit saivat alkunsa Espanjasta ja ovat levinneet jo Belgiaan. Näissä maissa kannabiksen käyttö sekä kasvatus ja hallussapito omaan käyttöön ovat laillista. Ranskassa on kiellettyä jopa esittää kannabista "myönteisessä valossa".

"Henkilökohtaisen riskin ottaneet eivät halua enää kohdata virkamiehiä yksinään", kertoo kannabisaktivisti Dominique Broc, joka johtaa myös yhtä kannabisklubia.

Brocin mukaan toiminnassa tai aloittamassa toimintaansa on jo 150 kannabisklubia.

Lähde: ENCOD 28.6.2012 ja Les inRocks 19.6.2012

Lue myös: Ranskan hallituksen asuntoministeri vaatii kannabiksen laillistamista

Kannabismarssi 2012 Pariisissa:

URL: http://www.tusky.fi/uutiset/369-kannabisklubit-leviaevaet-ympaeri-ranskaa

USA: Kohti dekriminalisointia ja laillistamista

Pitkään marginaalissa ollut kannabispolitiikka on noussut lainsäätäjien agendoille kautta USA:n kannabisaktiivien uuden ja energisen kannattajapohjan sekä suuren yleisön muuttuneiden käsityksien ansiosta. Lainsäätäjät Rhode Islandilta Coloradoon pohtivat lääkekannabisohjelmia, kannabiksen jakelupisteitä, dekriminalisointia ja jopa laillistamista. Ohessa on siten vain pintapuolinen katsaus siihen laajaan ja monipuoliseen keskusteluun, mitä USA:ssa tällä hetkellä käydään kannabispolitiikasta sekä huumepolitiikasta yleisemmin.

Coloradon ja Washingtonin osavaltioissa äänestetään marraskuun vaaleissa kannabiksen laillistamisesta. Coloradossa peräti 61% äänestäjistä kannattaa laillistamista tuoreimman kyselyn mukaan. Kaliforniassa laillistaminen epäonnistui viime vuonna, mutta se sai 46%:n kannatuksen. Connecticutin kuvernööri allekirjoitti juuri lääkekannabislain tehden osavaltiosta 17. lääkekannabiksen laillistaneen osavaltion. Seitsemässätoista osavaltiossa sekä Washington DC:ssa on nyt lääkekannabisohjelma ja neljässätoista osavaltiossa on dekriminalisoitu pienten kannabismäärien hallussapito.

Marraskuun vaaleihin on seitsemässä osavaltiossa tulossa lääkekannabiksen laillistamisaloitteita. Kesäkuun alkuun mennessä Ohio, Illinois, New York, Missouri, Pennsylvania, Massachusetts ja New Hampshire aikovat tuoda aloitteen kansanäänestykseen tai sellainen on tulossa osavaltion lainsäätäjille käsittelyyn.

Rhode Island dekriminalisoi

Rhode Islandista tuli 15. osavaltio, joka dekriminalisoi kannabiksen hallussapidon. Uuden lain mukaan alle unssin eli noin 30 gramman hallussapidosta ei täysi-ikäiselle ihmiselle enää tulisi muuta rangaistusta kuin 150 dollarin sakko ilman rikosrekisterimerkintää ja kannabiksen takavarikointi. Alaikäisten tulisi suorittaa huumetietoisuuskoulutusta sekä yhdyskuntapalvelua. Kuvernööri Lincoln Chafee allekirjoitti lain 13.6 ja se astuu voimaan vuoden 2013 huhtikuussa.

"Kannabiksesta puhumisesta on tullut salonkikelpoista politiikassa. Suuri yleisö ymmärtää sen, että laillisessa valvonnassa olevat aineet - tupakka ja alkoholi - ovat paljon haitallisempia. Ihmiset ymmärtävät myös, kuinka paljon rahaa kieltolakiin tuhlataan", kommentoi Marijuana Policy Projectin lakiasiantuntija Robert Capecchi.

Osavaltioiden liberaalit asenteet ovat ristiriidassa liittovaltion politiikan kanssa. Liittovaltion viranomaiset ovat sulkeneet tänä vuonna Coloradossa jo 40 kannabiksen jakelupistettä vaikka ne toimivat osavaltion lakien mukaan. Rhode Islandin kuvernööri Lincoln Chafee esti kolmen jakelupisteen avaamisen viime vuonna liittovaltion syyttäjän varoitettua aikovansa nostaa syytteet niitä vastaan. Chafee muutti lakia siten, että jakelupisteet saavat pitää vähemmän kannabista varastossaan.

New Jersey dekriminalisoi

New Jerseyn lainsäätäjät dekriminalisoivat kannabiksen hallussapidon omaan käyttöön maanantaina 25.6 äänin 44 - 30. Tämä päätös odottaa vielä osavaltion senaatin hyväksyntää.

Senaatin jälkeen lakialoitetta uhkaa vielä yksi este New Jerseyn kuvernöörin Chris Christien ilmoitettua julkisesti, että hän aikoo estää lakialoitteen täytäntöönpanon. Republikaaninen kuvernööri, joka on entinen liittovaltion syyttäjä, ei aio kuunnella äänestäjien tahtoa tässä asiassa. Tuoreen mielipidemittauksen mukaan 58% New Jerseyn asukkaista on sitä mieltä, että rangaistuksia kannabiksen käytöstä ja hallussapidosta pitää lieventää ja 55% on sitä mieltä, että rankaiseminen pitää lopettaa kokonaan.

New Yorkissa kannabiksen dekriminalisointi edelleen vahvistamatta

New Yorkin osavaltiossa kannabiksen käyttö ja pienten määrien hallussapito dekriminalisoitiin jo vuonna 1977, mutta sen jälkeen poliisi on käyttänyt lakiin jäänyttä porsaanreikää kannabiksen julkisesta hallussapidosta niin, että osavaltiossa vuosittain rangaistaan 50 000 henkilöä siitä.

Tämä käytäntö kohdistuu etupäässä nuoriin mustiin ja latinomiehiin niin, että jopa 85% rangaistuista on heitä. Tämä rodullinen epäoikeudenmukaisuus on jo vuosia ollut ihmisoikeusjärjestöjen ja kannabisaktivistien kampanjoinnin kohteena. Parin viimeisen vuoden aikana kansalaisyhteiskunta on mobilisoitunut asian ympärille niin tiiviisti, että kesäkuussa kuvernööri Andrew Cuomo esitti pienten kannabismäärien hallussapidon dekriminalisointia. New Yorkin kaupungin pormestari Michael Bloomberg ja New Yorkin poliisin, NYPD:n, poliisipäällikkö Raymond Kelly tulivat julkisuuteen kannattamaan aloitetta.

New York Cityn kaupunginvaltuusto otti kantaa asian puolesta ja aloite eteni jo osavaltion senaattiin, missä republikaanit ja konservatiivit estivät sen etenemisen laiksi. Kampanja kannabiksen hallussapidon dekriminalisoimiseksi ja poliisin rodullisesti eriarvoisen pysäytä ja tutki -käytännön muuttamiseksi kuitenkin jatkuu.

Kalifornian dekriminalisointihanke

Schwarzenegger dekriminalisoi vuonna 2010 Kaliforniassa kannabiksen käytön juuri ennen kansanäänestystä sen laillistamisesta, mutta muiden laittomien huumeiden käytöstä voi edelleen joutua jopa kolmeksi vuodeksi vankilaan.

San Franciscon syyttäjä George Gascon on yksi uuden dekriminalisointialoitteen tekijöistä eikä hän kaunistele arviotaan koko huumesodasta: "Se on epäonnistunut täydellisesti. Se ei ole vähentänyt huumeiden käyttöä. Se ei ole hyvää kansanterveyspolitiikkaa. Se ei toimi."

Mielipidemittausten mukaan 70% kalifornialaisista kannattaa huumeiden käytön rankaisemisen lieventämistä rikkomukseksi. Gasconin ja demokraattien senaattori Mark Lenon laatiman aloitteen mukaan laittomien huumeiden käytöstä olisi saanut enää sakot ja korkeintaan yhden vuoden vankeutta. Aloite ei kuitenkaan edennyt Kalifornian edustajainhuoneessa.

"Lopullinen äänestys oli pettymys, mutta usein tällaiset hankkeet vaativat useamman yrityksen. Olen todella sitoutunut saamaan tämä lakimuutos läpi", Leno selitti kantaansa.

Hän kertoo tämän lakialoitteen vähentävän 2000 ihmistä vankipopulaatiosta vuodessa. Tämä toisi osavaltiolle 64 miljoonan dollarin säästöt.

Leno viittaa myös kokemuksiin käytöstä rankaisemisen lieventämisestä 13:ssa osavaltiossa: "Nämä saavutukset ovat liian vakuuttavia sivuutettaviksi. Koska vangitsemisesta voidaan siirtää resursseja hoitoon, on havaittu huumeiden käytön ja väkivallan laskevan. Tämä on myös Kalifornian tulevaisuus."

Gasconin mukaan nykyisellä rankaisemistavalla on hyvin kielteinen vaikutus varsinkin köyhiä ja vähemmistöjä kohtaan: "Nykyään on jo asuinyhteisöjä, joiden kaikki miespuoliset jäsenet ovat vankilassa tai sieltä vapautuneita."

Teksas: tiukalla linjalla ei enää välttämättä pärjää vaaleissa

Huumepoliittinen pehmoilu on ollut tähän saakka este kongressiin pääsylle lakeja säätämään. Teksasin rajakaupungista El Pasosta pyrki kaksi demokraattisen puolueen edustajaa kongressiin. Toinen heistä oli ensikertalainen Beto O'Rourke, joka kannatti kannabiksen laillistamista ja terveydenhoitoon perustuvia vaihtoehtoja huumesodalle. Toinen oli Bill Clintonin ja Barack Obaman kannattama jo kahdeksatta kertaa kongressiin pyrkivä tiukka kannabiksen vastustaja ja huumesodan kannattaja Silvestre Reyes. Hän käytti TV-mainoksissaan vaaliaseena ensikertalaisen kannabismyönteisyyttä ja lupasi pitää huumeet poissa El Pason lapsien käsistä.

Vaalien tulos ei ollutkaan odotettu, vaan haastaja Beto O'Rourke päihitti vanhan huumehaukan Silvestre Reyesin yli 50%:n äänisaalillaan.

Oregonissa puolestaan kuvernöörin lainopillisen neuvonantajan vaaleissa demokraattinen Ellen Rosenblum päihitti vastaehdokkaansa Dwight Holtonin. Rosenblum kannattaa potilaiden oikeutta saada lääkekannabista kun Holton on liittovaltion syyttäjänä toimiessaan käskenyt viranomaisia suorittamaan ratsioita lääkekannabiksen jakelijoita vastaan ja on kutsunut Oregonin lääkekannabislakia "junaonnettomuudeksi". Holton yritti vaalikampanjassaan syyttää Rosenblumia huumeiden laillistajien rahojen käyttämisestä neuvonantajan paikan ostamiseen - ja hävisi vaalit!

Syksyllä 2010 Los Angelesin piirikunnan asianajaja Steve Cooley, joka vastusti Kalifornian lääkekannabislakeja ja vannoi sulkevansa jakelupisteet, hävisi osavaltion kuvernöörin lainopillisen neuvonantajan vaaleissa Kamala Harrisille, joka kannattaa lääkekannabiksen jakelua. Tarkkailijoiden mukaan äänestäjien selvä enemmistö kannattaa lääkekannabista ja tämä oli ratkaiseva tekijä vaalivoitossa.

Selkeä huumesodan vastustaminen ei enää merkitse automaattisesti häviötä vaaleissa, vaan se voi jopa nostaa kannatusta. Tuoreen Rasmussen-mielipidemittauksen mukaan 56% amerikkalaisista kannattaa kannabiksen laillistamista ja vain 36 vastustaa sitä. Toukokuussa valmistuneen Mason-Dixon-mielipidemittauksen mukaan 74% demokraateista, 79% riippumattomista ja 67% republikaaneista on sitä mieltä, että liittovaltion pitää kunnioittaa osavaltioiden lääkekannabislakeja, eikä niitä noudattavia ihmisiä saa asettaa syytteeseen.

Yhteiskunnallisissa asioissa poliitikot ovat äänestäjiä konservatiivisempia ainakin julkisesti. Monet vaaleilla valitut virkamiehet sanovat yksityisesti kannattavansa kannabiksen laillistamista, mutta pelkäävät poliittisia seurauksia, jos he tulevat julkisuuteen kertomaan tämän. Tämä on selvästi muuttumassa näiden esimerkkien valossa. Kannabiksen laillistamisen kannatuksen kasvaessa ja asian noustessa julkisen keskustelun aiheeksi ei näillä poliitikoilla ole muuta mahdollisuutta kuin tulla julki mielipiteineen. Tällöin alkaa muutos.

Teksasin demokraatit kannabiksen dekriminalisoinnin taakse

Teksasin demokraattinen puolue päätti vuosikokouksessa asettua kannabiksen dekriminalisoinnin taakse ja se vaatii USA:n liittovaltiota dekriminalisoimaan sen käyttö ja hallussapito.

Teksasin demokraattinen puolue selittää kannanotossaan kantaansa: "Kannabiksen dekriminalisointi ei tarkoita sitä, että kehottaisimme ihmisiä käyttämään sitä, vaan tämä on kehotus käyttämään lainvalvonnan ja julkisen terveydenhoidon resursseja viisaammin. Kannabiksen kieltolaki antaa kannabiksen tuotannon ja jakelun valvonnan huumekartelleille ja katujengeille. Tällainen kieltolaki vähentää lain kunnioitusta ja vahvistaa suuren yleisön ja lainvalvonnan välisiä etnisiä ja sukupolvien välisiä kuiluja.

Joka vuosi satoja ja tuhansia amerikkalaisia pidätetään kannabiksen hallussapitoon liittyvistä rikoksista, mikä on enemmän kuin väkivaltarikoksista. Huumesodan kustannukset kannabiksen osalta ylittävät jo 12 miljardia dollaria vuodessa. Huumesodan alusta saakka 85% kannabikseen liittyvistä pidätyksistä ovat olleet pelkkiä hallussapitojuttuja.

Kannabis ei ole alkoholia eikä tupakkaa haitallisempaa. Tuoreimpien mielipidemittausten mukaan yli 50% amerikkalaisista on sitä mieltä, että kannabis pitää dekriminalisoida. Vuoden 1965 jälkeen yli 20 miljoonaa amerikkalaista on pidätetty kannabiksen takia, mutta kannabis on helpommin saatavilla kuin koskaan aiemmin.

Ei löydy minkäänlaisia todisteita sille, että kannabis olisi "porttihuume" johtaen vaarallisempien huumeiden käyttöön. 75% kannabiksen takia pidätetyistä on alle 30 vuotiaita. Suurin osa kannabiksen takia pidätetyistä kuuluu johonkin vähemmistöön. Rikosrekisterimerkintä vahingoittaa pysyvästi nuoren tulevaa uraa.

Teksasin demokraatit kehottavat presidenttiä, oikeusministeriä ja kongressia dekriminalisoimaan kannabiksen hallussapito ja ottamaan sen käyttö, tuotanto ja myynti valvontaan, kuten tupakan ja alkoholin kohdalla toimitaan. Lisäksi kehotamme välittömästi dekriminalisoimaan lääkekannabiksen hallussapito ja käyttö."

Chicago dekriminalisoi

Chicagon kaupunginvaltuusto päätti dekriminalisoida kannabiksen hallussapidon siten, että alle 15 gramman hallussapidosta tulee enää pikasakot pidätyksen sijaan. Uusi käytäntö alkaa jo 4. elokuuta.

Pormestari Rahm Emanuel oli aloitteen takana. Chicagon murhaluvut ovat parin viime vuoden aikana nousseet 38% ja kaupunki on joutunut arvioimaan uudelleen lainvalvontaan käytettävien resurssien järkevää käyttöä. Niinpä lainsäätäjien piti valita kaupungin katujen turvallisuuden ja sen pelon välillä, että lapsille lähettäisiin väärä viesti. Ratkaisu oli selkeän yksimielinen: valtuusto jakautui asiassa 43 - 3.

Reitti dekriminalisointiin

Mielipidemittaukset kertovat, että USA:ssa suuri yleisö alkaa olla valmis huumepolitiikan suunnanmuutokseen. Virkamiehistön ja vaaleilla valittujen edustajien keskuudessa muutoksen kannatus on kuitenkin jossakin 0:n ja 1:n prosenttiyksikön välissä.

Tämä epäsuhta on seurausta siitä tosiseikasta, että poliitikoille ei ole ollut mitään hyötyä alkaa ajamaan asiaa vaaleissa, mutta riskejä sitäkin enemmän. Hänet voidaan leimata pehmeäksi huumeongelman edessä tai yksinkertaisesti hörhöksi. O'Rourken voitto El Pasossa saattoi johtua siitä yksinkertaisesta asiasta, että hänen ajamansa asia koskettaa todella syvästi hänen aluettaan, eikä siitä, että hän edustaisi libertaarisia arvoja. El Pason naapurikaupunki Juarez Meksikon puolella rajaa on maan murhapääkaupunki, jonka sanomalehdet uutisoivat huumesotaan liittyvistä hirmuteoista joka päivä.

O'Rourke ei varmaan yksinään pysty muuttamaan USA:n huumepolitiikkaa, mutta hänen voittonsa on merkittävä. Kannabiksen dekriminalisoinnista käytävässä keskustelussa on samoja piirteitä kuin samaa sukupuolta olevien liittojen laillistamisessa.

Kymmenen vuotta sitten sitäkin pidettiin täysin marginaalisena aiheena, viisi vuotta sitten se oli noussut valtavirtaan, mutta ristiriitoja herättävänä keskustelun aiheena nyt suurin osa amerikkalaisista kannattaa sitä ja johtavat poliitikot ovat valmiita sen laillistamiseen.

Aiheen käsittelyn myötä asian kannattajat auttoivat ystäviään ja naapureitaan tottumaan ajatukseen työstämällä hyviä argumentteja, mutta varsinkin toimimalla elävinä esimerkkeinä siitä, ettei asia ole outo eikä vieras. Huumepolitiikan dekriminalisaatiota ja muita vaihtoehtoja kannattavat virkamiehet ja poliitikot ovat merkki siitä, että julkinen mielipide aiheesta kehittyy. Tämä puolestaan auttaa yhä uusia tulemaan mukaan muutokseen.

Washingtonin osavaltiossa kannabiksen laillistamisella vahva kannatus

Mielipidemittaukset osoittavat Washingtonin osavaltiossa vahvaa 55%:n kannatusta tulossa olevissa vaaleissa aloite 502:lle ja on täysin mahdollista, että osavaltiosta tulee ensimmäinen kannabiksen laillistanut osavaltio.

Vaikka muissakin osavaltioissa on ollut osavaltiotasoisia laillistamisaloitteita - kuten vuonna 2010 Kaliforniassa - ei yhdelläkään ole ollut yhtä vaikutusvaltaista tukea kuin nyt Washingtonin osavaltiossa. Sen taakse on tullut USA:n liittovaltion entinen syyttäjä, FBI:n entinen johtaja, useita tuomareita ja terveysalan ammattilaisia.

Aloite 502 poikkeaa muista aloitteista, koska se on suunniteltu riisumaan vastustajat aseista kampanjan johtajan Alison Holcombin mukaan, joka on toiminut pitkään puolustusasianajajana.

"Halusimme laatia äänestäjille sellaisen aloitteen, joka ottaisi huomioon heidän huolenaiheensa, kuten pelot päihtyneenä autolla ajamisesta sekä lasten suojelun", hän kertoo kampanjatoimistossa, mistä 5 miljoonan dollarin kampanjaa johdetaan.

Ei enää poliittinen itsemurha: 10 syytä laillistaa!

Time-lehti julkaisi artikkelin, jossa käydään läpi kymmenen syytä laillistaa kannabis. Yhtenä kohtana oli arvio kannabiksen laillistamisen terveydellisistä vaikutuksista.

On mahdollista, että kannabiksen käyttö voi lisätä riskiä kuolla jonkin muun syyn takia, mutta tutkimus ei ole pystynyt vielä löytämään todisteita tällaisesta. Vertailun vuoksi tutkimukset osoittavat tupakan polttamisen nostavan sydänkohtaus- ja halvausriskin kaksin- tai kolminkertaiseksi.

Jos olet huolissasi mielenterveysongelmista, niin löytyy jotain todisteita sille, että kannabis voi jouduttaa tai pahentaa skitsofreniaa niillä, jotka ovat siihen taipuvaisia. Mutta vaikka kannabiksen käyttö on räjähtänyt kuluneiden viidenkymmenen vuoden aikana, skitsofrenian esiintyminen ei ole lisääntynyt. Lisäksi ei löydy mitään todisteita sille, että nykyinen kannabispolitiikka suojelisi skitsofrenialle taipuvaisia ihmisiä: huumeiden vastaisen budjetin kasvattaminen 3500%:lla 1970-luvun jälkeen ei estänyt suuria ikäluokkia, eikä sen jälkeisiä sukupolvia kokeilemasta kannabista. Sitä paitsi kannabiksen laillistaminen voisi vähentää psykoosiriskiä: kannabiksen kemiallisen koostumuksen valvonta takaisi sen turvallisuuden valvonnan. Tällaista ei pystytä toteuttamaan jos kannabis pysyy laittomana.

Senaattorit: USA:n huumepolitiikka ruokkii kansainvälistä huumekauppaa

Molempien pääpuolueiden vanhemmista senaattoreista koostuva ryhmä julkisti kesäkuun alussa raportin, jossa avoimesti tunnustetaan USA:n huumeiden käyttäjien osuus kansainvälisen huumekaupan ruokkijana. Tämä huumekauppa tappaa tuhansia ihmisiä joka vuosi.

Raportin (Reducing the U.S. Demand for Illegal Drugs) alkupuheessa tunnustetaan laittomien huumeiden käytön koko ajan kasvavan. Sitten raportti tunnustaa tämän luoneen mittavan terveysongelman USA:ssa ja lisäksi ruokkivan väkivaltaa huumeita tuottavissa maissa.

Raportti ei ole kansalaisjärjestöjen kaipaama dekriminalisointi- eikä laillistamisaloite ja siinä kerrataan DEA:n kanta lääkekannabiksesta, mutta se on merkittävä muutos USA:n ajamaan politiikkaan syyttää huumeita tuottavia maita sekä läpikulkumaita USA:n huumeongelmasta. Tämä politiikka on aiheuttanut vuosikymmeniä jännitteitä USA:n ja muiden maiden välille.

Raportti ilmestyi vain muutamia viikkoja ennen Perun isännöimää kansainvälistä kokousta, jossa on tarkoitus käsitellä huumekauppaa. USA:n virkamiesten odotetaan saavan kovaa palautetta Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen valtioiden edustajilta. Näissä maissa on kiinnostus huumekaupan laillistamiseen noussut niiden kärsiessä suhteettoman paljon USA:n kovan linjan politiikasta.

Laillistamisesta Obaman salainen vaaliase?

Kannabiksen laillistamisen kannatuksen saavutettua ennätyksellisen 50%:n rajan Obaman ehkä kannattaisi arvioida uudestaan huumepoliittista kantaansa.

Obaman virkaanastumisesta saakka huumepolitiikan uudistamista ajavat aktivistit ovat vedonneet häneen, jotta hän aloittaisi vaalikampanjansa aikana lupailemansa uudistukset edes kunnioittamalla osavaltioiden hyväksymiä lääkekannabislakeja.

Kuluneiden neljän vuoden aikana osavaltioissa on tehty enemmän ratsioita kannabiksen jakelupisteisiin kuin Bushin valtakaudella. Samana aikana Meksikon huumesota on kiihtynyt niin, että joka päivä keskimäärin 33 ihmistä surmataan sen nimissä. New Yorkissa on tänä aikana 150 000 ihmistä saanut kokea pormestari Michael Bloombergin aloittamaa pysäytä ja tarkasta -ohjelmaa ja joutunut laittomasti pidätetyksi.

Julkinen mielipide on kulkenut täysin vastakkaiseen suuntaan: 50% kansalaisista kannattaa laillistamista ja tuoreen tutkimuksen mukaan USA:n teini-ikäiset polttavat enemmän marihuanaa kuin tupakkaa. Riippumatta Obaman henkilökohtaisista mielipiteistä tai sidonnaisuuksista kannabiksen hetki näyttää saapuneen.

Monet virassa olevat korkean tason poliitikot ja virkamiehet ovat jo havainneet hetken olevan käsillä ja tulleet ulos kaapeistaan kannattamaan huumepolitiikan muutosta. New Yorkissa korkeimman oikeuden tuomari Gustin Reichbach kirjoitti New York Timesin kolumnissa omista kokemuksistaan syöpäpotilaana ja tiivisti ajan hengen: "Tämä ei ole enää laki- ja järjestysasia, vaan lääkinnällinen ja ihmisoikeuskysymys".

Coloradon kannabiksen laillistamisaloite on mielenkiintoinen siksi, että osavaltiossa Obaman ja hänen haastajansa Mitt Romneyn kannatus on tasoissa. Perinteisesti kannabisaloitteen takia äänestyskoppiin asti vaivautuneet ovat äänestäneet demokraatteja. Obaman hallinnon harjoittama huumesotapolitiikka alkaa olla poissa muodista ja epäilyttävällä tavalla vanhanaikaista. Nyt olisi aika kokeilla jotakin todella omaperäistä ja ainutlaatuista.

Lähde: NORML Blog 25.6.2012, Inquisitr 12.6.2012, Guardian 13.6.2012, MPP 13.6.2012, Time 14.6.2012, Huffington Post 7.6.2012, Huffington Post 10.6.2012, Huffington Post 11.6.2012, Drugpolicy Alliance 22.6.2012, Washington Post 3.6.2012, The Hill 7.6.2012, Economist 1.6.2012, Telegraph 11.6.2012, The Huffington Post 18.6.2012 ja Suntimes 27.6.2012

URL: http://www.tusky.fi/uutiset/365-usa-kohti-dekriminalisointia-ja-laillistamista

Kolumbia dekriminalisoi pienten huumemäärien hallussapidon

Dekriminalisaatioaalto Latinalaisessa Amerikassa jatkuu: Kolumbian perustuslakituomioistuin hyväksyi hallituksen aloitteen dekriminalisoida pienten kannabis- ja kokaiinimäärien hallussapidon. Alle 20 gramman kannabis- ja yhden gramman kokaiinimäärän hallussapidosta voidaan kuitenkin velvoittaa hoitoon riippuen käyttötavasta, mutta siitä ei enää syytetä eikä pidätetä. Vain viikkoa aiemmin Uruguayn hallitus ilmoitti aikovansa laillistaa kannabiksen kasvatuksen ja myynnin.

Viime vuonna Kolumbian korkein oikeus avasi lainmuutokselle mahdollisuuden määräämällä edellisen presidentti Alvaro Uriben kaudella vuonna 2009 säädetyt huumelait perustuslain vastaisiksi. Tämän lainsäädännöllisen tyhjiön täyttämiseksi presidentti Juan Manuel Santos sääti dekriminalisoinnin osaksi uutta kansalaisten turvallisuuden takaavaa lainsäädäntöä, jolla yritetään puuttua erilaisiin turvallisuutta heikentäviin ongelmiin lapsisalakuljetuksesta jalkapallohuliganismiin.

Korkeimman oikeuden päätöksen mukaan huumeiden käytöstä rankaiseminen rikkoo persoonallisuuden vapaan kehityksen periaatetta.

"Huumeiden käytön kieltävä laki merkitsee perusoikeuksien kieltämistä, se tukahduttaa ja rankaisee mitä ankarimmilla tavoilla henkilökohtaisesta päätöksestä hylätä oma, henkilökohtainen terveys, mikä päätös on ihmisen henkilökohtainen eikä loukkaa muiden yhteiskunnan jäsenten oikeuksia".

Kolumbian puolustusministeri Juan Carlos Pinzon sanoi lausunnossaan, että Kolumbia taistelee edelleen huumeiden salakuljetusta vastaan.

Drug Policy Alliancen Ethan Nadelmann kommentoi Kolumbian dekriminalisointia:

"Latinalaisen Amerikan valtioissa esitetyt dekriminalisointialoitteet eivät ole yleensä oikeusistuimien vaan presidenttien tai lainsäätäjien tekemiä aloitteita. Presidentti Santosin lisäksi Guatemalan uusi presidentti Otto Perez Molina ajaa dekriminalisointia samoin kuin eri tavoin ja eri tasoilla myös Costa Rican, Uruguayn, Ecuadorin ja Argentiinan presidentit. Kannattaa muistaa, että useimmat Latinalaisen Amerikan maat eivät ikinä kriminalisoineet huumeiden hallussapitoa henkilökohtaiseen käyttöön. Tämä nykyinen trendi seuraa eurooppalaisia uudistuksia, jotka alkoivat jo 1990-luvulla. Vuonna 2001 huumeet dekriminalisoinut Portugali on toiminut esimerkkinä."

"Dekriminalisoinnilla ei näytä olevan vaikutusta laittomien huumeiden käytön yleisyyteen. Pääasiallinen vaikutus on pidätysten ja varsinkin vähemmistöryhmien jäsenten pidätysten väheneminen, katutason poliisin korruption väheneminen, poliisin resurssien kohdentaminen vakavaan rikollisuuteen, oikeudenkäyntikulujen väheneminen sekä huumeriippuvuuden käsitteleminen terveysongelmana rikosongelman sijaan."

"USA:ssa uudistuksen vetovoima on kasvamassa varsinkin kannabiksen dekriminalisoimiseksi. Massachusetts lievensi rankaisemista vuonna 2008, Kalifornia 2010, Connecticut 2011 ja Rhode Island tänä vuonna. Kaikissa osavaltioissa muiden laittomien huumeiden hallussapitoa pidetään edelleen rikoksena. Kolmetoista osavaltiota, Columbian piirikunta (Washington D.C.) ja liittovaltio pitää muiden huumeiden henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitetun määrän hallussapitoa vähäisenä rikoksena, josta voi maksimissaan saada vuoden vankeutta. Muut 37 valtiota pitävät kokaiinin, heroiinin ja muiden huumeiden henkilökohtaista hallussapitoa törkeänä rikoksena, josta voi saada jopa vuosien vankeusrangaistuksen".

Lähde: Drug Policy Alliance 29.6.2012, Colombia Reports 29.6.2012 ja 25.8.2011

URL: http://www.tusky.fi/uutiset/366-kolumbia-dekriminalisoi-pienten-huumemaeaerien-hallussapidon

New York, New York

New Yorkin kuvernööri Andrew Cuomo esitti kesäkuun alussa pienten kannabismäärien hallussapidon dekriminalisointia. New Yorkin pormestari Michael Bloomberg ja New Yorkin poliisin, NYPD:n, poliisipäällikkö Raymond Kelly tulivat julkisuuteen kannattamaan hänen aloitettaan.

New York ei ole USA:n pääkaupunki, mutta se on yhteiskunnallisesti ja kulttuurisesti maailmanlaajuinen esikuva ja Yhdysvaltojen legendaarinen mallikaupunki, The Big Apple, missä unelmista tulee totta. New Yorkissa on myös Yhdistyneiden kansakuntien päämaja, mikä korostaa kaupungin kansainvälistä luonnetta.

New Yorkista on tullut maailman kannabispidätysten pääkaupunki. New Yorkissa kannabiksen henkilökohtainen käyttö ja hallussapito omaan käyttöön on dekriminalisoitu jo vuonna 1977, mutta poliisi on käyttänyt hyväkseen lainsäädännössä ollutta porsaanreikää, joka kieltää kannabiksen julkisen käytön. Poliisi on vaatinut ihmisiä "tyhjentämään taskunsa" ja kannabiksen kaivaminen yksityisyyden piiriin kuuluvista housun tai hupparin taskuista julkisesti nähtäville on sitten oikeuttanut pidätyksen, sakot ja rikosrekisterimerkinnän.

Tämä käytäntö on luonut selkeän rodullisesti eriarvoistavan kannabispolitiikan, joka kriminalisoi erityisesti afroamerikkalaista nuorisoa ja vahingoittaa poliisin mainetta monilla asuinalueilla. Aktivistit, tutkijat ja jopa virkamiehet ovat varoittaneet tästä poliitikkoja jo vuosia.

Drug Policy Alliance, the Institute for Juvenile Justice Reform and Alternatives sekä kansalaisjärjestö VOCAL ovat saaneet kaupunginvaltuustosta tukea kampanjalleen lainsäädännön muuttamiseksi. New Yorkin osavaltion pääkaupungissa Albanyssa sijaitsevassa osavaltion senaatissa aiotaan molempien pääpuolueiden tukemana yhtenäistää kannabiksen hallussapidosta seuraavat rangaistukset niin, ettei siitä enää pidätettäisi ketään. New Yorkin kaupunginvaltuuston hyväksymä aloite vaatii pidätysten lopettamista sekä kannattaa uutta lainsäädäntöä.

"Kuvernööri Cuomo on osoittanut todellista johtajuutta nostaessaan esille sen tosiasian, että NYPD pidättää laittomasti kymmeniä tuhansia nuoria; tämä on todellinen edistysaskel tämän todella huonon politiikan lopettamiseksi. Meillä ei voi olla lakeja, joita sovelletaan eri tavalla rodullisesti eri ihmisryhmiin. Lainsäätäjien pitää nyt toimia ja muuttaa tämä politiikka. Vasta sitten New Yorkissa aletaan toteuttamaan vuonna 1977 säädettyä kannabiksen dekriminalisoivaa lakia", sanoo Drug Policy Alliancen New Yorkin edustaja Gabriel Sayegh.

"Kuvernööri Cuomon aloite on otettu hyvin vastaan uskonnollisten ja kansalaisjärjestöjen johtajien kasvavassa joukossa, joka vaatii nuorisollemme tulevaisuutta ilman vankilaa ja vaatii asuinyhteisöjen kehittämistä sekä sellaisia resursseja, joilla ohjataan nuorten mahdollisuuksien käyttämistä parempiin valintoihin", jatkaa Institute for Juvenile Justice Reform and Alternatives -instituutin edustaja Kyung Ji Kate Rhee.

Pidätystilastot kertovat todellisuuden. Kannabiksen hallussapidosta pidätettiin vuosina 1981 - 1995 ainoastaan 34 000 ihmistä, mutta viimeisten 15 vuoden aikana yli 600 000 ihmistä. Viime vuonna pidätettiin yli 50 000 ihmistä, mikä jo yksinään ylittää vuosina 1981 - 1995 pidätettyjen lukumäärän. Pidätetyistä 85% on afro- tai latinalaisamerikkalaisia, vaikka angloamerikkalainen väestönosa käyttää enemmän kannabista. Yhteiskunnalle nämä pidätykset maksoivat 75 miljoonaa dollaria.

Suurin on pidätyksistä on seurausta NYPD:n laittomista etsinnöistä osana sen ristiriitoja herättävää pysäytä-ja-tarkista-taskut käytäntöä. Vuonna 2011 poliisi pysäytti 700 000 ihmistä ja ja tutki yli puolet. Pysäytetyistä 87% oli mustia tai latinonuoria.

Vuoden 1977 dekriminalisointilaki on edelleen voimassa. Mutta kannabiksen käyttäminen tai hallussapito julkisesti näkyvillä on myös rikos. Suurin osa pidätetyistä ei ole käyttänyt kannabista julkisesti, vaan heillä on ollut sitä taskussa tai laukussa. Poliisin käskiessä tyhjentämään taskut tai avaamaan laukku ihmiset tottelevat, vaikka tällainen henkilöntarkastus on laiton. Kannabiksen tullessa julkisesti näkyville on poliisi sitten pidättänyt henkilön.

Tutkimuksen mukaan suurin osa pidätetyistä ei ollut pitänyt kannabista esillä julkisesti, vaan taskussa tai laukussa ja poliisi huijasi heitä ottamaan sen esille. Lisäksi monessa tapauksessa poliisi suoritti henkilöntarkastuksen laittomasti.

Sadat aktivistit kerääntyivät Albanyyn

12.6. sadat aktivistit ja yhteisöjen johtajat kerääntyivät Albanyyn luovuttamaan New Yorkin osavaltion senaatin puhemiehelle Dean Skelosille 6500 nimen adressin lainsäädännön muuttamiseksi niin, että aikoinaan hyväksytty dekriminalisointi toteutuisi käytännössä.

Edustaja Hakeem Jeffries teki lakialoitteen kuvernööri Cuomon aloitteesta.

"Meidän pitää yhtenäistää kannabiksen hallussapidon rankaiseminen tämän nykyisen käytännön lopettamiseksi, mikä turhaan pilaa tuhansien ihmisten elämän ja vie miljoonia dollareita rikosvalvonnan resursseja vakavan rikollisuuden tutkinnalta. Vuosittain tuhansia new yorkilaisia, joista suhteettoman moni on musta tai latinonuori, tuomitaan tarpeettomasti näistä pikkurikoksista, mikä vaikeuttaa tulevaisuudessa heidän työllistymistään ja lisää lainvalvonnan ja asuinyhteisöjen välisiä jännitteitä. Tämä laki takaa sen, että pieniä kannabismääriä hallussaan pitävät saavat ansaitsemansa rangaistuksen mutta niin, ettei heidän rikosrekisterinsä tahriinnu", selitti Jeffries.

Cuomon ilmoitettua lainmuutosaikeistaan on tälle uudistukselle tulvinut tukea kautta koko osavaltion. The New York Times, the Daily News, the New York Post, the Syracuse Times-Standard ja the Buffalo News ovat pääkirjoituksissaan kannattaneet sitä samoin kuin lukuisat kansalaisliikkeet.

"Asuitpa sitten New Yorkissa tai East Hamptonissa ovat osavaltion nykyiset huumelait puutteelliset. Long Islandin asukkaat haluavat saada terveen järjen mukaan huumepolitiikkaan ja kuvernöörin ehdotus edustaa juuri sitä. Osavaltion budjetin supistuessa auttaa tämä uudistus poliisia suuntaamaan huomionsa pois kannabiksen pienimuotoisen hallussapidon valvonnasta yhteisöjämme todella uhkaaviin riskeihin."

"Tämä laki ei ole ainoastaan kannabiksen dekriminalisointia. Tämä koskee sitä, miten me kannamme vastuuta, edistämme rodullista tasa-arvoa ja kaikista tärkeimpänä yleistä turvallisuutta, mikä rakentuu sellaisille politiikan muodoille, jotka rohkaisevat osallistumaan yhteisön toimintaan ja ratkaisemaan ongelmia. Tämä on askel oikeaan suuntaan ja vaadimme nyt lakeja säätäviä johtajiamme ottamaan osaa tähän kasvavaan ja kansanryhmien erilaisuutta edustavaan liikkeeseen turvallisuuden ja oikeudenmukaisuuden lisäämiseksi", selittää Center for NuLeadership on Urban Solutions'n ohjaaja Chino Hardin.

"Puolustusasianajajina me näemme joka päivä sen, kuinka New Yorkin oikeuslaitokset käsittelevät tarpeettomia pidätyksiä. Asiakkaamme kadottavat uskonsa rikosoikeudelliseen järjestelmään jouduttuaan nöyryyttävien etsintöjen kohteiksi ilman mitään syytä, nähtyään selleissä ainoastaan värillisiä ihmisiä ja saatuaan syytteet rikoksesta, vaikka he eivät ole syyllistyneet mihinkään muuhun kuin väkivallattomaan rikkomukseen", kertoo 5 Borough Defenders'n edustaja Renate Lunn.

"Rikosoikeudellisen järjestelmän epäsuhtainen vaikutus värillisiin ihmisiin on äärimmäisen tuhoisaa ja se on seurausta poliisin tekemästä profiloinnista rodun perusteella sekä nuorten kriminalisoinnista pelkästään kannabiksen hallussapidosta. Tämä järjetön mustien ja latinonuorten kriminalisointi on lopetettava heti", vaatii Center for Law Justice'n perustaja ja johtaja Alice Green.

New Yorkilla ei ole enää inhimillisesti ja taloudellisesti varaa näihin rotuun perustuviin pidätyksiin. Aktivistit vannoivat painostavansa senaattia hyväksymään nämä maalaisjärkeen perustuvat uudistukset.

"Olen varma, että kaikki senaatissa mukaan lukien enemmistön johtaja Skelos ovat samaa mieltä siitä, ettei voida hyväksyä lakien soveltamista eriarvoisesti eri ihmisryhmiin rodun, etnisen taustan tai asuinalueen mukaan. Näin tehdään tällä hetkellä kannabispidätyksissä ja siksi me tarvitsemme muutosta. Kuvernööri Cuomon ehdotus, jota osavaltion lakivirkamiehet kannattavat, on tärkeä askel kohti tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta. Ainoa ristiriitainen kohta tässä ehdotuksessa on se, ettei se menisi läpi juuri tänä vuonna", sanoo Drug Policy Alliance'n edustaja Gabriel Sayegh.

New Yorkin kaupungissa tehdään 90% osavaltion kannabispidätyksistä

New Yorkin kaupunginvaltuusto hyväksyi 13.6. päätöslauselman, jossa vaaditaan rotuun perustuvien, kalliiden ja laittomien pidätysten lopettamista. Päätös sai taakseen valtuuston selvän enemmistön. Päätöksessä vaaditaan lakiin jääneen porsaanreiän tukkimista ja vuonna 1977 hyväksytyn dekriminalisoinnin selkeyttämistä. Siinä todetaan, että ihmisten pidättäminen pienten kannabismäärien hallussapidosta "raunioittaa turhaan tuhansien ihmisten elämän samalla kun se vie resursseja vakavampien rikosten tutkinnalta".

Yli 90% pidätyksistä tehdään New York Cityssä, koska kaupungin poliisin keskuudessa vallitsee agressiivinen pysäytä-ja-tarkasta käytäntö, joka kohdistuu pääasiassa mustiin ja latinonuoriin.

Päätös kehottaa osavaltion senaattia toimimaan nopeasti ja muuttamaan lainsäädäntöä siten, että kuvernööri Cuomon ehdotus tulee käytäntöön ja lopettaa tämän poliisin harjoittaman politiikan.

"Lainsäädäntökautta on jäljellä enää viisi päivää ja tiedämme tilastoista, että kannabispidätykset saavuttavat huippunsa kesällä. Jos lainsäädäntö ei toimi nyt, tuhannet nuoret joutuvat laittomasti pidätetyiksi, saavat rasitteekseen rikosrekisterimerkinnän ja sitä kautta joutuvat kohtaamaan suuria esteitä elämässään samalla kun samanikäiset valkoiset eivät joudu poliisin käsiin", kommentoi Gabriel Sayegh.

Jättimielenosoitus New Yorkissa

Sunnuntaina 17.6. tuhannet ihmiset osoittivat mieltään NYPD:n pidätyksiä vastaan rauhallisessa kulkueessa pitkin Fifth Avenueta.

Ihmisoikeusryhmät ovat arvostelleet jo vuosikausia NYPD:n käytäntöä ja nyt tällä marssilla lukuisten poliitikkojen näkyvä läsnäolo kertoo siitä, että nykyisen poliisikäytännön vastustus on yhtenäistä kautta yhteiskunnan. Mukana marssilla nähtiin mm. demokraattien edustaja Bill de Blasio, kaupunginvaltuuston puhemies Christine C. Quinn, entinen kaupungin tilintarkastaja William C. Thompson ja Manhattanin asuinalueen presidentti Scott M. Stringer.

46-vuotias opettaja Wade Cummings oli tullut marssille 19-vuotiaan poikansa Tarikin kanssa. He kertoivat tulleensa pysäytetyiksi kerran isän vuoksi ja kolme kertaa pojan vuoksi.

"Olen huolissani siitä, että hänet pysäytetään ja siitä, että tämä käytäntö näyttää olevan leviämässä. Olen yrittänyt opettaa häntä, miten pysäytystilannetta ei saa päästää eskaloitumaan, mutta koskaan ei pysty sanomaan etukäteen mitä niissä tilanteissa tulee käymään", isä Cummings kertoo.

Liki 300 kansalaisjärjestöä tuki marssia. Ammattiliittojen ja mustan väestönosan liiton, N.A.A.C.P:n, jäseniä näkyy marssilla eniten, mutta mukana on opiskelijajärjestöjä, Occupy Wall Street, Common Cause, the Universal Zulu Nation ja the Answer Coalition.

Kveekariryhmä kantoi pidätyksiä ja henkilöntarkastuksia vastustavia kylttejä ja mukana näkyi myös lesbo- ja homoryhmiä, mikä kuvastaa niiden järjestöjen ja muiden ihmisoikeusjärjestöjen lähentymistä viime vuosina.

24-vuotias Chris Bilal, joka on musta ja homo, kertoo tulleensa pysäytetyksi kolme kertaa ja viimeksi, kun hän oli tanssimassa ystäviensä kanssa Marcus Garveyn puistossa Harlemissa.

"Minut on pysäytetty huumediilerinä, elämän laadun pilaajana ja afroamerikkalaisena homona väärässä paikassa", hän luettelee.

New Yorkin senaatin republikaanit ja konservatiivit vastustavat

18.6. New Yorkin osavaltion senaatti ei kyennyt saavuttamaan yksimielisyyttä lainsäädännöstä, jolla oltaisiin lopetettu New Yorkin laittomat kannabispidätykset. Kaksi viikkoa aikaisemmin kuvernööri Cuomon julkistamaa lakiehdotusta pidettiin juuri oikeanlaatuisena ratkaisuna. Osavaltion senaatin republikaanit eivät kannattaneetkaan aloitetta, vaan puolue hajosi sisäisesti konservatiivijohtaja Mike Longin uhattua vetää tukensa kaikilta sitä kannattavilta.

Senaatti kieltäytyi käsittelemästä lakialoitetta, mitä voidaan pitää esimerkkinä epäonnistuneesta johtajuudesta. Senaatin kyvyttömyyden takia kymmenet tuhannet etupäässä värillistä väestönosaa edustavat nuoret miehet päätyvät edelleen aivan tarpeettomasti kriminaalijärjestelmän käsiin miljoonien verodollareiden haaskautuessa ja yhteiskunnallisten jännitysten lisääntyessä.

Lakialoitteen taakse tuli kymmeniä kansalaisryhmiä, poliitikkoja sekä lainvalvontaviranomaisia. Tässä esimerkkejä sen kannattajista:

• New Yorkin poliisin NYPD:n päällikkö Raymond Kelly
• Manhattanin alueen syyttäjä Cyrus Vance
• Brooklynin alueen syyttäjä Joe Hynes
• Queensin alueen syyttäjä Richard Brown
• Bronxin alueen syyttäjä Robert Johnson
• Staten Islandin syyttäjä Daniel Donovan
• Nassaun maakunnan syyttäjä Kathleen Rice
• New Yorkin partiopoliisien liiton puheenjohtaja Patrick J. Lynch
• Rochesterin poliisipäällikkö Jim Sheppard

19.6. pitämässään tiedotustilaisuudessa kuvernööri Cuomo kertoi, ettei lakialoite etene tällä kaudella, vaan se pitää esitellä uudestaan joidenkin kuukausien kuluttua.

Dekriminalisoinnin tulevaisuus

Syyskussa 2011 NYPD:n päällikkö Raymond Kelly antoi määräyksen noudattaa New Yorkin osavaltion lakia. Tämä määräys oli suunnattu poliiseille, jotta nämä lopettaisivat syyttämästä ihmisiä kannabiksen hallussapidosta väärin perustein. Tämän määräyksen seurauksena pidätykset vähenivät vain 13%, mikä oli pettymys kun otetaan huomioon pidätysten suuri määrä. Nykytasolla poliisi tekee vuosittain 45 000 pidätystä pienten kannabismäärien hallussapidosta, mikä on suurin pidätysten ryhmä. Kun otetaan huomioon se, että nämä pidätykset ovat seurausta laittomista henkilötarkistuksista, ei 13%:n eikä edes 25%:n vähennys ole merkittävä muutos.

"New Yorkin senaatin republikaanit tekevät vain sitä, mitä republikaanit osaavat parhaiten liittovaltio- ja paikallistasolla - he estävät edistystä ja halvaannuttavat hallituksen toimintaa. Senaatin republikaanit ovat täysin New Yorkin värillisten yhteisöjen ulkopuolelle ja heidän saamattomuutensa takia kymmenet tuhannet värilliset nuoret joutuvat pidätetyiksi tänäkin vuonna saaden rikosrekisterimerkinnän rasitteekseen", sanoi kaupunginvaltuuston jäsen Melissa Mark-Viverito.

Republikaanijohtaja Skelos pääsi tahtomattaan uutisotsikoihin kommentoituaan kuvernöörin aloitetta, että "ihmiset voivat sen jälkeen kävellä kadulla kymmenen jointtia kummassakin korvassa ja se olisi pelkkä rikkomus". Tiedotusvälineet pilkkasivat Skelosia tästä täysin oudosta mielikuvasta. Skelos on selittänyt, että hän vastustaa dekriminalisaatiota, vaikka se on jo laissa, luovuttaen näin New Yorkin asukkaiden asioita käsittelevästä lainsäädännöstä päättämisen konservatiivijohtaja Longille, jota ei ole valittu vaaleilla asemaansa.

"New Yorkin osavaltion senaatin johtajuutta oli vähän aikaa sitten oli tapana luonnehtia, että "kolme miestä salissa". Nyt meidän pitäisi sanoa, että "yksi mies Brooklynistä". Vaikka olemme pettyneitä tähän saamattomuuteen, emme aio luovuttaa. Kampanja lakiuudistuksen puolesta on jo saavuttanut merkittävän voiton nostamalla tämän asian New Yorkin asukkaiden ja koko maan tietoisuuteen. Me emme aio hyväksyä tilannetta, missä lakeja sovelletaan eri tavalla rodun, etnisen taustan tai asuinalueen perusteella. Me aiomme jatkaa uudistuksen ajamista rehellisyyden, tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden puolesta. Lainvalvontaviranomaisten antaman vahvan tuen vuoksi uskon, että Skelos ja lopulta myös Long tulevat tekemään oikean ratkaisun", kertoo Drug Policy Alliance'n New Yorkin osaston johtaja Gabriel Sayegh.

Lähde: Drugpolicy Alliance 4.6.2012, 7.6.2012, 12.6.2012, 14.6.2012, 19.6.2012 ja New York Times 17.6.2012

 

---

New Yorkin kaupunginvaltuuston jäsen Melissa Mark-Viverito (East Harlem/Bronx):

James Crowder ratsattiin hänen ollessa menossa äitinsä luokse hoitamaan häntä. Yksi poliiseista tutki hänen taskunsa ilman Crowderin lupaa ja löysi sieltä marihuanaa. Crowder kieltäytyi tunnustamasta syyllisyyttään rikokseen, mitä hän ei ollut tehnyt. Häntä pidettiin viikon ajan vankilasellissä, koska hän tiesi, ettei hallussapito henkilökohtaiseen käyttöön ole rikos ja kieltäytyi tunnustamasta syyllisyyttään sellaiseen rikokseen, mitä ei ollut tehnyt:

Hakeem Jeffries teki lakialoitteen New Yorkin osavaltion senaatille laittomien henkilötarkastusten lopettamiseksi:

Tohtori Harry Levine Queensin yliopistosta on USA:n johtava kannabispidätysten tutkija, joka on julkaissut raportteja New Yorkin kannabispidätyksistä:

URL: http://www.tusky.fi/uutiset/364-new-york-new-york

Kannabiksen kotikasvatus yhä suositumpaa myös Ruotsissa

Kotikasvatetun kannabiksen jatkuva buumi on tehnyt Ruotsista jo liki omavaraisen kannabiksen suhteen kun taas kotipolttoisen viinan suosio jatkaa jyrkkää laskuaan.

"Muutama vuosi sitten saatoimme löytää muutaman kasvin kaapista, mutta nyt alkaa olla tavallista löytää ihmisiä kasvattamassa satoja kasveja kasvatusteltoissa", kertoo Tukholman huumepoliisin edustaja Jonas Wendel.

Poliisin mukaan kasvatuslaitteiden helppo saatavuus - ne ovat laillisia ja niiden tekninen taso nousee koko ajan - ruokkii kannabiksen kotikasvatuksen noususuhdannetta Ruotsissa.

Siementen hallussapito ei myöskään ole laitonta Ruotsissa, vaikka siemeniä myyvä kasvatuslaitekauppa voi saada syytteet huumerikokseen osallisuudesta.

Wendel arvioi suurimman osan Ruotsissa poltettavasta marihuanasta olevan kotimaassa kasvatettua. Hasis salakuljetetaan useimmiten ulkomailta.

Kannabiksen kotikasvatuksen yleistyessä on viinan kotipoltto sen sijaan menettänyt vetovoimansa.

"2000-luvun alussa kotitislaamot tuottivat vielä 3% maan alkoholista, mutta nyt enää yhden prosentin", selittää Tukholman kaupungin huumetyöntekijä Björn Trolldal.

Ruotsin kansallisen rikosten ehkäisyn neuvoston mukaan kotipolttorikokset ovat vähentyneet vuoden 2000 936:sta vuoden 2011 182:een. Samana aikana kannabiksen kotikasvatukseen liittyvien rikosten määrä on noussut 148:sta 655:een.

Tyhjissä taloissa kukkii kannabis

Pohjois-Ruotsissa tyhjillään olleita halpoja taloja on alettu yhä useammin käyttämään kannabiksen kasvatukseen.

Örträskin asukkaat olivat iloisia huomatessaan nuorien ihmisten muuttavan paikkakunnalle. Asioiden sujuttua alkuun ihan mukavasti alkoi tuttu ja kertaalleen jo unohdettu tuoksu tunkea ikkunoista naapureiden nenään.

"Alkoi tuoksumaan oudolle. Tunnistin sen hajun nuoruudestani", kertoo yhden tyhjillään olleen talon naapuri Gun Rehnman.

Talon viisi huonetta paljastuivat kannabiksen kasvatukselle rakennetuiksi ja perheen isä oli selvästikin hankkinut puutarhuridiplomin. Muovit peittivät ikkunoita ja voimakkaat valot valaisivat sisätiloja.

Paikallispoliisi selittää talojen alhaisen hintatason ja syrjäisyyden houkuttaneen kasvattajia alueelle.

"Tällaisten talojen ostaminen on todella helppoa ja ehkä niiden kaukaisuus saa ihmiset luottamaan siihen, ettei kukaan tule häiritsemään", kertoo Uumajan poliisin edustaja Inga-Lena Jonasson.

Suuntaus on vahva, koska kuluneiden kahden vuoden aikana poliisi on löytänyt jo tusinan verran samanlaisia operaatioita.

Lähde: The Local 7.6.2012 ja 14.5.2012

URL: http://www.tusky.fi/uutiset/363-kannabiksen-kotikasvatus-yhae-suositumpaa-myoes-ruotsissa

Uruguay kansallistaa kannabiskaupan - Latinalaisen Amerikan malli?

Uruguayn hallitus on tehnyt aloitteen kannabiskaupan kansallistamiseksi hilllitäkseen laittomaan huumekauppaan liittyvää väkivallan lisääntymistä. Siitä tulisi maailman ensimmäinen valtio, joka alkaa myymään kannabista kansalaisilleen.

Huumekauppa on kansainvälisen rikollisuuden hallinnassa, jota yritetään suitsia kansainvälisellä huumevalvonnalla eli kieltolailla. Nykyään vallitsee yhä laajempi yksimielisyys siitä, että rikoslakiin perustuva huumevalvonta eli "USA:n malli" aiheuttaa enemmän ongelmia kuin huumeet. Tämän mallin vaihtoehtona on ollut muun muassa "Englannin malli", jossa lääkäreillä oli oikeus määrätä kovia huumeita niistä riippuvaisille, "Hollannin malli", jossa mietojen huumeiden eli kannabistuotteiden kauppa erotettiin muusta laittomasta huumekaupasta kannabiskahvilapolitiikalla sekä "Portugalin malli", jossa kaikkien huumeiden käyttö dekriminalisoitiin ja riippuvaisille tarjotaan hoitoa rangaistusten sijaan.

Yksikään näistä malleista ei ole ratkaissut laittoman huumekaupan perusongelmaa eli huumekaupasta saatavien voittojen joutumista järjestäytyneen rikollisuuden tileille. Nyt Uruguayssa on esitetty "Uruguayn mallia" eli huumekaupan kansallistamista. Ensimmäiseksi siellä aiotaan kansallistaa kannabiskauppa.

"Me haluamme käydä kahden asian kimppuun samalla kertaa: toinen on huumeiden käyttö ja toinen on huumeiden salakuljetus", kertoi puolustusministeri Eleuterio Fernández Huidobro.

"Uskomme siihen, että tiettyjen aineiden kieltolaki luo enemmän ongelmia kuin tuo aine itsessään. Murhien lukumäärä on kasvussa huumejengien selvittäessä välejään ja tämä on selvä merkki sellaisten ilmiöiden noususta, joita maassamme ei aikaisemmin ole ollut."

Suunnitelmien mukaan hallitus alkaa kasvattamaan kannabista ja myy sitä sitten rekisteröidyille käyttäjille. Kunhan järjestelmä on alkanut toimimaan, hallitus aikoo rahastaa sillä ja sallia yksityisten yritysten kasvattaa kannabista.

Kannabiksen käyttö ja hallussapito omaa käyttöä varten ei tällä hetkellä ole laitonta Uruguayssa, mutta kasvatus ja myyminen ovat. Uusi laki veisi diilereiltä bisneksen tekemällä kannabiksen ostamisesta helpompaa, turvallisempaa ja jopa halvempaa kuin nykyisin.

Vasemmistolainen presidentti José Mujica on lähettänyt lain Uruguayn kongressille, jonka odotetaan hyväksyvän sen. Tämä laki on osa laajempaa toimenpidepakettia lain ja turvallisuuden takaamiseksi.

Jopa opposition edustajat kannattavat lakialoitetta. Keskusta-oikeistolaisen kansallispuolueen edustaja Luis Lacalle Pau kirjoitti, että "En usko, että kannabiksen kytkeminen rahaan on ollut hyvä asia".

Lakialoite perustuu porttiteorian hylkäämiselle. Fernández Huidobro korosti sitä, että hallitus toivoo lainmuutoksen jopa vähentävän kovien huumeiden käyttöä.

Uruguayn aloite on viimeisin esimerkki Latinalaisen Amerikan valtioiden kapinasta USA:n 1970-luvulla julistamaa huumesotaa vastaan. Monet Latinalaisen Amerikan valtiot ovat ilmaisseet erimielisyytensä USA:n syyttäessä niitä kokan tuottamisesta, vaikka köyhät maanviljelijät ainoastaan tyydyttävät Euroopan ja USA:n kuluttajien synnyttämää kysyntää.

"Nixonin virheellinen päätös julistaa sota, jonka huumeiden salakuljettajat ovat voittaneet, on aiheuttanut kaikki nämä onnettomuudet", selitti Fernández Huidobro.

Meksikon presidentti Felipe Calderon on esittänyt kuluneen vuoden aikana "markkinoihin perustuvia" vaihtoehtoja kieltolaille Kolumbian presidentin Juan Manuel Santosin kehottaessa kansainväliseen keskusteluun laillistamisesta.

Washingtonin harmiksi molemmat presidentit tulevat poliittisen jatkumon oikealta siiveltä ja he ovat olleet aiemmin huumesodan kannattajia.

Suunnitelman yksityiskohdat vielä harkinnassa

Uruguayn aloite sai laajaa julkisuutta kautta maailman jopa Suomen tiedotusvälineiden levittäessä sitä suhteellisen puolueettomaan sävyyn. Tosin lehdet toistivat kotisivuillaan absurdia tietoa, että "Hallituksen teettämän tutkimuksen mukaan 83 prosenttia uruguaylaisista on vuoden aikana käyttänyt marihuanaa."

Uruguayssa noin 15% kansalaisista on käyttänyt kannabista kuluneen vuoden aikana ja lisäksi noin 5% eli 150 000 on kannabiksen vakituista käyttäjää synnyttäen noin 75 miljoonan dollarin kannabismarkkinat.

Lakialoitteen käytännön yksityiskohdista on vielä epäselvyyttä. Alunperin hallitus aikoi pitää rekisteriä kannabiksen käyttäjistä. Mutta myöhemmässä haastattelussa puolustusministeri Fernández Huidobro perui tämän sanoen sen "kuulostavan liian autoritaariselta, mitä meidän pitää välttää".

Hänen mukaan uruguaylaiset maanviljelijät saavat lupia kannabiksen kasvattamiseksi, mutta tästä tulee myöhemmin yksityiskohtaisempaa tietoa.

"Annamme markkinavoimien päättää: parasta ja halvinta myyvä lopettaa huumeiden salakuljetuksen. Me valvomme tuotantoa maatiloilla niin, ettei salakauppaa pääse syntymään ja säätelemme myyntiä. Meidän pitää varmistaa se, ettemme vaikuta naapurimaihin eikä meitä tulla syyttämään kansainvälisen huumekaupan keskukseksi."

Lähde: NORML blog 20.6.2012, BBC 21.6.2012, Independent 22.6.2012 ja Wall Street Journal 21.6.2012

URL: http://www.tusky.fi/uutiset/362-uruguay-kansallistaa-kannabiskaupan-latinalaisen-amerikan-malli