Kannabiksen vaarallisuusluokitus ei perustu tutkittuun tietoon

Kannabis sijoitettiin vuoden 1961 YK:n huumausainesopimuksessa heroiinin ja kokaiinin rinnalle aineena vailla lääkinnällistä käyttöä. Presidentti Nixonin kaudella vuonna 1970 Yhdysvalloissa säädettiin liittovaltion huumelaki, Federal Controlled Substances Act (CSA), jossa kannabis kaikesta tutkimustiedosta huolimatta oli sijoitettu valvottavien aineiden 1. listalle yhdessä heroiinin ja kokaiinin kanssa, kun taas sen vaikuttava aine THC sijoitettiin lievemmälle 2. listalle. 

USA:n huumepolitiikka aiheutti sellaisen anomalian, että liittovaltion huumepoliisi DEA valvoo ja päättää kannabiksen lääkinnällisistä vaikutuksista, eikä lääkevalvontaviranomainen FDA. Halusipa sitten laillistaa kannabiksen lääkekäyttöön tai viihdetarkoituksiin, sen luokitus pitää muuttaa CSA:ssa. NORML käynnisti vuonna 1972 kannabiksen uudelleenluokitteluvetoomuksen, mikä jatkuu edelleen.

Tänä kesänä kahdessa tiedejulkaisussa on perusteellisesti kumottu USA:n kannabiksen sijoittaminen liittovaltion huumelain perustana olevassa huumeluokituksessa ensimmäiseen eli vaarallisimpaan luokkaan, johon sijoitetuilla aineilla on "korkea väärinkäyttöpotentiaali", eikä "hyväksyttyä lääketieteellistä käyttöä" tai "hyväksyttävää turvallisuutta lääkinnällisessä valvonnassa".

Tuoreessa saksalaisessa Deutsches Ärzteblatt International -tiedelehdessä julkaistiin katsaus yli 100:sta tutkimuksesta, joissa oli käytetty kannabista tai sen ainesosia. Siinä päädyttiin tulokseen, että tutkimukset antavat "selvän todisteen siitä, että kannabinoidit ovat hyödyllisiä eri sairauksien hoidossa".

Nova-instituutin ja Hannoverin lääketieteellisen tiedekunnan tutkijat kävivät läpi yli sadan kontrolloidun tutkimuksen tuloksia, joissa oli selvitetty kannabiksen ja kannabinoidien tehoa ja turvallisuutta lääkkeenä.

Tutkijat kirjoittavat: "Tieto kannabistuotteiden terapeuttisesta potentiaalista on lisääntynyt suuresti viime vuosina tehtyjen lukuisten tutkimusten ansiosta. Tällä hetkellä on selviä todisteita siitä, että kannabinoidit ovat hyödyllisiä useiden sairauksien hoidossa."

Kannabiksen ja kannabinoidien turvallisuusprofiilista tutkijat kirjoittavat: "Yleisimmät kannabinoidien sivuvaikutukset ovat väsymys ja huimaus (yli 10%:lla potilaista), psykologiset vaikutukset ja suun kuivuminen. Toleranssi näille oireille kehittyy lyhyessä ajassa. Vieroitusoireet eivät ole yleensä ongelma hoito-olosuhteissa."

Tutkijat tuovat esille huolensa siitä, että kannabis voi lisätä nuorten, raskaana olevien tai imettävien naisten terveysriskejä sekä hepatiitti C:stä, vakavista sydän- ja verisuonitaudeista kärsivien sekä riippuvuudelle ja mielenterveysongelmille, kuten skitsofrenialle alttiiden henkilöiden terveysriskejä.

Artikkelissa tuodaan esille myös se, että kannabis voi vaikuttaa haitallisesti psykomotorisiin taitoihin. Siinä kuitenkin huomautetaan, että "kannabista säännöllisinä annoksina nauttivat potilaat kehittävät ajan myötä toleranssin psykomotoristen taitojen heikkenemiselle niin, että he voivat ajaa autoa turvallisesti".

Loppupäätelmänä esitetään: "Esille ei ole tullut yhtään akuuttia kuolemantapausta, joka voitaisiin yksiselitteisesti osoittaa kannabiksen käytön tai kannabinoideilla lääkitsemisen seuraukseksi".

Aiemmin toukokuussa The Open Neurology Journal julkaisi samankaltaisen katsauksen tuoreimpaan tutkimustietoon. Siinä päädyttiin seuraavaan johtopäätökseen: "Jatkuvasti kertyy sellaista todistusaineistoa, joka osoittaa kannabinoidien olevan hyödyllinen lääke tiettyihin sairauksiin. Tällä hetkellä saatavilla oleva tutkimusaineisto osoittaa, ettei liittovaltion kannabiksen 1. listalle luokittelun perusteet ole paikkansa pitäviä: ei ole tieteellisesti pätevää sanoa, että kannabiksella ei ole lääkinnällistä arvoa tai että tieto sen turvallisuudesta on puutteellista."

Vuonna 2011 Obaman hallinnon huumepoliisi eli DEA hylkäsi NORML:n ja muiden kansalaisjärjestöjen yhdeksän vuotta sitten tekemän viimeisimmän vetoomuksen järjestää julkinen kuulemistilaisuus marihuanan sijoittamisesta huumelain 1. listalle. DEA:n johtaja Leonhart lausui vetoomuksen hylätessään, että "Ei ole olemassa päteviä ja hyvin kontrolloituja tutkimuksia, jotka todistaisivat kannabiksen tehokkuuden; pätevöityneet asiantuntijat eivät ole hyväksyneet sitä... tällä hetkellä, marihuanan tietyt hyödyt eivät ole ylittäneet sen tunnettuja haittatekijöitä niissä pätevästi valvotuissa kokeissa, joissa tieteellisesti arvioidaan turvallisuutta ja tehokkuutta."

Kesäkuussa Leonhart todisti kongressin kuulemistilaisuudessa, että hän uskoo heroiinin ja marihuanan olevan samanlainen uhka kansanterveydelle, koska hänen mukaansa "kaikki laittomat huumeet ovat pahoja".

Luokittelun muuttamista ajava kansalaisryhmä on valittanut liittovaltion oikeuteen DEA:n kieltäymisestä käsitellä vetoomusta. 40 vuotta jatkunut luokitteluprosessi siis jatkuu hellittämättä.

Lähde: NORML 9.8.2012, Deutsches Ärzteblatt International ja The Open Neurology Journal

URL: http://www.tusky.fi/uutiset/382-kannabiksen-vaarallisuusluokitus-ei-perustu-tutkittuun-tietoon

Laillistamisen semantiikkaa

Huumepolitiikka on suurelta osin kielellistä kikkailua. Maailmanlaajuinen huumepoliittinen komissio tiivisti asian hyvin raportissaan vuonna 2011: "Kirjallisuudessa ja julkisessa keskustelussa vallitsee paljon sekaannusta aiheesta silloin kun puhutaan dekriminalisaatiosta, depenalisaatiosta, laillistamisesta ja valvonnasta. Yleisesti hyväksyttyjä määritelmiä ei ole ja tulkinnat vaihtelevat..." [1]

Tämä sekaannus ja väärinymmärrys on seurausta siitä, että "keskustelussa laittomien psykoaktiivisten aineiden vaihtoehtoisista valvontamuodoista ollaan keskitytty kahteen täysin vastakkaiseen vaihtoehtoon: tiukkaan kieltolakiin ja täydelliseen laillistamiseen". [2]

Huumehaukoille tämä on luonteenomaista. Heidän tuotemerkkinsä, eli rankaisuun perustuva huumeiden kieltolaki, viittaa sellaisiin politiikan muotoihin, joiden perustana ovat laittomien huumeiden käyttäjien lainvoimaiset rangaistukset (vankeus). He toimivat sen oletuksen varassa, että olisi mahdollista saavuttaa laittomista huumeista vapaa yhteiskunta." [3]

Tämä ei ole toiminut. Maailmanlaajuisen komission raportissa tiedostetaan se, että kieltolaki huumeiden valvontajärjestelmänä on "rappeutunut sodaksi käyttäjiä, viljelijöitä ja pikkukauppiaita vastaan. Suuriksi paisuneet kielteiset seuraukset ja toiminnan tehottomuus tiedostetaan nykyisin laajalti ja sodasta vetäytymisen prosessi, de-eskalaatio, on täydessä käynnissä monissa paikoissa." [1]

De-eskalaation yksi muoto on depenalisaatio. Tässä mallissa "hallussapidosta langetettavia rangaistuksia vähennetään reilusti ja siihen kuuluu hoidon tarjoaminen vankeuden sijaan sekä pienten määrien hallussapidosta omaa käyttöä varten langetetaan vain parkkisakkoa vastaava rangaistus". [4] Tällaista politiikkaa harjoitetaan kannabiksen osalta mm. Ohiossa ja aivan äskettäin Rhode Island siirtyi tähän politiikkaan. Silti huumeiden käyttö ja hallussapito säilyvät rikoksina ja rikollinen huumeiden jakeluverkosto säilyy entisellään.

Depenalisaation kiltimpi versio dekriminalisaatio poistaa "kriminaalirangaistukset ainoastaan henkilökohtaiselta käytöltä mutta se ei tarjoa laillisia vaihtoehtoja huumeiden hankkimiseen, joten huumeiden saanti pysyy valvomattomana ja niiden vahvuudesta ja puhtaudesta ei anneta mitään takeita" [4]. Portugali dekriminalisoi huumeiden henkilökohtaisen käytön vuonna 2001, mikä on osoittautunut kymmenessä vuodessa selväksi menestykseksi. [5]

Joidenkin tutkijoiden mukaan "vaikka dekriminalisaatio-termiä käytetään vapaamuotoisesti laillistamisen synonyyminä, on se kuitenkin täysin erillinen malli, ikäänkuin  vähemmän tiukka kieltolaki." [2]

Näiden tutkijoiden mielestä voitaisiin ottaa käyttöön "erilaisia huumeiden valvontamalleja, joissa vastahakoisesti sallitaan huumeiden käyttöä, koska täysi laillistaminen on saavuttamaton - tai vaihtoehtoisesti tunnustetaan yksilön oikeus käyttää niitä ja jopa myönnetään käytön aiheuttamat hyödyt niin kauan kuin käyttö tapahtuu sallituissa rajoissa". [2] Alkoholin ja tupakan käyttö tapahtuu näissä rajoissa.

Käytön valvontamalleja on määritelty kaikkiaan kahdeksan lähtien puhtaasta kieltolaista (ei sallittu kenellekään: heroiini ja marihuana) täysin vapaaseen markkinamalliin (kaikille tarjolla: kahvi). Nämä kahdeksan mallia voidaan jakaa kolmeen eri luokkaan, jotka ovat rajoitusten vähenemisen suhteen osittain päällekkäisiä: kieltolaki-, lakisääteinen ja valvontamalli.

Kieltolakimalli on kieltolaki. Lakisääteinen malli muistuttaa sitä mallia, jolla nykyään jaetaan lääkkeitä portinvartijoina toimivien lääkäreiden tai apteekkarien valvomana. Valvontamallissa joitakin käyttömuotoja pidetään täysin laillisina, mutta valvotaan sitä, ketkä saavat käyttää, myydä ja ostaa aineita. [2][6]

Vuonna 2009 Transform Drug Policy Foundation julkaisi huumesodan purkamisesta oppaan Blueprint for Regulation, jossa määriteltiin viisi erilaista valvontamallia. Lääkärit ja apteekkarit valvovat huumeiden saantia rajoittavimmassa "lakisääteisessä mallissa". Vähemmän rajoittavassa "apteekkimallissa" apteekkari jakelee joitakin aineita. "Luvanvaraisessa myynnissä", kuten alkoholin ja tupakan myynnissä, myyjän, tukkumyyjän ja valmistajan toimintaa valvotaan. "Luvanvaraisten anniskelupaikkojen mallissa" tuomiopiiri harjoittaa luvanhaltijan valvontaa. "Ilman lupaa myynti" koskee alhaisen riskin omaavia aineita, kuten kahvia tai mietoja kipulääkkeitä, joiden tuotekuvausta ja pakkausmerkintöjä valvotaan. [7]

Muitakin valvonnan malleja on olemassa. Yksityisille jakelijoille voidaan huolellisesti harkiten myöntää lupia ja huumeita voidaan verottaa raskaasti aina siihen pisteeseen, ettei kuitenkaan tueta rikollisia markkinoita. "Oikeus hankintaan mallissa" hallitus jakelee huumeita postimyynnin kautta ja oikeus hallussapitoon on myönnetty kaikille aikuisille, vaikka paikallishallinto kieltäisikin myymisen. [4]

Vuonna 1998 joukko maailman johtajia kirjoitti julkisessa vetoomuksessaan silloiselle YK:n pääsihteerille Kofi Annanille, joka vaikuttaa nykyään Maailmanlaajuisessa huumepoliittisessa komissiossa, seuraavaa: "...vetoamme teihin avoimen ja rehellisen keskustelun avaamiseksi maailmanlaajuisen huumeiden valvontapolitiikan tulevaisuudesta, sellaisen keskustelun, jossa pelko, ennakkoluulot ja rankaisuun perustuva kieltolaki antavat tilaa järjen käytölle, tieteelle, kansanterveydelle ja ihmisoikeuksille". [3]

Viisitoista vuotta myöhemmin kieltolain epäonnistumisten kasaantuessa on tullut aika ottaa tämä vetoomus tosissaan, selventää tätä käsitysten kärjistymistä ja poistaa sen kielenkäytön epäselvyydet, jolla kieltolakiin perustuvan huumepolitiikan lukuisia vaihtoehtoja kuvaillaan.

Lähteet:

Alkuperäinen artikkeli: DrugWarFacts Volume 2, nro 4, heinäkuu 2012

[1] "The Development of International Drug Control: Lessons Learned and Strategic Challenges for the Future", Global Commission on Drug Policies, tammikuu 2011

[2] "Assessing Alternative Drug Control Regimes", Journal of Policy Analysis and Management, 1996

[3] "Beyond Punitive Prohibition: Liberalizing the Dialogue on International Drug Policy", NYU Journal of International Law and Politics, 2006

[4] "Effective Drug Control: Toward A New Legal Framework", King County Bar Association Drug Policy Project, 2005

[5] Portugal Chapter of Drug War Facts

[6] "Spectrum of Drug Control Regimes", Drug War Facts

[7] "After the War on Drugs: Blueprint for Regulation", Transform Drug Policy Foundation, syyskuu 2009

URL: http://www.tusky.fi/uutiset/380-laillistamisen-semantiikkaa

Hollannin budapassilla vakavia haittavaikutuksia

Tuoreen tutkimuksen mukaan Hollannin kolmessa eteläisessä maakunnassa toteutettava budapassikokeilu aiheuttaa vakavia haittavaikutuksia. Kannabiskahviloille 1. toukokuuta säädetty pakollinen jäsenkortti on lisännyt huomattavasti katukaupustelua sekä synnyttänyt laajan puhelinnumeroverkoston, jonka kautta voi tilata kannabista.

Yksityinen tutkimussäätio Epicurus tilasi kahdelta tutkijalta Nicole Maalstélta ja Rutger Jan Hebbeniltä selvityksen budapassin käyttöönottamisen seurauksista. Budapassi otettiin käyttöön Saksasta, Belgiasta ja Ranskasta tulevan kannabisturistien tulvan patoamiseksi.

"Haluamme muiden Hollannin kaupunkien oppivan siitä, mitä seuraa kun budapassi leviää käyttöön muissa maakunnissa ja kaupungeissa", selittää Tilburgin yliopiston tutkija Nicole Maalsté. Hollannin hallitus on aikonut laajentaa budapassin käytön koskemaan koko Hollantia.

Lisää katukaupustelijoita

Yhdessä budapassin käyttöönottaneista maakunnista on pidätetty jo 400 laitonta kannabiksen katukaupustelijaa. Tutkijat kuitenkin havaitsivat, ettei poliisilla ole resursseja tutkia kannabiskaupan uusia muotoja.

Monet hollantilaisista aikovat jättää rekisteröitymättä ja ostavat mieluummin katukaupustelijoilta tai kasvattavat omat kannabiksensa siemenistä, joita voi ostaa laillisesti netistä.

Kannabiskahviloissa kannabis maksaa vähintään 25% enemmän kuin katukaupassa. Tietyt ryhmät ovat nyt alkaneet välttää kannabiskahviloissa asioimista: 18 - 24-vuotiaat sekä ulkomaalaistaustaiset. Laittomat katukaupustelijat eivät kysele asiakkaiden ikää ja heillä on myös muita aineita kaupan.

"On hyvin epätodennäköistä, että kyseiset ryhmät olisivat joukolla lopettaneet kannabiksen käytön. Tämä nostaa riskiä, että nuoret kannabiksen ostajat joutuvat tekemisiin kovempien huumeiden kanssa."

Tutkijat havaitsivat, että useat etniset vähemmistöt ovat sekaantuneet kannabiksen myyntiin Hollannin eteläisissä maakunnissa. Näitä ovat nuoret marokkolaiset, jotka ovat tulleet pohjoisemmista kaupungeista Utrechtista ja Rotterdamista, albanialaiset, unkarilaiset, romanialaiset sekä Pohjois-Ranskasta tulleet eri etnisten vähemmistöjen jäsenet.

Yksi kannabiskahvilan pitäjä laski yhden päivän aikana 25 katukaupustelijaa.

"Katukauppiaat tekevät vuorotyötä. He tulevat junalla tai autolla, tekevät vuoronsa ja palaavat kotikaupunkiinsa."

Eteläisimmässä Limburgin maakunnassa katukauppiaiksi värvätään "hyvin käyttäytyviä" nuoria. Geleenin kaupungissa pidätettiin 9-vuotias poika, joka pyöräillessään kyseli vastaantulijoilta, halusivatko he ostaa huumeita.

Teemaksi parlamenttivaaleihin

Amsterdamin ja muiden pohjoisten maakuntien kaupunkien kannabiskahviloissa kauppa sen sijaan sujuu loistavasti. Uutinen tulossa olevasta kannabiskaupan rajoittamisesta on ajanut turisteja kautta maailman vierailemaan Amsterdamissa, kun vielä ulkomaalaisetkin voivat laillisesti ostaa kannabista kannabiskahviloista.

Amsterdamissa käy joka vuosi 1,5 miljoonaa turistia tutustumassa kannabiskahviloihin, joita siellä on tällä hetkellä yli 600. Jos budapassista tulee käytäntö myös siellä, joutuu suurin osa niistä sulkemaan ovensa, kuten on tapahtunut etelässä.

Syyskuussa Hollannissa pidetään parlamenttivaalit ja puolueet ovat ottaneet tämän uuden lain teemakseen vaalikampanjoissaan. Jos konservatiivit pysyvät vallassa, ei lakia tulla muuttamaan, vaan se leviää koko maahan. Vasemmistopuolueet aikovat estää tämän. Monet puolueista ovat ilmoittaneet vastustavansa budapassia ja sanovat kannabiskaupan valvontaan olevan parempiakin keinoja.

Lähde: Radio Netherlands Worldwide 6.8.2012 ja Celebstoner 28.7.2012

URL: http://www.tusky.fi/uutiset/381-hollannin-budapassilla-vakavia-haittavaikutuksia

Enemmistö tanskalaisista haluaa laillistaa kannabiksen

Tuoreen mielipidemittauksen mukaan enemmistö tanskalaisista haluaa valtion valvovan kannabiksen myyntiä. 53% vastasi olevansa täysin samaa mieltä siitä, että kannabiksen tulisi olla valtion valvomaa, 22% ei osannut sanoa kantaansa ja 23% oli melkein tai täysin eri mieltä.

"Kannabiksen käyttöön liittyy riskejä. Unohdamme vain usein sen, että suurin osa tanskalaisten kannabiksen käytöstä on satunnaista viihdekäyttöä, mihin ei liity mitään negatiivisia sosiaalisia tai psykologisia haittoja", sanoo Århusin yliopiston huumetutkija Jakob Dumant.

Punavihreän liiton edustaja Pernille Skipper sanoo tulosten velvoittavan hallitusta harkitsemaan laillistamista.

"Kannabiksen käyttö on yleistä, mutta valvomatonta. Sitä täytyy valvoa niin, etteivät ihmiset saisi huonoa kannabista tai liikaa THC:tä ja meidän pitää varmistaa se, etteivät lapset pysty ostamaan sitä. Samalla me voimme rajoittaa järjestäytyneen rikollisuuden rahavirtaa", kertoi Skipper.

Sosiaalidemokraattinen oikeusministeri Morten Bødskov hylkäsi äskettäin ehdotuksen Kööpenhaminassa toteutettavasta kannabiksen myyntikokeilusta, mutta sosialistisella Ihmisten puolueella on aiheesta monipuolisempi näkemys.

"Laillistamisella on selkeitä etuja kuten Pernille Skipper sanoo. Mutta tähän liittyy vaikeita ja monimutkaisia laillisia, yhteiskunnallisia ja terveydellisiä ongelmia. Meidän ehdotuksemme on kannabiskomitean perustaminen, joka laatisi ratkaisumalleja kannabiksesta riippuvaisten määrän minimoimiseksi", puolueen edustaja Karina Lorentzen kertoo.

Aiheesta vallitsevat käsitykset eivät kerro selvää suuntaa, mihin tulisi edetä, koska laillistamisessa ja kovissa rangaistuksissa on omat hyötynsä ja haittansa.

"Kaikella yhteiskuntapolitiikalla on ei-aiottuja seurauksia. Rangaistusten tiukentaminen aiheuttaa kovempaa rikollisuutta ja käyttäjien leimaantumista, eikä se vähennä käyttöä. Laillistaminen lopettaisi pimeät markkinat, mutta se voisi lisätä käyttöä ja kannabiksesta riippuvaisten määrää. Toisaalta rikollisten tulot pienenisivät, vaikka heidän lukumäärä ei vähenisikään", kommentoi Kim Møller Århusin yliopiston alkoholi- ja huumetutkimuksen keskuksesta.

Lähde: Politiken 6.8.2012

URL: http://www.tusky.fi/uutiset/378-enemmistoe-tanskalaisista-haluaa-laillistaa-kannabiksen

Kannabismyrkky ja Michael Phelps

Kannabis on myrkyllistä, vaarallista, se tuhoaa terveyden, motivaation ja elämän. Näin uhoaa Irti huumeista ry:n hallituksen puheenjohtaja Sami Räsänen maanantaina Helsingin Sanomissa julkaistussa mielipidekirjoituksessaan. IHRY rahoittaa toimintaansa mm. peliriippuvuudesta rahaa tekevän Raha-automaattiyhdistyksen avustuksilla.

Tämä on kansainvälisten huumehaukkojen mantra, jota hokemalla saa valtioiden jakamia avustuksia "huumeiden vastaiseen työhön", sekä sponsoritukea päihdeyhtiöiltä ja yksityisiltä lääkäriyrityksiltä, jotka pimittävät valtioilta verotulot ja joiden voitot sekoittuvat veroparatiiseissa kansainvälisen rikollisuuden mm. huumekaupasta saatuihin rahavirtoihin. Tätä kutsutaan myös huumesodan kaksinaismoraaliksi.

Michael Phelps todistaa tämän mantran suureksi valheeksi. Hän on voittanut kolmissa olympialaiskisoissa 18 kultamitalia, 2 hopeaa ja kaksi pronssia. Hän voitti Ateenan kisoissa vuonna 2004 kuusi kultamitalia ja kaksi pronssia, Pekingin kisoissa kahdeksan kultamitalia ja Lontoon kisoissa tänä kesänä neljä kultamitalia ja kaksi hopeaa.

18 kultamitalia on tehnyt hänestä maailman menestyneimmän urheilijan. Hullukaan ei väitä hänen voittaneen näitä mitaleja bongia kiskomalla, mutta vallitsevan politiikan ja uskomusten vastaisesti hatsi ei ole myöskään hidastanut hänen vauhtiaan, eikä vienyt voittamiseen tarvittavaa motivaatiota.

Paljastuttuaan bongin ystäväksi vuonna 2009 Pekingin olympialaisten jälkeen, hän sanoi CNN:n haastattelussa tehneensä "rutkasti virheitä elämässään" ja että "jokaisen täytyy kantaa tekemiensä virheiden seuraukset". Lopulta hänen sponsoreistaan ainoastaan Kellogg-yhtiö vetäytyi.

Lontoon olympiakisoissa hän sijoittui ensimmäisessä kilpailuissa neljänneksi häviten kultamitalin maamiehelleen Ryan Lochtelle, jonka huhutaan olevan vieläkin innokkaampi stoneri kuin Phelps. Hän on mm. tunnustanut suosikkielokuvansa olevan Cheech and Chong'in "Up in Smoke".

Nämä urheilijat ovat kultansa ansainneet, mutta huumesodan sorto jatkuu yhä myös urheilijoiden keskuudessa. USA:n naispainija Stephany Lee hylättiin olympiajoukkueesta positiivisen virtsanäytteen takia, vaikka hänellä on laillinen kannabisresepti Coloradosta. USA lähetti kisoihin toiseksi parhaan naispainijansa.

URL: http://www.tusky.fi/uutiset/379-kannabismyrkky-ja-michael-phelps

Huumesodalle loppua vaativa rauhanmarssi etenee Meksikosta Yhdysvaltoihin

Meksikon huumesodan uhrien lukumäärän ylittäessä 70 000 ilmoitti meksikolainen rauhanliike "karavaani rauhan ja ihmisarvon puolesta" siirtyvänsä rajan toiselle puolelle Yhdysvaltoihin. Runoilija Javier Sicilian johtama kansanliike aikoo kuukauden aikana kulkea liki 10 000 kilometrin matkan kaupungista toiseen.  Marssi alkaa San Diegosta 12.8. ja sen on tarkoitus saapua USA:n pääkaupunkiin Washington DC:iin syyskuun 10. päivänä.

Rauhanliike siirtyy Yhdysvaltoihin, koska se haluaa kiinnittää USA:n kansalaisten huomion epäonnistuneeseen huumesotaan, joka on aiheuttanut Meksikossa väkivallan aallon, jonka syylliset ovat oikeuden ulottumattomissa.

Marssin johdossa on huumesodan uhreja ja heidän omaisiaan molemmilta puolilta rajaa ja sen tarkoitus on yllyttää USA:n kansalaisliikkeitä lopettamaan aseiden ajautuminen Meksikoon, kannattamaan ihmisarvoon ja terveyteen perustuvia vaihtoehtoja huumesodalle ja vaatimaan tehokkaampia ja väkivallattomia turvallisuusstrategioita.

Rauhanliikkeen tavoitteena on synnyttää aktiivista kansalaisten välistä diplomatiaa, jolla lopetettaisiin USA:n johtama huumesota ja aloitettaisiin Meksikon kansallisen hätätilan aiheuttaman laajan hävityksen paranemisprosessi. Tämä paranemisprosessi pitää ulottaa myös USA:n puolelle siellä Meksikon huumesodasta kärsimään joutuneiden asuinalueiden tilanteen korjaamiseksi.

Javier Sicilia nousi julkisuuteen huumesodan lopettamista vaativan kansanliikkeen johtajana sen jälkeen kun hänen poikansa ja tämän ystävät ammuttiin viime vuonna huumesotaan liittyvässä välikohtauksessa. Rohkeutensa ja johtamiskykyjensä ansiosta hänet nimettiin vuoden henkilöksi Time-lehdessä vuoden 2012 alussa.

Kuluneen vuoden aikana Meksikon rauhanliikkeestä on kasvanut satojen tuhansien kannattajien hyvin aktiivinen kansanliike, joka on kevään 2012 aikana pystynyt järjestämään mielenosoituksia kymmenissä kaupungeissa kautta maan. Tämän lisäksi liikkeellä on paljon muutakin toimintaa: liike on tuottanut mm. erinomaisia videoklippejä nettilevitykseen, jotka ovat saaneet paljon palstatilaa lehdistössä ja lähetysaikaa televisiossa.

USA:ssa sen kampanjaan on tullut mukaan suuri joukko kansalaisjärjestöjä, kuten the National Alliance of Latin American and Caribbean Communities (NALACC), Labor Council for Latin American Advancement (LCLAA), Law Enforcement Against Prohibition (LEAP), Border Angels, Latin America Working Group (LAWG), Drug Policy Alliance (DPA), National Association for the Advancement of Colored People (NAACP), Presente.org, Washington Office on Latin America (WOLA) sekä Global Exchange.

Huumepolitiikan militarisointi on vain lisännyt korruptiota ja syyllisten rankaisemattomuutta aiheuttaen koko ajan lisää väkivaltaa ja tuhoten Meksikon yhteiskunnan rakenteita. Rauhanmarssilla halutaan tuoda esille Meksikon väkivallan perussyitä ja rakenteita, nostaa ihmisten tietoisuutta huumesodan vaikutuksista Yhdysvalloissa ja erityisesti värillisten, siirtolaisten, nuorten, köyhien ja työläisten keskuudessa. Kansalaiset pitää mobilisoida vaatimaan uusia politiikan muotoja, jotka edistävät rauhaa, oikeudenmukaisuutta ja ihmisarvoa rajan molemmin puolin.

Viime vuonna rauhankaravaani kiersi ympäri Meksikoa keräämässä aineistoa huumesodan aiheuttamista tuhoista. Ensimmäisessä rauhankaravaanissa 500 ihmistä lähti Sicilian kotikaupungista Cuernavacasta kiertäen kymmenissä kaupungeissa pohjoisessa ja etelässä. Tämä marssi huipentui historialliseen tapaamiseen Meksikon presidentti Calderonin ja Meksikon kongressin kanssa. Rauhanliike sai painostuksellaan kaikki äskettäisten presidentinvaalien ehdokkaat julkisesti esittämään huolensa huumesodan uhreista.

El Sicario - palkkamurhaaja työssään

Viime vuoden puhutuimpia tapauksia Meksikossa on ollut kirja El Sicario: the autobiography of a Mexican Assassin, joka kertoo palkkamurhaajan työstä. Kirjan kirjoittanut meksikolainen palkkamurhaaja kertoo siinä yksityiskohtaisesti Meksikon hallinnon korruptoituneisuudesta ja salaisesta yhteistyöstä huumekartellien kanssa.

Kirja ei kerro ainoastaan huumesodan laveasti paljastetusta epäonnistumisesta vaan siitä, miksi tämä katastrofi jatkuu vuodesta toiseen. Syynä on rahan ja vallan tavoittelu.

FBI:n kouluttama palkkamurhaaja teki vuoroin työtä hallituksen ja vuoroin kartellien laskuun. Tavoitteena oli taata kansalaisten ja tiedotusvälineiden vaikeneminen.

Palkkasoturit, palkkamurhaajat, Yhdysvaltojen sotilaat ja Meksikon poliisi eivät suojele kansalaisia kidnappauksilta, kidutukselta eivätkä murhilta, vaan he ovat takaamassa sitä, etteivät mielenosoitukset leviä eikä monopolisoitu tiedonvälitys karkaa käsistä ja paljasta koko totuutta.

Maailman rahakriisi, viimeisimpänä HSBC-pankin skandaali, on paljastanut sen, että Meksikon ja USA:n rahaeliitti tarvitsee huumekauppaa pysyäkseen rikkaana ja vallassa. Meksikon kansalaiset ovat alkaneet ymmärtämään sen tosiasian, ettei kaupunkien katuja partioiva poliisi ole suojelemassa kansalaisia huumekartelleilta, vaan turvaamassa huumeiden kuljetusta ja tukahduttamassa toisinajattelijoita.

Tämän takia opiskelijoiden mielenosoitukset ovat niin tärkeitä. Nämä ihmiset ovat laittaneet oman ja perheidensä elämän likoon tuodakseen julki sen, mitä Meksikossa ja Yhdysvalloissa todellisuudessa tapahtuu. He eivät protestoi ainoastaan tiedotusvälineiden ja valtapuolueiden valtaa vastaan, vaan Yhdysvaltojen lähettämiä palkkasotilaita, näiden valtioiden johtajia ja julkisuudelta piilossa toimivia huumekartelleja vastaan.

Huumesodan korruptio käy yhä raaemmaksi

Meksikon huumesota raaistuu päivä päivältä ja koko ajan paljastuu uusia yksityiskohtia sen aiheuttamasta korruptiosta ja yhteiskunnan perusrakenteiden luhistumisesta.

Vähintään 70 000 uhria tähän saakka vaatinut Meksikon huumesota on synnyttänyt ison joukon erilaisia huhuja kulissien takaisista sopimuksista ja muusta vehkeilystä, koska kyseessä on isot rahat. Monet huhuista liittyvät armeijan ja poliisivoimien sekaantumisesta huumekauppaan ja monet ikävimmistä on myös näytetty toteen kun mm. armeijan korkeinta johtoa on asetettu tutkintaan yhteyksistä huumejengeihin.

Poliisin pitäisi olla yhteiskunnan turvallisuuden ja vakauden tae, mutta jo vuosia on liikkunut erilaisia huhuja poliisin ja huumesotaan komennetun armeijan sekaantumisesta huumekauppaan ja huumejengien välien selvittelyyn.

Meksikon poliisit toimivat myös huumejengien palkkamurhaajina, mistä tuorein todiste on valvontakameran tallentama kohtaus erään hotellin edustalta. Viisi poliisia tunkeutuu hotelliin ja sieppaa kolme miestä, jotka löytyvät myöhemmin murhattuina. Tämä ei ole siis laillinen pidätys, vaan toisen huumejengin tilaama teloitus, jonka suorittajat ovat Meksikon virallisia poliiseja.

Valvontakameroiden tallentama kidnappaus:

Lähde: Drugpolicy Alliance 15.6.2012, Guardian 23.6.2012, Cannabis Culture 19.7.2012 ja rauhanmarssin lehdistötiedote

URL: http://www.tusky.fi/uutiset/376-huumesodalle-loppua-vaativa-rauhanmarssi-etenee-meksikosta-yhdysvaltoihin

YK: kannabis on maailman suosituin laiton päihde

YK:n huumeraportin mukaan kannabis oli vuonna 2010 maailman eniten kasvatettu, salakuljetettu ja käytetty laiton päihde.

Maailman aikuisväestöstä, eli yli 18-vuotiaista, 119 - 224 miljoonaa ilmoittaa käyttävänsä kannabista säännöllisesti. Mikään merkki ei viittaa sen suosion laskuun. Kannabista käytetään eri muodoissaan jokaisessa maailman maassa ja useimmissa sitä myös kasvatetaan itse. Sen käyttö on vakiintumassa Pohjois-Amerikassa ja Tyynenmeren alueella, ja sen käyttö lisääntyy paitsi Afrikassa myös Etelä- ja Keski-Aasiassa.

Vuonna 2010 kannabiksen käyttö oli yleisintä Australiassa ja Uudessa-Seelannissa. Yhdysvallat ja Kanada pitivät toista sijaa ja heidän jälkeen tulivat Espanja, Ranska, Italia ja Tšekin tasavalta. Nigeria, Sambia ja Madagaskar jakoivat neljännen sijan.

YK:n raportti nostaa esille myös uusia kehityslinjoja: Euroopan kannabismarkkinoilla ollaan siirtymässä hasiksen käytöstä marihuanaan, joka on ollut suosittua Pohjois-Amerikassa; Afganistanissa kannabiksesta tuli unikkoa tärkeämpi rahakasvi ja hampun siemenien kauppa kasvoi huomattavasti vuosina 2008 - 2010 niin, että netissä on koko ajan myynnissä 100 - 200:aa eri lajiketta.

YK on myös havainnut, että kannabiksen THC-pitoisuus on nousussa kehittyvissä maissa. Vesiviljelyn leviämisen myötä kannabista voidaan viljellä ilman multaa ravintoliuosten avulla, jolloin siitä tulee usein vahvempaa, kuin perinteisillä viljelymenetelmillä.

Mutta kopioita kannattaa välttää. Uusia kemiallisesti manipuloituja aineita tehtaillaan ympäri maailmaa, eikä kannabis ole tässä poikkeus. Poltettavassa muodossa olevat synteettiset kannabinoidit ovat vallanneet markkinoita vuodesta 2008.

Lähde: Time 29.6.2012

URL: http://www.tusky.fi/uutiset/375-yk-kannabis-on-maailman-suosituin-laiton-paeihde