Los Angeles: kannabisapteekit taistelevat toimintakieltoa vastaan

Los Angelesin kaupunginvaltuusto päätti heinäkuun lopussa liittovaltion painostamana sulkea kaikki kaupungin kannabiksen jakelupisteet, kannabisapteekit, joita on virallisesti 762, mutta todellisuudessa niiden lukumäärä on jo yli 1000. Niiden pitää syyskuun 6. päivään mennessä lopettaa toimintansa ja sulkea toimipisteensä tai niitä uhkaa 2500 dollarin sakot jokaista päivää kohti sekä jopa puolen vuoden vankeusrangaistus.

Sulkemismääräys on käännekohta Los Angelesin kaupungin loputtomassa taistelussa saada lääkekannabiksen villi ja vapaa jakelu jonkinlaiseen valvontaan.

Valtuuston päätös syntyi poliisien ja naapurustojen lisääntyvien valitusten myötä, joissa kerrotaan lääkekannabiksen laillistamisen synnyttäneen epämääräisiä kauppoja, joissa myydään ruohoa terveille viihdekäyttäjille lääkinnällisillä tekosyillä. Los Angelesin poliisipäällikkö Charlie Beck kertoi valtuustolle näiden voittoa tavoittelevien liikeyritysten myyvän marihuanaa "terveille nuorille aikuisille" kroonisesti sairaiden potilaiden sijaan.

Lääkekannabis on edelleen laillista ja kaupunginvaltuuston päätös sallii potilaiden ja heidän hoitajiensa kasvattaa ja jakaa kannabista enintään kolmen ihmisen ryhmissä. Lisäksi luvan saaneet hoitolaitokset saavat jatkaa lääkekannabiksen käyttämistä hoidossa ja kivun lievityksessä.

Kieltoa vastustavan lääkekannabispotilaan, Tamra Howardin, mielestä tällainen kielto on liian ankara. Hän kirjoitti mielipidekirjoituksessaan, että lääkekannabis lievittää hänen munuaiskipujaan sallien hänen leikkiä lapsenlapsensa kanssa.

Suurin osa potilaista ei osaa tai heillä ei ole aikaa kannabiksen kasvattamiseen, yksi kannabisapteekin omistaja kertoi valtuustolle. Toiset varoittivat liian ankarien rajoitusten ainoastaan synnyttävän uudelleen laittomat markkinat.

Kompromissina valtuusto määräsi virkamiehet laatimaan listan niistä noin 182:sta vanhimmasta kannabisapteekista, jotka ovat aloittaneet toimintansa ennen vuotta 2007 ja jotka voivat jatkaa toimintaansa.

Kannabisapteekkien pitäjät vannovat kuitenkin vastustavansa sulkemismääräystä ja aikovat tuoda marraskuun vaaleihin oman lakialoitteensa sulkemismääräyksen kumoamiseksi. Los Angelesin alueen kannabisapteekkien liiton puheenjohtaja Yamileth Bolanos kertoo uhmakkaana: "En aio sulkea".

Bolanos uskoo kaupungin pystyvän tekemään toimivan ratkaisun, joka rajoittaisi kannabisapteekkien lukumäärää, mutta samalla turvaisi potilaiden lääkkeensaannin. Hän kertoo ryhmän keskittyvän nyt allekirjoitusten keräämiseen aloitteen saamiseksi vaaleihin.

Americans for Safe Access -järjestön Kalifornian osaston johtaja Don Duncan arvioi tarvittavien allekirjoitusten määrän olevan 27 500.

Kaupunginvaltuutettu Rosendahl myönsi käyttävänsä lääkekannabista

Lääkekannabisryhmät ovat lahjoittaneet yli 16 000 dollaria Los Angelesin kaupunginvaltuuston kahdelle edustajalle Paul Koretzille ja Bill Rosendahlille, joista Rosendahlilla on myös oma lääkekannabisresepti.

Kannabisapteekit ovat kuluneen vuoden aikana tehneet paljon PR-työtä asiansa edistämiseksi ja keränneet rahaa pääliittolaistensa uudelleenvalinnan tukemiseksi. Bill Rosendahl on ottanut vastaan 8 900 dollaria lääkekannabisaktiiveilta kuluneen vuoden aikana, mikä vastaa yli kymmenesosaa hänen vuoden 2011 kampanjarahoituksesta. Rosendahl on pitkän linjan lääkekannabiksen kannattaja, jolla on ollut oma resepti jo yli kymmenen vuotta hermoperäisten kipujen hoitamiseen.

Rosendahl on ensimmäinen kaupunginvaltuuston poliitikko, joka on julkisesti kertonut käyttävänsä lääkekannabista. Hän ei kerro, mistä hän hankkii lääkkeensä, mutta hän kertoo sen tulevan laillisesta lähteestä.

Rosendahlin mukaan kannabisapteekit eivät eroa muista kaupunginvaltuutettuja lobbaavista ryhmistä:

"He halusivat auttaa minua, koska on ollut selvää jo yli 20 vuotta, mitä mieltä olen tästä asiasta. Mielestäni huumesota tuhoaa tämän hienon kansakunnan."

Ensi vuoden valtuustovaaleihin valmistautuva kaupunginvaltuutettu Paul Koretz arvioi 9%:n hänen vaalikassastaan eli yli 7 300 dollarin tulevan kannabisapteekeilta ja niiden kannattajilta:

"En peittele kannabisapteekkien tukea. Tässä on kirjaimellisesti kyse elämästä ja kuolemasta. He tietävät, että minun pysyminen valtuustossa on heille positiivinen asia."

Lääkekannabiksen tukijat osoittivat poliittista järkeään aikaisemmin tänä vuonna kun lukuisat kannabisapteekit sallivat työntekijöidensä liittyä työntekijäliittoon United Food and Commercial Workers Local 770, joka on pitkän linjan poliittinen vaikuttaja Los Angelesissa. Paraikaa kannabisryhmät rakentavat liittoutumia kiinteistövälittäjien, mainostoimistojen ja muiden eturyhmien kanssa vaalirahoituksen keräämiseksi.

"Haluamme äänemme kuuluviin poliittisella areenalla", selittää Bill Leahy, joka edustaa Greater Los Angeles Collectives Alliance -liittoa.

Leahy on ollut järjestämässä vaalirahoitusta Koretzille ja Rosendahlille keräämällä rahaa kannabisapteekeilta ympäri Los Angelesia. Hän kertoo lääkekannabisliikkeen keräävän rahaa valtuuston puheenjohtajalle Herb Wessonille ja he aikovat tukea pormestarin vaaleissa omaa ehdokastaan.

Koretz ja Rosendahl kertovat olevansa huolissaan kannabisapteekkien määrän räjähdysmäisestä kasvusta, mutta ovat eri mieltä valtuuston valitsemasta strategiasta, joka kieltää liikeyrityksiä myymästä kannabista, mutta sallii sairaiden potilaiden ja heidän hoitajiensa kasvattaa sitä henkilökohtaiseen käyttöön.

Koretzin ja Rosendahlin mielestä suurin osa kannabisapteekeista saisi jatkaa toimintaansa. He kertovat AIDS-epidemian 1990-luvulla muokanneen heidän mielipiteitään, kun joukoittain heidän ystäviä ja sukulaisia alkoi käyttämään kannabista taudin aiheuttamien kipujen lievittämiseen.

Rosendahl on kaupunginvaltuuston ainoa avoimesti homoseksuaali ja hän kertoo ensimmäisen kumppaninsa sairastuttuaan AIDS:iin turvautuneen kannabikseen aina kuolemaansa saakka vuonna 1995. Lääkekannabis piti häntä hengissä, Rosendahl sanoo.

Lääkekannabiksen sortokausi peiteoperaatio

Näyttää siltä, ettei liittovaltion oikeusministeriön vuoden ajan kestäneen lääkekannabiksen sortokauden syynä ole kovan linjan huumehaukkojen kosiskelu, takavarikkotilastojen kaunistelu, Obaman uudelleenvalinta eikä edes itse marihuana.

Liittovaltio on harrastanut ennenkin harhautusoperaatioita ja kannabisapteekkien sulkeminen Kaliforniassa, Coloradossa, Montanassa ja Washingtonin osavaltiossa on poliittinen peiteoperaatio, jossa osavaltioiden laillinen lääkekannabiksen jakelu on vain onneton siviiliuhri.

Toimittaja Martin A. Lee on julkaisemassa uutta kirjaa marihuanan sosiaalihistoriasta ja hän kertoo tuoreessa artikkelissaan, kuinka oikeusministeri Eric Holder käski syyttäjänsä käymään laillisen kannabiksen jakelun kimppuun voidakseen hämätä republikaaniset kongressiedustajat ja oikeusministeriön virkamiehet sivuun Meksikoon aseita toimittaneen Fast and Furious -operaation tutkinnasta.

Leen teoriaa on luettu ahkerasti varsinkin lääkekannabisliikkeen keskuudessa, vaikka siinä ei ole varsinaista "savuavaa revolveria" eli ei paljastettuja asiakirjoja, ei uusia todistajia eikä edes nimettyjä hallinnon edustajia.

Lee perustaa teoriansa yhteensattumaan: 7.10.2011 republikaanien edustaja ja kongressin tarkastuskomitean puheenjohtaja Darrell Issa sai kirjeen Holderilta, missä tämä puolusteli Fast and Furious -skandaalin käsittelyä. Samana päivänä Holder veti "ässät hihastaan" eli neljä liittovaltion syyttäjää Kaliforniassa ilmoittivat koko osavaltion kattavasta kannabisapteekkien sulkemisesta.

"Oikeusministeriö aloitti "poltetun maan" operaation lääkekannabista vastaan tukkiakseen lainvalvontavirkamiesten suut ja hallitakseen Fast and Furious -skandaalin aiheuttamia vahinkoja siirtämällä huomio muihin asioihin", Lee kirjoittaa.

"DEA sai aloittaa täysimittaisen kostoretken kaikkea sitä vastaan, minkä Kalifornian vuonna 1996 kansanäänestyksessä voittanut lääkekannabisaloite Proposition 215 oli vapauttanut. Huumepoliisi ei rynninyt pelkästään huonojen omenien perään, vaan kaikkien omenien perään."

Fast and Furious -operaatio paljastui rajavalvoja Brian Terryn saatua surmansa joulukuussa 2010 aseella, jonka USA:n liittovaltio oli salakuljettanut Meksikoon.

Kannabiksen kimppuun käyminen on epäonnistunut todella surkeasti: Issa aikoo asettaa oikeusministeri Holderin syytteeseen pakottaakseen tämän paljastamaan asiakirjat, jotka Issan mukaan tulevat osoittamaan oikeusministerin tienneen ja olleen osallisena aseiden salakuljetusoperaatiossa.

Holder on toiminut todella huonosti oikeusministerinä. Hän on toistanut julkisuudessa kantaansa, että vain osavaltion lakia rikkovat kannabisapteekit joutuvat liittovaltion käsittelyyn. Tämä ei ole pitänyt paikkaansa ja jos Leen esittämä väite pitää paikkansa ja tämä lääkekannabiksen sulkemisoperaatio osoittautuu epäonnistuneeksi julkisuustempaukseksi, ei Holderin maine siitä enää pahene.

Lähde: L.A. Times 16.8.2012 ja 31.7.2012, Cannabis Culture 1.8.2012, Guardian 25.7.2012, Truth Out 11.8.2012 ja SF Weekly 13.8.2012

URL: http://www.tusky.fi/uutiset/388-los-angeles-kannabisapteekit-taistelevat-toimintakieltoa-vastaan

Uruguay ja Chile: Latinalainen Amerikka laillistamassa kannabiksen?

Uruguaysta tulee maailman ensimmäinen valtio, joka kasvattaa ja myy kannabista kansalaisilleen, mikäli sen parlamentti hyväksyy hallituksen lakialoitteen. Presidentti José Mujica antoi parlamentin käsiteltäväksi lakialoitteen, jolla on tarkoitus käydä järjestäytyneen rikollisuuden kimppuun. Parlamentin on tarkoitus aloittaa lakialoitteen käsittely torstaina 23.8.

Hippihenkisen lakialoitteen korkea-arvoinen logiikka perustuu sille, että kannabiksen laillistaminen "vie rikollisilta 30 - 40 miljoonan dollarin arvoisen bisneksen", selittää presidentin avustaja Diego Canepa.

Lakialoitteessa todetaan suoraan, ettei huumesota ole toiminut. Lakialoitteen mukaan "Maassamme on kannabis ollut jo vuosia eniten käytetty laiton päihde ja sillä on yhteiskunnassamme laaja kannatus. Tämän päihteen aiheuttama riippuvuus vaihtelee heikosta kohtalaiseen ja sen on riskeiltään aivan eri tasolla kuin muut huumeet, joiden myrkyllisyys ja riippuvuuspotentiaali on selvästi korkeampi."

Tässä viitataan kokaiinipastaan, alkoholiin, tupakkaan ja psyykenlääkkeisiin. Vaikka suurin osa Uruguayn kannabiksen käyttäjistä on satunnaiskäytäjiä, eikä se aiheuta mitään vakavaa uhkaa heidän fyysiselle terveydelle, on tärkeää ottaa esille se, että hekin voivat kohdata psykologisia, sosiaalisia ja laillisia riskejä, koska kannabista joudutaan hankkimaan laittomasti.

Argentiinan ja Brasilian väliin jäävä Uruguay on sosiaalisesti hyvin liberaali, mutta ei pidä erehtyä: Uruguay on pakottanut tupakkayhtiöt varustamaan suurimman osan tupakka-askeista varoitusmerkinnöillä - mistä Marlboron valmistaja Philip Morris on nostanut kanteen.

Mujica on painottanut sitä, että hän hakee avointa keskustelua yhteiskunnan kanssa ja hän lupaa "hylätä ehdotuksensa, jollei 60% kansalaisista hyväksy sitä".

Jos lakialoite hyväksytään, tulee Uruguayn valtiosta kannabiksen kasvattaja ja myyjä, mikä on jo saanut kannabiksen kannattajat pohtimaan laadunvalvontaa. Uruguayssa pidettiin juuri maan ensimmäinen Cannabis Cup -kilpailu tavoitteena löytää maan parhaat buda-lajikkeet.

Chilessä lakialoite kannabiksen kotikasvatuksen laillistamiseksi

Chile on vielä konservatiivisempi maa kuin Uruguay, mutta kaksi vasemmistolaista senaattoria, Ricardo Lagos Weber ja Fulvio Rossi, ovat esittäneet lakialoitteen, joka sallisi ihmisten kasvattaa omat kasvinsa ja käyttää kannabista lääkinnällisesti tai omaksi ilokseen.

Lakialoite tehtiin keskellä maassa virinnyttä keskustelua kannabiksen laillisesta asemasta. Senaattori Rossi tunnusti paria viikkoa aiemmin käyttävänsä kannabista kerran tai kaksi kuussa.

"On tärkeää ymmärtää, että henkilökohtaisen kasvatuksen laillistamalla käydään laitonta kauppaa ja salakuljetusta vastaan", Rossi selitti.

"Joidenkin mielestä lakialoitteen hyväksyminen tekee huumerikollisista onnellisia, mutta minun mielestä asia on päinvastoin: me vähennämme heidän tulojaan. Alan asiantuntijat kertovat, että ainoa tapa käydä järjestäytyneen rikollisuuden ja narkoterrorismin kimppuun on iskeä sinne, mihin sattuu eniten, eli talouteen."

Vuodesta 2005 alkaen Chilessä on myös väännetty kättä kannabiksen lääkekäytöstä. Vuonna 2009 hallitus myönsi Agrofuturo-yhtiölle luvan lääkekannabiksen kasvattamiseen, mutta ei uusinutkaan lupaa vuonna 2011. Korkeimman oikeuden samana vuonna antaman ratkaisun mukaan hallituksen päätös luvan peruuttamisesta oli perustuslain vastainen.

Chilessä kannabiksen käyttö yksityistiloissa on dekriminalisoitu, mutta julkisesti ryhmissä käyttäminen ja kasvatus ilman hallituksen lupaa ovat laittomia tekoja. Lääkekannabiksen kasvatuslupaa valvova Chilen kansanterveysinstituutti on sitä mieltä, että koska kannabiksen tuotanto, kuljetus ja jakelu ovat edelleen laittomia, voidaan sitä laillisesti käyttää ainoastaan tieteellisissä kokeissa.

Lähde: Beyond Brics 9.8.2012, ENCOD 8.8.2012 ja Boston.com 7.10.2011

URL: http://www.tusky.fi/uutiset/387-uruguay-ja-chile-latinalainen-amerikka-laillistamassa-kannabiksen

En itse käytä mutta laillistetaan!

New Approach Washington -ryhmä, joka kampanjoi kannabiksen laillistamisen puolesta Washingtonin osavaltiossa, käynnisti uuden kunnianhimoisen mainoskampanjan, jolla aiotaan saada Initiative 501 -lakialoitteelle laajaa näkyvyyttä ennen marraskuun vaaleja.

Ryhmä julkisti 30 sekunnin mainoksen, jonka levitykseen käytetään miljoona dollaria. Mainoksessa esiintyy asumalähiöstä kotoisin olevan tuntuinen kotiäiti, joka ei itse käytä kannabista eikä sinällään kannata sitä, mutta joka on avoin sille ajatukselle, että kannabiksen myynti voidaan laillistaa ja aloittaa sen valvonta ja verotus.

"En pidä siitä henkilökohtaisesti, mutta nyt on aika keskustella marihuanan laillistamisesta. Se on miljoonaluokan kaupankäyntiä Washingtonin osavaltiossa, emmekä hyödy siitä lainkaan. Mitä jos alkaisimme valvomaan sitä?"

Sitten hän alkaa kertomaan lakialoitteen ehdoista, kuten lupakäytännöstä, verotuksesta ja rangaistuksista.

Lakialoitteen sisältö on seuraava: se laillistaisi marihuanan hallussapidon yli 21-vuotiaille, ainoastaan Washingtonin osavaltiossa luvanvaraisesti kasvatettua kannabista saa myydä ja ainoastaan luvanvaraiset kaupat saavat myydä sitä ainoana tuotteenaan.

Verotusprosentti myyntihinnasta olisi 25, minkä tuottamista tuloista 40 prosenttia menisi osavaltion ja paikallishallinnon kassoihin ja loput päihteiden käytön ehkäisemiseen, tutkimiseen ja terveydenhoitoon.

Marihuanaa ei saa mainostaa. Kannabiksen vaikutuksen alaisena autolla ajamiseen pätisivät samankaltaiset normit kuin alkoholin vaikutuksen alaisena ajamiseen.

Tuoreen mielipidemittauksen mukaan lakialoitteella on laajaa kannatusta: 55 prosenttia vastanneista ilmoittaessa hyväksyvänsä sen, 32 prosenttia ilmoittaa vastustavansa sitä ja 13 prosenttia ei osaa vielä kertoa mielipidettään.

Kannabiksen lääkekäyttö on jo laillista Washingtonin osavaltiossa, mutta lakialoitteen tekijät väittävät sen tuottavan uusien verojen myötä 560 miljoonaa dollaria lisää tuloja vuodessa.

Seattle Stranger -lehden mukaan mainos on "tähän saakka parhaiten rahoitettu ja parhaiten työstetty marihuanan puolustus osavaltion historiassa. Poikkeuksellista on se, ettei se kerro marin polttelijoista. Heti alkajaisiksi mainoksen päähenkilö kertoo, että "hän ei itse pidä siitä...". Tämä kumoaa heti tavalliset mielikuvat kannabisaktivismista: hän ei puhu omasta oikeutetusta ristiretkestään kannabiksen polttamiseksi tai hänen närkästyksestään niitä kohtaan, jotka veivät hänen kansalaisoikeutensa. Suurin osa äänestäjistä ei välitä tällaisesta. Äänestäjät välittävät vain itsestään. Tämä mainos kertoo viisaasti kannabiksen laillistamisen eduista niille, jotka eivät polta."

Initiative 502 TV-mainos:

Lähde: Huffington Post 7.8.2012

URL: http://www.tusky.fi/uutiset/383-en-itse-kaeytae-mutta-laillistetaan

Kannabiksen vaarallisuusluokitus ei perustu tutkittuun tietoon

Kannabis sijoitettiin vuoden 1961 YK:n huumausainesopimuksessa heroiinin ja kokaiinin rinnalle aineena vailla lääkinnällistä käyttöä. Presidentti Nixonin kaudella vuonna 1970 Yhdysvalloissa säädettiin liittovaltion huumelaki, Federal Controlled Substances Act (CSA), jossa kannabis kaikesta tutkimustiedosta huolimatta oli sijoitettu valvottavien aineiden 1. listalle yhdessä heroiinin ja kokaiinin kanssa, kun taas sen vaikuttava aine THC sijoitettiin lievemmälle 2. listalle. 

USA:n huumepolitiikka aiheutti sellaisen anomalian, että liittovaltion huumepoliisi DEA valvoo ja päättää kannabiksen lääkinnällisistä vaikutuksista, eikä lääkevalvontaviranomainen FDA. Halusipa sitten laillistaa kannabiksen lääkekäyttöön tai viihdetarkoituksiin, sen luokitus pitää muuttaa CSA:ssa. NORML käynnisti vuonna 1972 kannabiksen uudelleenluokitteluvetoomuksen, mikä jatkuu edelleen.

Tänä kesänä kahdessa tiedejulkaisussa on perusteellisesti kumottu USA:n kannabiksen sijoittaminen liittovaltion huumelain perustana olevassa huumeluokituksessa ensimmäiseen eli vaarallisimpaan luokkaan, johon sijoitetuilla aineilla on "korkea väärinkäyttöpotentiaali", eikä "hyväksyttyä lääketieteellistä käyttöä" tai "hyväksyttävää turvallisuutta lääkinnällisessä valvonnassa".

Tuoreessa saksalaisessa Deutsches Ärzteblatt International -tiedelehdessä julkaistiin katsaus yli 100:sta tutkimuksesta, joissa oli käytetty kannabista tai sen ainesosia. Siinä päädyttiin tulokseen, että tutkimukset antavat "selvän todisteen siitä, että kannabinoidit ovat hyödyllisiä eri sairauksien hoidossa".

Nova-instituutin ja Hannoverin lääketieteellisen tiedekunnan tutkijat kävivät läpi yli sadan kontrolloidun tutkimuksen tuloksia, joissa oli selvitetty kannabiksen ja kannabinoidien tehoa ja turvallisuutta lääkkeenä.

Tutkijat kirjoittavat: "Tieto kannabistuotteiden terapeuttisesta potentiaalista on lisääntynyt suuresti viime vuosina tehtyjen lukuisten tutkimusten ansiosta. Tällä hetkellä on selviä todisteita siitä, että kannabinoidit ovat hyödyllisiä useiden sairauksien hoidossa."

Kannabiksen ja kannabinoidien turvallisuusprofiilista tutkijat kirjoittavat: "Yleisimmät kannabinoidien sivuvaikutukset ovat väsymys ja huimaus (yli 10%:lla potilaista), psykologiset vaikutukset ja suun kuivuminen. Toleranssi näille oireille kehittyy lyhyessä ajassa. Vieroitusoireet eivät ole yleensä ongelma hoito-olosuhteissa."

Tutkijat tuovat esille huolensa siitä, että kannabis voi lisätä nuorten, raskaana olevien tai imettävien naisten terveysriskejä sekä hepatiitti C:stä, vakavista sydän- ja verisuonitaudeista kärsivien sekä riippuvuudelle ja mielenterveysongelmille, kuten skitsofrenialle alttiiden henkilöiden terveysriskejä.

Artikkelissa tuodaan esille myös se, että kannabis voi vaikuttaa haitallisesti psykomotorisiin taitoihin. Siinä kuitenkin huomautetaan, että "kannabista säännöllisinä annoksina nauttivat potilaat kehittävät ajan myötä toleranssin psykomotoristen taitojen heikkenemiselle niin, että he voivat ajaa autoa turvallisesti".

Loppupäätelmänä esitetään: "Esille ei ole tullut yhtään akuuttia kuolemantapausta, joka voitaisiin yksiselitteisesti osoittaa kannabiksen käytön tai kannabinoideilla lääkitsemisen seuraukseksi".

Aiemmin toukokuussa The Open Neurology Journal julkaisi samankaltaisen katsauksen tuoreimpaan tutkimustietoon. Siinä päädyttiin seuraavaan johtopäätökseen: "Jatkuvasti kertyy sellaista todistusaineistoa, joka osoittaa kannabinoidien olevan hyödyllinen lääke tiettyihin sairauksiin. Tällä hetkellä saatavilla oleva tutkimusaineisto osoittaa, ettei liittovaltion kannabiksen 1. listalle luokittelun perusteet ole paikkansa pitäviä: ei ole tieteellisesti pätevää sanoa, että kannabiksella ei ole lääkinnällistä arvoa tai että tieto sen turvallisuudesta on puutteellista."

Vuonna 2011 Obaman hallinnon huumepoliisi eli DEA hylkäsi NORML:n ja muiden kansalaisjärjestöjen yhdeksän vuotta sitten tekemän viimeisimmän vetoomuksen järjestää julkinen kuulemistilaisuus marihuanan sijoittamisesta huumelain 1. listalle. DEA:n johtaja Leonhart lausui vetoomuksen hylätessään, että "Ei ole olemassa päteviä ja hyvin kontrolloituja tutkimuksia, jotka todistaisivat kannabiksen tehokkuuden; pätevöityneet asiantuntijat eivät ole hyväksyneet sitä... tällä hetkellä, marihuanan tietyt hyödyt eivät ole ylittäneet sen tunnettuja haittatekijöitä niissä pätevästi valvotuissa kokeissa, joissa tieteellisesti arvioidaan turvallisuutta ja tehokkuutta."

Kesäkuussa Leonhart todisti kongressin kuulemistilaisuudessa, että hän uskoo heroiinin ja marihuanan olevan samanlainen uhka kansanterveydelle, koska hänen mukaansa "kaikki laittomat huumeet ovat pahoja".

Luokittelun muuttamista ajava kansalaisryhmä on valittanut liittovaltion oikeuteen DEA:n kieltäymisestä käsitellä vetoomusta. 40 vuotta jatkunut luokitteluprosessi siis jatkuu hellittämättä.

Lähde: NORML 9.8.2012, Deutsches Ärzteblatt International ja The Open Neurology Journal

URL: http://www.tusky.fi/uutiset/382-kannabiksen-vaarallisuusluokitus-ei-perustu-tutkittuun-tietoon

Laillistamisen semantiikkaa

Huumepolitiikka on suurelta osin kielellistä kikkailua. Maailmanlaajuinen huumepoliittinen komissio tiivisti asian hyvin raportissaan vuonna 2011: "Kirjallisuudessa ja julkisessa keskustelussa vallitsee paljon sekaannusta aiheesta silloin kun puhutaan dekriminalisaatiosta, depenalisaatiosta, laillistamisesta ja valvonnasta. Yleisesti hyväksyttyjä määritelmiä ei ole ja tulkinnat vaihtelevat..." [1]

Tämä sekaannus ja väärinymmärrys on seurausta siitä, että "keskustelussa laittomien psykoaktiivisten aineiden vaihtoehtoisista valvontamuodoista ollaan keskitytty kahteen täysin vastakkaiseen vaihtoehtoon: tiukkaan kieltolakiin ja täydelliseen laillistamiseen". [2]

Huumehaukoille tämä on luonteenomaista. Heidän tuotemerkkinsä, eli rankaisuun perustuva huumeiden kieltolaki, viittaa sellaisiin politiikan muotoihin, joiden perustana ovat laittomien huumeiden käyttäjien lainvoimaiset rangaistukset (vankeus). He toimivat sen oletuksen varassa, että olisi mahdollista saavuttaa laittomista huumeista vapaa yhteiskunta." [3]

Tämä ei ole toiminut. Maailmanlaajuisen komission raportissa tiedostetaan se, että kieltolaki huumeiden valvontajärjestelmänä on "rappeutunut sodaksi käyttäjiä, viljelijöitä ja pikkukauppiaita vastaan. Suuriksi paisuneet kielteiset seuraukset ja toiminnan tehottomuus tiedostetaan nykyisin laajalti ja sodasta vetäytymisen prosessi, de-eskalaatio, on täydessä käynnissä monissa paikoissa." [1]

De-eskalaation yksi muoto on depenalisaatio. Tässä mallissa "hallussapidosta langetettavia rangaistuksia vähennetään reilusti ja siihen kuuluu hoidon tarjoaminen vankeuden sijaan sekä pienten määrien hallussapidosta omaa käyttöä varten langetetaan vain parkkisakkoa vastaava rangaistus". [4] Tällaista politiikkaa harjoitetaan kannabiksen osalta mm. Ohiossa ja aivan äskettäin Rhode Island siirtyi tähän politiikkaan. Silti huumeiden käyttö ja hallussapito säilyvät rikoksina ja rikollinen huumeiden jakeluverkosto säilyy entisellään.

Depenalisaation kiltimpi versio dekriminalisaatio poistaa "kriminaalirangaistukset ainoastaan henkilökohtaiselta käytöltä mutta se ei tarjoa laillisia vaihtoehtoja huumeiden hankkimiseen, joten huumeiden saanti pysyy valvomattomana ja niiden vahvuudesta ja puhtaudesta ei anneta mitään takeita" [4]. Portugali dekriminalisoi huumeiden henkilökohtaisen käytön vuonna 2001, mikä on osoittautunut kymmenessä vuodessa selväksi menestykseksi. [5]

Joidenkin tutkijoiden mukaan "vaikka dekriminalisaatio-termiä käytetään vapaamuotoisesti laillistamisen synonyyminä, on se kuitenkin täysin erillinen malli, ikäänkuin  vähemmän tiukka kieltolaki." [2]

Näiden tutkijoiden mielestä voitaisiin ottaa käyttöön "erilaisia huumeiden valvontamalleja, joissa vastahakoisesti sallitaan huumeiden käyttöä, koska täysi laillistaminen on saavuttamaton - tai vaihtoehtoisesti tunnustetaan yksilön oikeus käyttää niitä ja jopa myönnetään käytön aiheuttamat hyödyt niin kauan kuin käyttö tapahtuu sallituissa rajoissa". [2] Alkoholin ja tupakan käyttö tapahtuu näissä rajoissa.

Käytön valvontamalleja on määritelty kaikkiaan kahdeksan lähtien puhtaasta kieltolaista (ei sallittu kenellekään: heroiini ja marihuana) täysin vapaaseen markkinamalliin (kaikille tarjolla: kahvi). Nämä kahdeksan mallia voidaan jakaa kolmeen eri luokkaan, jotka ovat rajoitusten vähenemisen suhteen osittain päällekkäisiä: kieltolaki-, lakisääteinen ja valvontamalli.

Kieltolakimalli on kieltolaki. Lakisääteinen malli muistuttaa sitä mallia, jolla nykyään jaetaan lääkkeitä portinvartijoina toimivien lääkäreiden tai apteekkarien valvomana. Valvontamallissa joitakin käyttömuotoja pidetään täysin laillisina, mutta valvotaan sitä, ketkä saavat käyttää, myydä ja ostaa aineita. [2][6]

Vuonna 2009 Transform Drug Policy Foundation julkaisi huumesodan purkamisesta oppaan Blueprint for Regulation, jossa määriteltiin viisi erilaista valvontamallia. Lääkärit ja apteekkarit valvovat huumeiden saantia rajoittavimmassa "lakisääteisessä mallissa". Vähemmän rajoittavassa "apteekkimallissa" apteekkari jakelee joitakin aineita. "Luvanvaraisessa myynnissä", kuten alkoholin ja tupakan myynnissä, myyjän, tukkumyyjän ja valmistajan toimintaa valvotaan. "Luvanvaraisten anniskelupaikkojen mallissa" tuomiopiiri harjoittaa luvanhaltijan valvontaa. "Ilman lupaa myynti" koskee alhaisen riskin omaavia aineita, kuten kahvia tai mietoja kipulääkkeitä, joiden tuotekuvausta ja pakkausmerkintöjä valvotaan. [7]

Muitakin valvonnan malleja on olemassa. Yksityisille jakelijoille voidaan huolellisesti harkiten myöntää lupia ja huumeita voidaan verottaa raskaasti aina siihen pisteeseen, ettei kuitenkaan tueta rikollisia markkinoita. "Oikeus hankintaan mallissa" hallitus jakelee huumeita postimyynnin kautta ja oikeus hallussapitoon on myönnetty kaikille aikuisille, vaikka paikallishallinto kieltäisikin myymisen. [4]

Vuonna 1998 joukko maailman johtajia kirjoitti julkisessa vetoomuksessaan silloiselle YK:n pääsihteerille Kofi Annanille, joka vaikuttaa nykyään Maailmanlaajuisessa huumepoliittisessa komissiossa, seuraavaa: "...vetoamme teihin avoimen ja rehellisen keskustelun avaamiseksi maailmanlaajuisen huumeiden valvontapolitiikan tulevaisuudesta, sellaisen keskustelun, jossa pelko, ennakkoluulot ja rankaisuun perustuva kieltolaki antavat tilaa järjen käytölle, tieteelle, kansanterveydelle ja ihmisoikeuksille". [3]

Viisitoista vuotta myöhemmin kieltolain epäonnistumisten kasaantuessa on tullut aika ottaa tämä vetoomus tosissaan, selventää tätä käsitysten kärjistymistä ja poistaa sen kielenkäytön epäselvyydet, jolla kieltolakiin perustuvan huumepolitiikan lukuisia vaihtoehtoja kuvaillaan.

Lähteet:

Alkuperäinen artikkeli: DrugWarFacts Volume 2, nro 4, heinäkuu 2012

[1] "The Development of International Drug Control: Lessons Learned and Strategic Challenges for the Future", Global Commission on Drug Policies, tammikuu 2011

[2] "Assessing Alternative Drug Control Regimes", Journal of Policy Analysis and Management, 1996

[3] "Beyond Punitive Prohibition: Liberalizing the Dialogue on International Drug Policy", NYU Journal of International Law and Politics, 2006

[4] "Effective Drug Control: Toward A New Legal Framework", King County Bar Association Drug Policy Project, 2005

[5] Portugal Chapter of Drug War Facts

[6] "Spectrum of Drug Control Regimes", Drug War Facts

[7] "After the War on Drugs: Blueprint for Regulation", Transform Drug Policy Foundation, syyskuu 2009

URL: http://www.tusky.fi/uutiset/380-laillistamisen-semantiikkaa

Hollannin budapassilla vakavia haittavaikutuksia

Tuoreen tutkimuksen mukaan Hollannin kolmessa eteläisessä maakunnassa toteutettava budapassikokeilu aiheuttaa vakavia haittavaikutuksia. Kannabiskahviloille 1. toukokuuta säädetty pakollinen jäsenkortti on lisännyt huomattavasti katukaupustelua sekä synnyttänyt laajan puhelinnumeroverkoston, jonka kautta voi tilata kannabista.

Yksityinen tutkimussäätio Epicurus tilasi kahdelta tutkijalta Nicole Maalstélta ja Rutger Jan Hebbeniltä selvityksen budapassin käyttöönottamisen seurauksista. Budapassi otettiin käyttöön Saksasta, Belgiasta ja Ranskasta tulevan kannabisturistien tulvan patoamiseksi.

"Haluamme muiden Hollannin kaupunkien oppivan siitä, mitä seuraa kun budapassi leviää käyttöön muissa maakunnissa ja kaupungeissa", selittää Tilburgin yliopiston tutkija Nicole Maalsté. Hollannin hallitus on aikonut laajentaa budapassin käytön koskemaan koko Hollantia.

Lisää katukaupustelijoita

Yhdessä budapassin käyttöönottaneista maakunnista on pidätetty jo 400 laitonta kannabiksen katukaupustelijaa. Tutkijat kuitenkin havaitsivat, ettei poliisilla ole resursseja tutkia kannabiskaupan uusia muotoja.

Monet hollantilaisista aikovat jättää rekisteröitymättä ja ostavat mieluummin katukaupustelijoilta tai kasvattavat omat kannabiksensa siemenistä, joita voi ostaa laillisesti netistä.

Kannabiskahviloissa kannabis maksaa vähintään 25% enemmän kuin katukaupassa. Tietyt ryhmät ovat nyt alkaneet välttää kannabiskahviloissa asioimista: 18 - 24-vuotiaat sekä ulkomaalaistaustaiset. Laittomat katukaupustelijat eivät kysele asiakkaiden ikää ja heillä on myös muita aineita kaupan.

"On hyvin epätodennäköistä, että kyseiset ryhmät olisivat joukolla lopettaneet kannabiksen käytön. Tämä nostaa riskiä, että nuoret kannabiksen ostajat joutuvat tekemisiin kovempien huumeiden kanssa."

Tutkijat havaitsivat, että useat etniset vähemmistöt ovat sekaantuneet kannabiksen myyntiin Hollannin eteläisissä maakunnissa. Näitä ovat nuoret marokkolaiset, jotka ovat tulleet pohjoisemmista kaupungeista Utrechtista ja Rotterdamista, albanialaiset, unkarilaiset, romanialaiset sekä Pohjois-Ranskasta tulleet eri etnisten vähemmistöjen jäsenet.

Yksi kannabiskahvilan pitäjä laski yhden päivän aikana 25 katukaupustelijaa.

"Katukauppiaat tekevät vuorotyötä. He tulevat junalla tai autolla, tekevät vuoronsa ja palaavat kotikaupunkiinsa."

Eteläisimmässä Limburgin maakunnassa katukauppiaiksi värvätään "hyvin käyttäytyviä" nuoria. Geleenin kaupungissa pidätettiin 9-vuotias poika, joka pyöräillessään kyseli vastaantulijoilta, halusivatko he ostaa huumeita.

Teemaksi parlamenttivaaleihin

Amsterdamin ja muiden pohjoisten maakuntien kaupunkien kannabiskahviloissa kauppa sen sijaan sujuu loistavasti. Uutinen tulossa olevasta kannabiskaupan rajoittamisesta on ajanut turisteja kautta maailman vierailemaan Amsterdamissa, kun vielä ulkomaalaisetkin voivat laillisesti ostaa kannabista kannabiskahviloista.

Amsterdamissa käy joka vuosi 1,5 miljoonaa turistia tutustumassa kannabiskahviloihin, joita siellä on tällä hetkellä yli 600. Jos budapassista tulee käytäntö myös siellä, joutuu suurin osa niistä sulkemaan ovensa, kuten on tapahtunut etelässä.

Syyskuussa Hollannissa pidetään parlamenttivaalit ja puolueet ovat ottaneet tämän uuden lain teemakseen vaalikampanjoissaan. Jos konservatiivit pysyvät vallassa, ei lakia tulla muuttamaan, vaan se leviää koko maahan. Vasemmistopuolueet aikovat estää tämän. Monet puolueista ovat ilmoittaneet vastustavansa budapassia ja sanovat kannabiskaupan valvontaan olevan parempiakin keinoja.

Lähde: Radio Netherlands Worldwide 6.8.2012 ja Celebstoner 28.7.2012

URL: http://www.tusky.fi/uutiset/381-hollannin-budapassilla-vakavia-haittavaikutuksia

Enemmistö tanskalaisista haluaa laillistaa kannabiksen

Tuoreen mielipidemittauksen mukaan enemmistö tanskalaisista haluaa valtion valvovan kannabiksen myyntiä. 53% vastasi olevansa täysin samaa mieltä siitä, että kannabiksen tulisi olla valtion valvomaa, 22% ei osannut sanoa kantaansa ja 23% oli melkein tai täysin eri mieltä.

"Kannabiksen käyttöön liittyy riskejä. Unohdamme vain usein sen, että suurin osa tanskalaisten kannabiksen käytöstä on satunnaista viihdekäyttöä, mihin ei liity mitään negatiivisia sosiaalisia tai psykologisia haittoja", sanoo Århusin yliopiston huumetutkija Jakob Dumant.

Punavihreän liiton edustaja Pernille Skipper sanoo tulosten velvoittavan hallitusta harkitsemaan laillistamista.

"Kannabiksen käyttö on yleistä, mutta valvomatonta. Sitä täytyy valvoa niin, etteivät ihmiset saisi huonoa kannabista tai liikaa THC:tä ja meidän pitää varmistaa se, etteivät lapset pysty ostamaan sitä. Samalla me voimme rajoittaa järjestäytyneen rikollisuuden rahavirtaa", kertoi Skipper.

Sosiaalidemokraattinen oikeusministeri Morten Bødskov hylkäsi äskettäin ehdotuksen Kööpenhaminassa toteutettavasta kannabiksen myyntikokeilusta, mutta sosialistisella Ihmisten puolueella on aiheesta monipuolisempi näkemys.

"Laillistamisella on selkeitä etuja kuten Pernille Skipper sanoo. Mutta tähän liittyy vaikeita ja monimutkaisia laillisia, yhteiskunnallisia ja terveydellisiä ongelmia. Meidän ehdotuksemme on kannabiskomitean perustaminen, joka laatisi ratkaisumalleja kannabiksesta riippuvaisten määrän minimoimiseksi", puolueen edustaja Karina Lorentzen kertoo.

Aiheesta vallitsevat käsitykset eivät kerro selvää suuntaa, mihin tulisi edetä, koska laillistamisessa ja kovissa rangaistuksissa on omat hyötynsä ja haittansa.

"Kaikella yhteiskuntapolitiikalla on ei-aiottuja seurauksia. Rangaistusten tiukentaminen aiheuttaa kovempaa rikollisuutta ja käyttäjien leimaantumista, eikä se vähennä käyttöä. Laillistaminen lopettaisi pimeät markkinat, mutta se voisi lisätä käyttöä ja kannabiksesta riippuvaisten määrää. Toisaalta rikollisten tulot pienenisivät, vaikka heidän lukumäärä ei vähenisikään", kommentoi Kim Møller Århusin yliopiston alkoholi- ja huumetutkimuksen keskuksesta.

Lähde: Politiken 6.8.2012

URL: http://www.tusky.fi/uutiset/378-enemmistoe-tanskalaisista-haluaa-laillistaa-kannabiksen