Kuusi vuotta huumeongelmaa tutkineet brittiasiantuntijat kehottavat dekriminalisoimaan huumeiden käytön. Heidän mukaansa käyttö ei lisäänny, jos pienten määrien hallussapidosta ei enää rangaistaisi.
Drug Policy Commission (UKDPC) johon kuuluu tutkijoita, poliisiviranomaisia, akateemikkoja ja muita asiantuntijoita, on itsenäinen neuvoa-antava komitea, antoi julkilausuman, jonka mukaan vuosittain 42 000 ihmiselle jaettavat rangaistukset hallussapidosta ja 160 000 varoitusta kannabiksesta tulisi korvata yksinkertaisella sakolla, huumeneuvonnalla tai huumehoitoon ohjaamisella.
Asiantuntijat ovat myös sitä mieltä, että kannabiksen kasvattajien rankaisematta jättäminen torjuisi järjestäytyneen rikollisuuden tunkeutumista kannabiksen kasvatusmarkkinoille.
Raportissa kuitenkin hylätään radikaalimpi laillistaminen, ja asiantuntijoiden mukaan kovien huumeiden kuten heroiinin ja kokaiinin laillinen myynti aiheuttaisi enemmän vahinkoa kuin nykyinen laiton huumekauppa.
Raportin tekijöiden mukaan todistusaineisto osoittaa, että nykyinen huumepolitiikka ei juurikaan vaikuta huumeongelmiin ja joissakin tapauksissa jopa pahentaa niitä.
Tämä raportti on ensimmäinen merkittävä brittitutkimus huumepolitiikasta 12 vuoteen. Vuonna 2000 vaikutusvaltaisen poliisisäätiön raportti vaati lopettamaan kannabiksen hallussapidosta rankaisemisen.
UKDPC:n puheenjohtajana toimii Dame Ruth Runciman, joka oli myös poliisisäätiön raportin laatineen komitean puheenjohtajana. Mukana tässä komiteassa ovat mm. British Medical Research Councilin johtaja, professori Colin Blakemore, entinen poliisin ylitarkastaja David Blakey, National Addictions Centren johtaja, professori John Strang, National Addictions Centren johtaja, professori Alan Maynard ja entinen Royal Society of Medicinen johtaja Lady Ilora Finlay.
Raportissa todetaan, että vaikka laittomien huumeiden kulutus on laskenut Britanniassa, on se edelleen huomattavasti korkeammalla tasolla kuin monissa maissa. Vuodessa tapahtuu 2000 huumeisiin liittyvää kuolemantapausta ja maassa on 380 000 huumeiden ongelmakäyttäjää.
Siinä todetaan myös, että "Huumeiden käyttö ei aina aiheuta ongelmia, mutta poliitikot eivät ota tätä yleensä huomioon. Todellisuudessa suurin osa käyttäjistä ei koe merkittäviä ongelmia ja löytyy myös todisteita siitä, että huumeiden käytöstä voi joissakin olosuhteissa olla jopa hyötyä."
Komission radikaalein kritiikki kohdistuu siihen, että Britannian nykyinen huumepolitiikka on liian yksinkertaistavaa sen pitäessä kaikkea huumeiden käyttöä ongelmaisena ja epäonnistuessa huomaamaan sitä, että vaikeat huumeongelmat liittyvät yhteiskunnalliseen epätasa-arvoon ja syrjäytymiseen ja että huumeiden erottaminen tupakasta ja alkoholista vaikeuttaa huumeiden käytön koko kirjoon puuttumista.
Raportin mukaan Britanniassa käytetään vuodessa 3 miljardia puntaa huumeongelmaan perustelematta toimenpiteitä tieteellisesti ja siksi rahaa tuhlataan toimenpiteisiin, jotka eivät ole kustannustehokkaita.
Siinä todetaan, ettei poliisin tekemillä isoilla takavarikoilla ole merkittävää vaikutusta huumeiden saatavuuteen; kouluissa annettava just say no -kasvatus jopa ohjaa nuoria huumeiden käyttöön; käyttäjien pakottaminen raittiuteen voi aiheuttaa retkahtamista ja jopa yliannoskuolemia.
Rangaistaan kun ei muutakaan osata!
Britannian kansanedustajien keskuudessa tehty mielipidemittaus paljastaa sen, että kansalaisia rangaistaan, koska kansanedustajat eivät tiedä, mitä pitäisi tehdä. Britannian kansanedustajista 75% ei usko nykyisen huumepolitiikan toimivuuteen, mutta he eivät tiedä, mitä pitäisi tehdä. Vain 31% kansanedustajista on sitä mieltä, että pienten määrien hallussapito tulisi dekriminalisoida.
UKDPC teki mielipidemittauksen Britannian parlamentin alahuoneen jäsenten keskuudessa. Siihen vastasi 150 kansanedustajaa ja vastaukset painotettiin poliittisten voimasuhteiden mukaan. Kyselyn mukaan hallituspuolueiden ja opposition välillä ei ole suuria eroja, tosin vain 18% nykyisessä hallituskoalitiossa olevista kansanedustajista uskoi nykyisen politiikan toimivan.
Vaikka UKDPC:n tutkimuksen mukaan kansanedustajien keskuudessa vallitsee laaja yhteisymmärrys siitä, että nykyiset lait eivät toimi, ei yhteisymmärrystä kuitenkaan löydy siitä, mitä pitäisi tehdä.
Suurin osa kansanedustajista vastustaa muutosta. Vain 31% ilmoitti voivansa harkita lainsäädännön lieventämistä niin että pienten määrien hallussapidosta ei enää rangaistaisi.
UKDPC:n raportin jälkeen Britanniassa on ilmestymässä parlamentin alahuoneen sisäasiain komitean raportti huumepolitiikasta. Myös British Medical Association on julkaisemassa raportin huumeriippuvuudesta.
Britannian kansanedustajien keskuudessa kasvava tyytymättömyys huumelakeja kohtaan heijastaa laajempaa kansainvälistä suuntausta kaikenkattavaa kieltolakia vastaan. Helmikuussa 12 Latinalaisen Amerikan maata allekirjoitti yhteisen julistuksen, jossa vaaditaan maailman päättäjiä harkitsemaan huumeiden laillista valvontaa. Guatemalan uusi presidentti Otto Pérez Molina on ensimmäinen virassa toimiva valtion presidentti, joka on ehdottanut huumeiden laillistamista.
Edellinen sisäasiain komitean raportti vuodelta 2002 vaati hallituksen huumepolitiikkaan perusteellista remonttia: huumepolitiikassa pitäisi korostaa terveysneuvontaa ja haittojen vähentämiseen tähtääviä toimenpiteitä rankaisemisen sijaan.
Nykyinen pääministeri David Cameron oli tuolloin komitean jäsen ja hän julisti, että "Maamme huumepolitiikka on epäonnistunut jo vuosikymmeniä. Huumeiden väärinkäyttö ja huumekuolemat ovat lisääntyneet huomattavasti ja huumeisiin liittyvät rikokset selittävät jo puolet kaikista omaisuusrikoksista. Toivon raporttimme rohkaisevan tuoreeseen ajatteluun ja uusiin toimintatapoihin."
Lähde: Guardian 15.10.2012, Guardian 8.9.2012 ja Drug Policy Commission´in raportti
Afganistanin osuus maailman hasismarkkinoista kasvaa samalla kun muiden tuottajien ja varsinkin Marokon osuus on kutistunut.
Tulokset perustuvat 13 Euroopan maassa poliisin liikennevalvonnan ohessa tehtyihin tienvarsitutkimuksiin ja liikenneonnettomuuksissa kuolleilta ja loukkaantuneilta otettuihin veri- ja sylkinäytteisiin.
Pormestari Onno Hoes haluaa yhden ruohopassilain peruselementin poistamista - vaatimus kaikkien kannabiksen käyttäjien rekisteröimisestä "kannabiskahvilaklubeihin - huomattuaan, että suurin osa käyttäjistä kieltäytyy siitä. Vaatimus, että kannabiksen käyttäjien pitää todistaa olevansa paikallinen asukas, saisi kuitenkin pysyä.
"Kaikki ennustamamme on toteutunut. Jotkin katukauppiaista on niinkin nuoria kuin 15-vuotiaita ja jotkin jopa 65-vuotiaita. He tekevät hyviä voittoja", kertoo Maastrichtin kannabiskahviloiden omistajien liiton puheenjohtaja Marc Josemans.
Poliisi takavarikoi kaiken kahvilasta löytyneen kannabiksen, mutta kahvila aikoo jatkaa toimintaansa piakkoin uudestaan.
Kannabiksen laillistamisesta on tullut kuuma puheenaihe Tanskassa ja muualla Pohjois-Euroopassa. Kööpenhaminassa suurin osa poliitikoista on laillistamisen kannalla, mutta konservatiivipoliitikot ovat estäneet kaikki yritykset kokeilla kannabiksen laillista myyntiä.
"Kuljettajaa kuulustellaan marihuanan lähteen selvittämiseksi. Tämä erä on maan historian suurin. Kannabiksen viljelijät ovat käyttäneet hyväksi Siinailla vallitsevaa turvallisuusvajetta Hosni Mubarakin kaataneen vallankumouksen jälkeen", kertoi Suezin provinssin turvallisuuspäällikkö kenraali Adel Rifaat.
Laki hyväksyttiin niin, että Sveitsissä käsiteltäisiin kannabiksen käyttöä samalla tavalla kuin muualla Euroopassa. Neljä vuotta sitten kannabiksen dekriminalisointialoite hävisi kansanäänestyksessä. Parlamentin molemmissa kamareissa käytyjen neuvottelujen jälkeen edustajainhuone liittoutui senaatin kanssa tässä asiassa niin, että asia tullaan ratkaisemaan lopullisesti vielä tänä syksynä.
Blogitekstit (Atom)