maanantai 22. lokakuuta 2012

Huumekunkun kuolema

Meksikon laivasto ilmoitti surmanneensa tulitaistelun päätteeksi Zetojen tärkeän johtajan, 37-vuotiaan Heriberto Lazcanon. Tätä uutista levitettiin kautta maailman huumesodan tärkeänä voittona. Mm. Suomen YLE kertoi, että "Jos Lazcanon surma vahvistetaan, kyseessä on yksi Meksikon presidentin Felipe Calderonin suurimmista voitoista kuusi vuotta kestäneen huumeiden vastaisen sodan aikana".

134991485379 300x371Calderonin kaudella aloitetussa huumesodassa on kuollut kymmeniä tuhansia ihmisiä, joista suuri osa viattomia siviilejä, kuten Yhdysvaltoihin matkalla olevia laittomia siirtolaisia. Siksi Meksikon johdolla ja väistyvällä presidentti Calderonilla on ollut jatkuva tarve osoittaa sodan olevan menossa johonkin suuntaan ja mieluiten parempaan.

Tätä kyseistä voittoa tosin himmensi se, että johtajan ruumis siepattiin ruumishuoneelta laivaston silmien edestä heti seuraavana päivänä niin, ettei kukaan enää kykene todentamaan tätä merkittäväksi luonnehdittua voittoa.

Tämä sota on perustunut USA:n sotadoktriinille, jonka mukaan huumejengien johtajien pidätykset tai tappamiset tekevät jengien toiminnan lopulta mahdottomaksi. Tämä nostaa huumeiden hinnat niin korkeiksi, ettei kukaan enää osta huumeita, huumeongelma loppuu ja huumeeton ihannemaailma alkaa.

Lazcano oli tunnistettu valokuvista, joita hänestä on otettu, kun hän oli Meksikon erikoisjoukkojen jäsen, ja hänestä saatiin sormenjäljet. Meksikon laivaston kertomissa tiedoissa oli epäselvyyksiä ja mm. surmatun kerrottiin olevan lyhyempi (160 cm) kuin mitä Lazcanon tiedetään olevan (173 cm). Viime kesänä Meksikon armeijalle sattui kömmähdys sen kerrottua ensiksi pidättäneensä yhden merkittävän huumepomon, Sinaloan kartellin johtajan veljen, joka osoittautui viattomaksi siviiliksi.

Oletetaan kuitenkin, että ruumis oli se, minkä sen väitettiin olevan. Onko tällä voitolla mitään merkitystä Meksikon huumesodan, USA:n huumeiden kulutuksen ja varsinkaan itse huumeongelman kannalta?

Muut jengit voittavat ja huumesota raaistuu

Zetojen häviöstä - jos sellaista tämän seurauksena tapahtuu - hyötyvät muut huumejengit ja varsinkin Sinaloan kartelli, jonka johtaja Joaquin Guzman on edelleen vapaalla jalalla. Sinaloa on taistellut Juarezin salakuljetusväylän hallussapidosta, missä Carrillo Fuentes on liittoutunut Zetojen kanssa ja Lazcanon kuolema vei Sinaloalta yhden kilpailijan.

Zetoilla on kuitenkin perimysjärjestys sen takia, että yhden kuollessa toiminta jatkuisi. Seuraavana vallankahvaan voi nousta Miguel "Z-40" Treviño Morales, jonka tiedetään myös turvautuvan väkivaltaan. Ongelmana on uusien kenttäjohtajien nuoruus ja kokemattomuus, he käyttävät huumeita ja haluavat osoittaa miehuutensa hirmuteoilla.

Yhteiskunta militarisoituu entisestään

Zetojen historia on kuin oppitunti huumesodan ja huumekaupan vuorovaikutuksesta. Heriberto Lazcano sai USA:n ja Israelin armeijoiden erikoiskoulutuksen ja kuului Meksikon erikoisjoukkoihin vuoteen 1998 saakka, jolloin hän siirtyi Gulf-kartellin palvelukseen. Tämän jälkeen hän muodosti kumppaneineen itsenäisen huumeiden salakuljetusverkoston Zetat, joka toivat Meksikon huumekuvioihin brutaalin väkivallan ja jonka johtajaksi hän nousi vuonna 2003. Zetojen liittouduttua Guatemalan Kaibiloiden kanssa - joiden tausta on myös militaristinen - toivat nämä aivan uuden kammottavuuden huumesotaan: uhrien päiden leikkaamisen ja heittelemisen julkisilla paikoilla.

Zetojen johtajan surmaaminen aiheuttaa Zetojen sisäisten ristiriitojen nousemisen pintaan ja hajoamisen kahdeksi tai useammaksi kilpailevaksi jengiksi, jotka tulevat tappamaan toisiaan ja sivullisia. Meksikon virkamiehet joutuvat kamppailemaan yhä useamman jengin ja paikallisjohtajan kanssa.

Huumekunkkustrategia vahvistaa militaristisia voimia tässä sodassa. Meksikon armeija sai itselleen uuden trofeen (vaikka fyysinen ruumis kaapattiinkin) ja huumekunkun seuraaja tai hänen tilalleen astuva kilpaileva jengi on entistä väkivaltaisempi.

Meksikon huumesota on jatkuva uutismylly tuottaen väkivaltaa tihkuvia uutisia, tiedotusvälineet takertuvat näihin sensaatiomaisiin uutisiin, esittävät huumevalvonnan aiheuttamat ongelmat huumeiden aiheuttamina, unohtavat huumeongelman inhimillisen ulottuvuuden ja pitävät yllä myyttiä kriminaalivalvonnan välttämättömyydestä vaihtoehtoisiin toimintatapoihin verrattuna. Tällä asenteella tiedotusvälineet pitävät yllä tappamista.

Meksikon kartellit operoivat jo 16:ssa maassa

Meksikon kartellit ovat levittäytyneet jo kuuteentoista maahan Meksikon syyttäjänviraston tuoreen raportin mukaan. Sinaloan kartelli toimii kymmenessä maassa Keski- ja Etelä-Amerikassa sekä USA:ssa, Kanadassa ja Italiassa. Zetat ja heidän liittolaisensa Gulf-kartelli toimivat yhdeksässä maassa, Tijuanan kartelli USA:ssa ja Perussa, Familia Michoacana USA:ssa, Kolumbiassa ja Guatemalassa ja Caballeros Templarios, Temppeliritarit, vain USA:ssa. Uutisten mukaan huumesodassa pahasti kärsinyt Beltran Leyva -organisaatiokin toimii vielä viidessä maassa, mm. USA:ssa.

Tämä toiminta ei tarkoita suoraan sitä, että ko. organisaatiolla olisi suora komentosuhde kyseisiin maihin. Tämän laajenemisen tarkoitus on ulkoistaa tuotanto- ja jakeluverkostoja Meksikon ulkopuolelle. Organisaatio voi salakuljettaa kokaiinia jonkin toisen valtion alueelta, tuoda metamfetamiinin valmistuksessa tarvittavia kemikaaleja kolmannen valtion kautta ja valmistaa sitä neljännessä. Yhden valtion lainvalvontaviranomaisten on vaikeaa puuttua tällaiseen toimintaan.

Varsinkin Sinaloan kartelli on tunnettu innovatiivisuudesta etsiessään uusia markkinoita. Sen tiedetään perustaneen jakeluverkostoja Australiaan, ja elokuussa Espanjan poliisi pidätti Madridissa Sinaloan kartellin edustajia, jotka olivat tulleet Eurooppaan luomaan kokaiinin maahantuontia ja levitystä hoitavaa verkostoa. Yksi edustajista oli Sinaloan kartellin johtajan serkku. Poliisi löysi yhdestä laivakontista 373 kiloa kokaiinia jutun tutkinnan yhteydessä.

Lazcanon ruumiin kaappaaminen oli näyttö Zetojen vallasta omalla alueellaan. Huumemarkkinat jatkuvat ja tuottavat YK:n arvion mukaan 300 miljardia euroa vuodessa, oli Zetojen johdossa kuka tahansa tai toimitti ne huumeet sitten Zetat tai Sinaloan jengi. Tähän huumekunkkustrategialla ei ole mitään vaikutusta.

Lähde: El Paso Times 10.10.2012, Time 10.10.2012, InSight Crime 19.9.2012 ja Huffington Post 10.8.2012


torstai 18. lokakuuta 2012

Hollanti: jälleen kaikille kukkaa

Hetken aikaa näytti siltä, että Hollannin hallitus olisi tuhoamassa kokonaan maan sallivan politiikan kannabiksen ostamista, myyntiä ja käyttämistä kohtaan. Oikeistohallituksen kaaduttua suunta on taas muuttumassa.

Wietpas NewEdellinen konservatiivihallitus onnistui junailemaan lain, joka tammikuusta 2012 alkaen kielsi kaupanteon turisteille eteläisissä maakunnissa ja joka olisi laajentunut koko maahan vuoden 2013 alusta. Paikalliset kannabisasiakkaat olisi pakotettu anomaan erityistä ruohopassia, jonka kanssa he olisivat saaneet ostaa ja panna palamaan.

Miksi sitten hämmentää selviä asioita? Tällä aiottiin lopettaa kuuluisa "huumeturismi" ja sen aiheuttamat lieveilmiöt, varsinkin liikenneruuhkat, melu ja rikollisuus. Tämä olisi myös merkinnyt kannabiskahviloiden maksamien yli 400 miljoonan euron verotulojen menetystä vuosittain.

Oikeistohallituksen kaatumisen ja varhaisten vaalien jälkeen kannabiskaupasta on tullut kuuma puheenaihe niiden puolueiden keskuudessa, jotka nyt aikovat koota hallituksen. Kaksi Hollannin poliittisen elämän vaikutusvaltaista tahoa - Amsterdamin ja Rotterdamin pormestarit sekä työväenpuolueen johtajat, jotka neuvottelevat Liberaalien kanssa uuden hallituksen kokoonpanosta - ovat olleet kannabiksen vastaisten toimenpiteiden äänekkäitä kritisoijia. He ovat varoittaneet ruohopassin tuhoavan vuosikymmenien suunnittelun tulokset ja vaativat nyt sen täydellistä peruuttamista.

Pääministeri Mark Rutte on myös painostanut sisältäpäin omaa puoluettaan, koska kolmen ruohopassin käyttöön ottaneen maakunnan poliitikot valittavat kieltopolitiikan tuoneen huumekaupan takaisin kaduille, missä sitä ei voi valvoa ja tämä on ylityöllistänyt poliisin, jolla ei ole resursseja tilanteen valvontaan.

Kannabisturistien määrä on vähentynyt Hollannin eteläisissä kannabiskahviloissa. Samalla katukaupan rinnalle on ilmestynyt kannabistakseja ja kotilähettejä. Tutkimukset ovat osoittaneet kannabiksen ja kovien aineiden myynnin eron kadonneen. Näin on myös kadonnut kahviloiden ylläpitämä ikärajavalvonta.

Hollanti on ollut melkein kolmekymmentä vuotta kansainvälinen pioneeri kannabispolitiikan uudistamisessa kehittyen nollatoleranssista kannabispolitiikan de facto laillistamiseen sallimalla kannabiskahvilaverkoston. Järjestelmässä on kuitenkin vakavia aukkoja. "Takaoven ongelma" on tällainen ratkaisematon pulma: kahvilat saavat myydä pieniä määriä kannabista laillisesti, mutta laki kieltää niitä ostamasta sitä tuottajilta. Yksi kannabiskahvilan pitäjä kuvaili tilannetta paikallislehdessä: "Minut pakotetaan joka päivä rikollisuuteen, koska minun pitää täydentää varastoani laittomasti. Mutta kuitenkin maksan veroni säännöllisesti."

Vasemmistolaiset ja keskustalaiset puolueet suosivat uusia säädöksiä kannabiskahviloiden tarjonnan valvontaan ja arvioivat tästä tulevien verojen tuottavan valtion kassaan 500 miljoonaa euroa, joista 300 miljoonaa euroa tulisi verotuksesta ja 200 miljoonaa euroa poliisin ja oikeuslaitoksen säästöistä.

Mielipidemittauksen mukaan hollantilaiset eivät kannata "ruohopassia" 60%:n kannattaessa sen hylkäämistä. Ainoastaan harvat aikovat hakea passia pelätessään joutuvansa valtion rekisteriin. Maastrichtin pormestari, joka oli yksi innokkaimmista kannabiskahviloiden kiellon kannattajista, ilmoitti äskettäin muuttaneen kantansa.

Joten kaikki ruohoa rakastavat turistit kautta maailman: Hollannin hallitus oli juuri äskettäin sammuttamassa liekkiänne, mutta se näyttää olevan valmis sytyttämään sen uudestaan.

Lähde: Forbes 12.10.2012


tiistai 16. lokakuuta 2012

Britannia: asiantuntijat kehottavat dekriminalisoimaan

Kuusi vuotta huumeongelmaa tutkineet brittiasiantuntijat kehottavat dekriminalisoimaan huumeiden käytön. Heidän mukaansa käyttö ei lisäänny, jos pienten määrien hallussapidosta ei enää rangaistaisi.

Ac3753733770c95b2c8329b8408fbfc0Drug Policy Commission (UKDPC) johon kuuluu tutkijoita, poliisiviranomaisia, akateemikkoja ja muita asiantuntijoita, on itsenäinen neuvoa-antava komitea, antoi julkilausuman, jonka mukaan vuosittain 42 000 ihmiselle jaettavat rangaistukset hallussapidosta ja 160 000 varoitusta kannabiksesta tulisi korvata yksinkertaisella sakolla, huumeneuvonnalla tai huumehoitoon ohjaamisella.

Asiantuntijat ovat myös sitä mieltä, että kannabiksen kasvattajien rankaisematta jättäminen torjuisi järjestäytyneen rikollisuuden tunkeutumista kannabiksen kasvatusmarkkinoille.

Raportissa kuitenkin hylätään radikaalimpi laillistaminen, ja asiantuntijoiden mukaan kovien huumeiden kuten heroiinin ja kokaiinin laillinen myynti aiheuttaisi enemmän vahinkoa kuin nykyinen laiton huumekauppa.

Raportin tekijöiden mukaan todistusaineisto osoittaa, että nykyinen huumepolitiikka ei juurikaan vaikuta huumeongelmiin ja joissakin tapauksissa jopa pahentaa niitä.

Tämä raportti on ensimmäinen merkittävä brittitutkimus huumepolitiikasta 12 vuoteen. Vuonna 2000 vaikutusvaltaisen poliisisäätiön raportti vaati lopettamaan kannabiksen hallussapidosta rankaisemisen.

UKDPC:n puheenjohtajana toimii Dame Ruth Runciman, joka oli myös poliisisäätiön raportin laatineen komitean puheenjohtajana. Mukana tässä komiteassa ovat mm. British Medical Research Councilin johtaja, professori Colin Blakemore, entinen poliisin ylitarkastaja David Blakey, National Addictions Centren johtaja, professori John Strang, National Addictions Centren johtaja, professori Alan Maynard ja entinen Royal Society of Medicinen johtaja Lady Ilora Finlay.

Raportissa todetaan, että vaikka laittomien huumeiden kulutus on laskenut Britanniassa, on se edelleen huomattavasti korkeammalla tasolla kuin monissa maissa. Vuodessa tapahtuu 2000 huumeisiin liittyvää kuolemantapausta ja maassa on 380 000 huumeiden ongelmakäyttäjää.

Siinä todetaan myös, että "Huumeiden käyttö ei aina aiheuta ongelmia, mutta poliitikot eivät ota tätä yleensä huomioon. Todellisuudessa suurin osa käyttäjistä ei koe merkittäviä ongelmia ja löytyy myös todisteita siitä, että huumeiden käytöstä voi  joissakin olosuhteissa olla jopa hyötyä."

Komission radikaalein kritiikki kohdistuu siihen, että Britannian nykyinen huumepolitiikka on liian yksinkertaistavaa sen pitäessä kaikkea huumeiden käyttöä ongelmaisena ja epäonnistuessa huomaamaan sitä, että vaikeat huumeongelmat liittyvät yhteiskunnalliseen epätasa-arvoon ja syrjäytymiseen ja että huumeiden erottaminen tupakasta ja alkoholista vaikeuttaa huumeiden käytön koko kirjoon puuttumista.

Raportin mukaan Britanniassa käytetään vuodessa 3 miljardia puntaa huumeongelmaan perustelematta toimenpiteitä tieteellisesti ja siksi rahaa tuhlataan toimenpiteisiin, jotka eivät ole kustannustehokkaita.

Siinä todetaan, ettei poliisin tekemillä isoilla takavarikoilla ole merkittävää vaikutusta huumeiden saatavuuteen; kouluissa annettava just say no -kasvatus jopa ohjaa nuoria huumeiden käyttöön; käyttäjien pakottaminen raittiuteen voi aiheuttaa retkahtamista ja jopa yliannoskuolemia.

Rangaistaan kun ei muutakaan osata!

Britannian kansanedustajien keskuudessa tehty mielipidemittaus paljastaa sen, että kansalaisia rangaistaan, koska kansanedustajat eivät tiedä, mitä pitäisi tehdä. Britannian kansanedustajista 75% ei usko nykyisen huumepolitiikan toimivuuteen, mutta he eivät tiedä, mitä pitäisi tehdä. Vain 31% kansanedustajista on sitä mieltä, että pienten määrien hallussapito tulisi dekriminalisoida.

UKDPC teki mielipidemittauksen Britannian parlamentin alahuoneen jäsenten keskuudessa. Siihen vastasi 150 kansanedustajaa ja vastaukset painotettiin poliittisten voimasuhteiden mukaan. Kyselyn mukaan hallituspuolueiden ja opposition välillä ei ole suuria eroja, tosin vain 18% nykyisessä hallituskoalitiossa olevista kansanedustajista uskoi nykyisen politiikan toimivan.

Vaikka UKDPC:n tutkimuksen mukaan kansanedustajien keskuudessa vallitsee laaja yhteisymmärrys siitä, että nykyiset lait eivät toimi, ei yhteisymmärrystä kuitenkaan löydy siitä, mitä pitäisi tehdä.

Suurin osa kansanedustajista vastustaa muutosta. Vain 31% ilmoitti voivansa harkita lainsäädännön lieventämistä niin että pienten määrien hallussapidosta ei enää rangaistaisi.

UKDPC:n raportin jälkeen Britanniassa on ilmestymässä parlamentin alahuoneen sisäasiain komitean raportti huumepolitiikasta. Myös British Medical Association on julkaisemassa raportin huumeriippuvuudesta.

Britannian kansanedustajien keskuudessa kasvava tyytymättömyys huumelakeja kohtaan heijastaa laajempaa kansainvälistä suuntausta kaikenkattavaa kieltolakia vastaan. Helmikuussa 12 Latinalaisen Amerikan maata allekirjoitti yhteisen julistuksen, jossa vaaditaan maailman päättäjiä harkitsemaan huumeiden laillista valvontaa. Guatemalan uusi presidentti Otto Pérez Molina on ensimmäinen virassa toimiva valtion presidentti, joka on ehdottanut huumeiden laillistamista.

Edellinen sisäasiain komitean raportti vuodelta 2002 vaati hallituksen huumepolitiikkaan perusteellista remonttia: huumepolitiikassa pitäisi korostaa terveysneuvontaa ja haittojen vähentämiseen tähtääviä toimenpiteitä rankaisemisen sijaan.

Nykyinen pääministeri David Cameron oli tuolloin komitean jäsen ja hän julisti, että "Maamme huumepolitiikka on epäonnistunut jo vuosikymmeniä. Huumeiden väärinkäyttö ja huumekuolemat ovat lisääntyneet huomattavasti ja huumeisiin liittyvät rikokset selittävät jo puolet kaikista omaisuusrikoksista. Toivon raporttimme rohkaisevan tuoreeseen ajatteluun ja uusiin toimintatapoihin."

Lähde: Guardian 15.10.2012, Guardian 8.9.2012 ja Drug Policy Commission´in raportti


Yhä useampi afgaaniperhe kasvattaa kannabista

YK:n arvion mukaan Afganistanissa kannabista rahakasvina kasvattavien perheiden määrä on kasvanut yli kolmanneksella viime vuodesta. Parhaimman hasislaadun hinta on kolminkertaistunut vuoden 2009 jälkeen 95 dollariksi kilolta, mikä lisää kannabiksen kasvattamisen houkuttelevuutta sen tuottaessa enemmän kuin oopiumunikon viljeleminen. Viranomaiset suhtautuvat siihen myös leppoisammin kuin unikon viljelyyn.

Afganistan SmokingAfganistanin osuus maailman hasismarkkinoista kasvaa samalla kun muiden tuottajien ja varsinkin Marokon osuus on kutistunut.

Afganistanin viljelijöiden arvioitiin tuottaneen vuonna 2011 1300 tonnia hasista YK:n tekemässä tutkimuksessa. Tämä on sama määrä kuin kahtena edellisenä vuotena, mutta yhä useampi viljelijä tuottaa sitä.

"On selvää, että vaikka kotimaassa kulutetaan paljon, ei se selvästikään tarkoita kaikkia vuonna 2011 tuotettua 1 300 tonnia", kertoi YK:n huumetoimiston Afganistanin osaston johtaja Jean-Luc Lemahieu.

Vuonna 2011 65 000 taloutta kasvatti kannabista verrattuna 47 000:een vuotta aiemmin. Tutkimuksessa ei huomioitu "keittiöpuutarhoja", joissa kasvatetaan vain muutamia kasveja omaan käyttöön tai paikalliseen kulutukseen. Näiden arvioidaan tuottavan vain murto-osan koko maan sadosta.

"Kannabiksen hinnan nousu on seurannut oopiumin hinnan nousua, mikä oli seurausta sadon epäonnistumisesta vuonna 2010. Hamppu tuottaa nykyään pinta-alaa kohden yhtä paljon tuloja kuin unikko ja on siksi hyvin houkutteleva viljelijän kannalta", YK:n raportissa todetaan.

Hampun viljely vaatii vähemmän työvoimaa, koska sitä ei tarvitse kitkeä ja gardan eli hartsin irrottaminen voidaan tehdä kotona perheen jäsenten kesken niin, ettei siihen tarvitse vuokrata ylimääräistä työvoimaa. Se on itse asiassa paljon kustannustehokkaampi kuin oopiumin tuottaminen", raportti jatkaa.

Oopiumunikko varttuu nopeasti, eikä se tarvitse paljoa ylimääräistä kastelua, kun taas hamppu tarvitsee Afganistanin oloissa paljon vettä ja sen kasvukausi on pitkä, minkä takia samana vuonna pellolta ei saada toista satoa. Osaksi tämän takia viljelijät kasvattavat sitä kausittain eivätkä joka vuosi.

Käytännössä näitä kasvatetaan rinnakkain kannabiksen kasvatuksen painopisteen siirryttyä viiden vuoden aikana pohjoisesta etelään oopiumunikon sydänmaille.

"Oopiumin ja kannabiksen kasvatuksen välillä on selvä maantieteellinen yhteys. Tämä yhteys säilyy perhekuntien tasolla 58%:n kannabiksen kasvattajista kertoessa viljelleensä oopiumunikkoa aikaisemalla satokaudella", raportissa todetaan.

Lähde: Guardian 8.10.2012


perjantai 12. lokakuuta 2012

Kannabiksen vaaroja liikenteessä yliarvioitu

EU:n rahoittama laaja DRUID (Driving under the Influence of Drugs, Alcohol and Medicines) -tutkimus selvitti alkoholin, huumeiden ja lääkkeiden aiheuttamaa liikenneonnettomuusriskiä. Tutkimusaineisto osoittaa kannabiksen aiheuttavan näistä aineista pienimmän onnettomuusriskin: vaara oli samaa luokkaa kuin liikenteessä sallitun alle 0,5 promillen veren alkoholipitoisuuden aiheuttama onnettumuusriski.

Tac Drug Driving WTulokset perustuvat 13 Euroopan maassa poliisin liikennevalvonnan ohessa tehtyihin tienvarsitutkimuksiin ja liikenneonnettomuuksissa kuolleilta ja loukkaantuneilta otettuihin veri- ja sylkinäytteisiin.

Tutkimuksen mukaan kannabispäihtymys ei lisännyt onnettomuusriskiä merkittävästi. Sen sijaan onnettomuusriski oli suurentunut huomattavasti 0,8 promillen alkoholipitoisuuksista alkaen sekä eri lääkeaineiden ja lääke- ja huumausaineiden sekakäytön yhteydessä. Myös amfetamiinin käyttö lisäsi onnettomuusriskiä huomattavasti.

Tutkijat selittävät kannabiksen aiheuttamaa pientä onnettomuusriskiä sillä, että verrattuna muihin psykoaktiivisiin aineisiin kannabiksen käyttö voidaan todentaa verinäytteistä jopa kaksi viikkoa kannabiksen käytön jälkeen. Näin ollen kannabiksen aineenvaihduntatuotteiden löytyminen kuljettajilta ei liittyisi välttämättä huumausaineen välittömään ajoa edeltävään käyttöön. Tutkijoilta jää kuitenkin huomaamatta, että sama ilmiö pitäisi näkyä onnettomuuksissa kuolleiden ja vammautuneiden näytteissä päinvastaisena ilmiönä, eli vakaviin onnettomuuksiin osallisten kuskien näytteistä pitäisi löytyä kannabista suhteessa enemmän kuin muita päihteitä sen pitkän todentamisajan takia. Näin ei kuitenkaan ole.
 
DRUID-tutkimuksen perusteella alkoholi on kaikkialla Euroopassa sekä yleisin että vaarallisin liikenneturvallisuutta vaarantava psykoaktiivinen aine. Tutkijat kirjoittavat, ettei liikennevalvonnassa ole onnettomuuksien ehkäisyn kannalta perusteltua siirtää resursseja alkoholivalvonnasta huumausainevalvontaan. Suomen nykyinen rattijuopumusraja on alkoholin osalta DRUID-tulosten valossa hyvin perusteltu, koska onnettomuusriski lisääntyi selvästi vasta 0,5 promillen alkoholipitoisuuden ylittyessä. Samalla tieteellisellä logiikalla positiivisen kannabisnäytteen antamisesta liikenteessä ei tulisi rangaista.

Joissakin maissa, kuten Suomessa, on kuitenkin käytössä kannabikselle niin sanottu analyyttinen raja-arvo, eli nollatoleranssi. Toisin sanoen kannabiksen havaitseminen kuljettajan verinäytteessä merkitsee automaattisesti rattijuopumustuomiota. Lääkeaineiden osalta tilanne on toinen, vaikka niiden aiheuttama onnettomuusriski on tutkimuksen mukaan moninkertainen verrattuna kannabikseen. Nykyinen nollatoleranssipolitiikka onkin vain moraalinen signaali, jonka mukaan ulkopuolisten hengen saa vaarantaa, kunhan se tehdään lääke- ja alkoholiyhtiöiden tuotteiden aiheuttamassa tokkurassa.

Turun seudun kannabisyhdistys kehottaa välttämään psykoaktiivisten aineiden käyttöä liikenteessä.

Lähde: Psykoaktiiviset aineet ja onnettomuusriski tieliikenteessä


Ruohopassi toi huumesodan Maastrichtiin

Maastricht oli aikaisemmin Länsi-Euroopan nuorison huumeturismin mekka, mutta nyt se on joutunut värväämään lisää poliiseja käsittelemään agressiivisia katukauppiaita, jotka ovat ottaneet kannabiskaupan haltuunsa viranomaisten tiukennettua laillisten myyntipaikkojen valvontaa. Kaupungin pormestari Onno Hoes haluaa kaksinkertaistaa poliisien lukumäärän laittomien markkinoiden kasvaessa seudulle julistetun julman "ruohopassilain" seurauksena.

MaastrichtPormestari Onno Hoes haluaa yhden ruohopassilain peruselementin poistamista - vaatimus kaikkien kannabiksen käyttäjien rekisteröimisestä "kannabiskahvilaklubeihin - huomattuaan, että suurin osa käyttäjistä kieltäytyy siitä. Vaatimus, että kannabiksen käyttäjien pitää todistaa olevansa paikallinen asukas, saisi kuitenkin pysyä.

Toukokuun 1. päivänä Maastrichtissa voimaan tullut ruohopassilaki lopetti kansainvälisen kaupankäynnin, joka oli jatkunut jo vuosikymmeniä.

"Huumekauppiaiden markkinat kutistuvat koko ajan. Siksi heistä on tullut niin agressiivisia kadulla. He ovat nyt näkyvämpiä ja aiheuttavat enemmän ongelmia. Siksi pormestari Hoes on vaatinut lisää poliiseja", kommentoi Hoesin edustaja Gertjan Bos.

Bos myöntää, että paikalliset asukkaat suosivat laittomia huumekauppiaita, joista osa tarjoaa "budataksipalveluita" internetissä, sen sijaan että liittyisivät viralliseen kannabiskahvilaklubiin.

"Opiskelijat ja muut käyttäjät eivät halua liittyä yksityisyydensuojan takia", hän selittää. Monet pelkäävät sitä, että jäsenyys voi olla myöhemmin haitaksi haettaessa työpaikkaa esimerkiksi valtiolta.

Bos kuitenkin kiistää sen, että laittomien huumekauppiaiden määrä olisi räjähtänyt sen jälkeen kun viranomaiset pakottivat suurimman osan kaupausta maan alle.

"Huumekuriirien ja -kauppiaiden määrä ei ole noussut eikä laskenut. Ruohopassi on ollut menestys, koska ne 1,5 miljoonaa ulkomailta tullutta ihmistä eivät enää tule tänne", hän jatkaa.

Bosin mukaan myöskään muu kaupankäynti lukuunottamatta pikaruokaravintoloita ei ole kärsinyt turistien vähenemisestä.

"Pikaruokaravintolat vanhassa keskustassa kertoivat kauppansa vähentyneen 15% uuden lain jälkee,n mutta he ovat kertoneet osan bisneksestään palanneen. Muu kaupankäynti ei ole kärsinyt."

Noin puolet kaupungin 14:sta kannabiskahvilasta pysyy kiinni.

Paikallislehtien mukaan virallinen kuva ei ole koko totuus. Paikallislehti Limburgerin mukaan laiton katukauppa alkoi kukoistamaan toukokuun 1. päivän jälkeen. Huumekauppiaat, joista jotkut ovat alaikäisiä ja monet itäeurooppalaisia ja pohjoisafrikkalaisia, tappelevat nyt kannabismarkkinoiden hallinnasta 120 000 asukkaan kaupungissa.

Kahdeksan tutkimukseen osallistuneesta 17:sta paikallisviranomaisesta kertoo havainneensa huumeisiin liittyvien ongelmien kasvaneen ruohopassin voimaantulon jälkeen. Ongelmien todellinen laajuus ei ole varmaan edes noussut esille, koska tietyissä kaupunginosissa asukkaiden ja poliisin väliset suhteet eivät ole hyvät. Ne, jotka eivät luota poliisiin, eivät myöskään kerro rikoksista.

Marc Josemans"Kaikki ennustamamme on toteutunut. Jotkin katukauppiaista on niinkin nuoria kuin 15-vuotiaita ja jotkin jopa 65-vuotiaita. He tekevät hyviä voittoja", kertoo Maastrichtin kannabiskahviloiden omistajien liiton puheenjohtaja Marc Josemans.

"Myönnän, että nyt on paljon enemmän parkkipaikkoja vapaana, mutta on myös syntynyt runsaasti negatiivisia sivuvaikutuksia. Turismi on kaikonnut ja olemme tehneet taloudellisen itsemurhan."

Josemansin Easy Going -kannabiskahvila oli yksi kaupungin tunnetuimpia ja hän uhmasi lakia myymällä myös ei-paikkakuntalaisille, minkä takia virkamiehet sulkivat kahvilan kuukaudeksi. Hän on sen jälkeen kieltäytynyt avaamasta kahvilaansa kunnes hänen kanteensa diskriminoivaa lakia vastaan saa lainvoimaisen päätöksen. Sitä odotellaan ensi vuoden alussa.

Poliittinen kuvio muualla Hollannissa on kuitenkin muuttumassa. Pohjoisosien kaupungit lobbaavat lakia vastaan - sen pitäisi tulla maanlaajuiseksi vuonna 2013. Vastavalitun hallituksen poliitikot eivät ole erityisen innostuneita tästä reformista. Ruohopassi säädettiin rajoittamaan ulkomaisten huumeturistien aiheuttamia häiriöitä, eikä sitä voida pitää menestyksenä. Ajamalla kauppa maan alle ovat viranomaiset vaihtaneet ulkomaisten turistien häiriön kotitekoiseksi rikollisaalloksi jopa siinä määrin, että pormestari haluaisi nyt peruuttaa edes osan tästä uudistuksesta. Jopa mietoja huumeita vastustavat ovat nyt myöntäneet sen, että laillisessa ja valvotussa kannabiksen kaupassa on omat etunsa.

Lähde: PublicServiceEurope.com 8.10.2012


keskiviikko 10. lokakuuta 2012

Poliisi sulki Tanskan ensimmäisen kannabiskahvilan Kööpenhaminassa

Skandinavia ei ole tämän jälkeen enää entisensä. Poliisi sulki lokakuun alussa Tanskan ensimmäisen kannabiskahvilan Kööpenhaminassa, jonka poliitikoista suurin osa kannattaa laillistamista. Smokenhagen-nimisessä kahvilassa asiakkaat saattoivat ostaa marihuanaa ja poltella sitä kahvilan tiloissa.

SmokenPoliisi takavarikoi kaiken kahvilasta löytyneen kannabiksen, mutta kahvila aikoo jatkaa toimintaansa piakkoin uudestaan.

Poliisin edustaja Jens Kristiansen kertoi poliisin ratsanneen kahvilan lounasaikaan perjantaina 5.10.

"Kahvila suljettiin poliisien päätettyä sen toiminnan olevan laitonta. Me takavarikoimme sieltä löytämämme huumeet", selittää Kristiansen.

Poliisi ei kertonut takavarikoidun kannabiksen määrää, eikä se myöskään kertonut sitä, että kannabis oli kasvatettu kahvilan kellarissa.

"Torstaiaamuna korjasin sadon isosta kasvatushuoneestani, jossa kasvoi yhdeksää eri sorttia herkkuskunkkia", kertoo kahvilan pitäjä.

Poliisi ei ollut sulkemassa Smokenhagenia ensimmäistä kertaa: "Olemme vierailleet siellä useammastikin tänä kesänä ja me teemme se jälleen jos kahvila aukaistaan", kertoo Kristiansen.

Vaikka on hyvin tunnettua, että Kööpenhaminan Kristianian Pusher Streetiltä voi ostaa hasista tai marihuanaa, on tämä ensimmäinen julkisesti toimiva kannabiskahvila Tanskassa ja lisäksi aivan keskellä Kööpenhaminaa.

Kahvilan omistajan Khodr Mehrinin mukaan kahvila pitää nähdä osana kannabiksen laillistamisesta käytävää keskustelua Tanskassa. Hän esiintyi Tanskan TV:n Aftenshowet-ohjelmassa, jossa Dansk Folkepartiet -puolueen kansanedustaja Peter Skaarup vastusti laillistamista sillä perusteella, että "näin on suurempi vaara, että lapset ja nuoret ostavat myös kannabista".

Mehrinin mukaan tuhannet ihmiset ovat olleet mukana kahvilan perustamisessa. Smokenhagen Coffeeshop löytyy osoitteesta Lavendelsstræde (Lavender Street) 15.

Pormestari laillistamisen takana

Frankjensen03webKannabiksen laillistamisesta on tullut kuuma puheenaihe Tanskassa ja muualla Pohjois-Euroopassa. Kööpenhaminassa suurin osa poliitikoista on laillistamisen kannalla, mutta konservatiivipoliitikot ovat estäneet kaikki yritykset kokeilla kannabiksen laillista myyntiä.

Kööpenhaminan pormestari Frank Jensen sanoi hiljattain, että hän suhtautuu myönteisesti kannabiksen laillistamiseen, ja poliittinen Endhedslisten-ryhmä (vasemmiston ja vihreiden liittoutuma) aikoo järjestää aiheesta konferenssin. Jo 53% tanskalaisista kannattaa kannabiksen laillistamista ja 51% haluaisi valtion ottavan kannabiskaupan hoitaakseen.

Frank Jensen on myös sosiaalidemokraattisen puolueen varapuheenjohtaja. Copenhagen Post -lehden toimittaja kysyikin, miten sosiaalidemokraattien johtama Tanskan hallitus voi olla eri mieltä sosiaalidemokraattisen puolueen johtaman Kööpenhaminan kaupunginvaltuuston kanssa?

Frank Jensen: "Kööpenhaminassa tuodaan esille usein sellaisia asioita, joita ei ole pohdittu tai ymmärretty kansallisella tasolla. Nyt meidän pitää ratkaista kannabisongelma. Kööpenhamina on kannabiskaupasta kilpailevien jengien keskeinen paikka ja kysymys on kahdesta miljardista Tanskan kruunusta (260 miljoonaa euroa) vuodessa."

"Olemme yrittäneet rajoittaa kannabiskauppaa vuosia onnistumatta siinä. Kuluneiden 20 vuoden aikana olemme komentaneet poliisia lopettamaan se, mutta kannabis ei ole koskaan ollut niin iso ongelma kuin nyt. Siksi me haluamme ottaa kaupan pois jengeiltä ja luoda valvotut markkinat, missä ihmiset voivat hankkia kannabiksensa tietäen sen vahvuuden. Valvomattomilla kannabismarkkinoilla voidaan katukaupassa myydä niin vahvaa laatua, että se saa ihmiset psykoottisiksi ensimmäisellä kerralla."

"Valvonnan avulla voimme tuoda terveydenhoidon ammattilaiset lähemmäs niitä, jotka käyttävät kannabista väärin. Parlamentissa kannabiksen laillistaminen on arvokysymys, kuten narkomaanien ruiskuhuoneet tai homoliitot olivat aiemmin. Mutta meille se merkitsee reaktiota todellisuuteen. Me koemme sen konfliktin ja turvattomuuden, minkä jengien valvoma kannabiskauppa on luonut Nörrebron ja Kristianian kaupunginosiin. Nyt tarvitsemme paradigman vaihdosta siinä, miten käsittelemme kannabista."

Lähde: Toke of the Town 5.10.2012, Berlingske 5.10.2012, Smokenhagen Coffeeshop @ Facebook, jv.dk 5.10.2012 ja Copenhagen Post 6.10.2012


Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...