Arvostetussa British Medical Journal –julkaisussa esitetyt tutkimustulokset viittaavat siihen, että kannabiksen tulehdusta estävät ominaisuudet vähentävät riskiä sairastua aikuistyypin diabetekseen.
Diabetes on yksi merkittävimmistä kansantaudeista. Se vaikuttaa elämänlaatuun, aiheuttaa lisätauteja ja lisää kuolleisuutta. Lähes 500 000 suomalaisen arvioidaan sairastavan diabetesta. Vajaalla puolella 45–74-vuotiaista miehistä ja joka kolmannella naisella on aikuistyypin diabetes tai sen esiaste.
Kalifornian yliopiston tutkijat arvioivat diabeteksen esiintyvyyden ja kannabiksen käytön yhteyttä. Aineistona tutkijoilla oli 10896 henkilön otos, joka jaettiin ei-käyttäjiin (61,0%), entisiin käyttäjiin (30,7%), satunnaiskäyttäjiin (5,0%) ja vakituisiin käyttäjiin (3,3%).
Tutkijat huomasivat aiemman ja nykyisen kannabiksen käytön olevan yhteydessä matalampaan kakkostyypin diabeteksen esiintyvyyteen, vaikka huomioon otettiin muut mahdolliset tekijät, kuten etninen tausta, liikunnan määrä ja diabetessairastavuus suvussa. Tutkijat eivät löytäneet yhteyttä kannabiksen käytön ja muiden kroonisten sairauksien, kuten verenpainetaudin tai sydämen vajaatoiminnan, välillä.
Entiset ja nykyiset kannabiksen käyttäjät kertoivat harrastavan ei-käyttäjiä useammin liikuntaa, mutta heillä oli silti korkeammat kokonaiskolesteroli- ja triglyseridiarvot. Toisaalta runsaimmin kannabista kuluttavat kuuluivat joukkoon, jolla oli matalimmat verensokeriarvot.
Tutkijat tiivistivät tulokset seuraavasti: "Analyysimme mukaan 20-59-vuotiailla tutkimukseen osallistuneilla kannabiksen käyttäjillä esiintyy diabetesta vähemmän ja heillä on pienempi riski sairastua siihen kuin ei-käyttäjillä". Totuttuun tyyliin tutkijat kuitenkin huomauttavat, että kannabiksen diabetekselta suojelevaa mekanismia tulee vielä tutkia tarkemmin, eivätkä he suosittele kannabiksen käyttöä ihmisille, jotka ovat vaarassa sairastua diabetekseen.
Aikaisemmat eläinkokeet ovat osoittaneet tiettyjen kannabinoidien estävän diabetesta. Autoimmunity-lehdessä julkaistujen tutkimustulosten mukaan 5 milligramman päivittäiset CBD-pistokset (kannabiksen ei-psykoaktiivinen ainesosa) vähensivät diabeteksen esiintyvyyttä hiirillä merkittävästi. Kontrolliryhmän hiiret sairastuivat kakkostyypin diabetekseen keskimäärin 17 viikossa, kun CBD-pistoksia saaneista hiiristä 60% oli terveitä vielä 26 viikon kohdalla.
Lähde: NORML Blog 12.12.2012 ja British Medical Journal, 2012, vol. 2, issue 1
tiistai 18. joulukuuta 2012
Kannabis suojaa diabetekselta
sunnuntai 16. joulukuuta 2012
Kannabis laillista Pohjois-Amerikassa 10 vuodessa?
Agnus Reid -mielipidemittauksen mukaan enemmistö aikuisista Pohjois-Amerikassa kannattaa kannabiksen laillistamista. Kanadalaisista 57% ja yhdysvaltalaisista 54% kannattaa laillistamista ja peräti 66% uskoo siihen, että kannabis laillistetaan kymmenen vuoden aikana.
Yhdysvaltain luoteisissa osavaltioissa laillistamisen kannatus on korkeinta (61%) ja etelävaltioissa alhaisinta (51%). 18 - 34 -vuotiaiden keskuudessa kannatus oli 65% ja yli 35-vuotiaiden keskuudessa 49%.
Kanadassa miehet (65%) kannattavat laillistamista enemmän kuin naiset (50%), mutta USA:ssa sukupuolten välillä vallitsee tasapaino (55% miehistä ja 53% naisista). Muiden huumeiden laillistamista sen sijaan vastustettiin kiivaasti.
Agnus Reidin saamat tulokset ovat yhdenmukaisia Gallupin, Rasmussenin ja YouGov -mittausten kanssa osoittaen sen, että tällä hetkellä enemmistö Yhdysvaltain kansalaisista kannattaa kannabiksen laillistamista aikuisten ihmisten käyttöön.
Samana päivänä julkaistussa CBS Newsin mielipidemittauksessa laillistaminen saa ensimmäisen kerran yhtä paljon kannatusta kuin vastustusta. Syyskuussa laillistamisen kannatus oli vielä 45%, mutta nyt se nousi 47%:iin kun taas vastustus tippui vuodessa 51%:stä 47%:iin.
Demokraateista 51% ja riippumattomista 55% kannattaa laillistamista kun taas republikaaneista 66% vastustaa sitä.
88% Yhdysvaltain kansalaisista kannattaa lääkärien oikeutta määrätä kannabista vakavista sairauksista kärsiville potilaille. Viime vuonna kannatus oli 77% ja vuonna 1997 62%. Enemmistö kaikista ikäryhmistä, demokraateista, republikaaneista ja riippumattomista kannattaa tätä.
82%:n mielestä huumesota on hävitty
Rasmussenin mielipidemittauksessa tuli esille mielenkiintoinen tieto: ainoastaan 7% uskoo Yhdysvaltojen olevan voittamassa huumesotansa. 82% uskoo maan olevan häviämässä huumesotansa ja 12% on vielä epävarmoja asiasta. Tämä tulos saatiin viikko Washingtonin ja Coloradon äänestystulosten jälkeen. Viime kesänä Agnus Reidin mielipidemittauksessa 66% piti huumesotaa epäonnistuneena, mikä kertoo mielipiteiden olevan muuttumassa kovaa vauhtia. Tuoreesta Rasmussen-mittauksesta käy ilmi lisäksi, että:
- 23%:n mielestä USA ei käytä tarpeeksi rahaa huumesotaansa ja 34%:n mielestä siihen käytetään aivan liikaa rahaa.
- 51%:n mielestä alkoholi on vaarallisempaa kuin kannabis ja 24%:n mielestä kannabis on vaarallisempaa kuin alkoholi. 24% ei ollut varma asiasta.
- 60%:n mielestä kannabiksen valvonta tulisi jättää osavaltioille kun taas 27%:a oli sitä mieltä, että se on liittovaltion asia.
- 88% ei ollut käyttänyt kannabista kuluneen vuoden aikana. 60% kannabista käyttäneistä oli sitä mieltä, että valtio käyttää liikaa rahaa huumesotaansa kun taas 30% kannabista käyttämättömistä oli sitä mieltä.
Laillistamisen kannatus jakautuu sukupuolen ja iän mukaan
Quinnipiac yliopiston mielipidemittauksessa mitattiin ensimmäisen kerran suhtautumista kannabiksen laillistamiseen ja siinä nousi esille selkeä jakautuminen iän ja sukupuolen perusteella.
Tässä mittauksessa 51% vastanneista kannatti kannabiksen laillistamista ja 44% vastusti. Laillistamista kannatti 65% alle 30-vuotiaista ja miehistä 59%. Naisista 52% vastusti ja yli 65-vuotiaista vain 35% kannatti.
"Amerikkalaisten äänestäjien mielipide on muuttunut suosiolliseksi tälle aiemmin pelätylle huumausaineelle nyt kun kannabiksen lääkekäyttö on laillista jo melkein 20 osavaltiossa ja Washingtonin ja Coloradon osavaltioissa äänestettiin sen viihdekäytön laillistamisen puolesta. Mutta tämä kysymys aiheuttaa edelleen suuria mielipide-eroja USA:n kansalaisten keskuudessa", tiivistää mielipidemittauksien tulokset Quinnipiacin yliopiston mielipidemittausinstituutin varajohtaja Peter Brown.
Lähde: NORML Blog 29.11.2012, CBS News 29.11.2012, Huffington Post 13.11.2012 ja 5.12.2012
keskiviikko 12. joulukuuta 2012
Suomen kannabismarkkinoista jo 60-79% kotimaista tuotantoa
EU:n huumeseurantakeskus, EMCDDA, on tuottanut jo 17 vuosiraporttia Euroopan huumetilanteesta ja nostanut huumekeskustelun tasoa niin että useissa maissa on uudistettu huumepolitiikkaa avoimesti ja rehellisesti keskustellen. Tämä "eurooppalainen huumepolitiikka" on kelvannut esimerkiksi Latinalaisen Amerikan valtioille, joista on puolestaan tullut kansainvälisen huumepolitiikan suunnannäyttäjiä.
Edellisessä vuoden 2011 raportissa nostettiin esille se, kuinka huumepolitiikassa vallitsee kuilu politiikan tavoitteiden ja käytännön välillä. Uusimman raportin esipuheessa painotetaan sitä, etteivät huumepolitiikka ja muu politiikka ole erillisiä sfäärejä, kuten autoritaarisemmissa valtioissa Suomi mukaan lukien vielä toimitaan:
"Tämänvuotinen raportti osuu Euroopalle merkittävään ja vaikeaan ajankohtaan. Monilla mailla on finanssi- ja talousongelmia, jotka luovat yleisen taustan raportillemme. Maiden käynnistämät säästötoimet tuovat mukanaan monia haasteita ja asettavat päättäjät vaikeiden valintojen eteen, kun toinen toistaan suuremmat tarpeet kilpailevat samoista julkisista varoista. Näinä aikoina on erityisen tärkeää investoida järkevästi. Se taas edellyttää, että ymmärretään ongelman luonne ja se, mistä toimenpiteistä on todennäköisesti eniten hyötyä."
Jälleen kerran EMCDDA:n raportti antaa eväitä huumepolitiikan järkiperäistämiseksi rajallisten resurssien olosuhteissa. Kuviossa 4 (Euroopassa kulutettujen kannabistuotteiden arvioidut markkinaosuudet vuosina 2008–2009) paljastuu Suomen tiedotusvälineiden ja virkamiesten panttaama oleellinen tieto: Suomen kannabismarkkinoista tyydytetään kotimaisella tuotannolla jo 60 - 79%!
Pitkäjänteinen suomalainen kannabisaktivismi kotikasvatuksen puolesta on tuottanut vuosi vuodelta kauniimpaa kukkaa, ja tämä EMCDDA:n kunnianosoitus pitäisi nostaa näkyvämmin esille tiedotusvälineissä parjatun kannabisaktivismin suurena saavutuksena.
Kannabiksen kotikasvatus on tehokkain keino ehkäistä kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden ja kovien aineiden leviämistä ja siten taata kansalaisten turvallisuutta. Samalla voidaan rakentaa kuluttajansuojaa kieltolain luomilla valvomattomilla pimeillä markkinoilla.
Turvaako huumepolitiikkamme hengen ja terveyden?
Legitimiteetin perusteella kansat ja kansalaiset hyväksyvät jonkin instituution toimivallan, mutta legitimiteetin voi ansaita ja menettää. Valtiovallan legitimiteettikriisi voi äärimmillään aiheuttaa vallankumouksen, kuten Berliinin muurin kaatamisen ja sitä seuranneen Itä-blokin maiden vapautumisen kommunismista.
USA:n kahden osavaltion kannabiksen laillistaminen on esimerkki kansainvälisen huumepolitiikan legitimiteetin murenemisesta. Suomessa kannabispolitikan legitimiteetti on vielä vahva ja poliisi saa sen perusteella omavaltaisesti rikkoa ihmisoikeuksia tunkeutumalla ihmisten asuntoihin ja kajoamalle ihmisten taskuihin ja laukkuihin pelkän vainun perusteella. Kannabispolitiikkamme aiheuttaa merkittäviä ihmisoikeusloukkauksia.
Oleellinen kysymys on se, että suojellaanko tällä ihmisten terveyttä ja henkeä? Huumekuolleisuus on selvä huumepolitiikan onnistumisen tai epäonnistumisen indikaattori, jota käytetään aina yksipuolisesti pönkittämään kieltolain jatkamista.
Tähän kysymykseen EMCDDA:n uusi raportti antaa vihjeitä kuviossa 19 (Huumekuolemiin liittyvä kuolleisuus kokonaisväestössä (15–64-vuotiaat) muutamissa EU:hun ennen vuotta 2004 liittyneissä jäsenvaltioissa ja Norjassa). Liberaalin huumepolitiikan maissa laskeva trendi on ollut vallalla jo pitkään, mutta Suomen huumepolitiikka aiheuttaa keskivertoa selvästi enemmän huumekuolemia. Suomen huumepolitiikan esikuvassa Ruotsissa huumekuolleisuus on myös EU:n keskiarvoa korkeampi.
Uusimmassa raportissa Ruotsin huumekuolleisuus näyttäisi olevan laskemassa, mutta jopa huumesotaa muuten kannattava Drugnews.nu uutisoi tämän vuoden tilastolukujen epäluotettavuudesta. Ruotsin Kansanterveyslaitoksen EU:lle antamissa tiedoissa huumekuolleisuus on laskenut (269 - 239), mutta sen sijaan Karoliinisen Instituutin tilastot osoittavat alati jatkuvaa kasvua (457 - 487). Tilastoihin luotetaan kuin hullu puuroon ja tällä mittarilla Suomen ja Ruotsin huumepolitiikka lukeutuu EU:n suurten häviäjien joukkoon.
Pääasia on kuitenkin se, että laillisiin päihteisiin kuolee Ruotsissa ja myös Suomessa ainakin kymmenen kertaa enemmän ihmisiä kuin laittomiin päihteisiin. Tämä keinotekoinen jako päihde- ja huumepolitiikkaan ei selvästikään turvaa kansalaisten henkeä eikä terveyttä: moninkertainen päihdekuolleisuus ei ole peruste niiden kieltolakiin. mutta näin epämääräisesti tuotettu huumekuolleisuustilastointi on yksi perustelu huumeiden kieltolaille.
Onko kannabispolitiikkamme legitiimiä?
EMCDDA:n raportissa otetaan esille erilaisten ja erillisten huume- ja päihdepolitiikan muotojen irrationaalisuus.
"Mielenkiintoista on myös havaita, että jostakin tietystä aineesta suuria levinneisyysarvioita ilmoittaneet maat raportoivat yleensä suhteellisen korkeita lukuja myös muista laittomista ja laillisista huumeista. Alkoholia viime aikoina käyttäneiden nuorten suuri määrä ja runsas jaksoittainen juominen näyttävät siis olevan yhteydessä laittomien huumeiden ja hengitettävien aineiden käyttöön. Tämän havainnon perusteella nuorille suunnattaviin ennaltaehkäiseviin lähestymistapoihin olisi sisällytettävä sekä huumeiden että alkoholin käyttöön kohdennettavia toimia."
Suomessa huumepolitiikka perustuu pelottelulle ja päihdepolitiikka vastuuttomalle mainonnalle ja näin on synnytetty kännijuomisen kulttuuri virkamiesten, lobbareiden ja poliitikkojen toiminnan seurauksena. Nämä ovat luoneet sen ongelmaisen sekakäyttömallin, joka aiheuttaa satoja kuolemantapauksia vuosittain.
Kannabiksen kieltolakia pidetään yllä psykoosiväitteillä, mutta rankaiseminen ei paranna ketään, eikä se myöskään ole estänyt nuoria kokeilemasta kannabiksen käyttöä. Epämääräisellä psykoosivihjailulla peitetään se tosiasia, että poliisin toiminta Suomessa rikkoo törkeästi ihmisoikeuksia satoja kertoja vuodessa. (ks. TuSKY:n selvitys poliisin väärinkäytöksistä).
USA:ssa kannabiksen kieltolaista tehtiin orjuuden poistamisen jälkeen rotusortopolitiikan väline ja muuallakin kuten Suomessa sitä käytetään yhteiskunnallisen valvonnan välineenä. Huumeilla pelottelemalla on saatu läpi poliisin laajat tutkintaoikeudet, jotka ovat käytännössä usein ristiriidassa ihmisoikeuksien kanssa.
Voidaan perustellusti sanoa, että huumepolitiikka ei ole legitiimiä, koska se perustuu sensuuriin (rekisteriviranomainen) ja sortoon (poliisi), jotka ovat totalitaaristen valtiokoneistojen käyttämiä välineitä. Huumepoliisin ja oikeuslaitoksen toiminta on vienyt uskottavuuden muultakin huumepolitiikalta ja -valistukselta.
EMCDDA:n raportin mukaan kannabiksen kotikasvatusta esiintyy kaikissa 29:ssä Euroopan maassa ja ilmiö leviää ja kasvaa koko ajan. Se on ainoa toimiva ja koko EU:n kattava strategia rikollisuuden torjumisessa, jonka pitäisi olla valtiovallan suojeluksessa nykyisen kriminaalipolitiikan sijaan.
Kannabispolitiikka ei ole enää legitiimiä ja nykyiselle politiikalle pitää luoda vaihtoehto, joka kunnioittaa ihmisoikeuksia ja takaa kansalaisen terveyden ja turvallisuuden.
Kannabisosuuskunnat ja -klubit
EMCDDA julkaisi kesällä 2012 raportin Cannabis production and markets in Europe, jossa käsitellään kannabiksen kasvatuksen nousemista yhteiskunnan valtavirtaan ja tuodaan esille kannabiksen käyttäjien klubit tai kannabisosuuskunnat uusimpana virtauksena kannabiksen laillistamisessa.
Kannabismarkkinat toimivat erilaisella logiikalla kuin muiden laittomien huumeiden markkinat. YK:n huumetoimistokin on havainnut sen, että kannabiksen käyttö on suurimmaksi osaksi sosiaalista toimintaa ja kannabista jaetaan sitä käyttävien ryhmien keskuudessa. Arvioidaan, että suurin osa kannabiksen vaihdosta tapahtuu näiden ryhmien ja verkostojen sisällä niin että rikolliset jakeluverkostot eivät hallitse kannabismarkkinoita. Tätä markkinoiden toimintaa kutsutaan "sosiaaliseksi jakeluksi" ja sen suuruutta on vaikea arvioida.
Kannabiksen kasvatus ja käyttö on jopa nykyisissä kriminaaleissa olosuhteissa sosiaalista toimintaa, jossa taloudellinen hyötynäkökohta ei ole päällimmäisin tekijä. Tälle kannabiskulttuurin perustalle on Euroopassa syntynyt kannabisklubiliike ja -verkosto, jolle on annettu nimeksi "espanjalainen malli", koska Espanjassa toimii jo satoja tällaisia ryhmiä viranomaisten hyväksynnällä.
Perinteisen huumepolitiikan perustana oli mielikuva huumeiden käyttäjästä leimautuneena ja syrjäytyneenä yksilönä. Kannabisosuuskunnissa lähtökohtana on se, että kannabiksen käyttäjät ovat osa yhteisöä ja kykenevät tasa-arvoisesti neuvottelemaan niistä olosuhteista, jotka koskettavat heidän elämää. Tämän politiikan tavoitteena on aidosti kohentaa käyttäjien terveyttä ja hyvinvointia.
Klubien laillinen asema on vielä epäselvä, niiden olemassaolo perustuu viranomaisten priorisointeihin ja niiden toiminta voi välillä rikkoa olemassaolevia lakeja. Niiden olemassaolo perustuu kuitenkin sille yhteisymmärrykselle, että käyttäjät pystyvät näin valvomaan käyttämänsä tuotteen alkuperää, laatua ja koostumusta. Samalla käyttäjät pysyvät myös erossa laittomista huumemarkkinoista.
Euroopan väestöstä jo reilu 80 miljoonaa eli 23,7% on käyttänyt kannabista ainakin kerran, tästä määrästä 23 miljoonaa kuluneen vuoden aikana ja kuluneen kuukauden aikana 12 miljoonaa, mihin joukkoon lukeutuvat myös päivittäin polttavat. Tällaiselle väestömäärälle kuuluisi jo näkyvä edustus päättäviin elimiin ja hallintoon.
Kotikasvatus on voimaannuttanut kannabiksen käyttäjiä ulos kieltolain luomasta rikollinen/poikkeava karsinasta, mikä näkyy eri puolille maailmaa leviävinä kannabismielenosoituksina ja -marsseina. Sosiaaliset kannabisklubit ovat eurooppalainen tapa ottaa kansalaiselle kuuluva sosiaalinen tila haltuunsa.
Lähde: EMCDDA:n vuosiraportti 2012, Drugnews 9.11.2012, Cannabis production and markets in Europe. EMCDDA, Lisbon, June 2012 ja Kannabisklubiportaali
keskiviikko 5. joulukuuta 2012
YK:n erikoisyleiskokous huumepolitiikasta vuonna 2016
YK järjestää vuonna 2016 erikoisyleiskokouksen huumepolitiikasta. Edellinen erikoisyleiskokous aiheesta oli vuonna 1998, jolloin hyväksyttiin päätöslauselma "Drug free world - we can do it" Kofi Annanin toimiessa pääsihteerinä.
Aloite kokouksen järjestämiseksi tuli Meksikon väistyvältä presidentiltä Felipe Calderonilta, joka otti asian esille puhuessaan syyskuussa YK:n yleiskokouksessa. Ehdotus sai kannatusta Guatemalan, Kolumbian, Costa Rican, Belizen ja Hondurasin presidenteiltä ja sitä kannatettiin myös äskettäin järjestetyssä Ibero-amerikkalaisessa huippukokouksessa Cadizissa Espanjassa.
YK:ssa aloitteen taakse asettui yhteensä 95 valtiota pääosin Latinalaisesta Amerikasta ja Euroopasta. Myös Japani, Kiina, Australia ja Yhdysvallat kannattivat kokousta, joka aiotaan järjestää vuoden 2016 alussa ja sen valmistelut alkavat heti vuoden 2013 alusta.
Lähde: Drug Policy Alliance 27.11.2012
Ks. Drug Free World - We Can Do it! ja Huumehaukat kaappaavat YK:n yleiskokouksen
maanantai 3. joulukuuta 2012
Kannabiksen dekriminalisointi romahdutti nuorisorikollisuuden Kaliforniassa
Kaliforniassa koettiin vuosina 2010 - 2011 järisyttävä 20 prosentin lasku nuorisorikollisuudessa. Rikollisuus palasi alimmalle tasollee sitten vuoden 1954, jolloin tilastointi aloitettiin. Tuoreen tutkimuksen mukaan kannabiksen käytön dekriminalisointi vuonna 2010 on merkittävä tekijä tässä kehityksessä. Kuvernööri Arnold Schwarzenegger hyväksyi tuolloin kannabiksen käytön ja pienten määrien dekriminalisoinnin.
Kalifornia ei siis vuonna 2010 laillistanut kannabista (laillistamisaloite sai 46% äänistä sen vuoden vaaleissa), vaan alle unssin kannabismäärän hallussapidosta tehtiin rike, josta voidaan langettaa 100 dollarin pikasakko. Tämä päti kaikkiin tapauksiin, myös nuoriin alle 21-vuotiaisiin, mikä oli merkittävä tekijä.
Seuranneen vuoden aikana väkivaltapidätykset laskivat 16%, murhat 26% ja huumepidätykset peräti 50%. Suurin osa nuorisorikollisuuden laskusta tulee siitä, että pienten kannabismäärien takia pidätettyjen määrä laski, mutta myös muiden huumerikosten määrä aleni. Vuonna 2010 marihuanapidätykset muodostivat 64% kaikista huumerikoksista, mutta vuonna 2011 enää 46%.
Vakavan nuorisorikollisuuden määrä laski Kaliforniassa enemmän kuin muualla Yhdysvalloissa. Tutkimuksessa käytiin läpi muutkin mahdolliset syyt nuorisorikollisuuden laskuun, mutta lopulta kaksi vain tekijää selitti muutosta: kannabislakien lieventäminen ja Kalifornian nuorison taloudellisen tilanteen paraneminen.
Uuden lain astuttua voimaan tammikuussa 2011 tippuivat nuorten kannabispidätykset Kaliforniassa vuoden 2010 14 991:stä 5 831:een vuonna 2011.
"Nuorten pidätykset suurimmassa huumerikosluokassa eli kannabiksen takia vähenivät 9 000:lla tasolle, jolla se ei ole ollut "huumesodan" julistuksen jälkeen", kertoo nuorisotutkija Mike Males.
"Oli rohkeaa olla asettamatta ikärajaa tällaiseen lakiin. Nuorten pidättäminen ja laittaminen rikosoikeudellisen järjestelmän käsittelyyn pienistä rikoksista vetää monet nuoret syvemmälle ongelmiin sen sijaan, että saattaisi "oikealle tielle". Tästä vallitsee laaja yksimielisyys tutkijoiden kesken", kertoi Males.
"Meillä ei ole ollut näin alhaisia lukuja sitten 1970-luvun. Meille tulee nykyään keskimäärin seitsemän nuorta päivässä kun heitä tuli aiemmin 20", kuvaa Sacramenton ehdonalaisvalvoja Don Meyer.
Lähde: Alternet 26.11.2012 ja Huffington Post 29.11.2012
sunnuntai 2. joulukuuta 2012
Tabu on rikottu!
Tabu on rikottu: Yhä useampi valtion päämies on alkanut ymmärtämään sen tosiseikan, että 50 vuotta jatkunut kansainvälinen huumepolitiikka, huumesota, aiheuttaa enemmän haittoja kuin laittomien huumeiden käyttö. Meksikon huumesodassa on vuoden 2006 jälkeen tapettu 50 - 90 000 ihmistä, mikä on vain jäävuorenhuippu kansainvälisen huumepolitiikan aiheuttamista ihmisoikeusrikoksista.
Breaking the Taboo on dokumentti, jossa seurataan Global Commission on Drug Policy -järjestön kampanjointia huumesodan paljastamiseksi kansainvälisen politiikan suurimmaksi epäonnistumiseksi. Dokumentin ensi-ilta on Youtubessa 7.12. ja vuonna 2013 sitä tullaan esittämään kansainvälisesti useilla TV-kanavilla.
Ensi-iltatilaisuudet järjestetään Googlen tiloissa Lontoossa ja New Yorkissa. Yhteistyössä ovat mukana Global Commission on Drug Policy, Avaaz, Beckley-säätiö, Google, Virgin, Sundog Pictures ja 16 miljoonaa aktivistia kautta maailman.
Dokumentin juontaa englanniksi näyttelijä Morgan Freeman ja espanjaksi näyttelijä Gael Garcia Bernal. USA:n entiset presidentit Bill Clinton ja Jimmy Carter ovat lähteneet mukaan tähän huumesodan vastaiseen liikkeeseen. Mukana on muitakin entisiä presidenttejä sekä kuuluisuuksia kuten Gary Barlow, Richard Branson, Holly Branson, Sam Branson, Alexandra Burke, Mo Farah, Mia Farrow, Eddie Izzard, Peter Jones, Ronan Keating, Dizzee Rascal, Lord Sugar ja Kate Winslet.
Breaking the Taboo -julkilausuma:
Kansainvälinen huumesota on epäonnistunut. On tullut aika aloittaa uusi lähestymistapa.
Pyydämme hallituksia ja eduskuntia myöntämään seuraava:
YK:n huumausaineyleissopimus, ns. Single Convention, solmittiin 50 vuotta sitten vuonna 1961, mutta tämän sopimuksen aloittama kansainvälinen huumesota on epäonnistunut aiheuttaen laajoja ei-aiottuja haittavaikutuksia kautta maailman.
Huumeiden käyttö on kasvanut ja niiden saanti on helpompaa ja hinnat alhaisempia kuin koskaan aiemmin. YK:n mukaan varovaisestikin arvioiden maailmassa on yli 250 miljoonaa huumeiden käyttäjää.
Laittomien huumeiden kauppa on maailman kolmanneksi arvokkain teollisuuden ala ruuan ja öljyn jälkeen. Huumeiden vastainen taistelu maksaa maailman veronmaksajille lukemattomia miljardeja vuosittain. Miljoonia ihmisiä, enimmäkseen käyttäjiä ja pikkudiilereitä, vangitaan vuosittain huumekaupasta.
Virkamiesten ja poliitikkojen korruptio varsinkin tuottaja- ja kauttakulkumaissa leviää vaarantaen demokratian ja kansalaisyhteiskunnan. Huumesota murentaa vakautta, turvallisuutta, kehitystä ja ihmisoikeuksia. Huumesodassa kuolee kymmeniä tuhansia ihmisiä vuosittain.
Huumesodan kannattajien niin vakuuttavasti ennustama huumeeton maailma on kauempana kuin koskaan. Kieltolakipolitiikka luo enemmän haittoja kuin ehkäisee. Meidän pitää vakavasti harkita resurssien siirtämistä kymmenien miljoonien ihmisten kriminalisoimisesta sellaisen lähestymistavan toteuttamiseen, joka perustuu terveyteen, haittojen vähentämiseen, kustannustehokkuuteen ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen.
Todistusaineisto osoittaa yhdenmukaisesti, että terveyteen perustuvat lähestymistavat tuottavat parempaa tulosta kuin kriminalisointi. Huumepolitiikkamme kehittäminen on aikamme keskeisiä poliittisia haasteita. Maailman poliittisten johtajien pitää tutkia huumeiden käytön hallintaan käyttämiään strategioita.
Tämän hetkisen politiikan perustana on vuoden 1961 huumausaineyleissopimus, Single Convention on Narcotic Drugs. Tämä sopimus tulee ottaa uudelleen tarkasteluun, koska se perustuu yhdenlaisen politiikan soveltamiseen kaikkia huumeiksi luokiteltuja aineita kohtaan. Yksittäisille valtioille pitää antaa vapaus kehittää huumepolitiikkaansa siten, että se sopii parhaimmalla mahdollisella tavalla kunkin olosuhteisiin.
Koska huumeiden tuotantoa, tarvetta ja käyttöä ei voida kitkeä, pitää meidän löytää uusia tapoja vähentää haittoja sekä tutkia uusia tieteelliseen todistusaineistoon perustuvia politiikan muotoja.
Lähde: Breaking The Taboo kotisivut, Breaking The Taboo julkilausuma ja Breaking The Taboo Richard Bransonin blogissa
Breaking The Taboo traileri:
tiistai 27. marraskuuta 2012
USA:n laillistaminen merkitsee paradigman muutosta kansainväliseen huumepolitiikkaan
Arvioiden mukaan Coloradon ja Washingtonin äänestäjät lähettivät Latinalaisen Amerikan maihin viestin, joka tulee lähitulevaisuudessa heijastumaan moniin USA:n huumesodan riivaamiin maihin. Äänestystulokset vahvistavat laillistamista harkitsevien maiden kuten Uruguayn asemaa, heikentävät Meksikon rikkaita huumejengejä ja antavat pontta uudistusta vaativille.
Meksikolainen Competitiveness-instituutti (IMCO) julkaisi juuri ennen vaaleja tutkimuksen Si los vecinos legalizan Si los vecinos legalizan, "jos naapuri laillistaa", jossa lähtökohtana on oletus, että yksi USA:n osavaltio laillistaa kannabiksen kasvatuksen ja myynnin. Tämä politiikka tuottaisi markkinoille halvempaa ja laadukkaampaa marihuanaa kuin mihin meksikolaiset salakuljettajat kykenevät.
USA:ssa kulutetaan vuosittain 3 700 tonnia marihuanaa vähittäiskauppa-arvoltaan 15 - 30 miljardia dollaria. Tästä määrästä 40 - 67% tulee Meksikosta, missä sitä kasvatetaan eteläisissä ja läntisissä osavaltioissa.
IMCO:n raportin perustana on arvio, että Meksikon kartellit tekevät vuodessa 6 miljardia dollaria voittoa marihuanan salakuljetuksella Yhdysvaltoihin. Siinä oletetaan yhden osavaltion laillistaneen kannabiksen kasvatuksen niin että sitä salakuljetetaan muihin osavaltioihin halvemmalla hinnalla kuin mihin meksikolaiset kykenevät. Arvion mukaan yhden osavaltion laillistaminen vähentäisi kartellien saamia voittoja 1,3 - 1,8 miljardia dollaria, eikä siinä ei arvioitu kahden osavaltion laillistamisen seurauksia.
Raportin tekijä ja entinen Meksikon tiedustelupalvelun korkea-arvoinen upseeri Alejandro Hope sanoo, että raportissa on tehty joitakin oletuksia, jotka eivät välttämättä tule pätemään. Siinä mm. oletetaan, ettei liittovaltion huumepoliisi tutki ja syytä agressiivisesti esimerkiksi Coloradossa laillisen kannabiksen viemistä muihin osavaltioihin. Laillistamisen jälkeinen virkavallan sortotoiminta laskisi osavaltiossa kasvatetun kannabiksen kilpailukykyä meksikolaisen kannabiksen kanssa muissa osavaltioissa, jolloin Meksikon kartellien voitot pysyisivät suhteellisen ennallaan.
"Emme tiedä, kuinka paljon tällaista tapahtuu, mutta eikö olisi parempi antaa rahan mennä luvanvaraisille ja valvotuille tuottajille Meksikon kartellien sijaan?" kysyy Hope.
Myös RAND-tutkimuslaitos arvioi vuoden 2010 Kalifornian äänestyksen yhteydessä pelkästään Kalifornian osavaltion laillistamisen leikkaavan Meksikon kartellien kannabiskaupasta saamia voittoja 20%.
Kannabiksen laillistamisen voitto kahdessa osavaltiossa USA:ssa pakottaa Meksikon hallituksen pohtimaan uudelleen politiikkaansa kannabiksen salakuljetusta vastaan. Uuden presidentin Pena Nieton siirtymäkauden johtaja Luis Videgaray kertoo uuden hallinnon vastustavan huumeiden laillistamista. Mutta kahden USA:n osavaltion laillistaminen tekee Meksikon sitoutumisen kannabiksen kasvatuksen ja salakuljetuksen tukahduttamiseen monimutkaiseksi.
"Selvästikään emme kykene valvomaan täällä Meksikossa laittomana pidetyn tuotteen siirtämistä Yhdysvaltoihin jos sen maan joissakin osissa sillä on erilainen laillinen asema. Uskon tämän pakottavan ajattelemaan suhdetta turvallisuuden näkökulmasta. Tämä on ennalta-aavistamaton elementti", Luis Videgaray yritti selittää maansa asemaa.
Hänen mielestään Meksikon olisi vaikeampaa syyttää kasvattajia ja kauppiaita Meksikossa jos he ovat tuottamassa marihuanaa sellaiseen USA:n osavaltioon, missä se on laillista.
Competitiveness-instituutti ei raportissaan suosittele Meksikon hallitusta laillistamaan kannabista ennen kuin USA:n liittovaltion politiikka on selvä. Vaalivoiton jälkeen raportin tekijän Alejandro Hopen mielipide on terävöitynyt:
"Tiistain vaalivoitto muutti pelin. Sillä on valtava poliittinen ja symbolinen vaikutus. Yhdysvaltojen on tämän jälkeen hyvin vaikeaa tulla neuvomaan, ettei kannabista saisi laillistaa."
Pena Nieton liittolainen, Chihuahua-osavaltion kuvernööri Cesar Duarte menee Reutersin haastattelussa vielä pidemmälle: "Mielestäni meidän pitäisi aloittaa viennin valvonta. Voisimme aloittaa vientiä varten suunnatun tuotannon, joka ei olisi enää laitonta ja niin voisimme valvoa kauppaa, joka on nyt rikollisten käsissä ja joka rahoittaa rikollisia."
Mexico Cityn yliopiston politiikan ja kulttuurin tutkimuksen laitoksen professori Jorge Javier Romero kehottaa harkintaan: "Laillistaminen ei ratkaise meidän ongelmiamme, koska kokaiinikauppa tuottaa suurimmat voitot. Tätä asiaa pitää käsitellä ulkopoliittisena kysymyksenä, koska Meksikolla ei ole huumeiden käytön luomaa ongelmaa kun taas Yhdysvalloissa on huumeiden väärinkäytön ongelma."
"Suuntaus on nyt kohti laillistamista", selittää Meksikon entinen ulkoministeri Jorge G. Castaneda, joka on dekriminalisoinnin puolestapuhuja.
Torstaina 15.11. vasemmistolaisen puolueen kansanedustaja Fernando Belaunzaran teki Meksikon kongressin alahuoneessa ensimmäisen lakialoitteen kannabiksen laillistamiseksi.
Kanada: rajan takana tapahtuu kummia
Kanadassa pössöttelijat, aktivistit ja heidän kannattajansa juhlivat keskiviikkona 7.11. USA:n osavaltioiden äänestystuloksia ja vaativat samanlaista muutosta Kanadaan.
Kanadan kolmanneksi suurimman puolueen Liberaalien kannanotossa sanottiin tiistain vaalituloksia "tärkeäksi ensimmäiseksi askeleeksi ja innoituksen lähteeksi Kanadan aktivisteille, jotka haluavat saada myös Kanadaan järkevää huumepolitiikkaa. Washingtonin ja Coloradon asukkaat lähettivät selvän viestin maailmalle: kieltolaki ei toimi."
Kanadalaiset jengit myyvät myös marihuanaa amerikkalaisille käyttäjille ja kannabiskaupastaan kuuluisan Brittiläisen Kolumbian rajanaapuri Washington päätti laillistaa kaupan. Brittiläisen Kolumbian marihuanateollisuudesta ei ole tarkkaa arviota, koska se on laiton. Kymmenen vuotta sitten hallituksen raportissa sen arvioitiin tuottavan 6 miljardia dollaria vuodessa ja tutkijoiden mukaan 6 - 8 miljardia dollaria voi olla edelleen realistinen arvio. Brittiläisen Kolumbian arvioidaan tuottavan 60% koko Kanadan marihuanasadosta.
Vaalivoitto voi olla merkittävä kolaus legendaarisen B.C. Budin viennille Yhdysvaltoihin kunhan Washingtonin osavaltion vähittäiskauppiaat alkavat saada tarjontaansa esille. Mutta se voi merkitä kolausta myös pääministeri Harperin johtaman oikeistohallituksen ajamalle kannabispolitiikan tiukentamiselle.
Intia: Vaalivoitto esikuvana kannabiksen aseman palauttamisessa
Times of India -sanomalehti pohti pääkirjoituksessaan Intian perinteisen kannabiskulttuurin ja modernin kieltolain törmäyksen aiheuttamia ristiriitoja:
Intia torjui vuoden 1961 sopimuksen solmimisen jälkeen 25 vuotta USA:n painostusta kieltää intialaiseen kulttuuriin tuhansia vuosia kuuluneiden kannabistuotteiden, bhangin, ganjan ja charasin, käyttö.
Intia taipui vuonna 1985 Rajiv Gandhin hallinnon aikana USA:n painostamana kriminalisoimaan vuosisatoja vanhan kannabiskulttuurinsa, joka on keskeinen osa sen uskontoa. Koska kannabiksen käyttäminen eri muodoissaan on ollut osa uskonnollisia rituaaleja, ei sen käyttöä ole pidetty poikkeavana käytöksenä. Siksi aina vuoteen 1985 saakka erilaisia kannabistuotteita myytiin laillisesti valtion valvomissa kaupoissa.
Vuoden 1985 huumelaki laittoi kannabistuotteet yhteen muiden vaarallisempien huumeiden kanssa mikä lisäsi niiden käyttöä niin että Intiassakin syntyi nykyaikainen länsimainen huumeongelma. Tutkimusten mukaan kannabiksen kohtuukäyttö on huomattavasti haitattomampaa kuin tupakan tai alkoholin käyttö ja siksi on järjetöntä pitää yllä sen kieltolakia. Kannabiksen liikakäytöllä voi olla vahingollisia vaikutuksia, mutta sama pätee alkoholiin, jonka kohdalla kieltämisen on todettu olevan epäkäytännöllistä.
Kannabiksen lääkinnälliset hyödyt ovat jo laajalti tunnetut, mikä vain tukee sen mainetta mietona päihteenä. Siksi vaarallisempien päihteiden leviämisen ehkäisemiseksi tarvitaan valistunutta huumepolitiikkaa, jonka puitteissa laillistetaan kannabis.
Keski-Amerikan johtajat vaativat YK:n erikoiskokousta
Meksikon väistyvä presidentti Felipe Calderon sekä naapurimaiden johtajat Hondurasin presidentti Porfirio Lobo, Costa Rican presidentti Laura Chinchilla ja Belizen pääministeri Dean Barrow kokoontuivat Mexico Cityssä ennen maan vallanvaihtoa.
Vajaa viikko Washingtonin ja Coloradon osavaltioiden kannabiksen laillistamisen vaalivoiton jälkeen nämä Keski-Amerikan johtajat antoivat kokouksessaan julkilausuman, joka on ensimmäinen hallitustason kannanotto tästä maanosasta.
Julkilausumassaan he eivät varsinaisesti kerro lieventävänsä huumepolitiikkaansa, mutta viittaavat siihen, kuinka vaikeaksi maiden huumevalvonta muuttuu laillistamisen myötä.
Keski-Amerikan maiden johtajat vaativat Amerikan mantereen järjestöä (OAS) tutkimaan Washingtonin ja Coloradon osavaltioiden kannabiksen laillistamisen vaikutukset ja YK:ta kutsumaan koolle erikoiskokous huumeiden kieltolaista vuoteen 2015 mennessä.
"Meidän pitää tutkia perusteellisesti ne vaikutukset, joita valtioiden tai paikallishallintojen päätöksistä sallia kannabiksen tuotanto, kulutus ja jakelu seuraa. USA:n osavaltioiden kannabiksen laillistaminen merkitsee nykyisen kansainvälisen järjestelmän paradigman muutosta", Meksikon Felipe Calderon puhui lehdistötilaisuudessa.
Blogitekstit (Atom)
