Kroatian parlamentti hyväksyi joulukuussa 2012 lain, joka dekriminalisoi pienten huumemäärien hallussapidon.
"Tästä lähtien puistossa yhden jointin hallussapidosta tavatut nuoret saavat vain sakot eivätkä joudu vankilaan", oikeusministeri Orsat Miljanic kertoi tiedotusvälineille
Dekriminalisointi ei kuitenkaan välttämättä tarkoita lääkekannabiksen käytön sallimista, eikä myöskään kasvatusta lääkekäyttöön.
"Me emme voi säädellä rikoslakia, koska oikeusministeriö ei päätä, mitä aineita tulisi sallia lääkekäyttöön ja mitä ei", jatkoi oikeusministeri Miljanic.
"Päätös siitä, onko jokin aine lääke vai ei, kuuluu terveysministeriölle. Kaikista kiellettyjen aineiden listalle asetetuista aineista pitää langettaa joku rangaistus."
Vuoden 2013 tammikuun 1. päivästä lähtien huumeiden hallussapidosta voidaan langettaa korkeintaan 3 500 euron sakot, passittaa vieroitukseen tai yhdyskuntapalveluun. Aikaisemmin hallussapidosta saattoi saada jopa kolme vuotta vankeutta.
Uuden lain mukaan voidaan kuitenkin langettaa aiempaa ankarampia rangaistuksia myynnistä erityisesti koulujen läheisyydessä.
Kroatiasta tulee EU:n 28. valtio vuoden 2013 heinäkuussa. Lakiuudistusta ajanut edellinen oikeusministeri Drazen Bošnjakovic perusteli lakia kertomalla vuonna 2010 dekriminalisaation olevan "vallitseva trendi EU:ssa".
Tuoreen tutkimuksen mukaan alkoholia käyttävien teini-ikäisten nuorten aivot surkastuvat, mutta kannabista käyttävien aivot eivät.
Kalifornian yliopiston tutkijat kuvasivat 92:n iältään 16-20-vuotiaan nuoren aivot 18 kuukauden välein. Tänä aikana puolet tutkimukseen valituista nuorista, joilla oli jo takanaan alkoholin ja kannabiksen runsasta käyttöä, jatkoivat molempien käyttämistä entiseen malliin ja toinen puoli pidättäytyi kokonaan tai käytti niitä hyvin vähän.
Aivokuvat paljastivat yli viisi alkoholiannosta vähintään kaksi kertaa viikossa käyttäneiden nuorten aivojen valkoisen kudoksen surkastuneen tutkimuksen aikana. Tämä saattaa aiheuttaa myöhemmällä iällä muistin heikentymistä, keskittymisvaikeuksia ja päätöksentekokyvyn heikkenemistä.
Tutkimusryhmän kannabiksen käyttö - keskimäärin yhdeksän kertaa viikossa 18 kuukauden aikana - ei aiheuttanut aivokudosmuutoksia. Tutkimuksessa ei tutkittu toimintakykyä, vaan ainoastaan aivokuvia.
"Aivojen valkoinen massa kehittyy koko kasvuiän yli 20 vuoden ajan, minkä takia päihteiden käyttö nuorena aiheuttaa vahinkoja", kertoo tutkija Joanna Jacobus.
"Voi syntyä noidankehä. Jos aivot surkastuvat teini-iässä ja itsehillintäkyky vähenee vaurioiden seurauksena, voivat nuoret ajautua riskikäyttäytymiseen päihteiden kanssa", Jacobus jatkaa.
Samalla kun tutkimukset alkoholin vahingollisista vaikutuksista kehittyville aivoille ovat olleet yhdenmukaisia ovat tutkimukset kannabiksen vaiktuksista olleet ristiriitaisia.
"Yksi syy on kannabiksen laatujen vaihtelu. Eri lajikkeissa on eri suhteissa THC:tä ja muita vaikuttavia aineita. Tutkimukset ovat esimerkiksi osoittaneet, että CBD olisi hermosoluja suojaava aine", kertoo toinen tutkijoista, Susan Tapert.
Tutkijat eivät osaa sanoa, miksi alkoholi surkastuttaa aivoja, mutta marihuana ei. Tutkimustuloksia ei voi pitää vielä lopullisina ilman uusia tutkimuksia. Tutkijat eivät osaa sanoa, onko aivojen surkastuminen pysyvää.
Pittsburgin yliopiston psykiatrian professori Duncan Clark, joka myös tutkii nuorten päihteiden käyttöä, pitää tuoretta tutkimusta tärkeänä, koska aivoja ei ole aikaisemmin tutkittu samalla tavalla ennen ja jälkeen päihteiden käytön.
Clark selitti, että koska valkoisen massan kehitys voi olla itsehillinnän kehityksen perusta, tutkijat toivovat voivansa käyttää vastaavia aivokuvannusmenetelmiä ennustamaan nuorten päihteiden käytön todennäköisyyttä.
Susan Tapert julkaisi vuonna 2009 tutkimuksen, jossa tutkittiin 12-14-vuotiaita ennen ja jälkeen alkoholin käytön aloittamisen. Alkoholin käytön aloittaneet nuoret selvisivät päättely- ja muistitehtävistä huonommin kuin muut. Alkoholi heikensi erityisesti poikien keskittymiskykyä ja tytöillä visuaalisen sanoman ymmärtämistä ja tulkintaa.
Duke-yliopiston vuonna 2012 ilmestyneen tutkimuksen mukaan ennen 18 ikävuotta kannabista säännöllisesti käyttäneiden älykkyysosamäärä oli heikentynyt verrattuna ei-käyttäneisiin.
Tuoreen Michiganin yliopiston tutkimuksen mukaan nuorten kannabiksen käyttö on edelleen hyvin yleistä samalla kun nuoret pitävät kannabista vähähaittaisena. Lukiolaisista 23% ilmoitti käyttäneensä kannabista kuluneen kuukauden aikana ja 12. luokkalaisista 6,5% poltti marihuanaa päivittäin.
"Koska käyttö on näin yleistä, on selvää että tarvitaan lisää tutkimusta kannabiksen pitkäaikaisvaikutuksista aivoille", Tapert tähdentää.
Britannian parlamentin alahuoneen komitea päätyi huumepolitiikkaa selvittäneessä raportissaan suosittelemaan huumeiden laillistamista tai dekriminalisointia. Raportti sytytti hallituksen sisälle pienen huumesodan pääministerin vastustaessa ja varapääministerin kannattaessa komitean suosituksia.
Liberaalidemokraattisen puolueen puheenjohtaja Nick Clegg on oikeistolaisen koalitiohallituksen varapääministeri ja hän totesi Sun-lehden haastattelussa, ettei nykyinen politiikka toimi ja hän syytti muita ministereitä "vaikenemisen salaliitosta". Cleggin mielestä pääministeri David Cameronilla pitää olla rohkeutta tutkia tätä asiaa.
"Elämässä ja politiikassa ei voi jatkaa toimintatapaa, joka ei toimi. Ei voi toistaa tekemiään virheitä."
"Mikä hyvänsä sota, joka aiheuttaa 2000 kuolonuhria vuodessa, tuottaa viholliselle miljardien voitot, joilla se hankkii yhä uusia aseita sinua vastaan ja joka vahingoittaa nuorisoa, on pakko tunnustaa hävityksi sodaksi ja on pakko aloittaa jotakin uutta. Olemme hävinneet huumesodan teollisessa mittakaavassa".
Britannian hallitus jakautunut kannabiksen laillistamisesta
Yksi komitean jäsenistä kertoi, että "Yleinen näkemys komitean jäsenten keskuudessa on se, että Britannian huumelainsäädäntö on vanhentunut. Meidän huumelainsäädäntö ei ole enää käyttökelpoinen ja sehän onkin peräisin 1960- ja 1970-luvuilta."
"Se on laadittu olosuhteissa, jolloin huumemaailmassa oli suhteellisen yksinkertaiset markkinat, joilla käytiin kauppaa muutamilla aineilla. Tämä ei enää päde. Taistelemme hävittyä sotaa huumepolitiikallamme."
Parlamentin komitean raportissa vaaditaan kuninkaallisen komitean asettamista tutkimaan huumepolitiikkaa ja sen raportin toivotaan olevan valmis vuoden 2015 vaaleihin mennessä. Kuninkaallisen komitean raporttikaan ei ole pääministeriä sitova, mutta sen suosituksia on vaikeampi jättää huomioimatta.
Nykyisen hallituksen pääministeri David Cameron oli Tory-puolueen kansanedustajana ollessaan jäsenenä vuonna 2002 samanlaisessa parlamentin komiteassa, joka myös vaati hallitusta laillistamaan ainakin joitakin kielletyistä aineista.
Antamassaan haastattelussa Cameron ei kannattanut kuninkaallisen komitean asettamista sanoen sen vievän liikaa aikaa.
"Keskustelen aivan mielelläni huumepolitiikasta. Koalitiohallitus on tehnyt asiassa sarjan hyviä ratkaisuja. Hallituksella on tässä asiassa asiat hyvässä hoidossa ja huumeiden väärinkäyttö on laskusuunnassa."
Poliitikkojen pitäisi nousta kansalaisten tasolle
The Sun -lehden teettämän mielipidemittauksen mukaan 60% vastanneista kannattaa huumelainsäädännön täysimittaista tutkimusta ja laillistamista.
Oppositiossa olevan Labour-puolueen puheenjohtaja Ed Miliband vastusti dekriminalisaatiota, mutta sanoi huumepolitiikan tarvitsevan uudelleen tarkastelua.
"Aiomme tutkia komitean raporttia ja vetää siitä omat johtopäätöksemme. Ongelmana on muutosten lykkääminen kauas tulevaisuuteen. Nyt me tarvitsemme tietoa siitä, toimiiko huumepolitiikkamme. En kannata dekriminalisointia, mutta aiomme tutkia raporttia."
Clegg kertoi jo haastaneensa Cameronin tässä asiassa: "Olen pettynyt siihen, että sisäasiainministeriö on sulkenut pois avoimen ja järkiperäisen arvioinnin ennenkuin raportin muste on ehtinyt kuivumaan. Kerroin pääministerille, että tämä on se kauan kaivattu mahdollisuus. Hän tietää näkemykseni, emmekä me ole samaa mieltä tästä asiasta."
"Politiikassa toimivat ihmiset ovat olleet liian kauan huolissaan siitä, että eriävän mielipiteen takia voi tulla leimatuksi "pehmeäksi". Nyt on tärkeää kerätä rohkeutta oman mielipiteensä kertomiseksi."
Clegg kertoi poliitikkojen tietävän sen, että huumesota ei toimi, mutta hallituksessa samat ihmiset sanovat kaiken olevan hyvin.
"Meidän pitää nousta tavallisten brittien tasolle ja kertoa heille, minkä monet heistä jo tietävät: on tullut aika kokeilla jotakin uutta ja erilaista", hän jatkoi.
Clegg on pyytänyt liberaalidemokraatteja edustavan sisäasiainministeri Jeremy Brownea lähtemään tiedonkeruumatkalle Portugaliin, Amsterdamiin ja Latinalaiseen Amerikkaan. Hän kertoi edellisen Meksikon presidentin Calderonin myöntäneen hänelle yksityisesti, että siellä yritetty huumekunkkujen murskaaminen sotilaallisella voimalla on epäonnistunut vaatien 60 000 ihmishenkeä.
Cleggin mukaan Britannian pitäisi johtaa kansainvälistä keskustelua, vaikka hän ei suosikaan täyslaillistamista. Hänen mielestään hallussapitämisen dekriminalisointi olisi ratkaisu samalla kun käydään salakuljettajien ja diilereiden kimppuun.
Hysteria pois
Komitean puheenjohtaja, kansanedustaja Keith Vaz sanoi, ettei komitea vaatinut dekriminalisointia, vaan niiden politiikan muotojen tutkimista, jotka ovat osoittautuneet toimiviksi muualla.
"Meidän pitää poistaa hysteria huumepolitiikan tutkimisesta ja tarkastella kahta hyvin tärkeää asiaa. Ensiksi ja tärkeimpänä uhrit - ne jotka joutuvat huumekauppiaiden ja huumeiden käyttäjien uhreiksi. Toiseksi tässä järjestelmässä toimivien rikollisuus."
"Meidän pitää olla tiukkoina niitä kohtaan, jotka joutuvat vankilaan ja aloittavat huumeiden käytön vankilassa. Meidän pitää saada uusintarikollisuus laskemaan, mutta meidän pitää myös tutkia tarkkaan muita järjestelmiä."
"Selvitettyämme vuoden ajan Britannian huumepolitiikkaa on meille selvinnyt se, että monet sen osista eivät toimi ja ne pitää tutkia tarkkaan. Meillä ei ole enää varaa potkia tätä palloa kentän ulkopuolelle. Ehdotimme kuninkaallisen komitean perustamista takarajana vuosi 2015."
Rubert Murdochin omistama The Sun-lehti kirjoitti pääkirjoituksessaan laillistamisesta. Murdochin esikuva Milton Friedman kannatti myös laillistamista. Hän havaitsi sen, kuinka kieltolain kannattajilla on kannettavanaan vuosikymmenien onnettomuuksien, rikollisuuden ja kärsimyksen taakka. He tulevat häviämään, koska historian vuorovesi on heitä vastaan, eikä heidän puhemiehillään ole mitään hyödyllistä tarjottavanaan.
Indonesian hallitus on päättänyt vaihtaa strategiaa huumeiden käytön kitkemiskampanjassaan. Maassa ei enää kohdella huumeiden käyttäjiä rikollisina, vaan sen sijaan keskitytään tehostamaan haittoja vähentäviä ohjelmia. Oikeusministeri tiedotti, että uusi strategia toteuttaa paremmin vuoden 2009 huumelain tarkoitusta sen suojellessa huumeiden käyttäjien ihmisoikeuksia ja pitäessä heitä enemmänkin uhreina kuin rikollisina.
Nuorempi oikeusministeri Marwan Effendy kertoi uuden lain vaativan lähettämään huumeriippuvaiset vankiloiden sijaan hoidettaviksi uudelleenkoulutuskeskuksiin.
"Uudempi laki on erilainen vuoden 1997 lakiin verrattuna, jonka nojalla huumeiden käyttäjiä pidettiin rikollisina, joille pitää antaa vankeutta", selitti Marwan.
Politiikan muutoksella aiotaan suojella huumeriippuvaisten ihmisoikeuksia. Indonesia ratifioi vuonna 2005 kansainvälisen ihmis- ja poliittisia oikeuksia koskevan sopimuksen (ICCPR), jossa vaaditaan, ettei huumeiden väärinkäytön uhreja vangita.
Marwan kertoi myös, että hallitus aikoo keskittyä haittoja vähentäviin ohjelmiin opittuaan sen, ettei huumeiden käyttäjiä vangitsemalla voiteta mitään.
Indonesian yliopiston ja huumetoimiston yhteisessä tutkimuksessa havaittiin maassa olleen 3,3 miljoonaa huumeiden käyttäjää vuonna 2008. Tämä määrä nousi 3,8 - 4,2 miljoonaan vuonna 2011. Tutkimuksessa varoitettiin, että huumeiden käyttäjien määrä voi nousta 5,1 - 5,6 miljoonaan vuoteen 2015 mennessä, ellei hallitus aloita järkeviä toimenpiteitä.
"Huumeiden käyttäjien määrä ei ole siis laskenut, vaikka olemme rankaisseet heitä ankarasti", Marwan jatkoi.
Useissa kehittyneissä maissa, kuten Australiassa, huumeiden käyttäjiä ja riippuvaisia lähetetään hoitolaitoksiin ammattilaisten hoidettaviksi. Vuoden 2009 lailla Indonesia yrittää omaksua tämän menetelmän.
Uutta lakia säädettäessä huomioitiin myös se, kuinka maan rangaistuslaitoksista on tullut huumeiden jakelukeskuksia. Viime vuosina poliisi on paljastanut huumeiden salakuljetusoperaatioita, joita on johdettu kalterien takaa.
Advocacy Group for Drugs Policy -kansalaisryhmän keräämän tiedon perusteella Indonesian 132 000:sta vangista 40% on säännöllisiä huumeiden käyttäjiä. Uuden lain mukaan vankilat varataan vain huumeiden salakuljettajille.
Lain mukaan huumeiden salakuljettajien tuomiot vaihtelevat neljän vuoden vankeudesta kuolemantuomioon. Poliisin edustajan mukaan he ovat luomassa mekanismeja, joilla erotetaan käyttäjät salakuljettajista.
Poliisilla on vaikeuksia erottaa huumeiden käyttäjä huumeriippuvaisesta niin että voitaisiin määritellä millaiseen hoitolaitokseen hän kuuluu.
"Tällä hetkellä voimme vain luottaa epäillyn omaan tunnustukseen ja tarkastella fyysisiä tunnusmerkkejä", poliisin edustaja selitti.
Indonesiasta valitus YK:n erityisraportoijalle
Indonesian yliopiston lainopillinen tiedekunta, Atmajayan katolinen yliopisto ja Community Legal Aid Institute jättivät kokoamansa raportin huumepolitiikan ihmisoikeusloukkauksista YK:n ihmisoikeuksian erityisraportoijalle.
Raportissa on analyysi Indonesian huumelaeista ja käytännön toimenpiteistä mukaan lukien poliisin käyttämä väkivalta ja väärinkäytökset huumeita käyttäviä ihmisiä kohtaan. Nämä ovat seurausta käytön kriminalisoimisesta ja käyttäjien pakkohoidosta.
Indonesian huumelait kuuluvat maailman ankarimpiin: salakuljetuksesta ja myymisestä langetetaan kuolemanrangaistus, joka voidaan muuttaa vankeudeksi. Australialainen nuori turisti Schapelle Corby jäi vuonna 2004 Indonesiaan kuuluvalla Balin saarella kiinni 4,2 kilon marihuanaerän kanssa. Hän olisi voinut saada kuolemantuomion, mutta kansainvälisen painostuksen jälkeen tuomari langetti hänelle 20 vuoden vankeustuomion. Vuonna 2012 hänen tuomiotaan lievennettiin viidellä vuodella Corbyn heikentyneen mielenterveyden takia.
Huumeiden käyttäjistä luotu myyttinen kuva on vaikuttanut kautta maailman siihen, millaista huumepolitiikkaa on toteutettu. Monet poliitikot pitävät kaikkia huumeiden käyttäjiä narkkareina. Siksi voi olla vaikea uskoa, että keskimäärin huumeita käyttävät ovat paremmin koulutettuja ja työllistyneitä kuin ei-käyttäjät.
Huumesodan perusteluina käytetyt yleistykset peittävät näkyvistä huumeiden käytön monimuotoisuuden ongelmakäytöstä kokeilukäyttöön ja lukemattomiin muunnelmiin niiden välissä. Meksikossa tehdyssä laajassa tutkimuksessa paljastui käyttömuotojen ja -tapojen moninaisuus.
Tutkimukseen osallistui 429 ihmistä, joista 310 oli miestä ja 119 naista keski-iän ollessa 28,7 vuotta. Yli neljäsosa (27,9%) huumeiden käyttäjistä oli käynyt lukion ja yli puolet (54%) oli saanut yliopistollista koulutusta, mikä on yli Meksikon keskiarvon. Täysipäiväisessä työssä oli 69,9%, opiskelemassa 43,7% ja molempia teki 22,2%. Ainoastaan 9,9% ilmoitti olevansa työtön tai tekevänsä palkatonta työtä.
Tulokset näyttävät huumeiden käyttäjät odotettua myönteisemmässä valossa, mutta ne paljastavat myös huumeiden käyttöön liittyviä riskejä. Melkein 70% oli joutunut pidätetyksi ja sama prosenttiosuus ilmoitti joutuneensa poliisin kiristämäksi.
Tutkimuksessa selvitettiin huumeiden käyttäjien suhteita perheeseensä, oikeusjärjestelmään ja ystäväpiiriinsä sekä yhteyksiä huumemarkkinoihin ja muuhun Meksikon lainsäädännössä määriteltyyn rikollisuuteen.
Tutkimus paljasti sen, että huumeiden käyttäjistä luullaan enemmän kuin tiedetään. Onko väärille oletuksille perustuva huumepolitiikka silloin oikeaa?
Vähintäänkin huumepolitiikan muotoilussa tulisi tehdä enemmän sen eteen, että huumeiden käyttäjät integroitaisiin paremmin yhteiskuntaan, koska tässäkin tutkimuksessa tuli esille, että 91%:lla heistä oli päivätyö tai muuta aktiviteettia. Siksi heitä ei voi pitää rikollisina eikä sairaina.
Huumevalistuksessa kannabista on pidetty porttina huumeiden käyttöön, mutta käyttäjien kokemukset ja nyt julkaistu tutkimus osoittavat muuta: kannabiksen käyttö vähentää muiden päihteiden ja lääkkeiden käyttöä.
Addiction Research and Theory -tiedelehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan 75% lääkekannabiksen käyttäjistä kertoo korvanneensa kannabiksella reseptilääkitystään ja alkoholin sekä laittomien huumeiden käyttöään.
Neljästä Brittiläisessä Kolumbiassa toimivasta kannabisapteekista rekrytoitiin 404 potilaan joukko, joiden aineiden käyttöä seurattiin.
Tutkimuksen mukaan 41% korvasi kannabiksella alkoholin, 36% laittomien huumeiden ja 67,8% reseptilääkkeiden käytön. Tutkitut toivat esille kolme perussyytä muiden aineiden korvaamiselle kannabiksella: 67,7% mainitsi syyksi lievät vieroitusoireet, 60,4% vähäisemmät sivuvaikutukset ja lisäksi esille nousi oireiden parempi hallinta.
Kaikkiaan 75% tutkimukseen osallistuneista kertoi korvanneensa kannabiksella vähintään yhden aineen. Miehet kertoivat naisia useammin korvanneensa kannabiksellla alkoholin tai laittoman huumeen.
Vaikka tutkimuksissa on tullut esille se, että pieni osa kannabista käyttävästä väestöstä tulee siitä riippuvaiseksi, yhä kasvava tutkimusaineisto osoittaa, ettei kannabis ole pelkästään tehokas lääke monille potilaille, vaan että sillä voidaan myös päästä eroon ongelmakäytöstä.
Aihetta pitäisi tutkia lisää taloudellisten ja eettisten näkökohtien takia. Hyvä lähtökohta uusille tutkimuksille olisi kliinisten kokeiden aloittaminen sellaisten potilaiden kanssa, joilla on takanaan epäonnistuneita psykologisia tai farmakologisia vieroitushoitoja. Tämä lisäisi ymmärrystämme kannabikseen perustuvasta korvaushoidosta.
Vuonna 2010 Harm Reduction Journal -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan kannabista käyttävät vieroitushoitopotilaat edistyivät yhtä hyvin tai paremmin kuin ei-käyttäjät hoidon onnistumisella mitattuna.
Vuonna 2009 tehty tutkimus kalifornialaisen kannabisapteekin asiakkaista kertoi 40%:n käyttävän kannabista alkoholia korvaavana ja 26% käytti sitä korvaamaan aikaisemmin käyttämiään laittomia vahvoja huumeita.
Vuonna 2009 American Journal on Addictions -tiedelehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan kohtuullinen kannabiksen käyttö paransi opiaattiriippuvaisten vierottautumista Naltreksoni-hoidossa.
USA:n presidentti Obama katkaisi pitkään jatkuneen hiljaisuuden kannabiksesta ensimmäisessä haastattelussaan Coloradon ja Washingtonin osavaltioiden kannabiksen laillistamisen jälkeen. ABC TV:n haastattelussa Obaman puhetyyli on selvästi muuttunut aiempaa myönteisempään suuntaan: hän kertoi uuden hallituksensa laajempien asiakokonaisuuksien olevan vielä valmisteilla, mutta hänen mielestään viihdekäyttäjien pidättäminen osavaltioissa, joissa se laillistettiin, ei ole korkealla liittovaltion tärkeysjärjestyksessä.
"Meillä on isompia kanoja kynittävänä. Ei ole järkevää priorisoida korkealle viihdekäyttäjien kimppuun käymistä niissä osavaltioissa, jotka ovat päättäneet laillistaa sen."
Vielä ensimmäisellä kaudellaan Obama puhui kannabiksesta käyttäen puhetyylinään halventavaa leikinlaskua. Puhetyylin muuttuminen asiallisemmaksi oli huomattavissa Amerikan valtioiden järjestön (OAS) kokouksessa huhtikuussa 2012, jolloin Obama sanoi vastauksena Latinalaisen Amerikan maiden johtajien esittämään huumepoliittiseen kritiikkiin, että se on "oikeutettu keskustelun aihe".
Marihuana eli kannabis on USA:n huumelainsäädännössä asetettu ensimmäiseen luokkaan huumausaineena, jonka kasvatus, jakelu, hallussapito ja käyttö ovat rikoksia. Samaan luokkaan on laitettu heroiini, LSD ja ekstaasi, joilla sanotaan olevan korkea väärinkäyttöpotentiaali.
Nyt tarvitaan keskustelua!
Obama kertoi haastattelussa, ettei hän aio "tässä vaiheessa" kannattaa kannabiksen kaikenkattavaa laillistamista. Mutta hän nosti esille suuren yleisön vahvan mielipiteen muutoksen tässä asiassa sekä hallituksen rajalliset voimavarat perusteluina aloittaa hakemaan sovitteluratkaisua huumeiden käytöstä rankaisemiseen. Obama selvensi myös presidentin roolia tässä asiassa.
"Tämä on vaikea ongelma, koska kongressi ei ole vieläkään muuttanut lakia. Minä johdan toimeenpanevaa puolta ja meidän odotetaan noudattavan lakia. Joten nyt tarvitaan keskustelua siitä, kuinka me saamme toimimaan yhdessä liittovaltion lait, joiden mukaan kannabis on liittovaltiotasoinen rikos, osavaltioiden lakien kanssa, joiden mukaan se on laillista."
Obama kertoi vuonna 1995 julkaistussa muistelmakirjassaan Dreams from My Father, että hänellä oli tapana polttaa marihuanaa lukiokavereidensa kanssa. Ryhmä tunnettiin nimellä Choom Gang. Poliitikon urallaan Obama on aina vastustanut marihuanan laillistamista ja yrittänyt vähätellä omaa kannabiksen käyttöään.
"Tein nuorena paljon sellaisia asioita, joita kadun nyt. Mielipiteeni on se, että ylipäänsä päihteiden käyttö ei ole hyväksi lapsille ja nuorille, eikä myöskään yhteiskunnalle. Haluan ehkäistä huumeiden käyttöä."
Aikaisemmin tänä vuonna antamassaan haastattelussa Obama sanoi:
"En ole koskaan sitoutunut antamaan marihuanan suuren mittakaavan kasvatukselle ja myymiselle vapaita käsiä - ja syynä on yksinkertaisesti liittovaltion lainsäädäntö."
"Se on hämärää aluetta, jossa suuren mittakaavan kaupalliset tuottajat ovat kasvattavinaan lääkekannabista käyttäjille, mutta joissakin tapauksissa tavaraa on mennyt viihdekäyttäjille. Tällaisissa tilanteissa on vaikeaa mennä kertomaan oikeusministeriölle, että tämä nyt sattuu olemaan vastoin lakia, mutta me haluamme sinun katsovan toiseen suuntaan. Tällaista me emme aio tehdä."
"Mutta kun katsotaan huumekunkkujen toimintaa, väkivaltaa aiheuttavia ihmisiä, kovia huumeita lapsillemme myyviä tyyppejä ja asuinalueidemme raunioitumista, ei ole epäilystäkään siitä, että meidän tulee jahdata näitä ihmisiä", Obama jatkoi.
"On järkevää tutkia sitä, kuinka pystyisimme ehkäisemään lastemme huumeiden käyttöä ja ylipäänsä sekaantumista päihteiden käyttöön. Meillä olisi paljon tehtävää julkisen terveydenhoidon ja huumehoidon puolella."
Liittovaltion virallinen kanta tulossa
Oikeusministeriö on jatkanut kannabisapteekkien ratsaamista niissäkin osavaltioissa, missä se on laillista. Asiantuntijoiden mukaan liittovaltio on ratsaillut jopa agressiivisemmin kuin Obaman edeltäjä George W. Bush. Presidentti sanoi haastattelussa pyytäneensä oikeusministeri Eric Holderia ja oikeusministeriötä tutkimaan liittovaltion huumelakien ristiriitaa osavaltioiden lainsäädännön kanssa.
Oikeusministeri Holder lausui omassa haastattelussaan:
"Liittovaltion lain ja osavaltioiden lain välillä on nyt jännitettä. Olettaisin meidän antavan oman poliittisen lausuntomme aika pian."
"Tähän liittyy joukko asioita, joita meidän täytyy harkita. Niiden joukossa ovat huumeiden käytön vaikutukset nuorisoon ja meidän sopimuksissa annetut sitoumukset muiden valtioiden kanssa."
Käytön rankaisemisesta luopuminen ensi askel?
Senaattori Patrick J. Leahy, joka johtaa kongressin lainsäädäntökomiteaa, kertoi hallussapitoa koskevan lain lieventämisen tulevan harkintaan vuoden 2013 alusta.
"Yksi vaihtoehto olisi säätää liittovaltion huumelakiin poikkeus, joka sallisi alle unssin määrän hallussapidon niissä osavaltioissa, joissa se on laillista", Leahy kirjoitti Valkoisen talon huumetoimiston johtajalle, ns. huumetsaarille, Gil Kerlikowskelle.
Leahy kysyi kirjeessään huumetsaarilta, että "mitä vakuuksia hallinto aikoo antaa niille osavaltioiden virkamiehille, jotka joutuvat käsittelemään kannabiksen jälleenmyyntilupia, etteivät he joudu liittovaltion syytettäviksi osavaltion lakien mukaisista velvollisuuksista?"
Leahyn mukaan Obaman kommentit "heijastavat tervettä järkeä. Tiukissa taloudellisissa olosuhteissa haluan pitää lain täytäntöönpanon tähtäimen väkivaltarikollisuudessa. Nyt osavaltioiden ja liittovaltion kannabislakien välillä on ristiriitaa ja tarvitsemme lisää tietoa ja laajaa keskustelua tärkeysjärjestyksestämme."
Liittovaltion huumesodan arvostelijoiden mielestä Obaman ja Leahyn kommentit ovat merkki hallinnon tiukan kannabisvastaisuuden loppumisesta.
"Nämä ovat alustavia askeleita oikeaan suuntaan. Obama sanoi, että tarvitsemme keskustelua ja se on hyvin lupaavaa", sanoi Drug Policy Alliance -järjestön toiminnanjohtaja Ethan Nadelmann.
Jimmy Carter ja Bill Clinton Obaman tukena laillistamisessa
Molemmat elossa olevat demokraattisen puolueen edelliset presidentit, Jimmy Carter ja Bill Clinton, ovat tulleet julkisuuteen kannattamaan huumepolitiikan muutosta ja kannabiksen laillistamista. Molemmat esiintyvät Global Commission on Drugs Policy -järjestön työstä kertovalla dokumentilla Breaking the Taboo.
Dokumentin ensi-illan jälkeen jälkeen Jimmy Carter osallistui kotiosavaltiossaan Georgiassa pidettyyn Captain Planet Foundationin keskustelufoorumiin, jonka CNN TV-kanava esitti.
Juontaja Suzanne Malveaux kysyi Carterin kantaa kannabiksen laillistamiseen.
"Olen sen puolella. Se on ihan OK. Se ei ehkä tapahdu Georgiassa ihan heti, mutta me voimme tutkia sitä, mitä Washingtonin osavaltiossa esimerkiksi Seattlessa alkaa tapahtumaan ja hallituksemme ja kansalaiset voivat arvioida aiheutuuko siitä ongelmia vai ei", Carter vastasi.
"Portugalissa dekriminalisoitiin kaikki huumeet muutama vuosi sitten ja huumeiden käyttö on laskenut dramaattisesti, eikä ketään vangita käytön vuoksi."
"Mielestäni on hyvä kokeilla muutamissa paikoissa ympäri maailman ja USA:ssa myös muutamien osavaltioiden on hyvä ottaa aloite ja kokeilla jotakin uutta. Tällä tavalla maamme on kehittynyt viimeiset 200 vuotta. On kyse siitä, että muutamissa osavaltioissa kokeillaan ja tällä perusteella olen asian puolesta."
"Ollessani presidenttinä pidin vuonna 1979 yhden pääpuheistani huumeista ja vaadin marihuanan dekriminalisointia. Vaadin siis vuonna 1979 dekriminalisointia enkä laillistamista pitääkseni ihmiset poissa vankilasta pelkästään kannabissavukkeen polttamisesta."
Demokraattinen puolue presidentin takana
Newarkin pormestari ja tuleva kuvernööriehdokas demokraattisen puolueen edustajana Cory Booker kertoi Huffington Postin haastattelussaan kantansa kannabikseen ja huumepolitiikkaan.
"Lääkekannabis, tottahan toki kyllä. En ymmärrä sitä, että ympäri osavaltiota apteekeissa ja rohdoskaupoissa myydään paljon myrkyllisempiä, vaarallisempia ja haitallisempia lääkkeitä ja silti me takerrumme tähän yhteen lääkkeeseen emmekä haluaisi sallia edes sen lääkekäyttöä nyt kun reseptilääkkeitä käytetään Adderallista alkaen kautta maan. Mutta haluan mennä vielä pitemmälle.... huumesodan takia.
Olemme saaneet todistaa niin järkyttävän paljon kansallisia resursseja uhrattavan huumesotaan, joka on muuttanut niin monien ihmisten elämän vankeuteen ja köyhyyteen tuomituksi.
Olen todistanut omassa kaupungissani huumesodan olevan valtava ansa, eikä se ole ansa ainoastaan kiinnisaaduille ihmisille, se on ansa veronmaksajille, yhteisöille ja kaupungeille. Emme ole tehneet maatamme turvallisemmaksi tällä huumesodan hyökkäyksellä, emme ole vähentäneet maamme huumeriippuvaisten määrää. Meidän pitää muuttaa radikaalista puhettamme ja aloittaa huumeista ja erityisesti kannabiksesta puhuminen ihan eri tavalla.
Tätä keskustelua haluan olla mukana rakentamassa päästäksemme eroon siitä hulluudesta missä me nyt olemme - toiminpa sitten pormestarina, kuvernöörinä tai senaattorina."
Bookerin mielipiteet heijastavat Demokraattisen puolueen johtohahmojen tämän hetkisiä tuntoja. Presidentti Obamalla tuntuu siten olevan ainakin oman puolueensa tuki takanaan suuresti odotetun muutoksen läpiviemiseen. Kansa on sanonut mielipiteensä kahdessa osavaltiossa ja monissa mielipidemittauksissa. Seuraavat neljä vuotta tulevat olemaan mielenkiintoinen kausi kannabiksen laillistamisessa.