Kannabiksen laillistamisen tsunami jatkuu

USA:n kongressin demokraattiedustajat Jared Polis Coloradosta ja Earl Blumenauer Oregonista toivat tiistaina 5.2. kongressin käsiteltäväksi historiallisen lakialoitteen kannabiksen tuotannon ja myynnin liittovaltiotasoisesta laillistamisesta niissä osavaltioissa, joissa sen käyttö on laillistettu.

Jared Polis esitti lakialoitteen nimeltään Ending Federal Marijuana Prohibition Act, jonka mukaan kannabista säädeltäisiin kuin alkoholia. Earl Blumenauer puolestaan esitteli liittovaltiotasoisen verotusehdotuksen kannabiksen tuotantoon ja vähittäiskauppaan nimeltään Marijuana Tax Equity Act.

Kannabista alettaisiin valvomaan kuten alkoholia ja lakialoitteiden mukaan kannabiksen valvonta siirretään USA:n huumepoliisilta, DEA:lta, uudelleen nimetylle Bureau of Alcohol, Tobacco, Marijuana and Firearms -virastolle.

"Coloradon ja Washingtonin äänestäjien päätös lopettaa osavaltioidensa kannabiskieltolaki oli vedenjakaja tämän valtion muutoksessa kohti järkiperäistä kannabislainsäädäntöä. Jäljellä on ristiriita liittovaltion ja osavaltioiden lakien välillä. Näillä historiallisilla toimenpiteillä yritetään ratkaista tämä ristiriita ja antaa osavaltioille valtaa päättää omasta kannabispolitiikastaan ilman että niiden tarvitsee pelätä liittovaltion sekaantumista", selittää NORML:n tiedotusjohtaja Erik Altieri.

Kongressiedustajat julkaisivat raportin liittovaltion kannabislainsäädännön kehittämisen tärkeydestä nimeltään A Path Forward: Rethinking Federal Marijuana Policy.

Siinä todetaan, että "nyt on tullut aika sallia osavaltioiden ja äänestäjien päättää siitä, kuinka he haluavat toimia kannabiksen kanssa. Nykyinen järjestelmä ei toimi. Se tuhlaa resursseja ja tuhoaa ihmisten elämän, vahingoittaa perheitä ja kokonaisia asuinalueita. Nyt pitää tarttua toimeen ja lopettaa tämä traaginen tuhlaaminen kokonaan."

Jared Polis ja Earl Blumenauer aikovat perustaa kongressiin järkevän huumepolitiikan työryhmän.

Suuret voitot valtiolle

Veroehdotuksen mukaan kannabiksen myyntiä verotettaisiin 50 prosentin myyntiverolla, minkä lisäksi kannabiksen tuottajat maksaisivat vuosittain 1000 dollarin ja muut yrittäjät 500 dollarin vuosimaksun.

Vuonna 2011 Yhdysvalloissa tehtiin 1,5 miljoonaa huumepidätystä. Näistä 660 000 oli kannabiksen hallussapidosta. Liittovaltion kannabislainsäädännön kustannukset ovat vähintään 5,5 miljardia dollaria vuodessa CATO-instituutin laskelmien mukaan. Pelkästään New Yorkin osavaltion kannabispidätysten aiheuttamat kustannukset ovat yli 75 miljoonaa dollaria.

"Tällä lakipaketilla voidaan saavuttaa vähintään 100 miljardin dollarin tuotto kymmenessä vuodessa", laskee Blumenauer.

Taistelu suuresta keskiluokasta

Tuoreen Huffington Post -lehden teettämän mielipidemittauksen mukaan 53% amerikkalaisista pitää huumesotaa täysin epäonnistuneena, vain 19% pitää sitä onnistuneena ja 28% on mielipiteestään epävarmoja. Demokraateista 46% pitää huumesotaa epäonnistuneena ja 24% onnistuneena. Republikaaneilla luvut ovat 46% ja 24%. Riippumattomista huumesotaa pitää epäonnistuneena jopa 68%. Koko väestöstä 30% pitää Obaman harjoittamaa huumepolitiikkaa onnistuneena ja 39% epäonnistuneena.

Kannabiksen laillistajien ja vastustajien suhteen käännyttyä jo selvästi laillistajien eduksi, ovat laillistamista vastustavat tahot julkistaneet kampanjansa tilanteen korjaamiseksi. Se on nimeltään Project Sam, ettei kenelläkään jäisi epäselväksi, mistä on kysymys: Setä Samulin pelastamisesta kannabiksen kirouksilta. SAM on oikeastaan lyhenne sanoista Smart Approach to Marijuana ja projektin tavoitteena on korjata laillistamisen lähettämä väärä viesti.

Obaman entinen huumepoliittinen neuvonantaja Kevin Sabet ja entinen demokraattinen edustajainhuoneen jäsen Patrick Kennedy perustivat Project SAM -kampanjan, joka ajaa joitakin samoja asioita kuin laillistamisliike. He vaativat mm. hallussapidon jonkinasteista hyväksymistä, valistuksen lisäämistä ja hoitoa riippuvaisille.

Patrick Kennedy, Kennedy-klaanin jäsen, on edesmenneen senaattori Ted Kennedyn poika ja entinen päihteiden ja huumeiden väärinkäyttäjä. SAM:n kotisivuilla Patrick Kennedy valistaa "tämän hetken tieteellisillä tutkimuksilla marihuanasta". Hänen toivelistallaan on tupakkateollisuuden kannabismarkkinoiden valtauksen estäminen, koska "se on laillistamisen väistämätön seuraus".

Project SAM:n ohjelman mukaan kannabiksen viihdekäyttö pysyisi lailla kiellettynä, vaikkakin pelkkien siviilirangaistusten, eli sakkojen tai huomautusten, uhalla. Tämä lähestymistapa jättäisi laittomat markkinat jäljelle, joista laillistamisliike nimenomaan haluaa eroon.

Project SAM yrittää luoda mielikuvan maltillisesta kolmannesta vaihtoehdosta kieltolain ja laillistamisen välille. Laillistamisen tarkastelu kuitenkin osoittaa, että yhteiskunnassamme on lukuisa joukko erilaisia laillistettuja tavaroita ja tekoja, joiden valvontaan ja säätelyyn sovelletaan erilaisia vaihtoehtoja.

"Ted Kennedyn kommentit marihuanasta kuulostavat melkein reefer madness -tyylisiltä. Patrick Kennedy on päättänyt lähteä kampanjoimaan sellaista päihdettä vastaan, jota melkein kaikki pitävät haitattomampana kuin niitä päihteitä, joiden kanssa hän on aikoinaan ollut tekemisissä. Patrick Kennedy olisi voinut antaa tärkeän panoksensa sen eteen, että saisimme vastuullisen kansanterveydellisen mallin laillisen kannabiksen käsittelyyn", kommentoi Drug Policy Alliancen toiminnanjohtaja Ethan Nadelmann.

Nadelmann luonnehti Project SAM:ia "just-say-no-ryhmittymän strategiseksi vetäytymiseksi".

Laillistamisesta on tullut USA:n politiikan valtavirtaa

USA:n senaatin vanhin demokraattinen senaattori ja lakivaliokunnan puheenjohtaja Patrick Leahy julisti vuoden 2013 toimintasuunnitelmasta kertovassa puheessaan Georgetownin yliopistossa huumesodan hävityksi. Puheessaan Leahy nosti esille vankien suuren lukumäärän, ankarat pakolliset minimirangaistukset, sekä liittovaltion käymisen kannabiksen kimppuun sen laillistaneissa osavaltioissa.

"Olemme vanginneet ihmisiä, joiden ei pitäisi istua vankilassa, ja tuhlanneet siihen rahaa, joka meidän olisi pitänyt sijoittaa aivan muualle."

Viime vuoden joulukuussa Leahy kirjoitti oikeusministeri Eric Holderille, että liittovaltion huumelakia on mahdollista muuttaa siten, että ihmisten sallitaan pitää hallussaan unssi marihuanaa ainakin niissä osavaltioissa, joissa se laillistetaan.

Leahy kuuluu demokraattisen puolueen raskaaseen sarjaan ja tällä kommentoinnillaan hän liittyy muiden USA:n demokraattisen puolueen johtohahmoihin, jotka ovat tulleet julkisuuteen tuomiten sekä huumesodan että kannabiksen kieltolain.

Yhdysvaltain entiset presidentit Bill Clinton ja Jimmy Carter sekä joukko Latinalaisen Amerikan presidenttejä allekirjoittivat äskettäin The Global Initiative for Drug Policy Reform -aloitteen, joka esiteltiin 17.11.2011 Britannian parlamentin ylähuoneessa.

Sabetin ja Patrick Kennedyn perustama Project SAM kuvastaa marihuanan laillistamiskeskustelun asemia Yhdysvalloissa: laillistamisesta on tullut valtavirtaa ja demokraattisen puolueen "vilttisarja" yrittää korottaa osakkeitaan jatkamalla vanhaa kieltolakimentaliteettia.

Havaiji ja muut osavaltiot seuraavat perässä

Havaiji voi liittyä piankin Coloradon ja Washingtonin seuraan kannabiksen käytön laillistaneina osavaltioina kansanedustaja Joe Soukin esiteltyä uuden lakialoitteen osavaltion parlamentille.

Lakialoite sallisi yli 21-vuotiaiden pitää hallussaan unssin kannabista ja kasvattaa tietyn määrän kasveja omaan käyttöön. Laki sallisi myös jälleenmyyntipisteiden avaamisen ja luvanvaraisen kasvatuksen myyntiin.

Lakialoitteen kannattajien mukaan se toisi osavaltiolle lisää verotuloja ja toisaalta säästäisi rahaa: "Laillistaminen säästäisi kolme miljoonaa dollaria rikoslain aiheuttamia kustannuksia ja toisaalta tuottaisi yksitoista miljoonaa dollaria tai jopa enemmän verotuloja", kertoi Havaijin Drug Policy Action Groupin edustaja Pamela Lichty. Lakialoite perustuu Coloradossa voittaneeseen lakialoitteeseen, jossa marihuanan käyttö laillistettiin aikuisille.

Tuoreen mielipidemittauksen mukaan Havaijin asukkaiden enemmistö kannattaa marihuanan laillistamista, valvontaa ja verotusta.

Lopuista osavaltioista Pennsylvania, Oregon, Kalifornia, Nevada, Rhode Island, Maine, Alaska ja Vermont voivat laillistaa kannabiksen hyvinkin pian. Myös Virginia, Massachusetts, New Hampshire, Arizona, Montana ja Minnesota kuuluvat niihin osavaltioihin, joissa laillistamista harkitaan.

Lähde: NORML Blog 5.2.2013, Time 6.2.2013, Huffington Post 18.1. ja 17.1.2013, Project SAM, Beckley Foundation 10.1.2013, L.A.Weekly 3.1.2013, ThinkProgress Justice 17.1.2013, CNN 16.1.2013 ja Hawaii News Now 19.1.2013

 

Ethan Nadelmann vs Kevin Sabet ottavat yhteen Fox News:llä:

URL: http://www.tusky.fi/uutiset/473-kannabiksen-laillistamisen-tsunami-jatkuu

Kannabis ei sittenkään vahingollista kehittyville aivoille?

Uutisoimme viime vuonna tutkimuksesta, jonka mukaan kannabiksen käytön aloittaminen nuorena laskisi henkilön älykkyysosamäärää. Suomalaiset tiedotusvälineet innostuivat uutisoimaan tutkimuksesta osoituksena siitä, että kannabis "vaurioittaa aivoja pysyvästi" alkoholin tapaan. Uusin tutkimus asettaa nämä tulokset kyseenalaiseen valoon.

Kyseessä saattaa olla jälleen kerran kannabiksen laittoman statuksen aiheuttama ylitulkinta: tuoreen tutkimuksen mukaan kannabiksen käytön ja älykkyyden heikentymisen välistä yhteyttä todisteleva aiempi tutkimus sivuuttaa kulttuuri- ja ympäristötekijät, koska niitä on vaikeampi asettaa tutkimuskohteeksi.

Proceedings of the National Academy of Sciences, joka julkaisi viimevuotisen tutkimuksen, julkaisi myös tämän tuoreen tutkimuksen, jonka mukaan täysin kannabikseen liittymättömät tekijät ovat molempien, sekä kannabiksen käytön että ÄO:n muutoksen, takana.

Molemmissa tutkimuksissa analysoitiin samaa Uuden Seelannin ns. Dunedin aineistoa, jossa on seurattu Dunedinin kaupungissa vuosina 1972 - 73 syntyneistä koottua tuhannen ihmisen joukkoa.

Ekonomisti Ole Røgeberg Oslon kauppakorkeakoulusta suoritti uudestaan aineistosta tehdyn analyysin älykkyysosamäärän ja kannabiksen käytön välillä.  Røgeberg havaitsi aikaisemmassa analyysissä löydetyn kausaaliyhteyden olevan virheellinen ja todellisen suhteen olevan nolla. Røgebergin arvion mukaan aikaisemmassa tutkimuksessa käytetty metodologia oli vinoutunutta ja sen pohjalta tehdyt johtopäätökset perustelemattomia.

Aikaisemmat samasta aineistosta tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet, että alhaisempaan sosioekonomiseen asemaan kuuluneet henkilöt aloittavat muita todennäköisemmin kannabiksen käytön nuorella iällä ja tulevat muita todennäköisemmin siitä riippuvaiseksi. Tämä vaikutus yhdessä huonompien koulutusmahdollisuuksien kanssa voi aiheuttaa korrelaation kannabiksen käytön ja ÄO:n välillä.

Røgebergin mukaan alempaan sosioekonomiseen asemaan kuuluvat osoittavat ÄO:n laskua iän myötä ja hakeutuvat tai ajautuvat henkisesti vähän vaativille aloille. He hakeutuvat selvästi harvemmin yliopistoon ja selvästi useammin ruumiillisiin töihin kuin korkean sosioekonomisen aseman ihmiset.

On yksinkertaisesti halvempaa ja helpompaa syyttää kannabista, kuin tehdä yhteiskunnallisille ongelmille jotakin konkreettista. TuSKY jää odottamaan suomalaisten tiedotusvälineiden reagoimattomuutta.

Lähde: Nature 14.1.2013

URL: http://www.tusky.fi/uutiset/478-kannabis-ei-sittenkaeaen-vahingollista-kehittyville-aivoille

Vääntö lääkekannabiksen luokittelusta USA:n lainsäädännössä jatkuu

USA:n huumelainsäädännön perustana oleva huumeluokitus pysyy ennallaan tuoreen USA:n liittovaltion vetoomustuomioistuimen päätöksen mukaan ja USA:n huumepoliisilla, DEA:lla, säilyy edelleen oikeus määritellä kannabiksen lääkinnällinen vaikutus.

Vetoomus kannabiksen uudelleenluokittelemiseksi USA:n huumelainsäädännön perustana olevassa huumeluokituksessa (CSA) sai kielteisen päätöksen USA:n vetoomustuomioistuimessa 22.1.2013. Oikeus päätti äänin 2 - 1, että Americans For Safe Access -kansalaisjärjestöllä (ASA) on oikeus nostaa oikeusjuttu USA:n liittovaltiota vastaan, mutta oikeus asetti vetoomuksen perustelut kyseenalaiseksi väittäen, ettei kannabiksen lääketieteellisestä tehosta ole "riittävästi oikein suoritettuja tutkimuksia".

Vetoomustuomioistuimen päätös ei siten ota kantaa kannabiksen lääkinnälliseen vaikutukseen, vaan USA:n huumepoliisin DEA:n pätevyyteen arvioida kannabiksen lääkinnällistä vaikutusta. Päätöksen mukaan DEA:lla on edelleen oikeus päättää huumeena pitämänsä kannabiksen lääkekäytöstä, mikä on ehkä lainmukaista, mutta järjenvastaista politiikkaa.

Vuonna 2002 ASA jätti DEA:lle anomuksen yhdessä kansalaisjärjestöjen yhteenliittymän Coalition for Rescheduling Cannabis kanssa kannabiksen uudelleenluokittelemiseksi sen lääkekäytön tunnustamiseksi. Tämä anomus hylättiin vuoden 2011 heinäkuussa sen jälkeen, kun ASA haastoi Obaman hallinnon oikeuteen vastauksen viivyttämisestä.

DEA epäsi anomuksen sillä perusteella, että "tällä hetkellä kannabiksen lääkekäytölle ei ole Yhdysvalloissa hyväksyttyä perustetta ja olemassaoleva rajallinen tieteellinen näyttö ei riitä perustelemaan kannabiksen uudelleenluokitusta USA:n huumelainsäädännössä".

Anomuksen tekijät pyysivät tämän jälkeen liittovaltion vetoomustuomioistuinta tutkimaan DEA:n perustelua väittäen, että DEA:n päätös oli mielivaltainen ja epäluotettava sen todetessa, ettei "kannabiksella ole tällä hetkellä hyväksyttyä lääkinnällistä käyttöä" ja että "sillä on suuri väärinkäyttöpotentiaali". Oikeusistuinta pyydettiin palauttamaan asia DEA:lle uudelleenharkittavaksi.

USA:n liittovaltion vetoomustuomioistuimen käsittelyssä tutkittiin ensimmäinen kerran yli 20 vuoteen sitä, onko kannabiksen uudelleenluokittelemiseksi tarpeeksi tieteellistä todistusaineistoa.

"Sen kiistäminen, ettei kannabiksen lääkinnällisestä tehosta ole riittävästi näyttöä, merkitsee suuren määrän hyvin tehtyjen tutkimusten hylkäämistä. Oikeusistuin on valitettavasti Obaman hallinnon kanssa nostanut tasoa siitä, mikä on "riittävän hyvin tehty tutkimus" jatkaen hallituksen pallottelua asiassa", selitti ASA:n pääneuvonantaja Joe Elford.

ASA aikoo tutkia vetoomustuomioistuimen päätöstä ja viedä asian aina korkeimpaan oikeuteen. ASA aikoo vedota siihen, että Obaman hallinto soveltaa mielivaltaisia kriteerejä "lääketieteellisen tehon" määrittelemiseen pitääkseen kannabiksen CSA:n 1. luokassa vaarallisena huumeena vailla lääkinnällistä käyttöä. Hallitus vaatii nyt II- ja III-vaiheen kliinisiä kokeita lääkinnällisen tehon osoittamiseksi, kun taas ASA on johdonmukaisesti väittänyt yli 200 vertaisarvioidun tutkimuksen täyttävän nämä ehdot.

Lähde: Americans For Safe Access 22.1.2013 ja NORML 22.1.2013

URL: http://www.tusky.fi/uutiset/475-vaeaentoe-laeaekekannabiksen-luokittelusta-usanlainsaeaedaennoessae-jatkuu

Kansalaisaloite 74!

 Kannabiksen käytön ja hallussapidon rangaistavuudesta luopuminen

www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/74

Kansalaisaloite.fi-palveluun avattiin 23.1.2013 aloite, jossa kerätään kannattajia kannabiksen käytön ja hallussapidon rangaistavuudesta luopumiseen.

Mikälin kansalaisaloite saa taakseen vähintään 50 000 aloitetta kannattavaa Suomen kansalaista puolen vuoden aikana, eduskunnan on lain mukaan otettava aloite käsittelyyn. 

Kannata aloitetta täällä!

URL: http://www.suomenkannabisyhdistys.org/index.php/sky-blogi/944-kansalaisaloite

Rikos ja rangaistus

Oululainen vasemmistoliiton kaupunginvaltuutettu Paavo J. Heinonen syyllistyi huumerikokseen: hän oli maininnut Facebook-päivityksessään polttavansa kannabista silloin kun sitä hänelle tarjotaan. Perjantaina 25.1. paikallislehti Kaleva julkaisi Heinosen haastattelun, jossa hän rehellisesti kertoi suhteestaan kannabikseen.

Mihin pyrit kertomalla asian kertomisella?

"Asialliseen ja tasapuoliseen keskusteluun aiheesta."

Mitä mieltä olet suomalaisesta päihdekeskustelusta?

"Tiedotusvälineissä keskustelu kannabiksesta tuntuu useimmiten näyttäytyvän naiivina ja ennakkoluuloisena. Vaikka etanolin ja ja tupakan terveyshaitat todetaan moninkertaiseksi marihuanaan verrattuna, kohdellaan niitä silti positiivisemmin.

Muualla maailmassa dekriminalisaatiosta saatuja positiivisia kokemuksia (esimerkiksi Portugali) ei haluta kommentoida.

Laillistamattomista päihteistä keskusteltaessa liian usein keskitytään ainoastaan marginaali-ilmiöön eli ongelmakäyttöön, laillisista päihteistä keskusteltaessa keskitytään niin sanottuun normaalikäyttöön."

Heinosen mielestä kannabiksen käyttö pitäisi dekriminalisoida tai laillistaa.

"Ongelmakäyttäjiä voisi tällöin, kuten pitäisi, kohdella päihdeongelmaisina alkoholistien tapaan, eikä rikollisina. Kotikäyttökasvattajien sijasta myös poliisin resurssit vapautuisivat tällöin tutkimaan kansainvälisten rikollisjärjestöjen harjoittamaa huumekauppaa, johon liittyy paljon muutakin rikollisuutta."

Heinonen huomauttaa, ettei kukaan hänen tuntemistaan kannabiksen käyttäjistä ole hänen tietääkseen syyllistynyt väkivalta- tai omaisuusrikoksiin. "Kannabiksen kaupan tulisi toki olla vähintään yhtä tiukasti säädeltyä kuin alkoholin tai tupakankin", vaatii Heinonen.

Paavo Heinonen osui suomalaisen huumepolitiikan arkaan paikkaan eli kannabiskeskustelun kaksinaismoraaliin. Seuraavana päivänä huumepoliisi teki kotietsinnän Paavo Heinosen kotiin ja uutisen mukaan antoi tällöin suullisen huomautuksen.

Jääkiekko ja median huumepolitiikka

Oululainen päihdepsykiatri Pekka Laine oli samaa mieltä Heinosen kanssa itse asiasta, mutta kokemuksesta hän tiesi kertoa, kuinka kannabiskeskustelua Suomessa käydään:

"Olen monta kertaa nähnyt, kuinka ihminen sen jälkeen joutuu vainon kohteeksi. Avaus tuomitaan hippien hölinäksi, jolla yritetään laillistaa oma käyttö, eikä keskustelu siitä etene."

Kalevan pääkirjoitus aloitti juuri tällä tavalla nostaessaan esille Paavo Heinosen osallistumisen kaupunginvaltuuston istuntoihin aivan kuin asioilla olisi jokin syy-seuraussuhde.

Päätoimittaja kirjoittaa: "Nuorten ei siten kannata seurata boheeminoloisen Heinosen esimerkkiä, sillä merkintä huumausainerikoksesta voi aiheuttaa elämässä hankaluuksia myöhemmin." Näin päätoimittaja epäsuorasti myöntää sen, että kannabiksen suurin haitta on kieltolaki, mutta pääkirjoituksessa pidetään moitittavana sitä, että Heinonen olisi nuorison esimerkki.

Aiemmin samalla viikolla alkoi paljon suurempi kohu, kun tiedotusvälineet itse nostivat valtavan älämölön jääkiekkonuorista. Joku urheilulehti kertoi totena sitä, että kaksi kiekkoilijaa olisi antanut positiivisen kannabisnäytteen ja saanut silti jatkaa kiekkoilemista. Valtakunnan ykkösmediana itseään pitävä Helsingin Sanomat uhosi 23.1., että "Jos kärynneet eivät tule nopeasti julkisuuteen, joukkueen kaikki pelaajat kantavat huumehemmon leimaa."

Tämä kannabiskohu ylitti juttujen ja lukijoiden lukumäärällä Paavo Heinosen jutun moninkertaisesti ja osoittautui samalla tavalla ankaksi varsinaiselta sisällöltään: edelleenkään kukaan ei tiedä, oliko näytteet positiivisia vai negatiivisia tai oliko mitään näytteitä ikinä missään ollutkaan. Kohu oli puhtaasti valtamedian luoma ja ylläpitämä.

Varmaan kaikilla on vielä tuoreessa muistissa yli vuosikymmenen kestänyt ja kaikella tapaa häpeällinen hiihtoliiton dopingsotku. Siksi uutisointia saattoi seurata ihmetellen, että aikovatko urheilupomot ja valtamedia taas vetää itsensä ja suuren yleisön vuosien turhaan rumbaan oikeudenkäynteineen ja ihmisuhreineen.

Hiihtoliiton skandaalin paljasti aikoinaan nuori toimittaja Riku Rantala. Urheilu on meillä liki valtionuskonto ja valtamedia vaikeni vuosikymmeniä urheilun ilmeiseltä dopingilta toistellen hurskaita iskulauseita kilpaurheilun pyhyydestä ja kannabiksen pahuudesta.

Valtamedia on uutisia julkaistessaan suuren valinnan edessä: toisaalta niiden pitäisi pitää huolta objektiivisesta ja puolueettomasta tiedonvälityksestä ja toisaalta niiden täytyy pitää huolta emokonserniensa tuloskehityksestä. Tästä jälkimmäisestä huolehtiessaan ne ovat mm. supistaneet toimituksellista henkilökuntaansa, mikä on automaattisesti johtanut niiden perustehtävän rapistumiseen. Tiedotusvälineet ovat mukana myös päihdekaupassa, minkä takia ne julkaisevat säännöllisin väliajoin uutisia alkoholin terveydellisistä vaikutuksista.

Oman tiedotusvälineensä ostanut Kone-miljonääri Niklas Herlin asetti valtamedian moraalisen ongelman kohdalleen omassa mielipidekirjoituksessaan:

"No millä pojat voisivat todistaa syyttömyytensä? Suomalainen media on tavoittanut heidän työnantajansa. Joukkueesta on kiistetty käryt. Näytteitä, positiivisia tai negatiivisia, A- tai B-testejä ei ole. Silloinhan olisi enää kysymys sanasta sanaa vastaan. Miksi sille tielle lähtisi?

Asiasta eniten mesoavat suomalaiset mediassa, liitoissa ja joukkueissa vakuuttavat aina toimivansa suomalaisen jääkiekon parhaaksi. Mutta ilmeisesti suomalaisilla jääkiekkoilijoilla ei ole niin väliä."

Niklas Herlin tuo esille suomalaisen huumepolitiikan todellisen luonteen: valtamedia, jääkiekkopomot ja huumetyöntekijät eivät ole oikeasti kiinnostuneita nuorista, vaan he ovat pelastavinaan jotakin abstraktia nuorisoa, jonka niskaan voi oksentaa omat ongelmansa. Konkreettinen todiste tästä on Oulun kaupungin huumehoidon budjetti, mikä on pienin Suomen suurien kaupunkien joukossa. Oulun huumepoliisilla sen sijaan on rajattomasti resursseja tehdä kotiratsioita Kalevan haastattelun takia, kuten Heinosen tapauksessa. Tämän kotietsinnän perusteet vaatisivat puolueettoman ihmisoikeustahon tutkintaa, mutta onko sellaista Suomessa?

Hiihdon doping-skandaalissa kilpahiihtäjät olivat kohun suurimmat kärsijät varsinaisten syyllisten pakoillessa ja kieroillessa vastuutaan. Heinonen ja jääkiekkopojat ovat tämän päivän kannabispolitiikan uhreja, jotka uhrataan epäonnistuneelle yhteiskuntapolitiikalle ja valtamedian levittämien valheiden uskottavuudelle.

Kannabispsykoosi ja korkea moraali

Koska kannabis on kiistattomasti haitattomampi päihde kuin tupakka tai alkoholi, pidetään kieltolakia pystyssä epämääräisellä psykoosiväitteellä.

Valtamedia turvautuu päihdekysymyksistä kirjoittaessaan vanhoihin myyttisiin selityksiin, joista esimerkkinä on Kalevan kirjoitus kannabiksen aiheuttamasta psykoosista.

Kaleva otsikoi juttunsa, että "Kannabis lisää psykoosioireiden riskiä nuorilla".

Ensimmäinen lause kuuluu: "Kannabiksen käytön nuorella iällä on todettu niin Suomessa kuin muualla lisäävän riskiä sairastua psykoosiin ja skitsofreniaan".

Jutun paperiversiossa selostetaan Pohjois-Suomessa tehtyä tutkimusta ja käytetään termiä psykoosin ennakko-oire, josta siirrytään sujuvasti psykooseihin ja skitsofreniaan. Toimittaja ei kuitenkaan kykene kertomaan mitään ongelman mittasuhteesta, onko kaikki skitsofrenia kannabiksen aiheuttamaa. Tätä reefer madness -myyttiä uutisella kuitenkin halutaan jatkaa.

Toimittajan oma teksti kuitenkin kumoaa uutisen: samassa artikkelissa todetaan, että pohjoisessa esiintyy enemmän skitsofreniaa kuin etelässä, vaikka etelässä käytetään enemmän kannabista. Tämä ilmeinen valistuksen ja todellisuuden välinen ristiriita on havaittu kaikissa huumesotaa käyvissä maissa: kannabiksen käyttö on länsimaissa "räjähtänyt käsiin", mutta skitsofrenian esiintyminen on pysynyt samana tai jopa vähentynyt.

Lopuksi toimittaja sorvaa vielä lauseen: "Sinänsä kannabiskeskustelu ei psykoosien yhteydessä ole kovin oleellinen asia, vaan vain yksi tekijä". Olisi hauska joskus tietää lauseen todellinen merkitys. Tietäneekö toimittajakaan.

Kerrottakoon toimittajalle ja muille asiantuntemattomille, että "psykoosin ennakko-oireet" ovat se perimmäinen syy käyttää kannabista. Siitä ovat syntyneet Dumasin Monte Christon Kreivi, lukuisat jazz-klassikot ja TV:n parhaat sketsit.

Kannabiksen laillistajia syytetään usein haittakeskustelussa "itsestäänselvien asioiden saivartelusta", mutta tällä uutisella toimittaja tekee karhunpalveluksen sekä päihdekeskustelulle että skitsofreniasta kärsiville, joiden sairauden myyttisyyttä kannabisvalistus on vain lisännyt, eikä purkanut.

Kannabiksen intomielisistä vastustajista esimerkkinä Matti Kyllönen kommentoi omassa blogissaan Heinosen tapausta käyttäen hyväksi juuri näitä epämääräisiä ja ristiriitaisia huhuja kannabiksen haitoista. Sotaa kokematon Kyllönen luonnehtii päihteiden käytön seurauksia "sotakorvauksiksi" tuleville sukupolville.

Mielipideosiossa Kyllönen paljastaa huumesodan todellisen merkityksen: "Kaikki tämä valmistaa tietä islamilaiselle diktatuurille. Sen tiedustelijat ovat jo syvällä yhteiskunnassamme. Tässä paketissa se, mistä mielestäni tässäkin asiassa on pohjimmiltaan kysymys."

Kyllönen tarjoaa itse ratkaisuksi nykyajan ongelmiin paluun 1800-luvun lestadiolaiseen ihanneyhteiskuntaan: "Herätysliikkeet, täällä Pohjois-Suomessa lestadiolaisuus, laskeutui puhurin tavoin alas pohjoisilta tuntureilta ja herätti koko Pohjois-Suomen uuteen nousuun."

Pohjois-Suomen lestadiolaisen herätysliikkeen keskuudessa on vuosikymmeniä harjoitettu pedofiliaa ja insestiä. Lestadiolaisten pedofiliaa tutkinut Teuvo Peltoniemi kirjoittaa omista kokemuksistaan:

"Sopii myös miettiä, miksi lestadiolaisliike pystyi pitämään vuosikymmeniä tämän yhteisen salaisuuden piilossa, vaikka liikkeeseen kuuluu etupäässä kunnollisia, mielestäni jopa erityisen hyviä ihmisiä, joilla on korkea moraali ja elämäntapa."

Selityksenä Peltoniemi tuo esille lestadiolaisliikkeen johtohahmojen, jotka ovat kaikki miehiä, harjoittaman vallankäytön, jolla kaikki saatiin vaikenemaan jopa tästä kaikkein tuomittavimmasta ja inhottavimmasta synnistä.

Korkean ja näytösluonteisen moraalin ihmisissä on aina jotakin epäilyttävää, jotakin mikä paljastui muutama vuosi sitten itävaltalaisen Fritzl-sedän tarinassa: hän vangitsi tyttärensä kellariin ja käytti seksuaalisesti hyväksi "pelastaakseen hänet huumeilta". Kalevan kannabiskohussa on koossa samat ainekset.

Tutkimuksissa on todettu se, että lapsena koettu seksuaalinen hyväksikäyttö aiheuttaa myöhemmällä iällä sekä mielenterveys- että päihdeongelmia. Pohjois-Suomen muuta maata korkeammat itsemurha- ja skitsofrenialuvut sekä päihdeongelmat saavat tästä luonnottoman selityksensä.

Sotatrauma ja syntipukkiteoria

Kannabis on sokaissut toimittajat ja urheilujengin inhimillisyydeltä ja järjeltä. Tällä tavalla Suomessa toimitaan kannabis-skandaalista toiseen. Miksi me toimimme tunteiden heitteleminä järkevän ja demokraattisen keskustelun sijaan talloen jalkoihimme juuri ne ihmiset, joita me niin juhlavasti julistamme pelastavamme?

Suomalainen sosiologi ja nykyaikaisen moraalin isä Edvard Westermarck osoitti jo 100 vuotta sitten, ettei inhosta ole moraaliksi. Ennen kuin tekoa voidaan sanoa vääräksi, sen täytyy saada aikaan muutakin pahaa kuin vain vastenmielisyyttä. Moraalin alkuperä on ihmisten sisäisissä tuntemuksissa ja tämän takia moraali kehittyy inhimillisen kehityksen myötä, eikä yhteiskunnan kuri- ja pakkotoimenpiteiden myötä.

Keskivertoihmiset uskovat aina omaavansa tiedon oikeasta ja väärästä, ja he pitävät yleisiä käsityksiä erehtymättöminä tiennäyttäjinä toiminnalleen. Huumepolitiikassa moraalisia uskomuksia on käytetty lähinnä kiilana ihmisten yhteisöllisyyttä vastaan. Meillä ei pitäisi olla mitään valittamista siinä, että on olemassa Paavo Heinosen kaltaisia ihmisiä, joiden tunteet nousevat perinteisiä tapasääntöjä vastaan.

Lapsena koettu seksuaalinen hyväksikäyttö on Pohjois-Suomessa selittävä tekijä sekä päihdeongelmille että mielenterveysongelmille. Näitä syntejä sovittavat nyt päihde- ja mielenterveysongelmaiset nuoret, jotka tuomitaan isiensä ja pappiensa syntien takia samalla kun heidän hoito laiminlyödään. Jos he yrittävät hoitaa itse itseään laittomilla subuilla, ei yhteiskunnalla ole muuta tarjottavaa kuin lisää kuria ja järjestystä.

Ongelma onkin se, mitä viranomaiset tekevät: jatkavatko he noitavainoaan vai alkavatko he ratkaisemaan kipeitä perusongelmia.

HS:ssa kirjoitettiin itsenäisyyspäivänä 6.12.2012 Suomen kokemasta sotatraumasta perheen tasolla: "Perheen sisällä kyky joustaa ja sietää erilaisuutta hävisi. Kysymys on kiduttajan ja uhrin välisestä asetelmasta. Sotakokemukset siirtyivät uudelle tantereelle."

Tämän näkökulman voi laajentaa koko yhteiskuntaan ja siihen, miten yhteiskunnassa käsitellään yhteisiä asioita. Kysymys ei ole vain yksittäisistä mielipiteistä, vaan kollektiivisesta tavasta ratkaista ongelmia.

Kannabiskeskustelussa pintaan nousee kansallinen kulttuuri ja psyyke, eikä rationaalinen tapa käsitellä ongelmaa. Siksi kannabis herättää suuria tunteita, mikä estää ongelmien ratkaisemisen. Kyllöselle ja hänen kaltaisilleen tärkeintä on olla oikeassa, mikä on juuri sitä patriarkaaista lestadiolaisuutta, joka on aiheuttanut ongelmat pohjoisessa!

Tässä kuviossa me kaikki toteutamme esi-isiemme meille langettamaa taakkaa, joka kulkee aina kolmanteen ja neljänteen sukupolveen raamatun opetusten mukaan. Rankaisemme satunnaisesti ja jätämme ongelmaiset hoitamatta. Oulu on tämän politiikan ääriesimerkki: huumepoliisilla on erillinen kannabisryhmä ja kaupunki käyttää vähiten rahaa huumehoitoon maamme suurista kaupungeista.

Tässä kuviossa kunnallisvaltuutettu Paavo Heinonen on silkka syntipukki, joka uhrataan lehdistönvapauden alttarille maan tavan vuoksi. Paavo Heinosella on tähän keskusteluun osallistuneista korkein moraali, koska hän osoitti aidosti altruistisia tunteita muiden ihmisten kokemia ongelmia kohtaan.

URL: http://www.tusky.fi/uutiset/477-rikos-ja-rangaistus

Onko marihuanan viljely kannattavaa Meksikon kartelleille?

Meksikon kartellien toimintaan vaikuttavat useat taloudelliset tekijät, joista yksi on marihuanan kasvatuksen ja sadonkorjuun sykli. Toinen on metamfetamiinin tuotannon kasvu teolliselle tasolle ja sen kartelleille tuottama taloudellinen voitto. Kartellien kansainvälistä toimintaa arvioitaessa tärkein tekijä on kuitenkin kokaiinikauppa.

Vaikka kannabiksen myynti on aina ollut tärkeä rahan lähde Meksikon kartelleille, ovat kokaiinikaupan tuottamat suuret voitot mahdollistaneet Meksikon kartellien kasvamisen nykyisen kaltaisiksi voimatekijöiksi. Kokaiinikaupan tuottamat miljardit eivät ole ainoastaan motivoineet kartelleja laajentumaan kansainvälisiksi toimijoiksi, vaan nämä miljardit ovat rahoittaneet tämän muutoksen. Kokaiinivoitoilla ostetaan laivoja ja lentokoneita, palkataan salakuljettajia ja salamurhaajia sekä lahjotaan virkamiehiä ja poliitikkoja.

Kokaiinia voidaan tuottaa vain maantieteellisesti rajatulla alueella. Siksi kokaiinin salakuljetuskäytävät kasvatusalueilta kulutusalueille ovat elintärkeitä. Koska kokaiinin jälleenmyyntihinta on yli kymmenkertainen hankitahintaan verrattuna ja vielä isompi tuotantohintaan verrattuna, ei ole yllättävää, että Meksikon kartellien kilpailu salakuljetusreiteistä on tullut niin agressiiviseksi.

Kannabiksen osuus Meksikon kartellien taloudessa

Kannabis on selkeästi suosituin laiton päihde Yhdysvalloissa. Vuosikymmeniä Meksikon huumekartellit ovat tyydyttäneet tätä suurta kysyntää. Tämä johtuu osittain siitä, että kartelleilla on vain vähän rajoituksia kannabiksen tuotannolle. Hamppu menestyy erilaisissa ilmastotyypeissä ja ympäristöissä vähäisellä ylläpidolla ja vuodessa voidaan kasvattaa useampikin sato. Tämän seurauksena useat kartellit kuten Los Zetas, Sinaloan kartelli, Gulf-kartelli ja La Familia Michoacana salakuljettavat kannabista Yhdysvaltoihin.

Nämä edut eivät kuitenkaan päde vain Meksikossa ja siksi kartellit eivät pysty kontrolloimaan Yhdysvaltojen markkinoita samassa mittakaavassa kuin muiden huumeiden tuotannossa. Koska kannabista voidaan käytännöllisesti katsoen kasvattaa missä vain, niin mikään yksittäinen ryhmä ei voi hallita sen tuotantoa kokonaisuudessaan omassa maassaan puhumattakaan muista valtioista. Tämä tilanne pakottaa kartellit kilpailemaan paisuvaa kotimaista kannabiksen tuotantoa vastaan Yhdysvalloissa ja tämä tekee kannabiskaupasta vähemmän tuottavan bisneksen kuin metamfetamiinin, kokaiinin ja heroiini valmistamisesta ja myynnistä.

Suuri kysyntä, helppo tuotanto

Suurin piirtein 17,4 miljoonaa ihmistä Yhdysvalloissa myönsi käyttäneensä kannabista vuonna 2010 tehdyssä valtakunnallisessa huumeiden käyttöä selvittäneessä tutkimuksessa. Lukua voidaan verrata siihen, että 7 miljoonaa ihmistä käytti reseptilääkkeitä laittomasti, 1,5 miljoonaa kokaiinia, 353 000 amfetamiinia ja 200 000 heroiinia. Kannabiksen tuotannon helppous takaa riittävän tarjonnan.

Hampun kasvattaminen ei ole erityisen monimutkaista toisin kuin kokaiinin, metamfetamiinin tai heroiinin tuotanto. Yleisimmin kannabiksen tuottamiseen käytettyjen lajikkeiden viljely voi tapahtua sekä ulkona että sisätiloissa ja erilaisissa ilmastoissa. Itseasiassa hamppua kasvatetaan ulkona valtaosassa Meksikon maantieteellisistä alueista, tosin kartellien viljelykset esiintyvät pääasiassa Sierra Madren alueella. Kannabista voidaan tuottaa kolme satoa vuodessa, mikä mahdollistaa runsaan tarjonnan. Vaikka monimutkaiset hampun viljelymenetelmät ovat massatuotannossa yleisiä, niin pienen määrän kasvattaminen omaan käyttöön ei ole sen kummempaa kuin huonekasvin hoitaminen.

Meksikossa tuotanto ajoittuu kolmen kasvatuskauden mukaan keväälle, kesälle ja syksylle. Sadonkorjuut ajoittuvat siten helmi- ja huhtikuun välille, heinäkuun puolivälistä elokuuhun ja syyskuusta joulukuuhun. Viljelysykli siemenestä sadonkorjuuseen kestää 9 - 29 viikkoa, jonka aikana kasvattajan täytyy tehdä tietyt asiat. Kun kasvit ovat päässeet taimivaiheen ohi, kasvattaja erottelee urospuoliset kasvit pois naaraspuolisten joukosta (naaraspuolisissa on suuremmat THC-pitoisuudet, mikä laskee mikäli ne pölyttyvät ja tuottavat siemeniä). Sadonkorjuun aikana kukinnot leikataan irti kasveista tai kasvit kerätään kokonaisina. Kukinnot yleensä kuivataan seuraavan 12 tunnin aikana, jotta vältyttäisiin home- ja sienikasvustojen muodostumiselta. Tämä voidaan suorittaa suurissa erissä kunhan tila ja lämpötila ovat siihen sopivat. Sadon kuivaaminen liian hitaasti tai nopeasti vaikuttaa tuotteen laatuun.

Jos kannabiksen tuotantoa verrattaisiin vaikka huipputekniseen amfetamiinin tuotantoon, niin nämä vaiheet ovat suhteellisen yksinkertaisia ja niihin kelpaavat vajaataitoisemmatkin työntekijät. Tämän seurauksena kannabiksen tuotanto Meksikossa on pystynyt kasvamaan samaa tahtia Yhdysvaltojen kasvavan kysynnän kanssa.

Meksikolainen tarjonta

Tarkat tilastot ovat vaikeasti hankittavissa ja saadut luvut eivät ole suoraan verrannollisia satoisuuden vaihtelun takia jättäen siten paljon arvailun varaan. Esimerkiksi ulkokasvatuksessa yhden kasvin tuottavuus voi vaihdella kymmenistä grammoista yli kahteen kiloon. Muuttuvat tekijät kuten satoisuus, kasvunopeus ja viljelyn edellytykset voivat myös vaikeuttaa arviointia, joten tuotetun kannabiksen määrä hehtaaria kohti voi vaihdella suurestikin.

Yhdysvaltojen viranomaisten virallisten arvioiden mukaan Meksikossa olisi todennäköisesti viljelty hamppua 12 000 hehtaarilla vuonna 2008, mikä olisi tuottanut suunnilleen 21 500 tonnia kannabista. Arviot Meksikon vuosittaisesta kokonaistuotannosta vuodesta 2005 vuoteen 2009 ovat nousseet jyrkästi 5600 hehtaarista 17 500 hehtaariin. Vuoden 2011 heinäkuussa Meksikon viranomaiset takavarikoivat 120 hehtaarin viljelmän Baja Californiassa, minkä arvioitiin tuottavan 120 tonnia kannabista. Tämä oli suurin Meksikon viranomaisten koskaan suorittama kannabisratsia.

Silti meksikolaiset kartellit eivät yksin hyödy kannabiksen helposta tuottamisesta. Siinä missä meksikolaiset kartellit hallitsevat Yhdysvaltojen heroiinimarkkinoita, niin kannabiksen kohdalla se ei onnistu.

Kilpailu Yhdysvalloissa

Yhdysvaltojen kotimainen kannabistuotanto on räjähdysmäisessä kasvussa. Oikeusministeriön mukaan kannabiskasveja takavarikoitiin Yhdysvalloissa 4 209 086 kappaletta vuonna 2005, kun taas vuonna 2010 niitä takavarikoitiin jopa 10 329 185, johon sisältyi 462 419 kasvia sisäkasvatuksista. Toisin kuin tiiviimmin esiintyvät pellot Meksikossa, laittomat kannabiksen ulkokasvatukset ovat Yhdysvalloissa yleensä hajautuneet pitkin metsiä, jotta ne pysyisivät salassa viranomaisilta. Arvioiden mukaan yhdysvaltalainen tuottaja kasvattaa 200 - 1600 kasvia hehtaarilla, mikä tarkoittaisi sitä, että vuonna 2010 hamppua olisi takavarikoitu 6455 - 51 645 hehtaarilta. Tästä voidaan päätellä, että Yhdysvaltojen tuotanto on verrattavissa Meksikon tuotantoon.

Yhdysvalloissa tuotanto todennäköisesti kasvaa lisääntyvän kysynnän ja Yhdysvaltojen kannabislakien höllentymisen takia. Samaan aikaan kun kannabiksen kasvattaminen ja hallussapito ovat laittomia liittovaltiotasolla, niin useat osavaltiot ovat säätäneet lakeja, jotka sallivat kannabiksen kasvatuksen ja käytön ihmisille, joilla on tietynlainen sairaus tai huono terveydentila. Vuonna 1996 Kaliforniassa hyväksyttiin lakialoite 215, mikä suojaa ihmisiä, jotka kasvattavat ja käyttävät kannabista lääkärin valvonnassa. Siitä lähtien on tullut muitakin osavaltioita, jotka ovat säätäneet samankaltaisia lakeja.

Kartellien, kuten La Familia Michoacanan, on raportoitu sijoittavan Yhdysvalloissa tapahtuvaan kannabistuotantoon. Tällaisten investointien yleisyydestä ei ole tarkkaa tietoa, joskin Valkoisen talon huumetoimiston johtaja, huumetsaari Gil Kerlikowske sanoi joulukuussa 2011, että kartellien tuotanto on "suhteettoman suurta" muihin tuottajiin verrattuna. Yksi laillistamisen vaikutuksista voisi olla se, että kartellit huomaisivat järkevämmäksi siirtää tuotantoaan Yhdysvaltoihin.

Silti kartellien näkökulmasta suuri kilpailu alentaa kannabiksen tuotannon kannattavuutta. Tuotanto maksaa noin 165 dollaria kilolta, kun sen jälleenmyyntiarvo Yhdysvalloissa vaihtelee 1100 ja 13 000 dollarin välillä laadusta riippuen. Kannabiksen tuotannon kannattavuus on silti pientä verrattuna amfetamiiniin, kokaiiniin ja heroiiniin tuottamiseen. Vertailuksi voidaan ottaa metamfetamiinin jälleenmyyntiarvo katukaupassa vuodelta 2009, mikä vaihteli 19 720 ja 87 717 dollarin välillä kilolta. Kartellien pitää nostaa tuotannon volyymia roimasti tehdäkseen vastaavia voittoja kannabiksella, joten ne keskittyvät muiden huumeiden tuotantoon sen sijaan.

On vaikeaa arvioida tarkasti, kuinka paljon kartellien toiminnasta on kannabistuotannon varassa, kun vertailuun otetaan myös metamfetamiini, heroiini ja kokaiini. Kannabistuotanto tulee silti jatkossakin olemaan osa kartellien keskeistä toimintaa huolimatta sen rajallisesta tuottavuudesta.

Lähde: Stratfor 3.1.2013 ja Stratfor 15.3.2012

URL: http://www.tusky.fi/uutiset/469-onko-marihuanan-viljely-kannattavaa-meksikon-kartelleille

Uusin kannabisaloite sai lentävän alun

Kansalaisaloite.fi-palveluun avattiin 23.1.2013 aloite, jossa kerätään kannattajia kannabiksen käytön ja hallussapidon rangaistavuudesta luopumiseen.

Oikeusministeriön ylläpitämään kansalaisaloitepalveluun on lisätty aloite kannabiksen käytön ja hallussapidon rangaistavuudesta luopumisesta. Aloitteessa esitetään kannabiksen ja sen eri jalostusasteiden käytön sekä hallussapidon rangaistavuuden poistamista Suomen laista.

Aloitteen perusteluina esityksen tekijät tuovat esille mm. seuraavaa:

• Kannabiksen käytön ja hallussapidon kielto on perusteltu lähinnä huumevastaisten mielikuvien luomisella. Käytännössä laillinen kontrolli kohdistuu sattumanvaraisesti vain pieneen osaan käyttäjistä. Sen ylläpitäminen tuhlaa poliisin resursseja ja haittaa käyttäjiä.
• Huumekauppa on rikollisten käsissä. Kannabiksen dekriminalisaatio heikentää järjestäytyneen rikollisuuden kasvuedellytyksiä.
• Kannabiksen käyttö on yleistä. Kriminalisointi ei ole estänyt sitä yleistymästä. ("18 vuodessa suomalaisten huumeiden käyttö on yleistynyt ja käyttöön on tullut joukko uusia aineita. Eniten on lisääntynyt kannabiksen käyttö. Viime vuosina siitä on tullut suosittua erityisesti 25-34 -vuotiaiden nuorten aikuisten miesten keskuudessa, joista vuonna 2010 runsaat neljäkymmentä prosenttia ilmoitti kokeilleensa kannabista ainakin kerran elämässään.")
• YK on ilmoittanut tukevansa huumausaineiden dekriminalisointia.
• Huumausaineiden rangaistavuuden poistamisella on saavutettu hyviä tuloksia Portugalissa. Huumekuolemat ja HIV-tartunnat ovat vähentyneet, eikä huumeiden käyttö ole lisääntynyt.
• Kannabiksen dekriminalisaatio Suomessa noudattaisi yleiseurooppalaista ja yhdysvaltalaista trendiä ongelmakäyttäjien hoitamisessa käytöstä rankaisemisen sijaan.
• Dekriminalisointi lopettaisi kansanryhmän demonisoinnin ja vainoamisen.

Mikäli aloite saa kuuden kuukauden aikana vähintään 50 000 äänioikeutettua kannattajaa, se päätyy eduskunnan käsiteltäväksi. Kannatusilmoituksia voi kerätä myös paperille ja siihen on käytettävä oikeusministeriön vahvistamaa lomaketta, joka täytyy tulostaa A4-kokoisena valkoiselle paperille. Paperiversio kannatusilmoituksesta tulee toimittaa aloitteen vastuuhenkilöille.

Kannabiksen dekriminalisointia varten aloitettu kansalaisaloite on alle viikossa kerännyt jo yli 10% kannatuksen. Aloite keräsi kahdessa vuorokaudessa yli 2000 allekirjoitusta.

- Dekriminalisointi noudattaa kansainvälistä trendiä huumesodan ja käyttäjien alistamisen lopettamiseksi. Tämä vähentäisi huumekaupassa pyörivän rahan määrää ja tekisi ongelmakäyttäjistä potilaita rikollisten sijaan, kommentoi aloitteen edustaja Mika Isomaa.

Kansalaisaloite-palvelun suosion yhtäkkinen kasvu näkyy myös muissa aloitteissa. Kannatusilmoitukset-palveluun on laadittu kätevä graafi, josta näkee kansalaisaloitteiden keräämät äänet.

Samaan aikaan Avoimessa ministeriössä työstetään ehdotusta konkreettiseksi lakimuutokseksi, joka voidaan ottaa lain työstämisen pohjaksi sitten, kun kansalaisaloite on viety eduskuntaan.

- Kyseinen aloite on käynnistetty yleisesti dekriminalisointia varten eli se on aloite siitä, että dekriminalisointiprosessi aloitetaan ylipäätään. Aloite ei määrittele dekriminalisoinnin muotoa ja lakimuutoksen jälkeisiä toimenpiteitä. Myöhemmin on tulossa Avoimen ministeriön varsinainen lakiluonnos, joka määrittelee prosessia tarkemmin.

Aloitetta on myös hieman kritisoitu sen puutteellisen määrittelyn ja sen vuoksi, ettei sitä ole työstetty riittävän laajalti ja pitkään. Isomaa kommentoi tähän, ettei yksinkertaisesta asiasta päättäjien kanssa keskustelussa saa olla liian isoa julkaisukynnystä.

- Tämän aloitteen tavoite on siis käynnistää muutos mahdollisimman varhain. Se on niin löyhästi määritelty, että siinä olevia ääniä pitäisi voida käyttää suoraan tulevassa, Avoimessa ministeriössä kehitettävässä, tarkemmassa aloitteessa. Tunnustan silti, että hoppuilimme hieman, koska halusimme käyttää tilaisuuden hyväksi Kansalaisaloite-palvelun saadessa enemmän kirjautumisia muidenkin aloitteiden tukijoilta - tämän vaikutus näkyy hyvin kannatusilmoitukset -palvelun graafissa.

- Lisäksi toivomme, että aloitteemme tuo ihmisiä Avoimen ministeriön puolelle keskustelemaan lakimuutoksesta.

URL: http://www.tusky.fi/uutiset/474-uusin-kannabisaloite-sai-lentaevaen-alun