Ensimmäisen kerran modernin historian aikana ovat USA:n senaattorit esittäneet teollisen hampun kaupallisen tuotannon laillistamista.
Helmikuun puolivälissä senaattorit Mitch McConnell, Jeff Merkley, Rand Paul, and Ron Wyden esittelivät lakialoitteen Senate Bill 359, joka muuttaisi USA:n huumelainsäädäntöä siten, että teollinen hamppu erotettaisiin marihuanan määrittelystä. Tämä lainmuutos sallisi liittovaltion aloittaa lupien myöntämisen hampun kaupalliselle hyödyntämiselle teollisuuden ja maatalouden raaka-aineena.
Senaattori Mitch McConnell edustaa republikaanista puoluetta ja hän vastusti aiemmin hampun vapauttamista.
"Olen nyt vakuuttunut siitä, että hampun viljelyn sallinen tulee olemaan myönteinen sysäys Kentuckyn maaseudun perheille ja taloudelle. Hamppua voidaan todellakin hyödyntää kaikessa vaatteista paperiin ja jos tästä saadaan vetoapua työpaikkojen luomiseen näinä vaikeina aikoina, se kuulostaa pelkästään hyvältä minun mielestäni."
Lakialoite 359 on rinnakkaisaloite lakiesitykselle House Bill 525:lle, jota kutsutaan myös Industrial Farming Act of 2013:ksi. Tällä lakialoitteella on 28 edustajan kannatus takanaan.
Kahdeksan osavaltiota - Colorado, Maine, Montana, Pohjois-Dakota, Oregon, Vermont, Washington ja Länsi-Virginia - on muuttanut omia lainsäädäntöjään siten, että sitä on voitu viljellä valvotusti kaupallisiin tarkoituksiin. Näiden uusien lakien hyväksyminen poistaa liittovaltion asettamat rajoitukset ja sallisi tuottajien tehdä työnsä ilman liittovaltion viranomaisten puuttumista asiaan.
Kongressin oman tutkimuksen mukaan vuodelta 2005 "USA on ainoa kehittynyt länsimaa, jossa teollinen hampun kasvatus ei ole sallittua".
Groningenin yliopiston lainopin professori Jan Brouwer sanoo Hollannin kaupunkien voivan kokeilla kannabiksen kasvatusta järjestäytyneen rikollisuuden lopettamiseksi.
Brouwerin mukaan liberaalikonservatiivisen turvallisuus- ja oikeusministeri Opsteltenin veto kunnallisia kannabiksen kasvattamoja vastaan on täyttä hölynpölyä. Yhä useampi kaupunki haluaa ratkaista kannabiskahviloiden "takaoviongelman" järjestämällä itse kannabiksen kasvattamisen. Tähän saakka Opstelten on hylännyt kaikki hakemukset kokeilujen aloittamiseksi.
Ministerin mukaan kansainväliset sopimukset kieltävät kannabiksen kasvattamisen säätelyn.
"Tässä ei ole mitään järkeä. Nuo kansainväliset säädökset ovat löysiä kuin minuutin muna. Tällä hetkellä kehitys menee Hollannin ohi joka puolelta", Brouwer sanoo. Hän viittaa Washingtoniin ja Coloradoon, joissa kannabiksen kasvatus laillistettiin juuri.
Hallituskoalition sosiaalidemokraatit ovat samaa mieltä Brouwerin kanssa.
"En pidä siitä, että USA:n osavaltiot ohittavat meidät tässä asiassa. Sosiaalidemokraatit haluavat laillistaa kasvatuksen ja ratkaista kannabiskahviloiden takaoviongelman. Mutta niin kauan kuin Opstelten on eri mieltä, emme pysty muuttamaan mitään", selittää sosiaalidemokraattien kansanedustaja Myrthe Hilkens.
Liberaalikonservatiivit, oikeistopopulistit ja kristilliset vastustavat kannabiksen laillista valvontaa Hollannin parlamentissa.
Vasemmistoliberaalisen D66-puolueen kansanedustajan Magda Berndsenin mukaan Brouwerin kritiikki osoittaa, ettei kunnallisille kokeiluille ole mitään vasta-argumenttia.
"Meillä on nyt mahdollisuus uudistaa Hollannin omituinen mietoja huumeita koskeva politiikka."
Brouwer on aiemmin arvostellut kovin sanoin Hollannin hallituksen suunnitelmia pakottaa kannabiskahvilat kieltämään ulkopaikkakuntalaisten ja ulkomaalaisten asiakkaiden vastaanottaminen. Hänen mielestään se on laitonta: poliitikot yrittivät laittaa voimaan sellaista lakia, jota ei pystytä noudattamaan ja joka on epätasa-arvoinen.
Hollannin harjoittama suvaitseva politiikka perustuu kahdelle kriteerille, jotka kannabiskahviloiden pitäjien täytyy muistaa: ei myyntiä alaikäisille eikä enempää kuin viisi grammaa päivässä yhdelle asiakkaalle. Brouwerin mukaan nämä ehdot ovat järkeviä ja laillisia. Kannabiskahviloiden pitäjien päätettävissä on sitten se, kuinka hän täyttää nämä ehdot ja lisäehtojen asettaminen heille on yksinkertaisesti väärin.
Kannabiskahviloiden pitäjät tekevät suuren palveluksen kansanterveydelle pitäessään kannabismarkkinat erillään kovien huumeiden markkinoista.
Synteettiset kannabinoidit eli virallisesti synteettiset kannabinoidireseptorivaikuttajat, SCRA:t, ilmestyivät huumemarkkinoille yli viisi vuotta sitten. Tätä huumepolitiikan aiheuttamaa uutta ilmiötä kutsuttiin myös Spice-ilmiöksi yhden tuotemerkin takia. On tärkeää todeta heti alkuun, että kyseiset tuotteet ovat ihmisillä testaamattomia, niiden haittavaikutuksista alkaa kertyä yhä enemmän todistusaineistoa ja ne saattavat olla todella vaarallisia.
Kyseiset aineet eivät ole kemiallisesti samanlaisia hampussa esiintyvien kannabinoidien kanssa ja siksi ne ovat laillisia ja niitä myydään mm. USA:ssa täysin vailla ikärajavalvontaa huoltoasemilla, kioskeissa, ns. smartshopeissa ja niitä saa tilattua netistä lukuisilta sivuilta. Niitä voidaan tuottaa useista erilaisista lähtöaineista, mutta niiden kemiallinen rakenne on sellainen, että ne voivat kiinnittyä ihmisen soluissa oleviin kannabinoidireseptoreihin aiheuttaen samankaltaisia oireita kuin THC ja vaikuttaen samoihin ihmisen elämisen kannalta elintärkeisiin ruumiintoimintoihin.
Synteettisten kannabinoidien haitoista ei löydy systemaattista tutkimusta eikä seurantaa ja näyttö niiden haitoista perustuu yksittäisiin tapauskertomuksiin. Teksasissa 17-vuotias Emily Bauer oli ostanut huoltoasemalta pussukan synteettistä kannabinoidia, polttanut sitä ystäviensä kanssa saaden vakavan aivohalvauksen, jonka seurauksena hän on osittain halvaantunut, sokea ja puhekyvytön.
Journal of Child and Adolescent Psychopharmacology -julkaisu raportoi New Jerseyssä kahdesta sairaalaan joutuneesta potilaasta, jotka olivat polttaneet synteettistä kannabinoidia ja saaneet keuhkovaurioita. Synteettisiä kannabinoideja myydään mm. sekoitettuna yrttivalmisteisiin, mutta ne ovat kemianteollisuuden tuottamaa valkoista pulveria, joka ei todellakaan sovellu poltettavaksi.
Synteettiset kannabinoidit eivät ole suosittuja kannabiksen käyttäjien keskuudessa. Englannissa tehdyn tutkimuksen mukaan alle 2 % kannabista käyttäneistä oli käyttänyt synteettistä kannabinoidia. Mutta kokemattomat nuoret käyttävät näitä aineita niiden helpon saatavuuden, laillisuuden ja huumetestien läpäisemisen takia.
Kannabiksen kieltolaki ajaa nuoria kokeilemaan kaikkia laillisia aineita, koska kieltäminen antaa niistä perverssillä tavalla harmittoman vaikutelman. Kieltolain kannattajathan puolustavat kieltolakia sillä, että kannabis on laitonta, koska se on haitallista. Tämä on tuhoisa viesti nuorisolle tieteellisen tutkimuksen osoittaessa laillisen tai laittoman statuksen olevan yhdentekevä aineen haitallisuuden suhteen.
Kieltäminen on väärää politiikkaa myös näitä aineita kohtaan, koska ne ovat itsessään kieltolain kukkasia. Kannabiksen käyttäjät eivät käyttäisi eivätkä kokeilisi niitä jos kannabista olisi valvotusti saatavilla. Ei enää lisätä haittoja, vaan laillistetaan kannabis.
Kalifornian yliopiston tutkijat kertovat, että kannabiksen vaporointi, eli höyrystäminen, voi lieventää neuropaattista kipua merkittävästi.
Neuropaattinen kipu eli hermovauriokipu on yksi pitkäaikaisen kivun muodoista. Neuropaattinen kipu voi esiintyä spontaanisti tai eri ärsykkeiden laukaisemana. Kipu voi olla jatkuvaa, useimmiten jäytävää tai polttavaa kipua tai sähköiskumaisia kiputuikkauksia. Myös kihelmöinti ja puutuminen ovat tyypillisiä oireita.
Nykyiset lääkkeet eivät ole tehokkaita näiden vaikeiden kiputilojen hoidossa, joista kärsii miljoonat ihmiset ympäri maailmaa.
"Neuropaattisen kivun hoitaminen lääkkeillä on valitettavan vaikeaa. Satunnaistetuissa kliinisissä tutkimuksissa on huomattu, että vain noin puolet potilaista saa merkittävää apua nykyisestä lääkehoidosta", kirjoittaa tutkimusta johtanut Barth Wilsey Journal of Pain –julkaisussa. Wilseyn mielestä tällaisessa tilanteessa onkin syytä tutkia epätyypillisten kipulääkkeiden, kuten kannabiksen, kipua lieventäviä vaikutuksia.
Tutkimuksessa 39 erilaisista neuropaattisista kivuista kärsivää potilasta vaporoi kannabista Volcano-vaporisaattorilla pieninä annoksina. Osalle potilaista annosteltiin THC-vapaata plaseboa. Vaporoinnilla voidaan välttää palamisprosessissa syntyviä myrkkyjä ja vähentää hengitysteihin kohdistuvaa ärsytystä.
Potilaat vaporoivat kannabista kolme kertaa parin viikon aikana. Tutkijat kertovat, että jo vähäisetkin annokset kannabista aiheuttivat 30 prosentin vähennyksen kivun intensiteetissä verrattaessa plaseboon. Kannabiksen kipua lievittävien ominaisuuksien huomattiin olevan samaa luokkaa perinteisten kipulääkkeiden, kuten opiaattien, kanssa. Tutkimuksessa käytetyt kannabisannokset olivat niin pieniä, ettei niistä aiheutunut potilaalle merkittävää päihtymyksen tunnetta.
"Vaporoitu kannabis voi olla tehokas vaihtoehto jo pieninäkin annoksina neuropaattisen kivun hoidossa", kertoi Wilsey. "Lääkärit, jotka haluavat auttaa potilasta, voisivat määrätä sitä pieninä annoksina kognitiiviset ja psykologiset sivuvaikutukset minimoiden. Tämä tutkimus vahvistaa aikaisempien tutkimuksien luomaa käsitystä siitä, että kannabis voi olla tehokas lääke tällaisten kiputilojen hoidossa."
Yli vuosikymmen sitten Yhdysvaltojen kansallinen terveysinstituutti (NIH) tiedotti, että neuropaattinen kipu on sairaus, jota on vaikea hoitaa nykyisillä lääkkeillä, mutta jonka hoitaminen kannabiksella näyttää lupaavalta. Äskettäin tutkijat todistivat myös synteettisen THC:n olevan tehokas lääke neuropaattisen kivun hoidossa, ja mikä parasta, se aiheuttaa vähemmän sivuoireita kuin perinteiset opiaattipohjaiset kipulääkkeet.
USA:n kongressin demokraattiedustajat Jared Polis Coloradosta ja Earl Blumenauer Oregonista toivat tiistaina 5.2. kongressin käsiteltäväksi historiallisen lakialoitteen kannabiksen tuotannon ja myynnin liittovaltiotasoisesta laillistamisesta niissä osavaltioissa, joissa sen käyttö on laillistettu.
Jared Polis esitti lakialoitteen nimeltäänEnding Federal Marijuana Prohibition Act, jonka mukaan kannabista säädeltäisiin kuin alkoholia. Earl Blumenauer puolestaan esitteli liittovaltiotasoisen verotusehdotuksen kannabiksen tuotantoon ja vähittäiskauppaan nimeltään Marijuana Tax Equity Act.
Kannabista alettaisiin valvomaan kuten alkoholia ja lakialoitteiden mukaan kannabiksen valvonta siirretään USA:n huumepoliisilta, DEA:lta, uudelleen nimetylle Bureau of Alcohol, Tobacco, Marijuana and Firearms -virastolle.
"Coloradon ja Washingtonin äänestäjien päätös lopettaa osavaltioidensa kannabiskieltolaki oli vedenjakaja tämän valtion muutoksessa kohti järkiperäistä kannabislainsäädäntöä. Jäljellä on ristiriita liittovaltion ja osavaltioiden lakien välillä. Näillä historiallisilla toimenpiteillä yritetään ratkaista tämä ristiriita ja antaa osavaltioille valtaa päättää omasta kannabispolitiikastaan ilman että niiden tarvitsee pelätä liittovaltion sekaantumista", selittää NORML:n tiedotusjohtaja Erik Altieri.
Siinä todetaan, että "nyt on tullut aika sallia osavaltioiden ja äänestäjien päättää siitä, kuinka he haluavat toimia kannabiksen kanssa. Nykyinen järjestelmä ei toimi. Se tuhlaa resursseja ja tuhoaa ihmisten elämän, vahingoittaa perheitä ja kokonaisia asuinalueita. Nyt pitää tarttua toimeen ja lopettaa tämä traaginen tuhlaaminen kokonaan."
Jared Polis ja Earl Blumenauer aikovat perustaa kongressiin järkevän huumepolitiikan työryhmän.
Suuret voitot valtiolle
Veroehdotuksen mukaan kannabiksen myyntiä verotettaisiin 50 prosentin myyntiverolla, minkä lisäksi kannabiksen tuottajat maksaisivat vuosittain 1000 dollarin ja muut yrittäjät 500 dollarin vuosimaksun.
Vuonna 2011 Yhdysvalloissa tehtiin 1,5 miljoonaa huumepidätystä. Näistä 660 000 oli kannabiksen hallussapidosta. Liittovaltion kannabislainsäädännön kustannukset ovat vähintään 5,5 miljardia dollaria vuodessa CATO-instituutin laskelmien mukaan. Pelkästään New Yorkin osavaltion kannabispidätysten aiheuttamat kustannukset ovat yli 75 miljoonaa dollaria.
"Tällä lakipaketilla voidaan saavuttaa vähintään 100 miljardin dollarin tuotto kymmenessä vuodessa", laskee Blumenauer.
Taistelu suuresta keskiluokasta
Tuoreen Huffington Post -lehden teettämän mielipidemittauksen mukaan 53% amerikkalaisista pitää huumesotaa täysin epäonnistuneena, vain 19% pitää sitä onnistuneena ja 28% on mielipiteestään epävarmoja. Demokraateista 46% pitää huumesotaa epäonnistuneena ja 24% onnistuneena. Republikaaneilla luvut ovat 46% ja 24%. Riippumattomista huumesotaa pitää epäonnistuneena jopa 68%. Koko väestöstä 30% pitää Obaman harjoittamaa huumepolitiikkaa onnistuneena ja 39% epäonnistuneena.
Kannabiksen laillistajien ja vastustajien suhteen käännyttyä jo selvästi laillistajien eduksi, ovat laillistamista vastustavat tahot julkistaneet kampanjansa tilanteen korjaamiseksi. Se on nimeltään Project Sam, ettei kenelläkään jäisi epäselväksi, mistä on kysymys: Setä Samulin pelastamisesta kannabiksen kirouksilta. SAM on oikeastaan lyhenne sanoista Smart Approach to Marijuana ja projektin tavoitteena on korjata laillistamisen lähettämä väärä viesti.
Obaman entinen huumepoliittinen neuvonantaja Kevin Sabet ja entinen demokraattinen edustajainhuoneen jäsen Patrick Kennedy perustivat Project SAM -kampanjan, joka ajaa joitakin samoja asioita kuin laillistamisliike. He vaativat mm. hallussapidon jonkinasteista hyväksymistä, valistuksen lisäämistä ja hoitoa riippuvaisille.
Patrick Kennedy, Kennedy-klaanin jäsen, on edesmenneen senaattori Ted Kennedyn poika ja entinen päihteiden ja huumeiden väärinkäyttäjä. SAM:n kotisivuilla Patrick Kennedy valistaa "tämän hetken tieteellisillä tutkimuksilla marihuanasta". Hänen toivelistallaan on tupakkateollisuuden kannabismarkkinoiden valtauksen estäminen, koska "se on laillistamisen väistämätön seuraus".
Project SAM:n ohjelman mukaan kannabiksen viihdekäyttö pysyisi lailla kiellettynä, vaikkakin pelkkien siviilirangaistusten, eli sakkojen tai huomautusten, uhalla. Tämä lähestymistapa jättäisi laittomat markkinat jäljelle, joista laillistamisliike nimenomaan haluaa eroon.
Project SAM yrittää luoda mielikuvan maltillisesta kolmannesta vaihtoehdosta kieltolain ja laillistamisen välille. Laillistamisen tarkastelu kuitenkin osoittaa, että yhteiskunnassamme on lukuisa joukko erilaisia laillistettuja tavaroita ja tekoja, joiden valvontaan ja säätelyyn sovelletaan erilaisia vaihtoehtoja.
"Ted Kennedyn kommentit marihuanasta kuulostavat melkein reefer madness -tyylisiltä. Patrick Kennedy on päättänyt lähteä kampanjoimaan sellaista päihdettä vastaan, jota melkein kaikki pitävät haitattomampana kuin niitä päihteitä, joiden kanssa hän on aikoinaan ollut tekemisissä. Patrick Kennedy olisi voinut antaa tärkeän panoksensa sen eteen, että saisimme vastuullisen kansanterveydellisen mallin laillisen kannabiksen käsittelyyn", kommentoi Drug Policy Alliancen toiminnanjohtaja Ethan Nadelmann.
Laillistamisesta on tullut USA:n politiikan valtavirtaa
USA:n senaatin vanhin demokraattinen senaattori ja lakivaliokunnan puheenjohtaja Patrick Leahy julisti vuoden 2013 toimintasuunnitelmasta kertovassa puheessaan Georgetownin yliopistossa huumesodan hävityksi. Puheessaan Leahy nosti esille vankien suuren lukumäärän, ankarat pakolliset minimirangaistukset, sekä liittovaltion käymisen kannabiksen kimppuun sen laillistaneissa osavaltioissa.
"Olemme vanginneet ihmisiä, joiden ei pitäisi istua vankilassa, ja tuhlanneet siihen rahaa, joka meidän olisi pitänyt sijoittaa aivan muualle."
Viime vuoden joulukuussa Leahy kirjoitti oikeusministeri Eric Holderille, että liittovaltion huumelakia on mahdollista muuttaa siten, että ihmisten sallitaan pitää hallussaan unssi marihuanaa ainakin niissä osavaltioissa, joissa se laillistetaan.
Leahy kuuluu demokraattisen puolueen raskaaseen sarjaan ja tällä kommentoinnillaan hän liittyy muiden USA:n demokraattisen puolueen johtohahmoihin, jotka ovat tulleet julkisuuteen tuomiten sekä huumesodan että kannabiksen kieltolain.
Yhdysvaltain entiset presidentit Bill Clinton ja Jimmy Carter sekä joukko Latinalaisen Amerikan presidenttejä allekirjoittivat äskettäin The Global Initiative for Drug Policy Reform -aloitteen, joka esiteltiin 17.11.2011 Britannian parlamentin ylähuoneessa.
Sabetin ja Patrick Kennedyn perustama Project SAM kuvastaa marihuanan laillistamiskeskustelun asemia Yhdysvalloissa: laillistamisesta on tullut valtavirtaa ja demokraattisen puolueen "vilttisarja" yrittää korottaa osakkeitaan jatkamalla vanhaa kieltolakimentaliteettia.
Havaiji ja muut osavaltiot seuraavat perässä
Havaiji voi liittyä piankin Coloradon ja Washingtonin seuraan kannabiksen käytön laillistaneina osavaltioina kansanedustaja Joe Soukin esiteltyä uuden lakialoitteen osavaltion parlamentille.
Lakialoite sallisi yli 21-vuotiaiden pitää hallussaan unssin kannabista ja kasvattaa tietyn määrän kasveja omaan käyttöön. Laki sallisi myös jälleenmyyntipisteiden avaamisen ja luvanvaraisen kasvatuksen myyntiin.
Lakialoitteen kannattajien mukaan se toisi osavaltiolle lisää verotuloja ja toisaalta säästäisi rahaa: "Laillistaminen säästäisi kolme miljoonaa dollaria rikoslain aiheuttamia kustannuksia ja toisaalta tuottaisi yksitoista miljoonaa dollaria tai jopa enemmän verotuloja", kertoi Havaijin Drug Policy Action Groupin edustaja Pamela Lichty. Lakialoite perustuu Coloradossa voittaneeseen lakialoitteeseen, jossa marihuanan käyttö laillistettiin aikuisille.
Tuoreen mielipidemittauksen mukaan Havaijin asukkaiden enemmistö kannattaa marihuanan laillistamista, valvontaa ja verotusta.
Lopuista osavaltioista Pennsylvania, Oregon, Kalifornia, Nevada, Rhode Island, Maine, Alaska ja Vermont voivat laillistaa kannabiksen hyvinkin pian. Myös Virginia, Massachusetts, New Hampshire, Arizona, Montana ja Minnesota kuuluvat niihin osavaltioihin, joissa laillistamista harkitaan.
Uutisoimme viime vuonna tutkimuksesta, jonka mukaan kannabiksen käytön aloittaminen nuorena laskisi henkilön älykkyysosamäärää. Suomalaiset tiedotusvälineet innostuivat uutisoimaan tutkimuksesta osoituksena siitä, että kannabis "vaurioittaa aivoja pysyvästi" alkoholin tapaan. Uusin tutkimus asettaa nämä tulokset kyseenalaiseen valoon.
Kyseessä saattaa olla jälleen kerran kannabiksen laittoman statuksen aiheuttama ylitulkinta: tuoreen tutkimuksen mukaan kannabiksen käytön ja älykkyyden heikentymisen välistä yhteyttä todisteleva aiempi tutkimus sivuuttaa kulttuuri- ja ympäristötekijät, koska niitä on vaikeampi asettaa tutkimuskohteeksi.
Proceedings of the National Academy of Sciences, joka julkaisi viimevuotisen tutkimuksen, julkaisi myös tämän tuoreen tutkimuksen, jonka mukaan täysin kannabikseen liittymättömät tekijät ovat molempien, sekä kannabiksen käytön että ÄO:n muutoksen, takana.
Molemmissa tutkimuksissa analysoitiin samaa Uuden Seelannin ns. Dunedin aineistoa, jossa on seurattu Dunedinin kaupungissa vuosina 1972 - 73 syntyneistä koottua tuhannen ihmisen joukkoa.
Ekonomisti Ole Røgeberg Oslon kauppakorkeakoulusta suoritti uudestaan aineistosta tehdyn analyysin älykkyysosamäärän ja kannabiksen käytön välillä. Røgeberg havaitsi aikaisemmassa analyysissä löydetyn kausaaliyhteyden olevan virheellinen ja todellisen suhteen olevan nolla. Røgebergin arvion mukaan aikaisemmassa tutkimuksessa käytetty metodologia oli vinoutunutta ja sen pohjalta tehdyt johtopäätökset perustelemattomia.
Aikaisemmat samasta aineistosta tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet, että alhaisempaan sosioekonomiseen asemaan kuuluneet henkilöt aloittavat muita todennäköisemmin kannabiksen käytön nuorella iällä ja tulevat muita todennäköisemmin siitä riippuvaiseksi. Tämä vaikutus yhdessä huonompien koulutusmahdollisuuksien kanssa voi aiheuttaa korrelaation kannabiksen käytön ja ÄO:n välillä.
Røgebergin mukaan alempaan sosioekonomiseen asemaan kuuluvat osoittavat ÄO:n laskua iän myötä ja hakeutuvat tai ajautuvat henkisesti vähän vaativille aloille. He hakeutuvat selvästi harvemmin yliopistoon ja selvästi useammin ruumiillisiin töihin kuin korkean sosioekonomisen aseman ihmiset.
On yksinkertaisesti halvempaa ja helpompaa syyttää kannabista, kuin tehdä yhteiskunnallisille ongelmille jotakin konkreettista. TuSKY jää odottamaan suomalaisten tiedotusvälineiden reagoimattomuutta.
USA:n huumelainsäädännön perustana oleva huumeluokitus pysyy ennallaan tuoreen USA:n liittovaltion vetoomustuomioistuimen päätöksen mukaan ja USA:n huumepoliisilla, DEA:lla, säilyy edelleen oikeus määritellä kannabiksen lääkinnällinen vaikutus.
Vetoomus kannabiksen uudelleenluokittelemiseksi USA:n huumelainsäädännön perustana olevassa huumeluokituksessa (CSA) sai kielteisen päätöksen USA:n vetoomustuomioistuimessa 22.1.2013. Oikeus päätti äänin 2 - 1, että Americans For Safe Access -kansalaisjärjestöllä (ASA) on oikeus nostaa oikeusjuttu USA:n liittovaltiota vastaan, mutta oikeus asetti vetoomuksen perustelut kyseenalaiseksi väittäen, ettei kannabiksen lääketieteellisestä tehosta ole "riittävästi oikein suoritettuja tutkimuksia".
Vetoomustuomioistuimen päätös ei siten ota kantaa kannabiksen lääkinnälliseen vaikutukseen, vaan USA:n huumepoliisin DEA:n pätevyyteen arvioida kannabiksen lääkinnällistä vaikutusta. Päätöksen mukaan DEA:lla on edelleen oikeus päättää huumeena pitämänsä kannabiksen lääkekäytöstä, mikä on ehkä lainmukaista, mutta järjenvastaista politiikkaa.
Vuonna 2002 ASA jätti DEA:lle anomuksen yhdessä kansalaisjärjestöjen yhteenliittymän Coalition for Rescheduling Cannabis kanssa kannabiksen uudelleenluokittelemiseksi sen lääkekäytön tunnustamiseksi. Tämä anomus hylättiin vuoden 2011 heinäkuussa sen jälkeen, kun ASA haastoi Obaman hallinnon oikeuteen vastauksen viivyttämisestä.
DEA epäsi anomuksen sillä perusteella, että "tällä hetkellä kannabiksen lääkekäytölle ei ole Yhdysvalloissa hyväksyttyä perustetta ja olemassaoleva rajallinen tieteellinen näyttö ei riitä perustelemaan kannabiksen uudelleenluokitusta USA:n huumelainsäädännössä".
Anomuksen tekijät pyysivät tämän jälkeen liittovaltion vetoomustuomioistuinta tutkimaan DEA:n perustelua väittäen, että DEA:n päätös oli mielivaltainen ja epäluotettava sen todetessa, ettei "kannabiksella ole tällä hetkellä hyväksyttyä lääkinnällistä käyttöä" ja että "sillä on suuri väärinkäyttöpotentiaali". Oikeusistuinta pyydettiin palauttamaan asia DEA:lle uudelleenharkittavaksi.
USA:n liittovaltion vetoomustuomioistuimen käsittelyssä tutkittiin ensimmäinen kerran yli 20 vuoteen sitä, onko kannabiksen uudelleenluokittelemiseksi tarpeeksi tieteellistä todistusaineistoa.
"Sen kiistäminen, ettei kannabiksen lääkinnällisestä tehosta ole riittävästi näyttöä, merkitsee suuren määrän hyvin tehtyjen tutkimusten hylkäämistä. Oikeusistuin on valitettavasti Obaman hallinnon kanssa nostanut tasoa siitä, mikä on "riittävän hyvin tehty tutkimus" jatkaen hallituksen pallottelua asiassa", selitti ASA:n pääneuvonantaja Joe Elford.
ASA aikoo tutkia vetoomustuomioistuimen päätöstä ja viedä asian aina korkeimpaan oikeuteen. ASA aikoo vedota siihen, että Obaman hallinto soveltaa mielivaltaisia kriteerejä "lääketieteellisen tehon" määrittelemiseen pitääkseen kannabiksen CSA:n 1. luokassa vaarallisena huumeena vailla lääkinnällistä käyttöä. Hallitus vaatii nyt II- ja III-vaiheen kliinisiä kokeita lääkinnällisen tehon osoittamiseksi, kun taas ASA on johdonmukaisesti väittänyt yli 200 vertaisarvioidun tutkimuksen täyttävän nämä ehdot.