Pakistanissa hasis ja Islam ovat sopusoinnussa

Kannabis ei vapaudu pelkästään Coloradossa ja Washingtonissa. Konservatiivisessa Karachissa jokaisen kuuluu olla pikkuisen pilvessä. Kadun lakaisija myy hasista sivubisneksenään - sen voi sihauttaa kuuluisan sufipyhimyksen haudalla, eikä kuolemanrangaistuksen pelko enää haittaa.

Karachissa 1400 vuotta vanha sufipyhimys Abdullah Shah Gazin vaikuttava hautamonumentti kohoaa kukkulalla Arabian meren rannalla. Torstai-iltaisin parrakkaat miehet ja peittävään pukuun pukeutuneet naiset tungeksivat toisistaan erotettuina mausoleumille. Odoteltuaan pitkissä jonoissa pääsevät he vihdoin laskemaan kukkaköynnöksiä ja sirottelemaan kukkien terälehtiä pyhimyksen haudalle hienoilla mosaiikeilla koristellussa salissa.

Abdullah Shah Gazi oli suoraan profeetta Muhammedista polveutuva sufimystikko, joka tunnettiin parantajan kyvyistään. Mausoleumi vetää ihmisiä läheltä ja kaukaa, paikalla on uskonnollisia johtajia lausumassa koraanin säkeitä ja muusikkoryhmiä esittämässä sielukkaita suufilaisia hymnejä.

Tämän syvästi uskonnollisen tapahtuman ympärillä leijuu paksu, kitkeränmakea hasiksen savun aromi.

Temppelin syvennyksissä istuksii perinneasuihin pukeutuneita miesryhmiä jakamassa hasissätkiä ja piippuja vetäen pitkiä hatseja ja passaten edelleen ohikulkeville. Jokainen on tervetullut tähän kommunaaliseen hasisjuhlaan. Miehet puhaltelevat runsaita savupilviä naputellen sormiaan musiikin rytmiin.

Palvojat kokoontuvat yhteen tunteakseen olevansa lähempänä jumalaa ja monet käyttävät tähän myös hasista. Tämä on karachilainen rituaali, joka juontaa juurensa pyhimyksen kuolemaan vuonna 773 ja joka on säilynyt näihin päiviin. Pakistanin tunnetuimmat henkilötkin vierailevat pyhäkössä.

Mausoleumi ei kuitenkaan ole mikään libertaarien kohtauspaikka, vaan Pakistanin sufismin pyhin paikka. Suurin osa naisista on pukeutunut burgaan, joista näkyy vain silmät. Miehet ja naiset eivät saa koskettaa toisiaan julkisesti. Poliisilla on pitkät puiset pamput kaikenlaisen sopimattoman käytöksen lopettamiseksi.

Muslimimaailman mittapuiden mukaan Pakistan on hyvin konservatiivinen maa. Alkoholi on kielletty. Naiset käyttävät yleensä huntua kodin ulkopuolella. Televisiossa sensuroidaan kaikki viattominkin seksin oloinen elokuvista ja sarjoista ennen lähetystä.

Huumeet ovat myös laittomia. Lain mukaan minkä tahansa huumeen myymisestä voi saada elinkautisen ja joissakin harvoissa tapauksissa heimojen vanhimmat ovat vaatineet huumeiden salakuljettajien julkista teloitusta. Karachissa sellaiset rangaistukset ovat harvinaisia.

Vaikka maan tärkeilevät poliisit noudattavatkin huumelakeja kovia huumeita vastaan, sivuuttavat he usein hasiksen. Kannabis on peräisin täältä ja kaukaisten ja vaikeakulkuisten vuoristoalueiden asukkaat kasvattavat sitä laajalti. Syksyn tuulessa kypsyy tuuheita pensaita, joista kurkottelee paksun kurkun mittaisia kukkalatvoja.

Pakistanin hallitus kielsi huumeet 1980-luvulla, jolloin diktaattori kenraali Zia ul Haq alistui Ronald Reaganin hallinnon painostuksen alla. Zian aikeiden rehellisyydestä ollaan montaa mieltä, koska tiedetään hänen ja hänen lähipiirinsä olleen Pakistanin huumekaupan huipulla. Tutkijat arvioivat, että ennen hänen kuolemaansa lentokoneen maahansyöksyssä vuonna 1988 70% Afganistanin tuottamasta oopiumista rahdattiin Pakistanin kautta. Nyt kaksi vuosikymmentä myöhemmin YK:n arvion mukaan 40% sadosta kulkee Pakistanin kautta.

Hasis on livahtanut valvonnan ohi kansainvälisen huomion seuratessa unikon viljelyä ja heroiinin salakuljetusta. Tosin löytyy poikkeuksiakin. Vuoden alussa poliisi löysi Karachissa ulkomaille tarkoitetun kymmenen tonnin hasiserän.

Hasis on viinimme

Pyhätön seinien sisäpuolella vallitsee omalaatuinen suvaitsevaisuus. Keppejään heiluttelevat poliisit eivät paljoa välitä laittomasta katkusta. Lukuunottamatta satunnaisia ratsioita poliisin ja hasiksen ystävien välillä vallitsee epävirallinen yhteisymmärrys, jota tosin auttaa pieni lahjonta. Yksi poliisi kertoo, että hän voi ansaita torstai-illan aikana kolmen kuukauden palkan.

Joka tapauksessa hasiksen käytön yleisyys tämän merkittävän uskonnollisen pyhätön alueella alleviivaa hasiksen asemaa Pakistanissa. Pyhätön ulkopuolella Karachin asukkaat ovat kyllästyneet ankariin lakeihin. Tuore selvitys huumeiden käytöstä Pakistanissa löysi yli 8 miljoonaa huumeriippuvaista, jotka käyttävät mm. heroiinia ja hasista.

Lähde: Global Post 27.3.2013

URL: http://www.tusky.fi/uutiset/502-pakistanissa-hasis-ja-islam-ovat-sopusoinnussa

Kannabis parantaa syövän - kunhan se monopolisoidaan ensin

GW Pharmaceuticals -yhtiö on jättänyt patenttihakemuksen syövän hoidosta kasviperäisillä kannabinoideilla samaan aikaan kun Yhdysvaltojen kansallinen syöpäinstituutti julkaisi sivuillaan uusia tutkimustuloksia, jotka vahvistavat aiempia käsityksiä kannabiksen syöpää parantavista ominaisuuksista.

Uutisoimme vuonna 2011, kuinka kannabiksen syöpää parantavista omaisuuksista on saatu lisää näyttöä ja kuinka USA:n liittovaltion syöpäinstituutti (NCI) sensuroi kotisivuillaan julkaistuja mainintoja kannabiksen käytöstä syövän parantamisessa.

Tuolloin liittovaltion närää herätti kohta, jossa todettiin lääkärien voivan määrätä kannabista myös syövän hoitoon, eikä pelkästään oireiden tai syöpähoitojen aiheuttamien haittavaikutusten lievittämiseen. USA:n liittovaltion kannabiskieltopolitiikkaa perustuu sille opille, että kannabiksella ei ole minkäänlaisia lääkinnällisiä vaikutuksia. Tunnetusti Obaman hallinto on käynyt lääkekannabispotilaiden kimppuun aivan yhtä kovalla kädellä kuin aikaisemmatkin presidentit.

Kannabiksen lääkekäytön luokittelusta väännetään USA:ssa kättä oikeudessa ja kongressissa.

Vuoden 2013 tammikuun 17. päivänä NCI:n kannabis ja syöpä -tiedostoa päivitettiin tuoreilla tuloksilla koe-eläin ja kudosviljelmätutkimuksista. Historiaa käsittelevälle sivulle lisättiin lista niistä osavaltioista, joissa kannabista saa laillisesti käyttää lääkkeenä lääkärin luvalla.

Sattumalta maaliskuun 7. päivä USA:n patenttivirasto, US Patent & Trade Office, otti vastaan GW Pharmaceuticals -lääkekehitysyhtiön lääketieteellisen patenttihakemuksen otsikolla "fytokannabinoidit syövän hoidossa" (United States Patent Appilication 20130059018).

Kannabiksen syöpää parantavat ominaisuudet tulivat julki jo vuonna 1975 USA:n liittovaltion kustantamassa tutkimuksessa, jonka tarkoitus oli todistaa kannabiksen haitat. Tutkimus julkaistiin NCI:n julkaisusarjassa (Anticancer activity of cannabinoids. Journal of the National Cancer Institute, Vol. 55, No. 3, September 1975, pp.597-602).

Vuonna 2003 USA:n liittovaltio patentoi kannabiksen antioksidanttina ja hermosoluja suojaavana aineena (Cannabinoids as antioxidants and neuroprotectants, US Patent 6630507).

GW Pharmaceuticals kertoo kotisivuillaan, että "yksi jännittävimmistä ja nopeiten kehittyvistä tutkimusaloista liittyy joidenkin kannabinoidien kykyyn ehkäistä tiettyjen syöpätyyppien ja kasvaimia ruokkivien verisuonien kasvua. Yhä kasvava määrä todistusaineistoa osoittaa kannabinoideilla, mukaan lukien sisäsyntyiset kannabinoidit, olevan syöpää parantavia ominaisuuksia".

Kannabiksen lääkekäytön hyväksyminen näyttää kulkevan suuryhtiöiden sanelemaan tahtiin: GW Pharmaceuticals -yhtiön takana on länsimainen lääketeollisuus eli Bayer, Novartis, Otsuka, Almirall ja Neopharm. Patentin hyväksyminen merkitsisi yhtiön kehittämän Sativex-suusuihkeen käytön laajentamista syövän hoitoon. Tähän asti hyväksytyt käyttökohteet ovat olleet pääasiassa MS-taudin oireiden lievitys.

USA:n huumepolitiikan uskottavuus ja toisaalta tieteellisen tutkimuksen uskottavuus ovat kietoutuneet lääkeyhtiöiden etuihin lääkekannabiksen hyväksymisessä. Potilaan etu näyttää aina jäävän viimeiseksi.

Lähde: NBC News 12.3.2013, Global News Wire 12.3.2013 ja Toke Signals 15.3.2013

URL: http://www.tusky.fi/uutiset/504-kannabis-parantaa-syoevaen-kunhan-se-monopolisoidaan-ensin

Huumepoliittinen komissio: laillistakaa!

Global Commission on Drug Policy (GCDP) piti aluekokouksensa Meksikon pääkaupungissa Meksiko Cityssä 6. - 7.3. Kokouksen teemana oli kansalaisten turvallisuus, huumepolitiikka ja aseiden valvonta. Kokoukseen osallistui valtioiden entisiä päämiehiä, hallitusten ministereitä ja virkamiehiä sekä asiantuntijoita.

Latinalaisesta Amerikasta on tullut kansalaisten turvallisuutta ja huumepolitiikkaa käsittelevän keskustelun keskus ja kokous keskittyi tämän muutoksen käsittelemiseen. Tavoitteena oli rakentaa "myönteinen toimenpidelista alueen asukkaiden turvallisuuden kohentamiseksi". Brasilian entinen presidentti Fernando Henrique Cardoso toimi kokouksen puheenjohtajana.

"Uusi lähestymistapa on suunnitella tasapainotettu ja tehokas politiikka, joka sopii kunkin maan omaan kulttuuriin ja tukee kansalaisten hyvinvointia ja turvallisuutta. Parin viime vuoden aikana keskustelua tukahduttaneet tabut on saatu rikottua ja huumepolitiikan vaihtoehdot on saatu esille ja nyt on tullut aika kehittää niitä ja luoda myönteinen toimenpidelista", Cardoso selitti tiedotusvälineille.

Kuluneiden parin vuoden aikana ryhmä Latinalainen Amerikan maita on nostanut huumepoliittisen keskustelun kansainväliselle tasolle haastaen kansainvälisen yhteisön pohtimaan kansainvälistä huumevalvontajärjestelmää uudesta näkökulmasta. Kolumbiassa, Meksikossa, Guatemalassa, Brasiliassa, Boliviassa, Uruguayssa sekä Keski-Amerikan valtioissa on saatu jo aikaan poliittisia ja lainsäädännöllisiä uudistuksia.

Ruma totuus huumesodasta

GCDP:n jäsenet Brasilian entinen presidentti Fernando Henrique Cardoso ja Sveitsin entinen presidentti Ruth Dreifuss julkaisivat New York Timesissa kannanoton YK:n huumevalvontakomission, CND:n, kokouksen alla. Cardoso ja Dreifuss nostavat esille huumesodan aiheuttamat laajat systemaattiset ihmisoikeusloukkaukset ja -rikokset:

"Tarkastelkaa pelkkiä numeroita: satoja tuhansia ihmisiä on suljettu keskitysleireille, missä he joutuvat väkivaltaisten rangaistusten kohteeksi. Miljoonia ihmisiä on vankiloissa. Satoja hirtetään, ammutaan tai teloitetaan muuten. Kymmeniä tuhansia joutuu hallituksen joukkojen tai muiden joukkioiden murhaamiksi. Kymmeniä tuhansia pahoinpidellään ja kidutetaan tietojen saamiseksi tai käytetään hyväksi hallituksen perustamissa tai yksityisissä "hoitolaitoksissa". Miljoonat jäävät ilman elämälle välttämättömiä lääkkeitä. Nämä ovat hälyttäviä lukuja, mutta kampanjat näiden esille tuomiseksi ovat edenneet hitaasti ja täm on saanut liian vähän huomiota valtavirran ihmisoikeusliikkeeltä.

Kun ihmisiltä viedään ihmisarvo niin tiedämme kokemuksesta, että heidän kaltoinkohtelu lisääntyy. Tiedämme myös, että jos vain muutama ihminen välittää tästä asiasta, emme kykene puuttumaan ihmisten väärinkäytöksiin.

YK:n kansainvälinen huumevalvontalautakunta, INCB, kieltäytyy tuomitsemasta huumevalvonnan nimissä tehtyjä kidutuksia ja muita hirmutekoja väittäen, ettei sillä ole valtuuksia siihen. Tämä on järkyttävää ja ristiriitaista: INCB:n tehtävä on nimenomaan kansainvälisten huumevalvontasopimusten noudattamisen valvominen.

Viime vuonna YK:n kidutuksen vastainen komitea ei kaikesta todistusaineistosta huolimatta tuominnut Venäjällä tapahtuvaa huumeiden käyttäjien laajamittaista kaltoin kohtelua. Venäjällä on tavallista tunkea suuri joukko huumeiden käyttäjiä yhteen selliin surkeisiin olosuhteisiin vailla riittävää ravintoa ja sitoa heitä kiinni sänkyyn jopa 24 tunniksi. Häiriköiksi leimattuja huumataan haloperidolilla, mikä aiheuttaa kramppeja ja kipuja minkä lisäksi heitä kidutetaan ja hakataan tunnustusten saamiseksi. Terveydenhoidon pyytämisestä seuraa lisää pahoinpitelyä.

Hyväksyessään tällaiset väärinkäytökset jatkaa Venäjän hallitus opioidien korvaushoitojen kieltämistä opiaattien ruiskukäyttäjiltä, mikä ruokkii HIV-epidemiaa ja lisää yliannosten riskiä.

Ihmisoikeusneuvostolle lähettämässään tuoreessa raportissa YK:n kidutuksen erikoisraportoija tuomitsee Aasian maiden huumeiden käyttäjille tarkoitetuissa keskitysleireissä tapahtuvat väärinkäytökset ja vaatii ne suljettaviksi. Mutta nyt tarvitaan lisää huomiota tälle asialle. Aivan kuten tällä hetkellä terrorismin vastaista sotaa arvostellaan sen aiheuttamien ihmisoikeusrikosten näkökulmasta, niin myös huumevalvontaa pitää pystyä arvostelemaan ihmisoikeuksien näkökulmasta. Meidän pitää tiedostaa se, että huumesodan aiheuttamat ihmisoikeusrikokset ovat levinneet laajalle ja lisäksi se, että ne ovat systemaattisia. Ihmisoikeusrikokset ovat väistämätön seuraus hallituksien toimenpiteistä näiden asettaessa ihmisiä alistavia ja täysin epärealistisia tavoitteita yleisesti saatavilla olevien aineiden tarjonnan ja kysynnän eliminoimiseksi osoittaen nollatoleranssia inhimillistä käyttäytymistä vastaan.

Systemaattinen ongelma vaatii systemaattisen muutoksen. YK:ssa järjestetään vuonna 2016 huumepolitiikan erityisyleisistunto. Siitä tulee tilaisuus tarkastella huumevalvontajärjestelmää uudestaan. Tällä kertaa ihmisoikeudet pitää asettaa etusijalle. Vuotta 2016 ja tätä tärkeää uudelleentarkastelua kohti mentäessä ihmisoikeusliikkeen tulee ottaa johtava asema huumesodan lopettamisessa ja sellaisten huumepolitiikan muotojen kehittämisessä, jotka edistävät eivätkä heikennä ihmisoikeuksia.

GCDP neuvoo USA:n hallitusta laillistamaan

GCDP:n mukaan USA:n hallinnon epäjohdonmukaisuus kannabista kohtaan osoittaa amerikkalaisten mielipiteiden olevan muuttumassa samalla kun USA jatkaa Latinalaisen Amerikan valtioiden painostamista tiukkaan huumelakien täytäntöönpanoon.

Latinalaisen Amerikan maissa tämä aiheuttaa sekaannusta ja raivoa väkivallan riivatessa niitä samalla kun USA:ssa otetaan käyttöön yhä löysempiä lakeja kannabista kohtaan.

"Kannabiksen laillistamisaloitteista vallitsee täysi hiljaisuus USA:n hallinnossa, oikeusministeriössä, tiedotusvälineissä ja puolueiden sisällä", kertoo Kolumbian entinen presidentti César Gaviria.

Gaviria johti Amerikan valtioiden organisaatiota OAS:ia vuosina 1994 - 2004. Hänen mukaansa Meksiko ja muut valtiot hämmästelevät kuilua USA:n liittovaltion lainsäädännön ja yleisön muuttuvien asenteiden välillä sekä osavaltioiden intoa sallia lääkekäyttö tai peräti laillistaa kannabis.

"Meksikolla on oikeus ja jopa velvollisuus pyytää USA:ta arvioimaan politiikkaansa ja johtaa tätä keskustelua. Mutta siellä vältellään kaikkea keskustelua ja väittelyä tästä aiheesta", Gaviria sanoo.

GCDP:n puheenjohtaja Henrique Cardoso kertoo Latinalaisen Amerikan hallitusten huomanneen suuria ristiriitoja USA:n eri hallinnon alojen kesken huumepoliisin, DEA:n, painostaessa sellaista huumeiden vastaista agendaa, jota USA:n suuri yleisö ei enää kannata.

"DEA on enemmän ulkomaanvirasto kuin USA:ta varten suuntautunut virasto. USA:ssa liberalisoidaan kannabis, mutta ulkomailta vaaditaan tiukkaa kontrollia", Cardoso kommentoi.

Gaviria, Cardoso ja Dreifuss kiistivät YK:n huumevalvontalautakunnan, INCB:n varoituksen siitä, että USA ajatuisi ristiriitaan kansainvälisten sopimusten kanssa, jos liittovaltio sallii Coloradon ja Washingtonin laillistaa kannabis.

"Kansainvälisiä sopimuksia ei noudateta tälläkään hetkellä. Mitä on tapahtunut Portugalissa, Sveitsissä ja Hollannissa? Eivät ne noudata noita sopimuksia", Cardoso tähdentää.

Keskustelu kansainvälisen huumepolitiikan vaihtoehtoisten keinojen sallimisesta on saavuttamassa laajaa vastakaikua. Viime vuonna kuusi Latinalaisen Amerikan valtiota pyysi YK:n pääsihteeriä Ban Ki-moonia järjestämään erityisyleiskokouksen vuonna 2016 kansainvälisen huumepolitiikan muuttamisesta.

Lähde: New York Times 10.3.2013, GCDP 7.3.2013, Toke Signals 4.3.2013 ja Sacramento Bee 9.3.2013

GCDP:n raportit: http://www.globalcommissionondrugs.org/reports/
GCDP Facebookissa: https://www.facebook.com/globalcommissionondrugs
GCDP Twitterissä: https://twitter.com/globalcdp

URL: http://www.tusky.fi/uutiset/493-huumepoliittinen-komissio-laillistakaa

Huumesotateollisuus iskee takaisin

Laillistamisbuumin edetessä maailmalla on ollut vain ajan kysymys milloin huumesotateollisuus iskee takaisin. Kansainvälinen huumesotateollisuus ja huumetestiteollisuus käynnistivät samanaikaisen hyökkäyksen INCB:n ja entisten DEA:n johtajien kampanjoidessa USA:n osavaltioiden laillistamispäätöksiä vastaan.

YK:n huumekomission kokouksen alla kansainvälinen huumevalvontalautakunta, INCB, kävi odotettuun hyökkäykseen kannabiksen laillistaneita USA:n osavaltioita Coloradoa ja Washingtonia vastaan. INCB:n tuoreen raportin mukaan näiden osavaltioiden ratkaisu loukkaa kansainvälisiä huumesopimuksia, varsinkin vuoden 1961 huumausaineyleissopimusta.

INCB:n presidentti Raymond Yans sanoi raportin lehdistötilaisuudessa myös Massachusettsin päätöksen laillistaa lääkekannabiksen käyttö 18. USA:n osavaltiona loukkaavan näitä sopimuksia.

INCB varoitti USA:n hallitusta yleisemminkin lääkekannabiksesta. INCB:n mukaan se on sallittu joissakin USA:n osavaltioissa "täysin sopimattomasti ja sopimusten vastaisesti".

Yans kertoi USA:n oikeusministerin kuitenkin vakuuttaneen, että liittovaltion lait kannabiksen kasvatusta ja hallussapitoa vastaan pysyvät voimassa.

DEA ja huumetestibisnes

Yhdeksän entistä USA:n huumepoliisin, DEA:n, johtajaa aloitti lobbaamisen kannabiksen laillistamista vastaan vetoamalla USA:n oikeusministeriin Eric Holderiin, että tämä haastaisi Coloradon ja Washingtonin oikeuteen kannabiksen laillistamispäätösten toteuttamisen estämiseksi.

Entiset DEA:n johtajat Peter Bensinger, John Bartels, Robert Bonner, Thomas Constantine, Asa Hutchinson, John Lawn, Donnie Marshall ja Francis Mullen julkaisivat oikeusministerille avoimen kirjeen, joka jaettiin myös tiedotusvälineille.

"Liittovaltion lainsäädännön ensisijaisuus osavaltioiden lainsäädännön yli huumausaineasioissa ei ole kyseenalainen. On lähinnä raivostuttavaa, ettei liittovaltio ole vielä haastanut osavaltioita oikeuteen", jyrisi Bensinger kaivaten vanhoja hyviä aikoja, jolloin hänen tuomioillaan oli joku painoarvo.

Jätettyään DEA:n perusti Bensinger yhdessä entisen huumetsaarin Robert Dupontin kanssa huumetestiyrityksen Bensinger DuPont Associates, joka suunnittelee ja toteuttaa suuryritysten huumetestausohjelmia.

Robert DuPont on puolestaan kansainvälisten huumehaukkojen viimeisen linnakkeen World Federation Against Drugs, WFAD:n, pääideologi. Bensinger ja DuPont ovat perustaneet myös huumetestien lobbausryhmän Drug & Alcohol Industry Testing Association, joka mm. sai painostettua läpi vuoden 2008 Drug Testing Integrity Act -lain, jolla kiellettiin kaikki huumetestejä huijaavat tuotteet.

Bensinger, DuPont ja heidän edustamansa ryhmät ovat vain yksi osa siitä teollisuudesta, joka pitää epäonnistunutta huumesotaa pystyssä ajaessaan omia kaupallisia etujaan välittämättä demokratian perussäännöistä tai ihmisoikeuksista.

Lisäksi näillä ihmisillä on ajettavaan oman maineensa puolustaminen. Heille tulee käymään samalla tavalla kuin 1920- ja 1930-luvuilla alkoholin kieltolakia toteuttaneille ihmisille ja siksi he yrittävät puolustaa omaa uraansa ja saavutuksiaan.

INCB uskottavuus murentunut

INCB on YK:n huumesopimusten noudattamista valvomaan perustettu asiantuntijalautakunta. YK:n toimielimenä sen pitäisi noudattaa YK:n yleisiä periaatteita toiminnassaan, kuten ihmisoikeuksien kunnioitusta ja ihmisoikeussopimuksien noudattamista. Huumesopimusten noudattamisen tulee perustua näiden yleisempien periaatteiden ja sopimuksien noudattamiseen.

Tästä on vastikään keskusteltu myös kansainvälisen huumevalvonnan keskuudessa, mutta INCB jatkaa pahamaineista ihmisoikeuksista piittaamatonta politiikkaansa.

Syyskuussa 2012 INCB:n vieraillessa Saudi-Arabiassa teloitti sen hallitus yhden huumerikoksesta tuomitun katkaisemalla tämän kaulan miekalla. INCB ei reagoinut siihen mitenkään, eikä sen vuosiraportista löytynyt mitään mainintaa tapahtuneesta. Teloitukset ovat niin julkisia, että hallitus kertoo niistä lehdistötiedotteissaan.

Vähintään 1000 ihmistä teloitetaan vuosittain huumerikoksista mm. Kiinassa, Iranissa ja Saudi-Arabiassa. INCB ei sanallakaan puutu näihin tekoihin, kuten se ei myöskään puuttunut vuonna 2003 Thaimaassa käytyyn huumesotaan, jossa tapettiin arviolta 2500 ihmistä ilman mitään oikeudenkäyntejä. INCB:n raportissa kiiteltiin sitä, että hallituksen kampanja oli vähentänyt amfetamiinin käyttöä Thaimaassa.

Sen sijaan vuonna 2012 INCB käytti koko arvovaltaansa tuomitessaan Bolivian ratkaisun laillistaa perinteinen kokapensaan lehden käyttö ja liittyä YK:n huumesopimukseen uudestaan. YK:n äänestyksessä Bolivian uudelleenliittymisestä vain 15 valtiota vastusti sitä ja ainoastaan Ruotsi samalla perusteella, mihin INCB nyt vetoaa. INCB:n mielestä tämä Bolivian kannan hyväksyminen "on vastoin vuoden 1961 sopimuksen perustarkoitusta ja henkeä".

INCB vetäytyy ihmisoikeuksien puolustamisesta mandaattiinsa vedoten, mutta sen sijaan se propagoi lasten oikeuksien julistusta, jonka kansainvälisten huumehaukkojen viimeinen linnake WFAD on myös ottanut keppihevosekseen huumesodan jatkamiseksi.

INCB järjestää WFAD:n kanssa yhteistyössä Tukholmassa pidettäviä Maailman huumefoorumi -kokouksia, johon ottaa osaa Ruotsin ohella enää Italia, Venäjä, Britannia ja USA. Ihmetystä herättää lähinnä se, miksei kokoukseen kutsuttu Iranin presidenttiä, josta on tullut INCB:n ja huumesotalobbyn tärkeä liittolainen? Olisiko se herättänyt liikaa tiedotusvälineiden kiinnostusta näiden huumesodan huijareiden bisneksiin?

INCB on perustamisasiakirjansa mukaan puolueeton asiantuntijaelin, mutta sen toiminta on kaikkea muuta kuin puolueetonta ja ihmisoikeuksia kunnioittavaa.

INCB:n ja WFAD:n käsittämätön ihmisoikeuspolitiikka asettaa valheellisella ja vaarallisella tavalla ihmisoikeudet ja lapsen oikeudet vastakkain. INCB ja WFAD puolustavat ihmisoikeusrikoksia, eli ihmisten tappamista "sopimusten hengen ylläpitämisellä". Siksi moni asiantuntija kutsuu kansainvälistä huumevalvontajärjestelmää huumesotakirkoksi. Järjellä ei ole ollut ikinä mitään tekemistä kansainvälisen huumevalvonnan kanssa.

Lähde: LSE 8.3.2013, Guardian 5.3.2013, US News 8.3.2013, Tokesignals 6.3.2013 ja INCB 2012 raportti

URL: http://www.tusky.fi/uutiset/497-huumesotateollisuus-iskee-takaisin

Kööpenhamina suunnittelee kannabiksen tuontia USA:sta

Viime vuonna Tanskan hallitus tyrmäsi Kööpenhaminan kaupungin ehdotuksen kokeilla kannabiksen valvottua myyntiä ja kauppaa määräaikaisesti. Kööpenhaminalla on nyt toinen suunnitelma: kaupunki haluaa tuoda kannabista sen laillistaneista USA:n osavaltioista Coloradosta ja Washingtonista.

Vaikka kannabis onkin nyt laillistettu näissä osavaltioissa, on sen viennille Kööpenhaminaan vielä monia esteitä.

Alustavien suunnitelmien mukaan Kööpenhamina ehdottaa kolme vuotta kestävää kokeilujaksoa sillä perusteella, että "kannabiksen laillinen myynti vähentää jengirikollisuutta, sallii käytön ehkäisyn ja parantaa kannabiksen käyttäjien elämän laatua".

Kööpenhaminan sosiaaliasioista vastaava varakaupunginjohtaja Mikkel Warming:

"Jos kolmen vuoden kokeilu saa luvan, on tärkeää toimia mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti, joten etsimme maailmalta paikkaa, mistä voisimme tuoda kannabista. Olemme seuranneet Coloradon ja Washingtonin tilannetta, mutta myös Britanniaa, missä tuotetaan valtion valvomana kannabista lääkinnällisiin tarkoituksiin."

Warmingin mukaan kannabiksen kielto on epäonnistunut ja nyt on aika kokeilla jotakin aivan muuta.

"Tiedämme, että kansainväliset sopimukset säätelevät asiaa, mutta tiedämme tämän olevan mahdollista."

Hän kertoo, kuinka heroiinin tuotanto on myös laitonta, mutta silti Tanska pystyy tuomaan laillisesti ruiskuhuoneissa käytettävän heroiinin.

"USA:n osavaltiot Colorado ja Washington laillistivat juuri kannabiksen viihdekäyttöön, joten on järkevää tutkia heidän kokemuksiaan ja mahdollisuutta tuoda sitä heiltä".

Warming kertoo, ettei kannabiksen tuonnin käytännön järjestelyistä eikä sen laillisuudesta ole ollut keskusteluja osavaltioiden virkamiesten kanssa, mutta Seattlen kaupungin asianajaja Peter Holmes oli juuri vierailulla Kööpenhaminassa esiintyen asiaa käsittelevässä konferenssissa.

"Olisi ollut outoa olla käsittelemättä asiaa Holmesin vieraillessa Kööpenhaminassa", Warming kommentoi.

Hän jatkoi myös, että Kööpenhamina tulee ottamaan yhteyttä liittovaltion viranomaisiin jos se päätyy johonkin yhteistyöhön Coloradon ja Washingtonin kanssa.

"On erinomaisen tärkeää, että tuotanto ja vienti ovat laillisia kaikilla tasoilla", Warming sanoi lisäten, että vaikka kannabis onkin laitonta USA:n liittovaltion tasolla, uskoo hän ratkaisun olevan löydettävissä.

"Se on mahdollista, jos USA:sta löytyy poliittista tahtoa."

Warmingin mielestä kannabiksen laillistaminen on järkevä ajatus.

"Tämä perustuu maalaisjärkeen. Paikallispoliitikkoina olemme lähempänä arkipäivän todellisuutta. Kannabiksen kieltolaki on epäonnistunut. Sitä saa nykyään joka paikasta, siihen on voitu sekoittaa kovia huumeita ja sen kauppa ruokkii rikollisuutta."

"Jos saamme toteuttaa kokeilun, joka kestää kolme vuotta, kokeilemme sitä ja sitten me saamme tulokset. Jos se onnistuu, aiomme pyrkiä pysyvään laillistamiseen Kööpenhaminassa ja koko Tanskassa."

Kannabiksen laillisen hankkimisen lisäksi on pohdittava myös muita yksityiskohtia, kuten keiden sallitaan ostaa kannabista kaupungin myymälöistä. Warming sanoo, että huumeturismin estämisen takia ainoastaan Tanskan yli 18-vuotiaat kansalaiset saisivat ostaa niistä. Tai sitten myynti rajoitettaisiin suur-Kööpenhaminan alueen asukkaille tai vain itse Kööpenhaminan keskustan asukkaille.

Lähde: Copenhagen Post 12.3.2013

HCLU:n tekemä Warmingin haastattelu suomenkielisellä tekstityksellä viime vuodelta:

URL: http://www.tusky.fi/uutiset/496-koeoepenhamina-suunnittelee-kannabiksen-tuontia-usasta

Laillistaminen alkaa kuumottaa huumevirkamiehiämme

Legitiimiksi puheenaiheeksi kansainvälisesti noussut kannabiksen laillistaminen on saanut aikaan ristiriitaisia reaktiota huumeiden vastaisissa järjestöissä ja virkamiehistössä. THL:n erikoissuunnittelija Elina Kotovirta innostui 10.2.2013 Aamulehden ja Turun Sanomien yhteisjutussa filosofoimaan rikollisen ja kotikasvatetun kannabiksen välisistä suhteista.

Kotovirran mukaan "laillistaminen ei kannata, jos pimeiltä markkinoilta pilveä saa edelleen halvemmalla kuin kotiviljelmistä".

Samaa asenteellisuuden aiheuttamaa älämölöä näkyy THL:n viimeisimmässä raportissa, jonka julkaisusta kertovassa tiedotteessa lukee: "Kannabiksen käyttö oli yleisin hoitoon hakeutumisen syy niillä, jotka eivät käyttäneet opioideja. Nuoret hakeutuivat hoitoon ensisijaisesti kannabiksen vuoksi."

Tämä kohta nostettiin uutiseksi useassa tiedotusvälineessä, vaikka raportin tiedoista pystyy laskemaan, että noin 3,6 % huumehoitoon hakeutuneista oli ainoastaan kannabiksen käyttäjiä. Hoitoonhakeutumisen syitä ei eritellä ja lisäksi alkoholin takia hoitoon joutuneet nuoret eivät edes kuulu tähän raporttiin, koska kyseessä on huumeraportti!

Suomalainen huumeongelma on sekakäyttö, mikä haastaa Suomessa pyhän jaottelun huume- ja alkoholitutkimukseen sekä huume- ja alkoholipolitiikkaan. Huumepolitiikan järjettömyys ei piile enää kannabiksen laittomuudessa, vaan uusissa ns. muuntohuumeissa.

Ne ovat kieltolain kukkasia, joille dogmaattinen huumeiden "valvontakoneisto" luo markkinarakoja. Maamme ylin huumevirkamies Tapani Sarvanti on päätynyt HS:ssa 6.2.2013 julkaistussa uutisessa samaan - hänen kun pitäisi luokitella yhä uusia markkinoille tunkevia muuntohuumeita.

"Kaikki alkavat kypsyä tähän", luonnehtii sosiaalineuvos Tapani Sarvanti STM:stä. Hän muistuttaa, etteivät muuntohuumeet ainakaan toistaiseksi ole kovin laaja uhka kansanterveydelle.

"Viisaampaa olisi rajoittaa alkoholimainontaa kuin juosta yksittäisten aineiden perässä."

Näkyykö Suomessa huumesodan "strategista vetäytymistä"?

Laillistamisen häämöttäessä horisontissa ovat USA:n kannabiksen vastaiset piirit järjestäytymässä mm. Project SAM:n ympärille. Strateginen vetäytyminen tarkoittaa yritystä pitää kannabis laittomana kohtelemalla käyttäjiä hieman hellemmin. Tämä strategia sallii kuitenkin kansainvälisen rikollisuuden hallita markkinoita. Huumesota synnyttää outoja liittolaisuuksia.

Viime vuonna YAD, nuoret huumeita vastaan -järjestö, yllätti vaatimalla siirtymistä sakotuksesta huomautuskäytäntöön kannabiksen käyttörikoksien kohdalla kampanjallaan 'Myssy pois silmiltä'. Esitteessään YAD kertoo suoraan projektinsa olevan vaihtoehtona dekriminalisoinnille tai laajemmalle laillistamiselle.

YLE radio esitti 17.1.2013 keskustelun "Koska huumeet laillistetaan?" Ohjelmassa olivat vieraina ex-syyttäjä ja IHRY:n pitkäaikainen strategi Ritva Santavuori sekä humaania päihdepolitiikkaa ajava Kimmo Wilska. Ohjelmassa esiintynyt Ritva Santavuori kuulosti korjanneen käsityksiään. Humaania päihdepolitiikkaa yhdistyksen puheenjohtajan Kimmo Wilskan kanssa käydyssä keskustelussa hän kertoi alkaneensa kannattaa kannabiksen lääkekäyttöä ja oli valmis hyväksymään käytön dekriminalisoinnin, "koska ei siitä tällä hetkelläkään rangaista".

Santavuori kiersi ongelman poliisin ylimitoitetuista kannabisoperaatioista kotikasvatusta vastaan sekä pidätykset ja kotietsinnät pelkkien taskusta löytyneiden pienten kannabismäärien tai koiran merkkaamisen takia. Samoin Santavuori korosti sitä, että kannabis on kielletty siksi, että se haitallista. Laillistajien kanta kun on ollut jo vuosikymmeniä se, että kannabis on haitallista, koska se on laitonta.

Tämä tiivistää hyvin, mistä huumehaukkojen strategisessa vetäytymisessä on kysymys: kierretään kieltolakiin kohdistuva kritiikki ja annetaan myönnytyksiä jotta voitaisiin säilyttää vallitseva tilanne. Dekriminalisoinnilla ja depenalisoinnilla voidaan hidastaa laillistamiskehitystä.

Suomalainen kaksijakoinen päihdepolitiikka, alkoholin salliminen ja kannabiksen käytöstä rankaiseminen, ei ole ihmisoikeuksien näkökulmasta perusteltavissa: ketään ihmistä ei saa rangaista pelkän päihdevalinnan takia.

URL: http://www.tusky.fi/uutiset/494-laillistaminen-alkaa-kuumottaa-huumevirkamiehiaemme

Uruguay: kannabiksen laillistaminen etenee

Uruguayn sisäministeri Eduardo Bonomi kertoi vierailullaan Meksikossa, että Uruguayn hanke laillistaa kannabis etenee suunnitellusti. Hänen mielestään nyt on tullut aika alkaa soveltaa uudenlaisia huumeiden vastaisia politiikan muotoja, kuten kannabiksen laillistamista, joilla vähennetään väkivaltaa.

"Huumesota on epäonnistunut ja meidän täytyy löytää uusia keinoja", Bonomi kertoi tiedotusvälineille.

Sisäministeri Bonomi osallistui Global Commission on Drug Policy -järjestön Meksikossa järjestämään Citizens Safety, Drug Policy and Arms Control -seminaariin

Uruguayn presidentti Jose Mujica antoi maan kongressille lakialoitteen kannabiksen laillistamiseksi ja sen tuotannon, jakelun sekä myynnin valvomiseksi hallituksen toimesta.

Bonomi kertoi, että Uruguayn hallituksen mukaan laillistaminen voisi toimia myös muualla. Huumeiden laillistaminen auttaisi Latinalaisen Amerikan maita vähentämään monissa maissa lisääntynyttä väkivaltaa.

Uruguayn hallituksen strategia on kannabiksen saamisen helpottaminen samalla kun kovien aineiden, kuten kokapastan, myymisestä rangaistaisiin ankarammin. Kokapasta tuli Uruguayn huumemarkkinoille vuonna 2002 aiheuttaen väkivallan ja ryöstöjen aallon.

ähde: Global Post 7.3.2013

URL: http://www.tusky.fi/uutiset/492-uruguay-kannabiksen-laillistaminen-etenee