lauantai 30. maaliskuuta 2013

Chilen senaatti dekriminalisoi kannabiksen kotikasvatuksen

Chilen senaatti hyväksyi kannabiksen kotikasvatuksen dekriminalisoivan lain 20.3.2013 äänin 18 puolesta ja 11 vastaan. Senaattorien Fulvio Rossin ja Ricardo Lagos Weberin laatiman lakialoitteen mukaan kannabiksen kasvatus sallitaan henkilökohtaiseen viihde- ja lääkekäyttöön.

Chile2Fulvio Rossi perusteli viime elokuussa vireille pantua lakialoitetta sillä, että "kannabiksen kotikasvatuksen salliminen omaan käyttöön on keino käydä laitonta huumekauppaa vastaan, koska saamme asiakkaat pois laittomilta markkinoilta."

Lakialoite on itse asiassa vain yksi artikla, jolla kannabiksen kotikasvatuksen sallimisesta omaan käyttöön tai lääkkeeksi säädetään poikkeus nykyiseen huumelakiin. Tarkemmat säädökset esimerkiksi sallituista määristä laaditaan myöhemmin.

Kysyttäessä porttiteoriasta Rossi vastasi, että "mikään ei osoita kannabiksen olevan portti kovempien huumeiden käyttöön. Chilessä portti ihmisen elämän tuhoutumiseen on alkoholi, mutta se on laillista. Nuoria täytyy opettaa ja varoittaa, mutta meidän mielestä portti on laittomuus eikä kannabis."

Chile1

Lähde: El Patanico 20.3.2013

Banner


Kööpenhamina kertoi laillistamisaikeistaan julkisessa konferenssissa

Historian vuorovesi on nyt kannabiksen kieltolakia vastaan. Kööpenhamina aikoo liittyä laillistamisliikkeeseen aloittamalla kolmivuotisen kokeilun kannabiksen dekriminalisoimiseksi.

Cannabis Conference Inside05Kööpenhaminan päättäjät aikovat käynnistää yhden maailman kunnianhimoisimmista laillistamisprojekteista: sekä kannabiksen tuotanto että myynti laillistettaisiin. Mutta tämän Kööpenhaminan mallin toteuttamisen tiellä on vielä suuria kysymyksiä. Perjantaina 15. maaliskuuta kaupungintalolle kokoontui noin 150 osanottajaa kuuntelemaan kaupunginhallituksen suunnitelmia.

Tässä on ristiriita: toisaalta kaupunki haluaa viedä miljardin kruunun bisneksen pois rikollisten käsistä mutta pelkona on se, että laillistaminen lisää käyttöä. Jos tutkimuksissa esille tulleet yhteydet kannabiksen käytön ja mielenterveysongelmien välillä pitävät paikkansa, merkitsee käytön lisääntyminen lisää mielenterveysongelmia Kööpenhaminalle. Ongelmana on se, voidaanko kannabis dekriminalisoida ja samalla vähentää sitä käyttävien määrää.

Kokeilun päätarkoitus on ottaa kannabiskauppa pois rikollisilta. Tähän tarvitaan kilpailukykyinen tuote kilpailukykyiseen hintaan ostettavaksi yhtä helposti kuin laittomilta markkinoilta.

Kaupunki on avoin sen suhteen, tuleeko tuote kotimaiselta vai ulkomaiselta tuottajalta, mutta sitä myytäisiin apteekin kaltaisten myymälöiden kautta. Tällainen järjestely voi olla helpompi kokeilukautta ajatellen kuin se, että rakennettaisiin erikoisliikkeitä tai odotettaisiin yksityistä sektoria, jonka kehittäminen veisi vielä kauemmin.

Kaupunki ei ole vielä päättänyt lopullisesta mallista, sillä ei ole suunnitelmaa kannabisturismin torjumiseksi eikä ongelmaisten käyttäjien auttamiseksi.

Kauppa valtion haltuun

Asiantuntijoilla on kuitenkin paljon hyviä neuvoja. Oslon yliopiston sosiologian professori Willy Pedersen pitää parhaana Ruotsin ja Norjan alkoholimonopolin kaltaista laillistamista. Tämän avulla hänen mielestään voidaan rajoittaa käyttöä.

Pedersen varoitti, että jos valtio ei ota kauppaa valvontaansa, yksityinen sektori voi käyttää "kannabiskulttuuria" ihmisten yllyttämiseen käyttää lisää kannabista ja lisätä voittojaan.

Mutta väheneekö rikollisuus jos kannabis otetaan valtion valvontaan? Tämä on yksi Kööpenhaminan kokeilun päätavoitteista, koska lisääntynyt aseväkivalta on liitetty rikollisjengien kilpailuun tuottoisista kannabismarkkinoista.

Kim Møller Århusin yliopiston alkoholi- ja huumetutkimuskeskuksesta sanoi rikollisuuden vähenevän vasta pidemmällä aikavälillä, koska lyhyellä aikavälillä samat jengit vain siirtyvät taistelemaan muista tulonlähteistä.

Mielenterveysongelmat

Monet pitävät mielenterveysongelmien ja kannabiksen käytön suhdetta laillistamisen ongelmakohtana. Kaupunki on kuitenkin sitä mieltä, että kannabismyymälöiden verkosto tarjoaa uuden kosketuspinnan sosiaalityöntekijöiden ja vaaravyöhykkeeseen kuuluvien käyttäjien välillä. Oletetaan, että laillistamisen myötä yhä useampi käyttäjä saisi hoitoa.

Dan Orbe kaupungin anonyymiä huumeneuvontaa tarjoavasta U-Turn-palvelusta oli sitä mieltä, että kaupungin pitää antaa lisää rahaa neuvontaan ja ehkäisypalveluihin. Orbe oli myös sitä mieltä, että kaupungin pitää kokonaan harkita uudestaan sen nykyinen strategia ehkäistä huumeiden käyttöä nuorten keskuudessa.

Lait ja sopimukset

Poliisin ja sosiaalipalvelujen sovittaminen kannabiksen laillistamiseen ei ole kuitenkaan suurin ongelma. Tanska on myös allekirjoittanut vuoden 1961 huumausaineyleissopimuksen, joka valvoo kannabiksen tuotantoa ja myyntiä.

Hollanti ei halunnut aikoinaan rikkoa sopimusta ja sen ratkaisu oli pitää kannabis laittomana, mutta tietyissä olosuhteissa jättää sen käyttäjät ja myyjät rankaisematta. Tämä täytäntöönpanon sivuuttava politiikka on tehnyt kannabiksen käyttämisen kannabiskahviloissa lailliseksi, vaikka näiden kahviloiden pitää hankkia tuotteensa laittomilta markkinoilta.

Kööpenhaminan malli haastaa sopimuksen suoremmin dekriminalisoimalla kannabiksen hallussapidon ja myymisen. Tämä lähestymistapa on lähempänä Washingtonin osavaltion strategiaa, jossa äänestäjät vuoden 2012 lopulla hyväksyivät lain, jonka mukaan kannabiksen hallussapito ja kasvatus tulivat laillisiksi.

PerholmesSeattlen kaupungin lakimies Peter Holmes selitti kokouksessa, kuinka aloite sai äänestäjät puolelleen lupaamalla verottaa ja valvoa kannabista ankarasti.

Kannabiksen hallussapito ja kasvatus on USA:ssa edelleen laitonta liittovaltion lain mukaan, mikä aiheuttaa sen, että Washington sekä kannabiksen myös laillistanut Colorado ovat nyt hankalassa asemassa pääkaupungin Washington DC:n kanssa.

Mutta Holmes väittää, ettei jäljellä ole enää muuta vaihtoehtoa kuin kannabiksen laillistaminen.

"Kannabiksen kieltolaki ei ole saavuttanut tavoitettaan, koska sen kysyntä on niin korkealla", Holmes sanoo haastattelussaan. Hän myös arvioi, että USA:n painostus on ollut syynä siihen, että Tanskan hallitus on toistuvasti hylännyt kaupungin yritykset laillistaa kannabis, viimeksi viime vuonna. USA:n hallitus painostaa muita maita pitääkseen yllä omaa kovaa politiikkaansa.

Holmesin mielestä yhä uusien maiden laillistaessa kannabis on USA:n pakko jossakin vaiheessa myöntää, että kieltolaki ei ole toiminut.

"Kannabiksen laillistaminen ei ole aiheuttanut maailmanloppua. Olemme nyt nähneet padon halkeavan ja yhä useampi osavaltio tulee seuraamaan meidän esimerkkiä laillistamisessa. Kannabiksen henki on nyt vapautettu", hän sanoi.

Holmes kertoo myös, että Kööpenhamina tarvitsee oman ratkaisumallinsa koska se, mikä toimii Seattlessa, ei välttämättä toimi Kööpenhaminassa.

"Konferenssi osoitti, että Kööpenhamina tarvitsee oman suunnitelmansa. Meidän pitää lopettaa epäonnistunut politiikka ja kantaa tässä asiassa vastuu. Kaupungin johdon pitää ottaa johto myös tässä asiassa", totesi Kööpenhaminan sosiaalidemokraattinen pormestari Frank Jensen loppupuheenvuorossaan.

Lähde: Copenhagen Post 15.3.2013


sunnuntai 24. maaliskuuta 2013

Kööpenhaminassa pohditaan dekriminalisointia

HS 14.3.2013 13:38

Kööpenhaminassa harkitaan hasiksen laillistamista 

STT–TT

KÖÖPENHAMINA. Kööpenhaminassa esitetään taas hasiksen laillistamista kokeiluluontoisesti, vaikka Tanskan valtakunnanpoliitikot ovat selkeästi ampuneet alas ehdotuksen.

Kööpenhaminan ylipormestari  Frank Jensen kirjoittaa Sydsvenskan-lehdessä, että hasiksen laillistaminen voisi iskeä tehokkaasti rikollisverkostoihin, jotka ansaitsevat miljoonia myymällä hasista.

Asiaa on tarkoitus puida Kööpenhaminassa perjantaina. Kokoukseen osallistuva Ruotsin ympäristöpuolueen skånelaisedustaja Monika Ekström vastustaa ajatusta, kuten lähes kaikki muutkin skånelaispoliitikot.

"Hanke herättää kovin suurta huolta", hän kommentoi asiaa uutistoimisto TT:lle torstaina.

Juutinrauman silta yhdistää Tanskan Etelä-Ruotsiin. Maiden välinen liikenne on vilkasta. 


The Copenhagen Post 15.3.2013

 

http://cphpost.dk/national/life-after-cannabis-prohibition-city-announces-its-ambitions

 

Life after cannabis prohibition: The city announces its ambitions

The Copenhagen Model will see the production, sale and consumption of cannabis legalised, but many questions remain 

The tide is turning against the criminalisation of cannabis. Portugal, the Netherlands and several US states have to varying degrees decriminalised its use and now Copenhagen has decided to join the movement with a three-year trial to decriminalise the drug.

But while city officials envisage Copenhagen undertaking the world’s most ambitious decriminalisation project – both the production and sale would be legalised – large questions remain about what shape the so-called 'Copenhagen Model' would actually take.

Today around 150 attendees gathered in the City Hall’s banquet room to hear the City Council’s plan.

“We would like to have fewer smokers, a lower incidence of cannabis psychosis and less crime,” the deputy mayor for social affairs, Mikkel Warming (Enhedslisten), told the audience. “But criminalising cannabis doesn’t work. It’s here to stay. Legalisation won’t be a miracle cure, but it will open up solutions to some of the problems that cannabis creates.”

The conflict is this. One the one hand, the city wants to take the one billion kroner cannabis trade out of the hands of criminals. But the fear is that legalisation could increase consumption. Given the documented connections between mental illness and cannabis use, more users could mean higher rate of mental health problems in Copenhagen.

So the question becomes whether it is possible to decriminalise cannabis while also minimising the number of people who use it.

One of the primary goals of the trial is to take the cannabis trade out of the hands of criminals. This would require offering a competitive product at competitive prices from locations in the city that are as accessible as the illegal market.

The city is open to both external and domestic suppliers for its product, which would most likely be sold through an established chain of stores, such as pharmacies. This would be easier to implement during a trial period as having to construct new specialist outlets or expecting the private sector to step up would likely take much longer to get running.

The city has not settled on a final model, however, nor has it established a concrete plan for preventing cannabis tourism and ensuring that vulnerable users get the help they need.

 

Let the state control it

There was plenty of advice to be heard from experts today, however. Among them was Willy Pedersen, a professor of sociology at the University of Oslo. He argued that that the best way to legalise cannabis, while also minimising its use, would be to establish state-run dispensaries similar to the Swedish and Norwegian alcohol monopolies.

Pedersen argued that if weren’t state controlled, the private sector would seek to use ‘cannabis culture’ to encourage more people to consume cannabis and boost its profits.

“What we all want is a reduced consumption of cannabis,” Pedersen told The Copenhagen Post. “But the cannabis culture romanticises cannabis use and encourages people to consume it, while privatised sale creates an incentive for businesses to sell as much product as possible.”

But if pot were in the hands of the state, would crime really be reduced? This is one of the major goals of the trial as Copenhagen's increase in gun crime has been attributed to gangs fighting over a share in the highly lucrative illegal cannabis trade.

Speaking to the conference, Kim Møller from the Centre for Alcohol and Drug Research at Aarhus University said that while crime may drop in the long-term after decriminalisation, in the short-term the gangs would simply move to fighting over other sources of income.

 

Mental health issues 

The connection between mental health problems and cannabis use is seen by many as the most troubling aspect of legalising cannabis. The city argues, however, that a legal network of cannabis outlets would provide new points of contact between social workers and at-risk users. Their hope is that more users would find treatment if legalisation were to be enacted.

Dan Orbe from the council’s anonymous drug counselling organisation, U-Turn, argued that the city needed to recognise that it might need to set aside more funding for counselling and preventative programmes. Orbe also added that the city would probably have to completely overhaul its current strategy for preventing drug use among young people.

 

Laws and conventions

Gearing the police and social services to deal with changes brought about by legal cannabis may not be the most pressing problem facing the city, however. Denmark is a signatory of the 1961 Single Convention on Narcotic Drugs that controls the production and sale of cannabis. 

Not wanting to break their commitment to the convention, the Netherlands’ novel solution was to make cannabis illegal but not punishable under certain conditions. This non-enforcement policy makes consumption in coffee shops legal, even though the coffee shops still have to source their products from illegal sources.

The Copenhagen Model will challenge the convention more directly, however, by decriminalising the possession and sale of cannabis. This approach more closely follow the strategy of the US state of Washington, where in November 2012, voters passed a law that legalised the possession and cultivation of cannabis.

Seattle's city attorney, Peter Holmes, explained that the initiative passed by promising voters that cannabis would be heavily taxed and regulated.

Cannabis possession and cultivation in the United States is still highly illegal under federal law, however, meaning that the state of Washington - along with Colorado, which also passed legalisation in November - has placed itself in a tricky position with Washington, DC.

But Holmes argues that there is no option left except legalising cannabis.

“The prohibition of cannabis has not achieved its stated objectives because the demand is too strong,” Holmes told The Copenhagen Post, adding that pressure from the US to maintain Draconian legislation on cannabis may be a reason why the Danish government has repeatedly turned down the city’s attempts to legalise the drug, most recently last year.

But as more countries move to legalise the drug, Holmes argues that the US will have to accept that prohibition has not worked

“The world hasn’t ended [after cannabis was legalised]. What we are witnessing now is just the crack in the dyke and more states will soon follow our lead with legalisation," he said. "The genie is out of the bottle.”

Holmes was careful to state that Copenhagen needed to find its own solution, however, and that what works in Seattle may not work in Copenhagen.

“The conference has confirmed that we need to find our own plan for Copenhagen,” Mayor Frank Jensen (Socialdemokraterne) said in his closing statements. “We need to end a failed policy and take responsibility. City Hall now needs to take the lead.”

 

 


lauantai 23. maaliskuuta 2013

Pakistanissa hasis ja Islam ovat sopusoinnussa

Kannabis ei vapaudu pelkästään Coloradossa ja Washingtonissa. Konservatiivisessa Karachissa jokaisen kuuluu olla pikkuisen pilvessä. Kadun lakaisija myy hasista sivubisneksenään - sen voi sihauttaa kuuluisan sufipyhimyksen haudalla, eikä kuolemanrangaistuksen pelko enää haittaa.

Ghazi%201Karachissa 1400 vuotta vanha sufipyhimys Abdullah Shah Gazin vaikuttava hautamonumentti kohoaa kukkulalla Arabian meren rannalla. Torstai-iltaisin parrakkaat miehet ja peittävään pukuun pukeutuneet naiset tungeksivat toisistaan erotettuina mausoleumille. Odoteltuaan pitkissä jonoissa pääsevät he vihdoin laskemaan kukkaköynnöksiä ja sirottelemaan kukkien terälehtiä pyhimyksen haudalle hienoilla mosaiikeilla koristellussa salissa.

Abdullah Shah Gazi oli suoraan profeetta Muhammedista polveutuva sufimystikko, joka tunnettiin parantajan kyvyistään. Mausoleumi vetää ihmisiä läheltä ja kaukaa, paikalla on uskonnollisia johtajia lausumassa koraanin säkeitä ja muusikkoryhmiä esittämässä sielukkaita suufilaisia hymnejä.

Tämän syvästi uskonnollisen tapahtuman ympärillä leijuu paksu, kitkeränmakea hasiksen savun aromi.

Temppelin syvennyksissä istuksii perinneasuihin pukeutuneita miesryhmiä jakamassa hasissätkiä ja piippuja vetäen pitkiä hatseja ja passaten edelleen ohikulkeville. Jokainen on tervetullut tähän kommunaaliseen hasisjuhlaan. Miehet puhaltelevat runsaita savupilviä naputellen sormiaan musiikin rytmiin.

Palvojat kokoontuvat yhteen tunteakseen olevansa lähempänä jumalaa ja monet käyttävät tähän myös hasista. Tämä on karachilainen rituaali, joka juontaa juurensa pyhimyksen kuolemaan vuonna 773 ja joka on säilynyt näihin päiviin. Pakistanin tunnetuimmat henkilötkin vierailevat pyhäkössä.

Mausoleumi ei kuitenkaan ole mikään libertaarien kohtauspaikka, vaan Pakistanin sufismin pyhin paikka. Suurin osa naisista on pukeutunut burgaan, joista näkyy vain silmät. Miehet ja naiset eivät saa koskettaa toisiaan julkisesti. Poliisilla on pitkät puiset pamput kaikenlaisen sopimattoman käytöksen lopettamiseksi.

Muslimimaailman mittapuiden mukaan Pakistan on hyvin konservatiivinen maa. Alkoholi on kielletty. Naiset käyttävät yleensä huntua kodin ulkopuolella. Televisiossa sensuroidaan kaikki viattominkin seksin oloinen elokuvista ja sarjoista ennen lähetystä.

Huumeet ovat myös laittomia. Lain mukaan minkä tahansa huumeen myymisestä voi saada elinkautisen ja joissakin harvoissa tapauksissa heimojen vanhimmat ovat vaatineet huumeiden salakuljettajien julkista teloitusta. Karachissa sellaiset rangaistukset ovat harvinaisia.

NirvanaVaikka maan tärkeilevät poliisit noudattavatkin huumelakeja kovia huumeita vastaan, sivuuttavat he usein hasiksen. Kannabis on peräisin täältä ja kaukaisten ja vaikeakulkuisten vuoristoalueiden asukkaat kasvattavat sitä laajalti. Syksyn tuulessa kypsyy tuuheita pensaita, joista kurkottelee paksun kurkun mittaisia kukkalatvoja.

Pakistanin hallitus kielsi huumeet 1980-luvulla, jolloin diktaattori kenraali Zia ul Haq alistui Ronald Reaganin hallinnon painostuksen alla. Zian aikeiden rehellisyydestä ollaan montaa mieltä, koska tiedetään hänen ja hänen lähipiirinsä olleen Pakistanin huumekaupan huipulla. Tutkijat arvioivat, että ennen hänen kuolemaansa lentokoneen maahansyöksyssä vuonna 1988 70% Afganistanin tuottamasta oopiumista rahdattiin Pakistanin kautta. Nyt kaksi vuosikymmentä myöhemmin YK:n arvion mukaan 40% sadosta kulkee Pakistanin kautta.

Hasis on livahtanut valvonnan ohi kansainvälisen huomion seuratessa unikon viljelyä ja heroiinin salakuljetusta. Tosin löytyy poikkeuksiakin. Vuoden alussa poliisi löysi Karachissa ulkomaille tarkoitetun kymmenen tonnin hasiserän.

Hasis on viinimme

Pyhätön seinien sisäpuolella vallitsee omalaatuinen suvaitsevaisuus. Keppejään heiluttelevat poliisit eivät paljoa välitä laittomasta katkusta. Lukuunottamatta satunnaisia ratsioita poliisin ja hasiksen ystävien välillä vallitsee epävirallinen yhteisymmärrys, jota tosin auttaa pieni lahjonta. Yksi poliisi kertoo, että hän voi ansaita torstai-illan aikana kolmen kuukauden palkan.

Joka tapauksessa hasiksen käytön yleisyys tämän merkittävän uskonnollisen pyhätön alueella alleviivaa hasiksen asemaa Pakistanissa. Pyhätön ulkopuolella Karachin asukkaat ovat kyllästyneet ankariin lakeihin. Tuore selvitys huumeiden käytöstä Pakistanissa löysi yli 8 miljoonaa huumeriippuvaista, jotka käyttävät mm. heroiinia ja hasista.

Lähde: Global Post 27.3.2013

Banner


tiistai 19. maaliskuuta 2013

Kannabis parantaa syövän - kunhan se monopolisoidaan ensin

GW Pharmaceuticals -yhtiö on jättänyt patenttihakemuksen syövän hoidosta kasviperäisillä kannabinoideilla samaan aikaan kun Yhdysvaltojen kansallinen syöpäinstituutti julkaisi sivuillaan uusia tutkimustuloksia, jotka vahvistavat aiempia käsityksiä kannabiksen syöpää parantavista ominaisuuksista.

Uutisoimme vuonna Indoor Weed2011, kuinka kannabiksen syöpää parantavista omaisuuksista on saatu lisää näyttöä ja kuinka USA:n liittovaltion syöpäinstituutti (NCI) sensuroi kotisivuillaan julkaistuja mainintoja kannabiksen käytöstä syövän parantamisessa.

Tuolloin liittovaltion närää herätti kohta, jossa todettiin lääkärien voivan määrätä kannabista myös syövän hoitoon, eikä pelkästään oireiden tai syöpähoitojen aiheuttamien haittavaikutusten lievittämiseen. USA:n liittovaltion kannabiskieltopolitiikkaa perustuu sille opille, että kannabiksella ei ole minkäänlaisia lääkinnällisiä vaikutuksia. Tunnetusti Obaman hallinto on käynyt lääkekannabispotilaiden kimppuun aivan yhtä kovalla kädellä kuin aikaisemmatkin presidentit.

Kannabiksen lääkekäytön luokittelusta väännetään USA:ssa kättä oikeudessa ja kongressissa.

Vuoden 2013 tammikuun 17. päivänä NCI:n kannabis ja syöpä -tiedostoa päivitettiin tuoreilla tuloksilla koe-eläin ja kudosviljelmätutkimuksista. Historiaa käsittelevälle sivulle lisättiin lista niistä osavaltioista, joissa kannabista saa laillisesti käyttää lääkkeenä lääkärin luvalla.

Sattumalta maaliskuun 7. päivä USA:n patenttivirasto, US Patent & Trade Office, otti vastaan GW Pharmaceuticals -lääkekehitysyhtiön lääketieteellisen patenttihakemuksen otsikolla "fytokannabinoidit syövän hoidossa" (United States Patent Appilication 20130059018).

Kannabiksen syöpää parantavat ominaisuudet tulivat julki jo vuonna 1975 USA:n liittovaltion kustantamassa tutkimuksessa, jonka tarkoitus oli todistaa kannabiksen haitat. Tutkimus julkaistiin NCI:n julkaisusarjassa (Anticancer activity of cannabinoids. Journal of the National Cancer Institute, Vol. 55, No. 3, September 1975, pp.597-602).

Vuonna 2003 USA:n liittovaltio patentoi kannabiksen antioksidanttina ja hermosoluja suojaavana aineena (Cannabinoids as antioxidants and neuroprotectants, US Patent 6630507).

GW Pharmaceuticals kertoo kotisivuillaan, että "yksi jännittävimmistä ja nopeiten kehittyvistä tutkimusaloista liittyy joidenkin kannabinoidien kykyyn ehkäistä tiettyjen syöpätyyppien ja kasvaimia ruokkivien verisuonien kasvua. Yhä kasvava määrä todistusaineistoa osoittaa kannabinoideilla, mukaan lukien sisäsyntyiset kannabinoidit, olevan syöpää parantavia ominaisuuksia".

Kannabiksen lääkekäytön hyväksyminen näyttää kulkevan suuryhtiöiden sanelemaan tahtiin: GW Pharmaceuticals -yhtiön takana on länsimainen lääketeollisuus eli Bayer, Novartis, Otsuka, Almirall ja Neopharm. Patentin hyväksyminen merkitsisi yhtiön kehittämän Sativex-suusuihkeen käytön laajentamista syövän hoitoon. Tähän asti hyväksytyt käyttökohteet ovat olleet pääasiassa MS-taudin oireiden lievitys.

USA:n huumepolitiikan uskottavuus ja toisaalta tieteellisen tutkimuksen uskottavuus ovat kietoutuneet lääkeyhtiöiden etuihin lääkekannabiksen hyväksymisessä. Potilaan etu näyttää aina jäävän viimeiseksi.

Lähde: NBC News 12.3.2013Global News Wire 12.3.2013 ja Toke Signals 15.3.2013

Banner


Huumepoliittinen komissio: laillistakaa!

Global Commission on Drug Policy (GCDP) piti aluekokouksensa Meksikon pääkaupungissa Meksiko Cityssä 6. - 7.3. Kokouksen teemana oli kansalaisten turvallisuus, huumepolitiikka ja aseiden valvonta. Kokoukseen osallistui valtioiden entisiä päämiehiä, hallitusten ministereitä ja virkamiehiä sekä asiantuntijoita.

CardosoLatinalaisesta Amerikasta on tullut kansalaisten turvallisuutta ja huumepolitiikkaa käsittelevän keskustelun keskus ja kokous keskittyi tämän muutoksen käsittelemiseen. Tavoitteena oli rakentaa "myönteinen toimenpidelista alueen asukkaiden turvallisuuden kohentamiseksi". Brasilian entinen presidentti Fernando Henrique Cardoso toimi kokouksen puheenjohtajana.

"Uusi lähestymistapa on suunnitella tasapainotettu ja tehokas politiikka, joka sopii kunkin maan omaan kulttuuriin ja tukee kansalaisten hyvinvointia ja turvallisuutta. Parin viime vuoden aikana keskustelua tukahduttaneet tabut on saatu rikottua ja huumepolitiikan vaihtoehdot on saatu esille ja nyt on tullut aika kehittää niitä ja luoda myönteinen toimenpidelista", Cardoso selitti tiedotusvälineille.

Kuluneiden parin vuoden aikana ryhmä Latinalainen Amerikan maita on nostanut huumepoliittisen keskustelun kansainväliselle tasolle haastaen kansainvälisen yhteisön pohtimaan kansainvälistä huumevalvontajärjestelmää uudesta näkökulmasta. Kolumbiassa, Meksikossa, Guatemalassa, Brasiliassa, Boliviassa, Uruguayssa sekä Keski-Amerikan valtioissa on saatu jo aikaan poliittisia ja lainsäädännöllisiä uudistuksia.

Ruma totuus huumesodasta

GCDP:n jäsenet Brasilian entinen presidentti Fernando Henrique Cardoso ja Sveitsin entinen presidentti Ruth Dreifuss julkaisivat New York Timesissa kannanoton YK:n huumevalvontakomission, CND:n, kokouksen alla. Cardoso ja Dreifuss nostavat esille huumesodan aiheuttamat laajat systemaattiset ihmisoikeusloukkaukset ja -rikokset:

"Tarkastelkaa pelkkiä numeroita: satoja tuhansia ihmisiä on suljettu keskitysleireille, missä he joutuvat väkivaltaisten rangaistusten kohteeksi. Miljoonia ihmisiä on vankiloissa. Satoja hirtetään, ammutaan tai teloitetaan muuten. Kymmeniä tuhansia joutuu hallituksen joukkojen tai muiden joukkioiden murhaamiksi. Kymmeniä tuhansia pahoinpidellään ja kidutetaan tietojen saamiseksi tai käytetään hyväksi hallituksen perustamissa tai yksityisissä "hoitolaitoksissa". Miljoonat jäävät ilman elämälle välttämättömiä lääkkeitä. Nämä ovat hälyttäviä lukuja, mutta kampanjat näiden esille tuomiseksi ovat edenneet hitaasti ja täm on saanut liian vähän huomiota valtavirran ihmisoikeusliikkeeltä.

Kun ihmisiltä viedään ihmisarvo niin tiedämme kokemuksesta, että heidän kaltoinkohtelu lisääntyy. Tiedämme myös, että jos vain muutama ihminen välittää tästä asiasta, emme kykene puuttumaan ihmisten väärinkäytöksiin.

YK:n kansainvälinen huumevalvontalautakunta, INCB, kieltäytyy tuomitsemasta huumevalvonnan nimissä tehtyjä kidutuksia ja muita hirmutekoja väittäen, ettei sillä ole valtuuksia siihen. Tämä on järkyttävää ja ristiriitaista: INCB:n tehtävä on nimenomaan kansainvälisten huumevalvontasopimusten noudattamisen valvominen.

Viime vuonna YK:n kidutuksen vastainen komitea ei kaikesta todistusaineistosta huolimatta tuominnut Venäjällä tapahtuvaa huumeiden käyttäjien laajamittaista kaltoin kohtelua. Venäjällä on tavallista tunkea suuri joukko huumeiden käyttäjiä yhteen selliin surkeisiin olosuhteisiin vailla riittävää ravintoa ja sitoa heitä kiinni sänkyyn jopa 24 tunniksi. Häiriköiksi leimattuja huumataan haloperidolilla, mikä aiheuttaa kramppeja ja kipuja minkä lisäksi heitä kidutetaan ja hakataan tunnustusten saamiseksi. Terveydenhoidon pyytämisestä seuraa lisää pahoinpitelyä.

Hyväksyessään tällaiset väärinkäytökset jatkaa Venäjän hallitus opioidien korvaushoitojen kieltämistä opiaattien ruiskukäyttäjiltä, mikä ruokkii HIV-epidemiaa ja lisää yliannosten riskiä.

Incb ThaiIhmisoikeusneuvostolle lähettämässään tuoreessa raportissa YK:n kidutuksen erikoisraportoija tuomitsee Aasian maiden huumeiden käyttäjille tarkoitetuissa keskitysleireissä tapahtuvat väärinkäytökset ja vaatii ne suljettaviksi. Mutta nyt tarvitaan lisää huomiota tälle asialle. Aivan kuten tällä hetkellä terrorismin vastaista sotaa arvostellaan sen aiheuttamien ihmisoikeusrikosten näkökulmasta, niin myös huumevalvontaa pitää pystyä arvostelemaan ihmisoikeuksien näkökulmasta. Meidän pitää tiedostaa se, että huumesodan aiheuttamat ihmisoikeusrikokset ovat levinneet laajalle ja lisäksi se, että ne ovat systemaattisia. Ihmisoikeusrikokset ovat väistämätön seuraus hallituksien toimenpiteistä näiden asettaessa ihmisiä alistavia ja täysin epärealistisia tavoitteita yleisesti saatavilla olevien aineiden tarjonnan ja kysynnän eliminoimiseksi osoittaen nollatoleranssia inhimillistä käyttäytymistä vastaan.

Systemaattinen ongelma vaatii systemaattisen muutoksen. YK:ssa järjestetään vuonna 2016 huumepolitiikan erityisyleisistunto. Siitä tulee tilaisuus tarkastella huumevalvontajärjestelmää uudestaan. Tällä kertaa ihmisoikeudet pitää asettaa etusijalle. Vuotta 2016 ja tätä tärkeää uudelleentarkastelua kohti mentäessä ihmisoikeusliikkeen tulee ottaa johtava asema huumesodan lopettamisessa ja sellaisten huumepolitiikan muotojen kehittämisessä, jotka edistävät eivätkä heikennä ihmisoikeuksia.

GCDP neuvoo USA:n hallitusta laillistamaan

GCDP:n mukaan USA:n hallinnon epäjohdonmukaisuus kannabista kohtaan osoittaa amerikkalaisten mielipiteiden olevan muuttumassa samalla kun USA jatkaa Latinalaisen Amerikan valtioiden painostamista tiukkaan huumelakien täytäntöönpanoon.

Latinalaisen Amerikan maissa tämä aiheuttaa sekaannusta ja raivoa väkivallan riivatessa niitä samalla kun USA:ssa otetaan käyttöön yhä löysempiä lakeja kannabista kohtaan.

"Kannabiksen laillistamisaloitteista vallitsee täysi hiljaisuus USA:n hallinnossa, oikeusministeriössä, tiedotusvälineissä ja puolueiden sisällä", kertoo Kolumbian entinen presidentti César Gaviria.

Gaviria johti Amerikan valtioiden organisaatiota OAS:ia vuosina 1994 - 2004. Hänen mukaansa Meksiko ja muut valtiot hämmästelevät kuilua USA:n liittovaltion lainsäädännön ja yleisön muuttuvien asenteiden välillä sekä osavaltioiden intoa sallia lääkekäyttö tai peräti laillistaa kannabis.

"Meksikolla on oikeus ja jopa velvollisuus pyytää USA:ta arvioimaan politiikkaansa ja johtaa tätä keskustelua. Mutta siellä vältellään kaikkea keskustelua ja väittelyä tästä aiheesta", Gaviria sanoo.

GCDP:n puheenjohtaja Henrique Cardoso kertoo Latinalaisen Amerikan hallitusten huomanneen suuria ristiriitoja USA:n eri hallinnon alojen kesken huumepoliisin, DEA:n, painostaessa sellaista huumeiden vastaista agendaa, jota USA:n suuri yleisö ei enää kannata.

"DEA on enemmän ulkomaanvirasto kuin USA:ta varten suuntautunut virasto. USA:ssa liberalisoidaan kannabis, mutta ulkomailta vaaditaan tiukkaa kontrollia", Cardoso kommentoi.

Gaviria, Cardoso ja Dreifuss kiistivät YK:n huumevalvontalautakunnan, INCB:n varoituksen siitä, että USA ajatuisi ristiriitaan kansainvälisten sopimusten kanssa, jos liittovaltio sallii Coloradon ja Washingtonin laillistaa kannabis.

"Kansainvälisiä sopimuksia ei noudateta tälläkään hetkellä. Mitä on tapahtunut Portugalissa, Sveitsissä ja Hollannissa? Eivät ne noudata noita sopimuksia", Cardoso tähdentää.

Keskustelu kansainvälisen huumepolitiikan vaihtoehtoisten keinojen sallimisesta on saavuttamassa laajaa vastakaikua. Viime vuonna kuusi Latinalaisen Amerikan valtiota pyysi YK:n pääsihteeriä Ban Ki-moonia järjestämään erityisyleiskokouksen vuonna 2016 kansainvälisen huumepolitiikan muuttamisesta.

Lähde: New York Times 10.3.2013GCDP 7.3.2013Toke Signals 4.3.2013 ja Sacramento Bee 9.3.2013

GCDP:n raportit: http://www.globalcommissionondrugs.org/reports/
GCDP Facebookissa: https://www.facebook.com/globalcommissionondrugs
GCDP Twitterissä: https://twitter.com/globalcdp

Banner


lauantai 16. maaliskuuta 2013

Huumesotateollisuus iskee takaisin

Laillistamisbuumin edetessä maailmalla on ollut vain ajan kysymys milloin huumesotateollisuus iskee takaisin. Kansainvälinen huumesotateollisuus ja huumetestiteollisuus käynnistivät samanaikaisen hyökkäyksen INCB:n ja entisten DEA:n johtajien kampanjoidessa USA:n osavaltioiden laillistamispäätöksiä vastaan.

Colorado64YK:n huumekomission kokouksen alla kansainvälinen huumevalvontalautakunta, INCB, kävi odotettuun hyökkäykseen kannabiksen laillistaneita USA:n osavaltioita Coloradoa ja Washingtonia vastaan. INCB:n tuoreen raportin mukaan näiden osavaltioiden ratkaisu loukkaa kansainvälisiä huumesopimuksia, varsinkin vuoden 1961 huumausaineyleissopimusta.

INCB:n presidentti Raymond Yans sanoi raportin lehdistötilaisuudessa myös Massachusettsin päätöksen laillistaa lääkekannabiksen käyttö 18. USA:n osavaltiona loukkaavan näitä sopimuksia.

INCB varoitti USA:n hallitusta yleisemminkin lääkekannabiksesta. INCB:n mukaan se on sallittu joissakin USA:n osavaltioissa "täysin sopimattomasti ja sopimusten vastaisesti".

Yans kertoi USA:n oikeusministerin kuitenkin vakuuttaneen, että liittovaltion lait kannabiksen kasvatusta ja hallussapitoa vastaan pysyvät voimassa.

DEA ja huumetestibisnes

Yhdeksän entistä USA:n huumepoliisin, DEA:n, johtajaa aloitti lobbaamisen kannabiksen laillistamista vastaan vetoamalla USA:n oikeusministeriin Eric Holderiin, että tämä haastaisi Coloradon ja Washingtonin oikeuteen kannabiksen laillistamispäätösten toteuttamisen estämiseksi.

Entiset DEA:n johtajat Peter Bensinger, John Bartels, Robert Bonner, Thomas Constantine, Asa Hutchinson, John Lawn, Donnie Marshall ja Francis Mullen julkaisivat oikeusministerille avoimen kirjeen, joka jaettiin myös tiedotusvälineille.

"Liittovaltion lainsäädännön ensisijaisuus osavaltioiden lainsäädännön yli huumausaineasioissa ei ole kyseenalainen. On lähinnä raivostuttavaa, ettei liittovaltio ole vielä haastanut osavaltioita oikeuteen", jyrisi Bensinger kaivaten vanhoja hyviä aikoja, jolloin hänen tuomioillaan oli joku painoarvo.

Jätettyään DEA:n perusti Bensinger yhdessä entisen huumetsaarin Robert Dupontin kanssa huumetestiyrityksen Bensinger DuPont Associates, joka suunnittelee ja toteuttaa suuryritysten huumetestausohjelmia.

Robert DuPont on puolestaan kansainvälisten huumehaukkojen viimeisen linnakkeen World Federation Against Drugs, WFAD:n, pääideologi. Bensinger ja DuPont ovat perustaneet myös huumetestien lobbausryhmän Drug & Alcohol Industry Testing Association, joka mm. sai painostettua läpi vuoden 2008 Drug Testing Integrity Act -lain, jolla kiellettiin kaikki huumetestejä huijaavat tuotteet.

Bensinger, DuPont ja heidän edustamansa ryhmät ovat vain yksi osa siitä teollisuudesta, joka pitää epäonnistunutta huumesotaa pystyssä ajaessaan omia kaupallisia etujaan välittämättä demokratian perussäännöistä tai ihmisoikeuksista.

Lisäksi näillä ihmisillä on ajettavaan oman maineensa puolustaminen. Heille tulee käymään samalla tavalla kuin 1920- ja 1930-luvuilla alkoholin kieltolakia toteuttaneille ihmisille ja siksi he yrittävät puolustaa omaa uraansa ja saavutuksiaan.

INCB uskottavuus murentunut

INCB on YK:n huumesopimusten noudattamista valvomaan perustettu asiantuntijalautakunta. YK:n toimielimenä sen pitäisi noudattaa YK:n yleisiä periaatteita toiminnassaan, kuten ihmisoikeuksien kunnioitusta ja ihmisoikeussopimuksien noudattamista. Huumesopimusten noudattamisen tulee perustua näiden yleisempien periaatteiden ja sopimuksien noudattamiseen.

DeathsentenceTästä on vastikään keskusteltu myös kansainvälisen huumevalvonnan keskuudessa, mutta INCB jatkaa pahamaineista ihmisoikeuksista piittaamatonta politiikkaansa.

Syyskuussa 2012 INCB:n vieraillessa Saudi-Arabiassa teloitti sen hallitus yhden huumerikoksesta tuomitun katkaisemalla tämän kaulan miekalla. INCB ei reagoinut siihen mitenkään, eikä sen vuosiraportista löytynyt mitään mainintaa tapahtuneesta. Teloitukset ovat niin julkisia, että hallitus kertoo niistä lehdistötiedotteissaan.

Vähintään 1000 ihmistä teloitetaan vuosittain huumerikoksista mm. Kiinassa, Iranissa ja Saudi-Arabiassa. INCB ei sanallakaan puutu näihin tekoihin, kuten se ei myöskään puuttunut vuonna 2003 Thaimaassa käytyyn huumesotaan, jossa tapettiin arviolta 2500 ihmistä ilman mitään oikeudenkäyntejä. INCB:n raportissa kiiteltiin sitä, että hallituksen kampanja oli vähentänyt amfetamiinin käyttöä Thaimaassa.

Thai

Sen sijaan vuonna 2012 INCB käytti koko arvovaltaansa tuomitessaan Bolivian ratkaisun laillistaa perinteinen kokapensaan lehden käyttö ja liittyä YK:n huumesopimukseen uudestaan. YK:n äänestyksessä Bolivian uudelleenliittymisestä vain 15 valtiota vastusti sitä ja ainoastaan Ruotsi samalla perusteella, mihin INCB nyt vetoaa. INCB:n mielestä tämä Bolivian kannan hyväksyminen "on vastoin vuoden 1961 sopimuksen perustarkoitusta ja henkeä".

INCB vetäytyy ihmisoikeuksien puolustamisesta mandaattiinsa vedoten, mutta sen sijaan se propagoi lasten oikeuksien julistusta, jonka kansainvälisten huumehaukkojen viimeinen linnake WFAD on myös ottanut keppihevosekseen huumesodan jatkamiseksi.

INCB järjestää WFAD:n kanssa yhteistyössä Tukholmassa pidettäviä Maailman huumefoorumi -kokouksia, johon ottaa osaa Ruotsin ohella enää Italia, Venäjä, Britannia ja USA. Ihmetystä herättää lähinnä se, miksei kokoukseen kutsuttu Iranin presidenttiä, josta on tullut INCB:n ja huumesotalobbyn tärkeä liittolainen? Olisiko se herättänyt liikaa tiedotusvälineiden kiinnostusta näiden huumesodan huijareiden bisneksiin?

INCB on perustamisasiakirjansa mukaan puolueeton asiantuntijaelin, mutta sen toiminta on kaikkea muuta kuin puolueetonta ja ihmisoikeuksia kunnioittavaa.

INCB:n ja WFAD:n käsittämätön ihmisoikeuspolitiikka asettaa valheellisella ja vaarallisella tavalla ihmisoikeudet ja lapsen oikeudet vastakkain. INCB ja WFAD puolustavat ihmisoikeusrikoksia, eli ihmisten tappamista "sopimusten hengen ylläpitämisellä". Siksi moni asiantuntija kutsuu kansainvälistä huumevalvontajärjestelmää huumesotakirkoksi. Järjellä ei ole ollut ikinä mitään tekemistä kansainvälisen huumevalvonnan kanssa.

Lähde: LSE 8.3.2013Guardian 5.3.2013US News 8.3.2013Tokesignals 6.3.2013 ja INCB 2012 raportti


Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...