Laillistaminen etenee kansainvälisellä tasolla

Maailmassa on YK:n arvion mukaan 300 miljoonaa laittomien huumeiden käyttäjää, joista 225 miljoonaa on kannabiksen käyttäjiä. Kannabis on siten maailman eniten käytetty laiton huume ja sen kulutus on pysynyt tasaisena. Tämän takia kaikki huumepolitiikasta käytävä keskustelu koskettaa suoraan kannabiksen käyttäjiä, joiden tulisi olla tietoisia heidän asemaansa käsittelevästä keskustelusta.

YK:n huumepolitiikan ja kansainvälisen huumevalvonnan keskeinen toimielin huumepoliittinen komissio, CND, piti vuosikokouksensa Wienissä 11. - 15.3. CND:n kokous on eturivin paikka havainnoida huumepolitiikan tekemistä kansainvälisellä tasolla ja tänä vuonna useampikin tarkkailija havaitsi selviä merkkejä muutoksesta.

Kansainvälisen huumepolitiikan tärkein toimija on USA, mutta valkoisen talon huumetoimiston johtaja, "huumetsaari" Gil Kerlikowske loisti tänä vuonna poissaolollaan. Hänen olisi ollut ehkä vaikea muotoilla tiukkaa politiikkaa kannattavia puheenvuoroja kun päivän keskusteluaiheena on USA:n kahdessa osavaltiossa äänestäjien hyväksymä kannabiksen laillistaminen.

Bolivian presidentti Evo Morales kiitti puheessaan komissiota siitä, että Bolivian sallittiin liittyä uudelleen vuoden 1961 huumesopimuksen allekirjoittajavaltioksi sillä varauksella, että kokapensas on siellä perustuslain suojaa nauttiva kulttuuriperinne. Hän jatkoi kysymällä, onko kokoussalissa jännitteitä ilmassa ja johtuuko se siitä tiedosta, että huumeiden vastainen sota on epäonnistunut maailmanlaajuisesti. Sitten hän syytti USA:ta siitä, että se pakotti Boliviaa lopettamaan kokan viljelyn ja kiristi kytkemällä koulujen rakentamisen kokapensaiden kitkemiseen. Moralesin mielestä yritykset huumekaupan valvontaan kietoutuvat geopoliittiseen hallintaan ja valvontaan. Näin rohkea puhe on ollut harvinaista CND:n kokouksissa.

YK:n huumetoimiston, UNODC:n, pääsihteeri Yuri Fedotov yhdisti omassa puheenvuorossaan mielenkiintoisesti perinteistä huumesota-ajattelua uusiin ajatuksiin. Hän toi esille sen, ettei kansainvälinen huumevalvonta voi toimia eristettynä HIV-epidemian ehkäisystä, eikä se voi sivuuttaa huumeiden käyttäjien syrjäyttämistä ja tutkittuun tietoon perustuvien hoitomuotojen puutetta. Fedotov oli aktiivisesti mukana kansalaisjärjestöjen kanssa käydyssä dialogissa ja osoitti avoimmuutta huumepolitiikan uudistamisesta käydyssä keskustelussa.

Uuden-Seelannin tulliministeri Peter Dunne esitteli komissiolle uuden aloitteen uusien psykoaktiivisten aineiden eli ns. muuntohuumeiden valvontaan. Näitä aineita ilmestyy markkinoille nykyään melkein päivittäin, eivätkä ne kuulu nykyisen valvonnan piiriin. Uuden-Seelannin uuden lain mukaan aineen valmistajalle langetetaan vastuu osoittaa aineen haitattomuus. Sen sijaan, että hallitus kieltäisi aineet sitä mukaa kuin niitä tulee markkinoille, pitää teollisuuden taata tuotteidensa laatu ja turvallisuus. Jos aine läpäisee tämän testin, voidaan sen myynti sallia tietyin rajoituksin. Uuden-Seelannin kokeilua tullaan varmasti seuraamaan tarkasti.

Kansalaisjärjestöt mukaan huumepolitiikan tekemiseen

Open Society Foundations -säätiön edustaja Kasia Malinowska-Sempruch on osallistunut CND:n kokouksiin jo kymmenen vuoden ajan ja todistanut muutoksen ihmisoikeuksista piittaamattomasta huumesotapolitiikasta tämän vuotiseen kansalaisjärjestöjen monipuoliseen osallistumiseen.

Kasia Malinowska-Sempruch oli ollut aikaisemmin mukana YK:n AIDS:ia käsittelevässä yleiskokouksessa, eikä hän nähnyt lainkaan samanlaista täydellistä tietämättömyyttä tosiasioista ja kansainvälisen politiikan standardeista, mikä on puolestaan ollut vallitseva asiaintila huumekokouksissa. Vielä vuonna 2003 valtio toisensa jälkeen kehui itseään, kuinka ponnekkaasti he ovatkaan käyneet laittomien huumeiden tarjonnan ja kysynnän kimppuun. Huumekeskustelua käytiin valtiokeskeisessä umpiossa.

Vuonna 2013 hallitukset pitävät edelleen kiinni vanhoista politiikan muodoista, mutta keskusteluun on tullut mukaan poikkeavia puheenvuoroja. Yhä useampi valtio nosti esille huolen siitä, ettei järjestelmä toimi. Muutama valtio vaati nykyisen järjestelmän aiheuttamien kustannusten ja haittojen arviointia.

Kansalaisjärjestöt ovat kymmenessä vuodessa tulleet aktiivisesti mukaan tähän keskusteluun. Vaikka kaikki hallitukset eivät ole toivottaneet heitä tervetulleiksi, on muutama valtio ottanut järjestöjä mukaan kansainvälisen politiikan muotoiluun.

Lisäksi kansalaisjärjestöt ovat tuoneet läpinäkyvyyttä tähän huumepolitiikan tekoprosessiin, joka on perinteisesti tapahtunut peitellysti, melkein salaillen.

CND on edelleen 1900-luvulle jämähtänyt ja itse itseään kiittelevä ja palkitseva byrokratia. Miljoonille vankiloihin ja pakkohoitolaitoksiin suljetuille huumeiden käyttäjille sen prosessi on aivan liian hidas.

Kansainvälisen haittojen vähentämistä ajavan järjestön, IHRA:n, edustaja Damon Barrett tiivisti ihmisoikeuksien aseman huumepoliittisessa keskustelussa: huumeiden käyttö ei ole itsessään ihmisoikeus, mutta valvontajärjestelmän nykyinen toteutustapa loukkaa ihmisoikeuksia niin, että järjestelmän on muututtava.

CND:n tulee muuttua, ettei vuoden 2016 YK:n huumeyleiskokousta käytäisi enää 1900-luvun hengessä.

YK:n kehitysohjelma: huumesota on epäonnistunut

Ei edes YK seiso yhtenäisenä huumesodan takana. Sen huumevalvontabyrokratia ja varsinkin INCB alkavat jäämään yksin tiukkapipoisen kumpujen yöstä -linjansa kanssa. YK:n kehitysohjelman, UNDP:n, johtaja Helen Clark arvosteli sangen tiukasti huumesotaa vuosiraporttinsa julkistamistilaisuudessa.

"Yhä lisääntyvä määrä todistusaineistoa osoittaa, että huumesota on epäonnistunut kriminalisoinnin aiheuttaessa enemmän ongelmia kuin mitä sillä ratkaistaan", hän sanoi Reutersin haastattelussa.

"Olen toiminut aiemmin Uuden-Seelannin terveysministerinä, eikä ole epäilystäkään siitä, että terveysnäkökulmasta tarkasteltuna huumeiden käyttöä tulisi pitää terveys- ja sosiaalialan kysymyksenä, eikä kriminaaliasiana."

Clarkin mielestä Latinalaisen Amerikan johtajia tulisi rohkaista kehittämään erilaisia politiikan muotoja huumeongelman ratkaisemiseksi.

"Huumeiden kriminalisointi nostaa niiden kaupan tuottamia voittoja. Olemme tietenkin kehittyneet niistä olosuhteista, joissa kriminalisointi oli ainoa lähestymistapa", hän lisää.

Uusimmassa UNDP:n raportissa tuodaan esille sitä, että aikaisemmin köyhässä etelässä varallisuuden kasvu hyödyttää inhimillistä kehitystä. Tämän seurauksena "yhä voimistuvin äänenpainoin vaaditaan lisää edustusta kansainväliseen hallintoon". Näiden vaatimusten joukossa on huumesodan rintamalinjojen uudelleenmäärittely.

"Huumeongelman käsittely yksiulotteisena laki-ja-järjestyskysymyksenä sivuuttaa pääasiat", Clark sanoi.

Clark ei vaadi laillistamista, mutta hän sanoi, että keskiössä pitäisi olla laittomien tulovirtojen pitäminen poissa rikollisten käsistä.

"Huumekauppa pitää yllä väkivaltarikollisuutta, joten meidän pitää ottaa rahat pois huumekapausta. Huumekartellien aseellisen väkivallan piinaamilla alueilla sijaitsevat maat ovat alkaneet pohtimaan erilaisia menettelytapoja ja heitä tulisi rohkaista tässä. Heidän tulisi toimia todistusaineistoon perustuen", hän jatkoi.

Myöhemmin UNDP:n edustaja Christina LoNigro antoi lausunnon, ettei Clark kritisoinut USA:n politiikkaa ns. huumesodassa.

"Hän puhui huumekaupan aiheuttamista negatiivisista vaikutuksista joissakin Latinalaisen Amerikan maissa UNDP:n raportin kontekstissa", hän lisäsi.

Laillistaminen muilla kansainvälisillä areenoilla

Amerikan valtioiden organisaatio, OAS, käynnisti viime vuonna läntisen pallonpuoliskon huumepolitiikkaa tarkastelevan tutkimuksen, jonka tulokset tullaan julkistamaan vielä vuoden 2013 kevään aikana. OAS:n seuraavan huippukokouksen teemana on huumepolitiikka ja siksi tutkimuksen tuloksia tullaan tarkastelemaan kansainvälisesti huolella.

IPU on parlamenttien välinen liitto, jonka 128. kokouksessa Ecuadorin pääkaupungissa Quitossa 22. - 27.3.2013 oli puheenaiheena myös huumekaupan laillistaminen siitä näkökulmasta, että voitaisiinko sillä vaikuttaa järjestäytyneeseen rikollisuuteen. IPU on perustettu jo vuonna 1898, se oli alunperin parlamentaarikkojen organisaatio, mutta siitä on kehittynyt itsenäisten valtioiden parlamenttien kansainvälinen järjestö, jolla on YK:ssa tarkkailijan asema.

IPU:n kokouksessa järjestettiin 25.3. paneelikeskustelu huumepolitiikasta ja siinä keskityttiin seuraaviin kysymyksiin:

• kuinka huumekauppa ruokkii järjestäytynyttä rikollisuutta ja mitä sille voidaan tehdä?
• ovatko nykyiset huumelait saavuttaneet tavoitteensa kohentaa kansanterveyttä ja vähentää rikollisuutta?
• mitkä ovat huumeiden kieltolain vaihtoehdot ja kuinka niitä voidaan soveltaa?
• millaisia riskejä niihin sisältyy?
• millaisia muita politiikan muotoja pitää liittää laillistamiseen tai dekriminalisointiin, jotta voitaisiin tehokkaasti puuttua järjestäytyneen rikollisuuden aiheuttamiin ongelmiin?
• kuinka voidaan tasapainottaa kansanterveysongelmat huumeiden laillistamisen vastustamisen kanssa?
• mikä on kansanedustajien osuus lainsäätäjinä ja mielipiteen muodostajina?

Vuoden 2013 tammikuussa Sveitsissä Davosissa pidettiin vuosittainen Maailman talousfoorumin kokous, jossa maailman talousmahdit pohtivat maailman tilaa. Tänä vuonna yhtenä puheenaiheena oli kansainvälinen laiton huumekauppa ja sen aiheuttamat ongelmat.

Guatemalan presidentti Otto Pérez Molina toi kokoukseen ehdotuksensa huumekaupan säätelystä ja valvonnasta huumekartellien demokraattiselle yhteiskuntajärjestykselle aiheuttaman uhan torjumiseksi.

Davosissa miljardöörisijoittaja George Soros vaati länsimaita lopettamaan huumesotansa. Soros asetti arvovaltansa Guatemalan presidentti Perez Molinan tueksi, joka on julistanut useissa yhteyksissä sitä, että kieltolakiajattelu tulisi hylätä.

Talousfoorumissa Soros painotti, että huumekauppa uhkaa useiden maiden vakautta. Valtioiden nykyinen säästöpolitiikka vaatii uutta lähestysmistapaa huumepolitiikkaan, koska ihmisten vangitseminen tulee todella kalliiksi.

Lähde: IDPC Blog maaliskuu, Huffington Post 25.3.2013, BBC 23.1.2013, Guardian 19.1.2013, Reuters 14.3.2013, Kansalaisjärjestöjen ylläpitämän blogi, jossa seurattiin CND:n kokousta ja UNODC:n vuosiraportti 2012

HCLU:n videoreportaasi CND:n kokouksesta 2013:

Harm Reduction International -edustajan Damon Barrettin haastattelu CND:ssa:

URL: http://www.tusky.fi/uutiset/508-laillistaminen-etenee-kansainvaelisellae-tasolla

Saksa: Huumesota on epäonnistunut

Saksassa huumelakien täytäntöönpanoon uhrataan suuria rahasummia. Käyttäjät ovat kuitenkin aina askeleen edellä ja lainlaatijoilla ei näytä olevan halua tutkia vaihtoehtoja epäonnistuneelle järjestelmälle.

Mechthild Dyckmans on Saksan hallituksen huumekomissaari, jonka jokaisen saksalaisen tulisi tietää. Huumekomissaari esiintyy joka lokakuussa TV:ssä esittelemässä maan huumetilannetta, mutta tämä unohdetaan yleensä hetimmiten.

Viime lokakuussa Dychmans esitteli huumesodan tämän hetkistä tilaa liittovaltion lehdistökeskuksessa, mutta vain parikymmentä toimittajaa saapui paikalle tehden salin tyhjänoloiseksi. Dychmansilla oli edessään papereita täynnä lukuja, joihin hän olisi halunnut yleisön osoittavan mielenkiintoa. Tuhdin opettajan tyylillä hän kertoi kuin levottomille oppilaille, ettei edellisvuodesta ole tapahtunut mitään muutoksia.

Ainoa todellinen haaste tällä hetkellä on "ongelmainen" huumeiden käyttö, Dychmans kertoi. Hänen mukaan kannabis on eniten käytetty huume Saksassa. Lehdistötilaisuus on ohi puolessa tunnissa yleisön heitettyä muutama kysymys. Saksan huumepolitiikka näyttää olevan suhteellisen menestyksekäs. Valtio käyttää 3,7 - 4,6 miljardia euroa vuodessa huumesotaan, joka työllistää lainvalvontaviranomaisia, syyttäjiä ja tuomareita. Heitä yhdistää huumeettoman yhteiskunnan tavoite. Mutta onko tuo enää saavutettavissa?

Valvontaviranomaiset - suuria kustannuksia pikkurikoksesta

Huumesota työllistää kokonaisia tuomioistuimia, joissa huumetuomioita luetaan kuin liukuhihnalta. Berliinissä oikeuslaitoksen salit C 106, 138 ja D 107 tekevät tätä joka työpäivä. Heitä kutsutaan pikatuomareiksi: he lukevat vain poliisiraportin, johon kuluu 20 minuuttia, ja 45 minuutissa juttu on saatu päätökseen. Tämän jälkeen tuomari kirjoittaa tuomion muistiin, josta avustaja kopioi sen ja ojentaa tuomitulle.

25-vuotias vaaleakutrinen Marcel myöntää poliisin löytäneen hänen hallustaan 17,8 grammasta hasista, mistä hän saa 20 päiväsakkoa á 15€.

Kannabis on ollut Saksassa laitonta aina vuodesta 1972. Sortoon perustuva laki suunniteltiin kitkemään kannabiksen käyttö, joka oli lisääntynyt 1960-luvulla. Mutta näin ei käynyt, vaan uusia huumeita alkoi tulla mukaan markkinoille. Huumelakeja kiristettiin sen myötä.

Kannabiksen hallussapitoa koskevia lakeja lievennettiin 1990-luvun alussa erityisesti ympäristöpuolue Vihreiden painostuksesta. Sen jälkeen syyttäjät ovat saaneet jättää joissakin tapauksissa syytteet nostamatta varsinkin kannabiksen "pienten määrien" kohdalla. On siis vieläkin vähäisempiä tapauksia, kuin mitä oikeussaleissa käsitellään.

Poliisin pitää silti kirjoittaa näistäkin tapauksista raportit, jolloin prosessiin kuluu helposti pari tuntia. Syyttäjälaitoksen pitää näissäkin tapauksissa käynnistää prosessi.

Näitä tapauksia lojuu mappipinoissa erään syyttäjän toimistossa. Hän noutaa niitä päivittäin lisää eri toimistoista kärryillä.

Yhdessä tapauksessa on kyse 1,5 grammasta kannabista erillisissä pikkupusseissa. Tämäkin määrä työllistää syyttäjää ja sen hylkääminen vie vielä lisää aikaa.

Tässä tapauksessa ei ole myyjää ja hallussapitäjä tunnusti tekonsa. Hänellä ei ole aikaisempaa rikosmerkintää. Syyttäjän pitää täyttää kaksi lomaketta: toisella lopetetaan syytteen ajaminen ja toisella pyydetään tuhoamaan huume-erä. Syyttäjä kirjoittaa molempiin jotakin kuulakärkikynällä, leimaa ne ja tarkistaa ajan: 5 minuuttia ja 13 sekuntia.

Yhdellä syyttäjällä on keskimäärin 40 tällaista tapausta kuukaudessa vieden vuodessa yhteensä 35 tuntia virastoaikaa, minkä voisi hyödyntää jonkun merkittävän rikoksen selvittämiseen.

Oikeudenkäynnin jälkeen Marcel kertoo olevansa töissä elektoniikkaliikkeessä ja käyttävänsä kannabista viikonloppuisin. Hän poistuu oikeusrakennuksesta tuomarien jatkaessa tapausten kuuntelemista ja syyttäjän yrittäessä pitää paisuvia raporttipinoja järjestyksessä.

17,8 grammaa oli vajaa kolme grammaa yli sallitun rajan Berliinissä. Baijerissa määrä olisi 12 grammaa yli sallitun rajan. Saksan lakiin kirjattu "pieni määrä" vaihtelee osavaltioittain. Berliinissä se on 15 grammaa, Nordhein-Westfalenissa 10 ja Baijerissa 6.

Vuonna 1994 Saksan liittotasavallan perustuslakituomioistuin määräsi, että kaikkien osavaltioiden tulisi keskittyä isoihin juttuihin. Tämän ns. kannabispäätöksen tarkoitus oli luoda järkeä järjestelmään. Siinä vaadittiin osavaltioita "luomaan yhtenäinen käytäntö syytteiden hylkäämisessä. Lisäksi joukko osavaltioita laati tavoitteen, jonka mukaan "laintäytäntöönpanovirkamiehille luodaan mahdollisuudet keskittyä järjestäytyneen huumekaupan vastaiseen toimintaan helpottamalla pienten määrien käsittelyä".

19 vuoden kuluttua tuosta päätöksestä Saksin ja Baijerin osavaltioissa ei välttämättä hylätä yli 6 gramman tapauksia. Huumerikosten määrä ei ole vähentynyt Saksassa, vaan itse asiassa se on peräti kolminkertaistunut.

"C 106 edustaa tyypillistä Saksan huumepolitiikkaa. Riippuvaiset on kriminalisoitu ja köyhät luuserit siivotaan näkyvistä, koska kenelläkään ei ole hajua siitä, mitä oikeasti tapahtuu", selittää yhden syytetyn oikeusavustaja.

Huumesota autobahnilla

Baijerissa kaksi siviilipukuista huumepoliisia varustautuu illan partiointia varten pukeutumalla luotiliiveihin, laittamalla taskuun pippurisumutetta ja ottamalla konetuliaseet mukaan. He ajelevat neljänä iltana viikossa 10 tuntia pitkin moottoriteitä siviili BMW:llä tarkkaillen vastaantulijoita ja ohittamiaan autoja. Heidän suurin saaliinsa oli 37 kilon kokaiinierän löytäminen autosta vuonna 2009.

Moottoritiellä BMW kiihtyy helposti 220 kilometrin tuntinopeuteen. Poliisit pysäyttelevät autoja ilman tulosta kunnes spottaavat pysähdyspaikalta nuoren pariskunnan, jotka näyttävät epäilyttäviltä: miehellä on huppari ja lävistyksiä. Heidän autostaan löytyy puoliksi poltettu jointti, grinderi sekä 0,75 grammaa maria.

Leppoisa kissanhakureissu muuttuu poliisiauton kyydiksi asemalle. Määrän vähäisyydestä huolimatta mies joutuu poliisiasemalla antamaan tunnistetiedot ja sormenjäljet. Poliisi joutuu täyttämään kaksiosaisen lomakkeen. Murhatapauksesta menettely poikkeaa ainoastaan siinä, ettei DNA-näytettä oteta.

Yöllä poliisit kirjoittavat loppuraportin: illan huumesaalis oli 0,75 grammaa marihuanaa. Yleensä he eivät löydä yhtään mitään.

Vaihtoehtoja etsimässä

Berliinissä syyttäjä kertoo voivansa kuvitella Saksaan sellaisen järjestelmän, jossa valvotusti myytäisiin kannabista aikuisille. Ongelmana on sekä poliittisen painostuksen että muutosta haluavan huumetsaarin puuttuminen.

Toisaalla Meksikossa on kuollut ainakin 60 000 ihmistä huumesodan alettua vuonna 2006. Näiden uhrien ja jokaisen huumeiden käyttäjän välillä on yhteys. Mikä olisi ratkaisu?

Ethan Nadelman on huumepolitiikan asiantuntija New Yorkista ja hän on vielä tarkempi liberalisointiehdotuksissaan kuin syyttäjä Berliinissä. Hänen mielestään huumeita ei pidäkään vapauttaa kaikista rajoitteista. Marihuanan tai kokaiinin saatavuudelle pitää asettaa ikärajat. Toiseksi valtion pitää valvoa huumeiden tuottajia. Kolmanneksi huumesotaan nyt käytetyt miljardit - sotilaat, poliisit, oikeuslaitokset, vankilat - pitää käyttää neuvontaan ja ehkäisyyn.

Siitä tulee valtavan suuri kokeilu.

Mutta mikä on vasta-argumentti? Pelko.

Ehkä tuntemattoman pelko ei ole niin paha kuin varmuus siitä, että jos mitään ei tehdä, ei mikään muutu.

Lähde: Der Spiegel 21.3.2013

URL: http://www.tusky.fi/uutiset/506-saksa-huumesota-on-epaeonnistunut

Chilen senaatti dekriminalisoi kannabiksen kotikasvatuksen

Chilen senaatti hyväksyi kannabiksen kotikasvatuksen dekriminalisoivan lain 20.3.2013 äänin 18 puolesta ja 11 vastaan. Senaattorien Fulvio Rossin ja Ricardo Lagos Weberin laatiman lakialoitteen mukaan kannabiksen kasvatus sallitaan henkilökohtaiseen viihde- ja lääkekäyttöön.

Fulvio Rossi perusteli viime elokuussa vireille pantua lakialoitetta sillä, että "kannabiksen kotikasvatuksen salliminen omaan käyttöön on keino käydä laitonta huumekauppaa vastaan, koska saamme asiakkaat pois laittomilta markkinoilta."

Lakialoite on itse asiassa vain yksi artikla, jolla kannabiksen kotikasvatuksen sallimisesta omaan käyttöön tai lääkkeeksi säädetään poikkeus nykyiseen huumelakiin. Tarkemmat säädökset esimerkiksi sallituista määristä laaditaan myöhemmin.

Kysyttäessä porttiteoriasta Rossi vastasi, että "mikään ei osoita kannabiksen olevan portti kovempien huumeiden käyttöön. Chilessä portti ihmisen elämän tuhoutumiseen on alkoholi, mutta se on laillista. Nuoria täytyy opettaa ja varoittaa, mutta meidän mielestä portti on laittomuus eikä kannabis."

Lähde: El Patanico 20.3.2013

URL: http://www.tusky.fi/uutiset/507-chilen-senaatti-dekriminalisoi-kannabiksen-kotikasvatuksen

Kööpenhamina kertoi laillistamisaikeistaan julkisessa konferenssissa

Historian vuorovesi on nyt kannabiksen kieltolakia vastaan. Kööpenhamina aikoo liittyä laillistamisliikkeeseen aloittamalla kolmivuotisen kokeilun kannabiksen dekriminalisoimiseksi.

Kööpenhaminan päättäjät aikovat käynnistää yhden maailman kunnianhimoisimmista laillistamisprojekteista: sekä kannabiksen tuotanto että myynti laillistettaisiin. Mutta tämän Kööpenhaminan mallin toteuttamisen tiellä on vielä suuria kysymyksiä. Perjantaina 15. maaliskuuta kaupungintalolle kokoontui noin 150 osanottajaa kuuntelemaan kaupunginhallituksen suunnitelmia.

Tässä on ristiriita: toisaalta kaupunki haluaa viedä miljardin kruunun bisneksen pois rikollisten käsistä mutta pelkona on se, että laillistaminen lisää käyttöä. Jos tutkimuksissa esille tulleet yhteydet kannabiksen käytön ja mielenterveysongelmien välillä pitävät paikkansa, merkitsee käytön lisääntyminen lisää mielenterveysongelmia Kööpenhaminalle. Ongelmana on se, voidaanko kannabis dekriminalisoida ja samalla vähentää sitä käyttävien määrää.

Kokeilun päätarkoitus on ottaa kannabiskauppa pois rikollisilta. Tähän tarvitaan kilpailukykyinen tuote kilpailukykyiseen hintaan ostettavaksi yhtä helposti kuin laittomilta markkinoilta.

Kaupunki on avoin sen suhteen, tuleeko tuote kotimaiselta vai ulkomaiselta tuottajalta, mutta sitä myytäisiin apteekin kaltaisten myymälöiden kautta. Tällainen järjestely voi olla helpompi kokeilukautta ajatellen kuin se, että rakennettaisiin erikoisliikkeitä tai odotettaisiin yksityistä sektoria, jonka kehittäminen veisi vielä kauemmin.

Kaupunki ei ole vielä päättänyt lopullisesta mallista, sillä ei ole suunnitelmaa kannabisturismin torjumiseksi eikä ongelmaisten käyttäjien auttamiseksi.

Kauppa valtion haltuun

Asiantuntijoilla on kuitenkin paljon hyviä neuvoja. Oslon yliopiston sosiologian professori Willy Pedersen pitää parhaana Ruotsin ja Norjan alkoholimonopolin kaltaista laillistamista. Tämän avulla hänen mielestään voidaan rajoittaa käyttöä.

Pedersen varoitti, että jos valtio ei ota kauppaa valvontaansa, yksityinen sektori voi käyttää "kannabiskulttuuria" ihmisten yllyttämiseen käyttää lisää kannabista ja lisätä voittojaan.

Mutta väheneekö rikollisuus jos kannabis otetaan valtion valvontaan? Tämä on yksi Kööpenhaminan kokeilun päätavoitteista, koska lisääntynyt aseväkivalta on liitetty rikollisjengien kilpailuun tuottoisista kannabismarkkinoista.

Kim Møller Århusin yliopiston alkoholi- ja huumetutkimuskeskuksesta sanoi rikollisuuden vähenevän vasta pidemmällä aikavälillä, koska lyhyellä aikavälillä samat jengit vain siirtyvät taistelemaan muista tulonlähteistä.

Mielenterveysongelmat

Monet pitävät mielenterveysongelmien ja kannabiksen käytön suhdetta laillistamisen ongelmakohtana. Kaupunki on kuitenkin sitä mieltä, että kannabismyymälöiden verkosto tarjoaa uuden kosketuspinnan sosiaalityöntekijöiden ja vaaravyöhykkeeseen kuuluvien käyttäjien välillä. Oletetaan, että laillistamisen myötä yhä useampi käyttäjä saisi hoitoa.

Dan Orbe kaupungin anonyymiä huumeneuvontaa tarjoavasta U-Turn-palvelusta oli sitä mieltä, että kaupungin pitää antaa lisää rahaa neuvontaan ja ehkäisypalveluihin. Orbe oli myös sitä mieltä, että kaupungin pitää kokonaan harkita uudestaan sen nykyinen strategia ehkäistä huumeiden käyttöä nuorten keskuudessa.

Lait ja sopimukset

Poliisin ja sosiaalipalvelujen sovittaminen kannabiksen laillistamiseen ei ole kuitenkaan suurin ongelma. Tanska on myös allekirjoittanut vuoden 1961 huumausaineyleissopimuksen, joka valvoo kannabiksen tuotantoa ja myyntiä.

Hollanti ei halunnut aikoinaan rikkoa sopimusta ja sen ratkaisu oli pitää kannabis laittomana, mutta tietyissä olosuhteissa jättää sen käyttäjät ja myyjät rankaisematta. Tämä täytäntöönpanon sivuuttava politiikka on tehnyt kannabiksen käyttämisen kannabiskahviloissa lailliseksi, vaikka näiden kahviloiden pitää hankkia tuotteensa laittomilta markkinoilta.

Kööpenhaminan malli haastaa sopimuksen suoremmin dekriminalisoimalla kannabiksen hallussapidon ja myymisen. Tämä lähestymistapa on lähempänä Washingtonin osavaltion strategiaa, jossa äänestäjät vuoden 2012 lopulla hyväksyivät lain, jonka mukaan kannabiksen hallussapito ja kasvatus tulivat laillisiksi.

Seattlen kaupungin lakimies Peter Holmes selitti kokouksessa, kuinka aloite sai äänestäjät puolelleen lupaamalla verottaa ja valvoa kannabista ankarasti.

Kannabiksen hallussapito ja kasvatus on USA:ssa edelleen laitonta liittovaltion lain mukaan, mikä aiheuttaa sen, että Washington sekä kannabiksen myös laillistanut Colorado ovat nyt hankalassa asemassa pääkaupungin Washington DC:n kanssa.

Mutta Holmes väittää, ettei jäljellä ole enää muuta vaihtoehtoa kuin kannabiksen laillistaminen.

"Kannabiksen kieltolaki ei ole saavuttanut tavoitettaan, koska sen kysyntä on niin korkealla", Holmes sanoo haastattelussaan. Hän myös arvioi, että USA:n painostus on ollut syynä siihen, että Tanskan hallitus on toistuvasti hylännyt kaupungin yritykset laillistaa kannabis, viimeksi viime vuonna. USA:n hallitus painostaa muita maita pitääkseen yllä omaa kovaa politiikkaansa.

Holmesin mielestä yhä uusien maiden laillistaessa kannabis on USA:n pakko jossakin vaiheessa myöntää, että kieltolaki ei ole toiminut.

"Kannabiksen laillistaminen ei ole aiheuttanut maailmanloppua. Olemme nyt nähneet padon halkeavan ja yhä useampi osavaltio tulee seuraamaan meidän esimerkkiä laillistamisessa. Kannabiksen henki on nyt vapautettu", hän sanoi.

Holmes kertoo myös, että Kööpenhamina tarvitsee oman ratkaisumallinsa koska se, mikä toimii Seattlessa, ei välttämättä toimi Kööpenhaminassa.

"Konferenssi osoitti, että Kööpenhamina tarvitsee oman suunnitelmansa. Meidän pitää lopettaa epäonnistunut politiikka ja kantaa tässä asiassa vastuu. Kaupungin johdon pitää ottaa johto myös tässä asiassa", totesi Kööpenhaminan sosiaalidemokraattinen pormestari Frank Jensen loppupuheenvuorossaan.

Lähde: Copenhagen Post 15.3.2013

URL: http://www.tusky.fi/uutiset/503-koeoepenhamina-kertoi-laillistamisaikeistaan-julkisessa-konferenssissa

Kööpenhaminassa pohditaan dekriminalisointia

HS 14.3.2013 13:38

Kööpenhaminassa harkitaan hasiksen laillistamista 

STT–TT

KÖÖPENHAMINA. Kööpenhaminassa esitetään taas hasiksen laillistamista kokeiluluontoisesti, vaikka Tanskan valtakunnanpoliitikot ovat selkeästi ampuneet alas ehdotuksen.

Kööpenhaminan ylipormestari  Frank Jensen kirjoittaa Sydsvenskan-lehdessä, että hasiksen laillistaminen voisi iskeä tehokkaasti rikollisverkostoihin, jotka ansaitsevat miljoonia myymällä hasista.

Asiaa on tarkoitus puida Kööpenhaminassa perjantaina. Kokoukseen osallistuva Ruotsin ympäristöpuolueen skånelaisedustaja Monika Ekström vastustaa ajatusta, kuten lähes kaikki muutkin skånelaispoliitikot.

"Hanke herättää kovin suurta huolta", hän kommentoi asiaa uutistoimisto TT:lle torstaina.

Juutinrauman silta yhdistää Tanskan Etelä-Ruotsiin. Maiden välinen liikenne on vilkasta. 

---

The Copenhagen Post 15.3.2013

 

http://cphpost.dk/national/life-after-cannabis-prohibition-city-announces-its-ambitions

 

Life after cannabis prohibition: The city announces its ambitions

The Copenhagen Model will see the production, sale and consumption of cannabis legalised, but many questions remain 

The tide is turning against the criminalisation of cannabis. Portugal, the Netherlands and several US states have to varying degrees decriminalised its use and now Copenhagen has decided to join the movement with a three-year trial to decriminalise the drug.

But while city officials envisage Copenhagen undertaking the world’s most ambitious decriminalisation project – both the production and sale would be legalised – large questions remain about what shape the so-called 'Copenhagen Model' would actually take.

Today around 150 attendees gathered in the City Hall’s banquet room to hear the City Council’s plan.

“We would like to have fewer smokers, a lower incidence of cannabis psychosis and less crime,” the deputy mayor for social affairs, Mikkel Warming (Enhedslisten), told the audience. “But criminalising cannabis doesn’t work. It’s here to stay. Legalisation won’t be a miracle cure, but it will open up solutions to some of the problems that cannabis creates.”

The conflict is this. One the one hand, the city wants to take the one billion kroner cannabis trade out of the hands of criminals. But the fear is that legalisation could increase consumption. Given the documented connections between mental illness and cannabis use, more users could mean higher rate of mental health problems in Copenhagen.

So the question becomes whether it is possible to decriminalise cannabis while also minimising the number of people who use it.

One of the primary goals of the trial is to take the cannabis trade out of the hands of criminals. This would require offering a competitive product at competitive prices from locations in the city that are as accessible as the illegal market.

The city is open to both external and domestic suppliers for its product, which would most likely be sold through an established chain of stores, such as pharmacies. This would be easier to implement during a trial period as having to construct new specialist outlets or expecting the private sector to step up would likely take much longer to get running.

The city has not settled on a final model, however, nor has it established a concrete plan for preventing cannabis tourism and ensuring that vulnerable users get the help they need.

 

Let the state control it

There was plenty of advice to be heard from experts today, however. Among them was Willy Pedersen, a professor of sociology at the University of Oslo. He argued that that the best way to legalise cannabis, while also minimising its use, would be to establish state-run dispensaries similar to the Swedish and Norwegian alcohol monopolies.

Pedersen argued that if weren’t state controlled, the private sector would seek to use ‘cannabis culture’ to encourage more people to consume cannabis and boost its profits.

“What we all want is a reduced consumption of cannabis,” Pedersen told The Copenhagen Post. “But the cannabis culture romanticises cannabis use and encourages people to consume it, while privatised sale creates an incentive for businesses to sell as much product as possible.”

But if pot were in the hands of the state, would crime really be reduced? This is one of the major goals of the trial as Copenhagen's increase in gun crime has been attributed to gangs fighting over a share in the highly lucrative illegal cannabis trade.

Speaking to the conference, Kim Møller from the Centre for Alcohol and Drug Research at Aarhus University said that while crime may drop in the long-term after decriminalisation, in the short-term the gangs would simply move to fighting over other sources of income.

 

Mental health issues 

The connection between mental health problems and cannabis use is seen by many as the most troubling aspect of legalising cannabis. The city argues, however, that a legal network of cannabis outlets would provide new points of contact between social workers and at-risk users. Their hope is that more users would find treatment if legalisation were to be enacted.

Dan Orbe from the council’s anonymous drug counselling organisation, U-Turn, argued that the city needed to recognise that it might need to set aside more funding for counselling and preventative programmes. Orbe also added that the city would probably have to completely overhaul its current strategy for preventing drug use among young people.

 

Laws and conventions

Gearing the police and social services to deal with changes brought about by legal cannabis may not be the most pressing problem facing the city, however. Denmark is a signatory of the 1961 Single Convention on Narcotic Drugs that controls the production and sale of cannabis. 

Not wanting to break their commitment to the convention, the Netherlands’ novel solution was to make cannabis illegal but not punishable under certain conditions. This non-enforcement policy makes consumption in coffee shops legal, even though the coffee shops still have to source their products from illegal sources.

The Copenhagen Model will challenge the convention more directly, however, by decriminalising the possession and sale of cannabis. This approach more closely follow the strategy of the US state of Washington, where in November 2012, voters passed a law that legalised the possession and cultivation of cannabis.

Seattle's city attorney, Peter Holmes, explained that the initiative passed by promising voters that cannabis would be heavily taxed and regulated.

Cannabis possession and cultivation in the United States is still highly illegal under federal law, however, meaning that the state of Washington - along with Colorado, which also passed legalisation in November - has placed itself in a tricky position with Washington, DC.

But Holmes argues that there is no option left except legalising cannabis.

“The prohibition of cannabis has not achieved its stated objectives because the demand is too strong,” Holmes told The Copenhagen Post, adding that pressure from the US to maintain Draconian legislation on cannabis may be a reason why the Danish government has repeatedly turned down the city’s attempts to legalise the drug, most recently last year.

But as more countries move to legalise the drug, Holmes argues that the US will have to accept that prohibition has not worked

“The world hasn’t ended [after cannabis was legalised]. What we are witnessing now is just the crack in the dyke and more states will soon follow our lead with legalisation," he said. "The genie is out of the bottle.”

Holmes was careful to state that Copenhagen needed to find its own solution, however, and that what works in Seattle may not work in Copenhagen.

“The conference has confirmed that we need to find our own plan for Copenhagen,” Mayor Frank Jensen (Socialdemokraterne) said in his closing statements. “We need to end a failed policy and take responsibility. City Hall now needs to take the lead.”

 

 

URL: http://www.suomenkannabisyhdistys.org/artikkelit-mainmenu-27/ulkomaan-uutiset/946-koeoepenhaminassa-pohditaan-laillistamista.html

Pakistanissa hasis ja Islam ovat sopusoinnussa

Kannabis ei vapaudu pelkästään Coloradossa ja Washingtonissa. Konservatiivisessa Karachissa jokaisen kuuluu olla pikkuisen pilvessä. Kadun lakaisija myy hasista sivubisneksenään - sen voi sihauttaa kuuluisan sufipyhimyksen haudalla, eikä kuolemanrangaistuksen pelko enää haittaa.

Karachissa 1400 vuotta vanha sufipyhimys Abdullah Shah Gazin vaikuttava hautamonumentti kohoaa kukkulalla Arabian meren rannalla. Torstai-iltaisin parrakkaat miehet ja peittävään pukuun pukeutuneet naiset tungeksivat toisistaan erotettuina mausoleumille. Odoteltuaan pitkissä jonoissa pääsevät he vihdoin laskemaan kukkaköynnöksiä ja sirottelemaan kukkien terälehtiä pyhimyksen haudalle hienoilla mosaiikeilla koristellussa salissa.

Abdullah Shah Gazi oli suoraan profeetta Muhammedista polveutuva sufimystikko, joka tunnettiin parantajan kyvyistään. Mausoleumi vetää ihmisiä läheltä ja kaukaa, paikalla on uskonnollisia johtajia lausumassa koraanin säkeitä ja muusikkoryhmiä esittämässä sielukkaita suufilaisia hymnejä.

Tämän syvästi uskonnollisen tapahtuman ympärillä leijuu paksu, kitkeränmakea hasiksen savun aromi.

Temppelin syvennyksissä istuksii perinneasuihin pukeutuneita miesryhmiä jakamassa hasissätkiä ja piippuja vetäen pitkiä hatseja ja passaten edelleen ohikulkeville. Jokainen on tervetullut tähän kommunaaliseen hasisjuhlaan. Miehet puhaltelevat runsaita savupilviä naputellen sormiaan musiikin rytmiin.

Palvojat kokoontuvat yhteen tunteakseen olevansa lähempänä jumalaa ja monet käyttävät tähän myös hasista. Tämä on karachilainen rituaali, joka juontaa juurensa pyhimyksen kuolemaan vuonna 773 ja joka on säilynyt näihin päiviin. Pakistanin tunnetuimmat henkilötkin vierailevat pyhäkössä.

Mausoleumi ei kuitenkaan ole mikään libertaarien kohtauspaikka, vaan Pakistanin sufismin pyhin paikka. Suurin osa naisista on pukeutunut burgaan, joista näkyy vain silmät. Miehet ja naiset eivät saa koskettaa toisiaan julkisesti. Poliisilla on pitkät puiset pamput kaikenlaisen sopimattoman käytöksen lopettamiseksi.

Muslimimaailman mittapuiden mukaan Pakistan on hyvin konservatiivinen maa. Alkoholi on kielletty. Naiset käyttävät yleensä huntua kodin ulkopuolella. Televisiossa sensuroidaan kaikki viattominkin seksin oloinen elokuvista ja sarjoista ennen lähetystä.

Huumeet ovat myös laittomia. Lain mukaan minkä tahansa huumeen myymisestä voi saada elinkautisen ja joissakin harvoissa tapauksissa heimojen vanhimmat ovat vaatineet huumeiden salakuljettajien julkista teloitusta. Karachissa sellaiset rangaistukset ovat harvinaisia.

Vaikka maan tärkeilevät poliisit noudattavatkin huumelakeja kovia huumeita vastaan, sivuuttavat he usein hasiksen. Kannabis on peräisin täältä ja kaukaisten ja vaikeakulkuisten vuoristoalueiden asukkaat kasvattavat sitä laajalti. Syksyn tuulessa kypsyy tuuheita pensaita, joista kurkottelee paksun kurkun mittaisia kukkalatvoja.

Pakistanin hallitus kielsi huumeet 1980-luvulla, jolloin diktaattori kenraali Zia ul Haq alistui Ronald Reaganin hallinnon painostuksen alla. Zian aikeiden rehellisyydestä ollaan montaa mieltä, koska tiedetään hänen ja hänen lähipiirinsä olleen Pakistanin huumekaupan huipulla. Tutkijat arvioivat, että ennen hänen kuolemaansa lentokoneen maahansyöksyssä vuonna 1988 70% Afganistanin tuottamasta oopiumista rahdattiin Pakistanin kautta. Nyt kaksi vuosikymmentä myöhemmin YK:n arvion mukaan 40% sadosta kulkee Pakistanin kautta.

Hasis on livahtanut valvonnan ohi kansainvälisen huomion seuratessa unikon viljelyä ja heroiinin salakuljetusta. Tosin löytyy poikkeuksiakin. Vuoden alussa poliisi löysi Karachissa ulkomaille tarkoitetun kymmenen tonnin hasiserän.

Hasis on viinimme

Pyhätön seinien sisäpuolella vallitsee omalaatuinen suvaitsevaisuus. Keppejään heiluttelevat poliisit eivät paljoa välitä laittomasta katkusta. Lukuunottamatta satunnaisia ratsioita poliisin ja hasiksen ystävien välillä vallitsee epävirallinen yhteisymmärrys, jota tosin auttaa pieni lahjonta. Yksi poliisi kertoo, että hän voi ansaita torstai-illan aikana kolmen kuukauden palkan.

Joka tapauksessa hasiksen käytön yleisyys tämän merkittävän uskonnollisen pyhätön alueella alleviivaa hasiksen asemaa Pakistanissa. Pyhätön ulkopuolella Karachin asukkaat ovat kyllästyneet ankariin lakeihin. Tuore selvitys huumeiden käytöstä Pakistanissa löysi yli 8 miljoonaa huumeriippuvaista, jotka käyttävät mm. heroiinia ja hasista.

Lähde: Global Post 27.3.2013

URL: http://www.tusky.fi/uutiset/502-pakistanissa-hasis-ja-islam-ovat-sopusoinnussa

Kannabis parantaa syövän - kunhan se monopolisoidaan ensin

GW Pharmaceuticals -yhtiö on jättänyt patenttihakemuksen syövän hoidosta kasviperäisillä kannabinoideilla samaan aikaan kun Yhdysvaltojen kansallinen syöpäinstituutti julkaisi sivuillaan uusia tutkimustuloksia, jotka vahvistavat aiempia käsityksiä kannabiksen syöpää parantavista ominaisuuksista.

Uutisoimme vuonna 2011, kuinka kannabiksen syöpää parantavista omaisuuksista on saatu lisää näyttöä ja kuinka USA:n liittovaltion syöpäinstituutti (NCI) sensuroi kotisivuillaan julkaistuja mainintoja kannabiksen käytöstä syövän parantamisessa.

Tuolloin liittovaltion närää herätti kohta, jossa todettiin lääkärien voivan määrätä kannabista myös syövän hoitoon, eikä pelkästään oireiden tai syöpähoitojen aiheuttamien haittavaikutusten lievittämiseen. USA:n liittovaltion kannabiskieltopolitiikkaa perustuu sille opille, että kannabiksella ei ole minkäänlaisia lääkinnällisiä vaikutuksia. Tunnetusti Obaman hallinto on käynyt lääkekannabispotilaiden kimppuun aivan yhtä kovalla kädellä kuin aikaisemmatkin presidentit.

Kannabiksen lääkekäytön luokittelusta väännetään USA:ssa kättä oikeudessa ja kongressissa.

Vuoden 2013 tammikuun 17. päivänä NCI:n kannabis ja syöpä -tiedostoa päivitettiin tuoreilla tuloksilla koe-eläin ja kudosviljelmätutkimuksista. Historiaa käsittelevälle sivulle lisättiin lista niistä osavaltioista, joissa kannabista saa laillisesti käyttää lääkkeenä lääkärin luvalla.

Sattumalta maaliskuun 7. päivä USA:n patenttivirasto, US Patent & Trade Office, otti vastaan GW Pharmaceuticals -lääkekehitysyhtiön lääketieteellisen patenttihakemuksen otsikolla "fytokannabinoidit syövän hoidossa" (United States Patent Appilication 20130059018).

Kannabiksen syöpää parantavat ominaisuudet tulivat julki jo vuonna 1975 USA:n liittovaltion kustantamassa tutkimuksessa, jonka tarkoitus oli todistaa kannabiksen haitat. Tutkimus julkaistiin NCI:n julkaisusarjassa (Anticancer activity of cannabinoids. Journal of the National Cancer Institute, Vol. 55, No. 3, September 1975, pp.597-602).

Vuonna 2003 USA:n liittovaltio patentoi kannabiksen antioksidanttina ja hermosoluja suojaavana aineena (Cannabinoids as antioxidants and neuroprotectants, US Patent 6630507).

GW Pharmaceuticals kertoo kotisivuillaan, että "yksi jännittävimmistä ja nopeiten kehittyvistä tutkimusaloista liittyy joidenkin kannabinoidien kykyyn ehkäistä tiettyjen syöpätyyppien ja kasvaimia ruokkivien verisuonien kasvua. Yhä kasvava määrä todistusaineistoa osoittaa kannabinoideilla, mukaan lukien sisäsyntyiset kannabinoidit, olevan syöpää parantavia ominaisuuksia".

Kannabiksen lääkekäytön hyväksyminen näyttää kulkevan suuryhtiöiden sanelemaan tahtiin: GW Pharmaceuticals -yhtiön takana on länsimainen lääketeollisuus eli Bayer, Novartis, Otsuka, Almirall ja Neopharm. Patentin hyväksyminen merkitsisi yhtiön kehittämän Sativex-suusuihkeen käytön laajentamista syövän hoitoon. Tähän asti hyväksytyt käyttökohteet ovat olleet pääasiassa MS-taudin oireiden lievitys.

USA:n huumepolitiikan uskottavuus ja toisaalta tieteellisen tutkimuksen uskottavuus ovat kietoutuneet lääkeyhtiöiden etuihin lääkekannabiksen hyväksymisessä. Potilaan etu näyttää aina jäävän viimeiseksi.

Lähde: NBC News 12.3.2013, Global News Wire 12.3.2013 ja Toke Signals 15.3.2013

URL: http://www.tusky.fi/uutiset/504-kannabis-parantaa-syoevaen-kunhan-se-monopolisoidaan-ensin