Hollanti: kaupungit haluavat kasvattaa laillista kannabista

Ainakin kymmenen hollantilaiskaupunkia on hakenut tai aikoo hakea lupaa oikeusministeriltä aloittaa kaupallinen kannabiksen kasvatus. Paikallispoliitikot ovat hyvin kriittisiä hallituksen virallista kannabispolitiikkaa kohtaan ja heidän mielestä laillistettu kannabiksen kasvatus poistaisi järjestäytyneen rikollisuuden alalta.

"Kannabis ei tipu taivaasta. Jos ministeri haluaa oikeasti puuttua laittomaan kasvatukseen niin hallituksen pitää ottaa kannabiksen kasvatus hoitaakseen", Heerlenin pormestari Paul Depla kertoi tutkimuksen tehneelle Trouw-sanomalehdelle.

Venlo, Zwijndrecht, Eindhoven, Tilburg, Amsterdam, Rotterdam, Utrecht ja Haag ovat hakeneet lupaa kannabiksen kasvatukseen. Lisäksi 19 Trouwin tutkimasta 40:stä paikallishallinnosta ei sovella hallituksen politiikkaa kieltää turisteilta pääsy kannabiskahviloihin.

Tammikuun alusta saakka kannabiskahviloiden olisi pitänyt sallia ainoastaan Hollannissa virallisesti asuvien ostaa kannabista. Laissa kuitenkin sallitaan "paikallisten olosuhteiden" huomioon ottaminen.

A-luokan kannabista?

Hollannin edellinen hallitus yritti luokitella vahvan kannabiksen A-luokan huumeeksi heroiinin ja kokaiinin rinnalle osana samaa kampanjaa, jolla yritettiin saada ns. ruohopassi voimaan.

"Kovilla huumeilla ei ole sijaa kannabiskahviloissa ja tulevaisuudessa niistä saa vain kannabista, jonka THC-pitoisuus on alle 15%", oikeusministeri Ivo Opstelten julisti vuonna 2012 parlamentille. Opstelten ei kertonut, milloin THC-rajoitus aiotaan ottaa käyttöön.

Asiantuntijoiden mukaan Hollannissa kasvatetun kannabiksen THC-pitoisuus on 15% - 18%. Noin 75% kannabiskahviloissa myytävästä kannabiksesta on kasvatettu Hollannissa.

Maastrichtin kannabiskahviloiden edustaja Marc Josemans luonnehti oikeusministerin puhetta: "Hän tekee kaikkensa pitääkseen laittomat kuviot mahdollisimman laajoina. Heikkoa kannabista kahviloissa ja vahvaa kaduilla, tällöin kuluttajien valinta on ilmeinen".

"Vahva kannabis ei ole suinkaan vaarallisempaa terveydelle. Käyttäjä käyttää silloin vähemmän aivan kuten ihmiset eivät juo rommia oluttuopeista."

Asiantuntijat pitävät hallituksen suunnitelmaa luokitella vahvat kannabislajikkeet A-luokan huumeiksi mahdottomana toteuttaa käytännössä. Asiantuntijoiden mukaan tämä aiheuttaisi kannabiskahviloille mahdottomia tilanteita. Se vaikeuttaisi myös poliisin työtä.

Hollantilaiset kohtuukäyttäjiä

Trimbos-tutkimuslaitoksen tuoreen tutkimuksen mukaan hollantilaiset ovat maltillisia kannabiksen käyttäjiä verrattuna muihin EU-maihin.

Hollantilainen suurkuluttaja käyttää vuodessa 310 grammaa, mikä on alle seitsemän tutkitun maan keskiarvon. Englanti ja Wales johtivat 374 grammalla vuodessa. Hollannissa kannabiksen käyttö on maltillista kaikissa ikäryhmissä.

"Nuorten keskuudessa käyttö on hieman EU:n keskiarvoa yleisempää, mutta aikuisten keskuudessa harvinaisempaa. Toisin sanoen meidän vapaamielinen politiikka ei yllytä käyttämään enempää. Nuorena kokeillaan, mutta monet lopettavat myöhemmin", Trimbosin edustaja Franz Trautmann kertoi.

Tutkimuksen mukaan 90% hollantilaisista kannabiksen käyttäjistä sekoittaa marihuanan tupakkaan. Bulgarialaisista, tsekeistä ja briteistä 30% polttaa marinsa raakana.

Vain 9% hollantilaisista kannabiksen käyttäjistä kertoi voivansa hankkia myös kovia huumeita kannabiskauppiaaltaan, yleensä diileriltä, joka hengailee kannabiskahvilassa. Muissa maissa 25% - 50% kannabiksen käyttäjistä kertoi vakimyyjänsä välittävän myös muita huumeita.

Lähde: Dutch News 27.4.2013 ja 26.4.2013

URL: http://www.tusky.fi/uutiset/522-hollanti-kaupungit-haluavat-kasvattaa-laillista-kannabista

Hamppumarssit 4.5.2013

Vuosittainen hamppumarssi järjestetään 4.5.2013 Helsingissä ja Turussa

Lue hamppumarssitiedote! 

Helsinki

Lähtö Hesperian puistosta 4.5. klo 14. Marssin järjestävät Humaania Päihdepolittiikkaa ry (HPP) ja Suomen Kannabisyhdistys (SKY).

Turku

Marssi lähtee Puolalanpuistosta taidemuseon vierestä kello 14.00. Lisätietoja TuSKY:n sivuita!

 

 

URL: http://www.suomenkannabisyhdistys.org/index.php/hamppumarssi-2013/hamppumarssi-2013

Portugali 12 vuotta dekriminalisoinnin jälkeen

Kaksitoista vuotta sitten Portugalissa lopetettiin huumeiden käyttäjien rankaiseminen. Järjestelmän tärkein piirre on käyttäjien halventamisen ja syrjäyttämisen lopettaminen. Asiantuntijat ovat ilahtuneet tuloksista.

João Goulão toimi lääkärinä Faron kaupungissa Algarven rannikolla ennen sekaantumistaan kansainväliseen huumesotaan. 58-vuotias Goulão näyttää hieman väsyneeltä toimistossaan Lissabonissa matkusteltuaan paljon maailmalla kertomassa Portugalin huumepolitiikasta. Toimistostaan hän valvoo maailman merkittävintä huumepoliittista kokeilua.

Portugalin huumelain mukaan ihminen saa pitää hallussaan 10 päivän kulutusta vastaavan annoksen, mikä kannabiksen kohdalla tarkoittaa 25 grammaa marihuanaa ja viittä grammaa hasista. Goulão oli mukana laatimassa lakia, mikä on tehnyt Portugalista maailman eturivin valtion huumepolitiikan muotoilussa. Portugalin ratkaisussa käänteentekevää oli dekriminalisoida kaikkien huumeiden käyttö.

"Ajattelimme saavamme kaikki asiat paremmin valvontaamme. Kriminalisointi ei ainakaan ollut toiminut", Goulão selittää ratkaisua.

Kuin pysäköintirike

Portugalissa lopetettiin käyttäjien asettaminen syytteeseen ja laittomiksi aikoinaan julistetut aineet ovat edelleen laittomia.

"Olisimme muuten joutuneet vaikeuksiin YK:n kanssa, mutta näiden aineiden käyttäminen on verrattavissa pysäköintirikkeeseen", Goulão täsmentää.

Mutta miksi rajaksi asetettiin 10 päivän käyttöä vastaava annos?

"No se on ihan mielivaltainen raja", Goulão myöntää.

Nykyään hän toimii kansallisen huumeiden vastaisen ohjelman johtajana ja on Portugalin terveyspolitiikassa tärkeä henkilö. Toimiston ikkunalaudalla on valokuvia hänestä mm. brittimiljardööri Richard Bransonin ja Espanjan kuninkaan seurassa. Molemmat ovat saaneet Goulãolta luennon Portugalin uudesta huumepolitiikasta.

"Meillä ei ollut juuri mitään tutkimusta, mihin olisimme voineet vedota lakia laatiessamme. Emme olleet lainkaan varmoja siitä, että toimisiko tämä", Goulão muistelee.

Ongelmana oli se kuinka hallitus pystyy pitämään kansalaisensa erossa vaarallisista huumeista. Yksi keino on käydä myyjien eli kartellien, välikäsien ja katudiilereiden kimppuun. Toinen keino on keskittyä käyttäjiin: pidättää heitä, viedä oikeuteen ja vangita. Suurin osa maailman hallituksista on valinnut rikoslailla syyttämisen valvonnan välineeksi ja pelotteeksi.

Huumeettomasta maailmasta luopuminen

"On oleellisen tärkeää, että ehkäisemme ihmisiä ostamasta ja käyttämästä huumeita kaikilla käytössämme olevilla keinoilla", sanoo 64-vuotias Manuel Pinto Coelho, joka on viimeinen merkittävä Goulãon vastustaja. Coelho haluaa Portugalin takaisin normaaliksi valtioksi, joka kävisi kovaa huumesotaa kuten koko muu maailma.

Coelho on myös lääkäri. Hänellä oli vieroitusklinikoita ja hän on julkaissut kirjoja riippuvuudesta. Nyt hän vastustaa aikaisempia kollegojaan ja "järjestelmää", kuten hän uutta politiikkaa kutsuu.

Hänen suurin huolenaiheensa on se, että maa on luopunut huumeettoman maailman ideaalista. Kuinka voit pitää nuoret erossa huumeista jos jokainen tietää, kuinka monta pilleriä pystyy pitämään taskussa? Hänen mielestään pelotteet ovat edelleen paras keino ehkäistä käyttöä ja lääkkeetön vieroitus paras hoitokeino. Hän vastustaa myös Portugalin kattavaa metadonihoitojärjestelmää, joka tarjoaa tuhansille entisille heroinisteille korvaushoitoa.

Nykyään Coelho ansaitsee tulonsa dieettiklinikoilla, mutta hän viettää vapaa-aikansa propagoimalla maansa "hullua huumekokeilua" vastaan. Hän matkustelee maailmalla varoittelemassa sen vaaroista. Portugalissa hän on mielipiteineen yksin, mutta muualla hänet on otettu hyvin vastaan. Todisteena tästä hän näyttää USA:n valkoisen talon huumetoimiston julkaisemaa hyvin skeptiseen sävyyn kirjoitettua raporttia Portugalin kokeilusta.

Portugalin vapauden huuma

Yrittäessään selittää sitä, miksi Portugalissa päädyttiin niin omintakeiseen ratkaisuun lopettaa käyttäjien rankaiseminen, Goulãon täytyy aloittaa neilikkavallankumouksesta vuonna 1974.

Portugali vapautui liki 50 vuoden diktatuurista vuonna 1974, mitä symboloi sotilaiden kiväärinpiippuihin tungetut neilikat

"Yhtäkkiä huumeita oli markkinoilla", Goulão kertoo. Maan siirtomaista kotimaahansa palanneet portugalilaiset toivat marihuanan käytön mukanaan. Hänkin sanoo polttaneensa kannabista tuolloin kaksikymppisenä nuorena, aikana, jolloin "huumeet edustivat meille vapautta".

Goulãon aloittaessa oma praktiikkansa Farossa alkoi hänen vastaanotolleen tulla vanhempia, joiden lapset eivät enää pelkästään polttaneet kannabista, vaan he olivat siirtyneet heroiiniin.

Joskus myös nuoret tulivat itse hänen vastaanotolleen, eikä hänellä ollut mitään tietoa siitä, kuinka hoitaa heitä. Ensimmäisen valtion vieroitusklinikan aloitettua Lissabonissa Goulão meni sinne opettelemaan.

Tuolloin heroiiniepidemia oli vasta aluillaan. 1980-luvulla Eurooppaan virtasi halpaa heroiinia Afganistanista ja Pakistanista. Portugali ei ollut ainoa maa, jonne sitä virtasi, mutta Goulãon mukaan Portugali kärsi siitä erityisen paljon, koska ihmisillä ei ollut mitään ajatusta siitä, kuinka käsitellä huumeita.

"Olimme naiiveja."

Portugalissa käyttäjien määrä oli eurooppalaisessa vertailussa alhainen, mutta käyttäjistä epätavallisen suuri osa oli ns. ongelmakäyttäjiä.

Goulão näyttää tilaston, joka osoittaa huumeriippuvaisten määräksi 100 000 heroiiniepidemian huippukohdassa 1990-luvun puolivälissä. Portugalin väkiluku oli tuolloin 10 miljoonaa. Myös HIV-tartunnan saaneiden osuus käyttäjistä oli epätavallisen korkea.

Lissabonin liepeille muodostui huumeslummi, jossa narkomaanit nukkuivat pahvilaatikoissa, pistivät itseään kadulla ja kuolivat siihen kadulle. Kaikki Portugalissa seurasivat tätä ilmiötä TV:ssä, lehdistä tai suoraan ohikulkevalta moottoritieltä.

Tämä oli tilanne maassa Portugalin hallituksen kootessa huumeiden vastaisen komission, jossa oli 11 asiantuntijaa mukaanlukien Goulão. Suurin osa jäsenistä ei ollut poliitikkoja.

"Huumeiden käyttäjät eivät ole rikollisia vaan sairaita", Goulão sanoo.

Kaikki eivät olleet samaa mieltä, kuten esimerkiksi Pinto Coelho. Mutta komissio pääsi tästä asiasta yksimielisyyteen ja Portugalin kokeilun perusta on olla tekemisissä huumeiden käyttäjien kanssa ilman uhkailuja ja pelotteita. Goulão kertaa tämän asian useaan otteeseen, kuten huumeklinikoiden lääkärit. Kaikista yllättävintä on kuitenkin se, että myös Lissabonin poliisipäällikkö sanoo näin ja hänen alaisensa etsivät huumeita työkseen.

Looginen seuraus tästä periaatteesta on se, ettei ihmisiä enää kohdella rikollisina. Heitä ei saa pidättää, asettaa oikeuteen eikä pistää linnaan. Ennen dekriminalisointia huumeiden hallussapidosta voitiin langettaa vuoden vankeustuomio.

Portugalin kokeilun aloittamisesta on pian 12 vuotta ja Goulãon henkilökunta on parhaillaan arvioimassa sitä, kuinka paljon maan oikeuslaitos on siitä hyötynyt.

"Poliisi etsii edelleen huumeita", Goulão korostaa. Poliisi takavarikoi ja hävittää edelleen kaikki löytämänsä huumeet.

Ensiksi poliisin pitää kuitenkin punnita kaikki huumeet ja tarkistaa ohjekirjasta 10 päivän käyttöannoksen sallittu ainekohtainen raja. Tämän yli hallussapidosta voidaan epäillä myymisestä ja syyttää oikeudessa. Alle tämän rajan hallussaan pitäneitä kehotetaan ilmoittautumaan "huumeriippuvuuden varoituskomiteaan" 72 tunnin kuluessa.

Pakkovalta ei kuulu tähän järjestelmään

Lissabonissa komitea sijaitsee huomaamattoman virastorakennuksen ensimmäisessä kerroksessa. Kenenkään ei pitäisi tuntea itseään noloksi saapuessaan tänne. 19-vuotias poika istuu odotushuoneessa. Häneltä oli löytynyt gramma hasista viikonloppuna. Sosiaalityöntekijä on keskustellut hänen kanssaan jo puoli tuntia. Tämä on pojan ensimmäinen kerta, hän opiskelee maatalousoppilaitoksessa, asuu vanhempiensa luona ja käyttää kannabista satunnaisesti.

"Sosiaalinen käyttäjä, ei riskitekijöitä", sosiaalityöntekijä kirjoittaa lausuntoonsa.

Seuraavaksi psykologi ja asianajaja keskustelevat nuoren kanssa. He haluavat tietää, kuinka hyvin poika tuntee kannabiksen haitat.

"Meillä oli jo koulussa käytön ehkäisyä", poika kertoo.

Hänen tietonsa poistetaan ellei hän jää kiinni kolmen kuukauden sisällä.

"Me emme kerro käynnistäsi kenellekään, eikä tästä tulee mitään merkintää tiedostoihisi. Mutta toisella kerralla seuraukset voivat olla vakavia", asianajaja selittää.

Myöhemmin näitä seurauksia tarkennettaessa asianajaja ei muista mitään erityisen vakavaa. Pari päivää yhdyskuntapalvelua ehkä. Komissio voi myös langettaa sakkoja, mutta asianajajan mielestä sitä ei kannata tehdä nuorille. Sakot eivät myöskään ole tarkoitettu sellaisille, jotka komissio luokittelee riippuvaisiksi. He joutuvat jo maksamaan tapansa ylläpitämisestä.

"Tärkein tehtävämme on saada ihmisiä mukaan kuntoutukseen", hän kertoo.

Lissabonin poliisi lähettää vuosittain noin 1500 ihmistä komission eteen, keskimäärin viisi päivässä. 70% näistä tapauksista koskee marihuanaa. Ne, jotka eivät saavu komission kuultaviksi, saavat pari muistutusta, mutta pakkovalta ei kuulu tähän järjestelmään.

Dekriminalisointi eikä laillistaminen

Varoituksia, muistutuksia ja kutsuja hoitoon - Portugalin huumesota vaikuttaa lempeältä.

"Inhimillinen ja käytännönläheinen", João Goulão kuvailee uutta politiikkaa. Se perustuu dekriminalisointiin, mitä ei pidä sekoittaa laillistamiseen. Portugalissa pohdittiin myös tätä vaihtoehtoa, mutta päätettiin olla menemättä niin pitkälle.

Portugalin eduskunnan keskustellessa aikoinaan laista ennustivat oikean laidan kansanedustajat, että maahan alkaa virrata lentokoneita täynnä huumeita hakevia tyyppejä. Koko yhteiskunnasta tulee yksi huumeslummi. Vasemmistolla oli kuitenkin enemmistö.

Goulão käy läpi vuosien aikana keräämäänsä materiaalia. Tilastojen mukaan huumeita käyttäneiden ihmisten määrä kasvaa koko ajan Portugalissa. Samalla kuitenkin nuorten huumeiden ensikokeilijoiden määrä laskee. Hoidossa olleiden riippuvaisten määrä on kasvanut merkittävästi kun taas HIV-infektioiden määrä huumeiden käyttäjien keskuudessa on tippunut merkittävästi.

Mitä nämä luvut sitten tarkoittavat? Mihin niitä tarkalleen ottaen voidaan verrata? Ajalta ennen kokeilua ei ole juuri mitään tilastoa. Esimerkiksi joskus huumeita käyttäneiden aikuisten määrä kasvaa kaikissa Euroopan maissa

Rahat loppuvat

"Emme keksineet ihmelääkettä. Dekriminalisaatio ei ole myöskään pahentanut ongelmaa", Goulão summaa 12 vuoden kokemuksensa.

Tällä hetkellä suurin ongelma on Portugalin hallituksen säästöpolitiikka EU-alueen talouskriisin takia. Goulãon mukaan dekriminalisaatio on turha jos siihen ei liitetä ehkäisyohjelmia, huumeklinikoita ja suoraan kadulla toteutettavaa sosiaalityötä. Ennen talouskriisiä Portugali käytti 75 miljoonaa euroa huumeiden vastaiseen politiikkaansa vuodessa. Tähän saakka ohjelmia on leikattu parilla miljoonalla, mutta jos maan ongelmat jatkuvat, ei pian löydy tarpeeksi rahaa.

Sattumalta EU:n huumeseurantakeskuksen, EMCDDA:n, päämaja on Lissabonissa. Frank Zobel analysoi työkseen erilaisia huumeongelman hoitomuotoja ja hän voi seurata "alan suurinta innovaatiota" suoraan työpaikkansa ovelta.

Zobelin mukaan mikään huumepolitiikka ei estä ihmisiä käyttämästä huumeita tai ainakaan hän ei tiedä yhtään sellaista politiikan muotoa. Portugalista Zobel sanoo, että "Tämä toimii. Huumeiden käyttö ei ole paljoa lisääntynyt. Kaaosta ei näy. Politiikan arviointikriteerinä se on minusta todella hyvä lopputulos".

Lähde: Der Spiegel 27.3.2013

URL: http://www.tusky.fi/uutiset/516-portugali-12-vuotta-dekriminalisoinnin-jaelkeen

Kannabis voitti USA:n huumesodan

Jälleen yksi mielipidemittaus osoittaa Yhdysvaltojen kansalaisten selvän enemmistön kannattavan kannabiksen laillistamista. Pew Research Centerin julkistaman mittauksen mukaan 52% amerikkalaisista kannattaa laillistamista ja 45% vastustaa. Kymmenen vuotta sitten vain kolmasosa kansalaisista kannatti laillistamista.

Käsityksissä kannabiksesta on tapahtunut kaksi muutosta: sitä ei enää pidetä porttihuumeena kovempien aineiden käyttöön, eikä sen käyttöä pidetä enää moraalittomana. Vielä vuonna 2006 puolet vastaajista piti kannabiksen käyttöä moraalittomana, nyt puolet vastaajista on sitä mieltä, ettei se kuulu moraaliasioihin ja enää kolmasosa pitää sitä moraalittomana.

72% on sitä mieltä, että hallituksen taistelu kannabista vastaan maksaa enemmän kuin mitä siitä on hyötyä. Yli 60% on sitä mieltä, ettei liittovaltio saa määräillä kannabiksen laillistaneita osavaltioita.

Kaikkiaan 24 osavaltiota ja pääkaupunkiseutu (District of Columbia) on dekriminalisoinut kannabiksen yksityisen käytön, laillistanut sen tai laillistanut lääkekannabiksen käytön. Liittovaltion huumelain mukaan marihuana on vaarallinen huume, jolla ei ole hyväksyttyä lääkinnällistä käyttöä.

Joulukuussa 2012 oikeusministeri Eric H. Holder sanoi liittovaltion ja tiettyjen osavaltioiden välillä olevan jännitteitä ja hän lupasi selvennystä tilanteeseen "suhteellisen pian". Obaman hallinto ei ole vieläkään ottanut virallisesti kantaa Coloradon ja Washingtonin osavaltioiden laillistamiseen.

Asiasta vallitsee poliittinen kahtiajako valtakunnan politiikassa: konservatiivirepublikaanit vastustavat laillistamista kun taas demokraattien, sitoutumattomien, liberaalien ja edistyksellisten republikaanien enemmistö kannattaa laillistamista. Kongressin republikaanien joukossa konservatiiveillä on vahva asema.

Kieltolaki ei ole hintansa väärti

Kahdessa asiassa mielipiteet kuitenkin yhtyvät: tämänhetkinen lain täytäntöönpano ei ole hintansa väärti ja kannabiksella on hyväksyttäviä lääkinnällisiä käyttötarkoituksia. 77% vastanneista kannattaa lääkekannabiksen laillistamista ja tämä ylittää kaikki puolue- ja sukupolvirajat ainoastaan 16%:n vastustaessa laillistamista.

Laillistamisen kannatus on tasaista kaikissa osavaltioissa olipa kannabis dekriminalisoitu tai edelleen kriminalisoitu. Kannabiksen laillistamisen kannatus ei myöskään erota USA:n eri alueita, kuten monet muut kulttuuriset asiat.

Tämä havainto on ristiriidassa laillistajien strategian kanssa: he ajattelevat lääkekannabiksen hyväksynnän pehmittävän asenteita seuraavaan askeleeseen eli laillistamiseen. Tämän tuloksen mukaan harjoitettu strategia on ollut tarpeeton ja laaja kulttuurinen muutos laillistamista kohtaan riittää.

Tämänhetkisen käyttönsä tunnustavien ihmisten määrä, n. 10%, on sama riippumatta siitä, oliko osavaltiossa dekriminalisoitu, laillistettu tai ei. Liberaalit lait ovat tuoneet käytön vain enemmän esille, eivätkä lisänneet sitä, kuten moni on pelännyt.

Kannabiksen laillistaminen on edelleen myös sukupolvikysymys: 65% 18-29-vuotiaista kannattaa sitä. 30-49-vuotiaiden keskuudessa lapsiperheissä kannatus on alhaisempaa kuin lapsettomissa. Alle 18-vuotiaiden lapsien vanhempien keskuudessa puntit ovat aika tasan (50% - 47%) kun taas lapsettomien vanhempien keskuudessa laillistaminen saa selkeän kannatuksen (62% - 35%).

Mutta myös suuret ikäluokat ovat muuttaneet mieltään - jopa kahdesti: vuoden 1978 mielipidemittauksessa kannabiksen laillistamisen kannatus kipusi peräti 47%:iin. Tämän sukupolven mielipide muuttui vuoteen 1990 mennessä siten, että 30-40-vuotiaista enää alle 20% kannatti laillistamista. Nyt suuresta ikäluokasta 50% kannattaa laillistamista, eikä syynä ole vanhenemisen mukanaan tuomat kivut ja kolotukset, koska 50-64-vuotiaista vain 7% kertoo käyttävänsä kannabista.

Kaikkiaan 48% kyselyyn vastanneista kertoo käyttäneensä kannabista joskus. Kannabista käyttäneet kannattavat enemmän laillistamista kuin ei koskaan käyttäneet, mutta laillistamisen kannatus on kasvanut molemmissa ryhmissä. 10% kertoi käyttäneensä kannabista kuluneen vuoden aikana ja alle 30-vuotiaista yli 25%.

Ajat ovat todellakin muuttumassa

Kahden osavaltion kannabiksen laillistamisen lisäksi USA:n presidentin pallilla istuu mies, joka kehitti uuden tavan polttaa marihuanaa (Roof hits), kongressiedustajat eivät enää lyö luuria kannabislobbareiden korvaan vaan pyytävät rahaa ja valkoisen talon huumetoimiston päällikkö, huumetsaari Kerlikowski sanoi helmikuussa haastattelussaan, ettei "tätä ongelmaa voiteta pidättämällä ihmisiä".

Stephen Downing on eläkkeelle jäänyt Los Angelesin poliisin, LAPD:n, apulaisjohtaja. Hän oli LAPD:n huumepoliisin johtaja silloin kun Richard Nixon julisti huumesodan ja hän oli myös mukana pystyttämässä USA:n liittovaltion huumepoliisia, DEA:ta.

"Tuolloin tavoitteemme oli sama kuin se on nykyään: vähentää huumevirtaa maahamme, vähentää niiden vahvuutta ja huumeriippuvuutta. Emme ole onnistuneet missään näistä. Hallituksemme valehtelee kertoessaan, kuinka hyvin asiat etenevät", hän laukoo haastattelussaan.

Stephen Downing heittää vielä yhden ratkaisevan tosiasian: pelkästään liittovaltio on käyttänyt 1,3 biljoonaa eli 1300 miljardia dollaria huumesotaan sen julistamisen jälkeen, mikä on 500 miljardia dollaria enemmän kuin mitä Irakin sota on tullut tähän mennessä maksamaan.

Kongressin yrittäessä tukkia liittovaltion budjetin menoaukkoja ovat monet talousorientoituneet republikaanit siirtyneet kannabiksen laillistajien puolelle.

Tämä nostaa tummia pilviä huumesodan ylle. Amerikkalaiset pitävät marihuanasta. Osavaltiot haluavat sen lailliseksi. Lainvalvontaviranomaiset ovat järkyttyneitä toteuttamansa politiikan epäonnistumisesta. Liittovaltio on alkanut kuunnella kannabislobbya. Viimeiset kolme presidenttiä ovat tunnustaneet käyttäneensä sitä.

Muutos ei tule ilmaiseksi. Edelleen on poliitikkoja, valkoinen talo ja entisiä DEA:n pomoja muiden huumehaukkojen ohella, jotka vastustavat laillistamista tiukasti. Seuraavien kahdeksan osavaltion veikataan laillistavan piakkoin: Rhode Island, Vermont, Massachusetts, Maryland, Nevada, Maine, Oregon ja Pennsylvania.

Jopa konservatiivisessa Alabamassa on tehty kannabiksen laillistamisaloite demokraattien kansanedustaja Patricia Toddin pantua vireille lakialoite Alabama Cannabis and Hemp Reform Act of 2013, jonka mukaan aikuinen saisi pitää hallussaan unssin eli 28 grammaa kannabista ja kasvattaa kahtatoista aikuista kasvia.

Marylandin senaatti hyväksyi 19. osavaltiona äänin 42-4 lääkekannabiksen laillistavan lain. Laki menee seuraavaksi kuvernööri Martin O'Malleyn hyväksyttäväksi. Marylandin oikeusministeri Joshua Sharfstein kertoi jo 8.3.2013 puoltavansa lakia ja että O'Malleyn hallinto on viime vuonna muuttanut käsitystään lääkekannabiksesta.

Marylandin osavaltion lääkekannabislaki on herättänyt myös kritiikkiä asiantuntijoiden arvostellessa sitä liian tiukaksi potilaiden kannalta. Päätös kuitenkin kertoo käynnissä olevan muutoksen ripeydestä: tällaisia uutisia on alkanut tippumaan jo joka viikko kun pari vuotta sitten tällaista ratkaisua oltaisiin juhlittu kuukausitolkulla.

Laaja-alainen julkkisjoukko vaatii huumelakireformia

Yli sata julkisuuden henkilöä monilta eri aloilta vetosi Obamaan huumesodan lopettamiseksi 9.4. julkistetussa kannanotossa. Rap-moguli Russell Simmons kokosi taiteilijoista, urheilijoista, tutkijoista sekä liike-elämän ja kansalaisoikeusliikkeen edustajista liittouman kannanoton taakse.

Mukana ryhmässä ovat mm. Nicki Minaj, Mike Tyson, Susan Sarandon, Ron Howard, Richard Branson ja Will Smith. Ryhmä vaatii vankeustuomioiden korvaamista hoidolla ja kuntoutuksella, lautakunnan perustamista käsittelemään armahduksia sekä tuomareille oikeutta olla langettamatta pakollisia minimivankeustuomioita.

"On äärimmäisen tärkeää, että muutamme ajattelutapaamme huumelaeista ja siitä kuinka tuotamme positiivisia ratkaisuja yhteiskuntamme uudelleen rakentamiseksi", Simmons kertoi perusteluna hankkeelleen. Hän lainasi oikeusministeriön tietoja siitä, kuinka USA vangitsee omia kansalaisiaan enemmän kuin yksikään muu valtio maailmassa. Liki puolet vangeista on huumeista tuomittuja.

Kannabiksen laillinen myynti nelinkertaistuu vuoteen 2018

Laillisen kannabiksen myynnin arvon uskotaan nousevan 1,5 miljardiin dollariin vuonna 2103. Lääkekannabisbisneksen kehitystä seuraava Medical Marijuana Business Daily arvioi bisneksen arvon nousevan kuuteen miljardiin dollariin vuonna 2018. Arvioon on laskettu mukaan Washingtonin ja Coloradon osavaltioiden kannabiksen laillistaminen ja lääkekannabiksen käytön kasvaminen.

Kannabisbisneksen arvon kasvaminen ja lisääntynyt kannatus ovat saaneet myös Wall Streetin sijoittajat mukaan toimintaan. Esimerkiksi MedBoxiin eli automaattisten kannabiksen jakelulaitteiden kehittäjä Vincent Mehdizadeh hakee sijoittajilta 20 miljoonaa dollaria yrityksensä laajentamiseen.

"Kaikki alkavat olla jo rentoutuneita asian suhteen, koska yleisesti ymmärretään tilanteen muuttuneen ja talouselämän täytyy tehdä tilaa myös tälle teollisuudenalalle. Wall Streetin ja sijoittajapankkien on pakko tulla mukaan tähän aaltoon", Mehdizadeh luonnehti tilannetta haastattelussa.

Kongressissa jälleen uusi lakialoite

Pääkaupunki Washington D.C:ssä 63% asukkaista kannattaa kannabiksen laillistamista ja vain 30% vastustaa. 75% kannattaa hallussapidon rangaistavuuden alentamista rikkeeksi, josta saisi 100 dollarin sakot ja 21% vastustaa tätä. Kongressissa vaikuttavien poliitikkojen ja sen ympärillä elävien kansalaisten välinen mielipide-ero ei voisi olla suurempi.

Molemmista pääpuolueista koostuva edustajaryhmä esitteli kongressille uuden lakialoitteen USA:n liittovaltion huumelain muuttamiseksi siten, että liittovaltion virkamiehet eivät sekaantuisi osavaltioiden hyväksymien kannabislakien täytäntöönpanemiseen.

Lakialoitteen tekijä on republikaanisen puolueen edustaja Dana Rohrabacher ja hänen tukenaan on lisäksi kaksi republikaania Justin Amash ja Don Young sekä kolme demokraattia Earl Blumenauer, Steve Cohen ja Jared Polis.

Kongressissa on tällä hetkellä useampiakin lakialoitteita kannabiksen kieltolain lopettamiseksi, lääkekannabispotilaiden suojelemiseksi ja teollisen hampun viljelyn laillistamiseksi.

Lähde: NORML 12.4.2013, Drug Policy Alliance 12.4.2013, Washington Post 9.4.2013, LA Times 4.4.2013, Business Insider 4.4.2013, Business Insider 23.3.2013, NORML 5.4.2013, Huffington Post 8.4.2013, Huffington Post 8.4.2013 2 ja Medical Marijuana Business Daily 21.3.2013

Entinen huumepoliisin päällikkö Stephen Downing kertoo totuuden huumesodasta:

URL: http://www.tusky.fi/uutiset/513-kannabis-voitti-usan-huumesodan-

Uruguayn laillistamissuunnitelma vastatuulessa

Uruguayn presidentti Jose Mujica ehdotti kannabiksen kaupan ja kasvatuksen laillistamista viime syksynä. Kannabiksen hallussapito ei koskaan ole ollutkaan laitonta Uruguayssa. Hän joutui kuitenkin perumaan alkuperäisen lakialoitteensa joulukuussa julkisen vastustuksen takia: 64 prosenttia kansasta ilmaisi olevansa varauksellinen uudistuksen suhteen. Tulevina kuukausina laillistamissuunnitelmista järjestetään julkisia keskustelutilaisuuksia.

Mujica pitää edelleen kiinni lakialoitteestaan, mutta hän on hidastanut prosessia valistaakseen kansalaisia. Huhtikuun 4. päivä on tarkoitus aloittaa julkinen keskustelu aiheesta. Kolmen kuukauden mittainen jakso koostuu pyöreän pöydän keskusteluista, seminaareista ja konferensseista maan eri osissa ja Mujica toivoo tätä kautta muuttavansa kansalaisten mielipiteet.

Mujica on sitä mieltä, että kannabiskaupan laillistaminen heikentäisi huumejengejä ja sitä kautta vähentäisi rikollisuutta. Uruguay on yksi Latinalaisen Amerikan turvallisimmista maista, mutta huumekauppaan liittyvä väkivalta on lisääntynyt myös siellä.

Lailla olisi tarkoitus perustaa kansallinen kannabisinstituutti säätelemään kannabiksen tuotantoa ja jakelua. Sillä ei kuitenkaan luotaisi valtion kannabiskauppoja, kuten alkuperäisessä suunnitelmassa oli tarkoitus. Instituutti langettaisi myös rangaistuksia sääntöjen rikkomisesta sekä tuottaisi kannabiksen käytön haitoista tiedottavia ohjelmia. Yksityistalouksien sallittaisiin kasvattaa kuusi kasvia ja pitää hallussaan noin puoli kiloa kannabista.

Jos aloitteesta tulee laki, tekisi se Uruguaysta maailman ensimmäisen valtion, joka laillistaa kannabiskaupan. Tällainen kauppa on jatkunut Hollannissa jo vuosikymmeniä ja vaikka se on laissa kielletty, niin laki on sivuutettu hollantilaisen "pragmaattisen suvaitsemisen" hengessä. Monissa maissa kannabiksen hallussapito on dekriminalisoitu, mutta kauppaa ei.

Maldonadossa virkamiehiä ja asiantuntijoita

Torstaina 4.4.2013 pääkaupungissa Montevideossa sekä Maldonadossa, Coloniassa ja Tacuarembóssa järjestettiin ensimmäiset "kansallisen keskustelun" yleisötilaisuudet.

Maldonadossa keskustelijoina olivat Maldonadon pormestari Oscar de los Santos, terveysministeriön alivaltiosihteeri Leonel Briozzo, IDM-yhtiön johtaja Carlos Lopez ja kansallisen huumeviraston sihteeri Elena Lagomarsino.

Ulkopuolisina asiantuntijoina keskusteluun osallistuivat hollantilainen politiikan tutkija Martin Jelsma, joka on erikoistunut Latinalaisen Amerikan ongelmiin ja kansainväliseen huumepolitiikkaan, Drugs and Democracy -ohjelman johtaja ja Transform-säätiön poliittinen analyytikko Steve Rolles, Meksikosta kongressiedustaja Fernando Belauzarán - joka laati kannabiksen dekriminalisointia esittävän lakialoitteen - ja Drug Policy Reform -järjestön asiantuntija ja lakimies Graham Boyd.

Lähde: Subrayado 1.4.2013 ja Stop The Drug War 25.3.2013

URL: http://www.tusky.fi/uutiset/512-uruguayn-laillistamissuunnitelma-vastatuulessa

Hamppumarssi 2013

Turun seudun kannabisyhdistys järjestää 4.5. hamppumarssin, joka lähtee aiempien vuosien tapaan Puolalanpuistosta taidemuseon vierestä kello 14.00. Viime vuonna Turusta järjestettiin linja-autokuljetus Helsingin marssille, mutta nyt hamppumarssi palaa juurilleen Turkuun, jossa osoitettiin mieltä kannabiksen laillistamiseksi ensimmäistä kertaa Suomessa vuonna 2000.

Marssi kulkee Turun keskustan läpi (Aurakatu - kävelykatu - Kristiinankatu - Eerikinkatu - Torin ympäri - Aurakatu - Kaskenkatu) ja päättyy Vartiovuoren puistoon, jossa on luvassa musiikkia, puheita ja ilmavirtoja nuuhkivia viranomaisia.

Marssin jälkeen mahdollisesti järjestettävästä keskustelutilaisuudesta tiedotetaan myöhemmin.

Alla vapaasti ladattavia ja levitettäviä flyereita. Ethän liisteröi mainosmateriaalia kiellettyihin paikkoihin, kuten liikehuoneistojen tai miliisiautojen ikkunoihin! Kaikki kuusi flyeria ja julisteen sisältävän paketin voit ladata tästä.

Viimevuotista Helsingissä järjestettyä marssia voit fiilistellä videon muodossa tästä.

URL: http://www.tusky.fi/uutiset/517-hamppumarssi-2013

Taloustieteen professori kertoo miksi huumeet pitää laillistaa

Jeffrey Miron on Harvardin yliopiston taloustieteen professori, joka on suositellut huumeiden laillistamista jo vuosikymmeniä. Vuonna 2005 hän julkaisi tutkimuksen The Budgetary Implications of Marijuana Prohibition in the United States, jossa hän arvioi kannabiksen laillistamisen säästävän USA:ssa lain täytäntöönpanokustannuksia 7,7 miljardia dollaria. Lisäksi kannabiksen laillistaminen tuottaisi verotuloina vuodessa 2,4 miljardia jos kannabista verotettaisiin kuten muita kulutustavaroita, ja 6,2 miljardia jos kannabista verotettaisiin kuten alkoholia ja tupakkaa.

Pelkkä kannabiksen laillistaminen säästäisi USA:ssa yhteensä 13,9 miljardia dollaria ja yli 300 taloustieteilijää onkin pistänyt nimensä vetoomukseen, jossa vaaditaan kannabiksen laillistamista. 

Der Spiegelin haastattelussa Miron kertoo, miksi kieltolaki on paljon vaarallisempaa kuin kaikkien huumeiden myynti marketeissa.

Kysymys: Miksi heroiinin, kokaiinin ja kannabiksen pitäisi olla laillisia?

Miron: Huumeiden kieltolaki on huonoin ratkaisu väärinkäytön ehkäisemiseksi. Ensiksikin se luo laittomat markkinat, joka korruptoi ja tappaa ihmisiä. Toiseksi se rajoittaa niiden ihmisten oikeuksia, jotka eivät käytä huumeita. Kolmanneksi huumeiden kieltolaki on kallista pitää yllä.

Kuinka kallista?

USA voisi säästää 85-90 miljardia dollaria vuodessa laillistamalla kaikki huumeet. Puolet tästä summasta kulutetaan nykyisen huumepolitiikan toteuttamiseen ja toinen puoli menetetään huumeiden verotuottona, jonka hallitus voisi muuten asettaa kaupalle.

Yhtälön toisella puolella on paljon huumeisiin riippuvaiseksi joutuvia.

Oletetaan, että huumeiden käyttö lisääntyisi laillistamisen seurauksena. Olisiko se huono asia? Jos sovellamme tässä talousteorian ehtoja, olisi tämä ainakin osittain hyvä asia. Mikä hyvänsä politiikka, joka rajoittaa minua tekemästä sitä mitä haluan tehdä, rajoittaa minun onnellisuuttani.

Huumeet aiheuttavat riippuvuutta. Ne vievät ihmiseltä onnellisuuden.

Riippuvuus ei ole ongelma. Monet ihmiset ovat riippuvaisia kahvista, eikä ketään huoleta. Moni on riippuvainen urheilusta, oluesta tai ruuasta. Se ei huoleta edes valtiota.

Tulisiko valtion kohdella urheilua ja kokaiinia samalla tavalla?

Kokaiinin vaikutuksia on liioiteltu. Wall Streetillä toimii pankkiireita, jotka käyttävät kokaiinia; heillä on korkea palkkataso, hyvät terveydenhoitojärjestelmät, toimiva avioliitto ja vakaa elämäntilanne. Monet heistä lopettavat kokaiinin käytön vanhetessaan. Minulla on sellainen käsitys, että nämä ihmiset nauttivat sen käytöstä. Mutta sitten meillä on crackia polttavia ihmisiä, joiden elämä poikkeaa täysin noiden pankkiirien elämästä; alhainen tulotaso, ei työtä eikä paljoa terveyttä. Monille heistä käy huonosti. Mutta siitä ei voi syyttää kokaiinia, vaan huonoja elinolosuhteita.

Yritätkö sanoa crackinkin olevan haitatonta?

Eli voiko käyttää crackia pitkiäkin aikoja ja lopettaa sitten? Kyllä, tutkimukset tukevat tätä. Kieltolakilobby liioittelee rankasti pitääkseen kiinni saavuttamistaan eduista. Huumeet ovat haitattomampia kuin mitä ihmiset yleensä luulevat. Ei ole osoitettu kovinkaan selvästi, että marihuana tai kokaiini vaikuttaisivat kovin kielteisesti, jos tuote on edullinen, meidän ei tarvitsisi ottaa riskejä sen hankkimiseksi eikä tuotteeseen ole sekoitettu rotanmyrkkyä.

Yritätkö sanoa, että heroiinin suonensisäinen käyttö ei ole vaarallista?

Suonensisäinen käyttö on levinnyt siksi, koska kieltolain takia heroiini on niin kallista, että pistoskäyttö tulee halvemmaksi. Jos huumeet olisivat halvempia, suurin osa käyttäjistä polttaisi heroiinia, eikä pistäisi suoneen.

Olisiko mielestäsi siis hyvä, jos laillistaminen lisäisi huumeiden käyttöä?

Jos me lainkaan uskomme Amerikan perusarvoihin - vapaus, yksilöllisyys, henkilökohtainen vastuu - on huumeet pakko laillistaa. Sinulla on täysi vapaus kunhan et vahingoita toista ihmistä. Vallalla on sellainen oletus, että huumeen käyttäminen vahingoittaa jotakin toista, mutta tieteellinen näyttö ei tue tätä oletusta.

Kokaiini tekee ihmisistä agressiivisia.

Tieteellinen näyttö on hyvin heikkoa. Merkittävää näyttöä on oikeastaan alkoholin ja väkivallan suhteesta. Pitäisikö alkoholi siis kieltää? Kaikkien huumeiden laillistaminen vähentäisi väkivaltaa USA:ssa.

Kuinka?

Kieltolaki luo väkivaltaa. Laittomien markkinoiden luominen aiheuttaa väistämättä väkivaltaa, koska kiistan osapuolien konfliktia ei voida ratkaista laillisin menetelmin. Heidät on työnnetty varjomaailmaan, missä pitää ampua sen sijaan, että palkattaisiin asianajaja.

Arvioiden mukaan USA:ssa murhien lukumäärä alenisi 25% jos huumeet laillistettaisiin

Valtion tulisi siten antaa kartelleille toimintavapaus?

Tutkimusten mukaan väkivallan taso laskee jos valtio antaa huumekaupan olla ja selitys on se, että kauppiailla on vähemmän ongelmia selvitettävänään. Meksikon antama tuore esimerkki tukee tätä. Siellä on ollut kauan huumeisiin liittyvää väkivaltaa mutta se eskaloitui presidentti Calderonin julistettua huumesota vuonna 2006. Arvioiden mukaan USA:ssa murhien lukumäärä alenisi 25% jos huumeet laillistettaisiin.

Kuinka laillistaminen muuttaisi hintatasoa?

Kannabiksen hinnat tuskin muuttuisivat. Jos vertaamme laittomien markkinoiden hintatasoa niiden paikkojen hintatasoon, missä kannabis on käytännössä laillista, kuten Hollannissa, niin ne ovat aikalailla tasoissa. Kokaiinin hinnat tulisivat tippumaan.

Sen jälkeen koko valtakunta vetäisi viivaa.

Haitattomampien huumeiden kulutus tulisi lisääntymään. Ja lisäksi olisi paljon satunnaiskäyttäjiä. Mutta eihän kieltolain jälkeen viskin laillistuttua kaikista amerikkalaisista tullut viskisieppoja.

Eikö meillä demokratiassa ole velvollisuus suojella ihmisiä heiltä itseltään?

Uskon siihen, että itseään huumeilla vahingoittavat ihmiset tekisivät niin joka tapauksessa laillisilla tai laittomilla aineilla.

Eikö meillä ole moraalista velvollisuutta?

Jos ystäväsi tekee jotakin tyhmää, etkö mietikin sitä, että tekeekö sekaantumisesi hyvää vai huonontaako se tilannetta? Ehkä ystäväsi sysääminen vankilaan tai pakottaminen terapiaan ei olekaan paras ratkaisu. Ehkä olisi paras puhua ystävällesi rauhallisesti ja rakentavasti.

Olisiko keskustelu ratkaisu huumeongelmaan?

Kieltolaki ei ainakaan ole.

Miksi huumeet ylipäänsä kiellettiin?

Lapselliset ihmiset uskovat siihen, että jos jokin kielletään lailla, ihmiset eivät enää tee sitä. Tämä ei selvästikään pidä paikkaansa. Jotkut ajattelavat, että jos jokin kriminalisoidaan, sen hinta nousee ja harvempi ihminen käyttää sitä. Mutta joillekin ihmisille hinta ei ratkaise.

Millainen maailma olisi jos huumeet olisivat laillisia?

Kuten Portugal. Siellä käyttö on ollut laillista jo vuosia eikä huumeiden käytössä ole tapahtunut juuri mitään muutoksia. Laillistaminen ei lisää käyttöä paljoakaan. Ja jos ihmiset alkaisivat käyttää enemmän kannabista niin se olisi aivan oikein. Se olisi heidän oma asia.

Haluatko tosissaan huumeet myyntiin supermarketteihin?

Kyllä.

Olisiko huumeiden myynti reseptiä vastaan mahdollista?

Sellainen hyvin löysä reseptijärjestelmä, kuten Kaliforniassa, ei aiheuttaisi ongelmia koska jokainen voi saada reseptin. Mutta mitä hyötyä siitä olisi? Jos luot tiukan reseptijärjestelmän, luot laittomat markkinat uudestaan.

Mitä laittomille markkinoille tapahtuisi jos huumeet laillistettaisiin?

Sinä voit valita. Voit ostaa kokaiinisi supermarketista tai tuntemattomalta meksikolaiselta diileriltä kadunkulmassa, joka voi ampua sinut. Tämä tyrehdyttää laittomat markkinat.

Mitä tapahtuisi huumekartelleille?

Jos huumeet laillistettaisiin niin Meksikon isot kartellit voisivat yrittää hyötyä kokemuksistaan perustamalla laillisen yrityksen. He haluaisivat olla ensimmäisten joukossa, heillä on hyvät tuotteet ja jakeluverkostot valmiina. Maailman voimakkaimmalla kartellipomolla tällä hetkellä, El Chapo Guzmánilla, on luonnollinen etu siinä, että hän on niin taitava rikollinen - siksi hän on niin rikas. Jos laittomat markkinat häviävät, menettäisi Guzmán etunsa.

Pitäisikö huumeita verottaa?

Korkea vero on huono ajatus, koska se lisää laittomien markkinoiden houkutusta.

Miksi sinun ajatuksiasi ei toteuteta?

Tuhannet valtioiden virkamiehet menettäisivät työnsä laillistamisen seurauksena. Vieroitushoidot menettäisivät asiakkaitaan, koska monet ihmiset pakotetaan vieroitukseen oikeuslaitoksen päätöksellä. Vankilalaitoksella on etunaan pitää paljon vankeja. Lisäksi kirkko ei pidä huumeista ja kirkolla on paljon valtaa USA:ssa.

Käytätkö itse huumeita?

En. Käytin hieman kannabista opiskeluaikoinani, mutta se oli silloin se. Jos huumeet laillistettaisiin huomenna niin voisin käydä kokeilemassa. En uskoisi käyttäväni niitä useammin kuin kerran; kaiken tutkimuksen jälkeen olen kuitenkin utelias.

Lähde: Der Spiegel 1.3.2013

URL: http://www.tusky.fi/uutiset/510-taloustieteen-professori-kertoo-miksi-huumeet-pitaeae-laillistaa