USA:n huumepoliisi DEA paljastui roistovirastoksi

Maailman arvostetuimpiin kuuluva uutistoimisto Reuters paljasti tutkimuksillaan, että USA:n huumepoliisi, DEA, käyttää ulkomailta tulevan terroriuhkan torjumiseen kerättyjä vakoilutietoja laittomasti oman maan kansalaisten urkintaan siten, että USA:n perustuslaissa säädetty oikeusturva ja yksityisyyden suoja ovat uhattuina. Lisäksi DEA:n agentit luovat vääriä johtolankoja ja rikostutkimuksia hävittääkseen tietojen alkuperän, mikä romuttaa perustuslaillisen oikeuden rehelliseen oikeudenkäyntiin.

Vuoden 1988 YK:n huumesopimuksella United Nations Convention Against Illicit Traffic in Narcotic Drugs and Psychotropic Substances pakotettiin kaikki maailman valtiot omaksumaan ns. Reagan-doktriini huumepolitiikaksi. Vuoden 1988 huumesopimuksen oli tarkoitus vahvistaa huumesotaa järjestäytynyttä rikollisuutta vastaan ja sillä vahvistettiin rajavalvontaa sekä yhdenmukaistettiin valtioiden rikoslakeja Yhdysvaltain mallin mukaisiksi. Käytännössä se salli huumepolitiikan militarisoinnin sallimalla armeijan käyttämisen oman maan kansalaisia vastaan ja poliiseille alettiin myöntämään säännöllisesti yhä uusia lisävaltuuksia huumeongelman varjolla.

Vuonna 1994 DEA loi vakoilulla saadun tiedon käsittelyyn keskittyneen osaston Special Operations Division (SOD), jonka luomista perusteltiin Latinalaisen Amerikan huumekartellien tutkimisella. SOD on usean USA:n valtion viraston - kuten FBI:n, CIA:n, NSA:n ja veroviraston - yhteistyöelin. SOD analysoi näiden virastojen keräämiä tietoja DEA:n käyttöön ja siitä on kasvanut satojen työntekijöiden vakoiluvirasto.

SOD käyttää tiedonkeruumenetelmiä, joiden käyttö on kielletty USA:n omia kansalaisia kohtaan. Siksi tiedon alkuperä pitää salata. Reutersin haltuunsa saamien dokumenttien mukaan liittovaltion agentteja koulutetaan luomaan uusia tutkimuslinjoja häivyttämään näkyvistä käytetyn tiedon alkuperä. Käytäntö tunnetaan nimellä paraller construction. Näin syytetty ei oikeudessa voi tietää, kuinka hänen tapauksensa tutkimus alkoi, eivätkä syytetyt osaa vaatia syyttömyyttä tukevaa todistusaineistoa, joka voisi paljastaa yllytyksen, väärinkäsitykset tai erehtyneen todistajan.

Harvardin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan professori Nancy Gertner, joka toimi liittovaltion tuomarina 1994 - 2011 kommentoi, ettei hän "ole koskaan kuullut mistään tällaisesta".

Gertner ja monet muut lainopilliset asiantuntijat pitävät DEA:n ohjelmaa vielä ongelmallisempana kuin tuoretta paljastusta, jonka mukaan National Security Agency (NSA) kerää omien kansalaistensa puhelintietoja. NSA pyrkii pysäyttämään terroristeja, mutta DEA tavallisia oman maan rikollisia, yleensä huumekauppiaita.

"On eri asia luoda erikoissäädöksiä kansallisen turvallisuuden takia. Tavallinen rikollisuus on eri asia. Nyt näyttää vielä siltä, että he väärentävät tutkimuksia", Gertner täsmentää.

Parallel construction

"Muistakaa, ettei SOD:n käyttöä saa paljastaa, eikä siitä saa keskustella missään tutkimukseen liittyvässä yhteydessä", kerrotaan yhdessä paljastetussa huumeagenteille tarkoitetussa dokumentissa. Agentteja neuvotaan käyttämään "normaaleja tutkimustekniikoita luomaan SOD:n antama informaatio uudestaan".

DEA:n toimintaa valvova oikeusministeriön virkamies kieltäytyi kommentoimasta paljastusta. Mutta kaksi DEA:n virkamiestä puolustaa ohjelmaa ja heidän mielestään tutkimuksen "uudelleenluominen" ei ole ainoastaan laillista, vaan sitä käytetään melkeinpä päivittäin.

Kun joku henkilö pidätetään esimerkiksi lavastetussa liikenneratsiassa, ei SOD:n antamia tietoja enää tarvitse paljastaa, koska paljastuminen "satunnaisessa" liikenneratsiassa on pätevän kuuloinen perustelu..

"Käytämme parallel construction -lainvalvontatekniikkaa melkein joka päivä. Se on vuosikymmeniä vanha, perustekniikkamme."

Järjestelmä on pystynyt toimimaan näinkin kauan ilman suurempaa huomiota, koska syytetyt yleensä myöntävät tekonsa oikeudessa, eikä asiaa ole tarvinnut selvittää lähteitä myöten. USA:n perustuslaki kuitenkin takaa syytetylle USA:n kansalaiselle ehdottoman oikeuden kohdata "syytöksen esittäjä" kasvoista kasvoihin.

Missä on oikeusvaltion raja?

"Järjestelmää ei ole luotu uhkapeliksi. Tällä ei pidä metkuilla. Nämä ovat huumerikoksia, eivätkä mitään valtakunnan turvallisuutta uhkaavia asioita. Jos rajaa ei vedetä tähän niin minne sitten?" kysyy entinen liittovaltion syyttäjä Henry E. Hockeimer Jr.

Republikaanien kansanedustaja Rand Paul on jäsenenä komiteassa, joka valvoo mm. Homeland Security´n toimintaa ja sanoo olevansa huolestunut siitä, että DEA:n agentit "yrittävät salata sellaista ohjelmaa, jolla vakoillaan USA:n kansalaisia".

"Kansallisen turvallisuuden takaaminen on yksi hallituksen tärkeimmistä tehtävistä. Mutta niin on myös kansalaisten vapauden suojeleminen. Jos perustuslailla on enää mitään valtaa tässä maassa, on sellainen hallinto, joka toistuvasti tekee ylilyöntejä turvallisuuden nimissä ja samalla hyljeksii vapautta, vakavassa ristiriidassa kansakuntamme perusperiaatteiden kanssa."

Kyse ei ole menetelmän tutkimuksellisesta tehosta vaan siitä, onko huumeiden käytön kieltäminen tarpeeksi vahva peruste luopua perustuslaillisista yksityisyyden suojasta ja rehellisestä oikeudenkäynnistä? Toinen kysymys on se, onko huumesota luonut lisää turvallisuutta? Meksikon huumesota, huumeiden saatavuus ja hintakehitys, yliannoskuolemat, infektiotautien leviäminen sekä maailman suurin vankimäärä eivät kerro menestyksestä vaan epäonnistumisesta.

SOD vain yksi DEA:n skandaaleista

"DEA muistuttaa päivä päivältä yhä enemmän roistovirastoa, jonka kongressin pitäisi välittömästi asettaa tutkittavaksi. Viimeisin skandaali on vain jäävuorenhuippu", kertoo Drug Policy Alliance -järjestön toiminnanjohtaja Ethan Nadelmann.

Alla muutamia DEA:n tuoreita skandaaleja.

• DEA suostui korvaamaan ilman oikeudenkäyntiä 4,1 miljoonaa dollaria San Diegon yliopiston opiskelijalle Daniel Chongille, joka jätettiin viideksi päiväksi pidätysselliin ilman vettä ja ruokaa.
• DEA:ta vaaditaan tilille Hondurasissa vuonna 2012 pieleen menneestä huumesotaoperaatiosta, jossa kuoli neljä alkuperäiskansan edustajaa.
• Vuonna 2011 paljastui, että Fast and Furious -operaatiossa DEA:n agentit salakuljettivat ja pesivät miljoonia dollareita Meksikon huumekartellien rahaa, mikä edesauttoi rikoksen tekemisessä, eikä paljastanut sitä. Rahoilla hankittiin aseita, jotka ovat joutuneet Meksikon huumekartelleille ja ainakin yhdessä todennetussa tapauksessa käytetty USA:n virkamiehen murhaan.
• Arizonassa puolustusasianajajat väittävät DEA:n käyttäneen todistajana henkilöä, jonka oikeusministeriö oli hylännyt aikaisemmin useiden väärien valojen takia.
• DEA on käynyt monissa osavaltioissa lääkekannabiksen jakelupisteiden ja potilaiden kimppuun, vaikka näiden toiminta on osavaltioiden lakien mukaista.
• DEA:n johtajalla Michele Leonhartilla on henkilökohtainen yhteys Arizonan todistajaskandaaliin, sekä muihin skandaaleihin, kuten ns. kuolemantalo-skandaaliin Meksikossa, missä DEA:n agentti auttoi murhaamaan vähintään kymmenen ihmistä.
• Kanadalainen Mark Emery pidätettiin Kanadassa vuonna 2005 luovutettavaksi Yhdysvaltoihin. DEA:n johtaja Karen Tandy myönsi pidätyksen jälkeen pidetyssä lehdistötilaisuudessa, että Emeryn pidättämisen syy oli poliittinen hänen lahjoitettua suurimman osan saamistaan siemenkauppatuloista kannabiksen laillistamishankkeisiin kautta maailman.
• Michele Leonhartin lausunnot kannabiksesta tulivat julki vuonna 2012 kansanedustaja Steve Cohenin perätessä häneltä kongressin kuulemistilaisuudessa perusteluja lääkekannabiksen vastaisille operaatioille. Leonhart ei osannut sanoa, ovatko heroiini tai crack vaarallisempia aineita kuin kannabis.

Huumepoliisi tekee omaa politiikkaansa

Ihmisoikeusjärjestö American Civil Liberties Union (ACLU) julkaisi kesäkuussa raportin USA:n huumelakien täytäntöönpanon rasistisuudesta. The War on Marijuana in Black and White -raportti nostaa esille huumepolitiikan räikeän rodullisen vinoutuman: mustat joutuvat neljä kertaa todennäköisemmin pidätetyksi kuin valkoiset, vaikka valkoiset ja mustat käyttävät yhtä paljon kannabista.

Kehitys on lisäksi menemässä vain pahempaan suuntaan, koska kuluneiden kymmenen vuoden aikana kannabispidätykset ovat lisääntyneet mustien osalta, kun taas valkoisten pidätykset ovat pysyneet vakiona. Rodullinen eriarvoisuus on räikeä esimerkki siitä, miten huumepoliisi valvoo huumeongelmaa tekemällä omaa politiikkaansa vailla demokraattista valvontaa.

Tänä vuonna tulee täyteen 40 vuotta siitä kun presidentti Richard Nixon perusti DEA:n. Huumesodan arvostelijat ovat tuoneet esille sen, kuinka kuluneiden 40 vuoden aikana kongressi ei ole tutkinut DEA:n toimintaa ja tuloksia. Kolmen presidentin hallinnot ovat tutkineet sitä, olisiko huumeongelman hoitamisen kannalta tehokkaampi ja kansalaisten turvallisuuden kannalta parempi ratkaisu yhdistää DEA FBI:n kanssa, mutta kongressi ei ole koskaan tutkinut tätä asiaa.

"On kummallista, kuinka vähän DEA:ta tutkitaan kongressissa tai muiden liittovaltion tarkastajien toimesta. DEA:lla on yli 2 miljardin dollarin vuosibudjetti ja sillä on runsaasti valtaa, ja siksi sen toiminta, rahojen käyttö ja salailuoperaatiot ansaitsisivat perusteellisen tarkastuksen", Nadelmann kertoo.

Suurin kärsijä on tavallinen kansalainen

Huumesota on kansainvälinen ihmisoikeuskatastrofi, koska USA:n huumepoliisi on aktiivisesti vienyt oppejaan ja asenteitaan muihin maihin. Turun huumepoliisi on herättänyt ihmetystä, kritiikkiä ja raivoa käytöksellään ja asenteillaan. Selitys tälle on se, että Suomen huumepoliisi on saanut perustamisestaan saakka DEA:lta oppia toimintatavoista, asenteista ja kulttuurista. Poliiseja on koulutettu Yhdysvalloissa ja sieltä käy kouluttajia ja yhteyshenkilöitä Suomessa. Hipit ja hip hop -nuoret ovat suomalaisen yhteiskunnan mustia, joita saa kyykyttää mm. koirien avulla.

Suomen huumepoliisi on ollut kuuliainen USA:n huumepolitiikan oppipoika ja saanut aina vaatimansa erityisvaltuudet läpi pelottelemalla Suomen eduskunnassa huumeongelman räjähdysmäisellä kasvulla. Joka vuosi huumepoliisi kriminalisoi ja syrjäyttää suuren joukon muuten lainkuuliaisia kansalaisia, pääasiassa nuoria, mutta huumepoliisin työtä ei valvo kukaan, eikä se ole tulosvastuussa kenellekään.

Huumeet on demonisoitu niin että kansa on valmis hyväksymään mitkä tahansa keinot huumeongelman kukistamiseksi. Tiedotusvälineet ovat toiminnallaan taanneet sen, että kansalaisten ehdollistettu reaktio on, että hipit ansaitsevatkin kohtelunsa. 1900-luvun diktatuurien suuri opetus on se, että jos vapaus vaihdetaan turvallisuuteen, ei saada kumpaakaan. Kansalaiset on saatu unohtamaan tämä perustotuus huumeongelman varjolla.

Ongelma onkin siinä, että kaikkien - eikä vain hippien - vapauksia kavennetaan ja yksityisyyteen tunkeudutaan. Poliisille myönnettyjä valtuuksia ei oteta pois, vaikka yhteiskunta saataisiin huumeettomaksi. Eikä se toteudu koskaan nykyisellä huumepolitiikalla, koska sen todellinen tarkoitus on ollut lisätä valvontaa ja urkintaa, antaa tälle epädemokraattiselle kehitykselle savuverho. Veronmaksajien rahoilla on luotu ihmiskunnan historian tuottoisimmat markkinat, kansainväliset laittomat huumemarkkinat. Siksi tavalliset kansalaiset ovat kansainvälisen huumesodan suurimpia uhreja.

Lähde: Reuters 5.8.2013 ja 7.8.2013, Drug Policy Alliance 5.8.2013, Law Librarian Blog 6.8.2013, ACLU (2013) The War on Marijuana in Black and White ja Huffington Post 4.6.2013

URL: http://www.tusky.fi/uutiset/547-usan-huumepoliisi-dea-paljastui-roistovirastoksi

Sanjay Gupta muutti mieltään kannabiksesta

CNN:n lääketieteellinen asiantuntija ja neurokirurgi Sanjay Gupta kertoi keskiviikkona 7.8.2013 julkisesti muuttaneensa mieltään kannabiksen suhteen. Kieltolain kaatuminen USA:ssa tuottaa mukavia uutisia jatkuvalla syötöllä, mutta tässä mielenmuutoksessa on jotain erityistä.

Sanjay Gupta on ollut CNN:n terveysasiantuntijana yli 10 vuotta ja voittanut useita palkintoja ja saanut muuta tunnustusta työstään. Hän on raportoinut ja taustoittanut vuonna 2001 World Trade Centerin tuhoa, Lähi-Idän sotia, luonnonmullistuksia Haitissa, Japanissa, New Orleansissa ja Pakistanissa sekä toisaalta tarttunut tarmokkaasti ja innovatiivisesti ylipaino-ongelmaan. Hänen lääketieteellinen koulutuksensa ja kokemuksensa julkisesta terveydenhoidosta ovat tuoneet hänen raportointiin uudenlaista syvyyttä aivovammoista, julkisen terveydenhoidon kehittämisestä, AIDS:sta, sotilaslääketieteestä, liikunnasta, onnettomuuksista toipumisesta jne.

Palkintojen ja kunniamainintojen lisäksi vuonna 2003 People-lehti valitsi Guptan maailman seksikkäimmäksi mieheksi ja USA Today "popkulttuuri-ikoniksi". 2011 Forbes-lehti nimesi hänet kymmenen vaikutusvaltaisimman julkkiksen joukkoon.

CNN:llä julkaistussa haastattelussa hän tunnustaa auttaneensa johtamaan USA:n kansalaisia harhaan kannabiksen vaikutuksista kertoessaan.

"Pyydän anteeksi aikaisemmin tekemiäni reportaaseja, koska uskon nyt siihen, että meitä on johdettu hirvittävällä tavalla ja järjestelmällisesti harhaan pitkän aikaa. Ja minä tein osani tästä harhaanjohtamisesta."

CNN julkaisi 8.8. hänen artikkelinsa Why I Changed My Mind On Weed, jossa hän kertoo pilkanneensa kannabiksen lääkekäytön kannattajia, mutta samalla itse tutkineensa kannabista ja havainneensa sen hyödyllisyyden:

"Uskoin virheellisesti USA:n huumepoliisin, DEA:n, listanneen kannabiksen ensimmäisen luokan huumeeksi luotettavien tieteellisten todisteiden perusteella. Tottahan toki heillä täytyy olla pitävät perustelut sille, miksi kannabis on vaarallisimpien huumeiden joukossa "vailla hyväksyttyä lääkinnällistä käyttöä ja jolla on korkea väärinkäyttöpotentiaali"."

"Heillä ei ole tieteellistä näyttöä väitteidensä tueksi ja tiedän nyt ettei kumpikaan noista väitteistä pidä paikkaansa. Sillä ei ole korkeaa väärinkäyttöpotentiaalia ja sille on hyvin perusteltuja lääkinnällisiä käyttötarkoituksia. Usein kannabis on ainoa toimiva hoitomuoto."

"Lääketieteellinen yhteisö toimii vastuuttomasti, jos kannabista ei tarjota vaihtoehtona", Gupta lisäsi mainiten reseptilääkkeiden aiheuttamat korkeat kuolleisuusluvut.

"En ole löytänyt yhtä ainutta todistettua kannabiksen yliannoksen aiheuttamaa kuolemantapausta".

Guptan tunnustus osui samalle päivälle, jolloin Yhdysvaltain pääkaupungissa Washington DC:ssä avattiin kaupungin ensimmäinen lääkekannabiksen jakelupiste vain muutaman korttelin päässä Capitol Hillistä. Lääkekannabista saa nyt laillisesti 20 osavaltiossa ja Washington DC:ssä.

Gupta on valmistellut vuoden verran CNN:lle uutta dokumenttia kannabiksesta ja se lähetetään sunnuntaina 11.8.

Lähde: CNN 8.8.2013 ja Huffington Post 8.8.2013

Sanjay Guptan anteeksipyyntö CNN:llä:

URL: http://www.tusky.fi/uutiset/546-sanjay-gupta-muutti-mieltaeaen-kannabiksesta

Kannabispsykoosi ja hysteerinen huumepolitiikka

Britanniassa kannabiksen luokittelu palautettiin ankarampaan B-luokkaan vuonna 2009. Syynä oli ns. tabloidilehdistön julkisuudessa noustattama hysteria kannabispsykoosista. Tuoreessa International Journal of Drug Policy -lehdessä julkaistun tutkimuksen valossa näyttää siltä, että tiukempi kannabispolitiikka lisää kannabispsykooseja ja liberalisointi vähentäisi niitä. Syy ei ole kannabiksessa vaan siinä, että poliitikot tekevät halpaa päihdepolitiikkaa tabloidilehdistön hysterisoimina, eivätkä kuuntele asiantuntijoita.

Britannian huumelaissa eri aineet on luokiteltu niiden arvioidun haitallisuuden mukaan luokkiin A, B ja C ja rangaistuksia langetetaan luokituksen mukaan. Kannabis oli alunperin luokiteltu B-luokan huumeeksi, mutta vuonna 2004 sen luokitusta lievennettiin C-luokkaan. Vuonna 2009 julkisuudessa kasvaneen psykoosihuolen takia luokitus palautettiin B-luokkaan. Ristiriitaisesti psykoosidiagnoosit eivät noudattaneet poliitiikkojen tahtoa, vaan ne alkoivat lisääntyä uudelleenluokittelun palautuksen jälkeen.

Odottamattomia tuloksia

Yorkin yliopiston tutkijaryhmä selvitti Englannin psykiatristen sairaaloiden sisäänkirjautumisia vuosina 1999 - 2010 yrittäessään selvittää, oliko luokituksen muutoksilla yhteyksiä kannabispsykoosin takia sairaalaan otettujen määrien kanssa.

Tutkijat havaitsivat kannabispsykoosin takia sisäänkirjautumisten määrän nousevan trendin vuosina 1999 - 2004. Yllättäen määrä laski vuosina 2004 - 2009, eli juuri sinä ajanjaksona, jolloin kannabis oli luokiteltu C-luokkaan. Määrä alkoi jälleen nousemaan vuoden 2009 luokittelun palautuksen jälkeen.

Vuoden 2009 luokituksen palautus C:stä B:hen tehtiin skitsofreniayhteyden pelon takia. Mutta tämä toimenpide ei saavuttanut toivottuja tuloksia, vaan päinvastoin diagnoosien määrä nousi selvästi.

"Olimme hämmästyneitä, koska löytämämme yhteys oli päinvastainen kuin mitä me odotimme. Jos vuoden 2009 luokittelun palautuksen tarkoitus oli puuttua kannabiksen käytön terveysongelmiin, niin odotimme sisäänkirjautumisten vähentyneen. Emme kuitenkaan erityisesti yllättyneet siitä, että luokittelun muutoksella ei ollut toivottuja vaikutuksia kannabiksenpsykoosien takia sisäänkirjautumisiin", kertoo tutkimusryhmän johtaja Ian Hamilton.

Vaikka kannabiksen käyttö laski tutkittavana ajankohtana (2001 - 2010) ja myös psykoosidiagnoosien määrä väheni samana aikana, oli kehitysmalli kannabiksen käytöstä johtuviksi diagnosoitujen psykoosien kohdalla aivan erilainen.

Tutkimus ei osoita syy-seuraussuhdetta uudelleenluokittelun ja kannabispsykoosidiagnoosien välillä. Oli kuitenkin yllättävää, että lakien ankaroittaminen sattuu samaan aikaan kuin sisäänkirjautumiset lisääntyvät. Yllättävintä on kuitenkin se tosiseikka, että poliitikot eivät välittäneet tieteellisistä tutkimustuloksista päätöstä tehdessään vuonna 2009.

Jos kannabispsykoosin takia tehdyt sisäänkirjautumiset vähenivät kannabiksen ollessa C-luokassa, niin miksi hallitus päätti luokitella kannabiksen uudelleen B-luokkaan?

"Voimme vain arvailla päätöksen perustana olevaa järkeilyä, mutta epäilemme sen olleen poliittinen päätös. Tämä tapahtui samaan aikaan, jolloin Gordon Brown seurasi Tony Blairia pääministerinä. Huumeluokittelun muutos on halpa toimenpide rahallisesti mitattuna: se ei oikeastaan maksa mitään. Sillä saa kuitenkin paljon tiedotusvälineiden huomiota osakseen ja poliittisin käsittein ilmaistuna se vetoaa tiettyihin valitsijakunnan osaryhmiin. Nämä ovat spekulatiivisia huomioitamme siitä, mitä tapahtui luokittelun aikana. Se tehtiin vastoin tarjolla olevaa tieteellistä todistusaineistoa", Hamilton selittää.

Tarvitaan lisää laadullista tutkimusta

Hamilton ja hänen kollegansa korostavat, että on edelleen epäselvää, miksi kannabiksen uudelleenluokittelun ja kannabispsykoosidiagnoosien välillä näyttää olevan tilastollinen yhteys. Heillä on kuitenkin joitakin hypoteeseja, joita he aikovat testata jatkossa.

"Vuoden 2009 uudelleenluokittelun jälkeen lisääntyvä määrä ihmisiä otettiin hoitoon kannabispsykoosin takia. Tämän me olemme saaneet selville. On epäselvää, miksi näin tapahtui. Me haluaisimme tutkia sitä, kuinka paljon uudelleenluokittelun laaja uutisointi vaikutti niihin ihmisiin, jotka tekevät diagnooseja. Jos psykiatrit lukevat uutisia ja katsovat televisiota, kuten me kaikki ihmiset teemme, saattoivat he olla enemmän varuillaan kannabispsykoosin takia. Tämä puolestaan saattoi vaikuttaa heidän diagnosointipäätöksiinsä."

On tärkeää tuoda esille kannabispsykoosin takia sairaalaan otettujen ihmisten pieni lukumäärä, 40 - 100 kuukaudessa Englannissa. Määrän vaihtelu johtuu pienten lukujen satunnaisvaihtelusta, vaikka tutkijat yrittivätkin tutkia vaihtelun syitä, kuten esimerkiksi vuodenaikaisvaihtelua.

"Tarvitsemme siten lisää laadullista tutkimusta ennen kuin voimme olla varmoja, mutta on myös mahdollista, että kannabispsykoosi koetaan "miellyttävämpänä" diagnoosina tietyissä olosuhteissa, varsinkin nuorten ihmisten kohdalla. Ihmisen pitää olla hyvin sairas päästäkseen psykiatriselle akuuttiosastolle ja luulemme, että voidaan kokea miellyttävämpänä nuorta ja hänen vanhempiaan kohtaan kertoa heille tapauksessa olevan kannabispsykoosi, eikä esimerkiksi puhjennut skitsofrenia. Tämä on yksi vaihtoehto, mutta tämä on vasta arvailua", Hamilton tähdentää.

Mitä muuta näistä alustavista löydöksistä voidaan päätellä? Neuvoisivatko Hamilton ja hänen kollegansa hallitusta muuttamaan nykyistä kannabispolitiikkaa?

"Yllätyksettömästi neuvomme poliitikoille on kuunnella huumeasioissa neuvoa-antavan lautakunnan, ACMD:n, suosituksia. Loppujen lopuksi he ovat niitä ihmisiä, jotka lukevat mm. meidän tutkimustamme ja arvioivat kunkin huumeen terveydellisiä ja sosiaalisia haittoja. ACMD on hallituksen rahoittama, joten on outoa, etteivät poliitikot noudata sen antamia suosituksia."

"Valitettavasti päätökset huumeluokituksen muuttamisesta ulottuvat laajemmalle kuin vain terveydellisiin ja sosiaalisiin vaikutuksiin; näyttää siltä, että päätös on paljon enemmän poliittinen. Pohjimmiltaan vaadimme suurempaa huomiota todistusaineistoon perustuvalle politiikalle varsinkin terveysasioissa", Hamilton korostaa.

Kannabispsykoosiriski ei toteudu käytännössä

Tässä yhteydessä on hyvä tuoda esille se, ettei julkisuudessa näyttävästi propagoitu kannabispsykoosiriski näytä toteutuvan käytännössä. Vuonna 2009 julkaistu Keelen yliopiston tutkimusryhmän analyysi skitsofreniadiagnooseista vuosina 1996 - 2005 Englannissa, Walesissa, Skotlannissa ja Pohjois-Irlannissa osoitti skitsofrenian ja psykoosien esiintyvyyden olevan tasainen tai jopa lievästi laskemassa. Tutkimuksessa analysoitiin joka vuodelta 600 000:n iältään 16 - 44 -vuotiaan potilaan tiedot.

Kannabiksen käyttö nelinkertaistui vuosina 1972 - 2002 ja alle 18-vuotiaiden keskuudessa jopa kahdeksantoistakertaistui. Jos skitsofreniariski on 1,8-kertainen satunnaiskäyttäjillä ja 3,1-kertainen runsaasti käyttävillä ja riskin oletetaan vaikuttavan 20 vuoden ajan, olisi vuosina 1996 - 2005 pitänyt olla 29% enemmän skitsofreniatapauksia.

Tutkijoiden mukaan tämä tulos ei anna tukea kannabiksen käytön ja psykoosien esiintyvyyden syy-seuraussuhteelle, ja skitsofrenian sekä psykoosien taustalla vaikuttavat syyt pysyivät vakiona tai vähenivät hiukan.

Lähde: Guardian 18.7.2013, Science Omega 22.7.2013, the International Journal of Drug Policy 17.7.2013 ja Schizophrenia Research 26.6.2009

URL: http://www.tusky.fi/uutiset/545-kannabispsykoosi-ja-hysteerinen-huumepolitiikka

Marokko: kannabiksen laillistamisesta vihreää talouskasvua

Mustapha Tahiri on kannabiksenviljelijä Pohjois-Marokossa ja odottaa sitä päivää, jolloin hän voisi myydä satonsa pelkäämättä vankeutta. Jos maan islamistivetoisen hallituksen poliitikot saavat päättää, se ei ole enää kaukana.

"Olisin paljon onnellisempi, jos valtio jättäisi meidät rauhaan, lopettaisi pidätykset ja sallisivat meidän jatkaa yrtin kasvatusta", seitsemän lapsen isä Tahiri kertoo. Valtion huumeiden vastaiset joukot ratsasivat hänen kylänsä Beni Gmilin viime vuonna. Tahiri sanoo haluavansa myydä kannabishartsinsa puoleen nykyisestä 7 500 dirhamin (670 €) hinnasta kilolta, jonka hän nykyään saa välittäjiltä.

Moroccan Network for the Industrial and Medicinal use of Marijuana -hyväntekeväisyysjärjestön mukaan vähintään 800 000 marokkolaista saa elantonsa laittomasta kannabiksen viljelystä, joka tuottaa arviolta 10 miljardin dollarin myyntitulot.

32 miljoonan asukkaan Marokko on Afrikan kuudenneksi suurin talous. Laillistaminen sallisi viljelijöiden myydä kannabiksensa hallitukselle lääkinnällisiin ja teollisiin tarkoituksiin huumeiden salakuljettajien sijaan. Tämä vahvistaisi vientiä ja vähentäisi kauppa-alijäämää, joka nousi 197 miljardiin dirhamiin (18 miljardia euroa) vuonna 2012, mikä vastaa 23 % bruttokansantuotteesta. Tämä rauhoittaisi historiallisesti levottoman alueen asukkaita varsinkin nyt kun arabikevään kansannousut ovat kaataneet hallituksia Egyptissä, Libyassa ja Tunisiassa.

Pääministeri Abdelilah Benkiranen islamistinen Justice and Development -puolue sekä oppositiossa oleva Authenticity and Modernity -puolue ovat yhdessä pohtineet Morocco Network -kansalaisjärjestön ehdottamaa lainsäädäntöä. Authenticity and Modernity -puolueen jäsen ja maan suurimman kannabista tuottavan alueen, Hoceima-Taounate maakunnan kuvernööri Mohamed Boudra kertoo hänen puolueensa aikovan saada lain voimaan kolmessa vuodessa.

"Meidän pitää taata se, että lait laaditaan optimaalisiksi. Meidän pitää selvittää kasvin lääkinnälliset ominaisuudet ja sitten pohtia vientiä, lääketeollisuuden kehittämistä ja ulkomaisen sijoituspääoman hankkimista. Tämä on lupaava taloudenala", Justice and Development -puolueen edustaja Abdelahim Allaoui kertoo.

Marokkoa uhkaa Standard & Poor'sin luottoluokituksen menettäminen maan julkisen talouden heikennyttyä hallituksen korotettua julkisen alan palkkoja ja lisättyä julkisia tukiaisia yhteiskunnallisten levottomuuksien rauhoittamiseksi. Valtionvelka nousi vuonna 2012 60 %:iin BKT:sta (vuonna 2009 47 %) ja kauppataseen vaje kasvoi suurimmilleen kolmeenkymmeneen vuoteen talousministeriön tietojen mukaan. S & P arvioi Marokon tilanteen olevan vain pykälän päässä roskaluokituksesta. Marokon suunnitteluviraston johtajan Ahmed Lahlimin mukaan velkataso alkaa lähestyä "vaaravyöhykettä".

Ennen vuoden 2011 arabikevään kansannousuja Marokon viranomaiset kävivät kaada-ja-polta -kampanjoita kannabiksen viljelyä vastaan kutistaen viljelyalan vuoden 2003 137 000 hehtaarista 47 000 hehtaariin YK:n huumetoimiston mukaan. Viljelijöitä kannustettiin istuttamaan puutarhoja sekä kasvattamaan oliiveja ja manteleita, joista saa 70 - 100 dirhamia kilolta.

Authenticity and Modernity -puolueen edustaja Khadija Rouissi on vaatinut kansallista keskustelua kannabiksen laillistamisesta. "Emme voi enää jättää asunnossamme majailevaa elefanttia huomiotta", hän täsmentää.

Kannabiksen viljely on keskittynyt maan pohjoisosiin Rif-vuoristoon, missä sitä on harjoitettu satoja vuosia. Maatilat ja kylät sijaitsevat vuorten rinteillä ja alueen maanviljelijöillä on enimmäkseen muutamien neliömetrien kannabispalstoja. Hehtaari tuottaa vuodessa 5 - 6 kiloa kannabishartsia.

"Haluamme taata pienviljelijöille elinkelpoisen vaihtoehdon ja saada heidät pois huumeiden salakuljetuskuvioista. Sitten lainvalvojien tarvitsee pitää silmällä vain salakuljettajia", Moroccan Network -ryhmän johtaja Chakib Khayari selittää.

Rifin alueella on maan korkeimmat köyhyysluvut, lapsivuodekuolleisuus ja lukutaidottomuus tyttölasten keskuudessa. BKT henkeä kohden on vain 50 % maan keskiarvosta.

Kuningas Mohammed VI haluaa kääntää tämän suuntauksen ja korjata isänsä kuningas Hassanin perinnön, joka laiminlöi aluetta 38 vuotta jatkuneella hallintokaudellaan.

"Meitä on pidetty kurittomana joukkiona, joka elää laittomalla kaupalla ja salakuljetuksella. Tämä on totta, mutta meidät on myös syrjäytetty", selittää maanviljelijä Mohamed Lagmili.

Lagmili kasvattaa ohraa, tomaatteja ja vesimeloneja paikallismarkkinoille kivitalonsa viereisellä palstalla. Tämän palstan takana kasvaa kannabista.

"Kukaan ei laita kaikkia muniaan samaan koriin", hän kertoo.

Hallituksen toiseksi suurin puolue, kansallismielinen Istiqlal, sanoo olevansa lainmuutoksen takana viiden sen kuudesta ministeristä uhattua eroamisella ja oppositioon liittymisellä.

"Rifin alueella on kyliä, joista ei löydy miehiä, koska he ovat joko vankilassa tai poliisia paossa. Kasvatamme ohraa ja viinirypäleitä oluen ja viinin valmistukseen. Joten missä on ongelma? Meidän olisi pitänyt ratkaista tämä asia aikaisemmin", Istiqlal-puolueen edustaja Adil Benhemza kertoo.

Tahiri pitää huolta sairaalloisesta äidistään ja joutuu taistelemaan ruuan hinnan nousun kanssa, eikä kannabiksen laillistaminen voi tulla liian nopeasti hänen osaltaan.

"Me emme luovu kannabiskaupasta. Se on ainoa asia, joka kannattaa täällä", hän toteaa.

Lähde: The Independent 29.7.2013

URL: http://www.tusky.fi/uutiset/542-marokko-kannabiksen-laillistamisesta-vihreaeae-talouskasvua

SKY:n kevätkokouksen kannanotto

Vuoden 2013 hamppumarssit on pidetty ja käyttäjien rankaiseminen edelleen jatkuu. Tässä maassa elää sitkeänä käsitys, että epätoivottavista asioista päästään eroon, kun ne kielletään. Ja paras tapa kieltää on asian määrittäminen rikokseksi, josta rangaistaan. Kannabiksen (huumeiden) käyttö tuli asetustasolla rangaistavaksi Suomessa 1966. Vuonna1972 säädettiin huumausainelaki. Hallituksen esityksessä käyttöä ei määritelty rangaistavaksi teoksi. Suuri valiokunta päätti asiasta arvalla toisin ja eduskunta päätti kriminalisoinnin puolesta äänin 92 puolesta – 80 vastaan.

Mitä se on aiheuttanut? Kannabiksen käyttö on lisääntynyt vuodesta toiseen ja on nykyään arkipäivää. Arkipäivää ovat myös rangaistavuudesta seuraavat ongelmat yksilölle ja yhteiskunnalle. Vuonna 2012 poliisi takavarikoi 18 000 kannabiskavia ihmisten kotipuutarhoista. Onko tämä hyödyllistä poliisin jo muutenkin niukkojen resurssien käyttöä?

 

Suuntaa muutettava

Suomen lainsäädäntöä, tai ainakin nykyisen huumerikoslain soveltamista pitää muuttaa siihen suuntaan, että kannabiksen käytöstä, hallussapidosta ja omaan käyttöön tapahtuvasta viljelystä ei pääsääntöisesti rangaistaisi. Sakkorangaistus huumausaineen käyttörikoksesta tulisi varata "törkeisiin tapauksiin" kuten esimerkiksi pössyttelyyn lasten leikkipaikan läheisyydessä. Kannabiksen viljely omaan käyttöön tulisi rinnastaa käyttörikokseen eikä siitä pitäisi pääsääntöisesti rangaista.

Nykytilanne tuo enemmän ongelmia kuin niitä ratkaisee. Kannabista käytetään myös Suomessa eikä se täältä mihinkään katoa rangaistaan vaikka kuinka paljon. Rankaisu onkin väärä keino torjua haittoja. Ongelmakäyttö on sosiaali- ja terveydenhuollon asia. Ongelmattomien  käyttäjien rankaisu on absurdia. Tarvitaan humaania päihdepoltiikkaa  ja lainsäädäntöä.

 

Pois rikollisten käsistä

Kannabis pitää saada pois rikollisten käsistä ja verotuksen piiriin. Poliisi uutisoi 7.4.2013, että kannabiksen kotikasvatus tyydyttää melkein kokonaan kotimaiset kannabismarkkinat. Toisin sanoen Suomi alkaa olla omavarainen kannabiksen suhteen. Harvasta kulutushyödykkeestä voidaan sanoa samaa.

Kannabiksen kotimaisten markkinoiden arvo on kymmeniä miljoonia euroja vuodessa. Kotikasvatuksella tämä summa on siirretty kansainvälisiltä huumeiden salakuljettajilta etupäässä suomalaisten kannabiksen käyttäjien hyödyksi. Tämä on merkittävin edistysaskel järjestäytyneen kansainvälisen rikollisuuden torjunnassa. Kannabiksen tuotanto ja jakelu kaikissa muodoissaan (ravinto, kuitu, energia, lääke, nautintoaine) on myös mahdollisuus Suomen taloudelle ja se  toisi työpaikkoja.

Tarkkaa summaa emme tiedä, koska kannabismarkkinat ovat edelleen laittomat. Poliisin arvio perustuu sen tekemiin kotietsintöihin: vuonna 2012 poliisi takavarikoi 18 000 kannabiskasvia. Joka päivä Suomessa rikotaan ihmisoikeuksia ja kansalaisvapauksia kannabiskasvien takavarikoimisen ja kannabiksen käytön varjolla.

 

Kannabiksen käyttäjät dehumanisoitu

Tämä käytäntö on saanut jatkua vuosikymmenestä toiseen, koska julkisessa keskustelussa kannabis on demonisoitu ja kannabiksen käyttäjät dehumanisoitu. Kannabiksen kieltolakia ei voida perustella millään tutkimustiedolla, vaan sitä pidetään pystyssä halventamalla käyttäjiä. Suomessa mm. estetään kannabisyhdistyksien rekisteröiminen, mikä kaventaa mahdollisuuksia osallistua demokraattiseen keskusteluun.

Suomen kannabisyhdistys aloitti uusin tavoittein ja säännöin rekisteröinnin vuonna 2009. Patentti- ja rekisterihallitus eväsi sen sanoen yhdistyksen tavoitteen - kannabiksen dekriminalisoinnin ja kannabiksen tuotannon ja jakelun sääntelyn - olevan hyvien tapojen vastaista. Kannabisyhdistyksen valitus viipyy edelleen vuonna 2013 Korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Samaan aikaan kerättiin nimiä kansalaisaloitteeseen, jonka tavoitteet ovat samoja ja USA:n osavaltioissa kehitetään kannabiksen laillisen tuotannon ja jakelun rakenteita.

 

Suomen kannabisyhdistys

Humaania päihdepolitiikkaa ry

Turun seudun kannabisyhdistys

URL: http://www.suomenkannabisyhdistys.org/index.php/uutiset/politiikka-ja-kannanotot/1053-sky-n-kevaetkokouksen-kannanotto

SKY:n perinteinen Suomenlinnan piknik sunnuntaina 11.8.2013

Suomen kannabisyhdistyksen Suomenlinnan piknik toteutuu perinteiseen tapaan sunnuntaina 11.8.2013. Piknik on vapaata yhdessäoloa eväitä nauttien Suomenlinnan merellisessä ympäristössä. Soittimia yms. voi ottaa mukaan, mutta mitään varsinaista ohjelmaa ei ole. Uintimahdollisuudet ovat hyvät. Toivotaan kaunista säätä.

Kokoontuminen Suomenlinnan kirkon edessä olevalla nurmikolla klo 14. Matkaamme sieltä piknik-paikkaan, Sopivia lauttoja lähtee mm- Helsingin kauppatorilta  klo 13.00, klo 13.15 ja klo 13.30. Niissä kelpaavat Helsingin sisäiset ja seutuliikenteen liput.

URL: http://www.suomenkannabisyhdistys.org/index.php/81-tapahtumat/julkiset-tapahtumat/1052-sky-n-perinteinen-suomenlinnan-piknik-sunnuntaina-11-8-2013

Uruguayn parlamentin alahuone hyväksyi kannabiksen laillistamisen

Uruguayn parlamentin alahuone hyväksyi keskiviikkona 31.7. pidetyssä äänestyksessä äänin 50 - 46 kannabiksen laillistamiseen tähtäävän lakialoitteen.

Alahuoneessa käytiin lakialoitteesta kolmentoista tunnin aikana hyvinkin tunteikas keskustelu. Seuraavaksi lakialoite menee ylähuoneen käsittelyyn, missä sen odotetaan menevän läpi vielä selvemmin numeroin. Ylähuoneen hyväksynnän jälkeen Uruguaysta tulee maailman ensimmäinen kannabiksen laillistanut täysivaltainen valtio - viime vuonna kannabiksen laillistaneet Colorado ja Washington ovat USA:n osavaltioita.

Uruguayta pidetään yhtenä parhaimmista valtioista kokeilla kannabiksen laillista jakelua. Se on yksi vähiten korruptoituneita valtiota sijoittuen 20. tilalle kansainvälisessä vertailussa ja sillä on vakaa ja legitiimi hallintojärjestelmä.

Presidentti Jose Mujica on ollut aloitteentekijä kannabiksen laillistamisessa ja hänen Broad Front -koalitiopuolueellaan on yksinkertainen enemmistö maan parlamentin alahuoneessa.

Kaikki vallassa olevan Broad Front -puolueen edustajat äänestivät aloitteen puolesta. Puolueen kannan mukaan hallituksen asettaminen kannabiksen laillistamisen keskiöön on kokeilemisen arvoinen, koska kansainvälinen huumesota on ollut kallis ja verinen epäonnistuminen. Rikollisten korvaamisella kannabiksen lisensoidulla myynnillä ja kotikasvatuksen sallimisella voitaisiin säästää rahaa ja ihmishenkiä.

Lakialoitteella halutaan myös poistaa se laillinen ristiriita, että Uruguayssa on laillista käyttää kannabista. mutta sen myynti, ostaminen, tuottaminen ja jopa yhden kasvin hallussapito ovat olleet laittomia.

Kannabiksen laillistamisen kannattajat seurasivat keskustelua alahuoneen parvekkeella ja parlamentin ulkopuolella oli mielenosoittajia tanssimassa reggaen tahtiin.

"Laki keskittyy siihen todellisuuteen, joka on jo olemassa: kannabismarkkinat ovat olleet laittomasti olemassa jo pitkään, sitä voidaan ostaa salakuljettajilta ja sitä voidaan kasvattaa kotona, mutta siitä voi joutua vankilaan. Haluamme lopettaa tämän, siistiä ja normalisoida tilanteen", 25-vuotias opiskelija Camilo Collazo selittää.

Presidentti Mujica kertoo, ettei hän ole koskaan käyttänyt kannabista, mutta koska niin moni ihminen käyttää sitä, on asian säätely ja valvonta tarpeen.

Amerikan valtioiden järjestön, OAS:n, pääsihteeri José Miguel Inzulza vieraili edellisviikolla Uruguayssa ja kertoi, ettei järjestö vastusta laillistamista. OAS:n raportti huumeongelmasta ilmestyi kesän alussa ja herätti laajaa kansainvälistä huomiota kritisoidessaan USA:n johtamaa huumesotaa Latinalaisessa Amerikassa.

Apteekkijakelu ja kannabisklubit lain keskiössä

Uruguayn kansalaisten enemmistön arvioidaan edelleen olevan laillistamista vastaan. Lukuisat kansalaisjärjestöt kuitenkin liittoutuivat ryhmäksi Regulación Responsable, vastuullinen säätely, ja aloittivat kampanjan, jossa kerrotaan kannabiksen lääkekäytöstä sekä niistä taloudellisista hyödyistä, joita kannabiksen kotimaisesta kasvatuksesta seuraa. Rikollisjärjestöt salakuljettavat tällä hetkellä suurimman osan käytetystä kannabiksesta Paraguaysta.

Lain mukaan Uruguayn hallitus lisensoi kasvattajat, myyjät ja käyttäjät. Luottamuksellinen rekisteri takaa sen, etteivät ihmiset hanki enempää kuin 40 grammaa kuukaudessa. Lisensoidut kasvattajat voivat kasvattaa kotonaan kuusi kasvia kerrallaan. Ihmisiä rohkaistaan liittymään enintään 45 ihmisen osuuskuntamuotoisiin klubeihin, samoin kuin kannabiksen kasvatusta rohkaistaan niin että laittomat jakelijat karkotetaan markkinoilta. Kannabiksen käyttäjien ja kovien aineiden käyttäjien välille pyritään muodostamaan selvä ero.

Kannabisklubit saavat kasvattaa korkeintaan 99 kasvia jäseniensä käyttöön. Hallitus myöntää yksityisyrityksille lupia kannabiksen kasvatukseen ja niiden tuottama sato pitää myydä hallitukselle, joka sitten jakelee kannabista apteekkien myytäväksi.

Valvontaa varten perustetaan kannabiksen säätelyn ja valvonnan instituutti, jolla on valtuudet myöntää lupia kannabiksen tuotannon kaikille osa-alueille viihde-, lääke- ja teolliseen käyttöön.

Uruguayn kansalaisten pitää rekisteröityä kannabiksen käyttäjiksi voidakseen ostaa kannabista apteekeista. Laillinen myynti rajoitetaan vain uruguaylaisille kannabisturismin ehkäisemiseksi. Kannabiksen käyttöön suhtaudutaan kuitenkin jo tällä hetkellä hyvin suvaitsevaisesti.

Uruguayn lakialoite tulee innostamaan kannabislakien liberalisoimista ajavia Latinalaisessa Amerikassa ja muualla maailmassa.

"Tällä äänestyksellä tulee olemaan valtava vaikutus huumepolitiikkaan alueellisesti ja maailmanlaajuisesti. Uruguayn ajoitus oli oikea. Coloradon ja Washingtonin osavaltioiden laillistamispäätösten jälkeen USA:n hallituksella ei ole pokeria pelotella Uruguayta, eikä muita tämän päätöksen seuraajia", kertoo Washington Office on Latin American -ihmisoikeusjärjestön analyytikko John Walsh.

Hallitusvastuussa olevan Broad Front´in lainsäätäjät sanovat lakialoitteen olevan osa Uruguayn perinnettä antaa valtion valvoa talouden eri osa-alueita ja soveltaa edistyksellisiä ratkaisuja yhteiskunnallisiin ongelmiin.

"Tämä laki ei yllytä kannabiksen käyttöön. Tällä valvotaan käyttöä", kiteytti puolueen edustaja Sebastián Sabini.

Seuraavaksi parlamentin ylähuone äänestää lakialoitteesta ja kannabiksesta voi tulla laillista Uruguayssa jo tässä kuussa.

Lähde: The Guardian 1.8.2013 ja New York Times 1.8.2013

Responsible Regulation kannabiksen laillistamisen promovideo:

URL: http://www.tusky.fi/uutiset/541-uruguayn-parlamentin-alahuone-hyvaeksyi-kannabiksen-laillistamisen