Washington DC:ssä lääkekannabista halvemmalla köyhille

Pääkaupunki Washington DC aloittaa ohjelman, jolla taataan lääkekannabiksen saatavuus myös köyhille. Suunnitelma on ainutlaatuinen avaus lääkekannabiksen takaamiseksi kaikille ihmisille tulotasosta riippumatta.

Vuosien oikeudellisen vääntämisen jälkeen USA:n pääkaupungissa Washington DC:ssä avattiin ensimmäinen kannabiksen jakelupiste elokuun alussa. Ilmeisesti kaupungin poliitikot ja virkamiehet haluavat kiriä oikeusistuimissa hukatut vuodet umpeen kun kaupungin terveysvirasto esitteli elokuun puolivälissä suunnitelman, jonka mukaan lääkekannabiksen jakelupisteet laativat hinta-asteikon potilaiden tulotason mukaan. Jakelupisteet velvoitetaan sijoittamaan 2% voitoistaan rahastoon, jonka avulla myönnetään vähintään 20% alennuksia alhaisen tulotason potilaille.

NORML:n edustajan Allen St. Pierren mukaan tällainen säädös on ainutlaatuinen lääkekannabisjakelun hallinnoinnissa. Lääkekannabiksen hintaso Washington DC:ssä on tällä hetkellä 380 - 440 dollaria unssilta (28g).

Osalvaltiot ovat jo myöntäneet alennuksia potilaiden rekisteröintimaksuihin ja ne ovat myös maksaneet alennusten aiheuttamat kulut. DC:n suunnitelma on saanut lääkekannabisyhteisön keskuudessa osakseen ylistystä lääkekannabiksen ”kieltolain luoman hintatason” laskemisesta, kertoo Marijuana Policy Project -järjestön lakiasiantuntija Dan Riffle.

”Lääkekannabis on ylihinnoiteltu liian raskaan sääntelyn takia ja siksi köyhille suunnattu ohjelma on tarpeellinen. Kannabismarkkinoita rasittaa edelleen aikansa elänyt hysteria, vaikka kannabis on huomattavasti turvallisempi lääke kuin suurin osa muista lääkkeistä.”

Rahoitussuunnitelman yksityiskohtia ei ole julkistettu, eikä vielä tiedetä koskeeko alennus kaikkia kannabislaatuja. Kannabiksen jakelupisteissä on tarjolla useita eri hintaisia tuotteita.

Jakelupisteiden omistajat tuntevat myötätuntoa alhaisen tulotason asiakkaita kohtaan, mutta ”20%:n alennus ei ole mikään ihan pikku juttu”, toteaa Metropolitan Wellness Centerin johtaja Mike Cuthriell.

Capital City Care myöntää alennuksia eläkeläisille, veteraaneille ja köyhille.

“Capital City Care haluaa taata sen, että kaikki lääkekannabisreseptin saaneet potilaat saavat lääkkeensä”, kertoo jakelupisteen edustaja Scott Morgan.

Lähde: Washington Post 21.8.2013

URL: http://www.tusky.fi/uutiset/550-washington-dcssae-laeaekekannabista-halvemmalla-koeyhille

Etelä-Afrikan hallitus vaatii tutkimusta daggan laillistamisesta

Etelä-Afrikassa kannabiksesta käytetään paikallista termiä dagga, jota kasvatetaan runsaasti myös ympäröivissä valtioissa. Dagga on toiseksi yleisimmin käytetty päihde alkoholin jälkeen ja Etelä-Afrikka kärsii monien muiden valtioiden tapaan laittoman huumekaupan aiheuttamasta jengiväkivallasta.

Etelä-Afrikan hallituksen laatimassa kansallisessa huumepoliittisessa suunnitelmassa vaaditaan perusteellista selvitystä siitä, tarvitaanko Etelä-Afrikassa daggan eli kannabiksen dekriminalisointia tai laillistamista.

Etelä-Afrikan hallituksen huumepoliittisen neuvoa-antavan komitean laatima toimintasuunnitelma hyväksyttiin parlamentissa heinäkuun alussa ja sitä aletaan soveltamaan heti.

Turvallisuustutkimusinstituutin johtaja Gareth Newham ja kriminologi Liza Grobler sanoivat lehtihaastattelussa, että huumeiden dekriminalisointi heikentäisi rikollisliigoja, koska heidän päätulonlähteensä loppuisi.

Newhamin mukaan daggan dekriminalisointi auttaisi poliisia kohdentamaan resurssinsa kovempien huumeiden kaupan kitkemiseen.

Toimintasuunnitelman laatijoiden mukaan päihteiden väärinkäytön aiheuttamien ongelmien hoitamiseen tarvitaan tasapainotettua lähestymistapaa.

”Päihteiden väärinkäytön hoitamiseksi on yleisesti hyväksytty se, että yksittäinen lähestymistapa, kuten aineiden tai käyttäjien kriminalisointi tai dekriminalisointi, ei yksinään ratkaise aineiden väärinkäytön ongelmaa”.

Toimintasuunnitelmassa todetaan olevan hyvin tunnettu tosiseikka, että dagga on toiseksi yleisin ”riippuvuutta aiheuttava” aine Etelä-Afrikassa. Siinä todetaan, että daggaa käsittelevän toimenpidesuunnitelman laatiminen aloitettiin yhdeksän vuotta sitten ja kolme vuotta sitten tämä suunnitelma esiteltiin puolueille.

Mutta toimintasuunnitelmassa todetaan, että asenteet daggaa kohtaan ovat muuttuneet Etelä-Afrikassa ja muualla maailmassa ja siksi tarvitaan lisää tutkimusta.

”Tarvitaan syvällistä tutkimusta daggan käytön ja siihen liittyvien haittojen dynamiikasta Etelä-Afrikassa sekä tämän hetken daggaa käsittelevän kansainvälisen ja kansallisen politiikan merkityksestä mukaan lukien laillistaminen ja/tai dekriminalisaatio”.

”Tämän tutkimuksen tuloksia pitää sitten käyttää kehittämään hallituksen, poliisin ja lainsäätäjien menettelytapoja ja ohjeita daggan käsittelemisessä”.

Toimintasuunnitelman laatijoiden mukaan mm. daggan vaikutuksen alaisena ajamiseen on kiinnitetty liian vähän huomiota.

Dagga-puolue vuoden 2014 vaaleihin

Jeremy Acton johtaa vuonna 2009 perustettua Etelä-Afrikan Dagga-puoluetta. Seuraavassa Acton kertoo puolueensa taustoista:

Kysymys: Mielestäsi kaikilla kansalaisilla on perustuslaillisen oikeuden terveyteen ja elämään perusteella oikeus kasvattaa kannabiskasvia. Miksi?

Acton: Kukaan ei ole koskaan kuollut kannabiksen yliannokseen. Se tarkoittaa sitä, että se on turvallinen itselääkinnässä, eikä meidän tarvitse luokitella sitä tai saada reseptiä lääkäriltä.

K: Onko sinut pidätetty daggan hallussapidosta?

Acton: Olen puolustanut itseäni neljää syytettä vastaan daggan hallussapidosta. Rikossyytteistä on luovuttu väliaikaisesti kohdallani, mutta minulle kerrottiin, että minua vastaan voidaan nostaa uusia syytteitä.

K: Pitääkö henkilön olla pajauttelija päästäkseen puolueen jäseneksi?

Acton: Ei välttämättä, mutta hänen tulee kannattaa daggan laillistamista, olla väkivallaton, kunnioittaa naisten asemaan ja hänellä odotetaan olevan myönteinen vaikutus asuinyhteisössään.

Lähde: IOL 6.8.2013 ja Mail & Guardian 10.5.2013

Kannabismarssi Cape Townissa 2013:

URL: http://www.tusky.fi/uutiset/551-etelae-afrikan-hallitus-vaatii-tutkimusta-daggan-laillistamisesta

Hollannin kannabispolitiikka suurennuslasin alla

Kannabiksen laillistamisen ja dekriminalisoinnin yleistyessä kansainvälisesti on mielenkiinto Hollannin kannabispolitiikkaa kohtaan lisääntynyt. Lyhyen ajan sisällä Hollannin kannabispolitiikasta on ilmestynyt kolme raporttia.

Coffee Shops and Compromise -raportti kertoo kannabiskahviloiden historiasta ja kuinka niiden hyväksyminen liittyy laajempaan hollantilaisen päihde- ja huumepolitiikan muutokseen 1970-luvulla. Mielenkiinto Hollannin huumepolitiikkaa kohtaan perustuu siihen, että sen voidaan sanoa olevan menestystarina Länsi-Euroopassa, missä kuluneiden vuosikymmenien mittaan on koettu huumeiden käytön ja siitä koituvien ongelmien lisääntyminen ja kokeiltu ratkaisuyrityksinä erilaisia huumepolitiikan tiukennuksia.

Hollannissa on kuitenkin päädytty parempiin tuloksiin kuin huumepolitiikaltaan ankarammissa valtioissa, kuten Suomessa ja Ruotsissa. HIV-tartunnat ovat harvinaisia huumeita käyttävien keskuudessa, heroiinin käyttö on vähäistä samoin kuin kannabiksen käyttö nuorten keskuudessa. Huumeiden ongelmakäyttö on harvinaisempaa kuin muissa Euroopan maissa.

Hollannin huumepolitiikkaa suunniteltaessa 1970-luvulla uskottiin siihen, että pidätykset ja syyttäminen vähäisistä huumerikoksista aiheuttavat haittoja ja vahingoittavat ihmisen elämänuraa. Tämän takia Hollannissa pidätysluvut ovat paljon alhaisemmat kuin muissa maissa. Itävallassa pidätettiin vuonna 2005 333 ihmistä 100 000 asukasta kohti eli 44 pidätystä 1000 käyttäjää kohti. USA:ssa luvut ovat 269 ihmistä 100 000 asukasta kohden ja 31 pidätystä 1000 käyttäjää kohti. Hollannissa vastaavat luvut ovat 19 ja 3. Yksi tärkeimmistä Hollannin pragmaattisen huumepolitiikan seurauksista on ollut se, että suuri osa väestöstä on välttynyt saamasta rikosrekisterimerkintää lievistä ja väkivallattomista huumerikoksista.

Kannabiskahvilat ovat kaapanneet kaiken huomion Hollannin huumepolitiikan arvostelussa, mutta tämän menestystarinan takana on kokonaisvaltainen ja edistyksellinen huumepolitiikka. Hollanti aloitti aikoinaan myös neulojenvaihto-ohjelman, turvalliset käyttöhuoneet, pienten huumemäärien dekriminalisoinnin ja helposti saavutettavat hoitomahdollisuudet. Tämän seurauksena HIV-infektiot ovat melkein kadonneet huumeita käyttävien keskuudessa ja Hollannissa on EU:n alhaisimmat ongelmakäyttöluvut.

Tiukan huumepolitiikan on pitänyt rajoittaa kannabiksen käyttöä. Hollannin esimerkki osoittaa, ettei edes tämä huumesodan perusväite pidä paikkaansa. Hollannin aikuisväestöstä 25,7 % on käyttänyt kannabista joskus elämänsä aikana. Britanniassa vastaava luku 30,2 % ja USA:ssa 41,9 %. EU:n keskiarvo on 23,7 %.

Kannabiskahviloiden tärkein vaikutus on ollut kannabismarkkinoiden erottaminen muiden huumeiden markkinoista, mikä on selkeästi vähentänyt kannabiksen käyttäjien altistumista koville aineille. Ruotsissa 52 % kannabiksen käyttäjistä ilmoittaa, että niissä paikoissa, mistä he ostavat kannabiksensa, on tarjolla myös kovia huumeita. Tsekin tasavallassa 26 % ilmoittaa samaa. Hollannissa vain 14 % kannabiksen käyttäjistä kertoo muita huumeita olevan kaupan siinä paikassa, mistä he ostavat kannabiksensa.

THC-pitoisuudet kannabiskahviloiden tuotteissa

Trimbos-instituutti teki Hollannin terveysministeriölle raportin THC-concentraties in wiet, nederwiet en hasj in Nederlandse coffeeshops kannabiskahviloiden myymän marihuanan ja hasiksen THC-pitoisuudesta vuosina 2012 - 2013. Trimbos-instituutti tutkii Hollannin terveysministeriön puolesta ja toimeksiannosta kannabiskahviloissa myytävien kannabistuotteiden vahvuutta. Tutkimus on tehty jo kolmenatoista vuonna peräkkäin.

Tutkimuksen yhteenveto on kääntämisen arvoinen selostus Hollannin kannabispolitiikasta:

"Hollannissa kannabiksen käyttöä säätelevä politiikka on 1970-luvulta saakka ollut olennaisilta osiltaan erilainen kuin useimmissa muissa maissa. Se perustuu ajatukseen siitä, että kovien ja mietojen huumeiden markkinoiden erottaminen ehkäisee kannabiksen käyttäjiä ajautumasta kovien huumeiden käyttäjiksi. Tästä sai alkunsa ns. coffee-shop- eli kannabiskahvilajärjestelmä. Kannabiskahvilat ovat alkoholittomia kannabiksen anniskelupaikkoja, joissa tapahtuvaa kannabiksen myyntiä ja ostamista ei syytetä kunhan tietyt kriteerit täyttyvät. Monet kannabiskahviloissa myytävät tuotteet ovat peräisin Hollannissa kasvatetusta kannabiksesta, jota kutsutaan termillä nederwiet.

Tetrahydrokannabinoli, THC, on kannabiksen pääasiallinen psykoaktiivinen aine. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Hollannin kannabiskahviloissa myytävien marihuanan ja hasiksen THC-pitoisuudet. Lisäksi tutkimme sitä, miten Hollannissa kasvatetusta kannabiksesta tehdyt tuotteet ja ulkomailta tuodut tuotteet eroavat. Lisäksi tutkitaan kahden muun kannabinoidin, kannabidiolin (CBD) ja kannabinolin (CBN), pitoisuudet. Tutkimukseen hankittiin näytteitä 50:stä satunnaisesti valitusta kannabiskahvilasta yhden gramman erinä.

Perinteisesti hasiksessa on enemmän THC:tä kuin marihuanassa. Kaikkien marihuananäytteiden keskimääräinen THC-pitoisuus oli 14,9 % ja hasisnäytteiden 19,2 %. Hollantilaisen marihuanan, nederwietin, keskimääräinen pitoisuus oli selvästi korkeampi (15,5 %) kuin maahantuodun marihuanan (5,7 %). Vahvimpina pidettyjen lajikkeiden keskimääräinen THC-pitoisuus (16,9 %) ei eronnut paljoakaan tavallisten lajikkeiden pitoisuudesta (15,5 %). Hollantilaisesta marihuanasta valmistetun hasiksen THC-pitoisuus oli korkeampi (35,0 %) kuin ulkomainen hasiksen (16,1 %). Nederwietin keskipitoisuus oli alempi kuin viime vuonna (15,5 % vs. 16,5 %), mutta ero ei ole tilastollisesti merkitsevä. Tuodun hasiksen pitoisuus on selvästi korkeampi kuin edellisvuonna (16,1 % vs. 14,3 %).

Löytyy todistusaineistoa sille, että THC-pitoisuus ei yksinään selitä kannabiksen vaikutuksia, eikä haittoja, vaan CBD lieventää joitakin THC:n haittavaikutuksia. Tämä tarkoittaa sitä, että korkea CBD/THC-suhde aiheuttaisi vähemmän negatiivisia terveysvaikutuksia kuin kannabis, jossa on vain vähän tai ei lainkaan CBD:tä. Nederwietissä on hyvin vähäisiä määriä CBD:tä (0,3 %) kun taas tuodussa hasiksessa CBD:n keskipitoisuus on 6,9 %.

CBN:n ja THC:n suhde kertoo tuotteen tuoreudesta. CBN:n pitoisuudet olivat korkeampia tuoduissa marihuanassa ja hasiksessa verrattuna Hollannissa kasvatettuun.

Tuodun marihuanan hintataso on alhaisempi kuin muiden kannabistuotteiden. Nederwietistä valmistettu hasis oli kalliimpaa. Nederwietin keskimääräinen hinta oli 9,28 euroa grammalta ja tuodun marihuanan hinta oli 5,88 euroa ja gramma tuotua kannabishartsia maksoi 9,71 euroa."

Kannabis ei ole pelkästään THC:tä

Hollantilainen kannabiksen kieltolain kumoamista ajava järjestö Dutch Union for the Abolition of Cannabis Prohibition, VOC, julkaisi raportin kannabiksen vahvuudesta Hollannin parlamentille vastineena hallituksen aikomuksille luokitella yli 15 % THC:tä sisältävät kannabistuotteet A-luokan huumeiksi. Englannin NORML-järjestö käänsi raportin englanniksi nimellä The Facts About THC and Other Active Substances in Cannabis.

Raportin mukaan kannabiksen vahvuutta ei voida arvioida pelkästään mittaamalla THC-pitoisuutta. Vahvemman marihuanan ottaminen pois valvotun myynnin piiristä antaisi sen järjestäytyneen rikollisuuden käsiin. Joidenkin lajikkeiden kieltämisen sijaan hallituksen pitäisi ottaa kannabiksen kasvatus valvontaansa ja säädellä tällä hetkellä laitonta kannabiksen kasvatusta Hollannissa.

Raportissa väitetään, että kansainvälisen kannabiksen kieltolain takia ”eri kannabinoidien, niiden vaikutusten ja yhteisvaikutuksen tutkimus on vielä lapsen kengissä. Kuitenkin näyttää selvältä, että näiden eri kannabinoidien yhteisvaikutus säätelee kannabiksen koettua vaikutusta.”

Myös aiemmin mainitussa Trimbos-instituutin raportissa viitataan kannabiksen CBD-pitoisuuden lieventävän THC:n vaikutuksia.

Kun tiedetään tiedonpuutteemme siitä, miten CBD vaikuttaa THC:n toimintaan ihmisen aineenvaihdunnassa, niin miten Hollannin parlamentti aikoo määritellä kannabiksen ”vahvuuden”? Myös Trimbos-instituutti toteaa "ettei voida määritellä sitä, mikä THC-pitoisuus olisi ”erityisen” haitallista”.

Tällä hetkellä hollantilaisessa marihuanassa on alhainen CBD-pitoisuus - tuoreen tiedon mukaan 0,3 % - ja suhteellisen korkea THC-pitoisuus, noin 16 %. Ulkomailta tuodun hasiksen CBD-pitoisuudet ovat sen sijaan korkeampia, keskimäärin 6,9 %. Ei ole olemassa sellaista tiedettä, joka kertoisi kummalla näistä on parempi haittavaikutusprofiili.

VOC tuo esille sen, että USA:ssa toimivissa lääkekannabiksen jakelupisteissä on pakkauksiin merkitty molempien pitoisuudet. Näin ei kuitenkaan tehdä liberaalin kannabispolitiikan maana tunnetussa Hollannissa, missä viranomaiset ainoastaan sietävät kannabista. Lääkekannabiksen hyväksyneissä USA:n osavaltioissa ollaan siten edistyneempiä kuin Hollannissa.

VOC lainaa myös Hollannin terveysministeriön muistiota, jossa todetaan, että "korkea THC-pitoisuus ei itsessään aiheuta riippuvuutta kannabiksesta aivan kuten alkoholipitoisuus ei vaikuta alkoholiriippuvuuteen”.

VOC:n raportin pääargumentti käsittelee THC-pitoisuuden mittaamista: Belgiassa tehdyssä samanlaisessa tutkimuksessa kannabiksen vahvuudesta, kuin minkä Trimbos suoritti, saatiin tulokseksi 30 % alhaisempia pitoisuuksia. Tämä siitä huolimatta, että Belgiassa kasvatetut lajikkeet ja käytetyt menetelmät ovat samoja kuin Hollannissa ja sen lisäksi hollantilaisia kasvattajia on siirtynyt rajan toiselle puolelle. Tästä huolimatta tehdyt mittaukset osoittavat 30 % alhaisempia pitoisuuksia, jolloin ainoa selittävä tekijä on testausmenetelmien aiheuttama ero.

Tieteessä on kysymys mittaamisesta. Kannabiksen vahvuudesta ei kukaan pysty antamaan tarkkaa arvoa ennenkuin sen mittaamiseen saadaan kansainvälinen vakio, jonka YK voisi luoda. Ilman tällaista sopimusta kenenkään ei pitäisi tehdä päätöksiä jonkin lajikkeen kieltämisestä. Joka tapauksessa kasvin kieltäminen antaa sen rikollisten käsiin.

Lähde: Global Drug Policy Program: Coffee Shops and Compromise: Separated Illicit Drug Markets in the Netherlands. July 2013, Raymond Niesink, Sander Rigter: THC-concentraties in wiet, nederwiet en hasj in Nederlandse coffeeshops (2012-2013). THC levels in cannabis in Dutch coffee shops. Trimbos Instituut 2013, Dutch Union for the Abolition of Cannabis Prohibition, VOC: The Facts About THC and Other Active Substances in Cannabis

URL: http://www.tusky.fi/uutiset/544-hollannin-kannabispolitiikka-suurennuslasin-alla

USA:n liittovaltio hyväksyy kannabiksen vapauttamisen osavaltioissaan

Obaman kannabispolitiikkaa on pidetty hänen presidenttiuransa suurimpana petettynä lupauksena. Yllättäen vaalilupaukset näyttävätkin käyvän toteen: oikeusministeri Holderin torstaisen lausunnon mukaan osavaltiot saavat jatkaa kannabiksen laillistamistoimia ilman pelkoa liittovaltion väliintulosta.

Kansalaiset ja osavaltiot tekivät omat johtopäätöksensä jo aiemmin: 20 osavaltiota ja pääkaupunki Washington DC ovat laillistaneet kannabiksen lääkekäytön ja ensi vuoden alussa kahdessa osavaltiossa, Coloradossa ja Washingtonissa, aloitetaan kannabiksen laillinen kasvatus ja myynti myös viihdekäyttöön. Oikeusministerin uuden ohjeistuksen mukaan osavaltiot saavat jatkaa uudistuspolitiikkaansa ilman liittovaltion häirintää.

Oikeusministeri Eric Holder sanoi yli puoli vuotta sitten, että liittovaltio tulee ottamaan kantaa osavaltioiden laillistamisratkaisuihin, mutta mitään ei kuulunut pitkään aikaan. Holder piti yllättäen 12.8. USA:n asianajajaliiton, ABA:n, kokouksessa puheen, jossa istuva oikeusministeri ensimmäisen kerran arvosteli liittovaltion huumepolitiikkaa. Holder ei kuitenkaan ottanut sanallakaan kantaa kannabispolitiikkaan.

Eric Holder ilmoitti eilen 29.8. käymässään puhelinneuvottelussa Coloradon ja Washingtonin kuvernöörien kanssa liittovaltion oikeusministeriön sallivan näiden osavaltioiden luoda hallintojärjestelmä valvomaan ja soveltamaan kansanäänestyksessä voimaan tullutta kannabiksen käytön aikuisille laillistanutta lainsäädäntöä.

Apulaisoikeusministeri James Colen allekirjoittama samansisältöinen kolmesivuinen muistio lähetettiin kaikkien 50 osavaltion syyttäjille ja se pätee myös lääkekannabiksen valvontaan. Tämä on merkittävä uudistus liittovaltion politiikassa niiden osavaltioiden osalta, jotka ovat lieventäneet lainsäädäntöään kannabista kohtaan. Ohjeistuksen mukaan syyttäjien ei pidä laittaa kannabiksen käyttäjien tai kannabiskaupan syyttämistä - oli se sitten lääkinnällistä tai viihdekäyttöä - etusijalle niin kauan kuin nämä noudattavat osavaltion lakeja, eivätkä riko kahdeksaa ohjeistuksessa mainittua liittovaltion asettamaa ehtoa.

Liittovaltion asettamista ehdoista tärkeimmät ovat, ettei kannabista saa myydä alaikäisille, eikä kannabiskauppa saa joutua rikollisliigojen käsiin.

Apulaisoikeusministeri Colen allekirjoittamassa ohjeistuksessa todetaan, että ”niissä lainsäädäntöpiireissä, joissa on säädetty kannabiksen laillistamisesta jossakin muodossa ja joissa myös sovelletaan tehokasta lakien täytäntöönpanoa kannabiksen kasvatuksen, jakelun, myynnin ja käytön valvonnassa, ei näiden lakien ja asetusten mukainen toiminta uhkaa liittovaltion asettamia prioriteetteja.”

”Järjestelmäksi ei riitä pelkät vahvat valvonta-artiklat paperilla; sen täytyy olla tehokas myös käytännössä”, muistiossa täsmennetään.

Muistiossa täsmennetään myös liittovaltion suhtautumista suuren mittakaavan kasvatukseen ja myyntiin, mikä on väistämätöntä lääkekannabiksen käytön yleistymisen ja viihdekäytön laillistamisen myötä:

”Vahvan ja tehokkaan osavaltion valvontajärjestelmän pystyttäminen sekä tämän järjestelmän noudattaminen kasvatusoperaatioiden toiminnassa vähentää sitä uhkaa, minkä operaation koko muodostaa liittovaltion laintäytäntöönpanolle. Syyttäjien ei enää pidä harkita pelkästään kannabiksen kasvatusoperaation koon perusteella sitä tarvitseeko liittovaltion puuttua kannabiksen kauppaan.”

Tämä viittaus kannabisoperaation kokoon pätee hyvin mm. Oaklandin Harborside Health Center -jakelupisteeseen, jota liittovaltion syyttäjä on luonnehtinut ”kannabiksen supermarketiksi”.

”On merkittävää, että liittovaltion syyttäjät eivät enää voi käyttää laillisen kannabiskaupan kokoa tai tuottavuutta määrittelemään sitä pitääkö kauppa asettaa syytteeseen. Mutta tämä ohjeistus jättää vielä tulkinnanvaraa liittovaltion virkamiehille jatkaa hankaluuksien aiheuttamista osavaltioissa laillistetuille kannabiskauppiaille”, selittää Marijuana Majority -kansalaisliikkeen edustaja Tom Angell.

”Tänään julkistettu ilmoitus osoittaa liittovaltion kunnioittavan Coloradon äänestäjien tahtoa. Me jaamme liittovaltion hallituksen asettamat tavoitteet mennä eteenpäin tässä asiassa”, Coloradon kuvernööri John Hickenlooper ilmoitti.

USA:n oikeusministeri: on tullut aika muuttaa huumelakeja

Yhdysvaltain oikeusministeri Eric Holder ilmoitti USA:n asianajajaliiton kokouksessa pitämässään puheessaan 12.8. että ”nyt on aika muuttaa maan huumelainsäädäntöä”. Huumesodan hurmoksessa 1980-luvulla Yhdysvalloissa säädettiin pakollisia minimirangaistuksia huumerikoksista, jotka ovat paisuttaneet maan vankiväestöä niin että se on maailman johtava omia kansalaisiaan vangitseva valtio. Politiikan aiheuttamat vahingot ja kustannukset valtiolle, yhteisöille ja yksilöille ovat alkaneet valjeta USA:n ylintä johtoa myöten.

Vankiloissa on vuosittain 2,3 miljoonaa ihmistä. Joka neljännellä aikuisella Yhdysvaltain kansalaisella on jokin rikosrekisterimerkintä, mikä vaikeuttaa työn- ja asunnonsaantia, opiskelua, huoltajuutta jne. Tämä maksaa valtiolle 70 miljardia dollaria vuodessa puhumattakaan oheiskustannuksista yhteisöille ja yksilölle. Tämä järjestelmä hyödyttää ainoastaan vankilabisnestä, joka on tehnyt ihmisistä pelkkiä pelinappuloita.

Puheessaan hän luonnehti pakollisten minimirangaistusten ”ruokkivan epäluottamusta vallitsevaa järjestelmää vastaan. Ne eivät takaa yleistä turvallisuutta, koska niitä sovelletaan epätasa-arvoisesti. Ne, sekä lain täytäntöönpanoon asettamamme prioriteetit, ovat järkyttäneet varsinkin köyhiä ja värillisten yhteisöjä. Sopimattomasti sovellettuina ne ovat aiheuttaneet enemmän haittaa kuin hyötyä.”

”Vankiloissamme on aivan liian paljon ihmisiä aivan liian pitkiä aikoja ja vääristä syistä”.

Holder toi esille sen, että USA:ssa on 5% maailman väestöstä mutta 25% maailman vankipopulaatiosta. Samoin hän toi esille sen rodullisen epätasavertaisuuden, minkä lainvalvojien toiminta on aiheuttanut. Edellisellä viikolla antamassaan haastattelussa Holder täsmensi vielä kantaansa huumesotaan:

”Huumesotaa on nyt käyty 30 - 40 vuotta. Sillä on ollut paljon ei-aiottuja seurauksia. Se on tuhonnut varsinkin värillisten asuinyhteisöjä.”

Nämä ovat olleet vuosia ja vuosikymmeniä laillistajien ja huumepolitiikan kansalaisaktivistien argumentteja, mutta nyt ne lausui ääneen henkilö, joka istuu rikosoikeudellisen järjestelmän huipulla.

Puheen aiheuttamat reaktiot ovat olleet ristiriitaisia: toisaalta kansalaisoikeusjärjestö ACLU kiittää puheen rohkeudesta, mutta toisaalta monet huumepolitiikan kansalaisaktivistit ovat pitäneet puheen konkreettista sisältöä vähäisenä.

Tässä nousee esille presidentin valta: armahtaako tai muuttaako hän aiemmin langetetut tuomiot?

Laillistamisbuumi on tullut jäädäkseen

Osavaltioiden tasolla huumelainsäädäntöä on jo uudistettu. Kaliforniassa säädetty laki SB 649 sallii syyttäjien käsitellä huumeiden hallussapitotapaukset rikkomuksina rikoksen sijaan. Tällä yksinkertaisella uudistuksella on pystytty korjaamaan paljon Holderin esille tuomia ongelmia.

Coloradossa kannabiksen laillistamisen lisäksi uudistettiin koko osavaltion huumelainsäädäntö. Huumeluokituksia uudistettiin ja siihen liittyen rangaistusasteikot sekä syyttämättäjättämisen rajoja korotettiin. Suurimmasta osasta huumerikoksia tulee jatkossa rikkomuksia. Arvioiden mukaan uudistukset vähentävät vankimäärää ainakin 5%.

Illinoisin, Marylandin ja New Hampshiren laillistettua lääkekannabis sen hyväksyneitä osavaltioita on jo 20, sekä pääkaupunki Washington DC, jossa juuri elokuun alussa avattiin kaupungin ensimmäinen kannabisapteekki. Oregon laillisti kannabisapteekit ja osavaltioon arvioidaan avattavan 200 jakelupistettä maaliskuusta 2014 alkaen. Lisäksi 16 osavaltiossa ollaan laillistamassa kannabiksen lääkekäyttöä. DC:ssä, Vermontissa, Havaijilla, Marylandissa ja Uudessa Meksikossa dekriminalisoidaan kannabiksen hallussapito. Yhteensä 30 osavaltiossa on jonkinasteinen kannabiksen käytön dekriminalisaatio tai depenalisaatio vireillä tai astumassa voimaan.

Ei enää paluuta kieltolakiin

Uudistukset tuottavat jo tuloksia: USA:n vankipopulaatio on laskenut jo kolmena vuotena peräkkäin. Mutta vain harva osavaltio on yltänyt uudistuksissaan sille tasolle, että se vastaisi ongelman koko mittakaavaa. Coloradon ja Washingtonin kannabiksen laillistamisprosessia tullaan seuraamaan tarkkasti tulevan vuoden aikana.

Pew-mielipidemittauksen mukaan 52 % USA:n kansalaisista kannattaa kannabiksen laillistamista ja 45 % vastustaa sitä. Nuorten aikuisten keskuudessa laillistamisen kannatus on 65 %, mikä tarkoittaa, ettei paluuta kieltolain aikaan enää ole.

Mielipidemittaukset osoittavat, että selkeä kansalaisten enemmistö on saanut tarpeekseen kannabiksen käyttäjien kriminalisointipolitiikasta. Brookings-instituutti julkaisi raportin The New Politics of Legalization, jonka tekijät E.J. Dionne ja William Galston summaavat kehityksen:

”Alle kymmenessä vuodessa julkinen mielipide on heilahtanut dramaattisesti kannabiksen laillistamisen taakse. Väestörakenteen muutos ja laajojen väestönosien kokemukset kannabiksen käytöstä takaavat sen, että laillistamisen vastustus ei enää ikinä nouse 1980-luvun tasolle. Nykyisen ankaran kannabispolitiikan takana ollut selkeä yksimielisyys on murentunut.”

Muutoksen mahdollistavat poliitikot ovat päässeet suurelta osin yhteisymmärrykseen siitä, että rikosoikeudelliset rangaistukset ovat riittämättömiä, tehottomia ja tuhoisia, ja he kannattavat tilanteen muuttavia lakeja.

Holderin puheessaan esittämä rangaistusten tarkistaminen on vielä marginaalinen muutoksen vaikuttaessa suoraan joihinkin tuhansiin liittovaltion langettamiin tuomioihin, mutta hänen puheensa symbolinen viesti on radikaali. Liittovaltion lainsäädännön korkeimman täytäntöönpanijan puhe itsessään on selkeä viesti piirisyyttäjille harkita syyttämistä ja toisaalta yllyke osavaltioille jatkaa omia lakiuudistuksiaan.

Kongressi järjestää kuulemistilaisuuden liittovaltion kannabispolitiikasta

Senaatin puhemies  ilmoitti järjestävänsä 10.9. kongressin kuulemistilaisuuden liittovaltion kannabispolitiikasta, johon hän kutsuu oikeusministeri Eric Holderin ja apulaisoikeusministeri James Colen. Leahy ennakoi kuulemisen saavan paljon julkisuutta ja on sitä varten varannut kongressin suurimman kokoussalin, jossa perinteisesti järjestetään mm. korkeimman oikeuden kuulemistilaisuuksia.

”Varsinkin vaikeiden budjettileikkausten aikana on tärkeää päättää siitä, käytetäänkö liittovaltion rahoja parhaalla mahdollisella tavalla syyttämällä ihmisiä lääkekannabiksen käyttämisestä niissä osavaltioissa, joissa se on osavaltion mukaan laillista. Mielestäni osavaltioiden lakeja täytyy kunnioittaa. Liittovaltion hallitukselta pitäisi saada vähintäänkin ohjausta näiden lakien toteuttamisessa”, Leahy kommentoi.

Valkoisen talon huumetoimiston nykyinen johtaja, ns. huumetsaari, Gil Kerlikowske nimitettiin liittovaltion tulliviraston johtajaksi. Huumetsaareiksi on vuosikymmenien mittaan nimitetty kriminaalivalvonnan edustajia ja jopa yksi entinen kenraali. Kerlikowskekin oli entinen poliisipäällikkö. Nyt olisi tilaisuus nimittää virkaan joku terveydenhoidon asiantuntija tai lopettaa koko toimisto turhana huumepolitiikan prioriteettien muuttumisen myötä.

Holderin ja Obaman hallinnon täytyy pitää kiinni vaaleissa antamistaan lupauksista, luopua näistä haitallisista rangaistuksista, johtaa huumelakien uudistamista ja lopettaa vihdoin koko huumesota.

Lähde: Huffington Post 29.8.2013, Roll Call 26.8.2013, USNews 26.8.2013, Drug Policy Alliance 12.8.2013, Huffington Post 16.8.2013, oikeusministeri Holderin puhe, American Civil Liberties Union ja Brookings Institute 29.5.2013

URL: http://www.tusky.fi/uutiset/555-usan-liittovaltio-hyvaeksyy-kannabiksen-vapauttamisen-osavaltioissaan

Albanialainen kylä tuottaa satoja tonneja kannabista Euroopan markkinoille

Kun poliisi yritti tunkeutua Albanian kannabispääkaupunkina tunnettuun Lazaratin vuoristokylään, saivat he vastaansa niin hurjaa tulitusta, että paikallinen poliisi kuvasi tilannetta ”melkein oikeaksi sodaksi”.

Anonyymisti koston pelossa puhuva poliisi kertoo olleensa osa erikoisjoukkojen operaatiota, jossa tarkka-ampujat miehittivät näköalapaikat samalla kun rynnäkköjoukot hyökkäsivät pidättämään kylää ympäröivillä pelloilla työskenteleviä ihmisiä.

Lazaratin ympärillä ei ole mitään tavallisia peltoja, vaan kylä tunnetaan Albanian kannabispääkaupunkina. Italian poliisin mukaan kannabis tuottaa kylälle vuodessa 6 miljardin dollarin eli noin 4,5 miljardin euron tulot.

Paikallinen poliisi kiistää näin korkeat luvut, mutta hekin myöntävät, että kannabiksen tuotanto kukoistaa.

Yksi kilo tätä Lazaratista kuuluisan kylän tehnyttä tuotetta maksaa suoraan kylästä ostettuna keskimäärin 350 euroa, maastaviejille sen hinta on 500 euroa ja isommille ryhmille Kreikkaan tai Italiaan salakuljettaville hinta on 800 euroa kilolta. Hintaero tulee siitä, että vientiin menevä kannabis käsitellään huolellisemmin. Länsi-Euroopassa kannabiksen keskihinta on 5 euroa grammalta, eli 5000 euroa kilolta.

Viime vuonna ratsia ei kestänyt kauaa. Poliisien aloitettua kannabiskasvien niittämisen, jostakin ilmestyi 15 maastoautoa, joihin oli asennettu raskaita konekivääreitä, joilla aloitettiin tulittaa.

”Meihin kohdistui silmitöntä tulitusta kahdestakymmenestä suunnasta, mukana konekivääreitä ja panssarintorjuntaohjuksia. Näin 70-vuotiaan isoäidin ampuvan meitä konekiväärillä. Luulin kuolevani.”

Poliisi kertoi vetäytyneensä siviiliuhrien pelossa sala-ampujien tuhottua heidän maastoautonsa räjähteillä.

Eivätkä poliisit ole sen jälkeen palanneet. Poliisin edustaja kertoo huumeiden salakuljettajien hyötyvän poliittisesta tyhjiöstä hallituksen muodostuksen pitkittyessä.

Poliisit eivät ole tehneet paljoakaan laittoman kaupan hillitsemiseksi. Kaikki operaatiot kylää vastaan aiheuttaisivat poliisin mukaan ”verisen sodan”.

Poliisit ovat lähinnä pysäytelleet alueelle pyrkiviä vettä kuljettavia kuorma-autoja sekä pidättäneet sinne pyrkiviä kausityöläisiä. He yrittävät myös pysäyttää alueelta tulevia kannabislasteja. Viime vuonna takavarikkoon saatiin yhteensä noin 25 tonnia kannabista.

Kannabis kylvetään toukokuussa ja korjataan syyskuussa. Ainakin 90% kylän 7000 asukkaasta arvioidaan olevan mukana bisneksessä. Samalla kun Albanian talous kärsii Italian ja Kreikan talouskriisien vanavedessä, vallitsee Lazaratissa vauraus.

Tiedustelutietojen mukaan kylässä oli viime vuonna kaikkiaan yli 60 hehtaaria hamppuviljelyksiä, joilla kasvoi yli 300 000 kasvia, joista saadaan 500 tonnia kannabista. Lazaratin alueen arvioidaan tuottavan 90% Albaniassa kasvatetusta kannabiksesta. Kannabista kasvatetaan paljon myös Valonan, Shkodran, Tiranan and Durresin alueilla.

Tänä vuonna Italian armeijan suorittamissa valvontalennoissa paljastui yli 500 plantaasia, jotka tuottavat satoja tonneja kannabista Länsi-Euroopan markkinoille.

Tiedustelukuvista näkee terassiviljelmillä kasvavia pensaita, jotka tekevät muuten karusta vuoristomaisemasta vihreän keitaan.

Kylään pyrkivät toimittajat kohtaavat samat vaarat kuin poliisi. Salakuljettajat partioivat pääteillä karkottaakseen toimittajat pois tuomasta paikalle ei-toivottua julkisuutta.

Poliisin edustajan mukaan mahdollisten siviiliuhrien uhkan takia poliisi ei aio tunkeutua Lazaratiin ja ainoastaan poliittinen tahto voi ratkaista tämän ongelman. Tällä hän tarkoittaa ”päätöstä pääministerin toimistosta, eikä lainkaan alhaisemmalta taholta”.

Lähde: Oroville Mercury Register 16.8.2013 ja inSerbia 11.8.2013

Kaksi hollantilaista turistia poikkesi kesällä 2012 Lazaratissa:

URL: http://www.tusky.fi/uutiset/549-albanialainen-kylae-tuottaa-satoja-tonneja-kannabista-euroopan-markkinoille

Ban Ki-Moon: kaikki vaihtoehdot pöydälle!

YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon antoi kansainvälisenä huumeiden vastaisena päivänä tärkeän lausunnon, joka heijastelee kansainväliseen huumevalvontajärjestelmään kohdistuvaa jatkuvasti kasvavaa muutospainetta.

"Pyrkimystemme taistella huumeiden väärinkäyttöä ja laitonta salakuljetusta vastaan täytyy olla monipuolisia ja niitä pitää koordinoida valtioiden välillä ja sisällä.

Niihin kuuluu lain täytäntöönpano sekä kaikki huumeiden, korruption, kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden ja terrorismin vastaisten sopimusten antamat välineet.

Mutta lain käyttö on vain yksi osa tässä yhtälössä.

Tarvitsemme ehkäisyä ja hoitotoimenpiteitä, jotka perustuvat tutkittuun tietoon, kansanterveyteen ja ihmisoikeuksiin.

Ponnistelujemme tavoitteena pitää olla vankimäärien vähentäminen, huumeiden aiheuttamien fyysisten ja henkisten haittojen vähentäminen ja HIV-tartuntojen ehkäisy.

Vuonna 2014 YK:n huumekomissio, CND, suorittaa huumepolitiikan korkean tason tarkistuksen. Tätä seuraa vuonna 2016 YK:n erikoisyleiskokous huumeongelmasta.

Kehotan jäsenvaltioita käyttämään nämä tilaisuudet kattavan ja avoimen keskustelun käymiseen kaikista vaihtoehdoista."

OAS:n ja EMCDDA:n tuoreiden raporttien ja kannanottojen jälkeen onkin luonnollista, että YK:ssa on otettava kantaa huumepolitiikan perusongelmiin, eikä enää kätkettävä päätä hiekkaan kutistuvan kieltolakilobbyn pelossa.

Huumeiden valvontajärjestelmä horjuu

Toinen tärkeä kannanotto löytyy YK:n huumetoimiston, UNODC:n, vuosiraportista. Raportissa tyynnytellään huumeongelmasta huolestuneita ensiksi fraasilla, että "tilanne on vakaa".

Vakaata tässä tilanteessa on ainoastaan se, että kansainvälinen huumevalvontajärjestelmä epäonnistuu vuosi vuoden perään nimenomaan perustehtävässään, eli huumeiden valvonnassa.

Tämä todetaan alkupuheessa myöhemmin sivulla 11:

"Vaikka uusia ja haitallisia aineita onkin tullut vääjäämättömän säännöllisesti huumemarkkinoille, kansainvälinen huumevalvontajärjestelmä horjuu ensimmäistä kertaa uusien psykoaktiivisten aineiden ilmestymisnopeuden ja ilmiön luovuuden edessä."

Tämä horjuminen ei siis johdu suinkaan kannabiksesta, vaan ns. laillisista huumeista, kylpysuoloista ja muista kemikaaleista, joihin tällä järjestelmällä ei ole minkäänlaista otetta. Huumemarkkinoilla tarjolla olevien laillisten huumeiden määrä, noin 300, ylittää huumesopimusten piiriin otettujen aineiden määrän.

Kiinalaiset laboratoriot lähettävät maailmalle jatkuvasti yhä lisää ja yhä uusia kemikaaleja, joita virkamiehet eivät ehdi julistaa huumeiksi kun markkinoilla on jo kymmeniä uusia kemikaaleja. Jokainen laillisiin kemikaaleihin kuollut nuori on esimerkki tämän aikansa eläneen järjestelmän ja ajattelutavan pätemättömyydestä, mistä "horjuminen" on vähättelevä ilmaisu.

Kun otetaan mukaan huumesodan aiheuttama ihmisoikeustilanne, HIV-tartuntojen ja hepatiitti C:n leviäminen, huumeiden saatavuus ja niiden hintataso, on YK:ssa punnittava koko järjestelmän uskottavuutta.

Huumesota on poliittinen valinta. Tarjolla on muitakin vaihtoehtoja, joista tulisi vähintäänkin keskustella käyttäen parhaita saatavilla olevia tutkimuksia ja analyyseja.

Uruguay, INCB ja laillistajat

Uruguayn presidentti Jose Mujica sanoi haastattelussa parlamentin alahuoneen kannabiksen laillistamisäänestyksen jälkeen, että hän aikoo puolustaa laillistamista YK:n yleiskokouksessa syyskuussa 2013.

YK:n alainen riippumaton asiantuntijaelin INCB kerkesi jo tuomitsemaan Uruguayn laillistamispäätöksen huumesopimusten vastaisena. YK:ssa INCB edustaa kaikkein ortodoksisinta huumepoliittista linjaa, jolle jopa termi haittoja vähentävä politiikka kelpaa vain lainausmerkeissä, mutta jolle ihmisoikeuksien noudattaminen ei ole koskaan ollut tärkeä asia.

Kolmas tärkeä kannanotto löytyykin INCB:n kannanotosta: Uruguay ei suostunut vastaanottamaan INCB:n valtuuskuntaa ennen parlamentin äänestystä. Sen sijaan uutisten ja muiden tietojen mukaan Uruguayssa on tämän laillistamisprosessin aikana vieraillut joukoittain juuri niitä ihmisiä ja tahoja, jotka INCB on pilkallisesti niputtanut "laillistajiksi".

Kaikki tämä kesän 2013 aikana, mikä lupaa hyvää alkavalle neuvotteluprosessille kulminoituen vuoden 2016 YK:n erikoisyleiskokoukseen.

Lähde: YK:n pääsihteerin kannanotto 26.6.2013, UNODC:n huumeraportti 2013, INCB:n lehdistötiedote 1.8.2013, TDPF 28.6.2013 ja NewsDaily 2.8.2013

URL: http://www.tusky.fi/uutiset/543-ban-ki-moon-kaikki-vaihtoehdot-poeydaelle

USA:n huumepoliisi DEA paljastui roistovirastoksi

Maailman arvostetuimpiin kuuluva uutistoimisto Reuters paljasti tutkimuksillaan, että USA:n huumepoliisi, DEA, käyttää ulkomailta tulevan terroriuhkan torjumiseen kerättyjä vakoilutietoja laittomasti oman maan kansalaisten urkintaan siten, että USA:n perustuslaissa säädetty oikeusturva ja yksityisyyden suoja ovat uhattuina. Lisäksi DEA:n agentit luovat vääriä johtolankoja ja rikostutkimuksia hävittääkseen tietojen alkuperän, mikä romuttaa perustuslaillisen oikeuden rehelliseen oikeudenkäyntiin.

Vuoden 1988 YK:n huumesopimuksella United Nations Convention Against Illicit Traffic in Narcotic Drugs and Psychotropic Substances pakotettiin kaikki maailman valtiot omaksumaan ns. Reagan-doktriini huumepolitiikaksi. Vuoden 1988 huumesopimuksen oli tarkoitus vahvistaa huumesotaa järjestäytynyttä rikollisuutta vastaan ja sillä vahvistettiin rajavalvontaa sekä yhdenmukaistettiin valtioiden rikoslakeja Yhdysvaltain mallin mukaisiksi. Käytännössä se salli huumepolitiikan militarisoinnin sallimalla armeijan käyttämisen oman maan kansalaisia vastaan ja poliiseille alettiin myöntämään säännöllisesti yhä uusia lisävaltuuksia huumeongelman varjolla.

Vuonna 1994 DEA loi vakoilulla saadun tiedon käsittelyyn keskittyneen osaston Special Operations Division (SOD), jonka luomista perusteltiin Latinalaisen Amerikan huumekartellien tutkimisella. SOD on usean USA:n valtion viraston - kuten FBI:n, CIA:n, NSA:n ja veroviraston - yhteistyöelin. SOD analysoi näiden virastojen keräämiä tietoja DEA:n käyttöön ja siitä on kasvanut satojen työntekijöiden vakoiluvirasto.

SOD käyttää tiedonkeruumenetelmiä, joiden käyttö on kielletty USA:n omia kansalaisia kohtaan. Siksi tiedon alkuperä pitää salata. Reutersin haltuunsa saamien dokumenttien mukaan liittovaltion agentteja koulutetaan luomaan uusia tutkimuslinjoja häivyttämään näkyvistä käytetyn tiedon alkuperä. Käytäntö tunnetaan nimellä paraller construction. Näin syytetty ei oikeudessa voi tietää, kuinka hänen tapauksensa tutkimus alkoi, eivätkä syytetyt osaa vaatia syyttömyyttä tukevaa todistusaineistoa, joka voisi paljastaa yllytyksen, väärinkäsitykset tai erehtyneen todistajan.

Harvardin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan professori Nancy Gertner, joka toimi liittovaltion tuomarina 1994 - 2011 kommentoi, ettei hän "ole koskaan kuullut mistään tällaisesta".

Gertner ja monet muut lainopilliset asiantuntijat pitävät DEA:n ohjelmaa vielä ongelmallisempana kuin tuoretta paljastusta, jonka mukaan National Security Agency (NSA) kerää omien kansalaistensa puhelintietoja. NSA pyrkii pysäyttämään terroristeja, mutta DEA tavallisia oman maan rikollisia, yleensä huumekauppiaita.

"On eri asia luoda erikoissäädöksiä kansallisen turvallisuuden takia. Tavallinen rikollisuus on eri asia. Nyt näyttää vielä siltä, että he väärentävät tutkimuksia", Gertner täsmentää.

Parallel construction

"Muistakaa, ettei SOD:n käyttöä saa paljastaa, eikä siitä saa keskustella missään tutkimukseen liittyvässä yhteydessä", kerrotaan yhdessä paljastetussa huumeagenteille tarkoitetussa dokumentissa. Agentteja neuvotaan käyttämään "normaaleja tutkimustekniikoita luomaan SOD:n antama informaatio uudestaan".

DEA:n toimintaa valvova oikeusministeriön virkamies kieltäytyi kommentoimasta paljastusta. Mutta kaksi DEA:n virkamiestä puolustaa ohjelmaa ja heidän mielestään tutkimuksen "uudelleenluominen" ei ole ainoastaan laillista, vaan sitä käytetään melkeinpä päivittäin.

Kun joku henkilö pidätetään esimerkiksi lavastetussa liikenneratsiassa, ei SOD:n antamia tietoja enää tarvitse paljastaa, koska paljastuminen "satunnaisessa" liikenneratsiassa on pätevän kuuloinen perustelu..

"Käytämme parallel construction -lainvalvontatekniikkaa melkein joka päivä. Se on vuosikymmeniä vanha, perustekniikkamme."

Järjestelmä on pystynyt toimimaan näinkin kauan ilman suurempaa huomiota, koska syytetyt yleensä myöntävät tekonsa oikeudessa, eikä asiaa ole tarvinnut selvittää lähteitä myöten. USA:n perustuslaki kuitenkin takaa syytetylle USA:n kansalaiselle ehdottoman oikeuden kohdata "syytöksen esittäjä" kasvoista kasvoihin.

Missä on oikeusvaltion raja?

"Järjestelmää ei ole luotu uhkapeliksi. Tällä ei pidä metkuilla. Nämä ovat huumerikoksia, eivätkä mitään valtakunnan turvallisuutta uhkaavia asioita. Jos rajaa ei vedetä tähän niin minne sitten?" kysyy entinen liittovaltion syyttäjä Henry E. Hockeimer Jr.

Republikaanien kansanedustaja Rand Paul on jäsenenä komiteassa, joka valvoo mm. Homeland Security´n toimintaa ja sanoo olevansa huolestunut siitä, että DEA:n agentit "yrittävät salata sellaista ohjelmaa, jolla vakoillaan USA:n kansalaisia".

"Kansallisen turvallisuuden takaaminen on yksi hallituksen tärkeimmistä tehtävistä. Mutta niin on myös kansalaisten vapauden suojeleminen. Jos perustuslailla on enää mitään valtaa tässä maassa, on sellainen hallinto, joka toistuvasti tekee ylilyöntejä turvallisuuden nimissä ja samalla hyljeksii vapautta, vakavassa ristiriidassa kansakuntamme perusperiaatteiden kanssa."

Kyse ei ole menetelmän tutkimuksellisesta tehosta vaan siitä, onko huumeiden käytön kieltäminen tarpeeksi vahva peruste luopua perustuslaillisista yksityisyyden suojasta ja rehellisestä oikeudenkäynnistä? Toinen kysymys on se, onko huumesota luonut lisää turvallisuutta? Meksikon huumesota, huumeiden saatavuus ja hintakehitys, yliannoskuolemat, infektiotautien leviäminen sekä maailman suurin vankimäärä eivät kerro menestyksestä vaan epäonnistumisesta.

SOD vain yksi DEA:n skandaaleista

"DEA muistuttaa päivä päivältä yhä enemmän roistovirastoa, jonka kongressin pitäisi välittömästi asettaa tutkittavaksi. Viimeisin skandaali on vain jäävuorenhuippu", kertoo Drug Policy Alliance -järjestön toiminnanjohtaja Ethan Nadelmann.

Alla muutamia DEA:n tuoreita skandaaleja.

• DEA suostui korvaamaan ilman oikeudenkäyntiä 4,1 miljoonaa dollaria San Diegon yliopiston opiskelijalle Daniel Chongille, joka jätettiin viideksi päiväksi pidätysselliin ilman vettä ja ruokaa.
• DEA:ta vaaditaan tilille Hondurasissa vuonna 2012 pieleen menneestä huumesotaoperaatiosta, jossa kuoli neljä alkuperäiskansan edustajaa.
• Vuonna 2011 paljastui, että Fast and Furious -operaatiossa DEA:n agentit salakuljettivat ja pesivät miljoonia dollareita Meksikon huumekartellien rahaa, mikä edesauttoi rikoksen tekemisessä, eikä paljastanut sitä. Rahoilla hankittiin aseita, jotka ovat joutuneet Meksikon huumekartelleille ja ainakin yhdessä todennetussa tapauksessa käytetty USA:n virkamiehen murhaan.
• Arizonassa puolustusasianajajat väittävät DEA:n käyttäneen todistajana henkilöä, jonka oikeusministeriö oli hylännyt aikaisemmin useiden väärien valojen takia.
• DEA on käynyt monissa osavaltioissa lääkekannabiksen jakelupisteiden ja potilaiden kimppuun, vaikka näiden toiminta on osavaltioiden lakien mukaista.
• DEA:n johtajalla Michele Leonhartilla on henkilökohtainen yhteys Arizonan todistajaskandaaliin, sekä muihin skandaaleihin, kuten ns. kuolemantalo-skandaaliin Meksikossa, missä DEA:n agentti auttoi murhaamaan vähintään kymmenen ihmistä.
• Kanadalainen Mark Emery pidätettiin Kanadassa vuonna 2005 luovutettavaksi Yhdysvaltoihin. DEA:n johtaja Karen Tandy myönsi pidätyksen jälkeen pidetyssä lehdistötilaisuudessa, että Emeryn pidättämisen syy oli poliittinen hänen lahjoitettua suurimman osan saamistaan siemenkauppatuloista kannabiksen laillistamishankkeisiin kautta maailman.
• Michele Leonhartin lausunnot kannabiksesta tulivat julki vuonna 2012 kansanedustaja Steve Cohenin perätessä häneltä kongressin kuulemistilaisuudessa perusteluja lääkekannabiksen vastaisille operaatioille. Leonhart ei osannut sanoa, ovatko heroiini tai crack vaarallisempia aineita kuin kannabis.

Huumepoliisi tekee omaa politiikkaansa

Ihmisoikeusjärjestö American Civil Liberties Union (ACLU) julkaisi kesäkuussa raportin USA:n huumelakien täytäntöönpanon rasistisuudesta. The War on Marijuana in Black and White -raportti nostaa esille huumepolitiikan räikeän rodullisen vinoutuman: mustat joutuvat neljä kertaa todennäköisemmin pidätetyksi kuin valkoiset, vaikka valkoiset ja mustat käyttävät yhtä paljon kannabista.

Kehitys on lisäksi menemässä vain pahempaan suuntaan, koska kuluneiden kymmenen vuoden aikana kannabispidätykset ovat lisääntyneet mustien osalta, kun taas valkoisten pidätykset ovat pysyneet vakiona. Rodullinen eriarvoisuus on räikeä esimerkki siitä, miten huumepoliisi valvoo huumeongelmaa tekemällä omaa politiikkaansa vailla demokraattista valvontaa.

Tänä vuonna tulee täyteen 40 vuotta siitä kun presidentti Richard Nixon perusti DEA:n. Huumesodan arvostelijat ovat tuoneet esille sen, kuinka kuluneiden 40 vuoden aikana kongressi ei ole tutkinut DEA:n toimintaa ja tuloksia. Kolmen presidentin hallinnot ovat tutkineet sitä, olisiko huumeongelman hoitamisen kannalta tehokkaampi ja kansalaisten turvallisuuden kannalta parempi ratkaisu yhdistää DEA FBI:n kanssa, mutta kongressi ei ole koskaan tutkinut tätä asiaa.

"On kummallista, kuinka vähän DEA:ta tutkitaan kongressissa tai muiden liittovaltion tarkastajien toimesta. DEA:lla on yli 2 miljardin dollarin vuosibudjetti ja sillä on runsaasti valtaa, ja siksi sen toiminta, rahojen käyttö ja salailuoperaatiot ansaitsisivat perusteellisen tarkastuksen", Nadelmann kertoo.

Suurin kärsijä on tavallinen kansalainen

Huumesota on kansainvälinen ihmisoikeuskatastrofi, koska USA:n huumepoliisi on aktiivisesti vienyt oppejaan ja asenteitaan muihin maihin. Turun huumepoliisi on herättänyt ihmetystä, kritiikkiä ja raivoa käytöksellään ja asenteillaan. Selitys tälle on se, että Suomen huumepoliisi on saanut perustamisestaan saakka DEA:lta oppia toimintatavoista, asenteista ja kulttuurista. Poliiseja on koulutettu Yhdysvalloissa ja sieltä käy kouluttajia ja yhteyshenkilöitä Suomessa. Hipit ja hip hop -nuoret ovat suomalaisen yhteiskunnan mustia, joita saa kyykyttää mm. koirien avulla.

Suomen huumepoliisi on ollut kuuliainen USA:n huumepolitiikan oppipoika ja saanut aina vaatimansa erityisvaltuudet läpi pelottelemalla Suomen eduskunnassa huumeongelman räjähdysmäisellä kasvulla. Joka vuosi huumepoliisi kriminalisoi ja syrjäyttää suuren joukon muuten lainkuuliaisia kansalaisia, pääasiassa nuoria, mutta huumepoliisin työtä ei valvo kukaan, eikä se ole tulosvastuussa kenellekään.

Huumeet on demonisoitu niin että kansa on valmis hyväksymään mitkä tahansa keinot huumeongelman kukistamiseksi. Tiedotusvälineet ovat toiminnallaan taanneet sen, että kansalaisten ehdollistettu reaktio on, että hipit ansaitsevatkin kohtelunsa. 1900-luvun diktatuurien suuri opetus on se, että jos vapaus vaihdetaan turvallisuuteen, ei saada kumpaakaan. Kansalaiset on saatu unohtamaan tämä perustotuus huumeongelman varjolla.

Ongelma onkin siinä, että kaikkien - eikä vain hippien - vapauksia kavennetaan ja yksityisyyteen tunkeudutaan. Poliisille myönnettyjä valtuuksia ei oteta pois, vaikka yhteiskunta saataisiin huumeettomaksi. Eikä se toteudu koskaan nykyisellä huumepolitiikalla, koska sen todellinen tarkoitus on ollut lisätä valvontaa ja urkintaa, antaa tälle epädemokraattiselle kehitykselle savuverho. Veronmaksajien rahoilla on luotu ihmiskunnan historian tuottoisimmat markkinat, kansainväliset laittomat huumemarkkinat. Siksi tavalliset kansalaiset ovat kansainvälisen huumesodan suurimpia uhreja.

Lähde: Reuters 5.8.2013 ja 7.8.2013, Drug Policy Alliance 5.8.2013, Law Librarian Blog 6.8.2013, ACLU (2013) The War on Marijuana in Black and White ja Huffington Post 4.6.2013

URL: http://www.tusky.fi/uutiset/547-usan-huumepoliisi-dea-paljastui-roistovirastoksi