Utrechtin kaupungissa on avattu Hollannin ensimmäinen kannabiksen kasvattajien klubi kannabiksen viihdekäyttöä varten. Sosiaalinen kannabisklubi nimeltään Domstad on virallisesti rekisteröity klubi, jonka puitteissa joukko luvan saaneita kannabiksen kasvattajia voi kasvattaa sitä paikallisviranomaisen valvonnan alaisuudessa.
Utrechtin kaupunki on anonut oikeusministeriä myöntämään toiminnalle samanlaisen poikkeusluvan, jollainen annetaan lääkekannabiksen kasvattajille. Oikeusministeri Ivo Opstalten ilmoitti vastustavansa paikallisviranomaisten hyväksymää kannabiksen kasvatusta ja uhkaa ryhtyä toimenpiteisiin Utrechtin kaupunkia vastaan jos se jatkaa projektiaan.
Tämä käänne on viimeisin yritys ratkaista kannabiksen ristiriitainen asema Hollannissa. Virallisesti se on laitonta, mutta luvan saaneet kannabiskahvilat voivat myydä sitä pieninä annoksina hyvin tiukkojen ehtojen puitteissa.
Kannabiksen kasvatus, tuotanto ja tukkumyynti ovat laittomia tekoja, mikä jättää kannabiskahvilat ilman laillista keinoa hankkia myyntituotteita. Utrecht ilmoittaa kannabiskahvilamallin olevan suunniteltu dekriminalisoimaan kaikki kannabiksen viihdekäytön tekomuodot.
Useilla paikkakunnilla viranomaiset ovat yrittäneet saada kannabiksen kasvatuksen virallistettua, mutta nämä yritykset ovat kilpistyneet hallituksen vastustukseen. Frieslandin maakunnan viranomaiset yrittivät laillistaa kannabiksen kasvatuksen. Alueen suurimmassa kaupungissa, 55 000 asukkaan Drachtenissa, toimii kaksi kannabiskahvilaa. Yhtenä vaihtoehtona olisi osittain viranomaisten omistama Caparis-yritys, koska paikallishallinto ei vielä tässä vaiheessa halua ottaa kannabiksen kasvatusta kokonaan omalle vastuulleen.
”Tämän aloitteen tekijät pitävät klubimallia vaihtoehtona kannabiskahvilalle, eikä sen korvaajana. Tämän tarkoitus on ehkäistä laittoman kasvatuksen aiheuttamat haitat kansanterveydelle”, Utrechtin hallinto perusteli aloitettaan oikeusministerille.
Klubi valvoisi kannabiksen laatua ja vahvuutta paljon THC:tä sisältävän skunkin aiheuttamien terveysriskien varalta. Hallitus on aikonut luokitella yli 15% THC:tä sisältävät kannabislajikkeet uudelleen. Trimbos-instituutin mukaan keskimääräinen THC-pitoisuus on laskenut yli 20%:sta 13,5%:iin kymmenessä vuodessa.
Kannabiskahviloiden asema on muutoksessa
Hollannin hallitus on virallisesti hylännyt suunnitelman muuttaa kannabiskahvilat jäsenklubeiksi, mutta ulkomaalaisilta turisteilta on virallisesti kielletty pääsy niihin. Haagin käräjäoikeus tuomitsi valtion maksamaan korvauksia niille kannabiskahviloille, joiden liiketoiminta kärsi ”budapassin” käyttöönottamisesta.
Oikeuden päätöksen mukaan kolmessa eteläisessä maakunnassa kokeiltu budapassikokeilu ”sekaantui kohtuuttomasti kannabiskahviloiden asiakkaiden etuihin”. Lain mukaan luvan saaneet kannabiskahvilat olisi muutettu yksityisklubeiksi, joiden jäsenmäärä sai olla korkeintaan 2000. Kannabiskahviloiden asiakkaat olisivat saaneet ostaa kannabista vain siitä klubista, jonka jäseniä he olivat, mutta hallitus joutui luopumaan ristiriitoja herättäneestä kokeilusta.
Oikeusministeri Ivo Opstelten aikoo valittaa päätöksestä.
”Tämä koskee politiikkaa, jonka parlamentti on hyväksynyt ja jota meidän piti toteuttaa”, hän perusteli valitustaan.
”Budapassi” hylättiin ja korvattiin joustavammalla kansalaisuusehdolla, jonka mukaan vain Hollannissa pysyvästi asuvat ihmiset voivat käydä kannabiskahviloissa. Lain mukaan turistit pidetään niiden ulkopuolella, mutta sitä sovelletaan hyvin vaihtelevasti eri maakunnissa. Isoimmissa kaupungeissa, kuten Amsterdamissa, turistit ovat saaneet asioida kannabiskahviloissa. Hallituksen mukaan huumeturismi olisi vähentynyt uusien säädösten myötä.
Maastrichtissa paikallishallinto sallii turistien jälleen käyvän kannabiskahviloissa. Kaupungin pormestari Onno Hoes on kampanjoinut rajoitusten puolesta.
Haagin käräjäoikeus sanoi päätöksessään, ettei nyt langetettu tuomio vaikuta nykyiseen järjestelmään, koska kansalaisuussääntö on lainmukainen toimenpide, eikä se riko EU:n säädöksiä. Oikeus antaa myöhemmin tuomionsa siitä, kuinka paljon kannabiskahviloille maksetaan korvauksia.
Lähde: Amsterdam Herald 11.9.2013 ja Amsterdam Herald 6.4.2013
Monika Herrmann teki kannabiksen laillistamisesta ykkösasian ottaessaan elokuussa vastaan virkansa Kreuzbergin pormestarina. Tämä aihe herättää edelleen keskustelua Saksan pääkaupungissa varsinkin valtakunnan vaalien lähestyessä 22. syyskuuta. Hermann seuraa asiassa edeltäjäänsä Franz Schulzia. Hän pitää laillistamista keinona suitsia Kreuzbergin Görlitzer-puistossa virinnyttä huumekauppaa - siitä on tullut Berliinin huumekaupan solmukohta.
Tällä hetkellä laillistamisella ei ole tarpeeksi poliittista kannatusta. Vaikka sosiaalidemokraatit, vasemmistopuolue, vihreät ja piraattipuolue kannattavatkin sallivampaa kannabispolitiikkaa, ovat paikalliset konservatiivit kiellon säilyttämisen kannalla. He haluavat poliisin hoitavan ongelman. Berliinin huumevirkamies Christine Köhler-Azara pitää kannabiskahviloiden avaamista epärealistisena, koska Saksan huumepolitiikka keskittyy ehkäisyyn ja valistukseen.
Paraati keräsi ennätysyleisön, 6500 osanottajaa kautta koko Saksan. Monet mielenosoitukseen vuosia osallistuneet pitivät tapahtumaa myös parhaana kautta aikojen.
Parlamenttien välinen liitto piti vuoden 2013 vuosikokouksensa maaliskuussa Ecuadorissa. Tämän vuoden kokouksessa järjestettiin paneelikeskustelu huumeiden laillistamisesta otsikolla ”Voisiko se auttaa järjestäytyneen rikollisuuden tukahduttamisessa?”
Julistuksen toisessa artiklassa sanotaan, että ”OAS:n jäsenvaltiot rohkaisevat tarkastelemaan uusia lähestymistapoja maailman huumeongelman ratkaisemiseen, jotka perustuvat tieteelliseen tutkimukseen ja todistusaineistoon”.
Kahvilan asiakkaat väittelevät täysin paukuissa kulmakunnan uusimmista huhuista. He sanovat muodostavansa yhteisön, mutta politiikasta puhuminen on haram, kielletty. Politiikka jakaa ihmisiä. Yhteisesti jaettu kahvilan hasis yhdistää heitä.
Pajauttaminen on halpa tapa paeta arkea. Kahvilassa neljä täyttä vesipiipun pesällistä hasista ja tupakkaa maksaa alle dollarin.
Brittiläis-hollantilainen tutkimusryhmä teki kokeen 11 terveellä nuorella miehellä, joiden aivotoimintaa tutkittiin kuvantamismenetelmällä sen jälkeen kun koehenkilö oli saanut THC:tä tai lumelääkettä. Koehenkilöille näytettiin negatiivisia ja positiivisia ärsykkeitä ja tutkijoiden oletuksena oli se, että THC heikentää koehenkilöiden negatiivisten tunteiden kokemista ja vahvistaa positiivisia.
Vuosien oikeudellisen vääntämisen jälkeen USA:n pääkaupungissa Washington DC:ssä avattiin ensimmäinen kannabiksen jakelupiste elokuun alussa. Ilmeisesti kaupungin poliitikot ja virkamiehet haluavat kiriä oikeusistuimissa hukatut vuodet umpeen kun kaupungin terveysvirasto esitteli elokuun puolivälissä suunnitelman, jonka mukaan lääkekannabiksen jakelupisteet laativat hinta-asteikon potilaiden tulotason mukaan. Jakelupisteet velvoitetaan sijoittamaan 2% voitoistaan rahastoon, jonka avulla myönnetään vähintään 20% alennuksia alhaisen tulotason potilaille.
Etelä-Afrikan hallituksen laatimassa kansallisessa huumepoliittisessa suunnitelmassa vaaditaan perusteellista selvitystä siitä, tarvitaanko Etelä-Afrikassa daggan eli kannabiksen dekriminalisointia tai laillistamista.
Kysymys: Mielestäsi kaikilla kansalaisilla on perustuslaillisen oikeuden terveyteen ja elämään perusteella oikeus kasvattaa kannabiskasvia. Miksi?