Italian senaatin oikeusvaliokunta hyväksyi muutoksen huumelakiin, jolla poistettiin kannabiksen kasvatuksesta kiinnijääneiden automaattinen vankeusrangaistus. Senaattori Giuseppe Lumian esittämän muutoksen mukaan kannabiksen kasvatuksesta kiinnijäänyt saa pelkän hallinnollisen rangaistuksen rikosoikeudellisen rangaistuksen sijaan.
Kieltolain ylläpito maksaa 2 miljardia euroa vuodessa ja Italian oikeuslaitosta rasittaa 800 000 huumeisiin liittyvää tapausta vuodessa. Joka kolmas vanki on huumerikoksesta tuomittu. Silti joka kolmas italialainen on käyttänyt kannabista ja kolme miljoonaa käyttää sitä säännöllisesti.
Italiassa kerätään tällä hetkellä nimiä kansalaisaloitteeseen kannabiksen hyvin laaja-alaiseksi dekriminalisoimiseksi. Tällä aloitteella pyritään mahdollisimman vapaaseen dekriminalisointiin poistamalla rikoslaista vankeusrangaistukset myös kannabiksen pienimuotoisesta kaupasta. Kansalaisaloitteessa otetaan huomioon se, että Italian hyväksymät kansainväliset huumesopimukset tekevät ”täydellisen laillistamisen” mahdottomaksi. Laillistaminen on kuitenkin lopullinen tavoite.
Yhdysvalloissa ja Latinalaisen Amerikan valtioissa käytävä kiivas keskustelu kannabiksen laillistamisesta on levinnyt myös Karibian alueen saarivaltioihin. Alueen valtioiden poliitikot ja media ottavat kiivaasti kantaa kannabiksen lääke- ja viihdekäytön puolesta. Kannabiskulttuuristaan kuuluisalla Jamaikalla on keskusteltu jo pitkään kannabiksen eli ganjan laillistamisesta, ja tänä vuonna keskustelu leimahti jälleen useilla tahoilla.
Pääministeri Portia Simpson Millerin johtamaa hallitusta kehotetaan laillistamaan ja ottamaan kannabiskauppa valvontaan maan talouden elvyttämiseksi. Nykyinen lainsäädäntö kieltää kannabiksen kasvatuksen ja käytön, tosin vuonna 1999 luotu huumetuomioistuinjärjestelmä jättää ensikertalaiset ilman rikosrekisterimerkintää.
Keskusteluissa on noussut esille kaksi erillistä uudistusta: valvottujen kannabismarkkinoiden luominen sekä lääkekannabiksen tutkimuksen ja jakelun tehostaminen.
Oikeusministeri Mark Golding kertoi haastattelussa, että hallitus on tietoinen laillistamishankkeista muissa maissa ja luonnehti tilannetta ”dynaamiseksi ja nopeasti kehittyväksi”.
”Tutkimme asiaa tämän pallonpuoliskon viimeisimpien tapahtumien valossa.”
Ganja Law Reform Coalition, GLRC, ehdottaa valvottujen kannabismarkkinoiden luomista. Heidän tunnuslauseenaan on ”Verota. Opeta. Valvo. Säätele.” He ehdottavat hallituksen valvomia kannabismarkkinoita alkoholin ja tupakan valvonnan mallin mukaisesti. He ehdottavat myös valistusta keinoksi vähentää kysyntää; he eivät siis halua edistää aikuisten kannabiksen käyttöä, vaan pienten määrien hallussapidon ”dekriminalisointia”. Heidän kantansa perustuu ihmisoikeuksien puolustamiseen sekä ganjan uskonnolliseen asemaan Jamaikalla.
Syyskuussa GLRC järjestää Jamaikan pääkaupungissa Kingstonissa kansainvälisen kannabiskonferenssin, joka kokoaa yhteen lääketieteen, kaupan, lain ja uskonnon asiantuntijoita.
Jamaikan parlamentissa käytiin tiistaina 24.9. keskustelua lakialoitteesta kannabiksen käytön ja pienen määrän hallussapidon dekriminalisoinnista.
Kansanedustajat toivat esille sen ongelman, että joka viikko noin 300 nuorta miestä saa rikosrekisterimerkinnän pienen ganjamäärän hallussapidosta, mikä vain paisuttaa yhä kasvavaa työhön kelpaamattomien joukkoa saarella.
”Ei ole epäilystäkään siitä, että ganjalla voi olla haittavaikutuksia. Mutta tämä ei oikeuta kriminalisoimaan tuhansien jamaikalaisten henkilökohtaista valintaa, jolla on syvät kulttuuriset juuret”, opposition edustaja ja entinen informaatioministeri Daryl Vaz julisti.
Turismi- ja viihdeministeri ja itsekin rastafarin poika Damion Crawford oli samaa mieltä kertoen, kuinka aivan liian monella jamaikalaisella on huumetuomiosta saatu elinikäinen leima.
”Henkilökohtaisesta käytöstä rikosrekisterimerkinnällä rankaiseminen on aivan liian ankaraa”, Crawford lausui.
Keskustelu liittyi hallituspuolueen edustajan Raymond Prycen lakialoitteeseen. Hän kertoi kasvin dekriminalisoinnin tuottavan suuria tutkimuksellisia ja taloudellisia etuja, eikä kasvin lääkinnällisistä ominaisuuksista todistavasta tutkimustiedosta ole hänen mukaansa suinkaan pulaa.
Vuonna 2001 Jamaikan hallituksen nimittämä komitea sanoi kannabiksen olevan ”kulttuurisesti juurtunut” Jamaikalle ja kehotti laillistamaan käytön ja pienten määrien hallussapidon aikuisille. Komitean mukaan hallussapidon ja kasvatuksen rankaiseminen on ”epäoikeudenmukaista” ja asettaa koko laillisen järjestelmän kyseenalaiseksi.
Raportti sai koko komitean hyväksynnän, mutta dekriminalisaatio tyssäsi pelkoon USA:n ärsyttämisestä, joka on sijoittanut miljoonia dollareita ganjan kitkemiseen.
USA:lla ei enää uskottavuutta tuomita
Ulkomailta ja pääasiassa USA:sta tuleva painostus on pitänyt yllä Jamaikan hallituksen nykyistä konservatiivista linjaa. New Yorkissa päämajaansa pitävän Drug Policy Alliancen toiminnanjohtaja Ethan Nadelmann uskoo monien paikallisten poliitikkojen kannattavan salaa dekriminalisointia. USA:ssa tapahtuva kannabispolitiikan lieveneminen tulee johtamaan painostuksen vähenemiseen, vaikka liittovaltion tasolla kieltolaki jatkuukin. Kaksi jamaikalaista kansanedustajaa, Raymon Pryce ja Lester Henry, ovatkin jo kannattaneet liberalisointia.
Ethan Nadelmannin mukaan kentältä saatu todistusaineisto osoittaa, että ganja voisi olla seuraava merkittävä rahakasvi saarivaltiolle, vaikka asiasta ei olekaan tehty taloudellista tutkimusta.
”Jos otatte ganjan laillisen valvonnan kohteeksi, säästätte miljoonia dollareita joka vuosi lainvalvonnalta, vähennätte merkittävästi korruptiomahdollisuuksia, saatte verotuloja kotimaan myynnistä ja lisää turistivirtaa.”
Hän kertoi myös, ettei USA:lla ole enää uskottavuutta tuomita muiden maiden tekemiä kannabislakien muutoksia, koska jo 20 osavaltiossa valvotaan laillisesti kannabiskauppaa ja saadaan siitä verotuloja.
Uudistusta voi perustella eri näkökulmista, mutta niitä yhdistää yksi asia: Jamaikan taloudellinen hyvinvointi. Molemmat ehdotetut lähestymistavat tuottavat valtiolle huomattavia summia rahaa. Kalifornian osavaltio saa pelkästään lääkekannabiksen verotuksesta 100 miljoonaa dollaria vuodessa ja valvotuista kannabismarkkinoista se voisi saada huomattavasti enemmän. Kannabislainsäädännön uudistaminen kohentaisi turismia, kuten Amsterdamin esimerkki osoittaa: 90% kannabiskahviloiden tuotosta tulee turisteilta.
Jamaikalla kehitetty omia kannabislääkkeitä
Keskustelu on aikaisemmin keskittynyt kannabiksen polttamiseen, mutta nyt mukaan on tullut kannabiksen lääkinnälliset ja taloudelliset mahdollisuudet. Uudistuksen kannattajiin lukeutuu tunnettu jamaikalainen tohtori Henry Lowe, joka haluaa edistää
lääkekannabiksen tutkimusta Jamaikalla. Kannabiksella voidaan hoitaa sellaisia kautta maailman esiintyviä tauteja, kuten skitsofreniaa, glaukoomaa ja diabetesta. Hän uskoo terveysturismin tuovan aivan uusia mahdollisuuksia, jolloin potilaat voivat tulla Jamaikalle saamaan sellaisia hoitoja, joita he eivät voi saada kotimaassaan. Tohtori Lowe viittaa Uruguayn ja USA:n esimerkkeihin ja hän haluaa Jamaikan saavan osansa taloudellisista hyödyistä, eikä jäävän tässä asiassa jälkeen.
”Kannatan kannabiksen valvottua tutkimusta. En suosittele kannabiksen polttamista. Polttamiseen liittyy omat vaaransa, mutta olen aina ollut sitä mieltä, että kannabiksella paljon lääkinnällistä käyttöä”, tohtori Henry Lowe kertoo.
USA:ssa kuuluisan CNN:n asiantuntijalääkärin Sanjay Guptanmielipiteen muutos lääkekannabiksen suosittelijaksi huomattiin myös Jamaikalla.
Tohtorit Manley West ja Albert Lockhart ovat vuosia käyttäneet laillisesti ganjaa kehittäessään mm. tehokkaita astma- ja glaukoomalääkkeitä, joita on markkinoitu menestyksellä kotimaassa ja ulkomailla. Lääkkeet Canasol ja Cantimol perustuvat ganjasta uutettuun THC:hen. Näiden lääkkeiden menestys kertoo ganjalla olevan hyödyllisiä ominaisuuksia ja niitä käytetään laillisesti viranomaisten suostumuksella.
Rastafareilla tulisi olla oikeus polttaa ganjaa
USA:n ulkoministeriö julkaisi toukokuussa kansainvälisen uskonnonvapauden tilaa vuonna 2012 käsittelevän raportin. Jamaikalla maan kristillinen valtaväestö sortaa rastafarivähemmistöä, vaikka ilmassa on merkkejä suvaitsevaisuuden kasvusta.
”Rastafarien mukaan heidän uskontonsa perusosia, kuten dreadlocksien pitämistä ja ganjan polttamista, käytetään heidän syrjimiseen työnsaannissa ja ammattiaseman saavuttamisessa virallisessa taloudessa”, raportissa kerrotaan.
Raportti mainitsee yhden ryhmän, Haile Selassien I:n kirkon, hakeneen virallista asemaa jo 15 vuotta ilman hyväksyntää.
”Joidenkin kansanedustajien mukaan parlamentin pitää edelleen jatkaa kirkon kieltoa, koska sen jäsenet käyttävät seremonioissaan kannabista, joka on laitonta. Kirkon mukaan tämä ei pidä paikkaansa, vaan he käyttävät laillisia yrttejä.”
Rastafarien mukaan lainvalvontaviranomaiset pitävät heitä valvonnan kohteena epäreilusti.
Raportin mukaan on kuitenkin epäselvää perustuuko tämä syrjintä uskonoppeihin vai ryhmän väitettyyn kannabiksen laittomaan käyttöön osana uskonnon harjoittamista. Muuten Jamaikalla ei ole uskonnonvapauden loukkaamiseen perustuvaa syrjintää.
Ganjakierrokset vetävät turisteja
Jo vuosia ovat kannabiksen harrastajat saaneet nauttia järjestetyistä tutustumismatkoista salaisiin puutarhoihin ja voineet maistaa samoja lajikkeita, jotka inspiroivat aikoinaan Bob Marleyta. Niitä voisi kutsua ganjakierroksiksi: savuisia, salaperäisiä ja virallisesti laittomia matkoja Jamaikan vuoristoon kätkettyihin plantaaseihin, joissa saa maistaa purple kushia tai pineapple skunkkia.
Kierroksilla vieraillaan eri paikoissa, kuten Nine Milessa, pienessä reggaelegendan ja kuuluisan kannabiksen ystävän Bob Marleyn kotikaupungissa. Jamaikan keskiosien rehevillä vuorilla dreadlockseja kantavat miehet saattavat turisteja syvänvihreiden kannabispensaiden viljelmille. Tällaisia matkoja on tarjolla aivan turistikeskus Negrilin ulkopuolellakin, jonne ganjan mystiikka on vetänyt kannabista polttelevia turisteja jo vuosikymmeniä.
”Tässä on alkuperäistä sinsemillaa, joka oli Bob Marleyn suosikki. Ja täällä on suklaaskunkki erityisesti naisille”, ganjafarmari Breezy esittelee toimittajalle puutarhansa lajikkeita.
Jamaika on Karibian alueen suurin kannabiksen tuottaja Yhdysvaltojen markkinoille, eikä turistien yleensä tarvitse mennä hotellinsa vastaanottoa kauemmas löytääkseen pilveä.
”Jamaikan kannabisturismi on jo nyt hyvin vilkasta, sitä ei vaan kutsuta sillä nimellä”, High Times -lehden toimittaja Chris Simenuk luonnehtii tilannetta.
Breezy sanoo amerikkalaisten, saksalaisten ja yhä enenevässä määrin venäläisten käyvän hänen puutarhassaan maistelemassa lajikkeita. Tämän aamun turistibusseista ei kukaan halunnut 50 dollaria maksavalle kierrokselle. Joukko turisteja kuitenkin jonotti museon seinässä olevalle luukulle, josta Breezyn ystävä myy ganjapusseja.
”Saan vahvempia lajikkeita kotona, mutta on todella hienoa polttaa ganjaa Jamaikalla. Tämä ruoho inspiroi Bob Marleyta”, hehkuttaa 26-vuotias turisti Minnesotasta kääriessään sätkää.
Internetistä löytyy sivustoja, jotka lupaavat järjestää ganjakierroksia Negrilin alueella. Ehtona on spliffin polttaminen oppaan kanssa heti alussa, jottei turistia epäiltäisi poliisiksi.
”Poltettuasi spliffin kanssamme ja opittuamme tuntemaan toisemme me viemme teidät Jamaikan parhaalle ganjakierrokselle ja te saatte polttaa (tai syödä halutessanne) niin paljon ganjaa, että lopulta puhutte itsensä Bob Marleyn kanssa”, yhdellä sivustolla hehkutetaan.
Kannabiskeskustelu muissa Karibian saarivaltioissa
Jamaikan kanssa samaan Isojen Antillien saariryhmään kuuluvassa Puerto Ricossa on kannabiksen dekriminalisointi myös ollut kiivaan keskustelun aiheena viime viikkoina. Puerto Rico on USA:n alainen itsehallintoalue. Radiossa ja televisiossa käydään jatkuvasti keskusteluja aiheesta ja yhä useampi julkisuuden henkilö on tunnustanut käyttävänsä sitä ja vaatinut lainmuutosta.
Puerto Ricon hallitsevaan puolueeseen kuuluva senaattori Miguel Pereira esitti kannabiksen hallussapidon dekriminalisointia alle unssin (28 grammaa) määristä.
”Unohdetaan teeskentely tässä asiassa”, hän lausui taannoin julkisesti.
Kannabiksen arvioidaan olevan suositumpi nautintoaine kuin tupakka.
Dekriminalisointi on saanut taakseen laajan kannatuksen yliopiston ja talouselämän toimijoiden keskuudessa useiden tahojen väittäessä, että kannabiksen käytöstä langetetut rangaistukset ovat tuhonneet tuhansien nuorten akateemiset ja ammattiurat.
Puerto Ricon senaatissa järjestettiin tiistaina 24.9. julkinen kuulemistilaisuus, jossa kaikki asiasta kiinnostuneet tahot saivat tulla kommentoimaan ja lainsäätäjät aloittivat dekriminalisointiehdotuksen tutkimisen.
Saint Lucian saarivaltio on myös kannabiksen tuottaja alueella ja sielläkin käsitellään kannabiksen laillistamista.
Bermudalla on myös virinnyt vilkas ja avoin keskustelu kannabiksen kieltolain mielekkyydestä Future Bermuda Alliance -puolueen nuorisojärjestön julkistettua aloitteensa kieltolain kumoamiseksi.
”Hallitus on ilmaissut aikovansa tutkia asiaa ja siksi tällainen keskustelu Bermudan yhteiskunnan koko kirjon kanssa auttaa meitä etenemään asiassa”, yleisen turvallisuuden ministeri Michael Dunkley kertoi aiheesta järjestetyssä keskustelutilaisuudessa.
”Emme pelkää vaikeiden asioiden käsittelyä, minkä olemme osoittaneet. Siksi olen iloinen siitä, että minulla oli tilaisuus osallistua keskusteluun. Odotan aiheesta tehtävää raporttia.”
Koulutusministeri Nalton Brangman oli samaa mieltä: ”Bermudan kansalaisten täytyy tietää se, että heidän hallituksensa on valmis kuulemaan heitä.”
”Lainsäätäjinä meille on tärkeää, että saamme tuntea ajan hengen ja kuulla, mitä ihmiset ovat mieltä eri asioista; tämä keskustelu on ollut hyvä asia.”
Ganja CARICOM:in asialistalle
Saint Vincentin ja Grenadiinien pääministeri tohtori Ralph Gonsalves kehottaa Karibian alueen yhteistyöelintä CARICOM:ia aloittamaan keskustelu kannabiksen lääketieteellisistä ja lääkinnällisistä hyödyistä.
CARICOM:in nykyiselle puheenjohtajalle, Trinidadin ja Tobagon pääministeri Kamla Persad Bissessarille osoitetussa kirjeessään Gonsalves viittaa Jamaikalla virinneeseen keskusteluun aiheesta sekä Yhdysvaltojen kehitykseen syinä laajempaan keskusteluun myös tällä alueella.
Tohtori Gonsalves haluaa aiheen mukaan seuraavaan CARICOM:in kokoukseen. Keskustelua pitäisi sitten jatkaa vuoden 2014 helmikuussa järjestettävässä alueen valtioiden johtajien tapaamisessa.
Tohtori Gonsalves perustelee keskustelun kiireellisyyttä mm. Pohjois-Amerikassa tapahtuvalla kannabiksen lääke- ja viihdekäytön laillistumisella:
”Yhdysvalloissa se on jo valtavan iso teollisuudenala, joka laillisesti kasvattaa, tutkii, tuottaa ja jakelee lääkinnällisiä ja kosmeettisia tuotteita. Mitä kauemmin me odotamme tämän keskustelun kanssa, sitä kauemmas me jäämme jälkeen tässä väistämättömässä maailmanlaajuisessa lääkekannabiksen laillistamisessa. Loppujen lopuksi Karibian alueen kansalaiset joutuisivat käyttämään kannabiksesta valmistettuja lääkinnällisiä, kosmeettisia ja muita tuotteita, joita kasvatetaan ja tuotetaan Yhdysvalloissa.”
”Tällä hetkellä käydään myös laajempaa keskustelua kannabispolitiikasta, johon CARICOM:in poliittisten ja kansalaisjohtajien tulisi välittömästi ottaa osaa. CARICOM:in jäsenet kuuluvat Amerikan valtioiden liittoon, OAS:iin, jonka piirissä etsitään vaihtoehtoisia poliittisia näkökulmia kun taas CARICOM keskittyy edelleen kannabiksen käytöstä rankaisemiseen, eikä kasvatuksellisiin ja terveysnäkökohtiin.”
”Suuri yleisö ja meidän runsas ja harkintakykyinen nuorisomme ovat syvästi tyytymättömiä CARICOM:in poliittisten johtajien kykenemättömyyteen hylätä tarpeeton varovaisuus ja jäykkyys käsitellä todella tärkeitä tämän hetken ristiriitoja aiheuttavia aiheita. Meidän ei pidä pelätä osoittaa poliittista johtajuuttamme, vaan käydä aiheesta laaja ja valaiseva keskustelu.”
Lordi Anthony Gifford selittää, miksi kannabiksen kieltolaki on ihmisoikeuskysymys. Rikoslaki on tarkoitettu sellaisiin tekoihin, joissa ihminen vahingoittaa toista ihmistä. Kannabiksen käyttöön ei pidä käyttää rikoslakia, koska siinä ihminen vahingoittaa korkeintaan itseään. Jamaikalla kannabiksen kieltolaki rikkoo myös uskonnon vapautta, koska ganja on maan Rastafari-uskonnossa yhtä tärkeässä asemassa kuin punaviini kristinuskossa:
Romania laillisti EU:n kymmenentenä valtiona kannabiksen muun muassa epilepsian, syövän ja MS-taudin hoitamiseen.
Suomi, Britannia, Tsekin tasavalta, Ranska, Hollanti, Itävalta, Belgia, Irlanti ja Ruotsi sallivat kannabiksen lääkekäytön tällä hetkellä, mutta käytäntö vaihtelee suuresti ja potilasryhmät ovat eri arvoisessa asemassa sen mukaan mihin sairauksiin sitä voidaan määrätä eri maissa.
Uuden lain mukaan Romanian lääkevirasto myöntää lupia kannabiksen tuottajille saattaa markkinoille lääkevalmisteita, joissa on kannabiksesta uutettua hartsia tai itse kasvin osia. Muuten kannabiksen käyttö on kiellettyä koko Romaniassa.
Lokakuun 1. päivästä alkaen Sveitsissä kannabiksen polttamisesta kiinni jäänyt aikuinen saa pelkän sakon. Uuden lain aiheuttamat reaktiot ovat olleet ristiriitaisia.
”Tottahan toki lakimuutos on hyvä asia. Olen jäänyt kerran kiinni viiden gramman hallussapidosta ja poliisi epäili minun olevan diileri. Tunnen monta ihmistä, jotka ovat kohdanneet saman ongelman”, kertoo Geneven rautatieaseman lähellä kannabista polttava nuori mies.
Kannabiksen kasvatus, käyttö ja myyminen ovat kiellettyjä Sveitsissä, mutta 1. lokakuuta alkaen jokainen yli 18-vuotias enintään 10 grammaa kannabista hallussaan pitävä saa liikennerikkomukseen verrattavan 100 Sveitsin frangin (noin 80 €) sakon, josta ei seuraa rikosrekisterimerkintää.
Parlamentissa vuosi sitten hyväksytyn lainmuutoksen kannattajat ovat sitä mieltä, että lainsäädännön liberalisointi ja siirtyminen rikoksesta rikkomukseen on pieni mutta realistinen lähestymistapa kannabiksen käyttöön. Muutos tuo Sveitsin muiden kannabiksen käytön hyväksyneiden Euroopan maiden tasolle.
Kahdeksan miljoonan asukkaan Sveitsissä jopa 500 000 ihmistä käyttää satunnaisesti kannabista. Käyttäjien määrä on laskenut viimeisen kymmenen vuoden aikana.
”Suoraan sanottuna minun mielestäni kannabiksen pitäisi olla laillista ja valtion valvonnassa. Sitten täällä olisi ainakin vähemmän nuorisorikollisuutta”, nuori pajauttelija jatkaa.
Pajautellen Alpeilla
Sveitsissä 28% yli 15 vuotta täyttäneistä ilmoittaa käyttäneensä kannabista joskus elämänsä aikana (EU:n keskiarvo 25%) ja 5,1% on käyttänyt sitä viimeisen vuoden aikana. Käyttö on yleisintä 15-24-vuotiaiden keskuudessa: 17% kertoo käyttäneensä kannabista viime sisällä.
Unicefin raportin mukaan 24% 15 vuotta täyttäneistä sveitsiläisistä ilmoittaa käyttäneensä kannabista kuluneiden 12 kuukauden aikana vuosina 2009 - 2010. Tämä on maailman toiseksi korkein luku Kanadan jälkeen, mutta se on kuitenkin matalampi kuin vuosina 2001 - 2002, jolloin 38% 15-vuotiasta nuorista kertoi kokeilleensa kannabista.
Portugalin ja Hollannin esimerkkien valossa suvaitseva kannabispolitiikka vähentää kannabiksen käyttöä nuorten keskuudessa
Lain vastustajat puolestaan sanovat, että kannabiksen dekriminalisointi on vastoin kansalaisten tahtoa. Sveitsin äänestäjät hylkäsivät viisi vuotta sitten hallituksen ehdotuksen laillistaa kannabiksen hallussapito, käyttö ja valvottu tuotanto. Neljä vuotta tätä ennen parlamentti kieltäytyi keskustelemasta koko asiasta.
Asiantuntijoiden mukaan lain lieventäminen ei vaikuta kannabiksen käyttöön. Päinvastoin Portugalin ja Hollannin esimerkkien valossa suvaitseva kannabispolitiikka vähentää kannabiksen käyttöä nuorten keskuudessa.
Hallituksen mukaan muutos harmonisoi Sveitsin kantoneittain vaihtelevat lakisäädökset, vähentää poliisin ja oikeuslaitoksen työtaakkaa sekä säästää rahaa.
Sveitsissä oikeuteen viedään noin 30 000 kannabiksen käyttötapausta vuodessa. Joissakin kantoneissa kannabiksen käyttö on jo dekriminalisoitu ja neljässä kantonissa kannabiksen kotikasvatus on laillista, kun taas Ticinon kantonissa käyttäjä joutuu oikeuteen ja voi saada jopa 3000 frangin sakot.
”Poliisin resursseja pitää vapauttaa huumeiden salakuljettajien jahtaamiseen”, sanoo Addiction Switzerland -järjestön edustaja Corina Kibora.
Zurichin ja Bernin kantonien poliisista kerrotaan, että paperityön vähenemisen lisäksi uusi laki ei vaikuta heidän kannabiksen käytön valvontaan.
”Tämä politiikan muutos vahvistaa kannabiksen aseman muutoksen yhteiskunnassa, mutta se ei ole tarpeeksi selkeä. Poliisin on hankala toimeenpanna tätä politiikkaa kentällä”, arvioi huumeriippuvuutta ranskankielisen Sveitsin alueella tutkivan Grea-järjestön edustaja Jean-Félix Savary.
Hän pelkää kantonien poliisivoimien soveltavan lakia epätasa-arvoisesti ja uskoo poliisitoiminnan harmonisoinnin epäonnistuvan.
”Tämä ei ole vallankumous. Lähestymistapa on epäröivä ja konservatiivinen. Poliisin resursseja kuluu edelleen tämän kiellon noudattamisen valvontaan”, hän sanoo.
Alle 18-vuotiaat nuoret ovat edelleen tämän muutoksen ulkopuolella. Heitä voidaan edelleen syyttää ja paikallinen syyttäjä tai tuomari voi langettaa sakon.
Muutoksessa on joitakin erityistoimenpiteitä nuorison varalle. Alaikäisille kannabista myyvät saavat ankaramman rangaistuksen ja ongelmaiset kannabista käyttävät nuoret saavat asiantuntija-apua entistä helpommin.
Ajatus ehkäisyn ja riippuvaisten tukemisen lisäämisestä on hyvä teoriassa.
”Meidän pitää lopettaa tekohurskaus. Hallitus vaatii kantoneita tekemään enemmän, mutta ei maksa frangiakaan lisää. Viime viikolla se päätti leikata alkoholin ja huumeiden käytön ehkäisyn budjettia. Jos poliitikot haluavat tuloksia, pitäisi heidän rahoittaa ne”, Savary selittää tuohtuneena.
Peräti 69% Kanadan kansalaisista haluaa kannabiksen dekriminalisoimista tai kokonaan laillistamista. Suuntaus on selvä ja vahva, koska vuosi sitten saman mittauksen mukaan kannatus oli 65%. Vuoden 2015 parlamenttivaaleihin kampanjoivan liberaalipuolueen kannatus lähti nousuun puheenjohtajan kerrottua käyttäneensä kannabista.
Mielipidemittauksessa haastateltiin 1189:ää yli 18-vuotiasta kanadalaista, joista 34% kannatti pienten kannabismäärien hallussapidon dekriminalisointia ja 36% ilmoitti haluavansa kannabiksen lailliseksi ja verolle. Nykyisen lainsäädännön hyväksyi vain 15% ja rikoslain tiukennusta kannattaa enää 13%:n pieni vähemmistö. Vain 3% mielipidetiedusteluun osallistuneista ei osannut kertoa kantaansa.
Nuorten ikäluokkien keskuudessa kannabispolitiikan liberalisoinnin kannatus oli 75%, suurten ikäluokkien keskuudessa (55-64-vuotiaat) 72% ja varakkaiksi luokiteltujen keskuudessa 74%. Brittiläisen Kolumbian asukkaista peräti 77% asettui liberalisoinnin kannalle.
Liberaalipuolueen kannatus nousi kannabistunnustuksen myötä
Kanadassa vuodesta 2006 vallassa ollut konservatiivipuolue on pääministeri Stephen Harperin johdolla yrittänyt ajaa kannabista takaisin laittomuuden hämärään. Tuoreen mielipidemittauksen tulokset lupaavat kehnoa menestystä vuonna 2015 tulossa olevissa vaaleissa tällaisille mielipiteille. Vaalien ratkaiseva kamppailu äänistä käydään konservatiivien ja liberaalien välillä.
Tuoreimman mielipidemittauksen mukaan liberaalien kannatus on noussut 38%:iin, konservatiivien tippunut 29%:iin NDP:n pitäessä perää 22%:n kannatuksellaan.
Mielipidemittaus tehtiin päivä sen jälkeen kun liberaalien puheenjohtaja Justin Trudeau kertoi käyttäneensä kannabista.
”Kannatuksen notkahduksen jälkeen liberaalit ovat ottaneet selvän johdon kannatuslukemissa. Liberaalien kannabispolitiikka on tähän varmaan syynä, eikä Trudeaun tunnustus ole ainakaan tehnyt kannatukselle hallaa”, tutkimuksen tehneen Forum Research -yhtiön johtaja Lorne Bozinoff luonnehti tuloksia.
Mielipidemittauksessa kysyttiin myös sitä, vaikuttaako Justin Trudeaun tunnustus vastaajan äänestysvalintaan. Vain 21% ilmoitti puheenjohtajan pajauttelun vaikuttavan heidän kantaansa liberaalista puoluetta kohtaan. 14% kertoi sen vaikuttavan myönteisesti ja 63% ilmoitti, ettei tunnustus vaikuta heidän äänestyspäätökseensä mitenkään.
Justin Trudeau kertoi myös, että hänen kantansa kannabislainsäädäntöön ”on kehittynyt”. Hänen mukaansa dekriminalisaatio on tärkeä ensimmäinen askel kannabiksen hallussapidosta ja käytöstä rankaisemisen lopettamiseksi, mutta vain laillistaminen ja valvonta saa sen pois lasten ulottuvilta.
”Usein nuorten on vaikeampaa hankkia tupakkaa kuin pilveä”, hän selitti kantaansa toimittajajoukolle ja kuulijoille.
Trudeaun mukaan kannabis ei ole seuraavien parlamenttivaalien pääteema, vaan ympäristö- ja talousasioiden tulisi olla etusijalla. Hän haukkui konservatiiveja siitä, että he perustavat päätöksensä ideologialle ja pelolle. Trudeau kertoo perustavansa ratkaisunsa todistusaineistolle ja parhaille käytännöille ja hän uskoo myös kansalaisten haluavan tätä.
”Kannabis ei ole terveystuote. Se ei ole kaikkien parhaaksi. Mutta monien tutkimusten mukaan se ei ole haitallisempi kuin tupakka tai alkoholi.”
Liberaalien puheenjohtajuudesta Trudeauta vastaan kilpaillut, Vancouveria edustava kansanedustaja Joyce Murray haluaa myös kannabiksen verolle ja valvontaan.
Toronton pormestari on polttanut paljon
Trudeaun tunnustuksen jälkimainingeissa muiltakin poliitikoilta on kyselty heidän kannabiksen käytöstään. Toronton pormestari Rob Ford vastasi, ettei hän aio kiistää sitä: "Olen polttanut paljon.”
Ford oli julkisuuden valokeilassa aikaisemmin tänä vuonna kun julkisuuteen levisi tieto videoklipistä, jossa hänen epäillään käyttävän crack-kokaiinia. Klippiä ei ole näytetty julkisuudessa, eikä Ford ole harkinnut eroavansa tehtävistään sen takia.
”En ole käyttänyt crackia, enkä ole mikään crack-addikti”, vastasi Ford syytöksiin.
Liberaalipuolueen puheenjohtajan Justin Trudeaun tunnustus ja Toronton pormestarin lausunnot kuvaavat hyvin politiikan ilmapiirin muutosta. Vielä pari vuotta sitten poliitikon kannabistunnustukset saattoivat ajaa hänet takapenkkiläiseksi tai peräti vaihtoaitioon.
B.C. Bud identiteettikriisissä
Kanadan Brittiläisen Kolumbian osavaltiossa kannabiksen laillistamiseksi toimiva Sensible B.C. -kansalaisliike aloitti syyskuussa nimien keräämisen kannabiksen käytön dekriminalisoimiseksi osavaltiossa.
Brittiläisessä Kolumbiassa kasvatettavan marihuanan, B.C. Budin, markkinoiden arvoksi arvioidaan kuutta miljardia dollaria vuodessa. Pitkään jatkuneen myönteisen kehityksen jälkeen pääministeri Stephen Harperin hallintokaudella vuodesta 2006 saakka kannabiksen kriminalisointia on yritetty kiristää mm. säätämällä kannabiksen kasvattamisesta langetettavia minimirangaistuksia. Toisaalta vapaamielinen lääkekannabispolitiikka on de facto laillistanut kannabiksen käytön.
Harperin politiikkaakin vakavampi uhka on kannabiksen laillistaminen rajan takana USA:ssa Washingtonin ja Coloradon osavaltioissa. Vienti USA:n kyltymättömille kannabismarkkinoille on pitänyt mm. rajan pinnassa sijaitsevat kylät ja pikkukaupungit elossa, mutta tulevaisuus ei enää näytä ruusuiselta kilpailun kovetessa. B.C. Budin ympärille kasvanut teollisuus on selvässä kriisissä laittomuuden ja laillisuuden välimaastossa.
Vice-dokumentissa esitetään B.C. Budin tarina, ilmiön keskeisiä toimijoita kuten Dana Larsen, David Malmo-Levine, kuuluisimpina "Prince of Pot"Marc Emery ja hänen vaimonsa Jodie Emery. Marcin ollessa vielä USA:ssa vankilassa kannabiksen siementen myynnistä on Jodie ottanut johtaaksen Cannabis Culture -yritysryppään.
Kehitystä kuvaa hyvin se, että Marc Emeryn vankilaan toimittanut USA:n liittovaltion syyttäjä John McKay siirtyi Washingtonin osavaltiossa laillistajien puolelle. Kannabiskulttuuri alkaa olla siinä pisteessä, että laillistaminen ei ole päämäärä, vaan vasta alku sen kehitykselle.
Vielä vuonna 2008 suomalaisessa mediassa kerrottiin kannabiksesta vähän, mutta ytimekkäästi. Uutisissa oli pääasiassa vain takkutukkien kotietsinnöistä ja välillä poliisi tai lääkäri kertoi kannabiksen olevan tappava hermomyrkky, joka johtaa turmioon ja vieläkin kovempien huumeiden käyttöön. Samaan aikaan kuitenkin useassa maassa kannabiksen haitoista ja hyödyistä käytiin avointa keskustelua, ja monessa maassa se oli sallittu lääkkeenä ja/tai päihteenä. EU:n jäsenmaa Alankomaat on ollut pitkään tunnettu kannabiskahviloistaan, mutta Suomessa kannabiksesta positiiviseen sävyyn puhuminen oli vaarallista mahdolliselle uralle ja johti helposti poliisin vierailuun tai kutsuun kuulusteluihin. Yksi totuus kannabiksesta hallitsi mediaa.
Asioilla on kuitenkin aina monta puolta ja hyvän journalistisen tavan mukaan ne myös pitäisi tuoda esiin. Syntyi päätös yrittää tehdä asialle jotain ja pian perustettiin tämä uutisblogi. Ideana oli yksinkertaisesti suomentaa laadukkaita ja neutraaleja kannabikseen liittyviä uutisia luotettavista lähteistä. Yhteistyöllä blogi saatiin alkuun ja ensimmäiseksi uutiseksi valikoitui uutistoimisto AFP:n välittämä Alankomaiden korkeimman oikeuden päätös sallia MS-potilaan kasvattaa itselleen kannabiskasveja lääkinnälliseen käyttöön. Kyseisestä päätöksestä ei uutisoitu suomalaisessa mediassa lainkaan, kuten yleensäkään ei kannabiksen käytöstä lääkkeenä. Syyskuussa julkaistiin yhteensä kolme uutista ja lokakuussa jo kymmenen. Suurin osa uutisista kertoi kannabiksesta lääkkeenä, mukana oli myös tilastoja Alankomaista, yhdysvaltalaisen kongressiedustaja Ron Paulin ja näyttelijä Woody Harrelsonin ajatuksia kannabiksesta sekä uutisia politiikasta ja paljon ulkomailla keskustelua herättäneestä Beckley-säätiön raportista, joka vaati säännösteltyjä markkinoita kannabikselle haittojen minimoimiseksi. Suomennoksen lähteenä oli Guardianin uutinen, mutta Suomessa asiaan ei uskaltanut koskea edes keltainen lehdistö.
Uutisten suomentaminen jatkui ja kävijöitä blogissa oli kohtuullisesti. Mielenkiintoisia uutisia maailmalla riitti. Jossain vaiheessa myös suomalaiset mediat alkoivat varovasti uutisoida kannabiksesta myös muutoinkin kuin täysin negatiiviseen sävyyn. Lääkekäytöstä tuli ensimmäiset varovaiset artikkelit, ja muutamat rohkeat alkoivat julkisessa kestelussa vaatia jopa sen sallimista. Pientä avautumista alkoi tapahtua. Oli ilo huomata, että erilaisissa nettikeskusteluissa alkoi näkyä jonkin verran viitteeinä joko suomennoksiamme tai alkuperäisiä englanninkielisiä uutisia. Emme usko Kannabisuutisilla olleen julkisen keskustelun kehittymiseen juurikaan vaikutusta, mutta jos yksikin ammattitoimittaja sai kauttamme lisää ajattelemisen aihetta, erilaista näkökulmaa tai uuden luotettavaksi kokemansa lähdemateriaalin niin työmme ei mennyt hukkaan.
Ajan myötä valtamedia kuitenkin alkoi uutisoida enemmän ja enemmän kannabiksesta, ja Kannabisuutisten työsarka alkoi kaventua. Esimerkiksi 2008 Yhdysvalloissa tapahtuneista osavaltioiden laillistamisista ei käytännössä uutisoitu, mutta 2012 vastaavat tapaukset olivat jo lähes kaikkien tahojen julkaisemia, ja usein vielä hetken aikaa luetuimpien listalla. Tyytyväisenä pystyimme toteamaan, että syystä tai toisesta ammattijournalistit olivat vuosien aikana alkaneet tehdä parempaa ja neutraalimpaa uutisointia. Yhä useampi suomalainen on myös uskaltanut kertoa julkisesti mielipiteensä kannabiksesta, ja toivottavasti myös jatkossa entistä useampi näin voi tehdä. Vielä 2009 Sirkka Hämäläisen kannanotto lääkekannabiksen puolesta kohahdutti, mutta tänä päivänä lääkekannabista käyttää jo yli 120 suomalaista. Toivottavasti avoin ja inhimillinen suunta jatkuu.
Viiden vuoden aikana kävijöitä on ollut 859 545 ja parhaana päivänä, huhtikuun 2. 2013, Viisi asiaa, joita media ei halua sinun tietävän kannabiksesta -artikkelin kiertäessä Facebookissa kävijöitä oli 23501. “Viisi asiaa” onkin myös luetuin uutisimme 64221:lla näyttökerrallaan. Olemme saaneet myös 653 kommenttia, kiitos niistä!
Viidessä vuodessa oppii vaikka päällään seisomaan, lauloi aikoinaan Göstä Sundqvist. Viidessä vuodessa myös suomalainen mediakenttä on muuttunut, samoin toimittajat ja uutiset. Ainakin kannabiksen osalta muutos on ollut hyvään suuntaan. Tekijöiden ajanpuutteen ja ammattijournalistien terävöidyttyä meidän uutisointitahtimme harveni, ja vuonna 2013 lokakuuhun mennessä uutisia onkin tullut vain neljä. Lukijoita on onneksemme riittänyt vanhoille tarinoille ja toivottavasti kauttamme on ollut helppo löytää tietoa kannabiksesta. Tärkeintä on, että olemme voineet antaa bloginteon välillä olla tiedon silti levitessä. Maailma muuttuu ja me sen mukana, välillä myös hyvään suuntaan.
Kiitos paljon kaikille lukijoillemme ja erityisesti uutisiamme linkittäneille!
Utrechtin kaupungissa on avattu Hollannin ensimmäinen kannabiksen kasvattajien klubi kannabiksen viihdekäyttöä varten. Sosiaalinen kannabisklubi nimeltään Domstad on virallisesti rekisteröity klubi, jonka puitteissa joukko luvan saaneita kannabiksen kasvattajia voi kasvattaa sitä paikallisviranomaisen valvonnan alaisuudessa.
Utrechtin kaupunki on anonut oikeusministeriä myöntämään toiminnalle samanlaisen poikkeusluvan, jollainen annetaan lääkekannabiksen kasvattajille. Oikeusministeri Ivo Opstalten ilmoitti vastustavansa paikallisviranomaisten hyväksymää kannabiksen kasvatusta ja uhkaa ryhtyä toimenpiteisiin Utrechtin kaupunkia vastaan jos se jatkaa projektiaan.
Tämä käänne on viimeisin yritys ratkaista kannabiksen ristiriitainen asema Hollannissa. Virallisesti se on laitonta, mutta luvan saaneet kannabiskahvilat voivat myydä sitä pieninä annoksina hyvin tiukkojen ehtojen puitteissa.
Kannabiksen kasvatus, tuotanto ja tukkumyynti ovat laittomia tekoja, mikä jättää kannabiskahvilat ilman laillista keinoa hankkia myyntituotteita. Utrecht ilmoittaa kannabiskahvilamallin olevan suunniteltu dekriminalisoimaan kaikki kannabiksen viihdekäytön tekomuodot.
Useilla paikkakunnilla viranomaiset ovat yrittäneet saada kannabiksen kasvatuksen virallistettua, mutta nämä yritykset ovat kilpistyneet hallituksen vastustukseen. Frieslandin maakunnan viranomaiset yrittivät laillistaa kannabiksen kasvatuksen. Alueen suurimmassa kaupungissa, 55 000 asukkaan Drachtenissa, toimii kaksi kannabiskahvilaa. Yhtenä vaihtoehtona olisi osittain viranomaisten omistama Caparis-yritys, koska paikallishallinto ei vielä tässä vaiheessa halua ottaa kannabiksen kasvatusta kokonaan omalle vastuulleen.
”Tämän aloitteen tekijät pitävät klubimallia vaihtoehtona kannabiskahvilalle, eikä sen korvaajana. Tämän tarkoitus on ehkäistä laittoman kasvatuksen aiheuttamat haitat kansanterveydelle”, Utrechtin hallinto perusteli aloitettaan oikeusministerille.
Klubi valvoisi kannabiksen laatua ja vahvuutta paljon THC:tä sisältävän skunkin aiheuttamien terveysriskien varalta. Hallitus on aikonut luokitella yli 15% THC:tä sisältävät kannabislajikkeet uudelleen. Trimbos-instituutin mukaan keskimääräinen THC-pitoisuus on laskenut yli 20%:sta 13,5%:iin kymmenessä vuodessa.
Kannabiskahviloiden asema on muutoksessa
Hollannin hallitus on virallisesti hylännyt suunnitelman muuttaa kannabiskahvilat jäsenklubeiksi, mutta ulkomaalaisilta turisteilta on virallisesti kielletty pääsy niihin. Haagin käräjäoikeus tuomitsi valtion maksamaan korvauksia niille kannabiskahviloille, joiden liiketoiminta kärsi ”budapassin” käyttöönottamisesta.
Oikeuden päätöksen mukaan kolmessa eteläisessä maakunnassa kokeiltu budapassikokeilu ”sekaantui kohtuuttomasti kannabiskahviloiden asiakkaiden etuihin”. Lain mukaan luvan saaneet kannabiskahvilat olisi muutettu yksityisklubeiksi, joiden jäsenmäärä sai olla korkeintaan 2000. Kannabiskahviloiden asiakkaat olisivat saaneet ostaa kannabista vain siitä klubista, jonka jäseniä he olivat, mutta hallitus joutui luopumaan ristiriitoja herättäneestä kokeilusta.
Oikeusministeri Ivo Opstelten aikoo valittaa päätöksestä.
”Tämä koskee politiikkaa, jonka parlamentti on hyväksynyt ja jota meidän piti toteuttaa”, hän perusteli valitustaan.
”Budapassi” hylättiin ja korvattiin joustavammalla kansalaisuusehdolla, jonka mukaan vain Hollannissa pysyvästi asuvat ihmiset voivat käydä kannabiskahviloissa. Lain mukaan turistit pidetään niiden ulkopuolella, mutta sitä sovelletaan hyvin vaihtelevasti eri maakunnissa. Isoimmissa kaupungeissa, kuten Amsterdamissa, turistit ovat saaneet asioida kannabiskahviloissa. Hallituksen mukaan huumeturismi olisi vähentynyt uusien säädösten myötä.
Maastrichtissa paikallishallinto sallii turistien jälleen käyvän kannabiskahviloissa. Kaupungin pormestari Onno Hoes on kampanjoinut rajoitusten puolesta.
Haagin käräjäoikeus sanoi päätöksessään, ettei nyt langetettu tuomio vaikuta nykyiseen järjestelmään, koska kansalaisuussääntö on lainmukainen toimenpide, eikä se riko EU:n säädöksiä. Oikeus antaa myöhemmin tuomionsa siitä, kuinka paljon kannabiskahviloille maksetaan korvauksia.