Yhdysvaltain presidentti Barack Obama kertoi merkittävän viestin sanoessaan, ettei marihuana ole alkoholia haitallisempaa. Liittovaltion huumelain luokituksen mukaan kannabis on yhtä haitallista kuin heroiini tai kokaiini. Lausunto voi viitata laillistamiseen liittovaltion tasolla.
Sunnuntaina New Yorkerissa julkaistussa haastattelussa presidentti Obama kertoo, ettei kannabis ole kovin terveellistä, mutta se ei ole kuitenkaan niin haitallista kuin väitetään.
”Poltin nuorena pilveä, kuten on jo useissa yhteyksissä kerrottukin. Pidän sitä huonona tapana ja paheena kuten tupakkaa, jota poltin nuoruudesta saakka ison osan aikuista elämääni. Kannabis ei mielestäni ole alkoholia haitallisempaa”, Obama kertoi haastattelussa.
Obama luonnehti sen olevan haitattomampaa suhteessa alkoholiin ”siinä miten se vaikuttaa käyttäjäänsä”.
”En kuitenkaan kehota käyttämään sitä ja olen sanonut tyttärilleni sen käytön olevan huono ajatus, ajan tuhlausta eikä kovin terveellistä”, hän täsmensi.
Obama sanoi hänen huumepoliittisen reforminsa painon olevan vankeusrangaistuksien vähentäminen ja erityisesti rodullisen eriarvoisuuden lopettaminen huumeiden kriminaalivalvonnassa.
”Me emme saisi vangita nuoria tai yksittäisiä käyttäjiä, jos osa näiden lakien tekijöistäkin on tehnyt samoja rikoksia”, Obama kärjisti, hänhän ei ole ensimmäinen kannabista käyttänyt Yhdysvaltojen presidentti saatikka poliitikko.
Elokuussa Obaman hallinto ilmoitti sallivansa Coloradon ja Washingtonin laillistaa kannabiksen viihdekäyttö. Haastattelussa Obama luonnehti uusia lakeja tärkeiksi.
”On tärkeää mennä eteenpäin tässä asiassa, koska yhteiskunnalle ei ole hyväksi sellainen tilanne, jossa merkittävä osa ihmisistä on tehnyt jotakin, josta vain harvoja rangaistaan ja vielä valikoiden”, Obama tiivisti sanomansa.
Kannabis on USA:n huumelain luokituksessa I listalla, jolle asetettuja aineita huumepoliisi, DEA, pitää ”vaarallisimpina huumeina, joilla on korkea väärinkäyttöpotentiaali ja jotka aiheuttavat vahvaa psykologista ja/tai fyysistä riippuvuutta”. Heroiini, ekstaasi ja LSD ovat samalla listalla.
Tämä on estänyt kannabiksen lääkekäytön ja tutkimuksen. Oikeudet niihin on pitänyt hakea kansalaisaktivismin kautta kampanjoiden. USA:n kansalaisten enemmistön annettua tukensa laillistamiselle voisi liittovaltion tekemä luokittelun muutos laillistaa kannabiksen liittovaltion tasolla.
Torinon kaupunki Italiassa dekriminalisoi kannabiksen viihdekäytön ja laillistaa kannabiksen lääkekäytön. Torino on ensimmäinen merkittävä italialainen kaupunki, joka sallii kannabiksen lääkekäytön.
Torinon kaupunginvaltuusto hyväksyi tiistaina 14.1. lakialoitteen, joka dekriminalisoi kannabiksen käytön. Kaupunginvaltuusto lähetti Italian parlamentille viestin, jossa lausutaan: ”Tämä laki merkitsee muutosta kieltolain rakenteista kohti politiikkaa, jonka puitteissa mietoja huumeita ja varsinkin kannabista voidaan tuottaa ja myydä laillisesti”.
Tämä ei vielä laillista kannabista mutta se tekee käytännöstä paljon suvaitsevamman. Päätös oli lopulta tiukka: 15 äänesti puolesta, 13 vastaan ja 6 pidättäytyi äänestämästä.
Demokraattisen sosialistipuolueen, SEL (vasemmisto, ekologia ja vapaus), edustaja Marco Grimaldi esitteli lakialoitteen valtuustolle.
”Haluamme lopettaa kieltolain, joka on antanut miljardeja dollareita rikollisille ja rikosrekisterin tuhansille tavallisille kansalaisille”, Grimaldi kertoi haastattelussaan. Hän sanoo Torinon olevan ensimmäinen suurkaupunki Italiassa, joka on alkanut puoltamaan laillistamista.
Lain ensimmäinen osa laillistaa kannabiksen lääkekäytön. Toinen osa kumoaa Italian liittovaltion vuonna 2006 säätämän lain, joka poisti erottelun huumeiden väliltä ja langetti kannabiksesta samanlaisen rangaistuksen kuin heroiinista tai kokaiinista.
Jos Italian parlamentti hyväksyy samanlaisen lain, loisi se väylän kannabiksen viihdekäytön laillistamiselle Italiassa. Kannabiksen lääkekäyttö on jo laillistettu joissakin maakunnissa kuten Liguriassa, Toskanassa ja Venetossa.
CNN:n mielipidemittaus vahvistaa Yhdysvaltain kansalaisten selvän enemmistön siirtyneen kannabiksen laillistamisen taakse. Useissa osavaltioissa viritellään laillistamishankkeita. Ruotsalaisen oikeusministerin kannabisvastaisen sekoilun aiheuttama reaktio yhdysvaltalaisissa tiedotusvälineissä vahvistaa sen, minkä kansalaisten enemmistö jo tietää: keisarilla ei ole vaatteita.
CNN:n saama tulos on jo toinen mielipidemittaus, joka todistaa aikojen muuttuneen Yhdysvalloissa. 55% mittaukseen osallistuneista kannatti laillistamista ja vain 44% vastusti laillistamista. Sama mittaus osoittaa enemmistön myös näkevän kannabiksen käytön moraalisesti hyväksyttävänä. Syksyllä Gallupin tekemä mittaus osoitti 58%:n kannatuksen laillistamiselle.
Suuntaus on ollut todella selkeä kun sitä tarkastelee 25 vuoden aika-akselilla CNN:n tekemien mielipidemittausten valossa. Vuonna 1987 eli Reaganin kaudella kannatus oli todella alhaalla eli 16%. Vuonna 1996 26%, 2002 34% ja 2012 43%.
Aihe kuitenkin jakaa vielä väestöä.
”Mielipidemittaus paljasti suuria eroja iän, asuinalueen, puolueuskollisuuden ja sukupuolen mukaan vanhempien, republikaanien ja eteläisten osavaltioiden asukkaiden ollessa merkittävimmät kannabiksen laillistamista vastustavat väestöryhmät”, CNN:n mielipidemittauksen johtaja Keating Holland.
18 - 34 vuotiaiden keskuudessa kannatus on jo 66%, 34 - 49 vuotiaiden keskuudessa 64%, 50 - 64 vuotiaiden keskuudessa 50% ja yli 65 vuotiaiden keskuudessa 39%. Demokraateista 62% kannattaa laillistamista, sitoutumattomista 59% mutta republikaaneista vain 36%. Miehistä 59% kannattaa laillistamista ja naisista 51%.
”Asenteet kannabiksen vaikutuksia kohtaan ja moraalinen asenne kannabiksen käyttöä kohtaan ovat muuttuneet dramaattisesti. Tämä tarkoittaa myös sitä, että kannabiksen käyttöä ei enää pidetä niin isona juttuna”, Holland luonnehtii.
Vuosi sen jälkeen kun presidentti Richard Nixon julisti huumeet ”yhteiskunnan viholliseksi numero yksi”, piti 65% kannabiksen käyttöä hyvin vakavana uhkana Yhdysvalloille. Nyt tätä mieltä on enää 19%. Suurin muutos on tapahtunut siinä, pidetäänkö kannabiksen käyttöä moraalisesti vääränä. Vuonna 1987 70% piti sitä syntinä tehden siitä paheksutumman asian kuin abortti tai porno. Nyt enää 35% on tätä mieltä.
”Edelleen kannabista kohtaan on jonkin verran asenteellisuutta mutta alkuperäisen huumesodan laajalle levinnyttä pelkoa ei enää ole”, Holland täsmentää.
Tämä moraalisen kannan muutos on voinut olla se laillistamisliikkeen tärkein vipuvoima.
Onko Alaska seuraava laillistaja
Alaskassa kansalaisaktivistit ovat keränneet yli 45 000 allekirjoitusta kannabiksen laillistavan lakialoitteen saamiseksi äänestykseen tämän vuoden marraskuussa. 30 000 hyväksyttyä allekirjoitusta riittää. Lakialoite on samanlainen kuin Coloradossa hyväksytty sallien kannabiksen viihdekäytön yli 21 vuotiaille. Tuoreen mielipidemittauksen mukaan 54% alaskalaisista kannattaa sitä.
”Lakialoitteella on tarkoitus ottaa kannabiksen myynti pois laittomilta markkinoilta ja tehdä siitä kunnollinen veroja tuottava liiketoiminta. Kieltolain korvaaminen verotus- ja valvontajärjestelmällä kohentaa Alaskan taloutta luomalla työpaikkoja ja tuottamalla kassavirtaa osavaltiolle”, aloitteen yksi puuhamies Tim Hinterberger täsmentää.
Vuoden 2016 vaaleihin on näillä näkymin tulossa laillistamisaloitteita Arizonassa, Kaliforniassa, Mainessa, Massachusettsissa, Montanassa ja Nevadassa.
Delawaressa hyväksyttiin äskettäin kannabiksen lääkekäyttö mutta aktivistit odottavat osavaltion edustajainhuoneen laajentavan tätä lakia myös viihekäyttöön. Delawaren osavaltiossa ei ole käytössä kansalaisaloitetta.
Hawaijilla on toimiva lääkekannabisohjelma, jota juuri laajennettiin. Myös siellä odotetaan kansanedustajien laillistavan kannabis. 57% kansalaisista kannattaa sitä.
Marylandissa oli edellisellä istuntokaudella käsiteltävänä sekä dekriminalisointi- että laillistamislakialoite mutta ne eivät päässeet äänestykseen saakka. Osavaltiossa ei myöskään tunneta kansalaisaloitetta mutta mm. demokraattien kuvernööriehdokas seuraaviin vaaleihin on ilmoittanut kannattavansa laillistamista. Kansalaisten enemmistö kannattaa sitä.
New Yorkiakin on veikattu seuraavaksi laillistajaosavaltioksi. Osavaltiossa ei ole kansalaisaloitetta vaan laillistamisen täytyy tulla lainlaatijoilta. New Yorkissa dekriminalisoitiin juuri kannabiksen käyttö mutta lakiin jätettiin porsaanreikä, joka kieltää julkisen käytön tai edes kannabiksen julkisen näyttämisen ja sallii poliisin edelleen ratsata ihmisiä julkisilla paikoilla. Kuvernööri Andrew Cuomo kertoi äskettäin kannattavansa lakien lieventämistä ja hän antoi toimenpideohjeen, jonka mukaan vakavasti sairaat potilaat saavat käyttää kannabista lääkkeeksi. 82% New Yorkin asukkaista kannattaa kannabiksen lääkekäytön laillistamista mutta viihdekäytön kannatuksesta ei ole erillisiä tietoja.
Oregonissa laillistamista ajetaan sekä kansalaisaloitteella että lainsäätäjiä lobbaamalla. Vuoden 2012 aloite kaatui huonoon valmisteluun ja nyt aktivisteilla on uusi hanke nimeltään New Approach Oregon, jolle etsitään varakkaita tukijoita. Oregon on laillistanut kannabiksen lääkekäytön, dekriminalisoinut muun käytön ja laillistamisen kannatus on 57%.
Rhode Island voi myös laillistaa seuraavassa aallossa. Osavaltiossa ei ole kansalaisaloitetta mutta aktivistit uskovat lainlaatijoiden toteuttavan enemmistön eli 52%:n tahdon laillistaa viihdekäyttö.
Pääkaupunki Washington D.C. ei ole osavaltio mutta kannabiksen lääkekäyttö on laillista ja sen odotetaan dekriminalisoivan viihdekäyttö vielä tämän vuoden alussa. Kaupungin valtuustossa on käsitelty laillistamisaloitteita aiemminkin mutta niistä ei ole äänestetty. 63% asukkaista kannattaa laillistamista ja aktivistit ovat viemässä laillistamisaloitteen välivaaleihin myös tämän vuoden marraskuussa.
Asennemuutos näkyy uutisissa
Coloradon kauppojen aukaisemisen jälkeen pilalehti Daily Currant julkaisi perinteisen näköisen kohu-uutisen kannabiksesta, jonka mukaan ensimmäisenä päivänä olisi kuollut jo 37 ihmistä kannabiksen yliannokseen.
Ruotsin oikeusministeri Beatrice Ask kiirehti kommentoimaan sitä omaan Facebook-profiiliinsa ”Tyhmää ja surullista. Ensimmäinen tekemäni aloite puolueemme nuorisojärjestössä oli nimeltään ”Krossa knarket”. Tässä asiassa käsitykseni ei ole muuttunut lainkaan”.
Vielä pari vuotta sitten tiukka ja moralistinen ruotsalainen huumepolitiikka toimi esikuvana Yhdysvaltain tiukalle linjalle. Nyt kansa nauraa sen edustajalle. Mm. Huffington Post, Washington Post ja Britanniassa The Guardian liittyivät naurukuoroon. Tähän ei auttanut edes Askin lehdistösihteerin epätoivoinen yritys selittää ministerin tuominneen sarkami vakavalla asialla. Askin tapaus nosti julkisuuteen sen, minkä USA:n kansalaisten enemmistö jo hyvin tietää: kieltolaille ei ole järkeviä perusteita.
CNN:n toimittaja Randi Kayen tutustumiskierroksesta Denverin kannabiskauppoihin on sen sijaan tullut hitti sosiaalisessa mediassa. Kayen lähtee mukaan limusiinilla tehtävälle turistikierrokselle, jonka aikana käydään neljässä kaupassa ja välillä mässyillä. Ruotsin oikeusministerin ja CNN:n toimittajan asennoituminen on aivan eri vuosituhansilta. Vuoden 2014 alku on selvä kulminaatiopiste kannabiksen laillistamisessa.
Uusi kansalaisaloite kannabiksen dekriminalisoimiseksi on avattu. Tätä versiota työstämässä on ollut yli 40 henkilöä, ja sen perustelut ovat pitkät ja vakuuttavat. Nähtäväksi jää onko Coloradosta lähtenyt lumivyöry ja Uruguaysta mutavyöry, joiden vaikutukset näkyvät jo Suomessakin.
Huumevalistuksen mukaan nykyajan kannabis ei ole samaa, mitä isät ja äidit polttivat nuoruudessaan. Tämä pätee erityisesti libanonilaislaatuihin, joiden tuotantohuippu oli Libanonin sisällissodan aikoihin 1975 - 1990. Libanonilainen hasis on palaamassa markkinoille, koska naapurimaa Syyrian sisällisota vie viranomaisten resurssit muualle.
Libanonilainen kannabiksen kasvattaja Abu Sami myhäilee tyytyväisenä, koska naapurimaa Syyrin sisällissota on halvaannuttanut Libanonin viranomaiset ja läheistä rajaa ei valvo kukaan.
”Tämän vuoden sato on ollut runsas ja virkamiehet ovat jättäneet meidät rauhaan, koska heillä on muuta puuhaa”, Abu Sami kertoo asuinalueellaan Bekaan laaksossa Libanonin itäosassa. Aiemmin Libanonin armeija laskeutui vuosittain laaksoon tuhoamaan osan sadosta mutta tänä vuonna sato on saanut kukkia rauhassa. Alueella on pitkä ja vuotava raja Syyrian kanssa ja sen hallituksen rinnalla taisteleva libanonilainen shiia-järjestö Hizbollah pitää laaksoa tukikohtanaan.
Sadonkorjuun jälkeen kannabiskasvit kerätään kyliin kuivattavaksi ja edelleen hasikseksi jalostettavaksi.
Sisällissodan aikana 1975 - 1990 libanonilainen hasis, hyvästä laadustaan tunnettu ”liba”, tuotti satoja miljoonia dollareita vuosittain. USA:n painostamana Libanonin armeija hävitti tuhansia hehtaareja kannabisviljelmiä.
Viljelijät ovat tarttuneet usein aseisiin elinkeinoaan puolustaessaan ampuen vuonna 2012 mm. kranaatinheittimellä satoa tuhoamaan tulleita joukkoja ja vaatineet perinteisen kulttuurinsa laillistamista. Tänä vuonna armeijasta ei ole näkynyt merkkiäkään.
”Valtiovallalla on ongelmia Syyrian tilanteen takia eikä se halua tänne toista rintamaa. Muuten he olisivat täällä koko voimallaan”, yksi kyläläisistä selittää tilannetta.
Hallituksen virkamies tunnustaa saman.
”Tänä vuonna emme tuhonneet viljelyksiä ja Syyrian kriisi oli tässä tärkein tekijä”, huumeiden vastaisesta taistelusta vastaavan toimiston johtaja Joseph Skaff myöntää.
Konflikti ja laiton huumekauppa ruokkivat toisiaan
Libanonin epävakaisuus on ollut siunaus kannabisteollisuuden työntekijöille. Syyria on korvannut rajavalvontajoukot armeijan joukoilla estääkseen aseiden ja taistelijoiden tunkeutumisen alueelle eikä niillä ole aikaa partioida raja-alueilla. Syyrian raja ylitetään yhä useampia reittejä.
”Nykyään kaikki pääsee läpi, koska Syyrian puolella vallitsee kaaos. Missä raivoaa sota, siellä huumeet viihtyvät”, Abu Sami runoilee viitaten lattialla olevaan kannabiskasaan.
Maanviljelijöiden mukaan paikallinen ja ulkomainen kysyntä on noussut yli 50% edellisvuodesta suurimman osa sadosta päätyessä Syyriaan. Syyrialaiset kauppiaat ostavat 30 - 100 kilon eriä vietäväksi edelleen naapurimaihin. Syyriasta on tullut Eurooppaan suuntautuvan kansainvälisen laittoman huumekaupan keskus.
”Turkista myydään eurooppalaisille salakuljettajille, ja Irakista ja Jordaniasta puolestaan Persian lahden maihin. Vaikka kaupassa on riskejä niin 40 gramman erä maksaa 20 dollaria Libanonissa, Syyriassa jo 100 dollaria ja Turkissa 500 dollaria. Syyriassa taistelijat ostavat pieniä määriä myös omaan käyttöön”, Abu Sami analysoi kauppaketjua.
Hinnat ovat olleet korkeita mutta tämän vuoden runsas sato on painanut niitä alas, jopa puoleen edellisvuoden 1000 dollarin kilohinnasta.
Kukaan ei halua kommentoida Hizbollahin osuudesta. Virallisesti se vastustaa huumekauppaa mutta arvostelijoiden mukaan se katsoo kaupankäyntiä läpi sormien yhdellä vahvimmista kannatusalueistaan.
Kannabiksen tuotanto vetää puoleensa paljon syyrialaisia työntekijöitä, jotka tulevat pyörittämään kasveista hartsia erottelevia koneita 12 tunnin työvuoroissa.
”Sodan takia syyrialaiset määrä täällä on kaksinkertaistunut. Tämä on tuottoisaa työtä”, Alepposta kotoisin oleva Ibrahim kertoo. Hän ansaitsee 33 dollaria päivässä tehtyään edellisessä työpaikassaan Beirutin markkinoilla vain 13 dollaria.
”Tällä sadolla elättää koko perheen”, tilittää puolestaan kolmen lapsen isä Afif, jonka kaksi hehtaaria tuottavat kymmeniä tuhansia dollareita vuodessa. Ahkerimmat salakuljettajat yltävät yli miljoonan dollarin vuosiansioihin.
”Näissä olosuhteissa kukoistaa vain kannabis. Se on Jumalan lahja. Voimmeko vastustaa Jumalaa?”, Abu Sami tivaa virnistäen.
Uruguayn presidentti Jose Mujica vahvisti jouluna 2013 laillisen kannabiskaupan aloittavan lain. Mujica arvosteli YK:n huumevalvontabyrokratiaa valehtelemisesta YK:n huumevalvontalautakunnan, INCB, väitettyä, ettei sen edustajaa otettu vastaan. The Economist valitsi Uruguayn vuoden valtioksi sen uudistusten suojellessa maan kansalaisia sorrolta ja väkivallalta. Naapurimaissa keskustelu laillistamisesta on saanut uutta pontta.
Uruguayn presidentin edustaja tiedotti jouluaattona Jose Mujican allekirjoittaneen laillisen kannabiskaupan aloittavan lain maanantaina 23.12.2013. Uruguayn kansallinen kannabiksen valvontainstituutti alkaa valvomaan sitä, että maan täysi-ikäiset kansalaiset saavat kasvattaa itse omat kasvinsa, saavat ostaa sitä maan apteekeista korkeintaan 40 grammaa kuukaudessa ja 480 grammaa vuodessa tai he saavat liittyä kannabisklubeihin.
Mujica YK:lle: lopettakaa valehteleminen
YK:n huumevalvontalautakunta, INCB, varoitti julkistamassaan kannanotossa Uruguayta kannabiksen laillistamisen seurauksista. Samassa kannanotossa INCB otti kantaa kannabiksen haitallisuuteen kertoen kannabiksen aiheuttavan mm. enemmän syöpää kuin tupakointi.
Tämä INCB:n kanta osoittaa kansainvälisen huumesodan perustuvan epätieteelliselle haittojen liioittelulle ja osoittaa YK:n huumeiden valvontajärjestelmän olevan täysin pätemätön tehtäväänsä. INCB myös väitti, ettei Uruguayn hallitus ja presidentti olisi ottaneet sen edustajia vastaan. INCB:n presidentti Raymond Yans kärjisti tilannetta syyttämällä Uruguayn hallintoa "merirosvoasenteesta".
Mujica kehotti myöntämissään haastatteluissa INCB:tä lopettamaan valehtelu.
”Älkää valehdelko vanhalle miehelle. Kuka tahansa kadun tallaaja voi tulla juttusilleni. Tulkoon INCB Uruguayhin juttelemaan minun kanssani silloin kun heille sopii. INCB:n puheenjohtaja kuvittelee, että hän voi valehdella miten päin tahansa, koska hän on niin korkeassa asemassa”, Mujica sanoi tuohtuneena haastattelussaan.
”Miksi heillä on kaksi puhuttelutapaa, yksi Uruguaylle ja toinen niille, jotka ovat vahvoja?”, Mujica kysyi.
Mujica pitää INCB:tä ja koko YK:n huumevalvontabyrokratiaa kaksinaamaisena, onhan USA:ssa kaksi osavaltiota laillistanut kannabiksen, joten miksi YK ei kohdista sortopuheitaan USA:n suuntaan! Tämä on rehellisintä puhetta, mitä yksikään valtionpäämies on sanonut YK:n huumevalvontabyrokratiasta.
Amerikan valtioiden järjestön, OAS, lähettiläs Milton Romani kehotti omassa tiedonannossaan Yansia eroamaan virastaan, koska YK:n virkamies ei saa kohdella suvereenia valtiota tällä tavalla.
INCB ei ole tehtävänsä tasolla
YK:n tietojen mukaan kansainvälisen huumekaupan arvo on vuodessa 330 miljardia dollaria. Hallitukset kuluttavat vuodessa 100 miljardia dollaria sen tukahduttamiseen. Yhdysvallat on yksinään käyttänyt biljoona dollaria huumesotaansa sen jälkeen kun presidentti Richard Nixon julisti sen 1970-luvun alussa.
Kriminaalivalvonnan ja oikeuslaitoksen ympärille on muodostunut vankilateollinen kompleksi, joka on elää omaa elämäänsä luoden myyttejä oman bisneksensä menestykseksi. Huumesodan propaganda on saanut tavalliset ihmiset ummistamaan silmänsä huumesodan mielettömyyksiltä ja ihmisoikeusrikoksilta.
Tavallinen kadunihminen on saatu uskomaan siihen, että huumeongelma uhkaa hänen turvallisuutta. Uhka on kuitenkin ollut suuresti liioiteltu ja näistä valtioiden "vastatoimenpiteistä" on kasvanut paljon huumeita suurempi uhka lailliselle yhteiskunnalle. Huumeiden kriminaalivalvonta on eeppinen epäonnistuminen, josta vastuussa olevien virkamiesten pitäisi pystyä ohjaamaan valtioita pois tästä umpikujasta.
INCB on seurannut sivusta mm. Thaimaan ja Meksikon huumesotien verenvuodatusta tai monissa maissa harjoitettavaa keskitysleirien kaltaista ”huumevieroitusta” kommentoimatta tai tuomitsematta niitä millään tavalla.
INCB väittää vuosi vuoden jälkeen, ettei kannabiksen lääkekäytölle löydy tieteellisiä todisteita jarruttaen halvan ja tehokkaan lääkkeen käyttöönottamista. Pelkästään tämän politiikan takia miljoonien potilaiden kärsimykset ovat saaneet jatkua.
INCB ei valvo huumehoidon laatua, mikä käytännössä merkitsee huumeriippuvuuden jatkumista ja huumeriippuvaisten epäinhimillistä kohtelua kautta maailman.
INCB ei ole missään yhteydessä tuominnut huumerikollisille langetettuja kuolemantuomioita. Se ei toiminnassaan eikä kannanotoissaan kunnioita ihmisoikeuksia kuten YK:n arvovaltaisen viraston kuuluu. INCB edustaa huumesodassa vain ja ainoastaan vankilateollisen kompleksin etuja ja siksi se pitää lopettaa.
Laillistamisen sietämätön helppous
INCB on arvosteli Uruguayta kansainvälisten sopimusten rikkomisesta. Vuoden 1961 sopimuksen mukaan sopimuksen hyväksynyt valtio saa alkaa myymään kannabista alueellaan myös ei-lääkinnällisiin tarkoituksiin - kunhan se perustaa kauppaa valvovan viraston, Uruguayn tapauksessa instituutin. Kannabiksen laillistaminen ei ole sen vaikeampaa vaikka aihe on ollut tabu vuosikymmeniä.
Nepal liittyi vuoden 1961 yleissopimukseen vasta 1980-luvulla ja teki varauman, että sen hallitus valvoo kannabiskauppaa alueellaan. Bolivia erosi äskettäin yleissopimuksesta ja liittyi siihen myöhemmin uudelleen tekemällä varauman, joka sallii kokapensaan lehden käyttämisen alueellaan.
Pohjois-Koreaa ei ole koskaan huolittu sopimusosapuoleksi ja siksi kannabis on siellä laillista. Monissa Kaakkois-Aasian maassa huumesopimukset ovat muodollisesti voimassa mutta viranomaiset eivät puutu perinteisen kannabiksen käyttöön millään muotoa. Tämän takia mm. Kambodzassa käyneet turistit luulevat sen olevan laillista.
Yhdysvalloissa Washingtonin ja Coloradon osavaltiot laillistivat kannabiskaupan alueellaan perustaen huumesopimuksen edellyttämät virastot valvomaan kauppaa eikä YK:lla ole ollut siihen mitään sanottavaa. Yhdysvaltain liittohallitus ilmoitti viime kesänä sallivansa osavaltioiden tehdä omat ratkaisunsa eikä sen sotavoimia ole komennettu miehittämään näitä.
Monessa Euroopan valtiossa opiaattien käyttäjille on perustettu ruiskuhuumeiden käyttöhuoneita ja vaatimattoman äpinän jälkeen YK:lla ei ole ollut näihin ratkaisuihin mitään sanottavaa. USA ei ole myöskään miehittänyt ko. valtioita.
YK:n sopimusten valossa kannabiksen laillistaminen on tullut sietämättömän helpoksi: tarvitsee vain ilmoittaa varauma YK:lle ja perustaa virasto. Sen jälkeen tarvitsee vain sietää INCB:n uradiplomaatin närkästynyttä äpinää.
Economist valitsi Uruguayn vuoden valtioksi
Talouslehti The Economist valitsi Uruguayn vuoden valtioksi. The Economist on kannattanut jo vuosikymmeniä huumepolitiikan uudistamista sen takia, että nykyinen huumepolitiikka tuhlaa rahaa aivan vääriin arvoihin samalla kun ihmiset joutuvat kärsimään huumepolitiikan haitoista.
Käytyään läpi vuoden 2013 tapahtumia ympäri maailman päätyy The Economist Uruguayn valintaan kahdella perusteella: se laillisti samaa sukupuolta olevien liitot ja kannabiskaupan. Lehden perustelujen mukaan nämä kaksi uudistusta eivät kehitä ainoastaan yhden maan kansalaisten olosuhteita vaan laajemmin sovellettuina hyödyttäisivät koko ihmiskuntaa.
Ns. ”homoliitot” lisäävät ihmisten kokemaan onnellisuutta ilman mitään taloudellisia kustannuksia. Kannabiskaupan laillistaminen on selkeästi järkevä poliittinen ratkaisu sen häätäessä rikolliset pois markkinoilta ja keskittäessä viranomaisresurssit vakavan rikollisuuden selvittämiseen.
Jos muut valtiot seuraavat perässä ja myös muut huumeet laillistetaan, voidaan huumeiden käytön aiheuttamia haittoja vähentää huomattavasti koko maailmassa. Economist luonnehtii molempia päätöksiä teoiksi "joilla on pitkän tähtäimen myönteisiä vaikutuksia koko maailmaan ja sen onnellisuuteen".
Lisäksi The Economist painottaa presidentti Mujican hillittyä elämäntapaa, joka on täysin päinvastainen valtioeliittien tavalle hoitaa ensin omat asiansa ja sitten vasta kansalaisten tarpeet.
Presidentti Mujica lahjoittaa 90% palkastaan hyväntekeväisyyteen ja hän kommentoi mainettaan maailman köyhimpänä presidenttinä sanoen, että ”Minua kutsutaan köyhimmäksi presidentiksi mutta en koe olevani köyhä. Köyhiä ovat ne ihmiset, jotka joutuvat koko ajan tekemään työtä pitääkseen yllä kallista elämäntapaansa ja jotka haluavat aina lisää”.
Uruguayn naapurimaat laillistavat seuraavaksi
Tabu on nyt rikottu ja sen jälkilaineet pyyhkivät Uruguayn naapurimaita. Argentiina näyttää olevan ensimmäinen valtio Uruguayn käynnistämässä dominoefektissä. Argentiinan huumeiden vastaisesta toiminnasta vastaava Juan Carlos Molina on vaatinut julkista keskustelua samanlaisesta muutoksesta.
”Argentiinassa tarvitaan hyvää keskustelua aiheesta. Meillä on siihen riittävästi resursseja. Meidän ei pidä aliarvioida itseämme”, Molina kertoi haastattelussa.
Monissa Etelä-Amerikan maissa sallitaan kannabiksen ja muiden huumeiden hallussapito omaan käyttöön. Perussa sallitaan pitää hallussa 8 grammaa kannabista. Chilessä sallitaan aikuisen ihmisen käyttää rajoittamaton määrä mitä tahansa huumetta.
Monien maiden hallitukset haluavat lopettaa tai edes lieventää tiukan linjan kieltolakejaan, jotka ovat peräisin presidentti Nixonin valtakaudelta ja jotka eivät ole pystyneet pysäyttämään huumekauppaa.
Meksiko ja Kolumbia ovat antaneet tukensa Uruguayn uudistukselle mutta ne olisivat halunneet tehdä tämän monenkeskisenä yhteistyönä.
Julio Calzadaa kutsutaan Uruguayn laillistamisen arkkitehdiksi ja hän johtaa laillistamisprojektia. Hän on koulutukseltaan sosiologi, joka teki vuosikausia töitä Montevideon slummeissa huumeita ja päihteitä käyttävien nuorten keskuudessa tuntien huumeongelman ruohonjuuria myöten.
Vastauksena kritiikkiin hän selittää Uruguayn tilanteen poikkeavan monista muista Latinalaisen Amerikan maista.
"Meidän tilanteemme poikkeaa täysin Meksikon ja Kolumbian tilanteesta. Uruguayn hallituksen ei tarvitse taistella vahvoja kartelleja vastaan, jotka hallitsevat laajoja maa-alueita. Me pyysimme neuvoja useiden maiden hallituksilta ja meidän lähestymistapamme sai arvostusta osakseen. Olemme valinneet sellaisen lähestymistavan, joka mielestämme sopii Uruguayn tilanteeseen. Tämän lisäksi jatkamme yhteistyötä eri valtioiden kanssa kautta maailman."
Uruguayssa 63% kansalaisista vastustaa kannabiksen laillistamista. Galzadalla on tähänkin vastaus:
"Presidentti haluaa saada koko kansan mukaan tähän prosessiin. Siksi se aloittamista lykätään vielä. Mutta me toteutamme sen vielä. Kansalaiset voivat sitten itse todistaa sen, että teemme toimivaa politiikkaa. Samassa mielipidetutkimuksessa kysyimme, mistä ihmiset halusivat käyttäjien ostavan kannabiksensa, apteekista vai rikollisilta? 78% kannatti apteekkimyyntiä".
"Olemme sellaisessa tilanteessa, jossa mitään tekemättömyys ei ole enää vaihtoehto. Huumeeton yhteiskunta on utopia. Huumeita on käytetty läpi ihmisen kehityshistorian ja yhteiskunnat ovat aina valvoneet niiden käyttöä, usein uskonnon kautta. Länsimaisessa maallistuneessa yhteiskunnassa tarvitsemme uusia tapoja käsitellä huumeiden käyttöä, koska harjoitettu politiikka on ollut täydellinen katastrofi."
Laillistaminen ei ole saanut tämän mantereen väestön enemmistöä taakseen. Maanosassa keskimäärin 35% ihmisistä kannattaa kannabiksen laillistamista mutta kannatus vaihtelee suuresti sukupolven mukaan. Tuore tutkimus nuorison mielipiteistä havaitsi laillistamisen kannatuksen olevan Buenos Airesissa 81%, Santiagossa 78% ja Meksiko Cityssä 73%.
Nämä kannatusuvut kertovat siitä, että laillistaminen ei ole enää jossittelua vaan se tulee aikaa myöten. Chile voi myös olla seuraava kannabiksen laillistava valtio. Sen vastavalittu presidentti Michelle Bachelet sitoutui vaalikampanjassaan uudistamaan kannabiksen luokittelun kovana huumeena. Tämä luokitus on mm. estänyt sen käyttämisen lääkkeenä.
”Chilen pitää nyt päättää, millaista huumepolitiikkaa se haluaa harjoittaa. Haluaako se ihmisoikeuksiin ja kansanterveyteen keskittyvän vai lakiin ja kuriin keskittyvän?”, Santiagossa päämajaansa pitävän Latin American Observatory on Drugs Policy -järjestön johtaja Eduardo Vergara kysyy.
Tšekin tasavallassa kannabis dekriminalisoitiin vuonna 2010 ja Prahaa pidetään nykyään jopa Amsterdamia leppoisampana kannabismatkakohteena. Vuoden 2013 alussa laillistettiin kannabiksen lääkekäyttö ja syksyllä Prahassa järjestettiin Euroopan kenties isoimmat kannabisfestivaalit, Cannafest 2013. Sitä ennen poliisi aloitti yllättäen kasvatuskauppojen ratsiat.
Vuonna 2010 voimaan astuneen lain mukaan henkilö saa pitää hallussaan 15 grammaa kannabista ja kasvattaa viittä kasvia. Käytännössä korkein rangaistus kannabiksen kasvatuksesta on 1000 korunan eli 37 euron sakot. Punaisia valoja päin kävelemisestä saa saman suuruisen sakon. Uuden lain ja tsekkien leppoisan luonteen takia kannabiksen käyttö on hyvin jokapäiväinen asia Tšekin tasavallassa.
Maaseudulla ihmisillä on puutarhassaan ainakin pari kasvia, joista tehdään itse tinktuuraa ja voiteita omaan lääkekaappiin. Prahassa kotikasvatus on lisääntynyt räjähdysmäisesti ja lukuisissa baareissa ympäri kaupungin saa pajauttaa avoimesti, voipa monista ostaakin.
Cannafest 2013
Cannafest 2013 on jo neljännet kannabismessut Prahan Incheba Expo Centre’ssä. Alusta lähtien se on ollut yksi kannabiksen ja hampun harrastajien tärkeimmistä tapahtumista ja houkutellut kansainvälisesti arvostettuja puhujia kautta maailman. Tapahtuma kattaa kaiken mahdollisen kannabiksen käyttöön liittyvän aktiivihiilisuodattimista uusimpiin höyrystimiin. Yksi osasto on omistettu hampusta valmistetuille elintarvikkeille, löytyy elokuvaa, konferenssisali sekä tietysti chillausosasto, jossa ihmiset saavat vapaasti polttaa, höyrystää tai mitä ikinä.
Tilaisuudessa esiintyi mm. Harborside Health Centerin toimitusjohtaja Steve DeAngelo, joka muistutti puheessaan siitä, että myös USA:ssa koetaan välillä takapakkia laillistamisessa. Howard Marks eli Mr. Nice esiintyi messuilla yhdessä CBD Crew’n kanssa kertomassa uusista lajikkeista. Kannabisaktivismista kertoivat puolestaan VOC Netherlands’n Derrick Bergman ja ENCODinJoep Omen.
Professori Yosef Sarne Tel Avivin yliopistosta kertoi uusimpia lääketieteellisiä löytöjä kannabiksen lääkekäytöstä. Tuoreen tutkimuksen mukaan hyvin pienet THC ja CBD pitoisuudet suojaavat keskushermostoa ja sisäelimiä erilaisilta myrkytyksiltä tai halvauksen jälkeisiltä traumoilta. Jopa paljon tavallisen jointin pitoisuutta pienemmät annokset voivat olla riittäviä.
Kannabista on vastustettu mm. sillä perusteella, että se muuttaa aivoja. Nyt näitä kannabiksen aiheuttamia muutoksia osataan käyttää ihmisten hoitamiseen ja parantamiseen. Tämä on hyvin merkittävä löytö, koska tällaisia pitoisuuksia löytyy aivan tavallisista hyötyhamppulajikkeista.
Messuilla sai ensi-iltansa myös tuore yhdysvaltalainen dokumentti Bringing it home hampun käyttämisestä talon rakentamisessa.
Lääkekannabislain toteuttaminen kangertelee
Tšekin parlamentti laillisti ylivoimaisella enemmistöllä kannabiksen lääkekäytön vuoden 2013 alussa ja laki astui voimaan 1. huhtikuuta. Arvioiden mukaan 20 000 potilasta olisi oikeutettu kannabiksen lääkekäyttöön, mutta heillä ei ole vielä laillista mahdollisuutta sen hankkimiseen, tosin poliisi katsoo läpi sormien kotikasvattajia. Potilaat ja asiantuntijat syyttävät hidastelusta terveysministeriötä, jossa kannabiksen lääkekäyttöä vastustetaan raivokkaasti.
”Terveysministeri hylkii johdonmukaisesti lakia niin ettei se toteutuisi käytännössä”, YK:n ja EU:n huumeneuvonantajana toimiva lääkäri Tomas Zabransky kertoi.
Ministeri kiistää estävänsä lääkekannabiksen saantia, mutta harva pystyy kiistämään sen, että hänen politiikkansa on luonut isoja esteitä lääkekannabiksen saamiselle. Terveysministeri ja valtion huumevalvontavirasto kielsivät vakuutusyhtiöitä korvaamasta lääkekannabiksen kustannuksia sekä määräsivät kuukaudessa saatavan määrän enintään 30 grammaan, mikä ei Zabranskyn mukaan aina riitä kipulääkityksessä.
Kannabiksen lääkekäyttö kiellettiin myös alle 18-vuotiailta ja toistaiseksi on sallittu vain neljä eri kannabislajiketta hollantilaiselta tuottajalta 10 dollarin grammahintaan. Tämä on hyvin rajoittava määräys maassa, jossa keskipalkka on 1300 dollaria ja keskieläke 500 dollaria.
Ministeri perustelee hollantilaisen kannabiksen monopolia laadun takaamisella. Ministeriön edustaja Dana Salamunova selittää lääkekorvausten kieltämisen sillä, että ”kannabiksen myönteisiä lääkevaikutuksia ei ole selvästi osoitettu tutkimuksilla”.
Tähän saakka ministeriö on myöntänyt kaksi lisenssiä kannabiksen tuontiin ja jakeluun ja apteekkeihin sitä piti tulla joulukuussa. Apteekit eivät kuitenkaan voi alkaa myymään sitä ennen kuin uusi sähköinen reseptijärjestelmä toimii ja siitä taas ei ole mitään tietoa.
Lain mukaan lääkekäyttöön saa toistaiseksi määrätä vain tuotua kannabista. Huumevirasto aikoo laittaa huhtikuussa haettavaksi kymmenen lupaa lääkekannabiksen kasvattamiseksi. Lopullisen kasvatusluvan saamiseen voi sitten kulua vielä kuukausia tässä byrokraattisessa valtiossa.
Kaksi askelta eteen, yksi taakse
Lakiuudistukset ja kannabismessut ovat olleet suuria edistysaskeleita Tšekin tasavallan kannabiskulttuurin kehityksessä. Maanantaina 4.11. vain viikkoa ennen kannabismessuja Tšekin poliisi teki näyttävän ratsiasarjan kasvatuskauppoihin ympäri maata sulkien 50 kauppaa sillä perusteella, että ne ”edistävät kannabiksen kasvatusta”, vaikka niiden toiminnassa ei osoitettu olevan mitään laitonta. Perusteluna käytettiin vanhaa ja kyseenalaista lakipykälää, joka kieltää ”toksikomanian levittämisen” sekä vuonna 2012 korkeimman oikeuden antamaa päätöstä, jolla kaksi kasvatuskaupan pitäjää tuomittiin vankeuteen tämän pykälän perusteella.
”Tämä tapaus on törkeä hyökkäys kansalaisoikeuksia, kansalaisten vapauksia ja yrittämisen vapautta vastaan. Tämä on suhteetonta julkisten resurssien ja poliisivoimien tuhlaamista valtion taholta samalla kun niitä tarvittaisiin oikean rikollisuuden selvittämiseen. Eikö Tšekin poliisilla ole todellakaan parempaa tekemistä kuin puutarhakauppojen omistajien jahtaaminen”, Legalizace.cz-järjestön puheenjohtaja Robert Veverka puhisee.
Lauantaina 9.11. vain viiden päivän varoitusajalla Prahan historiallisessa keskustassa järjestettiin mielenosoitus Demonstration against the Liquidation of Growshops poliisin toimintaa vastaan ja kannabiksen kasvatuksen puolesta. Siitä tuli menestys yli tuhannen ihmisen tullessa paikalle kuuntelemaan puheita ja musiikkia. Yleisö tietenkin pajautteli vapautuneesti.
Tšekin tasavalta vapautui kommunistisen puolueen diktatuurista vain 24 vuotta sitten ja diktatuurista vapautuneilla kansalaisilla on vielä muistissa, miten pitää suhtautua valtion väkivaltamonopolin tekemiin uhkaaviin eleisiin.