Kansalaialoite kannabiksen rangaistavuudesta luopumisesta on julkistettu 13.1.2014. Kansalaisaloitteen otsikko on Kannabiksen dekriminailisointi ja se löytyy osoitteesta
Aloite on tehty lakiehdotuksen muotoon. Sen sisältö on kannabiksen käytön ja omaan käyttöön tapahtuvan hallussapidon sekä kasvatuksen rikosoikeudellisesta rangaistavuudesta luopuminen.
Aloitteessa ehdotetaan rikoslakia muutettavaksi siten, että kannabiksen käyttö ja omaan käyttöön tapahtuva hallussapito sekä kasvatus poistetaan rikoslain rangaistavuuden piiristä. Esityksen tavoitteena on vähentää kannabiksen käytöstä ja käytön torjunnasta aiheutuvia kokonaishaittoja.
Ehdotuksen tärkeimmät vaikutukset ovat kannabiksen käyttäjien kiinniottamiseen ja rankaisemiseen liittyvien kustannusten pieneneminen sekä käyttäjiin ja välillisesti muihin sivullisiin kohdistuvien haitallisten seuraamusten väheneminen.
Suomen kannabisyhdistys tukee aloitetta. Käykää tukemassa sitä!
Huumesota jakaa ihmisiä hyviin ja pahoihin, mikä aiheuttaa ihmisoikeusloukkauksia ja yhteiskuntien korruptoitumisen. Ruotsin oikeusministerin Beatrice Askin tapaus on esimerkki, kuinka huumesota on tekosyy valtioiden väkivaltakoneiston harjoittamalle omien kansalaisten urkinnalle.
Coloradon kannabiskauppojen aukaisemisen jälkeen pilalehti Daily Currant julkaisi perinteisen näköisen huumekohu-uutisen, jonka mukaan ensimmäisenä päivänä olisi kuollut jo 37 ihmistä kannabiksen yliannokseen. Ruotsin oikeusministeri Beatrice Ask kiirehti kommentoimaan sitä omassa Facebook-profiilissaan:
”Tyhmää ja surullista. Ensimmäinen tekemäni aloite puolueemme nuorisojärjestössä oli nimeltään ”Krossa knarket”, murskaa huumeet. Tässä asiassa käsitykseni ei ole muuttunut lainkaan”.
Tämä aiheutti Yhdysvalloissa suurta hilpeyttä. Suomessa mm. Iltalehti uutisoi aiheesta kiinnittäen huomiota ministerin täydelliseen tietämättömyyteen kannabiksen vaikutuksista.
Yhdysvalloissa käytävä huumepoliittinen kamppailu ei kuitenkaan ensisijaisesti koske ihmisten halua polttaa pilveä vaan kyseessä on yritys saada Yhdysvaltojen valtavaksi paisunut vankipopulaatio vähenemään ja purettua viimeinen rotuerottelun jäänne. Tämä on presidentti Obaman asettama tavoite.
Askin tapauksen suurin vitsi onkin siinä, että hänen tapauksensa nostaa näkyville sen, kuinka huumesota on pelkkä savuverho valvonnan ja urkinnan lisäämiseksi demokraattisissa valtioissa. Tämä teoria on yleensä kuitattu salaliittoteoriana, mutta huumesota on jatkunut vuosikymmeniä ilman kestäviä perusteluja. Sitä on pidetty pystyssä pakkotoimenpiteillä, sensuurilla ja propagandalla. Kannabisyhdistyksien rekisteröimisen kielto Suomessa on vain esimerkki tästä.
Kansainvälinen huumeiden kriminaalivalvonta perustuu Yhdistyneiden Kansakuntien alaisuudessa laadituihin huumausainesopimuksiin. YK:n kuuluisa yhteisymmärrys huumesodan jatkamisesta perustuu pienimpään yhteiseen nimittäjään eli huumepolitiikan oikeuttamaan omien kansalaisten valvontaan niin diktatuureissa kuin demokratioissa. Tämä on huumesodan yhteiskuntia korruptoivan voiman perusta.
Järjestäytynyttä kansainvälistä huumerikollisuutta on käytetty valtioiden urkinnan ja uusien poliisivaltuuksien lisäämisen perusteluna. Kansainvälinen terrorismi nousi valtioiden harjoittaman urkinnan perusteluksi vasta 9/11 terrori-iskun jälkeen.
Ruotsissa kansalaisjärjestöt, kuten Toimittajat ilman rajoja, ovat arvostelleet Beatrice Askia siitä, miten hän on ministerikaudellaan ajanut länsimaiden laajinta urkintalakia maan poliisi- ja tiedusteluvoimille. Järjestön mukaan Ruotsi voidaan laskea Burman, Syyrian ja Iranin joukkoon omien kansalaisten urkinnan kattavuuden perusteella.
Ruotsissa mm. sanomalehtien kustantajat ovat nousseet vastustamaan tätä totalitarismiin vievää lakia.
”Tiedotusvälineiden puoleen kääntyvien henkilöys voi heidän tahtomattaan paljastua viestitiedustelussa. Tämä on erittäin vakavaa."
"Käytännössä se vaikuttaa ihmisten alttiuteen lähestyä tiedotusvälineitä ja ääritapauksessa jää kertomatta asioita, joiden pitäisi tulla yleiseen tietoon”, kustantajien järjestö totesi parlamentaarikoille lähettämässään kirjeessä.
Suomen tietoliikenne ulkomaille kulkee Ruotsin kautta altistaen suomalaisten lähettämä ja vastaanottama tietoliikenne Ruotsin vakoiluviranomaisten urkinnalle. Nettiyksityisyys on kotirauhan tasoinen perustuslaillinen oikeus, jonka me olemme vapaaehtoisesti luovuttaneet vastineeksi huumesodan lupaukselle huumeettomasta utopiasta.
Ruotsi vastustaa tupakkateollisuudelle langetettavia rajoituksia eikä se aio allekirjoittaa YK:n tupakkasopimusta. Ruotsissa tupakan käyttö on maailman alhaisimpia mutta Ruotsi toimii kansainvälisten tupakkayhtiöiden lobbarina. Keskeisenä henkilönä toimii huumeiden vastaisuudellaan profiloitunut sosiaaliministeri Maria Larsson.
Salaliittoteorian sijaan ratkaisevia ovat muutaman yhteiskuntaryhmän ajamat yhteiset edut, ja Askin tapaus nostaa esille kysymyksen kenen etuja huumepolitiikka ajaa?
Vankilateollinen kompleksi
Yhdysvalloissa vankimäärän kasvu liittyy saumattomasti huumesodan etenemiseen. Presidentti Ronald Reaganin kiihdyttämä huumepolitiikan militarisointi on luonut vankilateollisen kompleksin, johon kuuluvat kriminaalivalvonta-, vankila- ja huumetestiteollisuus. Sen voi rinnastaa suurempaan sotateolliseen kompleksiin ja osittain kyseessä ovatkin samat sijoittaja- ja vaikuttajatahot.
Huumesodasta hyötyvät yhteiskuntaryhmät voidaan ryhmitellä esimerkiksi seuraavasti:
1. Poliisi ja erityisesti huumepoliisiyksiköt. USA:ssa vuonna 2010 poliisiliittojen lobbarit koordinoivat kampanjan kannabiksen laillistamisaloitteita vastaan. Liittovaltion kannabiksen kitkemiseen tarkoitettuja rahoja on ohjattu tällaiseen poliittiseen kampanjointiin.
Suomessa huumepoliisi ja sen ympärille muodostunut ns. huumeiden vastaisten järjestöjen ryhmä kampanjoi korostetusti kannabista vastaan mm. järjestämällä vanhemmille suunnattuja valistustilaisuuksia, joissa opetetaan tunnistamaan ”huumeiden käyttäjiä”. Poliisi ei harrasta tällaista propagointia missään muussa rikoslajissa.
2. Vankilalaitos. Yhdysvalloissa vankimäärän kasvu ja vankilabisneksen perustaminen sattuivat samaan aikaan eikä kyseessä ollut sattuma vaan presidentti Reaganin kaudella alkanut huumesodan määrätietoinen militarisointi. Vankilayritykset käyttävät voitoistaan miljoonia dollareita poliitikojen lobbaamiseen ja ovat luoneet etujärjestöjä ajamaan huumelakien ankaroittamista.
3. Päihdeteollisuus. Päihdeyhtiöt käyttävät miljoonia dollareita lobbaamiseen pelätessään kannabiksen tuovan kilpailua päihdemarkkinoille. Kaliforniassa päihteiden jakelusta vastaavien yritysten liitto California Beer & Beverage Distributors rahoitti kannabiksen laillistamista vastustavan ryhmän.
4. Lääketeollisuus. Lääketeollisuus pelkää halpojen ja tehokkaiden kannabislääkkeiden tuloa markkinoille kilpailemaan heidän tuotteidensa kanssa aivan kuten päihdeteollisuuskin. Arvioiden mukaan lääketeollisuus on poliisiliittojen jälkeen Yhdysvaltain kongressin suurin lobbaaja estämässä laillistamishankkeita, koska kannabis korvaisi melkein kaikki lääketeollisuuden tuotteet aspiriinista opioidilääkkeisiin.
Huumetestiteollisuus on osa lääketeollisuutta. Huumehysterian synnyttämä massatestaaminen tuottaa helppoja voittoja lääkeyhtiöille ja yksityisille terveysfirmoille. Suomessa terveyskeskukset ohjaavat poliisin määräämät ajokorttiseulat yksityisklinikoille. Näin huumesota hyödyttää veroparatiiseihin voittojaan sijoittavia lääkäriyrityksiä. Huumetestaamisen grand old man Robert DuPont on yksi näkyvimpiä huumesodan ja -hysterian lietsojia.
5. Vanginvartijoiden liitot. Vanginvartijoiden etujärjestöillä on oma etu ajettavaan niiden halutessa pitää mahdollisimman paljon vankeja telkien takana. Kaliforniassa vanginvartijoiden liitto käytti vuonna 2008 miljoona dollaria yhden lakialoitteen torppaamiseen, joka olisi vähentänyt väkivallattomien huumerikollisten vankeus- ja ehdonalaisaikaa ja suunnannut resursseja huumehoitoon.
Vankilateollisen kompleksin edustajat propagoivat lapsen oikeuksilla mutta kieltolain synnyinmaassa Yhdysvalloissa on toistuvasti noussut esille tapauksia, joissa vankilayrityksen etu on ajanut lapsen oikeuksien edelle.
Ns. nuoria käteisellä skandaalissa vuonna 2011 kaksi tuomaria sai pitkät vankeusrangaistukset siitä, että he olivat tuominneet nuoria vankilaan aivan mitättömistä syistä ansaiten miljoonien lahjukset kahdelta vankilayritykseltä. Näiden nimet olivat PA Child Care ja sen tytäryritys Western Pennsylvania Child Care. Näiden yhtiöiden omistajat selvisivät vapaina maksamalla valtiovallalle 2.5 miljoonan dollarin julkiset lahjukset eli sakot!
DEA:n virkamies hermostuu
Kannabis on USA:n huumelain luokituksessa I-listalla, jolle asetettuja aineita huumepoliisi, DEA, pitää ”vaarallisimpina huumeina, joilla on korkea väärinkäyttöpotentiaali ja jotka aiheuttavat vahvaa psykologista ja/tai fyysistä riippuvuutta”. Heroiini, ekstaasi ja LSD ovat samalla listalla.
Tämä on estänyt kannabiksen lääkekäytön ja tutkimuksen. Oikeudet niihin on pitänyt hakea kansalaisaktivismin kautta kampanjoiden. Huumepoliisille on myönnetty heidän pätevyytensä ylittävät valtaoikeudet päättää ihmisten elämästä, ja laillistamisessa on kyse tämän vallan riistämisestä DEA:lta.
Yhdysvaltain kansalaisten enemmistö on siirtynyt kannabiksen laillistamisen ja huumepolitiikan reformin taakse. Tämä on saanut vankilateollisen kompleksin edustajat hermostumaan. Esimerkki tästä koettiin vuoden 2014 alussa Yhdysvaltain senaatin kuulemistilaisuudessa, missä DEA:n virkamies James L. Capra oli silminnähden hermostunut virastonsa tulevaisuuden näkymistä.
Capra luonnehtii laillistamiskokeilua vaaralliseksi täsmennettyään ensiksi olevansa kuuden lapsen isä.
"Minun täytyy kertoa teille, että tämä valittu laillistamispolitiikka tässä maassa on holtitonta ja vastuutonta. Puhun nyt laillistamisen aiheuttamista pitkäaikaisvaikutuksista Yhdysvalloille. Tämä pelottaa meitä", Capra vaahtosi viitaten meillä tietysti DEA:n virkamiehistöön.
Capra väittää laillistamisen epäonnistuneen kaikkialla, missä sitä on kokeiltu. Coloradoa ennen kannabista eikä muitakaan huumeita ei ole laillistettu missään vaan tällä hän viittaa huumesodan perustana oleviin ruotsalaisen Nils Bejerotin luomiin väitteisiin.
"Denverissä on enemmän kannabiskauppoja kuin Starbucks-kahviloita. Ajatus, että laillistaminen toisi jotakin hyvää meidän kansakunnalle ja että tästä olisi jotakin hyötyä seuraavalle sukupolvelle, on väärä. Tämä on paha asia ja tämän toimikunnan ovet tullaan kymmenen vuoden päästä murtamaan auki ja teiltä tullaan vaatimaan vastaus siihen, että kuinka me tähän jouduimme", Capra manaa jo täysin tunteidensa vallassa.
Capra kertoo olleensa kansainvälisessä huumeiden vastaisessa konferenssissa Moskovassa, missä ulkomaiden edustajat olivat kuumottaneet häntä siitä, miksi USA on purkamassa huumesotaansa.
"Melkein kaikki osoittelivat meihin vaatien vastausta, että "miksi te teette näin, tehän olette pitäneet meitä huumeiden lähtömaina". Minulla ei ollut mitään vastausta heille, ei mitään vastausta", hän pusersi ulos hyvin harjoitellun liikutuksen vallassa.
Capran mielestä kannabiksen laillistaminen on "todella paha kokeilu", joka tulee aiheuttamaan Yhdysvalloille yhteiskunnallisia ja kriminologisia vahinkoja. Capra yritti vielä korjata virastonsa mainetta pikkurikollisten jahtaajana ja väittää heidän jahtaavan ainoastaan isoja salakuljettajia.
"En ole koskaan pidättänyt huumeriippuvaista", hän täsmensi pyytäen anteeksi "liikutustaan". Tällä näytellyllä liikutuksellaan hän väisti oleellisen kysymyksen huumesodan perusteluista ja tuloksista. Niiden puuttuminen kun sattuu olemaan laillistamisvaatimusten tärkein argumentti.
DEA:n virkamies James L. Capra saa hepulin laillistamisesta
Rosvot ja poliisit
Käsitettä syvä valtio käytetään kuvaamaan vallassa olevien yhteiskuntaryhmien vaikutuskanavia, jotka ovat demokraattisen päätöksenteon ulkopuolella. Yleensä termiä on käytetty kuvaamaan vähemmän kehittyneiden valtioiden olosuhteita, mutta Independent lehden vastikään julkaisemat raportit valottavat brittiläisen syvän valtion luonnetta ja miten brittiläiset rikollissyndikaatit ovat päässeet vaikuttamaan poliittiseen päätöksentekoon ja oikeuslaitokseen.
Tämä tapahtuu sellaisten suljettujen ryhmien kautta, joissa rikollissyndikaattien, virkamiesryhmien ja poliittisten puolueiden edustajat kohtaavat. Britanniassa hyväveliverkosto on syntynyt vapaamuurarijärjestöjen vaikuttajaverkostojen varaan. Vuonna 2003 laadittu ”Operation Tiberius” -muistio kuvaa, miten rikollissyndikaatit käyttivät vapaamuurareiden verkostoja ”korruptoituneiden poliisien värväämiseen”. Rikolliset olivat soluttautuneet tullilaitokseen, poliisivoimiin, syyttäjän toimistoon ja vankilaan. Lisäksi heillä oli käytössään lakimiehiä ja käräjäoikeuksien lautamiehiä.
Tämä on vuoden aikana jo toinen vuotanut poliisiraportti, jossa kerrotaan tästä samasta ongelmasta. Vuonna 2008 laadittu ”Project Riverside” -muistio nosti myös esille poliisien värväämisen vapaamuurareiden verkostojen kautta. Molempien muistioiden viesti oli se, että Britannian vahvimmat rikollissyndikaatit saattoivat soluttaa Lontoon poliisivoimat niin halutessaan.
Esimerkiksi vuonna 1998 tiedotusvälineissä hehkutettiin suuren mittakaavan kannabisrikollisen Tommy Adamsin saamaa ankaraa seitsemän vuoden vankeusrangaistusta poliisin suurena läpimurtona. Tiberius raportin mukaan syndikaatti antoi sen tapahtua, koska Adamsin veljet halusivat antaa Tommylle näpäytyksen rikoksista, joihin hänellä ei ollut valtuutuksia perheeltä eivätkä he siksi alkaneet lahjomaan ja uhkailemaan virkamiehiä.
Raportissa haastateltu poliisi kertoi, että ei edes murhatutkimusta pysty tekemään pelkäämättä, että siihenkin puututaan. Yhtäkään raportissa mainituista rikollissyndikaateista ei ole kyetty vuosien mittaan hajottamaan eikä heikentämään, mikä todistaa heidän verkostojensa tehokkuudesta.
”Säikytellyt todistajat, juonittelevat lautamiehet, lahjotut asianajajat, lahjotut poliisit ja lahjottu oikeuslaitos ovat kaikki osa samaa korruptiota, joka syö oikeudenmukaisuuden. Parannuskeinot ovat vähissä. Olisi paras aloittaa tunnustamalla, että potilas on sairas”, raportissa todetaan.
Britannia käyttää vuodessa 4 miljardia huumeiden kriminaalivalvontaan, minkä päälle tulevat oikeuslaitoksen, vankilalaitoksen jne. lisäkustannukset. Britanniassa eikä muissakaan huumesotaa käyvässä maassa ei tälle toiminnalle ole koskaan asetettu minkäänlaista tulosvastuullisuutta.
EU:n appoavoimet rajat huumeille
Kansainvälisten huumesopimusten toteuttamisen pääpaino on valtion yli kuljetettavien huume-erien takavarikoinnissa.
BBC:n tutkiva toimittaja Stacey Dooley matkusti vuonna 2013 mantereen toiselle laidalle Ukrainaan ottamaan selvää, miten Euroopan itäisen raja-alueen valvonta on tehtävänsä tasalla. Mustan meren rannalla sijaitseva Odessan satama on yksi Euroopan suurimmista satamista, jonka kautta tuodaan rahtia myös EU-maihin. Rajavalvojilla ei ole mitään mahdollisuuksia tutkia kuin prosentin murto-osa kaikesta sataman kautta kulkevasta rahdista vaikka he olisivat rehellisiä.
Dokumentti paljastaa, ettei Ukrainan rajavalvojia kiinnosta edes yrittää. Puolan vastaisella raja-asemalla kaikki rajavalvojat todistavat, ettei sen aseman kautta koskaan salakuljeteta huumeita. Siksi he eivät ole niitä takavarikoineetkaan!
Dokumentissa haastateltu Odessan sataman tullimies selittää, että he takavarikoivat 5% huumeista. YK:n arvion mukaan laittoman kansainvälisen huumekaupan arvo on 300 miljardia dollaria vuodessa ja valtiot käyttävät 100 miljardia dollaria tämän tukahduttamiseen.
On puhdas illuusio, että valvontajärjestelmä nappaisi järjestäytyneen rikollisuuden 300 miljardin dollarin liikevaihdosta 5%. Eikä tuon 5%:n takavarikoimisella olisi mitään vaikutusta kansainväliseen laittomaan huumekauppaan. Sehän jo määritelmän johdosta kiertää verot ja muut yhteiskunnalliset vastuut.
5% on esimerkki virkamiesten kehittämästä ns. kontrollipuheesta, jolla luodaan mielikuvia huumesodan menestyksestä ja virkamiesten korvaamattomuudesta. Käytännössä monissa maissa huumesodan takia rosvojen ja poliisien roolit menevät sekaisin, koska huumesota tarjoaa yhteisiä etuja rikollisille ja kriminaalivalvonnalle kustantaen molempien osapuolien omakotitalot ja mersut.
Rahdit pääsevät aina perille paitsi välillä joku banaanilaatikollinen kokaiinia eksyy K-kaupan rahtiin. Kansainvälinen huumekauppa ei olisi mahdollista ilman nykaikaisen pankkilaitoksen korruptiota ja veroparatiiseja. Kansainväliset pankit ovat selvinneet isoista rahanpesujutuista maksamalla sopimusmääräisiä sakkoja eikä yksikään johtaja ole joutunut vankilaan.
Rahanpesun ja talousrikollisuuden tutkiminen ei näytä olevan poliitikkojen suosiossa eikä poliisin erikoisalaa. Isot huumerahat ja talousrikollisuuden rankaisemattomuus demoralisoivat sen sijaan huumesodan virkamiehet.
Yhdysvaltain presidentti Barack Obama kertoi merkittävän viestin sanoessaan, ettei marihuana ole alkoholia haitallisempaa. Liittovaltion huumelain luokituksen mukaan kannabis on yhtä haitallista kuin heroiini tai kokaiini. Lausunto voi viitata laillistamiseen liittovaltion tasolla.
Sunnuntaina New Yorkerissa julkaistussa haastattelussa presidentti Obama kertoo, ettei kannabis ole kovin terveellistä, mutta se ei ole kuitenkaan niin haitallista kuin väitetään.
”Poltin nuorena pilveä, kuten on jo useissa yhteyksissä kerrottukin. Pidän sitä huonona tapana ja paheena kuten tupakkaa, jota poltin nuoruudesta saakka ison osan aikuista elämääni. Kannabis ei mielestäni ole alkoholia haitallisempaa”, Obama kertoi haastattelussa.
Obama luonnehti sen olevan haitattomampaa suhteessa alkoholiin ”siinä miten se vaikuttaa käyttäjäänsä”.
”En kuitenkaan kehota käyttämään sitä ja olen sanonut tyttärilleni sen käytön olevan huono ajatus, ajan tuhlausta eikä kovin terveellistä”, hän täsmensi.
Obama sanoi hänen huumepoliittisen reforminsa painon olevan vankeusrangaistuksien vähentäminen ja erityisesti rodullisen eriarvoisuuden lopettaminen huumeiden kriminaalivalvonnassa.
”Me emme saisi vangita nuoria tai yksittäisiä käyttäjiä, jos osa näiden lakien tekijöistäkin on tehnyt samoja rikoksia”, Obama kärjisti, hänhän ei ole ensimmäinen kannabista käyttänyt Yhdysvaltojen presidentti saatikka poliitikko.
Elokuussa Obaman hallinto ilmoitti sallivansa Coloradon ja Washingtonin laillistaa kannabiksen viihdekäyttö. Haastattelussa Obama luonnehti uusia lakeja tärkeiksi.
”On tärkeää mennä eteenpäin tässä asiassa, koska yhteiskunnalle ei ole hyväksi sellainen tilanne, jossa merkittävä osa ihmisistä on tehnyt jotakin, josta vain harvoja rangaistaan ja vielä valikoiden”, Obama tiivisti sanomansa.
Kannabis on USA:n huumelain luokituksessa I listalla, jolle asetettuja aineita huumepoliisi, DEA, pitää ”vaarallisimpina huumeina, joilla on korkea väärinkäyttöpotentiaali ja jotka aiheuttavat vahvaa psykologista ja/tai fyysistä riippuvuutta”. Heroiini, ekstaasi ja LSD ovat samalla listalla.
Tämä on estänyt kannabiksen lääkekäytön ja tutkimuksen. Oikeudet niihin on pitänyt hakea kansalaisaktivismin kautta kampanjoiden. USA:n kansalaisten enemmistön annettua tukensa laillistamiselle voisi liittovaltion tekemä luokittelun muutos laillistaa kannabiksen liittovaltion tasolla.
Torinon kaupunki Italiassa dekriminalisoi kannabiksen viihdekäytön ja laillistaa kannabiksen lääkekäytön. Torino on ensimmäinen merkittävä italialainen kaupunki, joka sallii kannabiksen lääkekäytön.
Torinon kaupunginvaltuusto hyväksyi tiistaina 14.1. lakialoitteen, joka dekriminalisoi kannabiksen käytön. Kaupunginvaltuusto lähetti Italian parlamentille viestin, jossa lausutaan: ”Tämä laki merkitsee muutosta kieltolain rakenteista kohti politiikkaa, jonka puitteissa mietoja huumeita ja varsinkin kannabista voidaan tuottaa ja myydä laillisesti”.
Tämä ei vielä laillista kannabista mutta se tekee käytännöstä paljon suvaitsevamman. Päätös oli lopulta tiukka: 15 äänesti puolesta, 13 vastaan ja 6 pidättäytyi äänestämästä.
Demokraattisen sosialistipuolueen, SEL (vasemmisto, ekologia ja vapaus), edustaja Marco Grimaldi esitteli lakialoitteen valtuustolle.
”Haluamme lopettaa kieltolain, joka on antanut miljardeja dollareita rikollisille ja rikosrekisterin tuhansille tavallisille kansalaisille”, Grimaldi kertoi haastattelussaan. Hän sanoo Torinon olevan ensimmäinen suurkaupunki Italiassa, joka on alkanut puoltamaan laillistamista.
Lain ensimmäinen osa laillistaa kannabiksen lääkekäytön. Toinen osa kumoaa Italian liittovaltion vuonna 2006 säätämän lain, joka poisti erottelun huumeiden väliltä ja langetti kannabiksesta samanlaisen rangaistuksen kuin heroiinista tai kokaiinista.
Jos Italian parlamentti hyväksyy samanlaisen lain, loisi se väylän kannabiksen viihdekäytön laillistamiselle Italiassa. Kannabiksen lääkekäyttö on jo laillistettu joissakin maakunnissa kuten Liguriassa, Toskanassa ja Venetossa.
CNN:n mielipidemittaus vahvistaa Yhdysvaltain kansalaisten selvän enemmistön siirtyneen kannabiksen laillistamisen taakse. Useissa osavaltioissa viritellään laillistamishankkeita. Ruotsalaisen oikeusministerin kannabisvastaisen sekoilun aiheuttama reaktio yhdysvaltalaisissa tiedotusvälineissä vahvistaa sen, minkä kansalaisten enemmistö jo tietää: keisarilla ei ole vaatteita.
CNN:n saama tulos on jo toinen mielipidemittaus, joka todistaa aikojen muuttuneen Yhdysvalloissa. 55% mittaukseen osallistuneista kannatti laillistamista ja vain 44% vastusti laillistamista. Sama mittaus osoittaa enemmistön myös näkevän kannabiksen käytön moraalisesti hyväksyttävänä. Syksyllä Gallupin tekemä mittaus osoitti 58%:n kannatuksen laillistamiselle.
Suuntaus on ollut todella selkeä kun sitä tarkastelee 25 vuoden aika-akselilla CNN:n tekemien mielipidemittausten valossa. Vuonna 1987 eli Reaganin kaudella kannatus oli todella alhaalla eli 16%. Vuonna 1996 26%, 2002 34% ja 2012 43%.
Aihe kuitenkin jakaa vielä väestöä.
”Mielipidemittaus paljasti suuria eroja iän, asuinalueen, puolueuskollisuuden ja sukupuolen mukaan vanhempien, republikaanien ja eteläisten osavaltioiden asukkaiden ollessa merkittävimmät kannabiksen laillistamista vastustavat väestöryhmät”, CNN:n mielipidemittauksen johtaja Keating Holland.
18 - 34 vuotiaiden keskuudessa kannatus on jo 66%, 34 - 49 vuotiaiden keskuudessa 64%, 50 - 64 vuotiaiden keskuudessa 50% ja yli 65 vuotiaiden keskuudessa 39%. Demokraateista 62% kannattaa laillistamista, sitoutumattomista 59% mutta republikaaneista vain 36%. Miehistä 59% kannattaa laillistamista ja naisista 51%.
”Asenteet kannabiksen vaikutuksia kohtaan ja moraalinen asenne kannabiksen käyttöä kohtaan ovat muuttuneet dramaattisesti. Tämä tarkoittaa myös sitä, että kannabiksen käyttöä ei enää pidetä niin isona juttuna”, Holland luonnehtii.
Vuosi sen jälkeen kun presidentti Richard Nixon julisti huumeet ”yhteiskunnan viholliseksi numero yksi”, piti 65% kannabiksen käyttöä hyvin vakavana uhkana Yhdysvalloille. Nyt tätä mieltä on enää 19%. Suurin muutos on tapahtunut siinä, pidetäänkö kannabiksen käyttöä moraalisesti vääränä. Vuonna 1987 70% piti sitä syntinä tehden siitä paheksutumman asian kuin abortti tai porno. Nyt enää 35% on tätä mieltä.
”Edelleen kannabista kohtaan on jonkin verran asenteellisuutta mutta alkuperäisen huumesodan laajalle levinnyttä pelkoa ei enää ole”, Holland täsmentää.
Tämä moraalisen kannan muutos on voinut olla se laillistamisliikkeen tärkein vipuvoima.
Onko Alaska seuraava laillistaja
Alaskassa kansalaisaktivistit ovat keränneet yli 45 000 allekirjoitusta kannabiksen laillistavan lakialoitteen saamiseksi äänestykseen tämän vuoden marraskuussa. 30 000 hyväksyttyä allekirjoitusta riittää. Lakialoite on samanlainen kuin Coloradossa hyväksytty sallien kannabiksen viihdekäytön yli 21 vuotiaille. Tuoreen mielipidemittauksen mukaan 54% alaskalaisista kannattaa sitä.
”Lakialoitteella on tarkoitus ottaa kannabiksen myynti pois laittomilta markkinoilta ja tehdä siitä kunnollinen veroja tuottava liiketoiminta. Kieltolain korvaaminen verotus- ja valvontajärjestelmällä kohentaa Alaskan taloutta luomalla työpaikkoja ja tuottamalla kassavirtaa osavaltiolle”, aloitteen yksi puuhamies Tim Hinterberger täsmentää.
Vuoden 2016 vaaleihin on näillä näkymin tulossa laillistamisaloitteita Arizonassa, Kaliforniassa, Mainessa, Massachusettsissa, Montanassa ja Nevadassa.
Delawaressa hyväksyttiin äskettäin kannabiksen lääkekäyttö mutta aktivistit odottavat osavaltion edustajainhuoneen laajentavan tätä lakia myös viihekäyttöön. Delawaren osavaltiossa ei ole käytössä kansalaisaloitetta.
Hawaijilla on toimiva lääkekannabisohjelma, jota juuri laajennettiin. Myös siellä odotetaan kansanedustajien laillistavan kannabis. 57% kansalaisista kannattaa sitä.
Marylandissa oli edellisellä istuntokaudella käsiteltävänä sekä dekriminalisointi- että laillistamislakialoite mutta ne eivät päässeet äänestykseen saakka. Osavaltiossa ei myöskään tunneta kansalaisaloitetta mutta mm. demokraattien kuvernööriehdokas seuraaviin vaaleihin on ilmoittanut kannattavansa laillistamista. Kansalaisten enemmistö kannattaa sitä.
New Yorkiakin on veikattu seuraavaksi laillistajaosavaltioksi. Osavaltiossa ei ole kansalaisaloitetta vaan laillistamisen täytyy tulla lainlaatijoilta. New Yorkissa dekriminalisoitiin juuri kannabiksen käyttö mutta lakiin jätettiin porsaanreikä, joka kieltää julkisen käytön tai edes kannabiksen julkisen näyttämisen ja sallii poliisin edelleen ratsata ihmisiä julkisilla paikoilla. Kuvernööri Andrew Cuomo kertoi äskettäin kannattavansa lakien lieventämistä ja hän antoi toimenpideohjeen, jonka mukaan vakavasti sairaat potilaat saavat käyttää kannabista lääkkeeksi. 82% New Yorkin asukkaista kannattaa kannabiksen lääkekäytön laillistamista mutta viihdekäytön kannatuksesta ei ole erillisiä tietoja.
Oregonissa laillistamista ajetaan sekä kansalaisaloitteella että lainsäätäjiä lobbaamalla. Vuoden 2012 aloite kaatui huonoon valmisteluun ja nyt aktivisteilla on uusi hanke nimeltään New Approach Oregon, jolle etsitään varakkaita tukijoita. Oregon on laillistanut kannabiksen lääkekäytön, dekriminalisoinut muun käytön ja laillistamisen kannatus on 57%.
Rhode Island voi myös laillistaa seuraavassa aallossa. Osavaltiossa ei ole kansalaisaloitetta mutta aktivistit uskovat lainlaatijoiden toteuttavan enemmistön eli 52%:n tahdon laillistaa viihdekäyttö.
Pääkaupunki Washington D.C. ei ole osavaltio mutta kannabiksen lääkekäyttö on laillista ja sen odotetaan dekriminalisoivan viihdekäyttö vielä tämän vuoden alussa. Kaupungin valtuustossa on käsitelty laillistamisaloitteita aiemminkin mutta niistä ei ole äänestetty. 63% asukkaista kannattaa laillistamista ja aktivistit ovat viemässä laillistamisaloitteen välivaaleihin myös tämän vuoden marraskuussa.
Asennemuutos näkyy uutisissa
Coloradon kauppojen aukaisemisen jälkeen pilalehti Daily Currant julkaisi perinteisen näköisen kohu-uutisen kannabiksesta, jonka mukaan ensimmäisenä päivänä olisi kuollut jo 37 ihmistä kannabiksen yliannokseen.
Ruotsin oikeusministeri Beatrice Ask kiirehti kommentoimaan sitä omaan Facebook-profiiliinsa ”Tyhmää ja surullista. Ensimmäinen tekemäni aloite puolueemme nuorisojärjestössä oli nimeltään ”Krossa knarket”. Tässä asiassa käsitykseni ei ole muuttunut lainkaan”.
Vielä pari vuotta sitten tiukka ja moralistinen ruotsalainen huumepolitiikka toimi esikuvana Yhdysvaltain tiukalle linjalle. Nyt kansa nauraa sen edustajalle. Mm. Huffington Post, Washington Post ja Britanniassa The Guardian liittyivät naurukuoroon. Tähän ei auttanut edes Askin lehdistösihteerin epätoivoinen yritys selittää ministerin tuominneen sarkami vakavalla asialla. Askin tapaus nosti julkisuuteen sen, minkä USA:n kansalaisten enemmistö jo hyvin tietää: kieltolaille ei ole järkeviä perusteita.
CNN:n toimittaja Randi Kayen tutustumiskierroksesta Denverin kannabiskauppoihin on sen sijaan tullut hitti sosiaalisessa mediassa. Kayen lähtee mukaan limusiinilla tehtävälle turistikierrokselle, jonka aikana käydään neljässä kaupassa ja välillä mässyillä. Ruotsin oikeusministerin ja CNN:n toimittajan asennoituminen on aivan eri vuosituhansilta. Vuoden 2014 alku on selvä kulminaatiopiste kannabiksen laillistamisessa.
Uusi kansalaisaloite kannabiksen dekriminalisoimiseksi on avattu. Tätä versiota työstämässä on ollut yli 40 henkilöä, ja sen perustelut ovat pitkät ja vakuuttavat. Nähtäväksi jää onko Coloradosta lähtenyt lumivyöry ja Uruguaysta mutavyöry, joiden vaikutukset näkyvät jo Suomessakin.
Huumevalistuksen mukaan nykyajan kannabis ei ole samaa, mitä isät ja äidit polttivat nuoruudessaan. Tämä pätee erityisesti libanonilaislaatuihin, joiden tuotantohuippu oli Libanonin sisällissodan aikoihin 1975 - 1990. Libanonilainen hasis on palaamassa markkinoille, koska naapurimaa Syyrian sisällisota vie viranomaisten resurssit muualle.
Libanonilainen kannabiksen kasvattaja Abu Sami myhäilee tyytyväisenä, koska naapurimaa Syyrin sisällissota on halvaannuttanut Libanonin viranomaiset ja läheistä rajaa ei valvo kukaan.
”Tämän vuoden sato on ollut runsas ja virkamiehet ovat jättäneet meidät rauhaan, koska heillä on muuta puuhaa”, Abu Sami kertoo asuinalueellaan Bekaan laaksossa Libanonin itäosassa. Aiemmin Libanonin armeija laskeutui vuosittain laaksoon tuhoamaan osan sadosta mutta tänä vuonna sato on saanut kukkia rauhassa. Alueella on pitkä ja vuotava raja Syyrian kanssa ja sen hallituksen rinnalla taisteleva libanonilainen shiia-järjestö Hizbollah pitää laaksoa tukikohtanaan.
Sadonkorjuun jälkeen kannabiskasvit kerätään kyliin kuivattavaksi ja edelleen hasikseksi jalostettavaksi.
Sisällissodan aikana 1975 - 1990 libanonilainen hasis, hyvästä laadustaan tunnettu ”liba”, tuotti satoja miljoonia dollareita vuosittain. USA:n painostamana Libanonin armeija hävitti tuhansia hehtaareja kannabisviljelmiä.
Viljelijät ovat tarttuneet usein aseisiin elinkeinoaan puolustaessaan ampuen vuonna 2012 mm. kranaatinheittimellä satoa tuhoamaan tulleita joukkoja ja vaatineet perinteisen kulttuurinsa laillistamista. Tänä vuonna armeijasta ei ole näkynyt merkkiäkään.
”Valtiovallalla on ongelmia Syyrian tilanteen takia eikä se halua tänne toista rintamaa. Muuten he olisivat täällä koko voimallaan”, yksi kyläläisistä selittää tilannetta.
Hallituksen virkamies tunnustaa saman.
”Tänä vuonna emme tuhonneet viljelyksiä ja Syyrian kriisi oli tässä tärkein tekijä”, huumeiden vastaisesta taistelusta vastaavan toimiston johtaja Joseph Skaff myöntää.
Konflikti ja laiton huumekauppa ruokkivat toisiaan
Libanonin epävakaisuus on ollut siunaus kannabisteollisuuden työntekijöille. Syyria on korvannut rajavalvontajoukot armeijan joukoilla estääkseen aseiden ja taistelijoiden tunkeutumisen alueelle eikä niillä ole aikaa partioida raja-alueilla. Syyrian raja ylitetään yhä useampia reittejä.
”Nykyään kaikki pääsee läpi, koska Syyrian puolella vallitsee kaaos. Missä raivoaa sota, siellä huumeet viihtyvät”, Abu Sami runoilee viitaten lattialla olevaan kannabiskasaan.
Maanviljelijöiden mukaan paikallinen ja ulkomainen kysyntä on noussut yli 50% edellisvuodesta suurimman osa sadosta päätyessä Syyriaan. Syyrialaiset kauppiaat ostavat 30 - 100 kilon eriä vietäväksi edelleen naapurimaihin. Syyriasta on tullut Eurooppaan suuntautuvan kansainvälisen laittoman huumekaupan keskus.
”Turkista myydään eurooppalaisille salakuljettajille, ja Irakista ja Jordaniasta puolestaan Persian lahden maihin. Vaikka kaupassa on riskejä niin 40 gramman erä maksaa 20 dollaria Libanonissa, Syyriassa jo 100 dollaria ja Turkissa 500 dollaria. Syyriassa taistelijat ostavat pieniä määriä myös omaan käyttöön”, Abu Sami analysoi kauppaketjua.
Hinnat ovat olleet korkeita mutta tämän vuoden runsas sato on painanut niitä alas, jopa puoleen edellisvuoden 1000 dollarin kilohinnasta.
Kukaan ei halua kommentoida Hizbollahin osuudesta. Virallisesti se vastustaa huumekauppaa mutta arvostelijoiden mukaan se katsoo kaupankäyntiä läpi sormien yhdellä vahvimmista kannatusalueistaan.
Kannabiksen tuotanto vetää puoleensa paljon syyrialaisia työntekijöitä, jotka tulevat pyörittämään kasveista hartsia erottelevia koneita 12 tunnin työvuoroissa.
”Sodan takia syyrialaiset määrä täällä on kaksinkertaistunut. Tämä on tuottoisaa työtä”, Alepposta kotoisin oleva Ibrahim kertoo. Hän ansaitsee 33 dollaria päivässä tehtyään edellisessä työpaikassaan Beirutin markkinoilla vain 13 dollaria.
”Tällä sadolla elättää koko perheen”, tilittää puolestaan kolmen lapsen isä Afif, jonka kaksi hehtaaria tuottavat kymmeniä tuhansia dollareita vuodessa. Ahkerimmat salakuljettajat yltävät yli miljoonan dollarin vuosiansioihin.
”Näissä olosuhteissa kukoistaa vain kannabis. Se on Jumalan lahja. Voimmeko vastustaa Jumalaa?”, Abu Sami tivaa virnistäen.
Coloradon kannabiskauppojen aukaisemisen jälkeen pilalehti Daily Currant julkaisi perinteisen näköisen huumekohu-uutisen, jonka mukaan ensimmäisenä päivänä olisi kuollut jo 37 ihmistä kannabiksen yliannokseen. Ruotsin oikeusministeri Beatrice Ask kiirehti kommentoimaan sitä omassa Facebook-profiilissaan:
2. Vankilalaitos. Yhdysvalloissa vankimäärän kasvu ja vankilabisneksen perustaminen sattuivat samaan aikaan eikä kyseessä ollut sattuma vaan presidentti Reaganin kaudella alkanut huumesodan määrätietoinen militarisointi. Vankilayritykset käyttävät voitoistaan miljoonia dollareita poliitikojen lobbaamiseen ja ovat luoneet etujärjestöjä ajamaan huumelakien ankaroittamista.
Sunnuntaina New Yorkerissa julkaistussa haastattelussa presidentti Obama kertoo, ettei kannabis ole kovin terveellistä, mutta se ei ole kuitenkaan niin haitallista kuin väitetään.
Torinon kaupunginvaltuusto hyväksyi tiistaina 14.1. lakialoitteen, joka dekriminalisoi kannabiksen käytön. Kaupunginvaltuusto lähetti Italian parlamentille viestin, jossa lausutaan: ”Tämä laki merkitsee muutosta kieltolain rakenteista kohti politiikkaa, jonka puitteissa mietoja huumeita ja varsinkin kannabista voidaan tuottaa ja myydä laillisesti”.
CNN:n saama tulos on jo toinen mielipidemittaus, joka todistaa aikojen muuttuneen Yhdysvalloissa. 55% mittaukseen osallistuneista kannatti laillistamista ja vain 44% vastusti laillistamista. Sama mittaus osoittaa enemmistön myös näkevän kannabiksen käytön moraalisesti hyväksyttävänä. Syksyllä Gallupin tekemä mittaus osoitti 
”Lakialoitteella on tarkoitus ottaa kannabiksen myynti pois laittomilta markkinoilta ja tehdä siitä kunnollinen veroja tuottava liiketoiminta. Kieltolain korvaaminen verotus- ja valvontajärjestelmällä kohentaa Alaskan taloutta luomalla työpaikkoja ja tuottamalla kassavirtaa osavaltiolle”, aloitteen yksi puuhamies Tim Hinterberger täsmentää.
Ruotsin oikeusministeri Beatrice Ask kiirehti kommentoimaan sitä omaan Facebook-profiiliinsa ”Tyhmää ja surullista. Ensimmäinen tekemäni aloite puolueemme nuorisojärjestössä oli nimeltään ”Krossa knarket”. Tässä asiassa käsitykseni ei ole muuttunut lainkaan”. 
Libanonilainen kannabiksen kasvattaja Abu Sami myhäilee tyytyväisenä, koska naapurimaa Syyrin sisällissota on halvaannuttanut Libanonin viranomaiset ja läheistä rajaa ei valvo kukaan.
Maanviljelijöiden mukaan paikallinen ja ulkomainen kysyntä on noussut yli 50% edellisvuodesta suurimman osa sadosta päätyessä Syyriaan. Syyrialaiset kauppiaat ostavat 30 - 100 kilon eriä vietäväksi edelleen naapurimaihin. Syyriasta on tullut Eurooppaan suuntautuvan kansainvälisen laittoman huumekaupan keskus.
Blogitekstit (Atom)