Vieraskynä Kannabiksen kontrollointiin tarvitaan monia keinoja
Joidenkin tekojen rangaistavuudesta luopuminen ei välttämättä merkitse huumeen laillistamista.
Suomessa on vireillä kansalaisaloite kannabiksen dekriminalisoimiseksi. Sen mukaan kannabiksen käytön, hallussapidon ja kasvatuksen rangaistavuudesta pitäisi luopua, jos kannabis on tarkoitettu omaan käyttöön.
Kansalaisaloitteen taustalla on monia yhteiskunnallisia, oikeudellisia ja sosiaalisia perusteita. Tutkimusten mukaan kannabiksen käyttö ja kotikasvatus ovat lisääntyneet. Kannabista ovat kokeilleet sadattuhannet suomalaiset: esimerkiksi 25–34-vuotiaista miehistä 15 prosenttia on käyttänyt kannabista viimeksi kuluneen vuoden aikana.
Käytön laajuutta kuvaa myös se, että viime vuonna takavarikoitiin ennätysmäärä kannabiskasveja, 23 000 kappaletta.
Dekriminalisointi ja depenalisointi pitää erotella toisistaan. Dekriminalisoinnilla tarkoitetaan tietyn menettelyn sallimista luopumalla sen rikosoikeudellisesta rangaistavuudesta. Depenalisointi tarkoittaa, että menettelyä pidetään yhä oikeudellisessa mielessä rikoksena, mutta rikosoikeudellisia rangaistuksia ei käytetä.
Huumeita koskevat asenteet ovat lieventyneet, mutta tutkimusten mukaan suuri osa suomalaisista suhtautuu huumeisiin yhä kielteisesti. Myös poliittisessa keskustelussa pidetään kiinni tiukasta linjasta. Depenalisointi onkin dekriminalisointia realistisempi tapa säännellä kannabiksen käyttöä.
Jo nykyisessä rikosoikeusjärjestelmässä kannabiksen käytöstä, hallussapidosta omaa käyttöä varten ja kannabiksen kasvatuksesta voidaan jättää rangaistus antamatta. Poliisia, syyttäjää ja tuomareita on kuitenkin kritisoitu siitä, että rangaistuksesta luopumista koskevia säännöksiä ei ole sovellettu riittävän laajasti ja soveltamiskäytännöt ovat olleet epäyhtenäisiä.
Käytäntöä on tosin jo yhdenmukaistettu tarkentamalla rikosoikeudellisia säännöksiä ja ohjeistamalla poliisia ja syyttäjiä aiempaa paremmin.
Rikoslaki ei ole täysin johdonmukainen. Kannabiksen käyttö ja hallussapito omaa käyttöä varten on rangaistavaa huumausaineen käyttörikoksena, kun taas kannabiksen viljely täyttää automaattisesti huumausainerikoksen tunnusmerkit. Näiden rikosten rangaistusasteikko on erilainen.
Rangaistuksen ankaruuteen vaikuttaa siten sattumanvaraisesti, jääkö ihminen kiinni käyttäessään itse kasvattamaansa kannabista viljelyn päätyttyä vai kesken viljelyn, jolloin rangaistus on ankarampi.
Vaikka lainsäätäjä on korostanut rangaistukselle vaihtoehtoisia seuraamuksia, tilastojen mukaan rangaistuksesta luopuminen ei ole huumausainerikoksissa yleistä.
Vähäisistä huumausainerikoksista voitaisiin antaa enemmän huomautuksia ankarampien seuraamusten sijaan. Tällöin poliisin voimavaroja voitaisiin keskittää vakavien rikosten tutkimiseen. Vaihtoehtoisiin seuraamuksiin kuuluvat myös alaikäisille järjestettävät puhuttelutilaisuudet. Niitä voisi olla enemmän. Lisäksi täysi-ikäisillä huumeidenkäyttäjillä on mahdollisuus välttyä sakolta hakeutumalla hoitoon.
Kansalaiset, viranomaiset ja poliitikot näyttävät suhtautuvan suopeasti huumeidenkäyttäjien hoidon lisäämiseen. Myös kansainvälisten tutkimusten mukaan hoidot kannattaa ottaa poliisin, syyttäjien ja tuomareiden keinovalikoimaan.
Suomalaisen huumepolitiikan kontrollia painottava linja on lähtenyt siitä, että rikoksesta pitäisi aina seurata rangaistus.
Hallitus on tehnyt eduskunnalle syyteneuvottelua ja syyttämättä jättämistä koskevan esityksen. Se sisältää muutosehdotuksen, jolla murretaan rangaistuksen merkitystä korostavaa ajattelumallia.
Syyttämättä jättäminen ei tarkoittaisi kannanottoa henkilön syyllisyyteen. Sen sijaan rangaistuksesta luovuttaisiin erilaisten kohtuuteen ja tarkoituksenmukaisuuteen liittyvien syiden perusteella.
Ehdotettu muutos tukisi käytäntöä, jossa rangaistukset eivät olisi ensisijainen yhteiskuntapolitiikan keino. Kannabiksen käytön, hallussapidon ja kasvatuksen sääntelyyn tarvitaan monipuolista keinovalikoimaa, jossa hyödynnetään eri ammattiryhmien osaamista.
Jussi Tapani ja Heini Kainulainen
Tapani on rikosoikeuden professori ja Kainulainen kriminologian dosentti Turun yliopistossa.
Uruguayssa sekä Coloradon ja Washingtonin osavaltioissa on aloitettu huumesodan purkaminen laillistamalla kannabiksen käyttö, kasvatus ja myynti. Useissa maissa suunnitellaan ja hyväksytään lakialoitteita huumepolitiikan järkevöittämiseksi vastaamaan tieteellisten tutkimusten antamia tuloksia ja täyttämään YK:n ihmisoikeusjulistuksen vaatimuksia. Suomessa kerätään paraikaa allekirjoituksia kannabiksen käytön dekriminalisoivan lakialoitteen saamiseksi eduskunnan käsittelyyn.
Turun seudun kannabisyhdistystä, Tusky, perustettaessa vuonna 2009 näytti siltä kuin rankaisemiseen perustuva huumepolitiikka, huumesota, olisi ikuinen, huumelait kirjoitettu kiveen ja huumehaukat koskemattomia. Vuonna 2011 aloitti toimintansa maailman huippujohtajien perustama järjestö Global Commission on Drug Policy, jonka vaatimukset ovat samat kuin Tusky:n sekä lukuisten muiden kannabiksen laillistamista vaativien kansalaisjärjestöjen esittämät tavoitteet. (http://www.tusky.fi/uutiset/172-kansainvaelisen-komission-raportti-levitti-kieltolakikritiikin-valtamediaan)
Keskustelu kannabiksen laillisesta asemasta sekä yleensä rankaisemiseen perustuvan huumepolitiikan muutoksesta on noussut korkealle tasolle kansainvälisesti. YK:n huumevalvontabyrokratian kokous keväällä 2014 oli osoitus huumesodan takana olleen yksimielisyyden murtumisesta kansainvälisellä tasolla. (http://www.tusky.fi/uutiset/612-qkaeyttaejien-rankaiseminen-on-hyoedytoentaeq)
Coloradon osavaltio aloitti ensimmäisenä maailmassa laillisen kannabiskaupan vuoden 2014 alussa. USA:ssa tehdyt mielipidemittaukset ovat toistuvasti osoittaneet kansalaisten enemmistön kannattavan kannabiksen laillistamista. Kyse ei ole enää väittelystä, mikä päihde olisi paras tai haitallisin. USA:ssa kansalaisten pieni vähemmistö käyttää kannabista mutta selkeä enemmistö kannattaa turhan ja ylettömän kalliin huumesodan lopettamista. (http://www.tusky.fi/uutiset/616-kannabis-laillista-viidessae-vuodessa)
Kansalaiset ja päättäjät kautta maailman ovat alkaneet huomaamaan sen tosiseikan, että huumepolitiikkamme aiheuttaa huumeongelmia, rapauttaa ihmisoikeudet ja korruptoi yhteiskuntia. Vuoden 2014 alku tulee jäämään historiaan tämän rankaisemiseen perustuvan huumepolitiikan käännekohtana.
Nykyinen politiikka aiheuttaa runsaasti ihmisoikeusrikoksia ilman että kannabiksen käyttö tai kasvatus olisivat vähentyneet. Uutiset osoittavat kehityksen olevan päinvastainen. Viime vuonna poliisi takavarikoi Suomessa 23 000 kannabiskasvia luvun ollessa sitä edeltävänä vuonna 18 000. Käytännössä tämä tarkoittaa tuhansia kotietsintöjä, pidätyksiä ja rangaistuksia vuodessa.
Turun seudun kannabisyhdistys kannattaa kannabiksen laillistamista niin, että sen tuotantoa ja myyntiä valvotaan ja verotetaan. Tämä mahdollistaa ikärajojen ja tuotteen laadun valvonnan sekä uskottavan tiedottamisen päihteiden hyödyistä ja haitoista.
Turun seudun kannabisyhdistys kannattaa myös vireillä olevaa kansalaisaloitetta kannabiksen käytön dekriminalisoimiseksi niin että käytöstä ja hallussapidosta ei enää rangaistaisi ketään. Voimassa oleva lainsäädäntö jo sallii tämän ilman että tarvitsee säätää uusia lakeja.
Käyttäjien rankaisematta jättäminen on ollut lainsäätäjien tahtona ja se olisi myös oikeusperinteemme mukaista, mutta virkavalta on tässä asiassa toiminut omavaltaisesti. Tarkoitus on pyhittänyt kaikki keinot kuten Helsingin huumepoliisin johtajan Jari Aarnion tapaus osoittaa.
Turun seudun kannabisyhdistys kehottaa kaikkia ihmisoikeuksista ja järkevästä huumepolitiikasta kiinnostuneita ottamaan osaa kansainvälisenä kannabismarssipäivänä lauantaina 3.5.2014 mielenosoitukseen järkevämmän kannabispolitiikan puolesta.
Mielenosoitus alkaa lauantaina 3.5. kello 14.00 Puolalanpuistosta ja päätyy Vartiovuoren puistoon.
Helsingissä paikka on Hesperian puisto kuten monena vuonna aikaisemminkin. Kokoontuminen tapahtuu klo 14.00 parisataa metriä Oopperan suuntaan Finlandia talosta. Marssin reitti on: Hesperianpuisto-Mannerheimintie-Eduskuntatalo-Eteläespa-Fabianinkatu-Aleksi-Mikonkatu-Kaivokatu-Postikatu-Mannerheimintie-Hesperianpuisto
Hesperian puistossa on puheita ja muuta ohjelmaa. Sanakin on vapaa, jos joku osallistuja haluaa sanoa jotain.
Turussa marssi lähtee Puolalanpuistosta taidemuseon vierestä kello 14.00. Lisätietoja TuSKY:n sivuilta (http://www.tusky.fi).
Hamppumarssien järjestäminen ei suju ihan itsekseen. Vapaaehtoisia tarvitaan! Jos haluat auttaa tavalla tai toisella, ota yhteyttä.
Sankoin joukoin hamppumarsseille! Omia kylttejä saa ja on toivottavaakin tuoda kuten ennenkin.
Tiedotusvälineet uutisoivat kannabiksen aiheuttavan aivomuutoksia vaikka itse tutkimus ei sitä edes pyrkinyt todistamaan eikä tutkijaryhmän jäsen näin väitä. Kehittynyt neurotutkimus sen sijaan antaa lisätodisteita ns. itselääkintähypoteesille kannabiksen käytön selittämisessä.
Muun muassa Fox News, Ruotsin yleisradio ja suomalainen Tiede.fi levittävät uutista, jonka mukaan kannabiksen viihdekäyttö vahingoittaa aivoja. Tämä uutinen perustuu Journal of Neuroscience -tiedelehdessä julkaistuun tutkimukseen, jossa 40:n koehenkilön aivot tutkittiin magneettikuvauksella.
Koehenkilöiksi valittiin täysin terveitä ihmisiä, joista puolet olivat kannabiksen ns. viihdekäyttäjiä ja puolet eivät olleet käyttäneet lainkaan kannabista. Nämä kaksikymmentä kannabista satunnaisesti käyttävää viihdekäyttäjää olivat siten lääkäreiden ja psykiatrien tutkimuksen mukaan terveitä ja normaaleja kansalaisia.
Tutkimuksessa koehenkilöiden aivot kuvattiin kerran ja tutkijat löysivät kannabista käyttäneiden aivoista lieviä poikkeamia verrattuna kannabista käyttämättömiin. Kuvauksesta ei kuitenkaan voida tehdä syy-seuraus päätelmiä, koska kuvauksia ei oltu tehty ennen ja jälkeen kannabiksen käytön aloittamisen. Koeryhmä oli myös niin pieni, ettei siitä pysty vetämään laajoja yleistyksiä. Silti huumesotaan ehdollistuneet tiedotusvälineet suorittivat mielikuvituksellisen hyppäyksen suoraan perinteiseen reefer-madness johtopäätökseen.
”Näin yhden lööpin, jossa kerrottiin ”Marihuana muuttaa aivoja” ja voihkaisin, että emmehän me tuota sanoneet”, tohtori Jodi Gilman tilittää PolicyMic -lehdelle antamassaan haastattelussa.
”Johtopäätöksemme olivat hyvin varovaisesti laadittuja, emmekä sanoneet lainkaan, että marihuana olisi aiheuttanut muutoksia. Tiedotusvälineet välittivät tämän mielikuvan lööpeissään mutta tutkimuksemme ei kerro mitään kausaliteetista”, Gilman jatkaa.
Tutkimus oli hyvin perinteinen eli otetaan ryhmä ihmisiä ja tarkastellaan, kuinka he eroavat toisesta ryhmästä. Ei sen enempää. Tutkimukseen osallistuneet kannabiksen käyttäjät olivat aloittaneet käyttönsä 14 ja 18 ikävuoden välissä keskiarvon ollessa 16,6 vuotta.
Viihdekäytön määrittely oli hyvin väljä, koska yksi koehenkilö käytti viikossa peräti 30 jointtia. Tällaista käyttöä on vaikea luonnehtia enää satunnaiskäytöksi vaikka uutisoinnissa haluttiin antaa vaikutelma, että jopa satunnaisesti tapahtuva viihdekäyttö aiheuttaa aivomuutoksia.
Aivokuvauksessa koehenkilöiltä löydettiin rakenteellisia eroja nucleus accumbensin ja amygdalan alueilta, joiden arvellaan liittyvän motivaation ja emootioiden kokemiseen.
”Tärkein tuloksemme on se, että näiden kahden ryhmän aivoalueilla on eroja. Mutta me emme voi sanoa, ovatko erot kausaalisia ja liittyvätkö ne aivojen toimintaan tai henkilöiden käyttäytymiseen”, Gilman täsmentää.
Näille eroavuuksille voidaan etsiä erilaisia selityksiä. Ehkä aikaisin kannabiksen käytön aloittaneilla ihmisillä on luonnostaan eroja aivoissa toisiin verrattuna. Ehkä aivojen rakenteelliset erot eivät selitä hyviä eivätkä huonoja vaikutuksia. Tällaisten selvittäminen vaatii lisää tutkimusta ja se onkin Gilmanin tutkimusryhmän tavoite.
Kirsikan poimintaa laillistamista vastaan
Aivomuutokset eivät tarkoita samaa kuin älylliset puutokset. Tässä tutkimuksessa otettiin aivokuvia eikä tutkittu koehenkilöiden ongelmaisuutta tai vajavuuksia. Koehenkilöiksi valittiin nimenomaan terveitä henkilöitä eli riippumatta heidän aivoalueiden rakenteellisista eroista olivat koehenkilöt tutkitusti normaaleja ja terveitä ihmisiä.
Huumevalistuksessa on perinteisesti sotkettu syitä ja seurauksia ja siksi kyseiseen tutkimukseen on ollut helppo tarttua. Kyseinen tutkimus ei osoita todettujen eroavuuksien olevan kannabiksen käytön seurausta. Tämä tutkimus ei varsinkaan tue sitä, että näitä ihmisiä pitäisi rangaista kannabiksen käytöstä.
Tiede.fi on ennenkin kunnostautunut epätieteellisessä kirsikan poiminnassa uutisoidessaan kannabiksesta. Tämä on ollut huumesodan perinteinen tapa suhtautua tieteelliseen tutkimukseen ja sen uutisointiin. Kyseessä on pipopää-asenteeksi luonnehdittava uutisten valikointi: toimittajat valitsevat kieltolakia tukevia tutkimuksia ja selittävät niitä kansalaisille omista asenteistaan käsin.
Ruotsin yleisradion, Svt, haastattelema Thomas Lundqvist on tunnettu kannabiksen vastustaja Ruotsissa, jonka asiantuntemusta ovat Suomessa käyttäneet mm. IHRY ja huumepoliisi. Svt paljastaa, että tutkimuksen rahoittaja oli USA:n liittovaltion National Institute on Drug Abuse, NIDA, joka on perinteisesti rahoittanut kannabiksen haittojen tutkimusta mutta kieltäytynyt rahoittamasta mm. sen lääkekäytön tutkimusta.
Lundqvist arvioi tutkimuksen olevan ”vastahyökkäys” vallitsevaa mielipidettä vastaan USA:ssa
”Käsitykseni mukaan NIDA suuntaa tutkimuksensa kannabiksen laillistamista ja dekriminalisointia vastaan”, Lundqvist arvioi.
Kannabiksen laillistuessa on erittäin tärkeää tutkia kannabiksen vaikutuksia objektiivisen tieteellisesti ja uutisoida saatuja tuloksia luotettavasti. Huumesodan tuottama propaganda on luonut vääriä mielikuvia päihteiden ja huumeiden haitoista aiheuttaen kansanterveydellisiä vaurioita.
Kannabisreseptoreiden geneettinen vaihtelu ja koettu onnellisuus
PlosOne -tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin ihmisten aivoissa olevien kannabinoidireseptori CB1:n geneettisen vaihtelun ja ihmisten kokeman onnellisuuden yhteyttä. Onnellisuudella viitataan sekä väliaikaiseen tunnetilaan että suhteellisen muuttumattomaan olotilaan, jotka ovat suhteessa toisiinsa.
Aikaisempien tutkimusten mukaan onnelliset ihmiset arvioivat tunnetilansa muita positiivisemmin kokiessaan myönteisiä tapahtumia. Kannabinoidireseptori CB1 on aiemmassa aivokuvantamistutkimuksessa liitetty herkkyyteen positiivisille tunneärsykkeille. Tästä johdettuna tässä tutkimuksessa arveltiin CB1:n vaihtoehtoisten muotojen eli reseptorin DNA:n vaihtoehtoisten emäsparien liittyvän onnellisuuden eri ilmenemismuotoihin.
Tutkimus antoi tukea tälle hypoteesille. Toisen CB1 vaihtoehtoisen muodon omaavat koehenkilöt ilmaisivat enemmän subjektiivisia onnellisuuden kokemuksia kuin toisen omaavat. Itselääkintähypoteesi selittäisi tämän tutkimuksen perusteella kannabiksen käyttöä paremmin kuin huumesodan perustana oleva käsitys aineiden aiheuttamasta riippuvuudesta.
Kannabiksen laillistamisen vastustajat väittävät kannabiksen käytön riistäytyvän käsistä sen laillistuessa. Tämä väite ei perustu mihinkään eikä se ole toteutunut ainakaan Hollannissa, missä kansalaisilla on jo vuosikymmeniä ollut mahdollisuus käyttää kannabista rajattomasti.
Ohessa otos neuropsykologisesta tutkimuksista, jotka huumesodan ehdollistamat toimittajat ovat sivuuttaneet:
Kristillisten kirkkokuntien johtajat Yhdysvalloissa vetoavat pääsiäisjulistuksessaan uskovaisiin ja muihin kansalaisiin huumesodan aiheuttaman kärsimyksen lopettamiseksi. Uskonjohtajat valitsivat pääsiäisen julistuksensa ajankohdaksi, koska tällöin juhlitaan syntien anteeksiantamista, uudelleensyntymää ja ylösnousemusta.
”Uskontokuntien hengellisinä johtajina olemme velvoitettuja kohentamaan yhteiskuntamme haavoittuvimpien yksilöiden ja yhteisöjen elämäntilannetta sekä auttamaan heidän inhimillisten ominaisuuksiensa toteuttamisessa. Tämä on merkinnyt yhä enemmän joukkomittaisen vangitsemisen aiheuttamien vaikutusten korjaamista ja ehkäisemistä - ja siten valtiomme väärin perustein käymän huumesodan aiheuttamien haavojen parantamista”, julistuksessa todetaan aluksi.
”Se risti, johon me uskonjohtajat hartaasti pyydämme kaikkia tarttumaan, on tämä epäoikeudenmukainen ja moraaliton huumesota ja köyhien ihmisten massavangitseminen. Varsinkin köyhien ja värillisten nuorien aikuisten tulevaisuus tuhotaan tämän takia heidän elämänsä kriittisissä vaiheissa”, Samuel WeWitt Proctor Conference -järjestöä edustanut pastori John E. Jackson vetosi lehdistötilaisuudessa.
”Jeesuksen esimerkki kehottaa meitä vastustamaan huumesotaa, jonka takia Yhdysvalloista on tullut eniten omia kansalaisiaan vangitseva valtio koko maailmassa. Yhdysvalloissa asuu 5 % maapallon väestöstä, mutta vankiloissamme on 25 % kaikista maailman vangeista”, lausui puolestaan Metropolitan Interdenominational Church -kirkkokunnan pastori Edwin Sanders.
Julistuksessa esitetään kolme suositusta:
1. Poistakaa hallussapidon kriminalisoiva lainsäädäntö ja korvatkaa se politiikalla, jossa huumeiden käyttöä arvioidaan terveydenhoidon näkökulmasta ja tarjotaan tutkittuun tietoon perustuvia hoitomuotoja.
3. Lopettakaa sellainen politiikka, joka riistää epäoikeudenmukaisesti rikosrekisterimerkinnän varjolla ihmisiltä heidän perusoikeudet ja tulevaisuuden mahdollisuudet.
As faith organizations and religious leaders, we are committed to bettering the lives and realizing the human potential of society’s most vulnerable individuals and communities. More and more, this means addressing the consequences of mass incarceration and preventing those to come – and thus healing the many wounds of our nation’s misguided war on drugs.
When it comes to drugs, we should focus on the goals we agree on: protecting our kids, protecting public safety, and preventing and treating drug abuse and addiction. We join together to ask you to repeal policies that unnecessarily criminalize millions of people and place a vastly disproportionate burden on poor and black communities – and to replace those policies with just, effective and evidence-based approaches.
The United States imprisons more people than any other nation in the world – thanks in large part to the war on drugs. In 2012, there were more than 1.5 million drug arrests in the U.S., the vast majority for mere possession. The destructive effects of mass criminalization on communities across the country – particularly communities of color – cannot be overstated.
Approximately 2.7 million children are growing up in American homes where one or more parents are incarcerated. One in nine black children has a parent behind bars. Two-thirds of these parents are incarcerated for nonviolent offenses, primarily drug law violations.
And the cycle of punishment does not stop after incarceration ends. The effects of a conviction roll on and on – including the denial of child custody, voting rights, employment, business loans, trade licensing, student aid and other forms of public assistance. Criminal records are also used as a basis to deport legal residents and to bar other noncitizens from visiting the U.S. Through these draconian policies, we have created a permanent under-class of millions of Americans – with major implications for American democracy. More than 5.5 million people are disenfranchised due to a criminal record – including nearly 1 in 13 black people of voting age.
We urge you to re-evaluate our current policies and call for the repeal of these counterproductive laws. Guided by principles of compassion, justice and fairness, we make the following recommendations:
1. Repeal laws that criminalize drug possession and replace them with policies that expand access to effective health approaches to drug use, including evidence-based drug treatment.
2. Eliminate policies that result in racially disproportionate arrest and incarceration rates.
3. End policies that unjustly exclude people with a record of arrest or conviction from key rights and opportunities.
Despite our diversity, we are guided by our religious principles to serve those in need and give voice to those who have been marginalized and stigmatized by unjust policies. We cannot sit silently while a misguided war is waged on entire communities, ostensibly under the guise of combating the very real harms of drug abuse. The war on drugs has become a costly, ineffective and unjust failure. Our people deserve better.
We urge, in the strongest terms, a complete rethinking of U.S. drug policies – and we believe the recommendations outlined in this letter are a good place to start the conversation.
This Easter Sunday, and in light of our current realities, we, leaders of faith call for a rebirth and resurrection of communities burdened by the harms of injustice oftentimes masquerading under of the guise of law and order and criminal justice.
Yhdysvalloissa jopa kannabiksen laillistamisen vastustajat näkevät sen väistämättömänä. Vertailu alkoholiin tai tupakkaan ei ole ainoa selitys tälle suosion nousulle vaan kansalaiset vaativat koko huumepolitiikan muuttamista ihmisoikeuksiin ja oikeudenmukaisuuteen perustuvaksi. Laillistaminen vähentää myös muuta rikollisuutta, mikä entisestään lisää tämän vaihtoehdon suosiota.
Tuoreen helmikuussa suoritetun mielipidemittauksen mukaan amerikkalaisten selvä enemmistö haluaa koko huumesodan lopettamista. Pew Research Center tutkimuslaitoksen suorittaman mittauksen mukaan 54% amerikkalaisista kannattaa kannabiksen laillistamista, 63% kannattaa pakollisten minimirangaistusten poistamista ja 66% kannattaa kaikkien huumeiden käytön rankaisemisen lopettamista.
Suhtautumisessa kannabiksen lailliseen asemaan on parissa vuodessa tapahtunut merkittävä muutos. Vielä neljä vuotta sitten 52% vastusti kannabiksen laillistamista ja 41% kannatti. Nyt asetelma on kääntynyt päinvastaiseksi 54%:n kannattaessa ja 42% vastustaessa. Sekä lääke- että viihdekäytön laillistamista vastustaa enää 16%.
Pewin mielipidemittaus on yksi niistä mittauksista, jotka kaikki osoittavat samaa eli Yhdysvaltain kansalaisten enemmistön siirtymistä kannattamaan kannabiksen laillistamista ja huumepolitiikan suunnanmuutosta. CNN, Gallup, CBS, NBC ja YouGov.com ovat todenneet tämän ratkaisevan muutoksen.
Tämä kannabiksen laillistamisen laaja kannatus on sitäkin merkittävämpää kun ajatellaan, että Yhdysvalloissa vain pieni vähemmistö kansalaisista käyttää kannabista: vuonna 2007 sitä oli kuluneen kuukauden aikana käyttänyt 14,5 miljoonaa ihmistä (5,8%) ja vuonna 2012 18.9 miljoonaa ihmistä (7,3%).
Huumeiden käyttö koetaan edelleen merkittäväksi ongelmaksi (55%) ja jopa kriisiksi (32%) mutta huomattava enemmistö kansalaisista on valmis siirtymään rankaisevasta huumepolitiikasta hoitavampaan suuntaan. Jopa suuri osa kannabiksen laillistamisen vastustajista kannattaa huumepolitiikan suunnanmuutosta: kaikkiaan 75% kansalaisista uskoo kannabiksen käytön ja myynnin tulevan lopulta lailliseksi eli myös laillistamisen vastustajat näkevät muutoksen väistämättömyyden. Tämän mittauksen mukaan myös republikaanien ja yli 65 vuotiaiden keskuudessa enemmistö kannattaa huumepolitiikan muutosta.
Kannabiksen haitattomuuden vertailu alkoholiin ei ole enää relevantti selittäjä tälle muutokselle. Suuri osa kansalaisista pitää alkoholia ja tupakkaa merkittävästi haitallisempina kuin marihuana mutta he ymmärtävät myös huumeongelman olevan huumesodan aiheuttama. Tämä muutos on pysyvämpi kuin päihteiden käytön muotivaihtelut.
Huumesota jatkuu edelleen osavaltioiden, liittovaltion ja paikallisten lakien ja asetusten muodostaman viidakon kätköissä riippumatta mielipideilmaston ratkaisevasta muutoksesta. Vuosittain USA:ssa pidätetään 1,5 miljoonaa ihmistä huumelakien rikkomisesta ja 80% näistä pelkän hallussapidon takia. Joka päivä telkien takana on huumerikoksesta tuomittuina 500 000 vankia, joista 55 000 osavaltioiden vankiloissa hyvin pienten määrien hallussapidosta. Lousianassa voidaan parista jointista langettaa edelleen yli 10 vuoden vankeusrangaistuksia etupäässä afroamerikkalaisille nuorille.
Tämä mittaus tulee myös ratkaisevalla hetkellä. Liberaaleista aina Tea Party’n johtohahmoihin vallitsee nyt yli puoluerajojen ulottuva yksimielisyys siitä, että Yhdysvallat vangitsee omia kansalaisiaan aivan liikaa, aivan liian pitkiksi ajoiksi, verovaroja tuhlaavasti ja rodullisesti epätasa-arvoisesti.
Kannabiksen laillinen myynti tuotti Coloradon osavaltion kassaan helmikuussa jo 3,2 miljoonaa dollaria verotuloja tuoton ollessa tammikuussa 2,9 miljoonaa dollaria. Kesä- tai heinäkuussa Washingtonin osavaltiossa aloitetaan kannabiksen laillinen myynti viihdekäyttöön, ja elokuussa alaskalaiset äänestävät lakialoitteesta, jonka mukaan kannabista valvottaisiin ja verotettaisiin kuin alkoholia. Kahdeksassatoista osavaltiossa sekä pääkaupunki Washington D.C:ssä on vireillä joko kansanäänestyksiä tai kansanedustajien lakialoitteita kannabiksen laillistamiseksi ja kahdentoista osavaltion arvioidaan laillistavan kannabis aivan lähivuosina.
Laillistaminen vähentää rikollisuutta
PLOS ONE tiedelehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan kannabiksen lääkekäytön laillistaminen on vähentänyt rikollisuutta. Yhteys voi kuulostaa haetulta mutta laillistamisen vastustajien ja varsinkin huumesodasta hyötyvien poliisien ja sheriffien viime käden argumentti oli väite siitä, että kannabiksen laillistaminen räjäyttäisi rikollisuuden pilviin.
Väitettä ei ole ikinä perusteltu millään mutta kriminologian apulaisprofessori Robert Morris Teksasin yliopistosta kuunteli aikansa väitettä ja aloitti vuonna 2012 työryhmänsä kanssa tutkimaan asiaa. Tutkimuksessa käytiin läpi 50:n osavaltion rikostilastot vuosilta 1990 - 2006, jona aikana 11 osavaltiota laillisti kannabiksen lääkekäytön.
Tutkimusryhmä selvitti murhien, raiskausten, ryöstöjen, väkivallan, murtojen, varkauksien ja autovarkauksien esiintyvyyttä saadakseen esille laillistamisen vaikutuksen. Yksikään rikosryhmä ei lisääntynyt vaan päinvastoin rikokset jopa vähenivät lääkekäytön laillistamisen jälkeen. Ryöstöihin ja murtovarkauksiin sillä ei ollut vaikutusta.
Seuraavaksi Morrisin ryhmä aikoo seurata Coloradon ja Washingtonin osavaltioiden rikollisuuden kehitystä viihdekäytön laillistamisen jälkeen. Näissäkin osavaltioissa huumesodasta taloudellisesti hyötyneet poliisit ja sheriffit uhkailivat rikollisuuden kasvulla laillistamisen jälkeen. Kolme kuukautta kannabiksen laillisen myynnin alkamisen jälkeen kehitys näyttää täysin päinvastaiselta, ja monet kannabiksen myynnin alunperin kieltäneet kaupungit Coloradossa ovat harkitsemassa politiikkaansa uudelleen.
Kannabiksen laillistamisen aiheuttama rikollisuuden nousu oli laillistamisen vastustajien viimeinen argumentti, mikä ei ole toteutunut. Laillistamisen kannatus tulee entisestään kasvamaan, kun ihmiset huomaavat poliisin resurssien menevän oikean rikollisuuden selvittämiseen ja ehkäisyyn, mikä palvelee kaikkien etuja.
Addiction-tiedelehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan huumepolitiikan ankaroittaminen ei nosta huumeiden hintoja - näinkin ovat sheriffit ja poliisit joskus yrittäneet puolustella kovia otteitaan.
Vaikka kieltolaki nostaa huumeina käytettyjen aineiden hinnat korkeammalle kuin normaalin valvonnan piirissä, ei pidätysten ja takavarikoiden lisääminen enää nosta tätä hintatasoa. Huumesodan teorian mukaan politiikkaa koventamalla saataisiin hinnat nousemaan niin korkeiksi, että ihmiset lopettaisivat huumeiden käytön. Todellisuudessa tämä politiikka on ainoastaan lisännyt inhimillistä kärsimystä ja tuhlannut resursseja vääriin tavoitteisiin.
Poliisit ja sheriffit huumesodan lopettamisen puolella
Yhdysvaltojen lainvalvojien ammattilehti The Officer suoritti oman mielipidemittauksensa, jonka tulos oli yllättävän suosiollinen kannabiksen laillistamiselle. Peräti 66% poliiseista, sheriffeistä ja huumeagenteista kannatti kannabiksen rangaistavuuden lieventämistä ja jopa laillistamista.
Merkittäväksi mielipidevaikuttajaksi nousseen lainvalvojat kieltolakia vastaan -järjestön, LEAP, puheenjohtaja Neill Franklinkertoo kolumnissaan, kuinka lainvalvojien työ ja mielikuva suuren yleisön keskuudessa muuttui rajusti Nixonin julistettua huumesotansa 1970-luvun alussa.
Vielä 1960-luvulla poliisit olivat hyviksiä, jotka nappasivat pahikset pois kadulta tappamasta ja raiskaamasta. Tänään huumesota vie suuren osan poliisien työajasta, ja se on luonut poliisikunnalle ja yksittäisille poliiseille uuden kielteisen mielikuvan.
”Kuvittele, että voisimme korvata jopa lapsille huumeita myyvät diilerit valvotuilla ja luvanvaraisilla liikemiehillä, jotka eivät ikinä uskaltaisi tehdä tuollaista, että voisimme erottaa markkinat siten, että kannabista ostavaa ei kehotettaisi kokeilemaan myös kokaiinia. Laillistaminen ja valvonta eivät ole radikaaleja ajatuksia. Ne ovat itse asiassa sen vastakohtia. Tarkoituksena on tehdä eksoottisen houkuttelevasta asiasta maallisen tavallista."
”Tämä on radikaalia niille rikollissyndikaateille, jotka rahoittavat huumekaupalla kaikkea muuta rikollista toimintaa. Valitettavasti tämä on myös radikaalia niille poliisiliitoille, jotka hankkivat miljardien omaisuuksia takavarikoista ja valtion määrärahoista, minkä takia he keskittyvät vain huumerikollisuuteen muun poliisityön kärsiessä. Kysymys kuuluukin: mikä on sinulle tärkeintä, huumesodan sanelemat ehdot vai sen asuinyhteisön edun ajaminen, jonka suojelemiseksi sinä olet valasi vannonut?” Franklin kysyy työssä olevilta virkatovereiltaan.
Laillista viidessä vuodessa
Kansakunnan enemmistö on jo siirtynyt laillistamisen puolelle mutta aktiivipoliitikoista vielä harva on uskaltautunut siirtymään äänestäjiensä puolelle tässä asiassa. Yksikään virassa oleva kuvernööri tai senaattori ei ole vielä julkisesti kannattanut laillistamista. Tämä on muuttumassa ja kannabiksen laillistamiseen mukaan lähteneet poliitikot ovat saaneet taakseen lisää kannatusta ja voittaneet vaaleja.
Yksi kongressiedustaja uskoo kannabiksen kieltolain loppuvan ennen vuosikymmenen loppua.
”Uskon tämän hässäkän olevan takana viiden vuoden sisällä. Ei ole epäilystäkään siitä, että näemme vielä yhden tai kahden osavaltion laillistavan viihdekäytön vielä tänä vuonna. Kannabiksen lääkekäyttö etenee merkittävästi. Pankkipalvelujen kielto sekä verotukselliset eriarvoisuudet tullaan lopettamaan”, demokraattinen kansanedustaja Earl Blumenauer listaa muutoksen osa-alueita.
20 osavaltiota sekä pääkaupunki Washington D.C. on laillistanut kannabiksen lääkekäytön ja kaksi osavaltiota myös sen viihdekäytön. Kahdentoista arvioidaan laillistavan kannabiksen jossakin muodossa lähivuosina niin että laillisen kannabisneksen liikevaihdon arvioidaan kasvavan 10 miljardiin dollariin vuoteen 2018 mennessä.
Liittovaltio luokittelee kannabiksen edelleen I luokan huumeeksi, mikä aiheuttaa kannabisnekselle tukkukaupalla ongelmia. Taloudellisesti tilanne on hyvin rasittava, koska kannabiksen myyjät eivät pysty vähentämään normaaleja tuotantokustannuksia verotuksessa, minkä takia todellinen verorasite voi nousta jopa 50% - 80%:iin.
Kongressi on kuitenkin hyväksynyt joukon erilaisia lakeja tilanteen korjaamiseksi ja lisäksi vireillä on jälleen lakialoite kannabiksen laillistamiseksi liittovaltion tasolla.
Muutos näkyy myös lääkekäytön tutkimuksessa. Lääkevalvontavirasto, FDA, hyväksyi tutkimuksen, jossa tutkitaan kannabidiolia, CBD, lasten epilepsian hoidossa. Department of Health and Human Services puolestaan hyväksyi tutkimuksen, jossa tutkitaan kannabiksen käyttöä sotaveteraanien posttraumaattisen oireyhtymän hoidossa.
Presidentti Barack Obama allekirjoitti vastikään Farm Bill -lain, joka laillistaa teollisen hampun tuotannon niissä 12:ssa osavaltiossa, joissa tämä on sallittu. Yhä useampi osavaltio onkin nyt laillistamassa kuituhampun kasvatuksen.
Tämä hampun kasvatuksen kieltäminen osana kannabiksen kieltolakia onkin ollut se törkein kieltolain haitta.
”Ihmiset ovat nähneet tämän hamppukeskustelun kautta koko kannabiskeskustelun hölynpölyn, kuinka teollinen hamppu on tahallisesti sekoitettu marihuanan kanssa. Koko kannabiskeskustelu on ollut silkkaa valehtelua kuten I luokan huume, ei lääkekäyttöä, vaarallisempi kuin kokaiini tai metamfetamiini.”
”Hamppu on paras esimerkki siitä, miten väärennetyt tiedot, harhaanjohtaminen ja väärin perustein tehty luokittelu ovat pitäneet koko tätä keskustelua pattitilanteessa vuosikymmeniä”, Blumenauer tilittää.
Rikokset anteeksi
Vuosikymmeniä jatkunut ja väärin perustein käyty huumesota kannabiksen käyttäjiä vastaan on aiheuttanut miljoonia henkilökohtaisia tragedioita ympäri maailman. Kannabiksen laillistamisen myötä on oikeus ja kohtuus, että myös menneisyyden vääryydet korjataan.
Coloradossa vetoomustuomioistuin antoi ratkaisun, jota kannabisaktivistit pitävät käänteentekevänä kannabiksen kieltolain purkamisessa. Vetoomustuomioistuin käytti kansanäänestyksessä voittanutta kannabislakia perusteluna hylätessään jälkikäteen vuonna 2011 langetetun tuomion kannabiksen hallussapidosta.
Vetoomustuomioistuimen tuomarit perustelivat jälkikäteen tehtyä armahdustaan sillä, että ”lakiin on tehty merkittävä muutos”.
”Amendment 64, jolla dekriminalisoitiin alle unssin määrän käyttö ja hallussapito, täyttää laintulkinnasta asetetun vaatimuksen lain merkittävästä muutoksesta, ja siten tekee tämän lain mukaan langetetut rangaistukset merkityksettömiksi”, tuomarit perustelivat päätöstään.
Coloradon osavaltio on valittanut tuomiosta, koska se on tärkeä ennakkotapaus, joka voisi laukaista valitusten vyöryn myös muiden lakien muuttuessa. Jos tämä tuomio pysyy lainvoimaisena niin se antaa lukuisille ihmisille mahdollisuuden hakea muutosta saamiinsa tuomiohin. Aikaisempi kannabistuomio on voinut estää jopa työllistymisen lailliseen kannabisyritykseen Coloradossa.
Tämä päätös ei suinkaan vielä anna mahdollisuutta kumota kaikkia vuosikymmenien mittaan langetettuja tuomiota. Päätöksellä voi kuitenkin olla ennaltaehkäisevä vaikutus myös niissä osavaltioissa, joissa kannabis on vielä laitonta.
Yhä uusien osavaltioiden laillistaessa tai dekriminalisoidessa kannabista joutuvat poliisit, syyttäjät ja tuomarit harkitsemaan visaisia ongelmia, kuinka käsitellä tuhansia pidätettyjä kannabiksen laillisen aseman ollessa muutoksessa. Pitääkö syyttäjien ajaa kannabisjuttuja sen laillistuessa? Pitääkö ihmisten silti maksaa sakkonsa? Pitääkö ihmisten tunnustaa työpaikkaa hakiessaan vanhat kannabistuomionsa?
”Coloradon tuomioistuimen päätöksellä on toivottavasti vaikutusta siihen, miten tuomioistuimet muissa osavaltioissa harkitsevat näitä tapauksia”, Drug Policy Alliancen toiminnanjohtaja Ethan Nadelmann kommentoi päätöstä.
Kannabiksen laillistamisen tämän hetkinen tilanne Yhdysvalloissa, mukana myös presidentti Obaman tuore kommentti.
Poliitikot puhuvat nyt kuin kannabisaktivistit. Esimerkkinä senaattori Constance Johnson puhumassa laillistamismielenosoituksessa Oklahoma Cityssä 12.2.2014.
Kahdeksankymppiset Larry King ja Willie Nelson keskustelevat Nelsonin urasta ja myös kannabiksesta hänen kotibussissa. I don’t know if I’ve missed a day in many years, vastaa Willie Nelson kysyttäessä, kuinka usein hän polttaa marihuanaa.
Bill Maher haastattelee kannabiksen laillistamista vastustavan ProjectSAM:n keulakuvaa Patrick Kennedyä. Maher nostaa esille sen, kuinka SAM ajaa hoitobisneksen etuja. Smart Approaches to Marihuana ei kuulosta kovin järkevältä Kennedyn esittelemänä.
Mixed Signals: The Administrations Stance on Marijuana. Kongressin kuulemistilaisuus 4.3.2014.
Turun seudun kannabisyhdistystä, Tusky, perustettaessa vuonna 2009 näytti siltä kuin rankaisemiseen perustuva huumepolitiikka, huumesota, olisi ikuinen, huumelait kirjoitettu kiveen ja huumehaukat koskemattomia. Vuonna 2011 aloitti toimintansa maailman huippujohtajien perustama järjestö Global Commission on Drug Policy, jonka vaatimukset ovat samat kuin Tusky:n sekä lukuisten muiden kannabiksen laillistamista vaativien kansalaisjärjestöjen esittämät tavoitteet. (
Muun muassa 
”Uskontokuntien hengellisinä johtajina olemme velvoitettuja kohentamaan yhteiskuntamme haavoittuvimpien yksilöiden ja yhteisöjen elämäntilannetta sekä auttamaan heidän inhimillisten ominaisuuksiensa toteuttamisessa. Tämä on merkinnyt yhä enemmän joukkomittaisen vangitsemisen aiheuttamien vaikutusten korjaamista ja ehkäisemistä - ja siten valtiomme väärin perustein käymän huumesodan aiheuttamien haavojen parantamista”, julistuksessa todetaan aluksi.
Tuoreen helmikuussa suoritetun mielipidemittauksen mukaan amerikkalaisten selvä enemmistö haluaa koko huumesodan lopettamista. 
Kannabiksen laillistamisen aiheuttama rikollisuuden nousu oli laillistamisen vastustajien viimeinen argumentti, mikä ei ole toteutunut. Laillistamisen kannatus tulee entisestään kasvamaan, kun ihmiset huomaavat poliisin resurssien menevän oikean rikollisuuden selvittämiseen ja ehkäisyyn, mikä palvelee kaikkien etuja.
Merkittäväksi mielipidevaikuttajaksi nousseen lainvalvojat kieltolakia vastaan -järjestön, LEAP, puheenjohtaja Neill Franklin 
Presidentti Barack Obama allekirjoitti vastikään Farm Bill -lain, joka laillistaa teollisen hampun tuotannon niissä 12:ssa osavaltiossa, joissa tämä on sallittu. Yhä useampi osavaltio onkin nyt laillistamassa kuituhampun kasvatuksen.
Coloradossa vetoomustuomioistuin antoi ratkaisun, jota kannabisaktivistit pitävät käänteentekevänä kannabiksen kieltolain purkamisessa. Vetoomustuomioistuin käytti kansanäänestyksessä voittanutta kannabislakia perusteluna hylätessään jälkikäteen vuonna 2011 langetetun tuomion kannabiksen hallussapidosta.
Blogitekstit (Atom)