Keisarilla ei ole vaatteita! (engl. The Emperor Wears No Clothes) on kannabisaktivisti Jack Hererin (1939–2010) kirjoittama kuuluisa kannabiksen laillistamiseen pyrkivä teos, joka käsittelee mm. hampun historiaa sekä siihen liittyviä poliittisia mielipiteitä ja salaliittoja.
Keisarilla ei ole vaatteita! (engl. The Emperor Wears No Clothes) on kannabisaktivisti Jack Hererin (1939–2010) kirjoittama kuuluisa kannabiksen laillistamiseen pyrkivä teos, joka käsittelee mm. hampun historiaa sekä siihen liittyviä poliittisia mielipiteitä ja salaliittoja. Kirja suomennettiin "Hamppuforumin yhteisprojektina" Jack Hererin luvalla yhdentoista vapaaehtoisen forumilaisen voimin. Suomennos aloitettiin vuonna 2006 ja valmis käännös julkistettiin vuoden 2008 alussa: Keisarilla ei ole vaatteita!.
Kirjasta on toivottu myös painettua versiota. Nyt tämä toive on toteutunut! Tuhti paketti hampputietoa mustaa valkoisella, omaksi luettavaksi, vanhemmille, sukulaisille. Jos et aio itse hankkia kirjaa, pyydä kirjastoasi hankkimaan se.
Voiko hamppu pelastaa maailman ilmastonmuutokselta ja saasteilta?
Britannian viimeisin kannabispsykoosihysteria nostaa esille mielenkiintoisia ajatuksia aiheesta. Laillistaminen on paras ratkaisu mielenterveysongelmiin mutta kannabiksen käyttäjien leimaaminen pitää lopettaa heti.
Britannian parlamentin “skunkkihysteriakuoron” johtaja, kansanedustaja Charles Walker esitti 20.3.2015 välikysymyksen:
“Kuinka monta alle 18-vuotiasta on hoidettu vuosittain kuluneiden viiden vuoden aikana julkisen terveydenhoidon piirissä kannabispsykoosin vuoksi?”
Julkisesta terveydenhoidosta vastaavan ministerin Jane Ellisonin vastaus:
“Keskimäärin 28 tapausta vuodessa kuluneiden viiden vuoden aikana”.
“Tämä ei tarkoita välttämättä 28:a eri ihmistä, koska hoitokerrat voivat koskea myös samoja ihmisiä”.
Jokainen tapaus on varmasti tragedia kyseisille ihmisille mutta hysterian ei pitäisi johdattaa yleisöä harhaan, koska tämä ministerin vastaus osoittaa kannabispsykoosin olevan kansanterveyden kannalta pieni ongelma.
Tätä lukua pitää verrata lukemattomiin lööppeihin, valistusiskuihin ja loputtomaan moralisointiin, joilla kannabiksen vastaiset tahot rahastavat yhteiskunnan varoja.
Nämä luvut merkitsevät enemmän kuin se tutkimusnäyttö, jota tämä “skunkkihysteriakuoro” levittää yhä uudestaan ja uudestaan. Luvut ovat kylmiä tosiseikkoja, jotka osoittavat kannabispsykoosiriskin olevan häviävän pieni. Jos sellaista riskiä on edes olemassa!
Kannabispsykoosi vasta puolet koko tarinasta
Britannian uusin kannabispsykoosihysteria alkoi tabloidilehdistön uutisoimasta tutkimuksesta, joka julkaistiin alunperin lääketieteellisessä The Lancet -julkaisussa. Tutkijat löysivät Etelä-Lontoon sairaaloista vuosilta 2005 - 2011 yhteensä 410 18 - 65 vuotiasta tapausta, jotka oli otettu ensi kertaa hoitoon kannabispsykoosidiagnoosilla.
Tutkimusryhmän tietoja verrattiin 370 henkilön ryhmään, joka ei ollut käyttänyt kannabista. Tutkijat arvioivat kannabiksen käyttäjillä olevan kolminkertainen ja päivittäiskäyttäjillä jopa viisinkertainen riski kokea psykoosi ei-käyttäjiin verrattaessa.
Tällaisesta tutkimusasetelmasta ei voida vetää suoria syy-seuraussuhteita mutta siinä vertailtiin ensimmäisen kerran hasista ja vahvoja ns. skunk-lajikkeita käyttäviä. Miedompaa, ulkomailta tuotua hasista käyttävillä oli yhtä paljon psykooseja kuin ei-käyttävillä.
Ns. skunk-lajikkeet sisältävät enemmän THC:tä kuin perinteiset hasislaadut, mutta vähän tai ei lainkaan CBD:tä, jota tutkitaan tällä hetkellä myös psyykenlääkkeenä.
Vahvat, THC:tä sisältävät kannabislajikkeet ovat vallanneet kannabismarkkinoita kuluneiden 20 vuoden aikana. Vahvemmista lajikkeista voi pyytää enemmän laittomilla markkinoilla ja käyttäjät ovat tottuneet niihin vuosien mittaan. Mekanismi on sama kuin oluen korvautuminen viinoilla ja pirtulla alkoholin kieltolain aikaan. Niiden vaikutus voi yllättää varsinkin uudet käyttäjät, jotka eivät ole vielä totutelleet kannabiksen vaikutuksiin miedommilla tuotteilla.
Tuoreen Journal of Psychopharmacology -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan ns. synteettiset kannabinoidit eli kannabinoidireseptoreihin vaikuttavat uudet synteettiset aineet aiheuttavat nykyään useammin hoitoon hakeutumisia kuin kasviperäinen kannabis. Käyttömääriin verrattuna uudet synteettiset aineet aiheuttavat 30 kertaa enemmän hoitoon hakeutumista ja myös enemmän erilaisia oireita kuin kasviperäinen kannabis. Näiden aineiden suosio perustuu siihen, että niiden mainostetaan vaikuttavan kannabiksen tavoin, ne ovat laillisia, eivät näy testeissä eivätkä koirat osaa haistaa niitä.
Acta Psychiatrica Scandinavica -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa seurattiin 370:ä riskiryhmään kuuluvaa ihmistä kahden vuoden ajan. Tulokset eivät jälleen kerran kerro syy-seuraussuhteista mutta tutkimuksessa havaittiin, että kannabiksen käytön ja psykoosien yhteys hälvenee, jos alkoholin käyttö lasketaan mukaan.
Alkoholin käytön vaikutukset mielenterveysongelmiin ovat hyvin dokumentoidut mutta sen asema on edelleen kulttuurinen itsestäänselvyys. Valtio saa sen myynnistä verotuloja ja tabloidilehdistö mainostuloja. Tutkimus viittaa siihen huumetutkimuksessa yleiseen vinoutumaan, että alkuoletuksena on usein kannabiksen haitallisuus. Tutkimusasetelma puolestaan korostaa kannabiksen käyttöä, jotta saataisiin edes jotenkin julkaistavissa oleva tutkimustulos, joku prosenttiluku, johon tarttua.
Psykoosien kokeminen ei tarkoita samaa kuin skitsofrenia, minkä virheen tabloidilehdistö usein tekee tarkoituksella tai kieltolain ehdollistamana. Skitsofrenian esiintyvyys ei ole muuttunut kannabiksen käytön yleistymisen myötä. Sen sijaan löytyy tutkimusnäyttöä sille, että kannabispsykoosin diagnosoinnissa on tapahtunut muutoksia.
Britanniassa kannabis palautettiin psykoosikohun saattelemana B-luokkaan vuonna 2009 oltuaan C-luokassa vuodesta 2004. Hallitus perusteli luokituksen muutosta sillä, että vahvempi skunk-kannabis aiheuttaa mielenterveysongelmia. Yorkin yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan ankarampi luokitus lisäsi kannabispsykoosidiagnooseja eikä suinkaan vähentänyt niitä kuten lainsäätäjien tarkoitus oli.
Tutkimuksen tekijä Ian Hamilton kommentoi:
“Tutkimuksemme osoittaa kannabiksen uudelleenluokittelun ja kannabispykoosidiagnoosien välillä olevan tilastollinen yhteys mutta se on päinvastainen kuin mitä niiden välille olisi olettanut”.
“Yhteys ei liity muutoksiin kannabiksen käytössä kyseisenä ajankohtana vaan mahdollinen selitys liittyy poliisin toimenpiteiden muutoksiin sekä mielenterveyspalvelujen luokittelupäätöksistä riippumattomiin systemaattisiin muutoksiin”.
Tutkimuksen mukaan kannabispsykoosi olisi ennemminkin sosiaalinen konstruktio kuin aito tautiluokitus. Toisin sanoen mielenterveystyöntekijät altistuvat samoille lööpeille kuin suuri yleisö ja poliitikot. Epävarmoissa tapauksissa diagnooseja tehdään samoilla kriteereillä, joilla ns. suuri yleisö leimaa erilaisia ihmisiä hörhöiksi ja pössyttelijöiksi.
Esimerkiksi ajokortin menettäminen pelkän kannabiksen käyttörikoksen takia ilman, että epäilty olisi ollut edes lähellä autoa, on suhteeton ja epäoikeudenmukainen rangaistus verrattuna itse tekoon mutta varsinkin verrattuna rattijuoppouteen ja siitä langetettaviin seuraamuksiin.
Leimaava ja syrjäyttävä huumepolitiikka on itsessään yksi pahimmista mielenterveysongelmien syistä. Leimaamisen, syrjäytymisen ja kriminalisoitumisen vaikutukset nuorten elämänuraan voivat olla huomattavasti syvällisempiä kuin aineiden vaikutukset. Lisäksi hysteerinen huumepolitiikka ohjaa huomion ja resurssit vääriin kohteisiin.
Kaksi vuotta sitten Saksassa julkaistussa tutkimuksessa 33 skitsofreniapotilasta sai CBD:tä. Sen todettiin helpottavan psykoottisia oireita yhtä hyvin kuin käytössä oleva lääke mutta ilman sen haittavaikutuksia, liikkumishäiriöitä, painonnousua ja seksuaalista kyvyttömyyttä.
Britanniassa menetetään joka vuosi 80 miljoonaa työpäivää mielenterveysongelmien takia. Siksi riskit pitää pystyä asettamaan oikeisiin mittasuhteisiin.
WHO:n mukaan kymmenestä merkittävimmistä kroonisen työkyvyttömyyden aiheuttajasta viisi on psykiatrisia sairauksia: depressio, skitsofrenia, kaksisuuntainen mielialahäiriö, alkoholismi ja pakko-oire häiriö. Kannabistutkimuksesta voi löytyä apua kaikkiin näihin ongelmiin.
Ongelmista ratkaisuihin
Kannabis voi olla vahva, psykoaktiivinen päihde, joka yhdistettynä kokemattomuuteen annostelussa, humalatilaan ja kieltolain luomaan vainoharhaiseen ilmapiiriin voi aiheuttaa yllättävän vahvoja psykoosin kaltaisia kokemuksia. Nykyinen valvontamalli ei pysty tätä ongelmaa hoitamaan vaan kieltolaki on luonut niin skunkin kuin spice-ilmiön.
Imperial College London -korkeakoulun psykiatrian professori David Nutt uskoo, että yksipuolisesti paljon THC:tä sisältävät kannabislajikkeet, ns. skunk-lajikkeet, häviävät markkinoilta kannabiksen laillistamisen myötä. Tällöin valtio voi alkaa valvomaan tuotantoa ja säätelemään myyntiä, kulutusta ja tuotteiden sisältöä kuten nyt jo tehdään Uruguayssa ja Coloradossa.
“Kieltolaki loi skunk-hirviön. Ratkaisu on kannabiskaupan valvonta”, professori Nutt sanoo.
Nutt ajattelee 1900-luvun valvontamallin ehdoilla nykyisen käyttötavan jatkuvan, mutta laillistaminen tulee muuttamaan kannabiksesta tiedottamisen ja kannabiksen käyttötavat.
Jo nyt sähkövaporisaattorit ovat yleistymässä kieltolain olosuhteissa. Puhdasta kannabisöljyä käyttävillä malleilla voidaan annostus säätää milligramman tarkkuudella. Valvonta mahdollistaa myös jalostaa markkinoille kannabislajikkeita, joiden kannabinoidiprofiilit ovat tarkkaan tiedossa, ja kuluttajia voidaan tiedottaa näiden erilaisista vaikutuksista.
Mielenterveyden kannalta tärkeintä on 1900-luvun valvontamalliin liitetyn paheksuttavuuden ja leimaamisen ilmapiirin purkaminen. Se on huumepolitiikkamme natsijäänne, joka on aiheuttanut eniten vahinkoa ja ongelmia.
Kun Helsingin huumepoliisin uusi johtaja luonnehtii YLE:n aamuTV:ssä kannabista myrkyksi tai ns. huumetyöntekijä tuomitsee koko kannabista käyttävän nuorison yhteiskuntakelvottomaksi, eivät he tee sitä omasta päähänpistosta vaan ruotsalaisen huumepropagandan ohjelmoimina.
Tusky osoitti artikkelissaan Ruotsalaiset huumehaukat, osa 1, ettei ole olemassa suomalaista huumepolitiikkaa vaan meillä sovelletaan ruotsalaisen huumepolitiikan halpakopiota, joka palvelee ainoastaan sitä levittäviä tahoja eli suomalaisia huumetalibaaneja.
Ruotsalainen huumehysteria on alkanut etomaan myös ruotsalaisia. Ruotsin asekaupat maailman pahimpiin diktatuureihin nousivat pintaan Saudi-Arabian ja Ruotsin diplomaattisessa kiistassa. Aftonbladet eli Ruotsin Iltalehti nostaa esille Ruotsin ulkopolitiikan toisen vaietun salaisuuden, ankaran huumepolitiikan viennin diktatuurimaihin. Tusky julkaisee Aftonbladetin uutisen kokonaan alla.
Ruotsin hallitus samassa veneessä diktatuurien kanssa
Ruotsin hallitus antoi 26.3.2015 vähälle huomiolle jääneen päätöksen “taloudellisen tuen myöntämisestä kansainvälisen huumeyhteistyön vahvistamiseksi”.
Se on kiertoilmaus sille, että Ruotsin hallitus on samassa seurassa Venäjän ja muutamien Afrikan diktatuurien kanssa.
Hallitus päätti myöntää European Cities Against Drugs -järjestölle, ECAD, 400 000 kruunua eli noin 40 000 euroa “rajoittavaa ja tasapainoista huumepolitiikkaa esittelevän raportin laatimiseksi”.
ECAD tekee tässä yhteistyötä mm. World Federation Against Drugs -järjestön, WFAD, kanssa. Molemmat järjestöt ovat alkuperältään ruotsalaisia ja ne yrittävät saada muiden maiden samankaltaisia järjestöjä liittymään hankkeeseen.
“Meidän tulee vahvistaa kansainvälistä yhteistyötä huumekysymyksessä”, kansanterveysministeri Gabriel Wikström ilmaisi asian lehdistötiedotteessaan.
Viemme ruotsalaista politiikkaa
Tämä kuulostaa vakavaa huomiota vaativalta aloitteelta mutta todellisuudessa asialla on hyvin murheellinen tausta.
Organisaatiot ovat nimittäin huumeongelmien ratkaisussa niitä äärimmäisimpiä mitä muutenkin repressiivistä huumepolitiikkaa harjoittavalla Ruotsilla on tarjota.
WFAD perustettiin vuonna 2009 ja se tekee yhteistyötä ympäri maailman samankaltaisten järjestöjen kanssa tavoitteenaan viedä ruotsalaista huumepolitiikkaa huumevapaan maailman luomiseksi.
Se protestoi hyvin näkyvästi ruiskujen vaihto-ohjelmia vastaan, joita pidetään Ruotsissa hyvin kyseenalaisina, mutta jotka on muualla hyväksytty tehokkaana keinona ehkäistä tappavia tartuntatauteja.
Metadonihoitoa vastaan
Huumetalibaanit on kriittisiä jopa Portugalia kohtaan, joka dekriminalisoi kaikkien huumeiden käytön.
Muualla maailmassa seurataan innolla niitä myönteisiä vaikutuksia, joita hoidon tarjoaminen vankilan sijaan on tuottanut narkomaaneille ja poliisien resurssien vapauttaminen vakavan rikollisuuden torjumiselle, mutta tällä ei ole ollut mitään vaikutusta Ruotsin huumepolitiikkaan.
WFAD:n jäsenet yrittivät erään kansainvälisen kongressin yhteydessä saada muut organisaatiot julkisesti tuomitsemaan metadonihoidon, mutta yritys kaatui, koska sitä pidettiin jopa niissä piireissä liian radikaalina.
Tukea enää vain diktatuureissa
Amerikkalainen huumesotastrategia on saanut viime vuosina osakseen kasvavaa kritiikkiä aivan pätevistä syistä, ja monet maat ovat alkaneet harjoittaa moniarvoista huumepolitiikkaa.
Tämän takia WFAD:lla on ollut vaikeuksia tuen saamisessa ääripolitiikalleen.
Se on löytänyt tukijoita enää hallituksilta joistakin Afrikan vähemmän miellyttävistä maissa.
WFAD on löytänyt tukea myös Venäjältä, missä on maailman pahin HIV-epidemia. Maan huumetsaarilla on KGB tausta, ja hän onnistui kieltämään metadonihoidon, mikä on ajanut ruiskuhuumeiden käyttäjät käyttämään halpaa opiaattisekoitusta, ns. krokodiili, joka syö lihaa.
Venäjän edustaja oli mukana ECAD:n kokouksessa vuoden 2014 kesällä.
Myös ECAD:lla, joka perustettiin vuonna 1994 Tukholman kaupungin aloitteesta vastustamaan Frankfurtin kaupungin johtamaa liikettä huumepolitiikan muuttamiseksi, on suvaitsematon asenne.
Monet kaupungeista ovat jättäneet ECAD:n, koska sen argumentointi on muuttunut yhä jyrkemmäksi.
Miksi tällaista tuetaan?
Tukholman kaupunki kyllästyi tähän toimintaan ja uhkasi lopettaa tukensa, jollei käsitykset muutu.
Hallituksen päätös on herättänyt arvostelua Ruotsin johtavien huumetutkijoiden keskuudessa.
Miksi hallitus on päättänyt tukea näitä äärijärjestöjä?
Jakaako kansanterveysministeri saman näkemyksen ruiskujen vaihdosta ja metadonihoidosta, joka kelpaa enää maailman roistovaltioille? Pitääkö Ruotsin valtion tukea tällaisten käsityksien viemistä muihin maihin?
Hyväntahtoisen tulkinnan mukaan asiaa hoitaneet sosiaalihallituksen virkamiehet eivät ole ymmärtäneet, millaisen asian kanssa he ovat puuhastelleet päätöstä laatiessaan.
Tarkoituksena vaikuttaa UNGASS2016 neuvotteluihin
Aftonbladetin julkisuuteen nostaman Ruotsin hallituksen kustantaman raportin tarkoituksena on vaikuttaa YK:n erikoisyleiskokoukseen vuonna 2016, jossa olisi tarkoitus keskustella kansainvälisen huumevalvonnan muuttamisesta.
Ruotsin hallituksen tiedonannon mukaan tarkoituksena on kohdistaa huomio “tasapainoisempaan huumepolitiikkaan, joka rajoittaa sekä huumeiden saantia että huumeiden kysyntää”.
Käytännössä tämä tarkoittaa samaa kriminaalivalvontaa kaiken muun yli korostavaa huumepolitiikkaa, joka nykyisen huumeongelman on luonutkin. Ruotsi on tunnettu ihmisoikeuksien saarnaaja kansainvälisesti, minkä takia sen huumepolitiikka on yhä oudompi anomalia.
Ruotsin on tarkoitus levittää ECAD:n ja WFAD:n laatimaa raporttia samanhenkisten järjestöjen kanssa ympäri maailman. On helppoa ennustaa, että pian sen teesit tulevat toistumaan sellaisenaan suomalaisen huumekeskustelun kaikukammiossa.
VICE Newsin haastattelussa presidentti Barack Obama kehotti nuoria asettamaan asiat tärkeysjärjestykseen. Mutta onko järkevää tuhlata yhteiskunnan resurssit kannabiksen käyttäjien kriminalisointiin ilmastonmuutoksen, terrorismin, eriarvoisen talouspolitiikan ja järjestäytyneen rikollisuuden uhkien edessä?
VICE: Osavaltiot ovat laillistamassa kannabista. Se näyttää väistämättömältä. Nuorison mielestä kannabiksen laillistamisesta voi tulla teidän kautenne merkittävin perintö. Mitä ajattelette siitä?
Obama: Sen ei pitäisi olla nuorten suurin huolenaihe. Asetetaan asiat tärkeysjärjestykseen: nuoret, ymmärrän asian olevan teille tärkeä, mutta teidän pitäisi ajatella ilmaston muutosta, taloutta, työpaikkoja, sotaa ja rauhaa. Ehkä tämän jälkeen teidän pitäisi ajatella marihuanaa.
Koen kysymyksen kannabiksen kieltämisestä erillisenä sen käyttöön kehottamisesta.
Ei ole epäilystäkään, että oikeusjärjestelmämme on niin pahasti keskittynyt väkivallattomien huumerikollisten rankaisemiseen, että tällä on ollut valtava vaikutus ihmisyhteisöjen elämään ja varsinkin värillisten yhteisöihin ajaen ihmisiä työttömyyteen rikosrekisterimerkintöjen takia ja suhteettomien vankeusrangaistusten takia, se vie valtavasti osavaltioiden varoja - ja monissa osavaltioissa ollaan alettu ymmärtämään tämä - mutta rohkaisevaa on se, etteivät ainoastaan liberaalit demokraatit vaan myös hyvin konservatiiviset republikaanit, kuten heidän libertaarinen siipi, ovat huomanneet, ettei tässä ole järkeä. He ymmärtävät rahan päälle ja kuinka kallista onkaan vangita ihmisiä. Joten voimme hyvinkin nähdä edistystä kannabiksen dekriminalisoinnissa.
Tietyssä vaiheessa, kun tarpeeksi moni osavaltio on päätynyt dekriminalisointiin, täytyy kongressin luokitella kannabis uudestaan.
Mutta olen aina sanonut, ettei laillistaminen eikä dekriminalisointi ole mikään ihmelääke. Pitäisikö meidän harkita samaa metamfetamiinin osalta? Miten suhtaudumme kokaiiniin? Entä crack? Entä heroiini? On aivan hyväksyttävää olla huolissaan tämän vaikutuksesta yhteiskuntaan, varsinkin sen haavoittuvimpiin osiin. Yleensäkin päihteiden väärinkäyttö, oli ne sitten laillisia tai laittomia, on iso ongelma. Ihmisten heittäminen lukkojen taakse 20 vuodeksi ei ole paras ratkaisumalli. Tätä meidän pitää harkita kokonaisuutena.
Oikeusministerin valinta ja peitellyt edut
Ruotsalaisten huumehaukkojen uutissivusto DrugNews nosti myös Obaman haastattelun uutiseksi, mutta väänsi sen siihen muotoon, ettei nuorison pitäisi ajatella kannabiksen laillistamista lainkaan.
DrugNews nosti samassa uutisessa esille uuden oikeusministeriehdokkaan Loretta Lynchin kannabiksen vastaisuuden. Lynch teki tammikuussa The Hill lehden haastattelussa selvän eron Obaman kantaan, että kannabis olisi yhtä haitallinen kuin alkoholi.
DrugNews ei sen sijaan ole uutisoinut sitä, että Lynchin nimitys oikeusministeriksi on jäissä, koska hän sekaantui aikaisemmassa oikeusministeriön virassaan vuonna 2012 HSBC-pankin rahanpesuskandaalin sovitteluun niin ettei syyllisiä rangaistu.
Yhdysvaltain oikeusministeriö langetti HSBC:lle 1,9 miljardin dollarin sakot mm. Meksikon huumekartellien rahojen pesusta. Summa vastaa pankin viiden viikon voittoja. Pankin saamaa rangaistusta luonnehdittiin, että pankki on liian vaikutusvaltainen joutuakseen vankilaan.
Kauppaan sisältyi pankin toiminnan tutkimusten keskeyttäminen ja lisäsyytteistä luopuminen. Nyt ei edes tiedetä, onko HSBC jatkanut huumekauppiaiden ja terroristien rahanpesua, koska tutkimukset on keskeytetty!
Langettaessaan HSBC:lle lievät sakot huumekauppiaiden rahanpesusta peitteli Lynch tietoja rikkaiden tallettajien laajamittaisesta veronkierrosta, mikä on tullut maksamaan useille valtioille miljoonien veromenetyksiä.
Lynch on yrittänyt puolustautua sillä, ettei hän ollut saanut ratkaisevia todisteita päätöksiä tehdessään. Lynchin arvostelijat puolestaan väittävät hänen lakaisseen raskauttavia todisteita maton alle. Hänellä oli 340 alaista, jotka olisivat voineet käskystä tutkia asiaa, ja Lynch olisi itse voinut tarkistaa vaikkapa Wikipediasta HSBC-pankkia vastaan kohdistetut syytökset.
Hänen tapauksensa valaisee sitä, miten ns. huumeiden vastaiset tahot ja järjestäytynyt rikollisuus ovat kietoutuneet toisiinsa. Jokaisesta valtiosta löytyy vallanpitäjiä, jotka ovat nuorena poliitikkona kannattaneet tutkittuun tietoon perustuvaa huumepolitiikkaa. Noustuaan vallan huipulle mielipide onkin kääntynyt selittämättömästi skunk-hysterian lietsojaksi.
Britannian pääministeri David Cameron on esimerkki tällaisesta takinkääntäjästä. Hänen hallituksensa kauppaministerinä toiminut lordi Stephen Green oli HSBC pankin puheenjohtajana vuosina 2006 - 2010, jolloin pankki syyllistyi huumerahan pesemiseen, terrorijärjestöjen rahoittamiseen ja rikkaiden asiakkaidensa laajaan veronkiertoon.
Cameron ja Lynch eivät välttämättä ole suoraan huumejengien korruptoimia vaan heidän toimintaansa selittää valtarakenteisiin kietoutuneet peitellyt edut. Järjestäytynyt kansainvälinen huumekauppa piti käteisvirrallaan ja sen pesulla suurten pankkien likviditeetin kunnossa finanssikriisin aikana vuonna 2008.
HSBC -pankki on voidellut likipitäen kaikki sen kanssa kosketuksiin joutuneet poliitikot. Mm. Clintonien säätiö sai pankilta 500 000 dollarin lahjoituksen ja Obama 71 000 dollaria vaaliavustuksia. Finanssikriisin jälkipyykki hoidettiin veronmaksajien rahoilla.
Huumeiden vastaisilla vallanpitäjillä ja huumekauppiailla on yhteisiä etuja pitää yllä korruptoitunutta talousjärjestelmää ja siihen kytkeytyviä eriarvoisia pankkipalveluja - ja kannabis kriminalisoituna. Kriminaalit politisoituu ja poliitikot kriminalisoituu.
On aivan oikein kyseenalaistaa yhteiskunnan rajallisten resurssien tuhlaaminen kannabispensaiden kitkemiseen samalla kun maailmassa on todellisia uhkatekijöitä, kuten ilmastonmuutos, terrorismi, järjestäytynyt rikollisuus ja eriarvoistava talouspolitiikka!
Peräti 60 kansanedustajaa allekirjoitti maanantaina 16.3. lakialoitteen kannabiksen laillistamiseksi koko Italiassa.
Aloitteen tekijä on pienen radikaalipuolueen jäsen, senaattori Della Vedova, mutta allekirjoittaneiden joukossa on useita kansanedustajia vallassa olevasta demokraattisesta puolueesta sekä muutamia myös oikeistopuolueista.
“Lakialoitteen takana on parlamentin eri ryhmittymien edustajia. Tämä osoittaa, että käytännönläheinen ja kustannus-hyötyanalyysiin perustuva keskustelu on mahdollista myös Italian parlamentissa”, kertoo Della Vedova, joka on hallituksen apulaisulkoministeri.
Wienissä pidetyssä kansainvälisessä huumekokouksessa yhä arvovaltaisemmat tahot näkevät muutoksen väistämättömänä. YK:n järjestöt ovat myös liittyneet muutoksen vaatijoihin.
Wienissä pidettiin 9. - 17. maaliskuuta 2015 YK:n huumepolitiikkaa johtavan huumekomission, CND, 58. kokous, jonka aiheena oli YK:n johtaman kansainvälisen huumevalvonnan arviointi vuoden 2016 erikoisyleiskokouksessa. Tusky kronikoi aikaisemmin julkaistussa artikkelissa Kannabiksen vapauttaminen ja UNGASS2016 kansainvälisen huumevalvonnan muutoksesta vuosikymmeniä kestäneestä huumesotamallista kohti hoitavaa ja ihmisoikeuksia kunnioittavaa 2000-luvun päihdepolitiikkaa.
CND:n kokoukset ovat muuttuneet aikaisempien vuosikymmenien salailevasta käytännöstä kohti avoimempaa ja kansalaisyhteiskunnan osallistavaa suuntaa. Kymmenen vuotta sitten neuvottelupöydän ympärillä saattoi olla kolme diplomaattia ja seitsemän kriminaalivalvonnan virkamiestä. Tänä vuonna huumepolitiikan uudistamista ajavat kansalaisjärjestöt istuivat mukana kokouksissa asiantuntijoina.
Cannabis News Networkin tuottamalla videolla sekä huumepolitiikan uudistajat että huumehaukat saavat kertoa kantansa.
Huumesopimusten noudattamista valvova huumelautakunta, INCB, pitää kiinni sopimusten fundamentalistisesta tulkinnasta vaikka ottikin tänä vuonna selkeästi kantaa kuolemantuomiota vastaan. Alussa esitelty Per Johansson on juuri se ruotsalainen huumehaukka, jonka väitteitä huumepoliisi, IHRY, EHYT ja muut kannabiksen vastaiset tahot toistavat Suomessa. Helsingin huumepoliisin uusi päällikkö, "tynnyrimies", Jukka Paasio lausui 16.3.2015 YLE:n aamu-TV:n lähetyksessä kannabiksen olevan myrkkyä. Kommentti on suoraan Johanssonin suusta!
Muutoksen väistämättömyys saa kannatusta koko ajan yhä merkittävimmiltä tahoilta. Maailman huippujohtajia edustava Global Commission on Drugs Policy, GCDP, on osallistunut CND:n kokouksiin jo pari vuotta. Kieltolakia vastustavien kriminaalivirkamiesten järjestö, LEAP, on nykyään pysyvä asiantuntijajärjestö CND:n kokouksissa.
YK:n huume- ja rikostoimisto, UNODC, sponsoroi The International Journal of Drug Policy -julkaisun helmikuun erikoisliitteen ilmaiseksi nettiin luettavaksi. Liite keskittyy haittoja vähentävän politiikan esittelemiseen, mikä on merkittävä avaus UNODC:lta.
Tämän vuoden CND:n kokouksen merkittävin kannanotto tuli myös YK:n sisältä, YK:n kehitysohjelmalta, UNDP. Kannanottonsa esipuheessa UNDP nosti esille myös muiden YK:n järjestöjen näkemyksen YK:n harjoittamasta huumepolitiikasta.
“Monet muutkin YK:n järjestöt ovat huomanneet, että näillä toimenpiteillä on ollut haitallisia seurausvaikutuksia: laittomien markkinoiden syntyminen; korruption, väkivallan ja epävakauden ruokkiminen; kansanterveyden ja turvallisuuden heikentyminen; laajamittaiset ihmisoikeusrikokset, kuten epäinhimilliset rangaistukset; huumeita käyttävien ihmisten, alkuperäisasukkaiden, naisten ja nuorison leimaaminen ja syrjäyttäminen.”
CNDblogin kautta voi tutustua kokousten ja muiden tilaisuuksien antiin.
Britannian parlamentin “skunkkihysteriakuoron” johtaja, kansanedustaja Charles Walker esitti 
Vahvat, THC:tä sisältävät kannabislajikkeet ovat vallanneet kannabismarkkinoita kuluneiden 20 vuoden aikana. Vahvemmista lajikkeista voi pyytää enemmän laittomilla markkinoilla ja käyttäjät ovat tottuneet niihin vuosien mittaan. Mekanismi on sama kuin oluen korvautuminen viinoilla ja pirtulla alkoholin kieltolain aikaan. Niiden vaikutus voi yllättää varsinkin uudet käyttäjät, jotka eivät ole vielä totutelleet kannabiksen vaikutuksiin miedommilla tuotteilla.
Imperial College London -korkeakoulun psykiatrian professori David Nutt uskoo, että yksipuolisesti paljon THC:tä sisältävät kannabislajikkeet, ns. skunk-lajikkeet, häviävät markkinoilta kannabiksen laillistamisen myötä. Tällöin valtio voi alkaa valvomaan tuotantoa ja säätelemään myyntiä, kulutusta ja tuotteiden sisältöä kuten nyt jo tehdään Uruguayssa ja Coloradossa.
Ruotsin hallitus antoi 26.3.2015 vähälle huomiolle jääneen päätöksen “taloudellisen tuen myöntämisestä kansainvälisen huumeyhteistyön vahvistamiseksi”.
Tämän takia WFAD:lla on ollut vaikeuksia tuen saamisessa ääripolitiikalleen.
VICE: Osavaltiot ovat laillistamassa kannabista. Se näyttää väistämättömältä. Nuorison mielestä kannabiksen laillistamisesta voi tulla teidän kautenne merkittävin perintö. Mitä ajattelette siitä?
DrugNews nosti samassa uutisessa esille uuden oikeusministeriehdokkaan Loretta Lynchin kannabiksen vastaisuuden. Lynch teki tammikuussa 
Wienissä pidettiin 9. - 17. maaliskuuta 2015 YK:n huumepolitiikkaa johtavan huumekomission, CND, 58. kokous, jonka aiheena oli YK:n johtaman kansainvälisen huumevalvonnan arviointi vuoden 2016 erikoisyleiskokouksessa. Tusky kronikoi aikaisemmin julkaistussa artikkelissa 
Blogitekstit (Atom)