Presidentti Obama antoi tähän asti perusteellisimman vastauksensa kannabiksen laillistamisesta vieraillessaan Jamaikalla. Hän diggaa edelleen Bob Marleyta.
Yhdysvaltain presidentti Barack Obama vieraili Jamaikalla osana Karibian maiden kierrosta ennen Karibian alueen valtioiden liiton, CARICOM, kokousta Panamassa. Jamaikalaisille ja muille Amerikan mantereen valtiolle tärkein kohta on se, ettei USA enää painosta muita Amerikan mantereen maita noudattamaan huumepolitiikkaansa. Obama jopa myönsi USA:sta tulevan huumerahan ja aseiden olevan ongelman toinen puoli, mitä ei yksikään USA:n virkaatekevä presidentti ole myöntänyt.
Hän esiintyi torstaina 9.4. julkisessa tilaisuudessa, missä rastafari Miguel "Steppa" Williams esitti hänelle kysymyksen kannabiksen laillistamisesta.
Obama kertoi yleisölle odottaneensa tätä kysymystä ja piti sen jälkeen tähän asti kattavimman, kuusiminuuttisen esitelmän huumepoliittisista ajatuksistaan. Obaman suhtautuminen kysymykseen on muuttunut hänen virkakautensa alun alentuvasta huvittuneisuudesta vakavaan pohdintaan laillistamisen mahdollisuudesta.
Obama näkee kannabiksen laillistamisen ja huumepolitiikan dekriminalisoimisen eri kokonaisuuksina.
“Uskon vahvasti siihen, että USA:n harjoittama niin sanottu huumesota, joka korostaa vangitsemista, ei ole palvellut tarkoitusperiään,” Obama tiivisti sanomansa saaden aplodit.
Kannabiksen laillistamisesta Obama sanoi, ettei hän usko liittovaltion muuttavan kansallista lainsäädäntöä kovinkaan pian.
“Mutta uskon siihen, että jos kannabiksen laillistaneet osavaltiot pystyvät osoittamaan, ettei niistä ole tullut rikollispesiä ja että heillä on tarpeeksi vahva julkinen terveydenhoito, jolla voidaan vaikuttaa riippuvuuden kehitykseen, niin tästä tullaan käymään kansallinen keskustelu. Mutta tämä vie oman aikansa.”
Kolmanneksi Obama käsitteli USA:n harjoittaman politiikan vaikutuksia kansainvälisiin suhteisiin. Hän varoitti siitä, ettei pelkkä kannabiksen laillistaminen ole vielä ratkaisu kaikkiin ongelmiin. Millaista politiikkaa pitää harjoittaa muiden nyt laittomien aineiden kanssa?
Lisäksi Obama varoitti pieniä Karibian alueen maita, että jos he luovat omat pienet lailliset kannabismarkkinansa, niin kuinka he pystyvät vastustamaan suurten kansainvälisten suuryhtiöiden tunkeutumista niille!
Obaman ratkaisumalli on jatkaa huumeiden kysynnän vähentämistä USA:ssa, jotta aseiden ja käteisen rahan tulva järjestäytyneelle rikollisuudelle saataisiin vähenemään. Toisaalta hän painotti yhteistyön jatkamista kansainvälisten huumejärjestöjen vallan rajoittamiseksi.
“Tähän tarvitaan kansanterveyden näkökulmaa, jossa ei keskitytä pienten määrien hallussapidosta kiinni otettujen vangitsemiseen vaan heidän kehottamiseen hakeutumaan hoitoon. Kun tähän lisätään taloudellinen kehitys ja nuorille tarjottavat vaihtoehtoiset mahdollisuudet, saavutamme mielestäni hyvän tasapainon.”
“Tämä ei ehkä vastannut täysin teidän tulevaisuuden visiota, mutta tämä olisi mielestäni paljon järkevämpi toimintamalli kuin nykyinen huumepolitiikkamme,” Obama lopetti saaden hyvät aplodit.
Tilaisuuden jälkeen Obama vieraili vielä Bob Marleyn museossa, missä hän tunnusti omistavansa kaikki Marleyn levyt!
Jamaikan vierailun jälkeen Obama jatkoi Karibian alueen valtioiden, CARICOM, kokoukseen Panamaan, missä käsitellään myös alueen huumepolitiikkaa.
Kuinka järkevää on yrittää palata takaisin kieltolain olosuhteisiin? Tällaista kokeillaan Hollannissa ja tulokset näkyvät välittömästi katutasolla.
Kuluneiden viiden vuoden aikana Hollannin oikeistolainen oikeusministeri Ivo Opstelten on tehnyt kaikkensa hollantilaisen kannabiksen valvontamallin romuttamiseksi. Hänen aloitteestaan Hollannissa on säädetty joukko lakeja, joiden tarkoituksena on ollut kannabiskahviloiden vähentäminen, kannabiksen käytön vähentäminen ja kannabisturismin vähentäminen erityisesti Hollannin eteläisissä maakunnissa ja kaupungeissa.
Mutta onko tämä politiikka onnistunut? Onko veronmaksajien miljoonien veroeurojen hassaaminen saanut huumeturismin vähenemään? Ovatko kadut turvallisempia kun jopa 70% Hollannin poliisivoimista kitkee nyt hamppua? Cannabis News Network turvautui piilokameraan ja tutki asiaa katutasolla.
Toisessa Cannabis News Networkin videossa analysoidaan eri Euroopan maiden katukaupasta ostettuja tuotteita, joista paljastuu hyönteismyrkkyjen jäämiä, kehrääjäpunkin sontaa ja munia sekä korkeita THC pitoisuuksia. Kieltolaki vaarantaa veronmaksajien terveyden ja verorahojen järkevän käytön.
Barack Obama aikoo tehdä kriminaalipolitiikan uudistamisesta ja varsinkin huumesodan lopettamisesta virkakautensa lopun pääteeman. Hän itse näytti esimerkkiä armahtamalla juuri ennen pääsiäistä 22 huumerikoksista jopa elinkautiseen tuomittuja, mm. yhden kannabiksen kasvattajan.
USA:n presidentti Barack Obama julkisti torstaina 26.3. jälleen uuden haastattelun, jossa käsitellään hänen hallintokaudellaan alkanutta laajaa huumepolitiikan suunnan muutosta. Tämä tuli vain kuukausi Vice.Com haastattelun jälkeen.
Obama keskusteli legendaarisen maineen saavuttaneen The Wire TV-sarjan luojan David Simonin kanssa. Keskustelun aluksi Obama kertoo fanittavansa sarjaa, joka kuvaa huumesodan vaikutuksista yhteiskunnan kaikilla tasoilla kuvitteellisessa Baltimoren kaupungissa.
David Simon on kertonut aikovansa tuottaa vielä kuudennen tuotantojakson, jos Obama lopettaa huumesodan. Hän sanoo, että lukuisissa yhteisöissä huumesota on tuhonnut sen, mitä huumeiden käytöltä on jäänyt jäljelle.
Obama uskoo huumeiden käyttöä ja ihmisten massavangitsemista koskevien käsityksien ja lakien muuttamisen vievän pitkän aikaa.
“Jos aloitamme nykyistä luovemman ajattelun huumeista ja miten niitä käsitellään lain toimeenpanossa, niin joskus kahdenkymmenen vuoden päästä voimme olla hieman viisaampia. Emme päätyneet nykyiseen tilanteeseen parissa päivässä eikä tätä politiikkaa muuteta parissa päivässä.”
Keskustelu esitettiin ennen sen julkistamista molempien pääpuolueiden rikosoikeudellisessa seminaarissa. Obama kertoi haluavansa tehdä yhteistyötä molempien puolueiden kanssa rikoslainsäädännön muuttamiseksi kahden viimeisen virkavuotensa aikana.
“Poliittisen skaalan vasemmalla siivellä sekä yhä laajemmin myös oikealla ymmärretään että politiikkamme ei palvele tarkoitustaan. Libertaarien näkökulmasta käsittelemme väkivallatonta rikollisuutta ongelmallisesti ja talouden näkökulmasta politiikkamme romuttaa valtion talouden.”
“Meillä kaikilla on vastuu löytää tähän uusia ratkaisuja”, Obama tiivisti.
Hänen mielestä meidän pitää ensiksi nähdä nämä tiedotusvälineiden luomat hämärähahmot oikeina ihmisinä ja tuoda heidän tarinansa julkisuuteen ja toiseksi nähdä lain toimeenpano liittolaisena tässä uudistuksessa.
Obama kertoi hänen ja oikeusministeri Holderin pyytäneen syyttäjiä toimimaan harkiten syytteiden nostamisessa ja tuomioiden vaatimisessa, mutta viime kädessä ratkaisu on kongressilla.
“Syyttäjän tehokkuus tarkoittaa oikeudenmukaisuuden ja kohtuuden harkintaa näissä asioissa. Tätä voimme säätää hallinnollisesti. Mutta lopulta tarvitsemme myös lainsäädäntöä”, Obama täsmensi kongressin osuutta.
Obama armahti huumerikollisia
Obama kantoi oman kortensa kekoon armahtamalla 22 huumerikoksista ankaria tuomioita saaneita. Suurin osa oli saanut tuomionsa kokaiinikaupoista ja heidät oli tuomittu 1980-luvulla säädettyjen epäoikeudenmukaisten crack-kokaiinilakien perusteella yli 20 vuoden tuomioihin. Suurin osa tuomituista oli istunut tuomiostaan jo yli 10 vuotta
Kahdeksan armahdetuista oli saanut elinkautisen. Heidän joukossaan oli yksi Kentuckysta kotoisin oleva mies, joka oli saanut elinkautisen yli tuhannen kannabiskasvin kasvattamisesta.
Keisarilla ei ole vaatteita! (engl. The Emperor Wears No Clothes) on kannabisaktivisti Jack Hererin (1939–2010) kirjoittama kuuluisa kannabiksen laillistamiseen pyrkivä teos, joka käsittelee mm. hampun historiaa sekä siihen liittyviä poliittisia mielipiteitä ja salaliittoja.
Keisarilla ei ole vaatteita! (engl. The Emperor Wears No Clothes) on kannabisaktivisti Jack Hererin (1939–2010) kirjoittama kuuluisa kannabiksen laillistamiseen pyrkivä teos, joka käsittelee mm. hampun historiaa sekä siihen liittyviä poliittisia mielipiteitä ja salaliittoja. Kirja suomennettiin "Hamppuforumin yhteisprojektina" Jack Hererin luvalla yhdentoista vapaaehtoisen forumilaisen voimin. Suomennos aloitettiin vuonna 2006 ja valmis käännös julkistettiin vuoden 2008 alussa: Keisarilla ei ole vaatteita!.
Kirjasta on toivottu myös painettua versiota. Nyt tämä toive on toteutunut! Tuhti paketti hampputietoa mustaa valkoisella, omaksi luettavaksi, vanhemmille, sukulaisille. Jos et aio itse hankkia kirjaa, pyydä kirjastoasi hankkimaan se.
Voiko hamppu pelastaa maailman ilmastonmuutokselta ja saasteilta?
Britannian viimeisin kannabispsykoosihysteria nostaa esille mielenkiintoisia ajatuksia aiheesta. Laillistaminen on paras ratkaisu mielenterveysongelmiin mutta kannabiksen käyttäjien leimaaminen pitää lopettaa heti.
Britannian parlamentin “skunkkihysteriakuoron” johtaja, kansanedustaja Charles Walker esitti 20.3.2015 välikysymyksen:
“Kuinka monta alle 18-vuotiasta on hoidettu vuosittain kuluneiden viiden vuoden aikana julkisen terveydenhoidon piirissä kannabispsykoosin vuoksi?”
Julkisesta terveydenhoidosta vastaavan ministerin Jane Ellisonin vastaus:
“Keskimäärin 28 tapausta vuodessa kuluneiden viiden vuoden aikana”.
“Tämä ei tarkoita välttämättä 28:a eri ihmistä, koska hoitokerrat voivat koskea myös samoja ihmisiä”.
Jokainen tapaus on varmasti tragedia kyseisille ihmisille mutta hysterian ei pitäisi johdattaa yleisöä harhaan, koska tämä ministerin vastaus osoittaa kannabispsykoosin olevan kansanterveyden kannalta pieni ongelma.
Tätä lukua pitää verrata lukemattomiin lööppeihin, valistusiskuihin ja loputtomaan moralisointiin, joilla kannabiksen vastaiset tahot rahastavat yhteiskunnan varoja.
Nämä luvut merkitsevät enemmän kuin se tutkimusnäyttö, jota tämä “skunkkihysteriakuoro” levittää yhä uudestaan ja uudestaan. Luvut ovat kylmiä tosiseikkoja, jotka osoittavat kannabispsykoosiriskin olevan häviävän pieni. Jos sellaista riskiä on edes olemassa!
Kannabispsykoosi vasta puolet koko tarinasta
Britannian uusin kannabispsykoosihysteria alkoi tabloidilehdistön uutisoimasta tutkimuksesta, joka julkaistiin alunperin lääketieteellisessä The Lancet -julkaisussa. Tutkijat löysivät Etelä-Lontoon sairaaloista vuosilta 2005 - 2011 yhteensä 410 18 - 65 vuotiasta tapausta, jotka oli otettu ensi kertaa hoitoon kannabispsykoosidiagnoosilla.
Tutkimusryhmän tietoja verrattiin 370 henkilön ryhmään, joka ei ollut käyttänyt kannabista. Tutkijat arvioivat kannabiksen käyttäjillä olevan kolminkertainen ja päivittäiskäyttäjillä jopa viisinkertainen riski kokea psykoosi ei-käyttäjiin verrattaessa.
Tällaisesta tutkimusasetelmasta ei voida vetää suoria syy-seuraussuhteita mutta siinä vertailtiin ensimmäisen kerran hasista ja vahvoja ns. skunk-lajikkeita käyttäviä. Miedompaa, ulkomailta tuotua hasista käyttävillä oli yhtä paljon psykooseja kuin ei-käyttävillä.
Ns. skunk-lajikkeet sisältävät enemmän THC:tä kuin perinteiset hasislaadut, mutta vähän tai ei lainkaan CBD:tä, jota tutkitaan tällä hetkellä myös psyykenlääkkeenä.
Vahvat, THC:tä sisältävät kannabislajikkeet ovat vallanneet kannabismarkkinoita kuluneiden 20 vuoden aikana. Vahvemmista lajikkeista voi pyytää enemmän laittomilla markkinoilla ja käyttäjät ovat tottuneet niihin vuosien mittaan. Mekanismi on sama kuin oluen korvautuminen viinoilla ja pirtulla alkoholin kieltolain aikaan. Niiden vaikutus voi yllättää varsinkin uudet käyttäjät, jotka eivät ole vielä totutelleet kannabiksen vaikutuksiin miedommilla tuotteilla.
Tuoreen Journal of Psychopharmacology -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan ns. synteettiset kannabinoidit eli kannabinoidireseptoreihin vaikuttavat uudet synteettiset aineet aiheuttavat nykyään useammin hoitoon hakeutumisia kuin kasviperäinen kannabis. Käyttömääriin verrattuna uudet synteettiset aineet aiheuttavat 30 kertaa enemmän hoitoon hakeutumista ja myös enemmän erilaisia oireita kuin kasviperäinen kannabis. Näiden aineiden suosio perustuu siihen, että niiden mainostetaan vaikuttavan kannabiksen tavoin, ne ovat laillisia, eivät näy testeissä eivätkä koirat osaa haistaa niitä.
Acta Psychiatrica Scandinavica -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa seurattiin 370:ä riskiryhmään kuuluvaa ihmistä kahden vuoden ajan. Tulokset eivät jälleen kerran kerro syy-seuraussuhteista mutta tutkimuksessa havaittiin, että kannabiksen käytön ja psykoosien yhteys hälvenee, jos alkoholin käyttö lasketaan mukaan.
Alkoholin käytön vaikutukset mielenterveysongelmiin ovat hyvin dokumentoidut mutta sen asema on edelleen kulttuurinen itsestäänselvyys. Valtio saa sen myynnistä verotuloja ja tabloidilehdistö mainostuloja. Tutkimus viittaa siihen huumetutkimuksessa yleiseen vinoutumaan, että alkuoletuksena on usein kannabiksen haitallisuus. Tutkimusasetelma puolestaan korostaa kannabiksen käyttöä, jotta saataisiin edes jotenkin julkaistavissa oleva tutkimustulos, joku prosenttiluku, johon tarttua.
Psykoosien kokeminen ei tarkoita samaa kuin skitsofrenia, minkä virheen tabloidilehdistö usein tekee tarkoituksella tai kieltolain ehdollistamana. Skitsofrenian esiintyvyys ei ole muuttunut kannabiksen käytön yleistymisen myötä. Sen sijaan löytyy tutkimusnäyttöä sille, että kannabispsykoosin diagnosoinnissa on tapahtunut muutoksia.
Britanniassa kannabis palautettiin psykoosikohun saattelemana B-luokkaan vuonna 2009 oltuaan C-luokassa vuodesta 2004. Hallitus perusteli luokituksen muutosta sillä, että vahvempi skunk-kannabis aiheuttaa mielenterveysongelmia. Yorkin yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan ankarampi luokitus lisäsi kannabispsykoosidiagnooseja eikä suinkaan vähentänyt niitä kuten lainsäätäjien tarkoitus oli.
Tutkimuksen tekijä Ian Hamilton kommentoi:
“Tutkimuksemme osoittaa kannabiksen uudelleenluokittelun ja kannabispykoosidiagnoosien välillä olevan tilastollinen yhteys mutta se on päinvastainen kuin mitä niiden välille olisi olettanut”.
“Yhteys ei liity muutoksiin kannabiksen käytössä kyseisenä ajankohtana vaan mahdollinen selitys liittyy poliisin toimenpiteiden muutoksiin sekä mielenterveyspalvelujen luokittelupäätöksistä riippumattomiin systemaattisiin muutoksiin”.
Tutkimuksen mukaan kannabispsykoosi olisi ennemminkin sosiaalinen konstruktio kuin aito tautiluokitus. Toisin sanoen mielenterveystyöntekijät altistuvat samoille lööpeille kuin suuri yleisö ja poliitikot. Epävarmoissa tapauksissa diagnooseja tehdään samoilla kriteereillä, joilla ns. suuri yleisö leimaa erilaisia ihmisiä hörhöiksi ja pössyttelijöiksi.
Esimerkiksi ajokortin menettäminen pelkän kannabiksen käyttörikoksen takia ilman, että epäilty olisi ollut edes lähellä autoa, on suhteeton ja epäoikeudenmukainen rangaistus verrattuna itse tekoon mutta varsinkin verrattuna rattijuoppouteen ja siitä langetettaviin seuraamuksiin.
Leimaava ja syrjäyttävä huumepolitiikka on itsessään yksi pahimmista mielenterveysongelmien syistä. Leimaamisen, syrjäytymisen ja kriminalisoitumisen vaikutukset nuorten elämänuraan voivat olla huomattavasti syvällisempiä kuin aineiden vaikutukset. Lisäksi hysteerinen huumepolitiikka ohjaa huomion ja resurssit vääriin kohteisiin.
Kaksi vuotta sitten Saksassa julkaistussa tutkimuksessa 33 skitsofreniapotilasta sai CBD:tä. Sen todettiin helpottavan psykoottisia oireita yhtä hyvin kuin käytössä oleva lääke mutta ilman sen haittavaikutuksia, liikkumishäiriöitä, painonnousua ja seksuaalista kyvyttömyyttä.
Britanniassa menetetään joka vuosi 80 miljoonaa työpäivää mielenterveysongelmien takia. Siksi riskit pitää pystyä asettamaan oikeisiin mittasuhteisiin.
WHO:n mukaan kymmenestä merkittävimmistä kroonisen työkyvyttömyyden aiheuttajasta viisi on psykiatrisia sairauksia: depressio, skitsofrenia, kaksisuuntainen mielialahäiriö, alkoholismi ja pakko-oire häiriö. Kannabistutkimuksesta voi löytyä apua kaikkiin näihin ongelmiin.
Ongelmista ratkaisuihin
Kannabis voi olla vahva, psykoaktiivinen päihde, joka yhdistettynä kokemattomuuteen annostelussa, humalatilaan ja kieltolain luomaan vainoharhaiseen ilmapiiriin voi aiheuttaa yllättävän vahvoja psykoosin kaltaisia kokemuksia. Nykyinen valvontamalli ei pysty tätä ongelmaa hoitamaan vaan kieltolaki on luonut niin skunkin kuin spice-ilmiön.
Imperial College London -korkeakoulun psykiatrian professori David Nutt uskoo, että yksipuolisesti paljon THC:tä sisältävät kannabislajikkeet, ns. skunk-lajikkeet, häviävät markkinoilta kannabiksen laillistamisen myötä. Tällöin valtio voi alkaa valvomaan tuotantoa ja säätelemään myyntiä, kulutusta ja tuotteiden sisältöä kuten nyt jo tehdään Uruguayssa ja Coloradossa.
“Kieltolaki loi skunk-hirviön. Ratkaisu on kannabiskaupan valvonta”, professori Nutt sanoo.
Nutt ajattelee 1900-luvun valvontamallin ehdoilla nykyisen käyttötavan jatkuvan, mutta laillistaminen tulee muuttamaan kannabiksesta tiedottamisen ja kannabiksen käyttötavat.
Jo nyt sähkövaporisaattorit ovat yleistymässä kieltolain olosuhteissa. Puhdasta kannabisöljyä käyttävillä malleilla voidaan annostus säätää milligramman tarkkuudella. Valvonta mahdollistaa myös jalostaa markkinoille kannabislajikkeita, joiden kannabinoidiprofiilit ovat tarkkaan tiedossa, ja kuluttajia voidaan tiedottaa näiden erilaisista vaikutuksista.
Mielenterveyden kannalta tärkeintä on 1900-luvun valvontamalliin liitetyn paheksuttavuuden ja leimaamisen ilmapiirin purkaminen. Se on huumepolitiikkamme natsijäänne, joka on aiheuttanut eniten vahinkoa ja ongelmia.
Kun Helsingin huumepoliisin uusi johtaja luonnehtii YLE:n aamuTV:ssä kannabista myrkyksi tai ns. huumetyöntekijä tuomitsee koko kannabista käyttävän nuorison yhteiskuntakelvottomaksi, eivät he tee sitä omasta päähänpistosta vaan ruotsalaisen huumepropagandan ohjelmoimina.
Tusky osoitti artikkelissaan Ruotsalaiset huumehaukat, osa 1, ettei ole olemassa suomalaista huumepolitiikkaa vaan meillä sovelletaan ruotsalaisen huumepolitiikan halpakopiota, joka palvelee ainoastaan sitä levittäviä tahoja eli suomalaisia huumetalibaaneja.
Ruotsalainen huumehysteria on alkanut etomaan myös ruotsalaisia. Ruotsin asekaupat maailman pahimpiin diktatuureihin nousivat pintaan Saudi-Arabian ja Ruotsin diplomaattisessa kiistassa. Aftonbladet eli Ruotsin Iltalehti nostaa esille Ruotsin ulkopolitiikan toisen vaietun salaisuuden, ankaran huumepolitiikan viennin diktatuurimaihin. Tusky julkaisee Aftonbladetin uutisen kokonaan alla.
Ruotsin hallitus samassa veneessä diktatuurien kanssa
Ruotsin hallitus antoi 26.3.2015 vähälle huomiolle jääneen päätöksen “taloudellisen tuen myöntämisestä kansainvälisen huumeyhteistyön vahvistamiseksi”.
Se on kiertoilmaus sille, että Ruotsin hallitus on samassa seurassa Venäjän ja muutamien Afrikan diktatuurien kanssa.
Hallitus päätti myöntää European Cities Against Drugs -järjestölle, ECAD, 400 000 kruunua eli noin 40 000 euroa “rajoittavaa ja tasapainoista huumepolitiikkaa esittelevän raportin laatimiseksi”.
ECAD tekee tässä yhteistyötä mm. World Federation Against Drugs -järjestön, WFAD, kanssa. Molemmat järjestöt ovat alkuperältään ruotsalaisia ja ne yrittävät saada muiden maiden samankaltaisia järjestöjä liittymään hankkeeseen.
“Meidän tulee vahvistaa kansainvälistä yhteistyötä huumekysymyksessä”, kansanterveysministeri Gabriel Wikström ilmaisi asian lehdistötiedotteessaan.
Viemme ruotsalaista politiikkaa
Tämä kuulostaa vakavaa huomiota vaativalta aloitteelta mutta todellisuudessa asialla on hyvin murheellinen tausta.
Organisaatiot ovat nimittäin huumeongelmien ratkaisussa niitä äärimmäisimpiä mitä muutenkin repressiivistä huumepolitiikkaa harjoittavalla Ruotsilla on tarjota.
WFAD perustettiin vuonna 2009 ja se tekee yhteistyötä ympäri maailman samankaltaisten järjestöjen kanssa tavoitteenaan viedä ruotsalaista huumepolitiikkaa huumevapaan maailman luomiseksi.
Se protestoi hyvin näkyvästi ruiskujen vaihto-ohjelmia vastaan, joita pidetään Ruotsissa hyvin kyseenalaisina, mutta jotka on muualla hyväksytty tehokkaana keinona ehkäistä tappavia tartuntatauteja.
Metadonihoitoa vastaan
Huumetalibaanit on kriittisiä jopa Portugalia kohtaan, joka dekriminalisoi kaikkien huumeiden käytön.
Muualla maailmassa seurataan innolla niitä myönteisiä vaikutuksia, joita hoidon tarjoaminen vankilan sijaan on tuottanut narkomaaneille ja poliisien resurssien vapauttaminen vakavan rikollisuuden torjumiselle, mutta tällä ei ole ollut mitään vaikutusta Ruotsin huumepolitiikkaan.
WFAD:n jäsenet yrittivät erään kansainvälisen kongressin yhteydessä saada muut organisaatiot julkisesti tuomitsemaan metadonihoidon, mutta yritys kaatui, koska sitä pidettiin jopa niissä piireissä liian radikaalina.
Tukea enää vain diktatuureissa
Amerikkalainen huumesotastrategia on saanut viime vuosina osakseen kasvavaa kritiikkiä aivan pätevistä syistä, ja monet maat ovat alkaneet harjoittaa moniarvoista huumepolitiikkaa.
Tämän takia WFAD:lla on ollut vaikeuksia tuen saamisessa ääripolitiikalleen.
Se on löytänyt tukijoita enää hallituksilta joistakin Afrikan vähemmän miellyttävistä maissa.
WFAD on löytänyt tukea myös Venäjältä, missä on maailman pahin HIV-epidemia. Maan huumetsaarilla on KGB tausta, ja hän onnistui kieltämään metadonihoidon, mikä on ajanut ruiskuhuumeiden käyttäjät käyttämään halpaa opiaattisekoitusta, ns. krokodiili, joka syö lihaa.
Venäjän edustaja oli mukana ECAD:n kokouksessa vuoden 2014 kesällä.
Myös ECAD:lla, joka perustettiin vuonna 1994 Tukholman kaupungin aloitteesta vastustamaan Frankfurtin kaupungin johtamaa liikettä huumepolitiikan muuttamiseksi, on suvaitsematon asenne.
Monet kaupungeista ovat jättäneet ECAD:n, koska sen argumentointi on muuttunut yhä jyrkemmäksi.
Miksi tällaista tuetaan?
Tukholman kaupunki kyllästyi tähän toimintaan ja uhkasi lopettaa tukensa, jollei käsitykset muutu.
Hallituksen päätös on herättänyt arvostelua Ruotsin johtavien huumetutkijoiden keskuudessa.
Miksi hallitus on päättänyt tukea näitä äärijärjestöjä?
Jakaako kansanterveysministeri saman näkemyksen ruiskujen vaihdosta ja metadonihoidosta, joka kelpaa enää maailman roistovaltioille? Pitääkö Ruotsin valtion tukea tällaisten käsityksien viemistä muihin maihin?
Hyväntahtoisen tulkinnan mukaan asiaa hoitaneet sosiaalihallituksen virkamiehet eivät ole ymmärtäneet, millaisen asian kanssa he ovat puuhastelleet päätöstä laatiessaan.
Tarkoituksena vaikuttaa UNGASS2016 neuvotteluihin
Aftonbladetin julkisuuteen nostaman Ruotsin hallituksen kustantaman raportin tarkoituksena on vaikuttaa YK:n erikoisyleiskokoukseen vuonna 2016, jossa olisi tarkoitus keskustella kansainvälisen huumevalvonnan muuttamisesta.
Ruotsin hallituksen tiedonannon mukaan tarkoituksena on kohdistaa huomio “tasapainoisempaan huumepolitiikkaan, joka rajoittaa sekä huumeiden saantia että huumeiden kysyntää”.
Käytännössä tämä tarkoittaa samaa kriminaalivalvontaa kaiken muun yli korostavaa huumepolitiikkaa, joka nykyisen huumeongelman on luonutkin. Ruotsi on tunnettu ihmisoikeuksien saarnaaja kansainvälisesti, minkä takia sen huumepolitiikka on yhä oudompi anomalia.
Ruotsin on tarkoitus levittää ECAD:n ja WFAD:n laatimaa raporttia samanhenkisten järjestöjen kanssa ympäri maailman. On helppoa ennustaa, että pian sen teesit tulevat toistumaan sellaisenaan suomalaisen huumekeskustelun kaikukammiossa.