Yhdysvaltain kongressi vastustaa yhä yksimielisemmin huumepoliisin, DEA, toimintatapoja ja politiikkaa. Molempien puolueiden tahtotilana alkaa olla osavaltioiden kannabislakien salliminen ilman liittovaltion sekaantumista. Huumepoliisien toimintatavat vain lisäävät heidän vastustusta.
Kesäkuun alussa kongressin edustajainhuone hyväksyi lakeja, jotka asettavat oikeusministeriölle ja sen alaisen DEA:n toiminnalle rajoituksia niissä osavaltioissa, joissa kannabiksen lääkekäyttö on laillistettu
Kongressin senaatin talouskomitea, Senate Appropriations Committee, äänesti 11.6.2015 selvin numeroin 21 - 9 edustajainhuoneen hyväksymien lakien puolesta. Lait kieltävät väliaikaisesti liittovaltion varojen käytön osavaltioiden hyväksymien kannabislakien valvontaan. Yksi komitean demokraattiedustaja äänesti vastaan ja republikaaniedustajat menivät äänestyksessä tasan 8 - 8.
Seuraavaksi senaatti tulee äänestämään laeista ja lopulta presidentti Obaman pitää allekirjoittaa nämä. Senaatin oikeuskomiteassa on käsiteltävänä CARERS Act’ksi nimetty lakipaketti, joka laillistaisi kannabiksen lääkekäytön liittovaltion tasolla pysyvästi. Tällä hetkellä prosessi näyttää etenevän myönteisesti.
“Useiden äänestyksien päädyttyä meidän kannalta myönteisiin päätöksiin ovat ne alkaneet tuntumaan jokapäiväisiltä. Olemme siirtymässä aikakauteen, jolloin kannabispolitiikan uudistaminen on valtavirtaa eikä enää ristiriitainen puheenaihe. Tämän äänestyksen jälkeen näyttää selvältä, että kongressin molemmissa kamareissa on kasvava ryhmä molempien puolueiden kansanedustajia, jotka ovat valmiita siirtämään liittovaltion pois osavaltioiden hyväksymien kannabislakien toteuttamisen tieltä. Nämä väliaikaiset määrärahaleikkaukset osoittavat poliittisen tahtotilan, mutta seuraava merkittävä askel on liittovaltion lakien pysyvä muuttaminen”, Marijuana Majority -kansalaisjärjestön puheenjohtaja Tom Angell kommentoi äänestystuloksia.
Tämä tahtotila ei ole syntynyt tyhjästä vaan juuri äänestyksen jälkeen Huffington Post ja monet muut kanavat julkaisivat valvontakameran tallentamia otoksia siitä, miten Santa Anan huumepoliisi ratsaa 27.5. Kaliforniassa Sky High Holistic jakelupisteen, kohtelee töykeästi potilaita, tuhoaa omaisuutta ja näkyypä videolla kannabisleivonnaisia, edibles, mässyttäviä huumeagentteja!
Euroopan huumevirasto on jo 20 vuotta tuottanut tutkittua tietoa eurooppalaisen huumepolitiikan perustaksi. Ruotsin ja Portugalin vertailu osoittaa, että huumepolitiikka tappaa enemmän ihmisiä kuin huumeet. Kannabikseen ei ole kuollut yksikään.
Euroopan Unionin huumeviraston, EMCDDA, vuosiraportti 2015 osoittaa, että EU maiden 1,25 miljoonasta raportoidusta huumerikoksesta 781 000 on kannabiksen käyttörikoksia eli 63%. Kaikista EU:n alueella tehdyistä huumetakavarikoista 80% oli kannabistakavarikkoja. Vuonna 2013 EU:ssa ilmoitetuista 671 000 kannabistakavarikosta 431 000, eli 64%, koski kannabiksen kukintoa ja 240 000 hasista. Tämä osoittaa kannabiksen “valvonnan” kuluttavan valtavasti yhteiskunnan resursseja ja olevan vinoutunutta kannabiksen käyttäjiä ja kotikasvatusta vastaan.
Raportin mukaan 80 miljoonaa ihmistä on kokeillut jotakin laitonta huumetta ja näistä suurin osa, 75 miljoonaa, kannabista. Vuonna 2013 19,3 miljoonaa 15-64-vuotiaista eurooppalaista käytti kannabista. Nuorista aikuisista 15-34-vuotiaista 11,7% käyttää kannabista. Alle miljoona ihmistä käyttää päivittäin tai lähes päivittäin. Kannabiksen ei voida sanoa olevan kovinkaan paljon riippuvuutta aiheuttava.
Kannabiksen takia hoitoon hakeutuneiden määrä on noussut 61 000:een vuonna 2013. Raportin mukaan 23 000 ohjautuu hoitoon rikosoikeusjärjestelmän kautta.
Eli 23 000 niistä 781 000:sta käyttörikoksesta tuomitusta. Raportti ei raota näiden ponnistelujen rahallista arvoa mutta nämä luvut kertovat juhlapuheita suoremmin EU:n huumepolitiikan painotuksista: EU:ssa kannabiksen käyttäjiä rangaistaan 13 kertaa enemmän kuin hoidetaan.
World Health Organisation, WHO, eli maailman terveysjärjestö julkaisi vuonna 2014 raportin ‘The Global status report on alcohol and health in 2014’. Sen tietojen mukaan alkoholi aiheutti maailmassa 3,3 miljoonaa kuolemantapausta vuonna 2012, joista suurin osa Euroopassa ja Venäjällä. Suomessa 2000. Kannabiksen käyttöön ei ole kuollut yksikään.
Kannabiksen kriminalisoinnin voidaan EMCDDA:n raportin tietojen perusteella sanoa aiheuttavan enemmän ongelmia kuin kannabiksen käyttö. Tässä on EU:n koko “kannabisongelma”.
Huumepolitiikka tappaa
Huumepoliittisia toimenpiteitä kutsutaan huumevalvonnaksi ja huumevalvontaa toteuttavia virkamiehiä valvontaviranomaisiksi. YK:n alaisten huumesopimuksien noudattamista valvova elin INCB käännetään kansainväliseksi huumeiden valvontalautakunnaksi.
EMCDDA on käännetty uutisissa Euroopan huumevirastoksi mutta lyhenne tulee sanoista European Monitoring Center of Drugs and Drug Addiction, mikä on virallisesti suomeksi Euroopan huumeiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus.
Käytännössä virkamiehet ja tutkijat seuraavat sivusta huumevirtaa laittomilta valmistajilta käyttäjille, joita pitäisi rangaista käytöstä ja jotka eivät sen takia halua paljastaa käyttöään tai edes sen aiheuttamia ongelmia!
EMCDDA:n raportin esipuheessa tunnustetaan, että “Ongelma on kuitenkin nykyisin paljon monimutkaisempi. Tämä näkyy siinä, että monet raportissa mainitut aineet olivat Euroopassa lähes tuntemattomia viraston perustamisajankohtana.”
Portugali erottuu EMCDDA:n raportissa selkeästi omaan luokkaansa. Portugalissa on vain kolme huumeiden yliannostuskuolemaa miljoonaa kansalaista kohden. Hollannissa luku on 10,2, Britanniassa 44,6, Suomessa 54,3, Ruotsissa 70 ja Virossa peräti 126,8 miljoonaa henkeä kohden.
Lisäksi Portugalissa käytetään vähemmän ns. muuntohuumeita kuin muissa EU-maissa.
Ruotsissa huumeisiin kuolleiden määrä on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa kun Portugalissa se on murto-osa verrattuna dekriminalisointia edeltäneeseen aikaan. Ero tulee noudatetusta politiikasta: Portugalissa huumeiden käyttäjille palautettiin vuonna 2001 normaalit ihmisoikeudet dekriminalisoimalla huumeiden käyttö ja hallussapito omaan käyttöön. Rankaisemisen sijaan Portugalissa keskityttiin hoitamaan ongelmaisia.
Suomessa valvontaviranomaiset taputtavat toisiaan selkään Suomen onnistuneen kahden raiteen politiikan menestyksestä. Suomessa kuolemaan johtavan yliannostuksen aiheuttavat tavallisesti buprenorfiinit eli opiaattivieroituksessa käytetty subutex. Niihin kuoli noin 50 ihmistä vuonna 2013. Toiseksi vaarallisin aine oli lääkeopiaatti tramadoli, joka aiheutti noin 40 kuolemaa.
Helsingin Sanomissa terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Pekka Hakkarainen kertoo suomalaisesta huumekuolemasta:
"Suomi poikkeaa jokseenkin kaikista Euroopan maista. Meillä buprenorfiini on käytetyin opiaatti, viime aikoina myös lääkeopiaatit".
Uutisessa Hakkarainen pitää yllättävänä, että Ruotsissa huumeisiin menehtyy aiempaa enemmän naisia ja nuoria.
"Ruotsin huumepolitiikka on vieläkin tiukempaa kuin Suomessa. Käyttöön suhtaudutaan hyvin tiukasti, joten siksikin tämä yllättää."
Tiukemman huumepolitiikan maassa kuolee yhä enemmän ihmisiä. Yllättävää! Miksi Ruotsia sitten pidetään esikuvana?
Kalevan toimittamassa uutisessa Suomessa vieraillutta EMCDDA:n asiantuntija Danilo Ballottaa huolestuttaa se, että kannabis on enää harvoin ”vanhaa kunnon marijuanaa”, ja yhä useammin geneettisesti manipuloitua.
– Kun vanhat rastat sanovat, että marijuana ei ole enää entisensä, he ovat siinä oikeassa. Nykyään kannabisviljelijät muuntelevat kannabista siten, että THC:n määrä nousee. Vahvempi kannabis aiheuttaa suuremmalla todennäköisyydellä psykoottisia oireita ja skitsofreniaa, Ballotta sanoo.
Valvontaviranomaiset levittävät työnsä oikeuttamiseksi mm. huteralle pohjalle perustuvia väitteitä kannabiksen ja psykoosien yhteydestä. Uusien, vaikutuksiltaan tuntemattomien, aineiden kokeilu perustuu sille, että huumevalistus on vuosikymmenien systemaattisen liioittelun takia menettänyt uskottavuuttaan. Sekä sille, että ne ovat laillisia ja niitä saa netistä. Luotettavammin kuin katukaupasta, jota vastaan valvontajärjestelmä aikoinaan luotiin!
Sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Elina Kotovirta antaa MTV:n uutisessa eväitä muuntohuumeiden ja nettikaupan ymmärtämiseen.
– Jotkut vetävät loppuun asti vauhtiin päästyään. Niin sanotut psykonautit etsivät uusia aineyhdistelmiä ja vetävät Pacmanin tapaan jokaisen eteen tulevan napin, Kotovirta kuvailee. MTV:n toimittajan päässä räjähtää vain muuntohuumeiden määrä....
Kalevan uutisessa päädytään huumevalvonnan paradoksiin: Ballottan mukaan viimeisen 10 vuoden aikana on luotu enemmän uusia yhdisteitä kuin sitä edeltäneinä 50 vuotena. Paradoksaalista on, että vanhat ”luonnolliset” huumeet ovat usein käytössä turvallisempia kuin uudet synteettiset versiot.
Tuoreen Global Drug Survey -selvityksen mukaan Spice-huumeet aiheuttavat 30 kertaa enemmän hoidon tarvetta kuin vanha, perinteinen kannabis vaikka se olisi sitä "skunkkia".
Valvontajärjestelmämme on luonut tilanteen, jossa kemian teollisuus saa suoltaa markkinoille yhä uusia kemikaaleja virkamiesten niittäessä indikoita ja sativoita. Ratkaisu Ballottan ongelmaan olisi saattaa vanha "luonnollinen" kannabis oikeaan yhteiskunnan valvontaan nykyisen "seurannan" sijaan.
Pelkästään Suomessa kriminaalivalvonta nielee kymmeniä miljoonia euroja vuodessa. Suomessa, kuten monissa muissakin maissa, näitä menoeriä puidaan jo oikeudessa. Onkin kummaa, ettei tämän valvontakoneiston toimintaa valvota demokraattisesti niin, että tiedettäisiin edes sen aiheuttamat kustannukset.
Uusia ja vanhoja huumeita saa nykyään luotettavasti ja turvallisesti suoraan kotiin netistä. Huumevalvonta ja valvontaviranomainen ovat uuskieltä, eufemismi sille, etteivät huumeet ole missään valvonnassa. Päinvastoin: laittomat huumemarkkinat ovat kieltolain luomat.
Toimittajien vastuu huumesodan jatkumisessa
Portugalin huumepoliittinen ratkaisu oli pieni askel maan ainoastaan dekriminalisoidessa käytön. Mutta tuolla päätöksellä oli suuri merkitys sen nostaessa huumeiden käyttäjät normaalien ihmisten joukkoon ja suuntaamalla vähäiset resurssit käyttäjien rankaisemisesta heidän hoitoon ja neuvontaan. Miksi tämä yksinkertainen viesti ei ole saanut suurempaa julkisuutta?
Helsingin Sanomien 4.6.2015 julkaistu uutinen EMCDDA:n raportista on oiva esimerkki siitä, miten toimittajat pitävät yllä huumevalvonnan harhakuvaa.
HS uutisoi : “Käytetyin huumausaine on kuitenkin yhä kannabis, johon liittyy myös pääosa huumerikoksista.”
Miten huumerikos liittyy kannabikseen? Kasvi ei luonut rikollisuutta vaan todellisuudessa huumerikollisuus on kieltolain syytä, ei kannabiksen syytä. Uutisointi jatkaa huumesodan tueksi luotua mystifioivaa kirjoittelua.
HS jatkaa: “Eniten haittoja ja kuluja yhteiskunnalle on kovista huumeista kuten heroiinista, jonka markkinat Euroopassa on kuitenkin kutistumassa.”
Toimittajat liioittelevat huumeita ja niiden vaikutuksia, mikä puolestaan perustuu sille, että päihteitä ja huumeita käsitellään yhteismitattomasti eri uutisissa ja yleensä vielä eri toimittajien toimesta. Huumeuutisoinnissa ei tarvitse välittää ristiriitaisuuksista eikä edes totuudesta.
Päihdeuutisoinnissa sen sijaan pitää ottaa huomioon teollisuuden ja kaupan edut. Koska ne sponsoroivat tiedotusvälineitä maksetulla mainonnalla. WHO:n raportti kertoo, että alkoholi aiheuttaa eniten haittoja ja kuluja niin yksilöille kuin yhteiskunnalle.
HS kertoo valvonnasta: “Uusi haaste valvontaviranomaisille ovat muuntohuumeet, joiden kirjo on räjähtänyt parissa vuodessa.”
Kirjo räjähtänyt!? Ruotsi on loistava esimerkki siitä, miten kannabiksen tiukka kieltopolitiikka on luonut Spice-markkinat ja aiheuttanut useiden nuorten kuoleman aineiden yllättäviin sivuvaikutuksiin. Näiden aineiden käyttö on vielä marginaalista, ja Portugalin esimerkin mukaisesti käytön dekriminalisointi ja kannabiksen kotikasvatuksen salliminen on paras keino torjua tutkimattomien kemikaalien tunkeutuminen markkinoille. Kannabiksen käyttöön ei ole kuollut kukaan.
Nykyistä politiikkaa perustellaan symbolisen viestin lähettämisenä nuorisolle. Se on epäonnistunut. Portugalin esimerkki osoittaa, että pieni lainsäädännöllinen muutos voi luoda merkittävän symbolisen viestin, joka puolestaan aiheuttaa merkittävän käytännön muutoksen. Lisäksi hoitopolitiikka on kymmenen kertaa halvempaa kuin kriminaalivalvonta. Sen luulisi merkitsevän jotakin leikkausten aikakaudella.
EMCDDA:n raportti tarjoaa hyvät eväät YK:n erikoisyleiskokoukseen UNGASS2016:een osallistuville EU:n virkamiehille ja poliitikoille ensi vuoden huhtikuussa. Tavallisen kannabiksen käyttäjän kannattaa ehdottomasti tutustua perustietoihin ja aktivistien ottaa mallia asioiden esille panosta. EMCDDA tuottaa nykyään hyvin monipuolista tiedotusta, mistä alla esimerkkinä videoklippien käyttö tiedottamisessa.
Ruotsin valtakunnansyyttäjä valitti korkeimpaan oikeuteen kahdesta väärin perustein langetetusta rattijuopumustuomiosta kannabiksen vaikutuksena alaisena. Suomessa jopa käyttörikoksesta epäiltyjä voidaan määrätä kusitesteihin ajokorttinsa säilyttämiseksi poliisin mielivaltaisilla päätöksillä.
Ruotsin valtakunnansyyttäjä Anders Perklev on valittanut korkeimpaan oikeuteen kahdesta rattijuopumustuomiosta, koska tuomioiden perustana käytetty kannabistesti ei mittaa päihtymystilaa vaan hajoamisprosessin lopputuotteita, jotka eivät lukeudu kiellettyihin aineisiin.
Näissä tapauksissa henkilöille on langetettu tuomioita rattijuopumuksesta kannabiksen eli THC:n vaikutuksen alaisina vaikka itse testi ei mittaa THC:ta vaan THC-happoa. THC-hapon, THCA tai tarkemmin delta-9-THC-11-oic-hapon esiintyminen veressä on merkki siitä, että henkilö on joskus käyttänyt kannabista mutta se ei kerro lainkaan siitä, onko henkilö ollut päihtyneenä autoa ajaessaan. THCA ei ole psykoaktiivinen aine eikä se myöskään ole kiellettyjen aineiden listalla
Tällä voi olla kauaskantoisia seurauksia, koska kieltolain johdosta näitä tuomioita on Ruotsissa jaettu kymmeniä ilman minkäänlaista harkintaa tuomioiden perusteluista.
Valtakunnansyyttäjän havaittua tämän ristiriidan aloitti hän tutkinnan vuosina 2008 - 2013 langetetuista rattijuopumustuomioista ja hän löysi noin 150 tuomiota, joissa kaikissa oltiin langetettu tuomiot samoilla perusteilla.
Hän valitsi tästä joukosta kaksi tapausta, jotka hän vei korkeimman oikeuden käsittelyyn. Jos korkein oikeus päätyy samaan johtopäätökseen ja purkaa tuomiot, voidaan loputkin tuomiot viedä oikeuteen purettaviksi.
“On selvää, etteivät syyttäjät eivätkä tuomioistuimet ole ymmärtäneet laboratorioanalyysien merkitystä. Muussa tapauksessa henkilöitä ei olisi syytetty rattijuoppoudesta. Eikä myöskään tuomittu kyseisestä rikoksesta”, toteaa valtakunnan syyttäjä kuivakkaasti lausunnossaan.
Asia ei ole pelkästään tekninen vaan rattijuopumustuomio ja vieläpä laittomasta huumeesta on Ruotsissa hyvin leimaava asia ja on voinut viedä mm. ammattiautoilijalta ammatin.
Suomessa käytäntö perustuu mielivaltaan
Suomessa käyttörikoksesta rankaisemisen oheisrangaistukseksi on vakiintunut huumetesteihin pakottaminen ajokortin säilyttämiseksi. Tämä on merkittävä lisärangaistus, joka on usein rahallisesti suurempi kuin varsinainen sakkorangaistus. Lisäksi se on työelämästä syrjäyttävä rangaistus, koska ajokortti on monille tärkeä työväline.
Rattijuopumuksen takia ajokorttiseurantaan voidaan määrätä sellainen henkilö, joka on jäänyt kolmen vuoden aikana kaksi kertaa kiinni rattijuoppoudesta. Kannabiksen osalta henkilön ei tarvitse jäädä edes kiinni rattijuoppoudesta vaan pelkästä käyttörikoksesta. Nuorena henkilönä kiinnijäänyt voi joutua ajokorttinsa suoritettuaan yllättäen taannehtivan ajokorttiseurannan uhriksi ilman, että olisi jäänyt toistamiseen kiinni tai saanut rangaistusta.
Tämä virkamiehen mielivallan mahdollistava käytäntö perustuu lain ja viranomaisohjeistuksen ristiriitaan. EU:n ajokorttidirektiivi 91/439/ETY ja ajokorttilain 12§ 1 mom käsittelevät alkoholia ja huumeita samoin.
Ajokorttilain 20§ 1 mom sanoo, että “poliisi VOI määrätä henkilön huumetestiin” mutta kannabiksen käyttörikoksesta kiinniotettujen ja jopa epäiltyjen käsitelyssä sovelletaan poliisin omaa ohjetta “päihderiippuvuus ja ajo-oikeus”, jossa todetaan, että ajokortti voidaan ottaa pois jos henkilö jää kiinni rattijuoppoudesta 2 kertaa kolmen vuoden aikana tai jos henkilö jää kiinni huumausaineen käyttörikoksesta.
Eli henkilön ei tarvitse jäädä edes kiinni rattijuoppoudesta kannabiksen vaikutuksen alaisena päätyäkseen pakkohuumetestiin! Lisäksi hän joutuu maksamaan testauksen itse. Terveyskeskukset ovat lain vastaisesti ohjanneet testattavia yksityisille lääkäriasemille, mikä on tehnyt rangaistuksesta kalliin tuomitulle.
Poliisin hallinnollinen määräys rikkoo perustuslain takaamaa tasa-arvoisuutta ja lain käytön oikeudenmukaisuutta. Yhdessä tapauksessa henkilö teki tutkintapyynnön laittomasta kotietsinnästä. Parin päivän päästä häneltä vaadittiin ajokorttia, mikä kertoo siitä, että poliisi käyttää valtaansa koston välineenä.
Ajokortin menettäminen pelkän kannabiksen käyttörikoksen tai jopa käyttörikoksen epäilyn takia on kohtuuton ja epäoikeudenmukainen rangaistus verrattuna tekoon.
Tämä on merkittävä käytön kriminalisointiin perustuva kansalaisia eriarvoistava viranomaiskäytäntö, jota sovelletaan viranomaisten mielivaltaisilla päätöksillä.
Marokossa kannabiksen laillistamisesta keskustellaan korkealla poliittisella tasolla. Siitä halutaan tehdä vientituote ihmisten terveyden edistämiseksi.
Marokon pääoppositiopuolueen Istiqlal eli itsenäisyyspuolueen pääsihteeri Hamid Chabat vaati toukokuussa kannabiksen laillistamista ja sen tuotannon ohjaamista lääketeollisuuden tarpeisiin.
Hamid Chabat arvosteli hallituksen suunnitelmia korvata kannabiksen kasvatus vuohien kasvatuksella pitäen suunnitelmaa lähinnä valheena.
Istiqlal perustettiin vuonna 1944 ajamaan Marokon itsenäistymistä, mikä toteutuikin vuonna 1956. Puolue luetaan konservatiivisten keskustapuolueiden ryhmään ja se kannattaa kuninkaan valtaa.
Chabat on vaatinut kannabiksen laillistamista aiemminkin. Vaalikierroksellaan Pohjois-Marokossa hän esitti, että kannabista tai “yrttiä”, kuten Chabat sanoi, voitaisiin tuottaa vientiin ja käyttää “ihmisten terveyden edistämiseksi”.
Istiqlal-puolue on myös laatinut lakiluonnoksen kannabiksen kasvatuksen dekriminalisoimiseksi ja valvomiseksi. Lakiluonnoksen mukaan kannabiksen kasvatus rajoitettaisiin tietylle alueelle eli Al Hoceiman, Chaouenin, Tetouanin, Ouzzanen ja Taounaten maakuntiin, jotka ovat kannabiksen perinteisiä kasvatusalueita Rif-vuoristossa.
Yhdysvaltojen kongressi ei enää tue kritiikittä skandaaleissa ryvettynyttä huumepoliisia. DEA:n uuden johtajan odotetaan uudistavan viraston kannabispolitiikan.
USA:n kongressi hyväksyi keskiviikkona 3.6.2015 kolme lainmuutosta, jotka kieltävät huumepoliisia, DEA, ja oikeusministeriötä puuttumasta kannabiksen laillistaneiden osavaltioiden kannabiksen valvontaan.
Aiemmin tiistaina 2.6. kongressi lisäksi lopetti DEA:n kiistanalaisen massatiedonhankinnan sekä leikkasi 23 miljoonaa dollaria DEA:n budjetista siirtäen nämä rahat lasten hyväksikäytön valvontaan, naisten raiskausten tutkintaan, budjettileikkausten paikkaamiseen ja kameroiden ostamiseen poliisivirkamiehille lainvalvonnan väärinkäytösten vähentämiseksi.
“Näiden lainmuutosten hyväksyminen on merkittävä edistysaskel liittovaltion sekaantumisen estämiseksi osavaltioiden hyväksymien kannabislakien valvonnassa. Kongressi osoitti asialle enemmän tukea kuin koskaan aiemmin, ja tämä on viimeisin voitto tässä hiljaisessa vallankumouksessa, joka tapahtuu nyt kautta Yhdysvaltojen kannabislakien uudistamiseksi”, kertoi edustaja Earl Blumenauer.
DEA:lle uusi johtaja
Vastanimitetty oikeusministeri Loretta Lynch joutui virkakautensa aluksi nimittämään USA:n huumepoliisille, DEA, uuden johtajan edellisen johtajan Michele Leonhartin jouduttua eroamaan korruptioskandaalin takia.
Uusi johtaja Chuck Rosenberg toimi aiemmin FBI:n henkilöstöpäällikkönä, ja hänen odotetaan muuttavan DEA:n johtamiskäytäntöjä ja keskittävän sen toimintaa pois kannabiksen valvonnasta kovien huumeiden kuten heroiinin valvontaan. Rosenbergin odotetaan myös kehittävän DEA:n toimintatapoja huumeiden luokittelussa ja uudelleenluokittelussa.
DEA on vuosikymmenien mittaan sekaantunut lukuisiin skandaaleihin mutta selvinnyt niistä pyhän huumesodan nimissä. Viimeisimmässä skandaalissa DEA:n huumeagentit osallistuivat Latinalaisessa Amerikassa huumejengien kustantamiin orgioihin. Lisäksi DEA:n toiminta on ollut ristiriidassa Obaman ja oikeusministeri Holderin ajaman uuden politiikan kanssa.
DEA on vuosikymmenet sekaantunut tieteelliseen tutkimukseen ja kieltäytynyt tunnustamasta tutkimustuloksia. DEA on jopa jättänyt noudattamatta sen omien tuomareiden kannanottoja kannabiksen lääkekäytöstä.
Paikallisvaalien alla Barcelonan pormestari uhkasi lopettaa 90% kaupungin kannabisklubeista. Tyypillisen poliitikon tapaan tämäkään tapaus ei välittänyt tutkimuksista, jotka osoittavat klubimallin olevan tehokas keino huumepoliittisten ongelmien ratkaisemisessa. Barcelonan pormestari vaihtuikin paikallisvaaleissa.
Barcelonan kaupunginhallitus oli antanut alustavan luvan suunnitelmalle, joka vähentäisi kannabisklubien määrän 123:sta vain yhteentoista. Virkamiesten mukaan toimenpiteellä suojeltaisiin kansanterveyttä ja nuorisoa.
Pormestari katalonialaisten nationalistipuolueiden liiton, CiU, edustaja Xavier Trias selitti toimenpiteen ehkäisevän kannabisklubien leviämisen ja Barcelonan muuttumisen kannabisturistien lomakohteeksi.
“Jos joku haluaa nähdä, kuinka kannabis tuhoaa nuorisoa, tarvitsee hänen vain vierailla sairaaloissa, joissa psykiatrian osaston henkilökunta selittää tilanteen”, Trias lisäsi.
Katalonian maakunnan kannabisklubien liitot, Fedcac ja CatFAC, pitivät aloitetta pelkkänä vaalitäkynä. Tällainen toiminta ei pelkästään kavenna käyttäjien oikeuksia vaan pakottaa heidät takaisin laittomille markkinoille.
Katalonian 24.5. pidetyissä kuntavaaleissa CIU hävisi, valtaan nousi erilaisten ruohonjuuritason järjestöjen ja aktivistiliikkeiden yhteenliittymä, Barcelona En Comu, ja Barcelonan pormestariksi vaihdettiin 41-vuotias kansalaisaktivisti Ada Colau.
Tutkimustulokset eivät tue politikointia
Barcelonan pormestarin aloite kuulostaa juuri tyypilliseltä politikoinnilta, joka ei ole mitenkään yhteydessä todellisuuteen. Vuoden 2015 keväällä on ilmestynyt kaksi tutkimusta Espanjan kannabisklubeista, jotka osoittavat, että kansanterveyden ja nuorison suojeleminen onnistuu parhaiten tukemalla kannabisklubien kehitystä.
Kannabisklubi on laillisesti perustettu kannabiksen käyttäjien voittoa tavoittelematon yhteenliittymä. Kannabisklubi kasvattaa yhteisesti kannabista jäsenilleen, jotta he voisivat välttää laittomien markkinoiden riskejä. Näillä klubeilla ei ole koskaan ollut erityislakeja Espanjan lainsäädännössä vaan ne luokitellaan yhteen muiden voittoa tavoittelemattomien yhdistyksien kanssa. Henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitetun kannabiskasvin kasvatusta ei ole kriminalisoitu eikä kasvien lukumäärää ole säädelty.
Tämä laissa määrittelemättä jätetty kasvien lukumäärä sekä korkeimman oikeuden päätös sallia kasvatetun kannabiksen jakaminen toisten henkilöiden kanssa käytettäväksi loivat mahdollisuuden perustaa kannabisklubeja. Tämä malli, joka laillisti kannabiksen tarjonnan ja joka tunnetaan maailmalla “espanjalaisena mallina”, on vaikuttanut erityisesti Katalonian maakunnan tilanteeseen.
Barcelonassa avattiin ensimmäinen Cannabis Tasters’ Club vuonna 2001. Seuraavana vuonna Baskimaassa avattiin useita kollektiivisesti jäsenilleen kannabista kasvattavia klubeja. Ensimmäiset kannabisklubit tekivät poikkeuksia säännöistään olla jakamatta kannabista aloittelijoille sellaisten potilaiden kohdalla, joilla oli lääkärin antama diagnoosi.
Vuonna 2009 Kataloniassa oli 14 kannabisklubia ja tuolloin perustettiin myös ensimmäinen kannabisklubien liitto, Federation of Cannabis Associations, FAC. Vuoteen 2014 mennessä niiden lukumäärä oli jo 400, joista 250 Barcelonassa. Barcelonan kannabisklubien jäsenmäärä oli tuolloin 165 000. Vuoden 2014 elokuussa Barcelonan kaupunki määräsi 50 klubia suljettavaksi. Kannabisklubien mukaan syyt olivat epämääräisiä ja klubien valinta mielivaltaista. Yhä useammat klubit liittyivät FAC:n.
Vuosina 2007 - 2011 kannabisklubien määrä kasvoi, mutta samaan aikaan nuorison kannabiksen käyttö väheni. Kannabisklubien lisääntyminen ei ole vaikuttanut muidenkaan ikäryhmien kannabiksen käyttöön.
Vuonna 2013 yleisen syyttäjän antaman ohjeistuksen jälkeen Katalonian hallitus on tehnyt 258 kannabisklubista ilmoituksen mahdollisena laittomana huumeiden jakeluorganisaationa. Vuonna 2014 yleinen syyttäjä tutki 40:n klubin toimintaa.
Vuoden 2015 tammikuussa Katalonian parlamentti hyväksyi kannabisklubeille yhteiset kansanterveydelliset kriteerit sekä ehdot, joiden täyttyessä Katalonian kunnat voisivat hyväksyä niiden toiminnan.
Vuonna 2014 Navarran autonominen alue alkoi säätelemään kannabisklubien toimintaa. Kannabisaktivistien nostattama kansalaisyhteiskunta teki aloitteen klubien toimintaa valvovan lainsäädännön laatimiseksi ja keräsi yli 10 000 allekirjoitusta aloitteelle. Navarran parlamentti hyväksyi lain joulukuussa 2014.
Espanjan hallituksen kanta on selvä: ongelma ei ole kannabiksen kysyntä eikä sen markkinat vaan se, että kannabisklubit ovat näkyvä ilmiö. Lainsäädäntö suosii siten mafioita, jotka toimivat lain ulkopuolella pimeillä markkinoilla ollen luonteeltaan näkymättömiä.
Kannabisklubien hyöty yhteiskunnalle
Yhteisölle kannabisklubit tarjoavat tilan kannabiksen yksityiseen käyttöön, vaihtoehdon kannabiksen käyttämiselle julkisella paikalla, jollaista ei aikaisemmin ole ollut. Tämä vähentää kannabiksen julkista näkyvyyttä, myymistä ja ostamista, mikä puolestaan vähentää poliisin työtehtäviä näiden tekojen valvomisessa. Klubit helpottavat kansalaisjärjestöjen tuottamien haittoja vähentävien toimenpiteiden ja hoidon tarjoamista käyttäjille. Kannabisklubit kehittävät ymmärrystämme kannabiksen käytöstä ja mahdollisuuden kansanterveydellisten toimenpiteiden tarjoamiselle. Ehkä suurin saavutus on käyttäjien saaminen pois laittomien huumemarkkinoiden piiristä, vähentäen mahdollisuutta joutua tekemisiin kovempien huumeiden kanssa. Tämä oli Hollannissa kannabiskahviloiden avaamisen tärkein argumentti.
Valtiolle kannabisklubit tuovat merkittävää taloudellista etua. Espanjassa kannabisklubien nousu ajoittuu talouskriisin kaudelle. Rasqueran kaupungin aloite alkaa kasvattamaan kannabista Katalonian kannabisklubeille ei ollut sattumaa vaan se tehtiin taloudellisen taantuman pahimmassa vaiheessa nuorten työttömyyden noustua 57,7%:iin vuonna 2013.
Raportissa arvioidaan espanjalaisten kannabiksen käyttäjien kuluttavan 546 miljoonaa euroa vuodessa laittomille markkinoille.
Vaikka kannabisklubit eivät perustu voiton tekemiselle, synnyttävät ne merkittävässä määrin taloudellisesti tuottavaa toimintaa, mikä kannattaisi pitää mielessä vuoden 2008 talousromahduksen jälkeisinä aikoina.
Esimerkiksi 600 jäsenen kannabisklubin toiminta vaatii 10 työntekijän henkilökunnan. Jos vaikkapa 60% kannabiksen säännöllisistä käyttäjistä eli puolitoista miljoonaa ihmistä hankkisi kannabiksensa klubien kautta, synnyttäisi se 25 000 uutta työpaikkaa.
Espanjan valtio saisi tästä tuloja 411 miljoonaa euroa ja säästäisi 250 miljoonaa euroa työttömyysmaksuja.
Kannabisklubien jäsenten organisoituminen ja tilan luominen keskustelulle on merkittävä panos kansalaisyhteiskunnalle. Kannabisklubit edustavat yhteiskunnallista aloitteen tekemistä ja taistelua, joka yhdistää kannabiskulttuuria ja ryhmäytymistä luovia ihmisiä. Vuoden 2014 alussa Espanjassa oli 11 liittoa, jotka kokoavat yhteen 800 - 1000 toiminnassa olevaa kannabisklubia yhteen. Toiminnan seurauksena “espanjalaisesta mallista” keskustellaan nyt ympäri maailman.
Kannabisklubi vahvistaa yhteiskunnan sidoksia, suojelee kansanterveyttä ja edistää tätä kautta demokraattista yhteiskuntaa. Sen vaihtoehto, laittomat markkinat, edistää täysin päinvastaista kehitystä.
Vuonna 2007 34.4% Katalonian asukkaista oli ainakin kokeillut kannabista, vuonna 2009 34.9% ja vuonna 2011 enää 28.5%. Kuluneen vuoden aikana käyttäneiden osuudet olivat 14.1%, 12.4%, 11.3%. Kuluneen kuukauden aikana käyttäneiden 9.7%, 8.7% ja 8.1%. Päivittäiskäyttäjien osuus 1.7%, 2.2% ja 1.5%.
Yllättäen kannabiksen aiheuttama hoidon tarve on kasvanut samana aikana. Vuonna 2007 706 tapausta, vuonna 2009 1069 ja vuonna 2011 1538. Tämä huolimatta siitä, että ongelmaiseksi luokiteltava päivittäinen käyttö väheni. Hoidon tarpeen kasvu on seurausta siitä, ettei nuorilla ole enää varaa maksaa julkisella paikalla kannabiksen käytöstä saatuja sakkoja vaan hoitoon hakeudutaan niiden välttämiseksi.
Katalonian maakunnan hallinto hyväksyikin tammikuussa 2015 ohjeistuksen kannabisklubien toiminnalle, mistä voisi helposti muokata valvontamallin kannabisklubeille. Tällaista yhtenäistä valvontamallia ei ole, mikä on aiheuttanut kitkaa paikallishallintojen ja klubien välillä. Kannabisklubien toimintaa pitäisikin tutkia enemmän eikä yrittää palata vanhanaikaiseen ideologiaan.
Laillinen maisema kannabisklubien ympärillä
Lontoon yliopiston lainopin luennoija, asianajaja Amber Marks julkaisi raportin The Legal Landscape for Cannabis Social Clubs in Spain Espanjan kannabisklubien laillisesta asemasta ja niiden vaikutuksesta huumepoliittiseen keskusteluun.
Kannabisklubimallia seurataan kansainvälistä huumepolitiikkaa tekevien piireissä monesta syystä:
1. Kannabisklubien leviäminen Espanjassa ei ole herättänyt minkäänlaista kritiikkiä INCB:ltä eikä UNODC:ltä. 2. Malli näyttää täyttävän kansainvälisen valvonnan asettamat ehdot. 3. Lain velvoittama klubien demokraattinen toimintamalli tekee kuluttajasta myös tuotteen valvojan. 4. Malli suojelee markkinoita ylikaupallistamiselta, koska klubit eivät saa tuottaa voittoa. 5. Malli tekee mahdolliseksi myytävän kannabiksen laadun tarkkailun sekä haittoja ehkäisevät ohjelmat. 6. Malli on keino erottaa kannabismarkkinat laittomista markkinoista ja muiden huumeiden markkinoista. 7. Malli mahdollistaa kannabiksen käytön tutkimisen ja edelleen haittoja vähentävien ohjelmien suunnittelun.
Espanjassa kannabisklubien toiminta perustuu korkeimman oikeuden tekemään ratkaisuun, jonka mukaan henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitettu hallussapito ja sosiaalinen kannabiksen tarjoaminen ovat rikoslain ulkopuolella. Hallussapitoa ei ole kummassakaan tapauksessa määrätty rangaistavaksi rikoslailla eikä hallinnollisilla toimenpiteillä.
Espanjassa rikoslain tarkoitus on kansanterveyden suojeleminen yhteisenä hyvänä. Rikokseksi lasketaan vain sellaiset teot, joiden voidaan katsoa vaarantavan yhteisen hyvän.
Tästä johdettuna kannabiksen tarjoaminen (1) ihmisille, jotka ovat kannabiksen säännöllisiä käyttäjiä (2) tiloissa, jotka ovat yksityisiä (3) sellaisia määriä, jotka kuluvat ko. henkilöiden käytössä niin, että kannabista ei joudu kolmannen osapuolen käyttöön (4) käytetään välittömästi ko. tiloissa, jolloin kannabisklubi muodostaa “kannabiksen käytön suljetussa yhteisössä”, on rikoslain ulkopuolella. Sen sijaan rikoksiksi lasketaan jäsenien hankkiminen mainostamalla ja kannabiksen tarjoaminen sellaisille, jotka eivät ole säännöllisiä tai vakituisia käyttäjiä.
Espanjan rikoslainsäädännöllä, kuten sitä sovelletaan oikeuslaitoksissa, pyritään saamaan kiinni huumekauppiaita mutta jättämään käyttäjät ja omille henkilökohtaisille sosiaalisille verkostoille kannabista tarjoavat sen ulkopuolelle.
Kannabiksen kasvatus “suljetun yhteisön käyttöön” on ollut jossakin määrin kiistanalainen, mutta kahden korkeimman oikeuden päätöksen (vuosina 1990 ja 1994) mukaan se voidaan rinnastaa hallussapitoon “suljetun yhteisön käyttöä varten” eikä se siten ole rikoslain alainen.
Suurin osa kannabisklubeja vastaan nostetuista syytteistä on kumottu sillä perusteella, että kasvatus “suljetun yhteisön käyttöön” ei ole rikos.
Kansainväliset huumesopimukset ja EU-lainsäädäntö
Nykyään vallitsee yksimielisyys siitä, etteivät kansainväliset sopimukset velvoita kriminalisoimaan huumeiden hallussapitoa henkilökohtaiseen käyttöön. Sama voidaan sanoa kasvatuksesta omaan käyttöön. Vuoden 1961 sopimuksen tekijät pitivät laittomana vain kaupallista kasvatusta. Vasta vuoden 1988 sopimuksen 3. artiklassa on maininta “kasvatuksesta omaan käyttöön”, ja siinäkin harkinta jätetään jäsenvaltioiden harkintaan.
EU:ssa päätös Council Framework Decision 2004/757/JHA sulkee rikollisen kaupankäynnin määritelmän ulkopuolelle (1) käyttäjät, jotka tuottavat, hankkivat ja pitävät hallussaan omaa käyttöä varten sekä (2) käyttäjät, jotka myyvät huumeita ilman voiton tavoittelua.
“Euroopan unionin toiminnassa olisi toissijaisuusperiaatteen mukaisesti keskityttävä kaikkein vakavimpien huumausainerikosten torjuntaan. Tietynlaisen henkilökohtaiseen käyttöön liittyvän toiminnan jättäminen tämän puitepäätöksen soveltamisalan ulkopuolelle ei merkitse neuvoston ohjeen antamista siitä, kuinka jäsenvaltioiden pitäisi käsitellä tällaisia tapauksia kansallisessa lainsäädännössään.”
EU:n kehyspäätöksen kohteena on “kansainvälinen laiton kauppa sekä sellaiset toimet, joissa on tarkoitus myydä voiton tavoittelemiseksi”.
Espanjan lainsäädäntö ja sen tulkinta ovat siten yhdenmukaisia EU:n peruskirjan kanssa.
Sen sijaan epämääräiseksi on jäänyt se, kuinka joku valtio voi alkaa “myöntämään lupia” hallussapidolle “suljetun yhteisön käyttöön”. Luvan myöntäminen merkitsee jonkin asteista laillistamista sen sijaan, että jokin teko vain otettaisiin pois rikoslain piiristä.
Marks perää lisätutkimusta klubien vaikutuksista, mutta tähän astisten tietojen perusteella tiedämme, että klubien lisääntymisen myötä kannabiksen kasvatus on lisääntynyt, salakuljetetun kannabiksen määrä on vähentynyt ja kannabiksen käyttö on laskenut.
Kannabisklubien kasvatusprojektien ratsaaminen on vain saanut kasvattajat siirtymään yhä enemmän sisäkasvatukseen.
Oikeus: kannabisklubi ei uhka kansanterveydelle
Syyttäjä vaati tuomiota erään barcelonalaisen kannabisklubin johtajalle, taloudenhoitajalle ja sihteerille sillä perusteella, että se oli hänen mielestään uhka kansanterveydelle. Tuomari oli eri mieltä sillä perusteella, että klubilla oli selkeä jäsenrekisteri, jonka perusteella klubi varmisti sen, ettei kansalaisilla ollut mahdollisuutta ostaa kannabista muuten kuin tulemalla hyväksytyksi klubin jäseneksi. Toukokuussa 2015 annettu oikeudenpäätös on tärkeä ennakkotapaus siitä, etteivät kannabisklubit muodosta uhkaa kansanterveydelle.
Oikeudenpäätös on jälleen yksi tärkeä voitto Espanjan kannabisklubijärjestelmälle, ja tämä päätös myös suojelee muita klubeja. Klubijärjestelmän avulla on mahdollista rajoittaa laittomien markkinoiden toimintaa, pitää kaupunkien kadut turvallisempina sekä säästää poliisin aikaa vakavan rikollisuuden ehkäisyyn. Klubin jäsenille järjestelmä tarjoaa laadukasta kannabista kohtuulliseen hintaan.
Barcelona sai uuden pormestarin
Sunnuntaina 24.5. pidetyissä paikallisvaaleissa 41 vuotias asuntohäätöjä vastustanut aktivisti Ada Colau valittiin Barcelonan uudeksi pormestariksi.
“Tämä on verrattavissa Daavidin voittoon Goljatista”, Colau sanoi tulosten julkistamisen jälkeen.
Colau johtaa vaaleissa yllätysvoittoon nousseiden uusien puolueiden liittoumaa. Uudet kirjavista kannattajajoukoista koostuvat vasemmistopuolueet alkavat nyt johtamaan Espanjan suurimpia kaupunkeja, Barcelonaa ja Madridia, jos ne onnistuvat liittoutumaan vanhan, vaalitappion kokeneen sosialistipuolueen kanssa.
Kannabisklubien kannalta vanhojen puolueiden tappio merkitsee poliittisen ympäristön muutosta myönteisempään suuntaan. Kannabisklubien menestys näyttää taatulta.
New Yorkissa kokoontui torstaina 7.5. korkean tason huippukokous valmistelemaan ensi vuonna pidettävää UNGASS2016 erikoiskokousta kansainvälisestä huumepolitiikasta. Kansalaisjärjestöt vaativat ihmisoikeuksien asettamista huumesopimuksien pykälien yläpuolelle. INCB:n presidentiksi valittiin haittoja vähentävää politiikkaa kannattava juristi.
Indonesia teloitti toukokuun alussa kahdeksan huumeiden salakuljetuksesta kiinni jäänyttä ulkomaalaista, mikä herätti laajan vastalauseaallon kautta maailman. Noin kolmekymmentä valtiota langettaa edelleen kuolemantuomioita huumerikoksista ja teloittaa satoja ihmisiä joka vuosi.
Kasvava joukko valtioita on alkanut vaatimaan avointa keskustelua tällaisten kauhistuttavien rangaistusten ja ne sallivan politiikan muuttamiseksi. Tämän joukon johdossa toimii entisiä valtion johtajia kuten Sveitsin entinen presidentti Ruth Dreifuss. Nykyiset Latinalaisen Amerikan johtajat ovat nostaneet tämän keskustelun YK:n huippukokoukseen. Mm. Meksikon, Kolumbian, Guatemalan ja Argentiinan edustajat nostivat puheenvuoroissaan esille huumesodan epäonnistumisen ja muutoksen välttämättömyyden.
Jamaikan oikeusministeri Mark Golding vaati puheenvuorossaan YK:ta perustamaan asiantuntijakomitean tutkimaan, kuinka huumesopimuksia voitaisiin muuttaa niin, etteivät ne enää haittaisi eivätkä estäisi kannabispolitiikan muutoksia. Aloite on hyvin tärkeä ja liittyy saumattomasti muihin YK:lle esitettyihin korkean tason vaatimuksiin huumepolitiikan muuttamiseksi.
“Yksikään toinen kansainvälisen politiikan muoto viimeisen 30 vuoden aikana ei ole epäonnistunut yhtä pahasti”, sanoi Meksikon USA:n lähettiläs Arturo Sarakhan keskustelutilaisuudessa.
“Asetelmat ovat valmiit uudelle 21. vuosisadan huumepolitiikan paradigmalle, joka perustuu tieteeseen, kansanterveyteen ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen”, Drug Policy Alliancen toiminnanjohtaja Ethan Nadelman luonnehtii muutosta.
Kansalaisjärjestöt vaativat ihmisoikeuksien kunnioittamista
Kokouksen alla yli 100 kansalaisjärjestöä ympäri maailman julkaisi yhteisen kannanottonsa, jossa vaaditaan ihmisoikeuksia rankaisemisen sijaan. Järjestöt vaativat YK:lta joustavuutta sallia valtioiden kokeilla erilaisia lähestymistapoja sekä huumesopimuksien uudelleen tarkistamista.
“Kaksikymmentä vuotta sen jälkeen, kun YK julisti kymmenen vuoden ohjelmansa luoda huumeeton maailma, vallitsee liki kansainvälinen yhteisymmärrys siitä, ettei sellaista tule ikinä olemaan. Ongelma onkin siinä, että kuinka me parhaiten tulemme toimeen huumeiden ja niiden aiheuttamien haasteiden kanssa.”
“Ankaran huumepolitiikan kannattajat luovat sellaisen riskin, että jos kansainvälisiä huumesopimuksia ei oleellisesti muuteta, voivat jotkin valtiot erota niistä. Sopimuksiin on luotu mekanismi juuri tällaista varten: valtio voi yksinkertaisesti irtisanoutua sopimuksesta ja sitten liittyä siihen uudelleen tekemällä siihen varaus, mikä sallii niiden olla noudattamatta vastustamiaan sopimuksien osa-alueita. Bolivia on jo tehnyt näin vastustaessaan kokan käytön kieltämistä alkuperäisasukkailtaan.”
Kannanoton takana ovat mm. American Civil Liberties Union, Human Rights Watch, Global Exchange, Drug Policy Alliance, International Drug Policy Consortium, LEAP, NORML, Ella Baker Center for Human Rights sekä joukko kansanterveys- ja AIDS -organisaatioita.
“Nykyinen Yhdysvaltojen ja kansainvälinen huumevalvonta korostaa huumeiden käytön, hallussapidon, tuotannon ja jakelun kriminalisointia tavalla, mikä on ristiriidassa kansainvälisten ihmisoikeussäädösten kanssa ja on aiheuttanut vakavia ihmisoikeusloukkauksia. Vaadimme selkeää huumepolitiikan muutosta, joka täyttää ihmisoikeusvaatimukset ja asettaa terveyden, lääkeaineiden saatavuuden, turvallisuuden ja kehityksen politiikan tärkeysjärjestyksessä etusijalle.”
Kansalaisjärjestöjen vaatimukset kiteytyvät yhteen pyyntöön: YK:n peruskirjan ytimenä olevat ihmisoikeusperiaatteet pitää asettaa huumesopimusten pykälien yläpuolelle.
INCB:n johtoon haittoja vähentävän politiikan kannattaja
Kuin heijastaen kansalaisjärjestöjen vaatimuksia valitsi kansainvälinen huumevalvontakomissio, INCB, johtoonsa saksalaisen Werner Sippin, joka on ihmisoikeuksiin perehtynyt juristi. Werner Sippin suosituksena voidaan pitää sitä, että vuonna 2011 huumehaukkojen järjestö WFAD arvosteli hänen valintaansa INCB:n jäseneksi, koska hänet tunnettiin haittoja vähentävän politiikan kannattajana.
Ensimmäisessä puheessaan Werner Sipp korosti “tasapainotetun lähestymistavan” tärkeyttä. Rankaisupolitiikan painottamisen sijaan Sipp jatkoi, että “tasapainotetussa lähestymistavassa pitää ottaa huomioon yhteiskunnalliset ja taloudelliset osatekijät, kunnioittaa ihmisoikeuksia, turvata politiikan kohteena olevat ihmiset ja heidän perheensä, turvata lääkkeiden riittävä saanti niitä tarvitseville sekä taata hyvin toimiva valvontajärjestelmä.”
Kesäkuun alussa kongressin edustajainhuone hyväksyi lakeja, jotka asettavat oikeusministeriölle ja sen alaisen DEA:n toiminnalle rajoituksia niissä osavaltioissa, joissa kannabiksen lääkekäyttö on laillistettu
Euroopan Unionin huumeviraston, EMCDDA, vuosiraportti 2015 osoittaa, että EU maiden 1,25 miljoonasta raportoidusta huumerikoksesta 781 000 on kannabiksen käyttörikoksia eli 63%. Kaikista EU:n alueella tehdyistä huumetakavarikoista 80% oli kannabistakavarikkoja. Vuonna 2013 EU:ssa ilmoitetuista 671 000 kannabistakavarikosta 431 000, eli 64%, koski kannabiksen kukintoa ja 240 000 hasista. Tämä osoittaa kannabiksen “valvonnan” kuluttavan valtavasti yhteiskunnan resursseja ja olevan vinoutunutta kannabiksen käyttäjiä ja kotikasvatusta vastaan.
Ruotsin valtakunnansyyttäjä Anders Perklev on valittanut korkeimpaan oikeuteen kahdesta rattijuopumustuomiosta, koska tuomioiden perustana käytetty kannabistesti ei mittaa päihtymystilaa vaan hajoamisprosessin lopputuotteita, jotka eivät lukeudu kiellettyihin aineisiin.
Marokon pääoppositiopuolueen Istiqlal eli itsenäisyyspuolueen pääsihteeri Hamid Chabat vaati toukokuussa kannabiksen laillistamista ja sen tuotannon ohjaamista lääketeollisuuden tarpeisiin.
USA:n kongressi hyväksyi keskiviikkona 3.6.2015 kolme lainmuutosta, jotka kieltävät huumepoliisia, DEA, ja oikeusministeriötä puuttumasta kannabiksen laillistaneiden osavaltioiden kannabiksen valvontaan.
Barcelonan kaupunginhallitus oli antanut alustavan luvan suunnitelmalle, joka vähentäisi kannabisklubien määrän 123:sta vain yhteentoista. Virkamiesten mukaan toimenpiteellä suojeltaisiin kansanterveyttä ja nuorisoa.
Vuonna 2014 
Espanjassa rikoslain tarkoitus on kansanterveyden suojeleminen yhteisenä hyvänä. Rikokseksi lasketaan vain sellaiset teot, joiden voidaan katsoa vaarantavan yhteisen hyvän.
Sunnuntaina 24.5. pidetyissä paikallisvaaleissa 41 vuotias asuntohäätöjä vastustanut aktivisti Ada Colau valittiin Barcelonan uudeksi pormestariksi.
Indonesia teloitti toukokuun alussa kahdeksan huumeiden salakuljetuksesta kiinni jäänyttä ulkomaalaista, mikä herätti laajan vastalauseaallon kautta maailman. Noin kolmekymmentä valtiota langettaa edelleen kuolemantuomioita huumerikoksista ja teloittaa satoja ihmisiä joka vuosi.
Blogitekstit (Atom)