Maailman huumeongelma ja ihmisoikeuksien toteutuminen

Huumeiden vastainen politiikka polkee ihmisoikeuksia mutta ei ratkaise maailman huumeongelmaa. Ihmisoikeuksien päävaltuutettu haluaa ihmisoikeudet mukaan UNGASS2016 kokouksen loppuasiakirjaan rakentavalla tavalla ja valtioiden huumepolitiikan perustaksi.

Amnesty International kampanjoi 19-vuotiaana kannabiksen hallussapidosta pidätetyn malesialaisen Shahrul Izani Shahrul Izanin kuolemantuomion kumoamiseksi. Shahrul Izani pidätettiin syyskuussa 2003 kannabiksen hallussapidosta. Poliisi löysi häneltä 622 grammaa kuivattua kannabiksen lehteä. Kuuden vuoden tutkintavankeuden jälkeen hänet tuomittiin ensikertalaisena kuolemaan vuonna 2009. Shahrul Izani vetosi vuonna 2014 tuomionsa kumoamiseksi sen perusteella, että hän oli pidätettäessä vain 19 vuotias, hänen isänsä on kuollut tällä välin ja hänen äitinsä tarvitsee hoitajaa. Tätä kirjoitettaessa päätöstä ei ole vielä tullut ja siksi Amnesty vetoaa tuomion kumoamiseksi.

Malesia on yksi 33:sta valtiosta, joissa huumerikoksista voidaan langettaa kuolemanrangaistuksia. Malesian oikeuskäytäntö on salaileva eikä tiedossa ole tarkkoja lukuja teloitetuista, mutta arvioiden mukaan noin puolet kuolemanrangaistuksista langetetaan huumerikoksista. Vuonna 2013 47 kuolemantuomiota 76:sta ja vuonna 2104 16 38:sta langetettiin huumeisiin liittyvistä rikoksista. Amnesty Internationalin tietojen mukaan vuonna 2013 Malesiassa teloitettiin yksi huumerikoksesta tuomittu.

Ihmisoikeudet UNGASS2016 loppuasiakirjaan

YK:n 70:nnen toimintavuoden tapahtumiin kuului ihmisoikeusneuvoston 30. kokoontuminen Genevessä, Sveitsissä. Sen yhteydessä ihmisoikeusneuvosto järjesti 28.9.2015 ensimmäisen kerran paneelikeskustelun huumesodan vaikutuksista ihmisoikeuksiin. Ihmisoikeusneuvosto oli pyytänyt ihmisoikeuksien päävaltuutetulta selvitystä ihmisoikeuksien toteutumisesta huumevalvonnassa. 

Paneelikeskustelussa tutkitaan suosituksia ihmisoikeuksien kunnioittamiseksi, suojelemiseksi ja edistämiseksi maailman huumeongelman yhteydessä. Keskustelu syventää ymmärrystä siitä, miten huumevalvonta ja ihmisoikeusloukkaukset ovat yhteydessä toisiinsa, millaista kehitystä on nähtävissä ja millaisia haasteita tässä asiassa on.

Paneelikeskustelun yksi tavoite oli syventää ymmärrystämme siitä, miten huumeongelma vaikuttaa erilaisiin kansalais-, poliittisiin, taloudellisiin ja kulttuurisiin oikeuksiin huumepolitiikan kohteena olevien ja varsinkin haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten kohdalla.

Tämä keskustelu on tilaisuus ymmärtää ihmisoikeuskysymyksiä maailman huumeongelman kontekstissa ja miten niihin voidaan vaikuttaa maailmanlaajuisesti.

Paneelin puheenjohtajana toimi ihmisoikeusneuvoston presidentti Joachim Ruecker. Raportin esitteli ihmisoikeuksien varavaltuutettu Flavia Pansieri. Global Commission on Drug Policy -järjestön, GCDP, edustaja, entinen Sveitsin presidentti Ruth Dreifuss ohjasi keskustelua ja esitti sen aluksi GCDP:n kannanoton.

Paneeliin osallistuivat Kolumbian huumeiden vastaisen ohjelman johtaja Javier Florez  (Kolumbian oikeusministeri Yesid Reyes joutui jäämään äkillisiin rauhanneuvotteluihin sisällissodassa, jota huumekauppa on lietsonut); International Drug Policy Consortium -järjestön, IDPC, toiminnanjohtaja Ann Fordham; West African Commission on Drugs -järjestön komissaari, professori Mohammad-Mahmoud Ould Mohamedou; WHO:n mielenterveys- ja aineiden väärinkäytön osaston johtaja, tohtori Shekhar Saxena sekä YK:n huumetoimiston, UNODC, varatoiminnanjohtaja Aldo Lale.

“Yksi nykyisen huumepolitiikan vakavimmista haitoista on se, etteivät huumeiksi luokiteltuja aineita eniten tarvitsevat eli sairaat ihmiset saa niitä riittävästi tai lainkaan. Käytön ja hallussapidon kriminalisoinnilla on myös paljon muita haittoja, joiden takia ihmisten oikeus terveyteen ei toteudu”, Pansieri aloitti

“Huumerikokset eivät ole täytä vakavimman rikoksen kriteerejä, jotta niistä voitaisiin langettaa kuolemanrangaistuksia”, korostaa Pansieri.

“Rikosrekisterimerkintä voi olla nuorelle paljon haitallisempi kuin satunnainen huumausaineiden käyttö”.

“On tullut täysin selväksi, että maailman huumeongelma vaikuttaa ihmisoikeuksien toteutumiseen hyvin laaja-alaisesti aiheuttaen vakavia ihmisoikeusrikoksia”, Pansieri tiivisti raportin annin.

“Kuitenkin positiivista on se, että ihmisoikeudet ovat saaneet lisääntyvissä määrin huomiota vuoden 2016 huhtikuussa järjestettävän erikoisyleiskokouksen, UNGASS2016, valmisteluissa”.

Pansieri toivoo, että kokouksen loppuasiakirjassa tullaan käsittelemään ihmisoikeusongelmia rakentavalla tavalla ja että ne otetaan paremmin huomioon valtiollisessa lainsäädännössä.

Joissakin maissa huumetuomioista langetetaan suhteettoman ankaria vankilatuomioita suhteellisen pienistä rikoksista. Nämä tuomiot vaikuttavat monien oikeuksien tai etujen toteutumiseen Pansierin nostaessa esille “etniset vähemmistöt ja naiset, jotka erityisesti joutuvat lainvalvontatoimenpiteiden syrjimiksi”.

“Lapsia pitää suojella käytön ehkäisyn keinoin ja heidän pitää saada asiallista ja objektiivista tietoa huumeista lapsille suunnattuna ja ikäryhmälle sopivana”, Pansieri kommentoi lapsen oikeuksien toteutumista.

Pansieri sanoi raportin kehottavan jäsenvaltioita dekriminalisoimaan huumausaineiden käyttö ja hallussapito, “koska niiden kriminalisointi luo merkittäviä esteitä oikeus terveyteen -normin toteutumiselle”.

Ruth Dreyfuss nosti esille YK:n järjestöjen yhteistyön tässä asiassa sekä sen, ettei ihmisoikeuksien kunnioittaminen ole itseisarvo vaan meidän pitää arvioida myös harjoitetun politiikkamme tehokkuutta.

Ruth Dreyfuss huomautti, ettei huumesodan aiheuttamista haitoista pidä puhua ei-aiottuina seurauksina, koska ne ovat suoraan seurausta siitä, ettei politiikassa ole otettu huomioon ihmisoikeuksia.

IDPC:n osallistuminen yhtenä paneelin pääpuhujista on osoitus siitä, että ihmisoikeusneuvosto on tosissaan ihmisoikeuksista. IDPC on huumesotaa arvosteleva kansalaisjärjestö, jollaisia ei vielä pari vuosi sitten hyväksytty kuin lehdistötilaisuuksiin ja muihin sivutapahtumiin yleisöksi.

Fordham esitti ihmisoikeusneuvostolle pysyvän, vuosittain kokoontuvan foorumin perustamista, jossa käsiteltäisiin huumepolitiikan luomia ajankohtaisia ongelmia.

Huumeiden vastaiset järjestöt osa ongelmaa, ei ratkaisu

Harm Reduction International, HRI, julkaisi torstaina 8.10.2015 raportin “Death Penalty for Drug Offences 2015”. HRI:n raportti on neljäs vuoden 2007 jälkeen. Se julkaistiin sopivasti juuri ennen 10.10. pidettävää kuolemanrangaistusten vastaista päivää sekä 18. - 21.10. Malesian pääkaupungissa Kuala Lumpurissa pidettävää 24:ä kansainvälistä haittoja vähentävää konferenssia.

Huumerikoksista teloitettujen määrä on pysynyt korkeana, arviolta 550 vuodessa. Kuolemaantuomittuja on satoja enemmän mutta monessa kuolemanrangaistuksia langettavassa maassa tuomioita ei ole käytännössä pantu täytäntöön. Hyvin pieni joukko valtioita vastaa suurimmasta osasta teloituksia: Kiina, Iran ja Saudi-Arabia ovat maailman agressiivisimpia teloittajia.

Useat valtiot ovat viime vuosina rajoittaneet huumeiden vastaista yhteistyötä sellaisten maiden kanssa, jotka langettavat kuolemantuomioita huumerikoksista. Vielä tärkeämpää on ollut useiden valtioiden vetäytyminen asekaupoista kuolemanrangaistusten langettamisen takia kuvastaen sitä, kuinka vakavana asia on alettu kokemaan.

“Huumerikosten takia tappavat hallitukset edustavat kansainvälisen yhteisön äärilaitaa”, Harm Reduction International järjestön toiminnanjohtaja Rick Lines toteaa.

Suurista lupauksista ja miljardeista dollareista ja euroista huolimatta huumeiden vastainen politiikka ei ole onnistunut vähentämään huumeiden käyttöä eikä siihen liittyviä ongelmia vaan luoneet yhä uusia ja entistä isompia ongelmia. Siksi kaikki huumeiden vastaiset organisaatiot ovat osa ongelmaa eivätkä ratkaisu.

Kuolemanrangaistusten vastaisuus on noussut viimeisten parin vuoden aikana jopa YK:n huumevalvontabyrokratian keskuudessa. YK:n huumetoimisto, UNODC ja kansainvälinen huumevalvontalautakunta, INCB, ovat alkaneet painostamaan kuolemanrangaistuksia langettavia valtioita. Tämä asia tullaan puimaan perinpohjin UNGASS2016 kokouksessa.

Ruotsin huumehaukat ja lapsen oikeudet

Ruotsalaiset huumehaukkajärjestöt ovat vuosikymmenien ajan tottuneet päsmäröimään kansainvälisen huumepolitiikan areenalla. Siksi parin viime vuoden kehitys on ollut niille kiusallisia ja viimeisin kolaus on tämä YK:n ihmisoikeusvalvonnan kääntyminen huumesotaa vastaan. Paneelikeskustelussa ei ollut edustettuna yhtään huumehaukkaa jopa YK:n huumetoimiston, UNODC, edustajan puhuessa rohkeasti uudistamisen tarpeesta.

World Federation Against Drugs, WFAD ja European Cities Against Drugs, ECAD, järjestöjen edustajat tuomitsevat ihmisoikeuskomissaarin raportin lapsen oikeuksien sivuuttamisena. Heidän mielestä ihmisoikeusvaltuutettu asettaa huumeiden käyttäjät lapsen edelle. Lapsen oikeuksista on tullut näiden järjestöjen käsissä keppihevonen brutaalin huumepolitiikan jatkamiseksi mm. kuolemantuomioita langettavissa maissa.

WFAD:n pääsihteeri Linda Nilsson asettaa ideologisesti vastakkain haittoja vähentävät toimenpiteet lapsen oikeuksien julistuksen 33:nnen artiklan kanssa, joka velvoittaa takaamaan lapselle huumeettoman ympäristön. Kylmä totuus on se, ettei kriminaalivalvonnasta ole tätä artiklaa täyttämään eli pitämään huumeita pois lasten ja nuorten käsistä. Suomessa Aarnio-keissi alleviivaa huumehaukkojen politiikan onttouden.

ECAD:n Erik Lejonmarck jopa vaatii ihmisoikeusvaltuutettua vetämään raporttinsa takaisin ja korjaamaan se!

On hyvin outo asetelma laittaa lapsen oikeudet ja ihmisoikeudet vastakkain ECAD:n ja WFAD:n tavalla. Siinä ei ole mitään logiikkaa. Lapsen etu on se, että huumeita myydään valvotusti ikärajojen puitteissa. Lapsen etu on myös se, etteivät vanhemmat ole vankilassa, pakkohoitoleirillä eikä hirressä! 

Tämä retoriikka peittää alleen sen, että WFAD ja ECAD tukevat kuolemanrangaistuksia sellaisista rikoksista, jotka eivät täytä vakavan rikoksen kynnystä eli uhkaa toisen hengelle tai terveydelle.

Drugnewsin julkaisema artikkeli huipentuu valitukseen siitä, kuinka “Huumeiden rajoittamiseen pyrkivien ja liberaalien voimien välinen lämpötila kohoaa ennen UNGASS2016 kokousta New Yorkissa huhtikuussa 2016”.

Tällainen kommentointi paljastaa huumehaukkojen agendan määritellä toiset ihmiset vähemmän arvokkaiksi kuin toiset. Heille ihmisoikeudet ovat kauppatavaraa siinä missä huumeetkin.

Saudi-Arabia ja ihmisoikeuksien toteutuminen

Saudi-Arabia on yksi maailman eniten huumerikollisia teloittava maa, jonka muukin ihmisoikeustausta on synkkä. Sen ihmisoikeustulkinnat nousivat syyskuussa otsikoihin sen vaatiessa LBGT-ihmisten oikeuksien poisjättämistä YK:n kehitystavoitteista, koska “ne ovat vastoin Sharia-lakia”.

Saudi-Arabian edustaja, YK:n suurlähettiläs Faisal bin Hassan Trad valittiin ihmisoikeusneuvoston puolueettomien asiantuntijoiden paneelin puheenjohtajaksi, mikä tuntuu heikentävän ihmisoikeusneuvoston arvovaltaa. Tuskin mikään muu maa vaikuttaa niin ihmisoikeuskielteiseltä kuin Saudi-Arabia.

Wikileaksin paljastuksista tiedämme, kuinka Britannia ja Saudi-Arabia kävivät kauppaa tästä paikasta ihmisoikeusneuvostossa. Saudi-Arabia sai paikan nyt, koska se oli kannattanut Britannian valintaa edellisellä kaudella 2014 - 2015. Kaupankäynti paljastaa sen, kuinka paljon valtiot arvostavat ihmisoikeuksia. Tapaus on myös esimerkki siitä, miten huumeongelmalla on käyty poliittista kauppaa vuosikymmenien mittaan.

Ruotsi on yksi Saudi-Arabian liittolaisista mm. asekauppojen takia eikä liiemmin arvostele sen ihmisoikeusrikoksia varsinkaan huumetuomioiden täytäntöönpanossa.

Historia on opettanut, etteivät ihmisoikeudet ole syntymälahjoja ja ne voidaan peruuttaa poliittisen tilanteen muuttuessa. YK:ssa tämä on poliittinen prosessi, jossa ihmisoikeuksien kunnioittamisen alaa neuvotellaan koko ajan laajemmaksi.

Arkipäivän tasolla ihmisoikeuksien kunnioittaminen tarkoittaa jatkuvaa neuvottelua ympäröivän yhteiskunnan ja valtion suuntaan. Euroopan pakolaisongelma on nostanut tämän kouriintuntuvasti esille.

Miksi kannabiksen käyttäjien oikeudet olisivat sitten muita ongelmia tärkeämpiä? Ja onhan meillä jo tarpeeksi päihteiden aiheuttamia ongelmia, kuten huumehaukkojen viimeinen argumentti kuuluu. Päihdeyhtiöt vastustavat huumeiden ja erityisesti kannabiksen laillistamista kilpailusyistä.

Ihmisoikeudet pitää ottaa jakamattomina, koska jokaisen vapaus on kiinni siitä, että kaikki ovat vapaita. Siksi ihmisoikeusperiaatteesta on pidettävä kiinni!

Ruotsin huumeiden käyttäjien yhdistys, Svenska Brukarföreningen, on hyvä esimerkki siitä, kuinka huumeiden käyttäjät voivat puolustaa ihmisoikeuksiaan ja vallata heille kuuluvaa sosiaalista tilaa. Se on tuonut ulkomaisia puhujia, mm. Richard Bransonin, esiintymään Ruotsiin saaden hyvää julkisuutta vaatimuksilleen.

Svenska Brukarföreningen toi International Centre on Human Rights and Drug Policy -järjestön johtajan Damon Barrettin puhumaan Tukholmaan 23.9.2015. Barrett kysyy, että kumpaan ryhmään Ruotsi haluaa liittoutua huumepolitiikassa kansainvälisesti, USA:n vai Venäjän kanssa? Venäjä on kokoamassa huumeliberaalien vastaista valtioliittoa UNGASS2016:een. Barrettin mielestä Ruotsilla on kuitenkin enemmän yhteistä vaikkapa Portugalin kanssa.

Lähde: IDPC 30.9.2015, UN News Center 28.9.2015, Drugnews 29.9.2015, Independent 29.9.2015, Zero Hedge 1.10.2015, Ihmisoikeusneuvoston huumepoliittinen paneelikeskustelu 28.9.2015.

 

Human rights and UNGASS 2016 - Where does Sweden stand? Esitelmä on englanniksi ja ääni hyvälaatuinen.

 

 

URL: http://www.tusky.fi/uutiset/714-maailman-huumeongelma-ja-ihmisoikeuksien-toteutuminen

Britannia: entinen poliisijohtaja laillistamisliikkeen johtoon

Joukko Britannian kannabisjärjestöjä ja -aktivisteja on perustanut uuden järjestön, jonka johtoon nousi entinen poliisipäällikkö. Hallitus vastustaa julkisesti laillistamista, mutta asiasta käydään jo hyvin myönteistä keskustelua, mikä kulminoituu parlamentin keskustelussa lokakuun 12. päivä.

Britanniassa on perustettu uusi kannabiksen laillistamista ajava järjestö, National Cannabis Coalition, NCC, jota johtaa entinen poliisijohtaja Tom Lloyd.

Tom Lloyd kertoo katuvansa huumeiden käyttäjien pidättämisiä ollessaan poliisina Lontoossa ja Cambrigdessä.

“Pidätämmekö me oikeita rikollisia silloin kun me pidätämme jonkun hallussapidosta? Lain valvonnan kannalta aiheutin sillä enemmän vahinkoa kuin hyötyä”, Lloyd arvioi.

Useiden kannabiksen laillistamista ajavien ryhmien (mm. Norml UK, UK Cannabis Social Clubs ja United Patients Alliance) yhteenliittymä NCC aikoo nostaa asian ruohonjuuritasolta poliittisten päättäjien tasolle.

“Huumepolitiikan uudistamisen yksi suuri ongelma on siinä, että suuren yleisön silmissä heroiinin tai kannabiksen käyttäjät näyttävät hyvin paljon samalta”.

Lloydin mielestä perinteiset keinot, kuten 420 piknikit Hyde Parkissa, eivät juuri muuta tätä näkemystä. Hänen mielestään näihin kannabislakien uudistamiseen tähtääviin kampanjoihin osalliset ihmiset ovat tuoneet vahvaa todistusaineistoa julkiseen keskusteluun.

“Heillä on syvällinen viesti, mutta tämä viesti jää erilaisten eturistiriitojen varjoon ja sitä myös halvennetaan. Mielestäni meillä on nyt tilaisuus osoittaa, että olemme rehellisiä ja uskottavia ihmisiä, joilla on paljon uskottavaa tietoa hallussa”.

Suurin haaste on muuttaa kannabiksen käytön ympärille luotu narratiivi. Hän uskoo tämän olevan mahdollista sen työn kautta, mitä lääkekäytön puolesta kampanjoineet ovat tehneet.

“On vaikea erottaa toisistaan lääkekäyttö ja viihdekäytöksi luokiteltu käyttö. Kannabista käyttävä käyttää sitä yleensä stressitasonsa laskemiseen, mikä hyvin todennäköisesti kohentaa terveyttä. Mielestäni näiden kahden käyttötavan välillä ei ole eroa”, Lloyd määrittelee kantansa.

CLEAR ei mukana

Britannian suurimman kannabisjärjestön Clearin johtaja Peter Reynolds selittää, miksi hänen järjestönsä ei liittynyt NCC:hen tällä erää. Clearillä on 500 000 seuraajaa sosiaalisessa mediassa.

“Meillä on joitakin vaikeita mielipide-eroja siitä, kuinka kampanjaa tulisi toteuttaa”, Reynolds selittää.

“Me kritisoimme häpeilemättä huonosti käyttäytyviä, koska mielestämme panoksemme tämän asian puolesta kampanjointiin on osoittautunut toimivaksi. Tämä stonerien tapa mennä julkisuuteen polttamaan päin poliisien kasvoja on epäonnistunut.”

“Tämä ei ole vallankumous. Hallitus ei julkisesti myönnä epäonnistuneensa ja tunnusta meidän olevan oikeassa vaan edistymme pikkuhiljaa. Luotan siihen, että lääkekäyttö saa kannatusta parlamentissa”, Reynolds arvioi.

NCC:n taival on alussa eikä sillä ole vielä nettisivuja mutta Englannin tilanne vaikuttaa lupaavalta.

Britannian huumepolitiikan uudistamista ajava parlamenttiryhmä, All-Party Parliamentary Group for Drug Policy Reform, esitti kesällä, että ihmisoikeusvelvoitteet ylittävät huumelainsäädännön säätämät velvoitteet. Poliisivoimat ilmoittivat kesällä toteuttaneensa käytännön dekriminalisaation lopettamalla pienimuotoisen kannabiksen kotikasvatuksen ratsaamisen. 10. helmikuuta aloitti toimintansa uusi kannabispuolue, Cannabis is Safer than Alcohol, CISTA. Puolueen perustaja ja rahoittaja on Paul Birch. Parlamentissa keskustellaan 12.10.2015 kannabiksen laillistamisesta kansalaisaloitteen saatua yli 200 000 kansalaisen tuen.

Lähde: Guardian 25.9.2015

BBC:n keskustelu parlamentaarisen ryhmän, APPG, raportista. APPG:n varapuheenjohtaja paronitar Molly Meacher esittelee raportin pääkohdat. Jopa kovimman linjan keskustelija sallisi lääkekäytön.

 

Britannian parlamentissa keskusteltiin vuosi sitten 30.10.2014 huumepolitiikasta vihreiden kansanedustaja Caroline Lucasin aloitteesta. Lucas kertoi valtion käyttävän huumesotaan 3 miljardia puntaa vuodessa ja siksi on korkea aika selvittää, onko nykyinen huumepolitiikka kaiken tuon rahan arvoista. Ohessa keskustelun huippukohdat.

URL: http://www.tusky.fi/uutiset/712-entinen-poliisijohtaja-laillistamisliikkeen-johtoon

YK 70 vuotta: ihmisoikeudet huumepolitiikan perustaksi

Kansainvälisten ihmisoikeuksien kunnioitus on jäänyt huumesodan jalkoihin. UNGASS2016 on tilaisuus korjata tilanne ja aloittaa ihmisoikeuksien kunnioittamiselle perustuva 2000-luvun huumepolitiikka.

San Franciscossa allekirjoitettiin 26.6.1945 YK:n peruskirja, jolla haluttiin “uudelleen vakuuttaa uskovamme ihmisen perusoikeuksiin, ihmisyksilön arvoon ja merkitykseen”. Vuonna 1948 tästä periaatteesta syntyi Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus.

Richard Nixon, Ronald Reagan ja muut ns. huumehaukat saivat nostatettua huumehysterian länsimaissa väittämällä mm. länsimaisen yhteiskunnan romahtavan, jos kannabiksen käyttö leviää yhtä laajalle kuin alkoholin ja tupakan käyttö. Tämä mielikuvituksellinen uhkakuva on saanut länsimaat murentamaan ihmisoikeuksia ja perustuslain turvaamia ihmisten tasavertaisuutta ja yksityisyydensuojaa.

YK:n yleiskokous päätti Reaganin kaudella vuonna 1987 tehdä YK:n perustamispäivästä kansainvälinen huumeiden ja laittoman huumekaupan vastainen päivä, jota monien maiden hallitukset juhlistavat ihmisoikeusrikoksilla huumeiden kieltolain varjolla. Iranissa ja Kiinassa päivää juhlistetaan teloituksin. Meksikon huumesodan uhriluku on yli 100 000 ja kasvaa.

YK:n ihmisoikeusneuvosto pyysi 2. huhtikuuta 2015 tekemällään päätöksellä ihmisoikeusraportoijaa laatimaan raportti neuvoston 30:nnelle kokoukselle maailman huumeongelman vaikutuksista ihmisoikeuksien toteutumiseen. Neuvosto pyysi myös toimenpidesuosituksia ihmisoikeuksien suojelemiseksi ja edistämiseksi. Neuvoston on tarkoitus viedä nämä suositukset eteenpäin kansainvälistä huumeongelmaa käsittelevälle YK:n erikoisyleiskokoukselle vuonna 2016, UNGASS2016.

Ihmisoikeusraportoijan raportissa kerrotaan aluksi ihmisoikeuksien kunnioittamisen tilanne YK:n huumevalvonnan hierarkiassa:

YK:n yleiskokous vahvisti päätöksellään 69/201, että maailman huumeongelma pitää ratkaista YK:n peruskirjan säädöksiä noudattamalla ihmisoikeuksia täydellisesti kunnioittaen. YK:n huumekomissio, CND, vaati päätöksellään 51/12 ihmisoikeuksien edistämistä kansainvälisten huumesopimusten noudattamisessa. Kansainvälinen huumevalvontalautakunta, INCB, on päättänyt, että ihmisoikeudet pitää ottaa huomioon huumesopimuksien tulkinnassa. Ihmisoikeuksien toteutumisen erityisraportoija on nostanut esille sen, että huumevalvonnan ja ihmisoikeuslakien ollessa ristiriidassa, ovat ihmisoikeuksien asettamat velvoitteet määräävässä asemassa.

Lapsen oikeudet ja huumesota

Syrjinnän kieltämistä käsittelevässä IV luvussa nostetaan esille erityisryhmät: etniset vähemmistöt, naiset, alkuperäiskansat mutta erityisesti lapset ja lapsen oikeuksien sopimuksen toteutuminen.

Lapsen oikeuksien sopimus on ollut huumehaukkojen keppihevonen, jolla he ovat yrittäneet puolustaa rankaisevaa politiikkaa hoidon rinnalla, ns. tasapainoinen huumevalvontamalli. Tämä kanta ei saa kannatusta YK:ssa: raportoija kertoo, että lapsen oikeuksien sopimuksen noudattamista valvova komitea suosittelee haittoja vähentävää politiikkaa ratkaisuna alaikäisten ja lasten kohtaamille kärsimyksille huumesodan jaloissa.

Komitea arvostelee lasten asettamista oikeuteen tuomittavaksi huumeiden käytöstä, lapsille ja alaikäisille suunnatun hoidon ja haittoja vähentävien toimenpiteiden puutetta sekä huumeviljelmien myrkkyruiskutuksia, jotka vaikuttavat pahiten lapsiin. Lasten vieminen pakkohoitokeskuksiin ja vieroituslaitoksiin saa komitean tuomion. Lasten pitää myös saada objektiivista tietoa huumeista. Huumeita käyttäviä lapsia ei saa alistaa rikosoikeudellisille toimenpiteille ja huumeiden hallussapito pitää dekriminalisoida.

Raportissa annetaan seitsemän suositusta, jotka käsittelevät kuolemanrangaistusten kieltämisestä ja toisaalta alkuperäiskansojen oikeuteen noudattaa perinteisiä tapojaan ja uskomuksiaan vaikka näiden osana olisikin huumeiksi luokiteltujen aineiden käyttöä. Aineista riippuvaisille pitää tarjota haittoja vähentäviä toimenpiteitä ja korvaushoitoa erityisesti vankiloissa ja muissa pidätystiloissa.

Ihmisoikeusraportoija painottaa ylipäänsä syrjinnän kieltämistä. Ihmisten oikeus terveyteen pitää taata poistamalla kaikki esteet sen toteuttamiseksi, mikä onnistuu parhaiten dekriminalisoimalla huumeiden käyttö ja hallussapito.

Ihmisoikeudet ja dekriminalisointi

Ihmisten moralisoivat asenteet perustuvat inhon tunteisiin narkomaaneja ja ylipäänsä erilaiseksi leimattuja kohtaan. Vanha moraalisääntö kuuluu, että inhosta ei ole moraaliksi. Henkilökohtaisista tunteista ei voida johtaa moraalia eikä lainsäädäntöä. Portugalin vuonna 2001 toteuttaman dekriminalisoinnin keskeinen osa on huumeiden käyttäjien ihmisoikeuksien palauttaminen, mikä on vaikuttavampi ratkaisu kuin pelkkä aineiden hallussapidon dekriminalisointi.

Brasilia on viimeisiä Etelä-Amerikan valtioita, jossa huumeiden hallussapito on vielä kriminalisoitu. Vuonna 2006 siellä toteutettiin osittainen dekriminalisaatio siten, että rankaisemiselle luotiin vaihtoehtoja kuten yhteisöpalvelu. Brasilian korkein oikeus pohtii tällä hetkellä valtion oikeutta puuttua ihmisen tekemiin valintoihin silloin, kun ne eivät vahingoita ketään muuta.

Dekriminalisointia perustellaan yleensä sillä, että huumeiden käyttäjän rankaiseminen aiheuttaa enemmän haittaa kuin huumeiden käyttö. Dekriminalisointia voidaan perustella myös siten, että on väärin rangaista ihmistä hänen terveysongelmastaan.

Brasilian korkeimmalla oikeudella on käsittelyssä tapaus, jossa tutkitaan erilaista ja vielä mielenkiintoisempaa kriminalisoinnin kieltävää perustelua. Oikeus tutkii sitä, että estääkö perustuslain takaama yksityisyyden suoja valtiota rankaisemasta aikuista ihmistä, joka päättää käyttää huumeeksi luokiteltua ainetta. Tämä on libertaarinen argumentti kieltolakia vastaan: valtiolla ei ole laillista oikeutta rangaista aikuista ihmistä sellaisista valinnoista, jotka kuuluvat yksityisyyden piiriin eivätkä aiheuta vahinkoa toisille.

Britannian parlamentissa keskustellaan lokakuussa kannabiksen laillistamisesta. Britannian huumepolitiikan uudistamista ajava parlamenttiryhmä, All-Party Parliamentary Group for Drug Policy Reform, APPG, esitti elokuussa julkaisemassaan raportissa, että Euroopan ihmisoikeussopimuksen kahdeksatta artiklaa voidaan soveltaa syytteeseen asetettujen huumeiden käyttäjien aseman arvioinnissa. Tämä kuuluu: “Jokaisella on oikeus nauttia yksityis- ja perhe-elämäänsä, kotiinsa ja kirjeenvaihtoonsa kohdistuvaa kunnioitusta.”

UNGASS2016 voi palauttaa YK:n perustamispäivämäärän ja ihmisoikeuksien kansainvälisen kunnioituksen kieltämällä huumepolitiikan varjolla tehdyt ihmisoikeusrikokset.

Lähde: The Intercept 10.9.2015, IDPC, Ihmisoikeusneuvoston päätös 28/28: Contribution of the Human Rights Council to the special session of the General Assembly on the world drug problem of 2016, Valtioiden ja järjestöjen palaute ihmisoikeusraportoijalle: The impact of the world drug problem on the enjoyment of human rights, YK:n ihmisoikeusraportoija: Study on the impact of the world drug problem on the enjoyment of human rights.

 

 

URL: http://www.tusky.fi/uutiset/711-yk-70-vuotta-ihmisoikeudet-huumepolitiikan-perustaksi

Laillistaminen ja alaikäisten kannabiksen käyttö

Kannabiksen vastaiset tahot ovat ottaneet viimeiseksi oljenkorrekseen väitteen, että laillistaminen johtaa kannabiksen käytön yleistymiseen nuorten keskuudessa. Kannabiksen käyttö yleistyy, koska vanhemmat ikäluokat vaihtavat haitallisempien päihteiden ja lääkeaineiden käytön kannabikseen sen helpottuneen saatavuuden takia. Laillistaminen on selvä win-win-tilanne.

SAMSHA, Substance Abuse and Mental Health Services Administration, julkaisi tuoreet luvut kannabiksen käytöstä Yhdysvalloissa. Nämä tilastot todistavat jälleen kerran sen tosiseikan, että laillistaminen ei lisää nuorten kannabiksen käyttöä.

Yhdysvaltain johtava kannabiksen laillistamista vastustava järjestö Sensible Approaches for Marijuana, SAM, julkaisi tiedotteen, jossa se kertoo nuorten kannabiksen käytön lisääntyneen merkittävästi laillistamisen seurauksena. SAM uutisoi: “HHS finds heavy marijuana use soars among young people”.

Miten sitten samoista tilastoista voidaan päätyä näin erilaisiin tulkintoihin? Onneksi Washington Postin toimittaja oli rohkaissut mielensä ja ottanut yhteyttä SAM:n johtajaan Kevin Sabetiin vaatien selitystä.

Tällaisessa otantaan perustuvassa tutkimuksessa saadulle tulokselle lasketaan tilastollinen luottamusväli eli arvio, kuinka paljon todellinen luku voi poiketa tuloksesta. Säännöllisesti ja samalla menetelmällä saadut luvut muodostavat kuitenkin kattavia aikasarjoja, jolloin voidaan luotettavasti arvioida muutoksia kuten esimerkiksi kannabiksen käytön kehitystä vuodesta toiseen.

Sabetin mukaan heidän järjestönsä asiantuntijat olivat luulleet luottamusvälin lukuja todellisiksi luvuiksi ja valinneet niistä maksimiarvot. Tämä tietenkin herättää kysymyksiä SAM:n asiantuntijoiden pätevyydestä ja tarkoitushakuisuudesta. SAM julkaisi korjauksen myöhemmin kotisivuillaan.

Tällä SAM:n sutaisulla ei olisi muuten mitään merkitystä, mutta SAM tekee yhteistyötä Ruotsista johdetun kannabiksen vastaisen organisaation WFAD:n kanssa, mikä puolestaan ohjeistaa suomalaisia kannabiksen vastaisia tahoja kuten huumepoliisi, IHRY, EHYT jne. Nämä tahot kierrättävät  väitteitä suomalaisessa mediassa, koska toimittajat eivät viitsi kaivaa alkuperäisiä lähteitä tai tarkistaa käytettyä tilastotietoa. Näin väitteet kiertävät  huumesodan kaikukammiossa luoden sitä ilmapiiriä, ettei kannabista voida laillistaa, koska siitä liikkuu ristiriitaista tutkimustietoa.

Kolme tutkimusta osoittaa samaa

SAMHSA:n tutkimus osoittaa, ettei laillistaminen vaikuta alaikäisten kannabiksen käyttöä lisäävästi. Tutkimuksesta nousee esille se, että amerikkalaisten nuorten keskuudessa ylipäänsä päihteiden ja lääkeaineiden väärinkäyttö on vähenemässä. Tämäkin vastoin lööppien ruokkimaa hysteriaa nuoriso-ongelmasta.

National Youth Risk Behavior Survey, YRBS, on mitannut lukioikäisten kannabiksen käyttöä vuodesta 1999. Yhdysvalloissa on kuluneiden 15 vuoden aikana tehty merkittäviä muutoksia osavaltioiden kannabislakeihin. Jo yli puolet Yhdysvaltain asukkaista asuu kannabiksen jossakin muodossa laillistaneessa osavaltiossa. Silti lukiolaisten kannabiksen käyttö laskee.

Washingtonin osavaltiosta on myös saatu tuoreita tietoja kannabiksen käytön kehityksestä ensimmäisen vuoden jälkeen laillistamisesta. Ne kertovat samaa, että nuorten kannabiksen käyttö ei ole lisääntynyt. 

Laillistamisen myötä kannabiksen käyttö yleistyy sen takia, että vanhemmat ikäluokat vaihtavat haitallisempien päihteiden ja lääkeaineiden käytön kannabikseen sen helpottuneen saatavuuden takia. Siksi kannabiksen laillistaminen on selkeä Win-Win tilanne!

Kolme tuoretta tutkimusta osoittaa, että kannabiksen laillistaminen täysi-ikäisille ei lisää alaikäisten kannabiksen käyttöä. Sen sijaan laillistaminen antaa mahdollisuudet vaikuttaa siihen kieltolain luomaan ympäristöön, missä alaikäiset ovat voineet ostaa vuosi vuodelta halvempaa ja vahvempaa kannabista. Tämä on juuri sitä, mitä laillistajat ovat yrittäneet selittää vuosia.

Lähde: Washington Post 10.9.2015, Washington Post 12.9.2015,  
SAMHSA: Behavioral Health Trends in the United States: Results from the 2014 National Survey on Drug Use and Health.

National Youth Risk Behavior Survey: Past 15-year trends in adolescent marijuana use: Differences by race/ethnicity and sex. Drug and Alcohol Dependency 2.9.2015

Washingtonin osavaltion ensimmäisen laillistamisvuoden katsaus: I-502 Evaluation Plan and Preliminary Report on Implementation.

 

URL: http://www.tusky.fi/uutiset/710-laillistaminen-ja-alaikaisten-kannabiksen-kaytto

Ohio laillistaa marraskuussa

Ohion osavaltiosta on tulossa marraskuussa seuraava kannabiksen laillistanut Yhdysvaltain osavaltio. Kaikkiaan kahdentoista osavaltion arvellaan laillistavan kannabis kokonaan seuraavan kahden vuoden aikana.

Ohion osavaltion edustaja Jon Husted kertoi kannabiksen laillistamisaloitteen saaneen taakseen riittävän määrän allekirjoituksia niin, että siitä äänestetään marraskuun 3. päivä osavaltion paikallisvaaleissa. Mielipidemittausten mukaan enemmistö Ohion asukkaista kannattaa aloitetta.

Ohion laillistamisaloite on saanut osakseen kritiikkiä siitä, että osavaltiossa sallittaisiin kasvatusluvat vain kymmenelle yrittäjälle. Kaikki ohiolaiset voisivat perustaa yrityksiä kannabiksen jalostamiseksi ja myymiseksi mutta kasvatus monopolisoitaisiin kampanjan tekijöiden lähipiirille. Osavaltion lainsäädäntöelimet eivät tosin pidä monopolin syntymisestä tälle alalle.

Vuonna 2016 kannabiksen laillistamisesta äänestetään jopa 11:ssä osavaltiossa. Arizonassa, Kaliforniassa, Nevadassa, Massachusettsissa ja Michiganissa mielipidemittaukset osoittavat selvän enemmistön kannatusta.

Mainessa ja Missourissa mielipiteet ovat tasan. Arkansasissa, Mississippissä, Montanassa and Wyomingissa mielipiteitä ei ole vielä tutkittu.

Kesäkuussa Delawaren osavaltiosta tuli 20:s kannabiksen dekriminalisoinut osavaltio. Delawaren ensimmäinen lääkekannabiksen jakelupiste avattiin 26.6.2015.

Wisconsinin osavaltion kaupungit ovat alkaneet dekriminalisoida kannabiksen käyttöä. Peräti yhdeksän osavaltion kymmenestä suurimmasta kaupungista on jo dekriminalisoinut kannabiksen. Osavaltion pääkaupunki Milwaukee ja Madison olivat ensimmäisten joukossa. Kansanedustaja Melissa Sargent on esittänyt jo toisen kerran kannabiksen laillistavaa lakialoitetta osavaltion kongressille.

 

Lähde: Responsible Ohion kampanjasivut, MPP, Washington Post 19.7.2015, Guardian 13.8.2015, Star Tribune 1.9.2015

 

Responsible Ohion laillistamisaloitteen markkinoimiseksi on tehty sarja videoklippejä, jotka selittävät aloitteen taustan, tarkoituksen ja mitä sillä aiotaan saada aikaan:

Legalizing Ohio: An Introduction

Legalizing Ohio: What's wrong with what we do now?

Legalizing Ohio: What about safety?

Legalizing Ohio: How will my community benefit?

Legalizing Ohio: What about medical marijuana?

Legalizing Ohio: What about jobs?

Kritiikki: Ohion laillistamisaloite tekisi kannabiksen kasvatuksesta monopolin

Responsible Ohio hankkeen johtaja Ian James kertoo aloitteesta 

URL: http://www.tusky.fi/uutiset/709-ohio-laillistaa-

Huumesodan instituutiot muuttavat politiikkaansa

Globaali huumesota yleensä ja kannabiksen kieltolaki erityisesti on paalutettu kolmeen Yhdysvaltain liittovaltion instituutioon: terveysministeriön alainen huumeriippuvuuden tutkimusinstituutti, NIDA, oikeusministeriön alainen liittovaltion huumepoliisi DEA ja valkoisen talon huumetoimisto ONDCP, jota johtaa ns. huumetsaari. Nämä instituutiot ovat alkaneet viestittää huumesodan lopusta kongressin hoputtamana.

Stara.fi -nettijulkaisu uutisoi elokuussa “Nyt se on varmaa. Kannabis tappaa syöpäsoluja”. Kannabiksen syöpää parantavat ominaisuudet ovat olleet tiedossa jo pitkään, 1970-luvulta saakka. Varsinainen iso uutinen oli se, että Yhdysvaltain liittovaltio eli tässä tapauksessa liittovaltion terveysministeriön, NHH, alainen National Institute of Drug Addiction, NIDA, myöntää tämän.

NIDA kertoi itse asiassa jo huhtikuussa kotisivuillaan kannabiksen voivan tappaa syöpäsoluja. Pari vuotta sitten Tusky uutisoi välikohtausta, jossa kansallinen syöpäinstituutti, NCI, julkaisi kotisivuillaan tietoja kannabiksen syöpää parantavista ominaisuuksista. NCI joutui painostuksen alla sensuroimaan sivustoaan. NCI:n episodin takana oli NIDA. Nyt NCI:n sivuilla on näkyvissä tämän uuden kannabisuutisen perustana oleva tutkimus.

NIDA:n johtaja Nora Volkow kirjoitti 23.7. julkaistussa puheenvuorossaan, että kannabidioli, CBD, on turvallinen lääke, jolla ei ole riippuvuutta synnyttäviä ominaisuuksia.

“NIDA rahoittaa tutkimuksia CBD:n käytöstä huumeiden väärinkäytön hoidossa, ja muut terveysministeriön alaiset virastot rahoittavat tutkimuksia, joissa tutkitaan CBD:n ja muiden kannabinoidien tutkimusta neurologisten ja psykiatristen sairauksien, immuuni- ja aineenvaihduntasairauksien sekä syövän hoidossa”, Volkow jatkoi.

Lopuksi Nora Volkow lupasi virastonsa tekevän kaikkensa esteiden purkamiseksi kannabiskasvin ainesosien tutkimukselta. NIDA:n roolina on huumesodan aikana ollut lähinnä kannabiksen haittojen tutkimuksen tukeminen. Tämä on tärkeä kannanotto, koska NIDA:n missiona on taata tieteellisen tutkimuksen tuki liittovaltion harjoittamalle huumepolitiikalle. 

Heroiini on vaarallisempaa kuin marihuana

Uusi kesällä nimitetty DEA:n johtaja Chuck Rosenberg kertoi toimittajille elokuun alussa, että “heroiini on selvästi vaarallisempi kuin marihuana”.

Viikkoa aikaisemmin Rosenberg käytti vielä sanaa ehkä, mutta lisäsi siihen, ettei hän ole asiantuntija. Ehkä hän otti välillä yhteyttä asiantuntijoihin.

Lausunto voi kuulostaa itsestäänselvyydeltä, mutta se tulee virastosta, joka on 1970-luvun alusta saakka pitänyt kannabista ja heroiinia yhtä vaarallisina ja kohdellut kannabiksen käyttäjiä sen mukaisesti. Edellinen DEA:n johtaja Michele Leonhart oli viimeinen, joka itsepintaisesti piti tästä väitteestä kiinni. Hän joutui eroamaan Etelä-Amerikkaan sijoitettujen huumeagenttien korruptioskandaalin takia.

Uusi huumetsaari ja hallinnon uudet asenteet

Valkoisen talon huumetoimisto, ONDCP, rahoittaa ja toteuttaa liittovaltion huumeiden vastaisen politiikan kampanjointia ja tuottaa valistusmateriaalia. Lisäksi se on arvovaltansa turvin painostanut muiden maiden hallituksia ja YK:ta USA:n huumepolitiikan taakse. ONDCP:n johtajaa kutsutaan perinteisesti huumetsaariksi. Vuoden alussa virkaansa nimitetty Michael Botticelli oli vielä senaatin kuulemistilaisuudessa varovainen kannanotoissaan mutta senaattoreiden painostaessa hän myönsi kannabiksen voivan olla haitattomampaa kuin alkoholi.

”En aio kumota tätä tosiseikkaa”, Botticelli vastasi.

Michael Botticelli otti kuitenkin heti virkakautensa alussa kantaa pääkaupunki Washington DC:n laillistamisaloitteen puolesta ja kannattaa hoitopolitiikkaa rankaisemisen sijaan. Huumetsaari on lausunnoissaan sidottu liittovaltion viralliseen politiikkaan ja lainsäädäntöön, ja siksi kongressissa on vireillä lakialoite, joka vapauttaisi huumetsaarin muodostamaan mielipiteensä tieteelliseen tutkimukseen nojautuen.

USA:ssa yleistä opiaattipohjaisten lääkeaineiden väärinkäyttöä on yritetty hillitä rajoittamalla reseptien kirjoittamista ja lääkeaineiden jakelua. Tämä on saanut käyttäjät siirtymään halvemman ja ilman reseptiä kadulta ostettavan meksikolaisen heroiinin käyttöön. Heroiinin käytön yleistymisen myötä liittovaltion huumehoidon rahoituksesta vastaava terveysministeriön alainen Substance Abuse and Mental Health Services Administration, SAMHSA, on liittänyt avustusanomuksiin uusia ohjeistuksia, jolla liittovaltion rahoja ohjataan rankaisemisesta hoitoon ja hoidossa pois täyttä raittiutta vaativista hoitomalleista korvaushoitoon.

Vuoden alussa virkaan nimitetty liittovaltion ylin lääkintäviranomainen, Surgeon General Vivek Murthy, tuli julkisuuteen myönteisellä kannanotolla kannabiksen lääkekäyttöä kohtaan.

“Löytyy alustavia tutkimustuloksia, jotka osoittavat kannabiksen voivan olla hyödyksi tiettyjen sairauksien ja oireiden hoidossa, joten mielestäni meidän tulee hyödyntää tätä tietoa ohjaamaan poliittista päätöksentekoa”, Murthy sanoi.  

Viime lokakuussa USA:n ulkoministeriön neuvotteleva virkamies William R. Brownfield ilmoitti New Yorkissa YK:n ECOSOC:n kokouksessa, ettei Yhdysvallat enää painosta muita valtioita noudattamaan tiukkaa huumepolitiikkaa. Brownfieldin mukaan YK:n sopimukset eivät edes velvoita huumeiden kriminalisointia.

Ylimpänä tässä muutoksessa on presidentti Barack Obama, joka jo vuoden alussa totesi, että marihuana ei ole alkoholia haitallisempaa. Huhtikuussa Obama antoi lausunnon, että huumepolitiikassa meidän tulee korvata ideologia tutkimuksella.

Laillistaminen etenee kongressissa

Pankit saavat alkaa hoitamaan kannabisneksen rahoitusta ja rahaliikennettä. Liittovaltion rahoituksen jakamisesta päättävä senaatin komitea kielsi heinäkuussa valtionvarainministeriötä rankaisemasta kannabisyritysten rahaliikennettä hoitavia pankkeja. Tämä on vain yksi kannabiksen laillistamista ajavista aloitteista, joita tällä hetkellä käsitellään kongressissa.

Pääkaupungin DC:n asukkaat äänestivät marraskuussa 2014 selkeästi kannabiksen laillistamisen puolesta 72% enemmistöllä, mutta DC:llä on erikoisasema siinä, että kongressilla veto-oikeus sen asioihin. Senaatin komitea sääti vihdoin heinäkuussa lain, joka sallii kauppojen avaamisen sekä pankkien rahoituspalvelujen tarjoamisen alan yrityksille.

Kesäkuussa kahdeksan demokraattisen puolueen senaattoria lähetti kirjeen kannabiksen tutkimusta valvoville virastoille ja virkamiehille vaatien selvitystä sille, miksi liittovaltio ei tutki enemmän kannabiksen lääkinnällisen käytön tutkimusta.

HHS, DEA, ONDCP, NIDA sekä lääkevalvontavirasto, FDA, saivat seuraavan kehotuksen:

“Tällä hetkellä 23 osavaltiota sekä DC sallivat kannabiksen lääkekäytön, ja lisäksi 15:ssä osavaltiossa sallitaan CBD:n käyttö. Liittovaltio on korostanut kannabiksen käytön mahdollisten haittojen tutkimusta mutta kannabiksen lääkinnällisistä hyödyistä on vain vähän tutkimustietoa - vaikka miljoonat amerikkalaiset saavat osavaltioiden lakien puitteissa käyttää kannabista lääkkeenä. Lääkekannabiksen kasvattajien lukumäärän koko ajan kasvaessa  uskomme liittovaltion virastoilla olevan nyt mahdollisuus ja velvollisuus laatia järkevä tutkimus- ja kansanterveysstrategia, mikä mahdollistaisi tiedon ja johtopäätösten tekemisen tästä meneillään olevasta kokeilusta.”

Liittovaltion terveysministeriö, HHS, on havainnut muutoksen suunnan ja tehnyt tarvittavia muutoksia. Se ilmoitti kesäkuussa lopettavansa kannabiksen lääkekäytön tutkimukselta vaadittavat neljä ylimääräistä byrokraattista estettä, joita ei sovelleta esimerkiksi kokaiinin tai heroiinin tutkimuksessa.

JAMA ja lääkekäytön tutkimuksen esteet

YLE julkaisi 25.6. uutisen “Tutkijat: Lääkekannabista käytetään paikoin heppoisin tieteellisin perustein”, jossa kerrottiin JAMA tiedelehden julkaisemasta tutkimuksesta. JAMA:n julkaisemassa tutkimuksessa käytiin läpi tieteelliset kriteerit täyttävät tutkimukset niiden tautien osalta, joihin kannabista tällä hetkellä käytetään eniten lääkinnällisesti.

Kyseisen tutkimuksen tulokset eivät olleet niin huonoja, kuin mitä otsikko antaa ymmärtää. Artikkelissa ei kuitenkaan otettu kantaa siihen, että kannabiksen lääkinnällisten vaikutusten tutkiminen ei kuitenkaan ole ollut yhtä helppoa kuin muilla lääkeaineilla tai huumeiksi luokitelluilla aineilla. Ennen tätä vuotta kannabiksen lääkekäyttöä tutkivan piti selvittää seuraava ylimääräinen byrokratia:

1. Tutkimussuunnitelman “tieteellisyys ja eettisyys” piti tarkistaa FDA:ssa.


2. Tutkimussuunnitelma tarkistettiin Public Health Service, PHS, lautakunnassa.

3. Lupa kannabiksen saamiseksi piti saada DEA:lta.

4. Kannabismonopolia hallinnoivan NIDA:n valvoma Drug Supply Program päätti lopulta kannabiksen myöntämisestä tutkimukselle.

22.6.2015 Yhdysvaltain liittovaltion terveysministeriö, HHS, lopetti komitean Public Health Service, PHS, jonka tehtävänä on ollut valvoa muiden kuin liittovaltion rahoittamaa kannabistutkimusta.

Samalla poistettiin kannabistutkimukselta elintarvike- ja lääkevalvontaviraston, FDA, uusilta lääkeaineilta vaadittavan Investigational New Drug, IND, prosessin soveltaminen kannabistutkimukselta. Näitä byrokraattisia esteitä ei ole vaadittu miltään muulta huumelain lista I:llä olevien aineiden tutkimukselta.

Tämä presidentti Bill Clintonin kaudella vuonna 1999 laadittu lisäbyrokratia on ollut merkittävä este kannabiksen tutkimukselle. 

Eikä tässä suinkaan ole kaikki kannabistutkimuksen esteet. NIDA:n johtaja Nora Volkow kertoi senaatin kuulemistilaisuudessa 24.6.2015, että kannabiksen saatavuutta tutkimustarkoituksiin pitää parantaa. Tällä hän viittasi siihen NIDA:n valvomaan kannabismonopoliin, joka on estänyt kannabiksen tutkimuksen. NIDA:n valvoma kannabiksen tuotantolaitos Mississippin yliopiston yhteydessä on ollut luvan saaneiden tutkijoiden ainoa lähde, ja tuotteen laatua ja yksipuolisuutta on kritisoitu niin kauan kuin sitä on ollut saatavana. Laitos ei ole myöskään kyennyt vastaamaan kysynnän lisääntymiseen. Samalla hän myönsi myös sen, että muita huumeita on sallittu tutkimuskäyttöön paljon löysemmin ehdoin.

Massachusettsin yliopiston kasvitieteiden professori Lyle E. Craker haki kymmenen vuoden ajan lupaa kasvattaa kannabista tutkimustarkoituksiin myös muille tutkimuslaitoksille. DEA:n hallinnollinen tuomari antoi vuonna 2007 lausunnon, jonka mukaan hakemus tulisi hyväksyä.

DEA:n silloinen johtaja Michele Leonhart ei kuitenkaan noudattanut tuomarin päätöstä, eikä myöskään oikeusmininisteri Eric H. Holderin ohjeistuksia. Julkisuudessa DEA vetoaa noudattavansa NIDA:n kantaa. NIDA:n edustaja Shirley Simson myönsi vuonna 2010 julkisesti, että NIDA:n rahoittaa kannabiksen kielteisien vaikutuksien tutkimuksia eikä tue kannabiksen käytön hyötyjen tutkimusta.

Kannabiksen vapautumisen myötä kannabiksen tutkimuskin pääsee kunnolla vauhtiin.

DARE, Reaganin huumesodan viimeinen reliikki

Presidentti Reaganin aikana luotu huumepropagandaa suoltava Drug Abuse Resistance Education Program, DARE, joutui ottamaan kantaa laillistamiseen. DARE:n laatimista kauhun levittämiseen perustuvista “tietoiskuista” on tullut Reefer Madness elokuvan tapaan kannabiksen käyttäjien kulttikamaa.

Entinen DARE:n töissä ollut varasheriffi Carlis McDerment kirjoitti DARE:n sivustolla julkaistussa kannanotossa kannattavansa laillistamista.

“Kaltaiseni kannabiksen laillistamista kannattavat ihmiset tietävät, millaisia haittoja huumeet voivat voivat aiheuttaa lapsille."

“Me tiedämme, että kannabiksen laillistaminen ja valvonta lisäävät kaikkien turvallisuutta. Kannatan laillistamista, koska haluan vaikuttaa nuorison kannabiksen käyttöön. Huumediilerit eivät välitä asiakkaan iästä."

“Ratkaisu ei ole kieltolaki ja ihmisten vangitseminen; ratkaisu on valvonta ja koulutus”, McDerment kirjoitti DARE:n sivuilla.

Jonkin aikaa uutisissa levisi tieto DARE:n muuttaneen politiikkaansa, mikä sai DARE:n poistamaan kirjoituksen ja julkaisemaan kannanotto, jonka mukaan DARE ei ole luopunut kieltolakikannastaan.

Carlis McDerment liittyi eläköidyttyään lain täytäntöönpanoa toteuttavien virkamiesten kieltolain vastaiseen järjestöön LEAP.

Laillistaminen säästää ihmishenkiä

Yhdysvaltain lääkäriliiton tiedelehti JAMA julkaisi tuoreen tutkimuksen kannabiksen lääkekäytön laillistamisen vaikutuksista opiaattikuolemien vähenemiseen.

Kannabiksen lääkekäytön laillistaneissa osavaltioissa opiaattien yliannoskuolemat vähenivät 24.8% verrattuna osavaltioiden, joissa lääkekäyttö on edelleen laitonta. Muutos oli välitön: opiaattien aiheuttamat yliannoskuolemat vähenivät 20% jo ensimmäisen vuoden aikana. Väheneminen jatkui vuosi vuodelta niin että viidentenä vuonna kuolemat olivat vähentyneet jo jopa 50%.

Tutkijoiden mukaan potilaat korvasivat opioidilääkityksen joko kokonaan kannabiksella tai sen käytön ansiosta lääkitystä saattoi vähentää, mikä vähentää yliannosriskiä. 

 

Lähde: Huffington Post 23.7.2015, Huffington Post 5.8.2015, Huffington Post 13.8.2015, Alternet 21.7.2015, Hemp.org 23.7.2015, Washington Post 22.6.2015, New York Times 19.1.2015, Tech Times 1.8.2015, JAMA Internal Medicine 25.8.2015

URL: http://www.tusky.fi/uutiset/707-huumesodan-instituutiot

Ruotsissa vapauttava tuomio lääkekäytön perusteella

Ruotsalainen mies vapautettiin käräjäoikeudessa kannabiksen kasvatussyytteistä lääkekäytön perusteella. Oikeus totesi kannabiksen taanneen "siedettävän elämän". Kyseessä on ennakkotapaus ja syyttäjä aikoo valittaa hovioikeuteen.

Västmanlandin käräjäoikeus vapautti 36 vuotiaan Andreas Thörnin kannabiksen kasvatussyytteistä. Hän halvaantui onnettomuudessa 20 vuotta sitten ja on 75%:sti työkyvytön. Thörn huomasi myöhemmin kannabiksen auttavan hänen kroonisiin kipuihinsa paremmin kuin siihen astinen lääkitys, mm. vahvoja opiaatteja.

Hän kerkesi kasvattaa kotonaan lääkettä omaan käyttöönsä kaksi vuotta kunnes poliisi tuli ratsaamaan viljelyksen ja takavarikoimaan lääkevaraston.

Käräjäoikeuden päätöksen mukaan Andreas Thörn toimi hätätilanteessa, koska kokeiltuaan kaikkia mahdollisia lääkityksiä vasta kannabiksen käyttö teki hänen elämästään siedettävän.

Tuomio ei ollut yksimielinen ja syyttäjä aikoo valittaa tuomiosta. Syyttäjä Ann-Sofie Wilhelmssonin mielestä hätälauseketta pitää käyttää rajatusti. Olisikin hauska tietää, missä menee "siedettävän elämän raja" jos ihminen ei halvaantuneenakaan saisi käyttää kannabista kipuihinsa!

Tusky julkaisi pari päivää aiemmin artikkelin “Kansankoti kukkii” siitä, miten yhä useampi tavallinen ruotsalainen on noussut julkisuuteen vaatimaan kannabiksen laillistamista ja miten Yhdysvaltojen laillistamisbuumi näkyy jo Ruotsissa. Yhdysvaltojen lisäksi suomalaiset voivat ottaa pian esimerkkiä myös Ruotsista, näistä maista meidän huumepolitiikkammekin on kopioitu.

 

Lähde: Oikeuden päätös, Dagens Juridik 27.8.2015, Sveriges Radio 27.8.2015

URL: http://www.tusky.fi/uutiset/706-ruotsissa-vapauttava-tuomio-