Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) järjesti 6.6.2015 Helsingissä kuulemistilaisuuden, jossa oli edustettuina eri kansalaisjärjestöjä ja päihdepolitiikan tutkijoita.
Tilaisuuden tarkoitus oli kerätä tietoa Suomen huumausainepoliittisesta nykytilanteesta kutsumalla yhteen kentällä toimivia järjestöjä. Kerättyjä tietoja ja kokemuksia käytettiin myöhemmin STM:n omassa huumausainepoliittisessa lausunnossa keväällä 2015 aloittaneelle Juha Sipilän johtamalle hallitukselle.
Suomen kannabisyhdistys oli myös edustettuna tässä tilaisuudessa, yhdistyksen tilaisuudessa esittämä linjaus on alla. Edustettuina olivat myös mm. Lumme ry, A-kliniikkasäätiö, EHYT, TuSKY, ja eurooppalainen EMCDDA.
Meksikon korkeimman oikeuden päätös sallia neljän ihmisen käyttää kannabista ihmisoikeuksiin vedoten on yksinkertainen: kieltolaki kieltää ihmiseltä oikeuden kehittää vapaasti omaa persoonaansa. Korkein oikeus totesi, että valtion tulee tunnustaa yksilön vapaus harjoittaa sellaista toimintaa, joka ei aiheuta vahinkoa muille. Kannabiskielto on äärimmäinen ja suhteeton toimenpide, jos huumepolitiikan tarkoitus on edistää oikeutta terveyteen.
Kannabiksen kieltolain ihmisoikeusarvostelussa on keskitytty siihen, millaisia ihmisoikeusloukkauksia kieltolain toimeenpano aiheuttaa. Meksikon korkeimman oikeuden käsittelemässä tapauksessa keskityttiin siihen, miksi kannabiksen käyttö on ihmisoikeus. Tämä on YK:n yleismaailmallisen ihmisoikeusjulistuksen ydintä, keskeinen perustelu sille, mitä on olla yksilö, jonka oikeuksia arvostetaan ja puolustetaan.
Valtiovalta on kiertänyt yksilön vapauden periaatteen mm. väittämällä kannabiksen vievän ihmiseltä tämän vapaan tahdon sekä väittämällä kannabiksen käytön tuhoavan länsimaisen yhteiskunnan. Mikään tutkimus ei ole ikinä tukenut näitä väitteitä, mutta valtiovalta on pystynyt kumoamaan vastaväitteet väkivaltamonopolillaan mm. kieltämällä Suomen kannabisyhdistyksen rekisteröitymisen yli 20 vuoden ajan.
Tuo kielto perustui sille ideologialle, etteivät kannabiksen käyttäjät ole samanarvoisia muiden Suomen kansalaisten kanssa ja siksi heillä ei ole myöskään tasa-arvoista oikeutta järjestäytyä ja esittää näkemyksiään julkisuudessa. Tämä ei ole nykyaikaisen demokratiakäsityksen mukaista politiikkaa.
Sociedad Mexicana de Autoconsumo Responsable y Tolerante, SMART, kansalaisjärjestön korkeimman oikeuden harkintaan jättämä valitus:
"Valtio ei voi asettaa yksilön elämälle malleja ja standardeja eikä sekaantua henkilökohtaisen tai yksityisyyden piiriin kuuluviin asioihin.
Kieltolaki rajoittaa kohtuuttomasti oikeutta yksilöllisyyteen, henkilökohtaiseen minäkuvaan, yksilöllisen olemuksen vapaaseen kehitykseen, itsepäätäntävaltaan ja henkilökohtaiseen vapauteen, jotka perustuvat ihmisarvon ja oikeus terveyteen ihmisoikeuden tunnustamiselle.
Kannabiksen käytön kielto rikkoo tätä vastaan eikä se kestä perustuslaillista suhteellisuuden testiä, jolla voitaisiin perustella perusoikeuksien rajoittaminen.
Kannabiksen käyttö erottaa käyttäjät muusta yhteiskunnasta. Siksi kannabiksen kieltolaki on perustuslain vastainen, koska se tukahduttaa sellaista käyttäytymistä, joka antaa ihmiselle yksilöllisen eron muihin. Yhden terveen elämän standardin pakottaminen ei ole hyväksyttävää liberaalissa valtiossa, joka oikeuttaa valtansa jokaisen ihmisen ainutkertaisuuden ja itsenäisyyden tunnustamisella.
Kannabiksen käyttö on henkilökohtainen päätös, koska kyseinen henkilö kokee itse kannabiksen käytön aiheuttamat vaikutukset. Yksilö joutuu kantamaan päätöksensä seuraukset vaikuttamatta muuhun yhteiskuntaan. Käyttämällä kieltolakitoimia valtio olettaa, ettei yksilöllä on älyllistä kapasiteettia hallita ruumistaan, mieltään eikä persoonallisuuttaan.
Valtion kieltolaki rikkoo oikeutta terveyteen, mikä tarkoittaa yksilön oikeutta vaikuttaa omaan terveydentilaansa. Valtio ei voi rikkoa yksilön vapautta hallita omaa terveyttään ja kehoaan. Valtio ei voi puuttua vapauteen vaikuttaa omaan terveyteensä, joka on oikeus terveyteen ihmisoikeuden sisältö.
Kannabiksen kielto perustuu moraaliarvojen synnyttämiin ennakkoluuloihin eikä tieteelliseen tutkimukseen, mikä paljastaa sen, ettei valtio toimi eettisesti neutraalilla tavalla. Kieltolaki osoittaa, että valtio on ottanut paternalistisen asenteen kohdellessaan kansalaisia kuin nämä eivät olisi tarpeeksi järkeviä tehdäkseen rationaalisia päätöksiä. Tämä asenne pitäisi ulottaa tupakkaan, alkoholiin, sokeriin, rasvaan ja kahviin.
Kieltolakihallinto muodostaa esteen edellä mainittujen oikeuksien toteutumiselle; siten tämä hallinto ei kestä suhteellisuustestin vaatimuksia, sillä ei ole legitiimiä tavoitetta, koska yhden terveellisen elämän mallin pakottaminen ei ole hyväksyttävää liberaalissa valtiossa, joka perustuu ihmisen ainutkertaisuuden ja itsenäisyyden tunnustamiselle. Valtio väittää, että kieltolakihallinto on tärkeä terveyshaittojen ehkäisemisessä tai riippuvuuden vastaisessa toiminnassa, eikä kuitenkaan missään ole osoitettu, että kannabiksen dekriminalisointi lisäisi kysyntää ja kulutusta. Itse asiassa kieltolaki ei ole onnistunut vähentämään kysyntää eikä kulutusta. Eikä se ole myöskään suhteellinen, koska on olemassa vähemmän ihmisoikeuksia rajoittavia tapoja suojella terveyttä ja kieltolain aiheuttamat haitat ovat suurempia kuin sen tuottamat hyödyt.
Valtio ylittää vallan käytön valtuutensa kansanterveyden laillisessa säätelyssä ja rikosten määrittelyssä kriminalisoidessaan kannabiksen käytön, ja valtio rikkoo perustuslaissa asetettuja rikoslain objektiivisen tarkoituksen sekä yksilöiden henkilökohtaisen vapauden periaatteita.
Koska kannabiksen käyttö ei vähennä muiden ihmisten vapautta, ei rikoslain käyttämiselle yksilön oikeuden rajoittamiselle ja siihen puuttumiselle ole oikeutusta.”
Meksikon korkein oikeus totesi päätöksessään asiasta valittaneiden olevan oikeassa ja perusteli kantansa hyvin seikkaperäisesti, mihin kannattaa perehtyä. Se vahvisti, että kannabiksen valvottu myynti täyttää suhteellisuuden testin vaatimukset paremmin kuin totaalikielto, jos politiikan tavoitteena on kansanterveyden ylläpito. Korkein oikeus otti myös kantaa dekriminalisointiin: 5 gramman hallussapidon dekriminalisointikaan ei ole riittävä tae perusoikeuksien toteutumiselle. Tällainen säätely ei vielä takaa oikeutta henkilökohtaiseen kulutukseen vaan raja on vain vastuun rajoittamista eli paternalistista politiikkaa.
Ihmisarvo ja oikeus yksilöllisen olemuksen vapaaseen kehitykseen mainitaan ihmisoikeussopimuksen 22. artiklassa (suom. ja engl.).
Oikeuden päätös avasi keskustelun
Meksiko on konservatiivinen katolinen maa, missä kannabiksen laillistamisen kannatus ei ole kovin korkealla. Maata riipivä huumesota vaatii kuitenkin radikaaleja ratkaisuja talttuakseen, ja pohjoiset naapurimaat näyttävät olevan laillistamisen kynnyksellä.
Meksikon presidentti Enrique Pena Nieto ilmoitti korkeimman oikeuden päätöksen jälkeen avaavansa kansallisen keskustelun kannabislainsäädännöstä YK:n ensi vuoden erikoisyleiskokousta varten. Presidentti Nieto sanoi, ettei hän henkilökohtaisesti kannata kannabiksen laillistamista mutta hän pyysi sisäministeriä kutsumaan koolle alan asiantuntijoita keskustelemaan kannabiksen valvonnan tulevaisuudesta Meksikossa.
Hallituspuolueen Institutional Revolutionary Party, PRI, senaattori Cristina Diaz Salazar esitteli 10.11. lain, joka helpottaisi kannabiksen lääkekäyttöä. Toistaiseksi vasta yksi 8-vuotias epilepsiapotilas saa käyttää kannabista lääkkeeksi. Uusi laki helpottaa lääkkeenä käytettävien kannabistuotteiden maahantuontia mutta ei salli kotimaista kasvatusta.
Presidentti Nieton mukaan Meksikon täytyy muodostaa yhtenäinen kanta kannabiksen laillisesta asemasta ennen YK:n huumepoliittista kokousta, UNGASS2016, ensi vuoden huhtikuussa.
Ihmisoikeudet ja UNGASS2016
Ihmisoikeuksien perusta on paalutettu toisen maailmansodan jälkeen perustetun YK:n perustamisasiakirjaan vuodelta 1945 ja ihmisoikeuksien yleismaailmalliseen julistukseen vuodelta 1948. Ihmisoikeusvelvoitteet ovat muiden sopimuksien asettamien velvoitteiden yläpuolella.
Kansainvälisen huumepolitiikan perustaksi ihmisoikeudet tulivat kuitenkin vasta vuonna 2008 huumekomission, CND, hyväksyttyä kannanoton ihmisoikeuksista. Tätä ennen kaikki ihmisoikeuksiin vedonneet kannanotot saivat osakseen tiettyjen jäsenvaltioiden vastustusta ja ne kumottiin näiden vaatimuksesta. CND:n hyväksymässä kannanotossa kehotettiin tekemään yhteistyötä YK:n ihmisoikeusneuvoston kanssa. Kannanotto pystyttiin hyväksymään vasta kun siitä oli poistettu kaikki viittaukset kuolemantuomioihin, alkuperäiskansojen oikeuksiin sekä yhteydet YK:n ihmisoikeusmekanismeihin.
Vihdoin maaliskuussa 2015 YK:n ihmisoikeusneuvosto pyysi ihmisoikeuskomissaaria laatimaan raportti ihmisoikeuksien toteutumisesta huumeongelman ratkaisemisessa. Tästä raportista on lähtenyt liikkeelle prosessi, joka voi kulminoitua UNGASS2016 kokouksessa huumepolitiikan täydellisenä suunnanmuutoksena ihmisoikeuksien polkemisesta huumeettoman utopian saavuttamiseksi niiden täydelliseen kunnioittamiseen.
“Kansanterveyden suojeleminen on legitiimi tavoite mutta rikosoikeudellisten rangaistusten käyttäminen huumeiden käyttöön ja henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitettuun hallussapitoon ei ole hyödyllistä eikä suhteellista. Päinvastoin rangaistus pahentaa kärsivien ihmisten käyttäytymiseen liittyviä, terveyteen liittyviä sekä yhteiskunnallisia olosuhteita.”
Mistä tunnistaa huumehaukan?
Kannabiksen vastustajiin lukeutuu erilaisten motiivien takia erilaisia tahoja. Siksi usein esitetty kysymys kuuluukin, että mistä erottaa varsinaisen huumehaukan muuten vaan massan mukana vastustajasta?
Ruotsin huumepolitiikka sai marraskuun alussa kritiikkiä YK:n ihmisoikeuskomissaarilta, mikä herätti Ruotsissa laajan keskustelun politiikan perusteista. Mm. kuningatar Silvian kansainvälisesti näkyvä rooli huumehaukkajärjestöjen keulakuvana on asetettu kyseenalaiseksi, koska kuningashuone ei saisi sekaantua valtakunnan politiikkaan.
Huumepolitiikasta vastaava kansanterveysministeri Gabriel Wikström puolustautui laukomalla käsityksiään ihmisoikeuksista.
“Huumeiden käyttö ei ole mikään ihmisoikeus kuten elämän ja terveyden suojeleminen”, Wikström tiivisti kantansa haastattelussa.
Käytännössä kyse on ollut erilaisuuden torjumisesta, ei lasten tai terveyden suojelemisesta. Viime vuonna huumeiden yliannokseen kuoli yli 700 ruotsalaista, enemmän kuin koskaan aiemmin. Tässä paljastuu ruotsalaisten huumehaukkojen rotuhygienia- eli eugeniikkatausta: politiikalla pyritään uuteen uljaampaan maailmaan välittämättä ihmisarvosta ja terveydestä. Lapsen oikeuksien puolustaminen on silkkaa retoriikkaa kun samalla politiikka rikkoo törkeästi ihmisoikeuksia. Huumehaukkojen retoriikka perustuu ideologiaan ja sillä yritetään oikeuttaa huumesodan luomat ansaintamahdollisuudet eli korruptio.
Tämän artikkelin otsikko on tarkoituksella muotoiltu kärkeväksi, koska on täysin selvää, että valtion pitää pystyä perustelemaan ihmisoikeuksiin puuttuminen eikä kannabiksen käyttäjien sen laillistamista!
Hollannissa saa laillisesti myydä kannabista coffee shopista, mutta tämä ei saa ostaa sitä laillisesti. Ongelmaa kutsutaan takaoviongelmaksi, jota oikeistohallitus ei ole halunnut ratkaista, mutta tuore oikeudenpäätös voi tarjota ratkaisumallin.
Kuuluisa hollantilainen kannabiksen kasvattaja Doede de Jong tuomittiin syylliseksi kasvatukseen mutta hänelle ei langetettu siitä mitään rangaistusta. Ratkaisu on tärkeä ns. takaoviongelman ratkaisemisessa. Hollannissa saa myydä kannabista kannabiskahviloissa, ns. coffeeshop järjestelmä, mutta sen ostaminen kauppaan on laitonta.
Tämä politiikka on ajanut kasvattajat harmaalle vyöhykkeelle, joka on kasvanut hyvin laajaksi. Kahvilat joutuvat ostamaan tuotteensa laittomilta markkinoilta, joilla painotetaan määrää laadun sijaan. Jos hallitus ei muuta politiikkaa, rohkaisee tämä yhä enemmän ihmisiä rikollisuuteen ja tuo markkinoille yhä huonolaatuisempaa kannabista, mikä on uhka kansanterveydelle.
Oikeuden tuomion perusteluna oli se, että Doede de Jong kasvattaa kannabista orgaanisesti kasvihuoneessa luonnonvalolla eikä tavoittele sillä voittoa. Hän myi kannabiksensa laillisesti toimiville kannabiskahviloille. Tuomion mukaan vaikka teko on rangaistava, ei sitä ole enää pitkään aikaan koettu laittomana, ja rankaiseminen olisi yhteiskunnan kannalta epäoikeudenmukaista.
Rangaistuksen määräämisessä otettiin huomioon se, ettei syyttäjä nosta syytteitä kannabiksen myymisestä mutta sen sijaan ajaa syytteitä sen kasvattamisesta. Tämä on ollut vuosikausia ristiriitainen tilanne. Ratkaisu voidaan tulkita siten, että ideologiset kasvattajat, joiden ainoa päämäärä ei ole voiton tavoittelu, voidaan jatkossa jättää rankaisematta. Oikeusistuimen julistama anteeksipyyntö tässä tapauksessa voi olla alku uudelle kannabispolitiikalle Hollannissa.
Kannabiksen laillistamisesta ja huumepolitiikan uudistamisesta on tullut maailmanpolitiikan arkipäivää. Yhdysvaltojen ja Ruotsin hegemoninen asema uudistusten jarruna on sulanut ihmisoikeuksien tullessa kansainvälisen huumepolitiikan keskiöön.
Kanadan parlamenttivaalit lokakuussa voittanut liberaalipuolue kannatti hyvin avoimesti kannabiksen laillistamista vaalikampanjassaan. Puolue sanoi vaaliohjelmassaan, että se “laillistaa kannabiksen, valvoo ja rajoittaa sen saatavuutta”. Puolue sai 184 paikkaa 338:sta, mikä takaa liberaaleille mandaatin toteuttaa vaalilupauksensa.
Kanada on kansainvälisessä vertailussa selkeästi iso ja vaikutusvaltainen valtio, se on merkittävämpi kuin Yhdysvalloissa kannabiksen laillistaneet osavaltiot ja Uruguay yhteensä. Kannabiksen laillistamisella Kanadassa on selkeä vaikutus kansainvälisten huumesopimuksien sekä Yhdysvaltojen politiikan arvioimiseen.
Vaikka jo neljä osavaltiota on laillistanut kannabiksen, pitää Yhdysvaltain liittovaltio tiukasti kiinni kieltolaista ja sitoumuksistaan kannabiksen kieltäneisiin kansainvälisiin huumesopimuksiin. Kanadan päätös laillistaa saisi Yhdysvallat vaikuttamaan tekopyhältä.
Meksikon korkein oikeus aukaisi 4.11. antamallaan päätöksellä mahdollisuuden laillistaa kannabis. Oikeuden ratkaisu koski aktivistiryhmän, Sociedad Mexicana de Autoconsumo Responsable y Tolerante, SMART, neljän jäsenen oikeutta kasvattaa ja käyttää kannabista.
Tuomari Arturo Zaldivar kirjoitti ihmisoikeuksiin perustuvassa 88 sivuisessa perustelussaan, että valtion tulee tunnustaa yksilön vapaus harjoittaa sellaista toimintaa, joka ei aiheuta vahinkoa muille. Kannabiskielto on äärimmäinen ja suhteeton toimenpide.
SMART ilmoitti, ettei heidän tavoite ollut kasvattaa kannabista itselleen vaan pakottaa kongressi laillistamaan kannabis. Oikeuden päätös pakottaa hallituksen laatimaan ryhmälle ohjeet kannabiksen kasvattamiseksi.
Meksikon oikeusjärjestelmän mukaan viisi samanlaista korkeimman oikeuden tuomiota velvoittaa muuttamaan lakia. Vasemmistolaisen Democratic Revolution Party -puolueen nuorisojärjestö aikoo nostaa 32 oikeusjuttua Meksikon 31:ssä osavaltiossa sekä pääkaupungissa Mexico City. Kongressin on helpompaa muuttaa huumelakia kuin perustuslakia.
Meksiko dekriminalisoi aikaisemmin kannabiksen hallussapidon 5:een grammaan asti mutta sen tuotanto ja myynti on edelleen laitonta. Meksikon presidentti Enrique Peña Nieto ilmoitti Twitter-viestillä kunnioittavansa oikeuden päätöstä ja sanoi tämän aukaisevan keskustelun siitä, mikä on paras valvontamalli huumeiden käytön hillitsemisessä.
Irlannin huumepolitiikasta vastaava ministeri Aodhán Ó Ríordáin ilmoitti marraskuun alussa Irlannin suunnittelevan kaikkien huumeiden hallussapidon dekriminalisointia omaan käyttöön Portugalin mallin mukaiseksi. Työväen puolueen edustaja ministeri Ríordáin kertoi asiasta vallitsevan vahva yksimielisyys, mutta asia kuuluu seuraavan hallituksen asialistalle ja tulee viemään vuosia toteuttaa se lopullisesti.
Kansalaisjärjestö iLaw järjesti Bangkokin taide- ja kulttuurikeskuksessa elokuun viimeisenä viikonloppuna maan ensimmäinen kansalaisfoorumi kannabiksen laillistamiseksi Thaimaassa. Foorumin otsikko oli "Where is the freedom for marijuana?”, ja se keräsi yli 450 “samanhenkistä” ihmisiä kaikilta elämänaloilta, myös poliisiviranomaisia.
Kannabiksen käytöllä on Thaimaassa vuosisataiset perinteensä. Sitä on poltettu rentoutumiseen, ja ruuanlaitossa sillä on oma tärkeä osansa. Kanacurryyn on ollut tapana lisätä muutama kuivattu kukinto samoin kuin katukeittiöiden liharuokiin asiakkaiden suostumuksella. Thaimaan omassa popmusiikissa löytyy kannabikselle omistettuja lauluja ja onpa yhden suositun yhtyeen nimi Marijuana.
Thaimaan ankara lainsäädäntö on kieltänyt kannabiksen kaikki käyttömuodot, myös hampun viljelyn ja lääketutkimuksen. Vuonna 1979 säädetyssä huumelaissa kannabis on sijoitettu 5:een kategoriaan yhdessä kratom nimisen kasviperäisen huumeen kanssa. Foorumissa päätettiin aloittaa nimien keruu laillistamisaloitteelle. Facebookissa on Legalize Thailand ryhmä.
Syyskuussa Teheranissa pidetyssä kansainvälisessä huumeriippuvuuden tutkimuskonfrenssissa Iranin edustaja ilmoitti maan harkitsevan hasiksen ja oopiumin laillistamista. Iran on huumepolitiikaltaan hyvin ristiriitainen maa: siellä teloitetaan huumeiden salakuljettajia mutta toisaalta Iranissa on edistyksellinen huumehoito-ohjelma.
Iranin hallintojärjestelmässä parlamentin rinnalla toimii ns. valtion tarkoituksenmukaisuuden harkintaneuvosto, jolle mm. kuuluu huumepolitiikasta päättäminen. Neuvoston huumeiden kysynnän vähentämisestä vastaavaa johtaja Saeed Sefatian ilmoitti Iranissa harkittavan vaihtoehtoja nykyiselle huumepolitiikalle mukaan lukien hasiksen ja oopiumin laillistaminen.
Nopean ja kaikkien laittomien huumeiden laillistamisen sijaan Sefatian kertoi unikon ja kannabiksen kasvatuksen aloittamisesta uudelleen valtion valvonnassa. Oopiumin ja kannabiksen käyttö voitaisiin laillistaa tarkoilla valvontasäädöksillä, joilla käyttö sallittaisiin vain yksityistiloissa ja vain tietyn ikäisille. Ennen vuoden 1979 islamilaista vallankumousta Iranissa jaettiin rekisteröityneille yli 50-vuotiaille oopiuminkäyttäjille valtion ostokuponkeja. Tällä hetkellä valtion oopiumtinktuuraa jaetaan huumeriippuvaisille vieroituskeskuksissa, joten “valikoiva laillistaminen” on itse asiassa jo alulla.
Kannabiksen käytöllä on Iranissa ikiaikaiset juuret. Legendan mukaan sufismin perustaja, persilainen Haydar, keksi hasiksen vuonna 1155 jaa. Iranin laillistamispäätöksellä olisi laaja vaikutus Lähi-Idässä ja Pohjois-Afrikassa. Facebookista löytyy Ghalat Shiraz kannabisryhmä.
Australian hallitus ilmoitti lokakuussa muuttavansa huumelakejaan niin, että kannabiksen kasvatus lääkekäyttöön ja tieteelliseen tutkimukseen tulee lailliseksi.
Terveysministeri Susan Ley sanoi tiedotteessaan, että huumelakien muutokset ovat loppusuoralla valvotun kannabiksen kasvatuksen sallimiseksi, jotta potilaille voidaan taata turvallinen, laillinen ja luotettava paikallisesti kasvatettu tuote ensimmäisen kerran Australian historiassa.
Useissa Australian osavaltioissa on jo aloitettu kliinisiä lääkekokeita kannabiksella. Australian lain mukaan osavaltiot voivat dekriminalisoida ja sallia lääkekokeita. Liittovaltio on vastuussa kannabiksen kasvatuksen ja tuonnin valvonnasta. Nyt tehdyt huumelakien muutokset avaavat mahdollisuuden lääkekannabiksen kasvatukselle jopa vientiin.
Nigeriassa Abujan kaupungissa järjestettiin 28. - 29. lokakuuta toinen kansalaisjärjestöjen ja tutkijoiden symposiumi Nigerian huumepolitiikasta. Symposiumi oli osa EU:n rahoittamaa ja YK:n huumetoimiston, UNODC, projektia “Response to drugs and related organized crime in Nigeria” ja sen järjesti Centre for Research and Information on Substance Abuse, CRISA.
Symposiumi laati julkilausuman, jossa otettiin kantaa useisiin huumepolitiikan osa-alueisiin. Nigerian nykyisen huumepolitiikan todettiin aiheuttavan huumeiden käyttäjien ihmisoikeuksien loukkauksia, kuormittavan oikeuslaitosta ja syrjäyttäneen huumeriippuvaisten hoidolta ja rehabilitoinnilta.
Symposiumi kehotti Nigerian hallitusta uudistamaan huumelainsäädäntöä ja siirtymään käyttäjien rankaisemisesta hoitavaan ja haittoja vähentävään politiikkaan.
Ruotsin ja USA:n painostus ei ole enää uudistusten este
YK:n huumebyrokratiassa aikaisemmin hyvin haukkamaisesti toimineet Ruotsi ja Yhdysvallat ovat saaneet taipua muutoksen edessä. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, etteivät ne kykene enää estämään muiden maiden kaavailemia uudistuksia ja laillistamista.
USA:n ulkoministeriön edustaja John Kirby vastasi ulkopolitiikkaa koskevassa kyselytilaisuudessa Meksikossa ja Kanadassa virinneeseen laillistamiskeskusteluun.
“Kuten olette kuulleet minun sanovan useampaan otteeseen, jokaisen valtion kansalaiset saavat päättää politiikasta. Tässä tapauksessa Meksikon kansalaiset saavat päättää, millainen huumepolitiikka on heille sopivinta ottaen huomioon kansainvälisen lainsäädännön kehykset. Olemme sitoutuneet kolmen YK:n huumesopimuksen noudattamiseen sekä työhömme kansainvälisten kumppaneiden kanssa näiden sopimusten asettamien tavoitteiden edistämiseksi. Nämä sopimukset ovat perustana huumeongelman kaikkien puolien käsittelemiseksi kansainvälisessä yhteistyössä. Huomautan myös, että nämä sopimukset sallivat joustavuutta siinä, kuinka jäsenvaltiot soveltavat sopimusten asettamia velvoitteita erityisesti suhteessa huumeiden käyttöön, ja että sopimukset sallivat vaihtelua kansallisissa huumelainsäädännöissä."
Tähän asti ruotsalaiset huumeiden vastaiset byrokraatit ovat tottuneet sanelemaan muille, kuinka huumeiden käyttäjiä pitää kohdella. YK:n ihmisoikeustoimisto kritisoi Ruotsin huumepolitiikan aiheuttamia ihmisoikeusrikoksia. Sen mukaan Ruotsissa ei noudateta ihmisoikeuksia kunnioittavaa huumepolitiikkaa ja huumekuolemien lukumäärä on suora osoitus tästä.
“Olemme tottuneet pitämään Ruotsia edelläkävijämaana, joka harjoittaa hyvin edistyksellistä politiikkaa. Siksi yllättyin huomatessani, kuinka huumepolitiikkaa tehdään Ruotsissa”, ihmisoikeuksien varavaltuutettu Flavia Pansieri kertoi Ruotsin TV:n haastattelussa.
Pansierilla on tehnyt pitkän uran kansainvälisissä tehtävissä mm. YK:n huumeiden vastaisissa ohjelmissa.
“Jokaisen valtion velvollisuus on taata ihmisille niin hyvää hoitoa kuin mahdollista, ja huumeiden käytön haittoja vähentävät toimenpiteet ovat perustavia ihmisoikeuksia”, Pansieri jatkoi.
Terveysministeri Gabriel Wikström kertoo Ruotsin olevan muuttamassa huumepolitiikkaansa.
“Ottaisin kritiikin vastaan paljon vakavammin vastaan jollemme olisi toteuttamassa YK:n ihmisoikeusraportin edellyttämiä toimenpiteitä”, Wikström kertoo Ruotsin TV:lle.
Vuonna 2014 Ruotsissa kuoli 600 ihmisiä huumeiden yliannokseen. Nyt puheena olevat toimenpiteet tulevat voimaan vasta tulevaisuudessa. Onko meillä varaa odottaa, kysyy SVT?
“Uskon, että jos aiomme muuttaa jo pitkän aikaa kiistanalaisena pidettyä ruotsalaista huumepolitiikkaa, pitää meidän ottaa jokainen askel hyvin perusteellisen harkinnan tuloksena niin että ihmiset ymmärtävät politiikan perustuvan tutkittuun tietoon ja kokemukseen. Muuten jumitumme pitkään poliittiseen väittelyyn, joka ei vie eteenpäin. Vaarana on myös se, että välttämättömät toimenpiteet viivästyvät entisestään”, Wikström muotoilee.
Ruotsi aikoo lähettää keväällä 2016 suuren delegaation UNGASS2016 kokoukseen johtajanaan Hans Lundborg, joka on uransa aikana toiminut mm. YK:n huumekomission, CND, puheenjohtajistossa.
“Jos Ruotsi vastaa haasteeseen ja ratkaisee ongelmiaan, olisi se paljon uskottavampi osapuoli UNGASS keskusteluissa”, Pansieri arvioi.
Tuoreen mielipidemittauksen mukaan 58% amerikkalaisista kannattaa kannabiksen laillistamista. Ohiossa laillistamisaloite hävisi välivaaleissa, mutta tulos on voitto kannabiskulttuurin sosiaalisuudelle.
Tuoreimman Gallup-mittauksen mukaan kannabiksen laillistamisen kannatus on Yhdysvalloissa historiallisen korkealla peräti 58%:n kannattaessa sitä. 18 - 34 vuotiaista 71% kannattaa laillistamista, mutta myös vanhempien ikäluokkien keskuudessa laillistamisen kannatus kasvaa koko ajan ja yli 65 vuotiaistakin jo 35% on laillistamisen kannalla.
Ohiossa kansalaisten 3.11. antama äänestystulos on käänteentekevä: vaikka enemmistö kansalaisista kannattaa laillistamista, eivät he halua tehdä siitä pääomapiirien voiton tavoittelua sen jälkeen, kun se on saatu pois järjestäytyneen rikollisuuden käsistä. Ohion laillistamisaloitteen tekijät säätivät itselleen kasvatusmonopolia, ja vaikka aloitteessa oli mukana myös kotikasvatuksen salliminen, ei tämä riittänyt vakuuttamaan äänestäjiä eikä myöskään kaikkia laillistamista kannattavia järjestöjä.
Kaksi kolmesta äänestäneestä oli lakialoitetta Issue 3 vastaan. Sen vasta-aloitteen, Issue 2, tarkoitus oli “hylätä laillistaminen, jos sillä luodaan taloudellinen monopoli tai erikoisoikeus eturyhmälle”. Issue 2 voitti 52%:n äänimäärällä. Tämä on selkeä viesti tuleville laillistamisaloitteille ja laillistamista suunnitteleville poliitikoille.
Washingtonin osavaltion laillistamisaloitteen laatijan Alison Holcombin mielestä suuryritysten hallitsema kannabisteollisuus on täysin vastoin laillistamisliikkeen perusarvoja.
“Se näyttää samanlaiselta pääomakasautumalta, jollaisia olemme nähneet alkoholi- ja tupakkateollisuudessa. Tämä on ongelma kannabislakien uudistajille, koska se osoittaa todeksi vastustajien pääväitteen”, Holcomb tähdentää.
NORML:n perustaja Keith Stroup korostaa sitä, kuinka suuryritykset joutuvat turvautumaan teollisen maatalouden menetelmiin.
“Keskivertokasvattajat toimivat sellaisella mittakaavalla, etteivät he tarvitse tuholaismyrkkyjä. Mutta jos joku sijoittaa rahansa suureen kasvatuslaitokseen, hän ei taatusti ota sellaisia riskejä, että sato tuhoutuisi homeen tai hyönteisten takia”, Stroup havainnollistaa mittakaavan logiikkaa.
Kannabis laillistuu Ohion tuloksesta huolimatta Yhdysvalloissa monella tasolla. Merkittävin aloite on demokraattisen puolueen presidenttiehdokkaan, senaattori Bernie Sandersin laatima lakialoite “Ending Federal Marijuana Prohibition Act of 2015”, joka esiteltiin kongressille keskiviikkona 4.11.
Kyseessä on ensimmäinen lakialoite, joka lopettaisi liittovaltion kannabiskieltolain poistamalla kannabis DEA:n vaarallisten huumeiden listalta sekä liittovaltion huumelaista. Se lopettaa kaikki kannabiksen kasvatuksesta ja käytöstä langetettavat liittovaltion rangaistukset niin, että osavaltiot saavat säätää omat kannabiskauppaa koskevat lait. Ainoastaan kannabiksen vienti sen laillistaneesta osavaltiosta toiseen, jossa kannabis on laitonta, pysyy kiellettynä.
Bernie Sandersia pidetään varteenotettavana demokraattien presidenttiehdokkaana vuoden 2016 vaaleissa, ja nyt voidaan jo veikata, että kannabiksen laillistaminen tulee olemaan yksi tärkeä vaaliteema. Ainakin viidessä osavaltiossa, Nevadassa, Arizonassa, Michiganissa, Kaliforniassa ja Massachusettsissa, aiotaan järjestää äänestys laillistamisesta. Myös Ohiossa suunnitellaan uutta laillistamisaloitetta, jossa otetaan oppia nyt hävinneestä aloitteesta.
Miljardööri Sean Parker, joka oli Facebookin ensimmäinen johtaja ja yksi Napsterin perustajista, sijoittaa miljoonia dollareita Kalifornian laillistamiskampanjaan vuonna 2016. Lakialoitteen Control, Regulate, and Tax Adult Use of Marijuana Act mukaan yli 21 vuotiaat saavat ostaa unssin verran kannabistuotteita luvanvaraisista kaupoista ja kasvattaa kuusi kasvia.
Kalifornian kuluttaja-asiavirasto, Department of Consumer Affairs, alkaisi valvomaan osavaltion olemassaolevaa lääkekannabisteollisuutta ja uusia rentoutuskäyttömarkkinoita. Molemmille asetetaan sama 15%:n liikevaihtovero. Kaupungeille annetaan oikeus soveltaa lakia paikallisesti, mutta ne eivät saa kieltää pieniä kotitarvepuutarhoja.
Kaikkiin aikaisempiin laillistamisaloitteisiin verrattuna tämä vaikuttaa jo etukäteen menestykseltä. Sean Parker ei ainoastaan rahoita kampanjaa vaan aikoo osallistua sen toteuttamiseen omilla yhteiskuntasuhteillaan. Merkittävät huumepoliittiset organisaatiot kuten Drug Policy Alliance ja Marijuana Policy Project ovat ilmoittaneet olevansa kampanjan takana.
“Tämä aloite tarjoaa laillistamismallin koko Yhdysvalloille. Se on uraa uurtava käytännöllisen valvontamallinsa takia sekä saatujen verovarojen käytön takia. Kannabiksen myynnistä kerätyt verot suunnataan aloitteen mukaan nuorten huumeiden käytön ehkäisyyn ja hoitoon, ympäristön suojeluun ja työpaikkojen luomiseen syrjäytyneille alueille”, Drug Policy Alliancen toiminnanjohtaja Ethan Nadelmann kertoo.
Kaliforniassa vallitsee de facto laillistaminen osavaltion saatua kesällä lääkekannabiksen jakelun sellaisen valvonnan piiriin, ettei liittovaltio voi käyttää asiantilaa enää tekosyynä ratsioille. Kannabiksen käyttö ja hallussapito rentoutuskäyttöön dekriminalisoitiin vuonna 2010. Lakialoitteen toteutuminen tulee nostamaan Kalifornian kansainvälisen kannabisliikkeen kärkeen vuosikymmenien underground vaiheen jälkeen.
Kolme kannabisnesmallia
Kannabiksen laillinen kasvatus ja kauppa on USA:n nopeimmin kasvava tuotannonala, joka kasvoi 74% vuonna 2014. Kannabiksen laillinen myynti nousi 2,7 miljardiin dollariin vuonna 2014 tuottaen 200 miljoonaa dollaria verotuloja sen laillistaneissa osavaltioissa. Coloradossa kannabiksen myynti tuotti 88 miljoonaa dollaria veroja, yli kaksi kertaa enemmän kuin alkoholin myynti.
Country-tähti ja pitkäaikainen kannabisaktivisti Willie Nelson on lähtenyt mukaan kannabisnekseen. Hän on keulakuvana sijoittajien perustamassa yrityksessä “Willie’s Reserve”, jonka toimitusjohtaja on Andrew Davison.
Willie Nelson piti ennen suostumistaan tärkeänä sitä, että yrityksessä otetaan huomioon sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät näkökohdat.
“Uskon tämän alan ympäristönäkökohtiin. Tämä on loistava keino saada pientilat taas kukoistamaan. Haluan varmistaa sen, että kaikki kasvattamamme tuotteet ovat mahdollisimman puhtaita, ja yritämme vähentää kasvatusoperaatioidemme ympäristövaikutuksia niin paljon kuin mahdollista”, Willie Nelson painottaa.
Willie’s Reserve toimii kannabiksen laillistaneissa osavaltioissa ja aikoo aloittaa toimintansa vuoden 2016 tammikuussa.
Laillisilla kannabismarkkinoilla on tällä hetkellä kolme erilaista toimintamallia kannabisnekselle. Willie’s Reserve edustaa pienviljelijöihin nojautuvaa mallia. Willie’s Reserve toimii holdingyhtiönä, joka solmii sopimuksia eri osavaltioissa itsenäisesti toimivien tuottajien kanssa. Tuotteiden yhdenmukaisuuden saavuttamiseksi yhtiö asettaa vahvuuden, ympäristövaikutusten ja orgaanisen kasvatuksen standardit. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi yhtiö tarjoaa kasvattajille tukijärjestelmän, johon sisältyy neuvonta pienyrityksen ylläpitämiseksi.
Bob Marleyn perikunnan kanssa sopimuksen tehnyt Privateer Holdings edustaa julkkis-lisenssi mallia, jonka tuotemerkillä Marley Natural myydään toistaiseksi laillisia hampputuotteita ja rakennetaan sitä kautta tuotemerkin tunnettavuutta. Privateer Holdings omistaa myös kanadalaisen lääkekannabista kasvattavan Tilrayn, jolla on iso kasvatuslaitos Brittiläisessä Kolumbiassa. USA:n liittovaltion kieltolain kumoamisen jälkeen se aikoo perustaa Yhdysvaltoihin samanlaisia kasvatuslaitoksia.
Diego Pellicer Worldwide Inc. edustaa ns. Starbucks mallia. Sen liikeideana on hankkia kasvatustiloja, joita se vuokraa paikallisille pienkasvattajille. Diego Pellicer ei aio hyötyä suoraan kannabiskaupasta ennenkuin se tulee lailliseksi liittovaltion tasolla.
“Pienkasvattajat ovat meille alivuokralaisia. Me takaamme liiketilat ja rakennamme ne, mutta meillä on sopimus siitä, että siirrämme heidän toimintansa Diego Pellicer Worldwide tuotemerkin alle. Kunhan liittovaltio laillistaa kannabiksen, meillä on mahdollisuus ottaa liiketoiminta haltuumme yhdessä yössä”, toimitusjohtaja Ron Throgmartin hahmottaa liikeideaa.
Ettei totuus unohtuisi näissä tulevaisuuden suunnitelmissa, olivat kannabikseen liittyvät pidätykset edelleen korkealla tasolla Yhdysvalloissa: vuonna 2014 pidätettiin 620 000 ihmistä kannabikseen liittyvistä teoista, enimmäkseen pienimuotoisesta hallussapidosta.
Saksa perustaa kannabisviraston, pistää sairausvakuutukset maksamaan potilaiden kustannukset ja aloittaa kannabiksen kasvatuksen lääkekäyttöön. Kannabisviraston perustaminen on ainoa vuoden 1961 huumesopimuksessa valtiolle asetettu velvoite kannabiksen kasvatuksen laillistamiseksi.
Saksan liittovaltion huumekomissaari Marlene Mortler haluaa helpottaa kannabiksen saatavuutta potilaille ja taata sille halpa hinta pistämällä sairausvakuutukset maksamaan se. Terveysministeri Hermann Gröhe haluaa aloittaa kannabiksen kasvatuksen sen saatavuuden ja potilaiden aseman turvaamiseksi.
Tällä hetkellä Saksassa 400 potilasta saa käyttää kannabista lääkkeenä omalla kustannuksellaan, ja välillä potilaat ovat saaneet odottaa kannabislääkettään jopa viikkoja. Lääkekäyttöön tarkoitettu kannabis tuodaan Hollannista, missä tuotanto ei ole pysynyt mukana kysynnän kasvussa. Kannabista lääkkeenä käyttävien potilaiden määrän ennustetaan kasvavan radikaalisti.
Kannabiksen kasvatuksen salliva lakialoite on Saksan liittokanslerin käsittelyssä ja sen odotetaan menevän seuraavaksi Saksan parlamentin käsittelyyn niin, että se astuisi voimaan vuoden 2016 alussa.
Ongelma on synnyttänyt oudon liiton: terveysministeri Hermann Gröhe edustaa kannabikseen liberaalisti suhtautuvia vihreitä ja huumekomissaari Marlene Mortler edustaa kristillisdemokraatteja, jotka ovat suhtautuneet asiaan kielteisesti. Ongelman ratkaisumalli yhdistää nämä poliittiset suuntaukset: on parempi antaa valtion valvoa kannabiksen kasvatusta kuin antaa potilaiden itsensä kasvattaa kannabista, jonka määrää ja laatua valtio ei voi valvoa.
Kannabiksen kieltolain on vuosikymmeniä kuviteltu merkitsevän lääkekäytön kieltämistä. Vuoden 1961 huumesopimuksessa tämä kuitenkin rajataan sopimuksen ulkopuolelle. Tämän sopimuksen kuvitellaan myös kieltävän kannabiksen kasvatuksen kokonaan ikuisiksi ajoiksi. Tällaista väittävät ihmiset eivät ole koskaan lukeneet itse sopimusta.
Sen kannabiksen valvontaa koskevassa 28. artiklassa todetaan, että “jos osapuoli (valtio) sallii kannabiskasvin kasvatuksen kannabiksen tai kannabishartsin tuotantoon, tulee sen soveltaa 23. artiklassa säädettyä oopiumunikon valvontaan tarkoitettua järjestelmää”.
Artikla 23 määrää lyhyesti, että valtion tulee perustaa yksi tai useampi virasto hoitamaan niitä toimenpiteitä, joista tässä artiklassa säädetään.
Saksan hamppujärjestö, Deutscher Hanfverband, DHV, julkaisi aiheesta kannanottonsa:
“Kannabiksen saamisen helpottamista lääkkeeksi ja kustannusten kattamista sairausvakuutuksella on odoteltu aivan liian kauan. Olemme iloisesti yllättyneet siitä, että liittovaltio on pohtinut asiaa perin pohjin ja aikoo sallia kannabiksen kasvatuksen Saksassa. Vihdoin Saksa liittyy mukaan kansainväliseen kehitykseen ja alkaa kehittämään omaa kannabisteollisuutta. Yhä useampi yrittäjä on ollut meihin yhteydessä lääkekannabiksen tuottamiseksi. Uskomme lääkekannabiksen kysynnän kasvavan voimakkaasti”, toteaa DHV:n puheenjohtaja Georg Wurth.
DHV vaatii edelleen potilaille oikeutta kasvattaa omat lääkkeensä. Tämä helpottaisi sairausvakuutusten rasitusta ja takaisi potilaille sellaisen lajikkeen, joka sopii parhaiten heidän tilanteeseen.
Uruguayn kannabiksen laillistamiskokeilu etenee ensi vuonna apteekkimyyntiin. Politiikka voi jopa vähentää kannabiksen viihdekäyttöä samalla kun lääkekäyttö ja hampun teollinen hyötykäyttö hyötyvät laillistamisesta.
Uruguay valitsi lokakuussa kaksi kannabiksen tuottajaa, Symbiosys SA ja Iccorp, kasvattamaan aluksi molemmat kaksi tonnia kannabista vuodessa. Kaikkiaan yksitoista yritystä on hakenut toimilupia kannabiksen kasvattamiseksi Uruguayssa, mm. kanadalainen lääkekannabiksen tuottaja Tilray.
Uruguaylaisten ja argentiinalaisten rahoittajien perustama Symbiosys aikoo sijoittaa kaksi miljoonaa dollaria kannabiksen kasvatukseen.
“Tämä on historiallinen muutos maassa, joka on joissakin suhteissa konservatiivinen. Uruguay on ottanut haasteen kokeilla erilaista politiikkaa järjestäytyneen huumerikollisuuden torjunnassa”, Symbiosys yrityksen edustaja Gaston Rodriguez kertoo.
Kannabiksen tulisi olla apteekeissa vuoden 2016 alkupuoliskolla hintaan 1,40 US$ grammalta. Kannabista ei saa tuotteistaa eikä mainostaa, ja sen myynnistä peritään 10% - 13% vero. Yli 18 vuotiaat Uruguayn kansalaiset saavat ostaa enintään 40 grammaa kuukaudessa tai kasvattaa kuusi kasvia.
Tuotantoa aiotaan myöhemmin nostaa ja sallia uusien tuottajien tulo markkinoille. Uruguayssa arvioidaan olevan 160 000 kannabiksen kuluttajaa, jolloin tuotannon pitäisi olla 6 - 10 tonnia vuodessa.
Osa tästä määrästä tulee jatkossa myös klubeista. Uruguayn huumeviraston pääsihteeri Milton Romani kertoo kahden klubin saaneen toimintaluvat ja viidentoista luvat ovat käsittelyssä. Kannabiksen kasvattajia on rekisteröity jo 3100.
Presidentti Jose Mujica esitteli aikoinaan Uruguayn kannabiksen laillistamista “kokeiluna”. Romani kertoo tämän hengen jatkuvan kannabiksen myynnin toteuttamisessa ja selittää järjestelmän olevan ainutlaatuinen maailmassa mutta myös “varma”. Turisteille kannabiksen myyminen säilyy edelleen rikoksena.
“Jos Uruguay pystyy poistamaan voiton tavoittelun ja ehkäisemään nykyaikaisten myyntitekniikoiden glorifikaation kannabiksen myynnistä, voi tällä olla myönteinen vaikutus siinä, ettei käyttö enää kasva ja se voisi jopa vähetä”, Connecticutin yliopiston huumetutkija Thomas Babor aprikoi.
Kannabiksen lääkekäyttö ja hampun viljely teolliseen hyötykäyttöön ovat myös hyötyneet laillistamisesta ja niistä odotetaan uusia kasvualoja.
Kannabiksen vastustajiin lukeutuu erilaisten motiivien takia erilaisia tahoja. Siksi usein esitetty kysymys kuuluukin, että mistä erottaa varsinaisen huumehaukan muuten vaan massan mukana vastustajasta?
Kuuluisa hollantilainen kannabiksen kasvattaja Doede de Jong tuomittiin syylliseksi kasvatukseen mutta hänelle ei langetettu siitä mitään rangaistusta. Ratkaisu on tärkeä ns. takaoviongelman ratkaisemisessa. Hollannissa saa myydä kannabista kannabiskahviloissa, ns. coffeeshop järjestelmä, mutta sen ostaminen kauppaan on laitonta.
Kanadan parlamenttivaalit lokakuussa voittanut liberaalipuolue kannatti hyvin avoimesti kannabiksen laillistamista vaalikampanjassaan. Puolue sanoi vaaliohjelmassaan, että se 
Iranin hallintojärjestelmässä parlamentin rinnalla toimii ns. valtion tarkoituksenmukaisuuden harkintaneuvosto, jolle mm. kuuluu huumepolitiikasta päättäminen. Neuvoston huumeiden kysynnän vähentämisestä vastaavaa johtaja Saeed Sefatian ilmoitti Iranissa harkittavan vaihtoehtoja nykyiselle huumepolitiikalle mukaan lukien hasiksen ja oopiumin laillistaminen.
Tähän asti ruotsalaiset huumeiden vastaiset byrokraatit ovat tottuneet sanelemaan muille, kuinka huumeiden käyttäjiä pitää kohdella. YK:n ihmisoikeustoimisto kritisoi Ruotsin huumepolitiikan aiheuttamia ihmisoikeusrikoksia. Sen mukaan Ruotsissa ei noudateta ihmisoikeuksia kunnioittavaa huumepolitiikkaa ja huumekuolemien lukumäärä on suora osoitus tästä.
Tuoreimman Gallup-mittauksen mukaan kannabiksen laillistamisen kannatus on Yhdysvalloissa historiallisen korkealla peräti 58%:n kannattaessa sitä. 18 - 34 vuotiaista 71% kannattaa laillistamista, mutta myös vanhempien ikäluokkien keskuudessa laillistamisen kannatus kasvaa koko ajan ja yli 65 vuotiaistakin jo 35% on laillistamisen kannalla.
Kalifornian kuluttaja-asiavirasto, Department of Consumer Affairs, alkaisi valvomaan osavaltion olemassaolevaa lääkekannabisteollisuutta ja uusia rentoutuskäyttömarkkinoita. Molemmille asetetaan sama 15%:n liikevaihtovero. Kaupungeille annetaan oikeus soveltaa lakia paikallisesti, mutta ne eivät saa kieltää pieniä kotitarvepuutarhoja.
Bob Marleyn perikunnan kanssa sopimuksen tehnyt 
Saksan liittovaltion huumekomissaari Marlene Mortler haluaa helpottaa kannabiksen saatavuutta potilaille ja taata sille halpa hinta pistämällä sairausvakuutukset maksamaan se. Terveysministeri Hermann Gröhe haluaa aloittaa kannabiksen kasvatuksen sen saatavuuden ja potilaiden aseman turvaamiseksi.
Uruguay valitsi lokakuussa kaksi kannabiksen tuottajaa, Symbiosys SA ja Iccorp, kasvattamaan aluksi molemmat kaksi tonnia kannabista vuodessa. Kaikkiaan yksitoista yritystä on hakenut toimilupia kannabiksen kasvattamiseksi Uruguayssa, mm. kanadalainen lääkekannabiksen tuottaja Tilray.
Blogitekstit (Atom)