WHO ja CBD:n luokittelu

WHO teki marraskuussa historiaa julkaisemalla CBD:stä raportin, jossa suositellaan sen jättämistä kansainvälisen huumeluokittelun ulkopuolelle. Kannabiksen luokittelun tieteellisen arvion pitäisi valmistua toukokuussa 2018.

Vuosi sitten kerroimme vuoden 2016 tärkeimpänä uutisena, että WHO:n asiantuntijalautakunta, ECDD, ottaa lopultakin kannabiksen huumeluokittelun tieteellisen arvioinnin kohteeksi. Marraskuussa 2017 ilmestyi arviointiprosessin ensimmäinen alustava raportti, joka käsittelee kannabidiolia, CBD. WHO:n 13. joulukuuta julkaisema tiedote kertoo, että raportti on osa kannabiksen huumeluokituksen arviointiprosessia, jonka on tarkoitus valmistua vuoden 2018 toukokuussa.

ECDD:n raportissa “CANNABIDIOL (CBD). Pre-Review Report.” keskitytään kannabiksen toisen vaikuttavan aineen, CBD, lääkinnällisten hyötyjen sekä haittavaikutusten arviointiin. Raportin mukaan CBD:llä on vaikuttava lista lääkinnällisiä käyttötarkoituksia. Sen sijaan ECDD ei löytänyt näyttöä siitä, että CBD:llä olisi haittavaikutuksia yksilölle tai yhteiskunnalle. ECDD ei suosita CBD:n lisäämistä huumausaineluetteloon.

WHO:n olisi pitänyt suorittaa arviointi jo aikoja sitten, ennen nykyisten huumesopimuksien ja huumelakien laatimista. Esimerkiksi USA:ssa ristiriita liittovaltion huumeluokituksen, osavaltioiden politiikan ja WHO:n asiantuntijaraportin kanssa ei voi olla suurempi: USA:n huumepoliisi, DEA, pitää kiinni CBD:n huumeluokituksesta kannabiksen yhtenä ainesosana niin tiukasti, että se loi vuosi sitten kokonaan uuden huumeluokan kannabisuutteille, joihin se laskee myös CBD:n. 

Käytännössä suurin osa amerikkalaisista asuu tällä hetkellä osavaltioissa, joissa CBD:n käyttö on sallittu, koska tutkimukset ja potilaiden kokemukset ovat osoittaneet sen vaikutukset. Kiinnostus CBD:tä kohtaan on saanut mm. USA:n lääkevalvontaviraston, FDA, varoittelemaan liian myönteisistä mielikuvista CBD:n syöpää parantavista vaikutuksista.

DEA hyväksyi marraskuussa lääkkeeksiamerikkalaisen synteettisellä lääkeopioidilla fentanyylillä miljardivoitot tehneen lääkeyhtiön Insys Therapeutics synteettistä THC:tä sisältävän suusuihkeen, Syndros. DEA toimii lain mukaan, mutta tämän kaiken tutkimustiedon vastaisen politiikan taustalla on se historiallinen virhe, että kannabiksen vaikuttavien aineiden THC ja CBD kemiallinen rakenne selvitettiin vasta sen jälkeen, kun kannabis oli asetettu vuoden 1961 huumesopimuksen ankarimmille huumelistoille I ja IV. THC asetettiin vuoden 1971 ns. psykotrooppisia koskevan sopimuksen lievemmälle listalle ja siksi myös USA:n huumelaissa marihuana on vaarallisempi kuin THC.

DEA ja muut ns. huumeiden vastaiset tahot ovat marihuanaa vastustaessaan auttaneet synteettisten kannabinoidien leviämistä ns. katukauppaan - aivan kuten he ovat politiikallaan edesauttaneet subutexin, metadonin, fentanyylin jne. katukauppaa ja kymmenien tuhansien ihmisten yliannoskuolemia. Itse asiassa Insys Therapeutics perustajaa John Kapooria syytetään oikeudessa lääkäreiden lahjonnasta ja vakuutusyhtiöiden vedätyksestä. Insys Therapeutics lahjoitti PR-budjetistaan vuonna 2016 puoli miljoonaa dollaria kannabiksen laillistamista vastustaville tahoille, mutta tällaista pidetään vielä normaalina liiketoimintana.

Kannabis on USA:n liittovaltion lain mukaan laitonta, mutta kannabiksen viihde- tai lääkekäytön laillistaneiden osavaltioiden lisäksi 17 osavaltiota sallii CBD:n lääketieteellisen tutkimuksen tai lääkinnällisen käytön. Yhdysvallat on esimerkki siitä, miksi kannabiksen huumeluokittelu pitää arvioida uudestaan.

CBD-buumi ei ole kupla

Tärkein syy tämän arvioinnin tekemiseen on kasvava kiinnostus CBD:n lääkinnällisiin ominaisuuksiin YK:n jäsenvaltioissa. Huumevirkamiehet ovat huomanneet parin viime vuoden aikana syntyneen kansainvälisen CBD-buumin. Raportti osoittaa, ettei CBD-buumi ole kupla. Raportissa esitetty sairauksien lista on vakuuttava, ja lisäksi CBD on ainoa tunnettu lääke kahdessa diagnoosissa: vaikeat epilepsiatapaukset ja aivovammojen aiheuttamat krooniset neurologiset haitat.

Raportissa paljastuu, että CBD:n vaikutuksista epilepsian hoidossa oli potilaskokeissa saatu tietoa jo 1970-luvulla. Monissa epilepsiatapauksissa CBD on ainoa toimiva lääke, mutta silti tätä tietoa on pitänyt kieltolain takia pantata vuosikymmeniä. Aivovammojen aiheuttamien neurologisten oireiden ehkäisyyn ei ole tunnettua lääkettä, mutta kannabiksen näitä oireita ennaltaehkäisevistä ja hoitavista vaikutuksista on ollut eläintutkimus- ja tapauskertomustietoa vuosia. Raportissa mainittu tuore tutkimus osoittaa, että aikaikkuna, jona aikana CBD:tä pitäisi saada aivovamman jälkeen, on 18 tuntia. Nämä tiedot osoittavat, että kannabis pitää siirtää huumeluokituksesta välttämättömien lääkeaineiden luetteloon.

Raportissa todetaan, ettei CBD:n käytön ole havaittu aiheuttavan riippuvuutta eikä muuta haittaa käyttäjälle eikä yhteiskunnalle. Tiedotusvälineille antamassaan lausunnossa WHO:n edustaja tarkensi, ettei WHO suosittele sen käyttöä. Komitean arvion mukaan CBD:tä ei pitäisi asettaa kansainväliseen huumevalvontaan vaan jättää sen valvonnasta päättämisen valtioiden omaan harkintaan.

Tänä vuonna CBD:n lääkinnällisestä käytöstä on ilmestynyt tutkimuksia mm. sen skitsofreenikkojen psykoottisia oireita ja fyysistä kuntoa parantavista vaikutuksista. Tuoreen Israelissa tehdyn tutkimuksen mukaan CBD vahvistaa luustoa ja auttaa murtumien paranemisessa.

On hölmöä jäädä tällaisten tiedeuutisten jälkeen odottamaan korruptoituneiden virkamiesten pumaskoja. CBD:n kysyntä onkin jo synnyttänyt menestyviä yrityksiä Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Kauppalehti kertoi 9.12.2017, että Sveitsissä saa pian CBD-pitoista hasista kioskeista:

"Sveitsi salli marihuanan, jonka THC-pitoisuus on korkeintaan prosentin, vuonna 2011. Laillisten kannabistuotteiden myynti on lähtenyt kuitenkin vasta tänä vuonna kovaan nousuun.

Vielä tämän vuoden tammikuussa laillisia marihuanan tuottajia oli Sveitsissä viisi. Tällä hetkellä tuottajia on jo yli 400. Alan vuoden 2017 kokonaismyynnin Sveitsissä arvioidaan olevan noin 60 miljoonaa frangia, kun laittoman marihuanan kaupan mittaluokaksi on arvioitu noin 800 miljoonaa frangia vuodessa."

Sveitsiläiset yritykset aikovat aloittaa viennin mm. Itävaltaan ja Ranskaan. 

Kannabiksen huumeluokittelu on politiikkaa

WHO:n alustava raportti CBD:stä romuttaa huumelakien huumeluokituksen perustelut. Kannabis luokiteltiin aikoinaan vaaralliseksi huumeeksi, jolla ei ole lääkinnällistä käyttöä. Tämä luokittelu ei perustunut mihinkään tieteellisesti pätevään tutkimukseen vaan sen perustana oli yhden johtavan virkamiehen vuonna 1955 julkaistu rasistinen raportti. 

WHO päätti vuonna 2014 aloittaa kannabiksen arviointiprosessin. Ruotsi on aktiivinen toimija kansainvälisessä huumevalvonnassa rahoittaen mm. CND:n ja UNODC:n toimintaa saaden siitä vastapalvelukseksi virkamiespaikkoja ja vaikutusvaltaa. Ruotsalaiset huumesotalobbarit käynnistivät operaationsa kannabiksen huumeluokituksen säilyttämiseksi hyvissä ajoin ennen YK:n huumehuippukokousta UNGASS 2016. 

Vuonna 2015 kansainvälinen huumesotajärjestö World Federation Against Drugs, WFAD, järjesti UNGASS 2016 valmisteluja varten kokouksen, jossa yksi pääpuhujista oli Harvardin yliopiston psykobiologian professori Bertha Madras. Ruotsin valtion rahoilla se organisoi keväällä 2015 Tukholmassa kansainvälisen tutkijakonferenssin otsikolla ”Scientific meeting on harms to health due to cannabis use” Maria Renströmin johdolla UNGASS 2016 kokoukseen valmistautumiseksi.

WHO:n huumeriippuvuuden asiantuntijakomitea, ECDD, julkisti vuonna 2015 raportin “Update of Cannabis and its medical use.” kannabiksen lääkekäytöstä. Sen tekijä on WFAD:n asiantuntijalääkäri Bertha Madras. Raporttiin on merkitty selvyyden vuoksi, että se “edustaa vain tekijän omia näkemyksiä”. Madras väittää, että kannabiksen lääkekäytön paluun takana on jotakin muuta kuin tieteellinen näyttö: "The movement to revive cannabis as a medicine is driven by multiple factors, many beyond the domain of science."

WHO julkaisi vuonna 2016 raportin “The Health and Social Effects of Nonmedical Cannabis Use” kannabiksen ei-lääkinnällisestä käytöstä. Yksi raportin kolmesta toimittajasta on WFAD:n edustaja Maria Renström. Ruotsin valtio sijoitti projektiin 480 000 dollaria. Raportin kirjoittajina on mm. ruotsalainen pitkän linjan kannabisvalistaja Peter Allebeck ja NIDA:n johtaja Nora Volkow eli käytännössä WFAD:n suosittelemia asiantuntijoita. Suomessa vaikutusvaltainen professori Eija Kalso pitää Nora Volkowia idolinaan.

Aivan raportin alussa mainitaan Ruotsin valtion taloudellinen sponssaus, ja myös tämän raportin kohdalla WHO sanoutuu kiittäen irti raportin sisällöstä:

“WHO gratefully acknowledges the financial and organizational support provided to this project by the Ministry of Health and Social Affairs, Sweden.

This publication contains the collective views of an international group of experts, and does not necessarily represent the decisions or the stated policy of the World Health Organization.”

Nämä raportit kertovat siitä, kuinka kannabiksen huumeluokittelu on poliittinen eikä tieteellinen ongelma. Tiede on aina ollut laillistamisen puolella, eihän sitä muuten olisi tarvinnut sensuroida niin paljon vuosikymmenien mittaan!

Yhdysvallat oli vuosikymmeniä YK:n huumesodan takaaja, kunnes presidentti Barack Obaman kaudella se virallisesti julisti lopettavansa muiden valtioiden painostamisen kannabispolitiikassa. USA:n hallituksella on YK:ssa selitettävänä omien osavaltioiden laillistamisaalto.

Presidentti Trumpin hallinnon heiluri on puheiden perusteella näyttänyt kääntyvän toiseen suuntaan. Oikeusministeri Jeff Sessions on tunnettu kannabiksen vastaisista propagandisista lausunnoistaan. Sessions ei pysty kumoamaan presidentti Obaman kaudella alkanutta laillistamisaaltoa, koska suurin osa kansalaisista ja osavaltioista on sen takana. 

Sessions järjesti joulukuun 8. päivä hätäkokouksen kannabiksesta, jonka vieraslista tuli julkisuuteen. Sessionsin huolena on se, että suurta yleisöä ei ole tarpeeksi valistettu marihuanakysymyksessä. Siksi hän kutsui koolle Yhdysvaltojen keskeiset kannabiksen vastaiset aktivistit, kuten mm. Bertha Madras, joka on myös Trumpin huumeriippuvuuden ja opioidikriisin vastaisen komission jäsen. Mukana oli presidentti Nixonin aikainen huumetsaari ja yksi WFAD:n perustajista, itse Mr. Kultasuihkun Kuningas Robert DuPont. Lisäksi Sessionsin kokouksessa oli mukana presidentti Reaganin kauden oikeusministeri Edwin Meese III, Drug Free School järjestön toiminnanjohtaja David Evans ja Smart Approaches to Marijuana järjestön, SAM, toiminnanjohtaja Kevin Sabet.

Bertha Madras on esimerkki näistä keskeisissä viroissa toimivista kansainvälisistä huumesotalobbareista: hänessä yhdistyy kansainvälinen huumesotalobbausjärjestö WFAD, presidentti Trumpin huumepolitiikka ja ECDD. Vuosikymmenien huumesodan jälkeen huumesotalobbarit hallitsevat edelleen kieltolakibyrokratian keskeisiä asemia.

WHO:n asiantuntijalautakunta ECDD ja huumekomission, CND, varjohallitus a Committee of the Whole sekä huumevalvontalautakunta, INCB, ovat huumesodan kovaa ydintä, joka ei näy julkisuudessa samalla tavalla kuin YK:n huumevalvontabyrokratian julkikuvasta vastaava huumetoimisto, UNDCP, ja sen mediatempaukset. UNGASS 2016 kokouksen jälkeen selvisi sekin, että a Committee of the Whole oli valmistellut kokouksen virallisen loppuasiakirjan etukäteen kokouksissa ja siinähän kannabiskysymys sivuutettiin kokonaan.

WHO:n raportti tiedotusvälineissä

Kannabiskeskustelu jäi kesken UNGASS 2016:ssa. Vuoden 2016 lopussa Tusky julkaisi artikkelin luokittelujärjestelmästä, jossa arvioidaan, onko ECDD:n tarkistusprosessissa aihetta optimismiin.

Vuosi 2016 loppui suureen uutiseen WHO:n ilmoittaessa aloittavansa kannabiksen huumeluokituksen tarkistusprosessin. Tämä on suuri uutinen sen takia, että WHO ei ole tehnyt tätä, vaikka huumesopimusten mukaan WHO on viime kädessä vastuussa huumeluokituksen tieteellisestä uskottavuudesta.  

Kannabisaktivistien ja tutkijoiden suuri ahaa-elämys siitä, että kannabiksen luokittelun perusteet ovat pelkkää uskomustiedettä ja politikointia, ei ole saavuttanut suurta yleisöä, koska tiedotusvälineemme eivät ole hoitaneet niille kuuluvaa tehtävää informoida kansalaisia tässä asiassa.

Historiallista tämän CBD-raportin kohdalla on ollut kansainvälisten tiedotusvälineiden kiinnostuminen aiheesta. WHO:n CBD-raportista uutisoivat mm. Newsweek, Independent, Forbes, Daily Mail, ArsTechnica ja LIVEScience. Tiedotusvälineet reagoivat ECDD:n raporttiin vasta WHO:n julkaistua lehdistötiedotteensa joulukuun alussa. Lisäksi WHO lähetti tiedotusvälineille erikseen edustajansa lausunnon, jossa painotettiin sitä, ettei WHO tällä raportilla suosittele CBD:n käyttämistä.

Uutisissa ei kerrottu koko tarinaa kannabiksen luokittelun historiasta eikä myöskään huumeluokittelun perusteista. Siten raportin suurempi historiallinen merkitys ei aukea lukijoille näistä uutisista. Toisaalta uutisoinnissa varmaan tuli selväksi se, kuinka tehokkaasta ja turvallisesta lääkkeestä onkaan kysymys. Ja kannabiksellahan ei pitäisi sen huumeluokituksen mukaan olla mitään lääkinnällistä käyttöä!

Kannabisaktivistit huumeluokittelun ytimessä

Kyse on kannabiksen kieltolain keskeisestä ongelmasta, ja kannabisaktivistit sekä tutkija-aktivistit ovat olleet aktiivisia valvontajärjestelmän ytimessä, joka ei ole enää huumesotalobbyn yksinomaisessa hallinnassa. DrugScience on farmakologian professori David Nuttin perustama kansainvälinen tutkijoiden ja tiedemiesten kansalaisjärjestö, joka tuottaa puolueetonta tutkimusta huumepolitiikan tueksi. Se valmisti vuonna 2016 WHO:lle oman kannabisraporttinsa "Cannabis and Cannabis Resin Pre-Review Report" luokittelun tarkistamiseksi.

Meksikolainen kannabisaktivisti Raúl Elizalde, jonka tyttären elämän CBD-lääkitys on pelastanut, oli yksi kuuden asiantuntijan ryhmästä, joka kävi marraskuussa puhumassa CBD:stä ECDD:n kokouksessa. Muiden selittäessä lääketieteellistä näyttöä, hän kertoi omakohtaisen tarinan siitä, kuinka hänen 10 vuotias tyttärensä parani CBD:llä  kärsittyään vuosia Lennox-Gastaut syndroomasta ja kokeiltuaan 19 erilaista lääkettä saaden jopa 400 epileptistä kohtausta päivässä. Tällaiset käytännön kokemukset ja niitä tukeva tieteellinen näyttö ovat nostaneet lääkekannabisbuumin myös Etelä- ja Keski-Amerikassa.

Kannabiksen lääkekäyttö ja laillistaminen leviävät huumesopimuksista huolimatta, vanhan liiton huumesotalobbareiden juonet huumevalvontajärjestelmän ytimessä on paljastettu ja USA:n nykyisellä hallinnolla on aivan eri kokoluokan uskottavuusongelmia kuin sen skitsofreeninen suhtautuminen kannabikseen.

Tuoreen tutkimuksen mukaan markkinoilla olevista CBD-tuotteista 70% on harhaanjohtavasti merkittyjä: 31%:ssa tuotteista CBD-pitoisuus oli merkitty oikein, 43%:ssa se oli alimerkitty eli tuotteissa oli enemmän CBD:tä kuin merkitty ja 26% oli ylimerkittyjä eli niissä oli vähemmän. CBD:n oikea annostelu on oma ongelmakokonaisuutensa: näyttää siltä, että periaate enemmän on paremmin ei pädekään vaan monissa sairauksissa annostelu noudattaa U-käyrää eli liian iso annostus ei enää vaikuta. Kokonaan toinen asiakokonaisuus on se, että tuotteiden hintataso näyttää olevan kieltolain inflatoima eli kehittyvillä CBD-markkinoilla ensimmäiset yrittäjät korjaavat isoimman potin sairaiden kustannuksella. Laillisuus tarkoittaa sitä, että tuotemerkintä vastaa sisältöä, kuluttaja saa paikkansa pitävää tietoa ja reilu kilpailu tuo hinnat oikealle tasolle - ja nämä asiat kuuluvat terveys- ja kuluttajansuojaviranomaisten toimialaan myös CBD-tuotteiden kohdalla. 

Kannabis pitäisi luokitella C-vitamiinin kanssa samaan kategoriaan, mutta ehkä kannattaa suhtautua asiaan varovaisen optimistisesti, että kannabis siirretään vuoden 1961 huumesopimuksen luokittelussa I luokasta II luokkaan. THC:llä on vielä enemmän lääkinnällisiä vaikutuksia kuin CBD:llä mukaan lukien sen psykoaktiiviset vaikutukset, jotka vinoon vinksahtaneessa kieltolakiajattelussa on luokiteltu haittavaikutuksiksi. Ensimmäisen raportin perusteella kannabiksen luokittelun tarkistusprosessi näyttää sujuvan tieteellisten kriteerien mukaan. Tämä lupaa hyviä näkymiä kannabiksen uudelleenluokittelulle vuonna 2018.

Lähde: WHO:n tiedote 13.12.2017, WHO:n CBD raportti, Cannabis and cannabis resin. Information Document. ECDD 2014,  

The Straight 15.12.2017, Newsweek 14.12.2017, Independent 14.12.2017, LIVEScience 15.12.2017, Daily Mail 13.12.2017, Forbes 11.12.2017, ArsTechnica 15.12.2017, Marijuana Moment 13.12.2017, Vice 22.11.2017, NYTimes 1.11.2017, USHealthTimes 4.10.2017, Kauppalehti 9.12.2017, ArsTechnica 7.11.2017, JAMA 7.11.2017

Wayne Hall, Maria Renström & Vladimir Poznyak (Eds): The Health and Social Effects of Nonmedical Cannabis Use. Geneva: World Health Organization, 2016.

Bertha K. Madras: Update of Cannabis and its medical use. 37th ECDD, 2015, Agenda item 6.2.

DrugScience: Cannabis Review for the attention of the WHO. 14th October 2016
.

H. Valerie Curran, Philip Wiffen, David J. Nutt, Willem Scholten: Cannabis and Cannabis Resin Pre-Review Report. A document prepared for the World Health Organization, Expert Committee on Drug Dependence. Thirty-eight Meeting Geneva, 14 – 18 November 2016.

McGuire, P et al (2017) Cannabidiol (CBD) as an Adjunctive Therapy in Schizophrenia: A Multicenter Randomized Controlled Trial  American Journal of Psychiatry doi: 10.1176/appi.ajp.2017.17030325.

Neuroprotective Effects of Cannabidiol in Hypoxic Ischemic Insult. The Therapeutic Window in Newborn Mice. CNS Neurol Disord Drug Targets. 2017;16(1):102-108.

Jeff Sessions kannabishätäkokous 8.12.2017.

 

Autismi ja ihmelääke kannabis

 

 

Kongressiedustajat kuulustelevat USA:n valkoisen talon huumetoimiston, ONDCP, johtajaa Richard Baumia kannabiksen luokituksesta. USA:n huumeluokituksen mukaan kannabis on vaarallisempi huumausaine kuin metamfetamiini tai kokaiini.

 

 

 

 

URL: http://www.tusky.fi/uutiset/775-who-ja-cbdn-luokittelu

Kaliforniassa laillistetaan vuodenvaihteessa

Kannabiksen laillistaminen kokonaan Kaliforniassa vuoden 2018 alussa nostaa kannabiskeskustelun ja -markkinat uudelle tasolle. Laillistaminen tuottaa silkkaa hyötyä valtiolle, yhteiskunnalle ja yksilöille. Kalifornia kehottaa Trumpin hallintoa luokittelemaan kannabis uudelleen. 

Kalifornia laillistaa kannabiksen myynnin viihdekäyttöön 1.1.2018. Lääkekäyttö laillistettiin Kaliforniassa jo vuonna 1996, mutta viihdekäytön laillistamisprojekti on kärsinyt välillä laillistajapiirien hajaannuksesta ja välillä kieltolakipiirien vyörytyksestä lääke-, päihde- ja vankilateollisen kompleksin rahoituksella. Kannabiksen käyttö dekriminalisoitiin 30.9.2010 Arnold Schwarzeneggerin ollessa Kalifornian kuvernööri.

Kannabiksen lääkekäyttö laillistettiin väljillä säädöksillä ja Kalifornian kannabismarkkinat kehittyivät niin vapaasti, ettei edes potilaiden lukumäärää tiedetä, mittakaava on kuitenkin iso. Vasta syksyllä 2015 kuvernööri Jerry Brown allekirjoitti kolme lakipakettia, jotka loivat perustan kannabiksen lääkekäytön valvonnalle vuoden 2018 alusta.

Syksyllä 2016 äänestäjät hyväksyivät kannabiksen laillistamisen Kalifornian lisäksi Nevadassa ja Massachusettsissa. Kaliforniassa voitti lakialoite Proposition 64, jossa vaadittiin lupakäytännön aloittamista 1. tammikuuta 2018 viihdekäyttöön tarkoitetun kannabiksen vähittäiskauppaa varten.

Kesäkuussa 2017 lainsäätäjät laativat kannabiskaupan valvontaa säätelevän lain Senate Bill 94, joka lisättiin osavaltion tulo- ja menoarvioon. Tämä laki, joka tunnetaan nimellä Medicinal and Adult-Use Cannabis Regulation and Safety Act, yhdistää lääke- ja viihdekäyttöä koskevat lait yhdeksi kokonaisuudeksi.

Kalifornian kannabislaki on käytännössä kolme lakikokonaisuutta erikseen kaupoille, jakelijoille ja testauslaitoksille, kasvattajille ja jatkojalostajille.

Kannabiksen myynnin odotetaan tuottavan yli 7 miljardia dollaria vuodessa. Kannabiksen tuotannolle asetettu 15%:n valmistevero, jokaisesta tuotetusta unssista (28 grammaa) maksettava 9,25 $:n vero, uusi infrastruktuuri, tarkastusmaksut sekä kasvien seurantajärjestelmä tulevat maksamaan kasvattajalle tuhansia dollareita vuodessa.

Huolen aiheeksi on noussut se, että riskisijoittajat, jotka pystyvät maksamaan kaikki kasvatuksesta koituvat kulut sekä laillistamisen aiheuttamat uudet kustannukset, ajavat markkinoilta ne pienviljelijät, jotka ovat pitäneet lääkekannabisteollisuutta pystyssä nämä kaksi vuosikymmentä.

Kannabiksen kasvatusta ja myyntiä valvoo Kaliforniassa kolme virastoa: terveysvirasto, ruoka- ja maanviljelysvirasto ja kannabiksen valvontavirasto, jotka myöntävät toimintalisenssejä. Nämä eivät rajoita kullekin kasvattajalle myönnettävien lisenssien lukumäärää eivätkä kasvatuspinta-alaa.

Pienviljelijät olivat toivoneet sellaisia rajoituksia, jotka olisivat taanneet heille jalansijaa markkinoilla sitten kun isot yrittäjät tulevat mukaan. Heidän toiveensa olisi ollut viiden eekkerin (1 eekkeri = 0,4 hehtaaria) enimmäiskoko ensimmäisten viiden vuoden ajaksi.

Ohjeistuksen mukaan kasvatustila rajoitetaan yhdeksi eekkeriksi yhtä lisenssiä kohden mutta lisenssien määrää ei ole rajoitettu. Yksi varakas kasvatusprojekti voi saada kymmeniä tai jopa satoja lisenssejä.

Tämän ennustetaan pitävän kasvattajia laittomilla markkinoilla ja luovan jännitteitä valvottujen ja valvomattomien markkinoiden välillä. Markkinoille tulee paljon halpaa kannabista, mikä romahduttaa hintatason.

Rajoitusten kanssakin tuhansia kannabiksen kasvattajia ryntää uudelle vähittäismyynnin alalle, joka tulee muuttamaan perusteellisesti maanviljelyn ja kaupankäynnin Kaliforniassa. Kaliforniassa tuotetaan enemmän kannabista kuin osavaltiossa kulutetaan. Kannabiksen hinnat ovat jo nyt laskusuunnassa ja pienviljelijät tulevat kärsimään tästä. Suurin kärsijä on ns. Smaragdi kolmio eli Humboldtin, Mendocinon ja Trinityn maakunnat Pohjois-Kaliforniassa. Arvioiden mukaan alueella kasvatetaan 60% Yhdysvalloissa kulutettavasta kannabiksesta.

Laillistaminen pitää hyväksyä myös paikallistasolla ja Los Angelesin kaupunginhallitus äänesti 6.12. kannabiksen vähittäismyynnin laillistamisen puolesta. San Franciscon pormestari Ed Lee allekirjoitti samana päivänä säädöksen, joka sallii myynnin aloittamisen viihdekäyttöön tammikuun alusta. San Jose sallii kuudentoista toiminnassa olevan kannabiksen lääkekäytön jakelupisteen aloittaa myynti myös viihdekäyttöön tammikuussa, kunhan kaikki luvat ovat kunnossa.

Lakeja, asetuksia, säädöksiä, rajoituksia, ohjeita

1. tammikuuta alkaen luvan saaneet vähittäismyymälät saavat alkaa myymään kannabista 21 vuotta täyttäneille, joilla on esittää hyväksyttävät henkilöllisyyspaperit. Laillistaminen tarkoittaa käytännössä satoja sivuja erilaisia pykäliä. Kolme virastoa ovat laatineet hyvin tarkat normistot kannabiksen kasvatuksen ja myynnin jokaiselle vaiheelle.

Uusissa säädöksissä määrätään mm., että syötävissä tuotteissa saa olla enintään 10 milligrammaa THC:tä yhdessä annoksessa ja korkeintaan 100 milligrammaa koko pakkauksessa. Mainonta sallitaan vain sellaisissa tiedotusvälineissä, joissa voidaan “hyvillä syillä olettaa 71,6%:n yleisöstä olevan yli 21 vuotiaita”. Liikeyritys voi hakea erikoislupia kannabistilaisuuksien järjestämiseksi. Lupamaksut on porrastettu toimialan ja liikevaihdon mukaan. Kannabiksen kuljetusyritys joutuu maksamaan 800 dollaria vuodessa mutta useamman myymälän ja yli 4,5 miljoonan dollarin liikevaihdon yritys 120 000 dollaria.

Lain täytäntöönpanossa on kuuden kuukauden siirtymävaihe joissakin säädöksissä. Kaupat saavat myydä ensi heinäkuuhun saakka sellaisia tuotteita, joita ei ole testattu uusien säädösten mukaisesti tai joita ei ole vielä pakattu lapsivarmoihin pakkauksiin.

Kasvattajien ja myyjien lisäksi laillistaminen työllistää koko joukon virkamiehiä. Osavaltion tämän vuoden budjetissa oli varattu 100 miljoonaa dollaria kannabiksen valvontahenkilökunnan palkkaamiseen. Ensi vuonna mm. vesivirasto palkkaa 65 uutta työntekijää ja ruoka- ja maantalousvirasto palkkaa 60 uutta työntekijää pelkästään valvomaan kasvatuslupia.

Jotkut työpaikoista ovat hyvin erikoistuneita. Tarvitaan ympäristötutkijoita selvittämään kannabiksen kasvatuksen vaikutuksia vesistöihin ja maaperään. Insinöörejä tarvitaan laatimaan kastelujärjestelmiä ja lakimiehiä löytämään reitit osavaltion lainsäädäntöviidakossa. Palkkataso on vaatimusten mukainen: korkeamman oppiarvon suorittaneilla tutkijoilla yli 100 000 dollaria vuodessa ja kuluttajansuojaviraston erikoisvirkamiehillä 80 000 dollaria.

Mendocinon maakunnassa noin 700 kasvattajaa on hakenut paikallishallinnolta kasvatuslupaa, vaikka San Franciscon pohjoispuolella sijaitsevassa maakunnassa heitä arvioidaan olevan tuhansia. Pelkona on se, että monet kasvattajista ja myyjistä pysyy laittomilla markkinoilla heikentäen laillista kauppaa. Muutamat maakunnat ovat kieltäneet kasvatuksen kokonaan ja jotkut asettaneet tiukkoja kokorajoituksia. Kannabisystävällinen Mendocinon maakunta sallii korkeintaan 1000 neliömetrin kasvatusprojektit.

“Suurin huolenaiheeni on se, että osavaltion säädökset osoittautuvat niin työläiksi toteuttaa, että ne estävät jopa lainkuuliaisia ihmisiä tulemasta julkisuuteen. Tämä luo liikemahdollisuuksia laittomien markkinoiden toimijoille”, maakunnan valvontalautakunnan puheenjohtaja John McCowen purkaa huoliaan.

Laillistaminen muuttaa kannabisfestivaalitkin

Esimerkin laillistamisen aiheuttamista muutoksista tarjoaa kannabisfestivaalien järjestäminen. Kalifornialaiset ovat tottuneet käymään sankoin joukoin kymmenillä erilaisilla kannabisteemaisilla festivaaleilla kuten Chalice festivaali Victorvillessä, Emerald Cup Santa Rosassa ja High Times lehden järjestämät Cannabis Cup festivaalit.

Kannabiksen laillistaminen voi yllättäen muuttaa näiden tapahtumien tulevaisuuden. Suurin muutos on se, että festivaalin järjestäjien täytyy saada kirjallinen lupa siltä kaupungilta, missä tapahtuma järjestetään. Paikallishallintojen kielteisyys kannabista kohtaan voi muuttaa monen tapahtuman pitopaikkaa.

High Timesin huhtikuussa järjestämässä SoCal Cannabis Cup tapahtumassa San Bernardinossa Darth Vaderiksi pukeutunut mies jakoi yhdessä hyvin niukasti pukeutuneiden nuorten naisten kanssa kannabisnäytteitä väkijoukolle kellon lähestyessä 4.20. Festivaalivieraat saivat ostaa olutta ja nauttia kannabiksella höystettyjä tacoja tai ottaa hitit myyjien yhteisbongista. Vieraat - jotka olivat vähintään 18 vuotta täyttäneitä - tarvitsivat tilaisuutta varten lääkärintodistuksen. Mutta tämä ei ollut ongelma, koska sisäänkäynnin vieressä oli yrttitohtorin vastaanotto, joka jakoi lääkärinmääräyksia kaikille migreeniä, ahdistusta tai huonounisuutta valittaville.

Moni asia muuttuu vuonna 2018 laillistamisen myötä. Festivaalivieraat saavat käyttää vapaasti kannabista luvan saaneissa tapahtumissa, ja kannabispotilaille saa edelleen jakaa ilmaisia näytteitä. Kukaan ei enää tarvitse lääkärintodistusta päästäkseen festivaaleille ja heidän tulee olla yli 21 vuotiaita. Kannabistuotteiden myyjillä pitää olla osavaltion lupa. He saavat myydä korkeintaan unssin kannabista asiakasta kohti. Kaikkien tuotteiden pitää olla laboratoriossa tutkittuja ja pakattuja niin, että tuoteselosteessa on mainittu kaikki ainesosat ja THC-pitoisuus. Alkoholia ja tupakkaa ei sallita enää kannabistapahtumissa. Festivaalien enimmäiskestoksi määritellään neljä päivää.

Järjestäjien pitää maksaa 5000 $ vuodessa, jolla saa järjestää jopa 10 tapahtumaa. Useamman tapahtuman järjestämisen lupamaksu on 10 000 $. Järjestäjien pitää myös ilmoittaa yritystiedot mukaan lukien järjestäjien saamat rikostuomiot. Vuosiluvan lisäksi järjestäjien pitää hakea väliaikaista lupaa osavaltiolta jokaista tapahtumaa varten. Nämä luvat maksavat 1000 $ ja niihin vaaditaan tarkat tiedot tapahtuma-alueesta ja täydellinen luettelo tapahtumaan tulevista myyjistä.

Chalice festivaalin järjestäjä Doug Dracup pitää uusia säädöksiä “jännittävinä ja hermoja kiristävinä”. Mutta hän kertoo joukkueensa olevan onnellinen siitä, miten säädökset on lopulta saatu kasaan.

“Olen odottanut koko ikäni saadakseni järjestää kannabistapahtumia laillistamisprosessin aikana. Meidän päätavoite on jatkaa lain noudattamista ja esimerkin antamista”, Dracup hehkuttaa.

Laillistaminen vaikuttaa kansakunnan talouteen ja hyvinvointiin

Tuoreimman lokakuussa julkaistun mielipidemittauksen mukaan 64% amerikkalaisista kannattaa kannabiksen laillistamista. Tämä on korkein Gallup-kyselyissä saatu kannatus laillistamiselle.

20% amerikkalaisista asuu osavaltiossa, jossa kannabis on kokonaan laillista. 29 osavaltiota on laillistanut lääkekäytön ja lisäksi muutamissa osavaltioissa on sallittu CBD:n käyttö niin, että 95% amerikkalaisista asuu osavaltioissa, joissa kannabis on laillista jossakin muodossa.

Kannabiksen laillistaminen viihde- ja lääkekäyttöön vaikuttaa osavaltioiden talouteen paljon myönteisemmin kuin pelkkinä verotuloina. Laillistaminen ajaa talouden kehitystä mm. lisäämällä turismia ja luomalla työpaikkoja.

Nevadassa kannabiksen vähittäismyynti alkoi 1.7.2017 ja tuotti ensimmäisen kuukauden aikana 3,5 miljoonaa dollaria verotuloja. Alaskassa laillinen myynti tuotti 1,2 miljoonaa dollaria ensimmäisten kahdeksan kuukauden aikana. Washingtonissa ja Coloradossa verotuotot ovat ylittäneet ennakko-odotukset. Washingtonissa verotuotto oli 220 miljoonaa dollaria vuoden 2016 kesäkuuhun loppuvan 12:n kuukauden kaudelta. Oregonissa verotuotto on ollut 4 miljoonaa dollaria kuukaudessa, kaksi kertaa enemmän kuin mitä arvioitiin aluksi.

Laillinen kannabiskauppa on luonut liki 150 000 uutta työpaikkaa vuoden 2017 syyskuuhun mennessä. Tämä merkitsee 22% kasvua vuoden takaisesta. Kaliforniassa uusia työpaikkoja syntyi 48 000, Coloradossa 27 000 ja Washingtonissa 26 000.

Kannabiksen kriminalisoinnin lopettaminen on lisännyt työllistymistä ja vähentänyt töistä poissaoloja. Tämä kehitys on koskenut erityisesti afroamerikkalaisia nuoria miehiä, joiden viikkotulot ovat lisääntyneet 4,5%. Vuonna 2016 julkaistun tutkimuksen mukaan lääkekannabiksen laillistaminen on vähentänyt töistä poissaoloja. Toisen tutkimuksen mukaan lääkekäytön laillistaminen on lisännyt työllistymistä 9,4% ja yli 50 vuotiailla viikottaisia työtunteja 4,6% - 4,9%. Tutkijat päättelivät, että lääkekannabislakien säätäminen lisää työllistymistä vanhempien miesten ja naisten keskuudessa.

Kannabiskauppojen ilmaantuminen naapurustoon nostaa kiinteistöjen arvoa. Kahdensadan metrin päässä kannabiskaupasta sijaitsevan omakotitalon hinta nousi keskimäärin 8,4% verrattuna kauempana sijaitseviin taloihin. Kaliforniassa tehdyn tutkimuksen mukaan tämä tarkoitti keskimäärin 27 000 dollarin arvonnousua. 

Kannabiksen laillistaminen on yhteydessä rikollisuuden vähenemisen kanssa. Washingtonin osavaltiossa tehdyn tutkimuksen mukaan viihdekäytön laillistaminen vähensi rikollisuutta. Tutkijat arvelevat tämän olevan seurausta alkoholin käytön vähenemisestä. Denverissä väkivalta- ja omaisuusrikokset vähenivät yli 10% laillistamista seuranneina kuukausina verrattuna samaan ajankohtaan edellisenä vuonna. Vuonna 2014 tehty osavaltioiden vertailu osoitti samaa kehitystä. Tutkijat raportoivat myös, kuinka kannabiksen vähittäiskaupat vähentävät rikollisuutta lähinaapurustossaan. Toimivan kannabiskaupan arvioidaan tuottavan 30 000 dollarin arvosta yhteisöllistä hyötyä torjumalla varkauksia naapurustossa.

Laillistaminen vähentää alkoholin käyttöä ja raitistaa nuorisoa

Kannabiksen laillistamisen on pelätty aiheuttavan kansanterveydellisen katastrofin vailla vertaa. Kokemusten lisääntyessä on nämä uhkakuvat saaneet kyytiä. Tuoreimpien tutkimusten mukaan laillistamisen suurin hyötyjä on nimenomaan kansanterveys, mistä koituu yhteiskunnallisia säästöjä.

Maakuntatasolla tehty tutkimus alkoholin ostoista vuosina 2006 - 2015 osoittaa, että kannabiksen lääkekäytön ja myynnin sallineissa maakunnissa alkoholin myynti laski keskimäärin 15%. Tällä on laajoja myönteisiä vaikutuksia kansanterveyteen ja osavaltioiden talouteen.

Tuoreen liittovaltiotasoisen tutkimuksen National Survey on Drug Use and Health mukaan Coloradossa nuorten kuukausittainen kannabiksen käyttö on laskenut vuosina 2015 ja 2016 9%:iin, mikä on tilastollisesti merkitsevä lasku. Näin alhaalla käyttö ei ole ollut sitten vuosien 2007 - 2008. Eikä raitistuminen rajoitu vain kannabikseen: nuorten alkoholin, tupakan ja heroiinin käyttö on myös laskenut Coloradossa. 

Kalifornia esittää kannabiksen uudelleenluokittelua

Pohjois-Amerikan laillisten kannabismarkkinoiden (USA ja Kanada) arvo nousee 10 miljardiin dollariin tämän vuoden lopussa. Kannabiksen vähittäismyynnin 33%:n kasvu ylitti kaikki ennusteet. Ainoastaan kryptovaluuttojen nousu on samalla tasolla. Nevadassa myyjät saivat aloittaa aikaisemmin kuin oli suunniteltu, ja he tekivät kauppaa 27 miljoonalla dollarilla ensimmäisen kuukauden aikana. Kalifornian kannabismarkkinoiden arvioidaan olevan 7 miljardin dollarin suuruiset.

Kalifornia on USA:n väkirikkain osavaltio ja tuottaa 13% sen bruttokansantuotteesta. Taloudeltaan se kuuluisi maailman seitsemän suurimman valtion joukkoon, ja kannabiksen laillistaminen siellä on tärkeä esimerkki muulle maailmalle. Kalifornian kannabiksen tuottajat tähtäävät osavaltionsa lisäksi kansallisille ja kansainvälisille markkinoille sitä mukaa, kun kannabis laillistuu.

Presidentti Trumpin kauden ensimmäisen vuoden aikana kannabiksen laillistaminen liittovaltion tasolla ei ole hievahtanutkaan presidentti Obaman kaudella saavutetuista asemista. Kongressiedustajat ovat pidentäneet osavaltioiden lääkekäyttölakeja suojaavan ns. Rohrabacher-Blumenauer muutoksen aikarajaa 22.12. saakka, jolloin se pitäisi taas uusia. Toisaalta DEA hyväksyi marraskuussa myyntiin tulevan synteettistä THC:ä sisältävän suusuihkeen Syndros lievemmän luokituksen eli asetti sen II luokkaan kannabiksen, marihuanan ja luonnollisen THC:n ollessa I luokan kovia huumeita vailla lääkinnällistä käyttöä. Ristiriita kannabiksen "valvonnan" ja todellisuuden välillä vain syvenee.

Kalifornian osavaltion lainsäätäjät kehottavat liki yksimielisesti liittovaltiota heivaamaan kannabiksen kieltolaki historian roskakoriin. Osavaltion senaatin syyskuussa äänin 34 - 2 ja alahuoneen äänin 60 - 10 hyväksymän päätöslauselman mukaan “Kalifornian lakiasäätävä elin pyytää USA:n liittovaltion kongressia laatimaan lain kannabiksen ja sen johdannaisten luokittelemiseksi uudelleen I luokasta sopivampaan luokkaan, mikä mahdollistaa kannabiksen laillisen tutkimuksen lääkekäyttöön”. Tämä vetoomus on jätetty presidentille, varapresidentille, kongressin johtajille sekä kaikille sen jäsenille.

Lähde: SSRN 1.11.2017, Washington Post 11.12.2017, Vice 7.12.2017, APNews 7.12.2017, Forbes 18.9.2017, Alternet 28.9.2017, CRRH 25.10.2017, The Cannifornian 30.11.2017, LATimes 30.9.2017, San Francisco Chronicle 18.11.2017, The Cannifornian 22.11.2017

 

Steve DeAngelo, Harborside Health Center jakelupisteen toimitusjohtaja, työllistää 200 ihmistä ja on yksi laillistamisen pioneereja

 

Kannabis ja viinin viljelyn tulevaisuus

 

Beverly Hills Cannabis Club 

 

 

 

URL: http://www.tusky.fi/uutiset/774-kalifornia-laillistaa

Tanskassa alkaa lääkekäytön kokeiluprojekti

Tanskassa alkaa lääkekäytön kokeiluprojekti vuoden 2018 alussa. Jos neljän vuoden koejakso sujuu ongelmitta ja tuottaa hyviä tuloksia, aikovat tanskalaiset kasvattaa lääkekannabista koko Euroopalle.

Tanska laillistaa kannabiksen lääkekäytön 1.1.2018 laajan kannatuksen parlamentissa saaneella päätöksellä. Päätös tarkoittaa käytännössä neljän vuoden kokeiluprojektia, jonka jälkeen tutkitaan tuloksia ja päätetään jatkosta. Hallitus on myöntänyt 22 miljoonaa kruunua (n. 3 miljoonaa euroa) pääasiassa syöpäkivuista, MS-taudista ja selkäydinvammojen aiheuttamista kivuista kärsivien potilaiden lääkintään.

Kolmetoista yritystä on anonut terveysministeriöstä lääkekannabiksen kasvatuslupia, vaikka parlamentti ei ole vielä hyväksynyt kasvatuksen aloittamista.

“Kannabislääkityksen sanotaan olevan kallista, mutta kasvattamalla kannabiksemme itse Tanskassa voimme lisätä kilpailua, mikä laskee hinnat”, Dansk Folkepartiet -puolueen edustaja Liselott Brix kertoo.

“Tietenkin haluamme myös ansaita rahaa, mutta jos voimme olla mukana kehittämässä yleisesti saatavilla olevaa lääkettä tästä 4000 vuotta vanhasta tuotteesta, olemme tehneet jotakin hyvää täällä maan päällä. Jos jumala, terveysministeriö, pormestari ja muut poliitikot haluavat, niin olemme valmiita vuoden 2018 kesän jälkeen.”

Laillisen kannabiksen vaikean saatavuuden ja kalliin hinnan takia yhä useampi tanskalainen potilas turvautuu laittomaan kannabikseen ja varsinkin kannabiksesta uutettuihin öljytuotteisiin.

“Monet ovat alkaneet käyttää kannabisöljyä sairauksiinsa ja vaivoihinsa, joten kun on paljon ostajia niin löytyy myös paljon myyjiä,” poliisitarkastaja Michael Kjeldgaard selittää.

Jos öljyssä on THC:tä, on se edelleen laitonta Tanskan huumelakien mukaan. Jos öljyssä on CBD:tä, on sen myynti laitonta ilman terveysministeriön myöntämää lääkkeen myyntilupaa. Kannabisöljyn myyntitapaukset tulevatkin poliisille useimmin terveysministeriöltä. Näiden tapausten määrä kasvaa vuosi vuodelta.

Kannabisreseptejä kirjoittavien lääkäreiden määrä kasvaa koko ajan ja on noussut viime vuoden marraskuusta kaksinkertaiseksi eli noin 50 - 60:een. Noin 500 potilasta on saanut virallista kautta kannabislääkitystä tähän saakka.

Farmaseuttisten tuotteiden valmistaminen kannabiksesta ei ole laitonta Tanskassa, mutta Kristian Østergaard Nielsen Glostrupin apteekissa Kööpenhaminan esikaupunkialueella on ainoa apteekkari, joka valmistaa näitä lääkeaineita. Nielsen on valmistanut THC:tä ja CBD:tä sisältäviä öljyjä ja pillereitä vuoden 2016 tammikuusta alkaen.

Canopy Growth Tanskan markkinoille

Kanadalainen Canopy Growth perustaa Tanskaan yhteisyrityksen Spectrum Cannabis Denmark ApS tanskalaisen Danish Cannabis ApS yrityksen kanssa. Kannabiksen saatavuus ei ole pysynyt lainkaan kysynnän perässä Tanskassa. Canopy Growth Corporation julkisti syyskuussa yhteistyökuvionsa Tanskan kannabismarkkinoilla. Se sijoittaa aluksi 10 miljoonaa dollaria yhteisyritykseen ja käynnistää myöhemmin osakeannin.

Tämä on osa maailman suurimman kannabisyrityksen Euroopan valloitusstrategiaa. Canopy Growth on perustanut yhteisyritykset Saksaan (Spektrum Cannabis GmbH) ja Chileen (Spectrum Chile SpA). Myös näissä maissa lääkäreiden ja potilaiden koulutus on vasta aluillaan.

“Kansainväliset markkinat kehittyvät nyt hyvin nopeasti ja Canopy Growthilla on kokemusta ja ammattitaitoa kääntää nämä mahdollisuudet osakearvojen nousuksi”, Canopy Growthin toimitusjohtaja Bruce Linton selittää.

“Meidän toimintamalli on selkeä: luomme brändit, infrastruktuurin ja henkilöstön järjestelmällisesti taataksemme menestyksen erilaisissa laillisissa ympäristöissä. Spectrum yritysryppään kanssa tavoitteemme on määritellä uudelleen se, miltä kansainvälinen kannabiksen tuottaja näyttää lääkäreiden, valvojien ja potilaiden silmissä.”

“Hyödyntämällä maailman kokeneimman ja suurimman kannabisyhtiön tietotaitoa saamme pian Tanskan markkinoille turvallisia ja korkealuokkaisia lääkekannabistuotteita”, Danish Cannabis yhtiön Lars Tomassen jatkaa.

Danish Cannabis on Euroopan suurin kannabiksen tuottaja ja yksi hallitukselta kasvatuslupaa hakeneista yrityksistä. Sen tavoitteena on laskea kannabislääkityksen hintaa.

“Tällä hetkellä potilas joutuu maksamaan 2000 - 6000 Tanskan kruunua (300€ - 900€) kuukaudessa kannabislääkityksestään ja meidän tavoite on laskea tämä puoleen”, yrityksen johtaja Lars Tomassen selittää.

“Alamme tekemään lääkekokeita moniin erilaisiin indokaatioihin aivan kuten Canopy Growth on tehnyt Kanadassa."

Tanskalaisen yrityksen vahvuus on kokeneet kasvattajat, jotka tuottavat jo tällä hetkellä merkittäviä määriä kannabista, kokemukset kuluttajille suunnatuista pakkauksista ja kokemuksia tuotemerkin sijoittelusta. Näillä vahvuuksilla Spectrum pystyy vaikuttamaan kansalliseen keskusteluun kannabiksen laillistamisesta. Yhdistyminen Canopy Growth yritysryppään kanssa auttaa yhtiötä tuottamaan kannabista kansainväliseen kysyntään.

Yhtiön Moellerup Estate tuotantolaitos on jo vuosia ollut Euroopan suurin kannabiksen kasvattaja. Moellerup Gods tuotemerkillä myydään paljon erilaisia hampputuotteita kuten giniä, olutta, öljyä, kosmetiikkaa, CBD-öljyä, rakennusmateriaaleja jne.

Kun kannabiskokeilu alkaa 1.1.2018, ei kukaan tiedä markkinoiden todellista kokoa. Kyseessä voi olla 5 000 - 10 000 potilasta.

Tanskan lääkäriliitto vastustaa hanketta sen asettaessa lääkärit vaikeaan tilanteeseen, koska ei ole luotettavaa tietoa siitä, mikä toimii kullakin potilasryhmällä.

Lars Thomassen ymmärtää lääkärien skeptisyyden mutta hän näkee ongelman siinä, ettei kannabista ole aikaisemmin voitu testata.

“Yksi syy siihen, ettei kannabiksen lääkekäyttöä ole voitu testata, on se, ettei sitä ole voitu edes tuottaa. Nyt me alamme tuottamaan sitä ja sen jälkeen teemme kliinisiä kokeita. Emme ole huolissamme vaikka lääkäriliitto ei kannata hanketta. Meidän mielestämme kannabis on hyvä vaihtoehto morfiinille.”

Danish Cannabis pyrkii Euroopan suurimmaksi lääkekannabiksen tuottajaksi Euroopassa. Suunnitelmissa on nostaa kannabistuotanto 65 000:n potilaan tarpeisiin ja tähän hankkeeseen yhtiö on sijoittanut 13 miljoonaa euroa. 

Spectrum Cannabis Denmark rakentaa Odenseen 40 000 m2 kasvihuoneet, ja olemassa olevien 30 000 m2 suuruisten kasvihuoneiden muutostyöt lääkekannabiksen tuotantoa varten ovat valmiita vuoden 2018 alkupuoliskolla, kunhan kaikki lisenssit ja luvat ovat kunnossa. 

Tuotannon käynnistämisen aikana yhtiö tuo maahan Spectrum Cannabis tuotteita Kanadasta, jossa tuotetaan lääkekannabista Saksan ja Kanadan markkinoille. 

Odensen pormestari Peter Rahbaek Juel kannattaa hanketta. Odensen alueen vahva kasvihuoneperinne tukee projektia, koska alueella on runsaasti alalle koulutettua työvoimaa. Projekti tulee työllistämään yli 120 henkeä, mm. entisiä orkidean kasvattajia.

Canopy Growth pääsi Suomessakin lööppeihin kun yhdysvaltalainen juomayhtiö Constellation Brands osti 10% muutamassa vuodessa maailman suurimmaksi kasvaneesta kannabisyhtiöstä. Canopy Growthin markkina-arvoksi arvioidaan 2,2 miljardia Kanadan dollaria eli noin 1,5 miljardia euroa. Näihin arvioihin kannattaa kannabismarkkinoiden tämän hetkisessä tilanteessa suhtautua hyvin kriittiseksi, koska yhtiöiden tiedotteet sisältävät hyvin paljon tulevaisuuteen kohdistuvia odotuksia ja toiveita.

Lähde: Maaseudun tulevaisuus 3.11.2017, New Cannabis Ventures 5.12.2017, NewsWire 21.9.2017, TV2 4.12.2017, CPHPost 23.11.2017, CPHPost 27.10.2017, CPHPost 12.4.2017

 

 

URL: http://www.tusky.fi/uutiset/773-tanskan-laakekayton-kokeiluprojekti

Kannabiskeskustelu ja asiantuntijavalta

Lokakuussa YLE:llä ja Lääkärilehdessä käyty lääkekannabiskeskustelu osoitti asiantuntijavallan jarruttavan lääkekäytön yleistymistä. Kieltolaki on tehnyt ratkaisevassa asemassa olevien instituutioiden johtohenkilöistä kriminaalivalvontaviranomaisia, lääkäreistä poliiseja.

Lokakuussa 2017 Suomen Yleisradiossa, YLE, käynnistyi ennennäkemätön keskustelu kannabiksen lääkekäytöstä. Lääkekäytön takia potilaita on vapautettu käyttö- ja kasvatussyytteistä jo vuosituhannen alussa, ja vuonna 2006 ensimmäinen potilas osoitti Turun hallinto-oikeuteen viedyssä tapauksessa, ettei kannabiksen kieltolaki koske lääkekäyttöä. Kieltolakilobby on kuitenkin hallinnut kannabiskeskustelua vuosikymmeniä ja vain pari sataa potilasta on saanut lääkäriltä reseptin kannabiksen käyttöön tuhansien käyttäessä sitä itselääkintänä laittomasti.

YLE teki lokakuussa historiaa esittäessään kannabiksen lääkekäytöstä kaksi radio-ohjelmaa, yhden TV:n ajankohtaisohjelman sekä julkaisemalla näihin liittyviä uutisia ja multimediajulkaisun. Ohjelmat ovat historiaa siinä mielessä, että vihdoin suomalaisessa keskustelussa kuultiin kaikkia osapuolia eli myös potilaita, jotka käyttävät kannabista lääkkeenä laillisesti ja laittomasti. Ohjelmissa oli edustettuna julkisen terveydenhoidon ja lääketeollisuuden edustajia, mutta heidän ei annettu tällä kertaa asiantuntijavallallaan varastaa koko keskustelua. Tämä suututti keskeisen vaikuttajahahmon, professorin.

YLE TV1:n Akuutti lähetti 23.10. ohjelman “Hyvä/paha lääkekannabis”, jossa erikoistiedetoimittaja Risto Kuusisto käsitteli aihetta monipuolisesti tuoden kuvaruutuun kaksi potilasta ja asiantuntijoita Suomesta ja maailmalta. Vankilateollisen kompleksin edustajat eli poliisi ja Irti Huumeista ry oli jätetty nyt pois ohjelmasta. Ohjelmassa haastateltiin mm. kahta kannabista käyttävää potilasta sekä Suomen Kannabisliiton perustajaa ja puuhamiestä Tuomas Karhusta.

Kokonaisuutta täydensi kaksi radio-ohjelmaa: YLE Radion Akuutti-ohjelma 22.10. “Miksi lääkekannabista määrätään Suomessa sairauteen aniharvoin?” Ohjelmassa esiintyi Kokoomuksen kansanedustaja ja syöpätautien erikoislääkäri Sari Raassina, joka toivoo neutraalimpaa asennetta potentiaalisia lääkkeitä kohtaan. 

YLE:n Radion Tiedeykkönen esitti 23.10. ohjelman “Voiko kipulääke opioidin käyttö aiheuttaa kriisin Suomessa? Entä miten kannabis toimii kipulääkkeenä?”

YLE täydensi tietopakettia ajankohtaisilla uutisilla: 23.10 julkaistiin jutut "Lääkekannabis Suomessa harvinaisuus: Matkani hyvän-pahan kannabiksen syövereihin.", "Lääkettä vai huumetta? Testaa, mikä on asenteesi kannabikseen!" ja "Suvi lääkitsee kipujaan kannabiksella luvatta: “Ensimmäisten savujen vetäminen ei ollut helppo päätös”". 24.10 YLE julkaisi vielä tarinan vaikeaa epilepsiaa sairastavasta lapsesta "Lääkekannabis tuo toivoa vaikean epilepsian hoitoon – "En tiedä pelastaako hoito lapseni, mutta jos se helpottaa oireita, siihen pitäisi olla oikeus"".

MTV otti myös osaa keskusteluun haastattelemalla 26.10. aamulähetyksessä psykiatrian erikoislääkäri Marja Vihervaaraa: “Lääkäri: Kannabiksen lääkekäyttöä lisättävä – asiakassuma ja virastot syynä vähäiseen kannabisreseptien kirjoitukseen”.

Vaikka Vihervaara puoltaa lääkekannabiksen määräämistä, hän ei ole kirjoittanut itse ainuttakaan reseptiä.

– Minulla alkaa olla tietoa aiheesta melkoisesti ja siinä mielessä uskaltaisin alkaa määrätä. Pelkään kuitenkin, että potilaspaine ja kysyntä olisi ihan valtavaa, Vihervaara selittää.

– Fimea ja Valvira ovat toimijoita, jonka kohdalla en tiedä mitä siitä seuraisi.

Helsingin Sanomat otti 25.10. osaa YLE:n kannabiskeskusteluun mutta otsikoimalla juttunsa kieltolain ehdollistamana täysin asiantuntemattomasti: “Erikoistiedetoimittaja Risto Kuusisto avaa Akuutissa eri kannabislajikkeiden koostumusta. Lääkekannabiksesta huumaava ainesosa THC puuttuu lähes kokonaan.”

Maaseudun tulevaisuus jatkoi keskustelua julkaisemalla 5.11. SDP:n entisen kansanedustajan Mikael Jungnerin mielipiteen : "Kannabiksesta mahdollisuus maataloudelle – tuotto maakunnille ja kouluihin".

Kannabiksen viljely voisi olla "mielenkiintoinen mahdollisuus suomalaiselle maataloudelle", arvioi SDP:n entinen kansanedustaja ja puoluesihteeri sekä Ylen entinen toimitusjohtaja Mikael Jungner.

Maaseudun tulevaisuus julkaisi 6.11. MTK:n puheenjohtajan Juha Marttilan kannanoton Jungerin ehdotukseen: "Jos kannabis laillistetaan, niin totta kai yrittäjyyttä löytyy".

"Kyllä tästä uusi toimiala polkaistaan pystyyn, jos kannabis laillistetaan. Tällä hetkellä se taitaa olla enimmäkseen kaupunkiviljelyä, joten ehkä tällä olisi vaikutusta myös muuttoliikkeeseen ja saataisiin paluumuuttajia maaseudulle?”

MTK ei aio kuitenkaan alkaa liputtamaan laillistamisen puolesta: "Ihmeen vähän tästä on puhuttu, vaikka käyttö on ilmeisesti kasvamaan päin.

Kannabiskeskustelu tulee varmaankin Suomessa kiihtymään, mutta kuten alkoholilain uudistuksesta on huomattu, maltillisetkin muutokset päihdelakeihin voivat olla pitkän tien takana." 

Kalso ja asiantuntijavallan väärinkäyttö

HUS:n kipupolin ylilääkäri, professori Eija Kalso nousi lokakuun lääkekannabiskeskustelussa IHRY:n x-puheenjohtajan Jukka Riipisen tasoiseksi valtakunnan kannabiksen ykkösvastustajaksi. Kalso on aiemminkin profiloitunut epäammattimaisilla kommenteillaan tästä aiheesta puhuessaan. Eija Kalso oli 19.2.2016 mukana A-klinikkasäätiön johtavan ylilääkärin Kaarlo Simojoen ja Fimean lääkevalmisteiden arvioinnin johtajan Erkki Palvan kanssa Lääkärilehden artikkelissa “Kannabistako kipulääkkeeksi?”.

Artikkelissa paistaa läpi kieltolain asenne kannabista hakevia potilaita kohtaan henkisesti vammaisina päihdeongelmaisina. Artikkelissa jopa kyseenalaistetaan se, että kannattaako tällaisia potilaita ylipäänsä hoitaa! Kallispalkkaiset julkisen terveydenhoidon virkamiehet pohtivat jutussa kannabislääkityksen hintaa:

"Myyntiluvallinen nabiksimoli (Sativex) ja erityislupavalmisteena hankittavat kannabistuotteet eivät ole sairausvakuutuksesta korvattavia, joten hoitoa suunniteltaessa tulisi selvittää, miten hoito maksetaan. Sativex-pakkauksen (3 x 10 ml) nykyinen hinta on 624,75 euroa ja myös Cannabis Flos -tuotteet maksavat useita satoja euroja kuukaudessa."

Apteekissa myytävien laillisten kannabistuotteiden hinta on samalla tasolla kuin kannabiksen hinta pimeillä markkinoilla tai jopa kalliimpaa. Kannabislääkityksen hinta on korkea kieltolain takia ja sillä kustannetaan turhaa ja moninkertaista byrokratiaa. Artikkelin tarkoitushakuinen asenteellisuus huipentuu kommenttiin:


“Koska Cannabis Flos -tuotteilla on epäedullinen ∆9-THC–CBD-suhde ja koska niistä ei ole tehty kliinisiä lääketutkimuksia, niiden käyttö lääkkeenä ei ole perusteltua.”

Tämä kommentti edustaa kannabishorinaa, johon kriminaalivalvonnan vuosikymmeniä kestänyt hegemonia on turruttanut toimittajat, suuren yleisön ja poliitikot. Tämä on pelkkä amatöörimäinen mielipide, ei todelliseen tietoon perustuva asiantuntija-arvio. Totuus on se, että Cannabis Flos tuotteissa on erilaisia THC/CBD profiileja erilaisiin tarpeisiin.

Kalson tiedetään saavan palkkioita kipulääkkeitä valmistavilta yhtiöiltä, mutta mitkä ovat hänen tietolähteensä ?

Lokakuussa esitetyissä YLE:n ohjelmissa harjoitettu tasapuolisuus sai hänet raivon valtaan. Sitä lietsoi MOT ohjelman 23.10. esittämät tiedot lääkärikunnan korruptiosta, maan tavasta, jota kutsutaan käypähoitosuosituksiksi. Kalso purki raivoaan lääkärikunnan ja lääketeollisuuden yhteisjulkaisussa Lääkärilehti artikkelissa "Miksi Yle sensuroi asiantuntijoita?" 30.10.2017.

“Veronmaksajat ylläpitävät Yleisradiota, jonka pitäisi tarjota kansalaisille puolueetonta ja tosiasioihin perustuvaa tietoa tärkeistä asioista, kuten terveydestä. Viime viikolla Ylen uskottavuus kärsi kaksi kertaa, sekä MOT- (mielenterveyden/luulosairauden lääkehoidosta) että Uusi akuutti (hyvä/paha lääkekannabis) -ohjelmissa. Uuden akuutin toimittajan tarkoituksena oli selvittää, miksi monella lääkärillä ja suurella yleisöllä on täysin erilainen näkemys kannabiksen soveltuvuudesta lääkkeeksi. Minut oli kutsuttu ohjelmaan edustamaan kriittistä näkökulmaa. Aiemmasta kokemuksesta viisastuneena sanoin suostuvani vain, jos saan nähdä mitkä osat haastattelustani käytetään ohjelmassa.”

Sitten Kalso jatkaa:

“Ohjasin toimittajan NIDA:n (National Institute of Drug Abuse) sivustoille, joilla NIDA:n johtaja käsittelee kannabikseen liittyviä ongelmia.”

NIDA on National Institute of Drug Abuse eli huumeiden väärinkäytön instituutti, jolla ei ole mitään tekemistä terveydenhoidon kanssa. NIDA on osa presidentti Nixonin 1970-luvun alussa luomaa kieltolakibyrokratiaa, jonka lain mukaan pitää vastustaa yrityksiä huumeiden laillistamiseksi. NIDA ei ole koskaan tutkinut itse kannabiksen lääkekäyttöä eikä rahoittanut sellaista. Käytännössä tämä kieltolakibyrokratia on aktiivisesti jarruttanut kaikkea sellaista tutkimusta, jossa olisi selvitetty kannabiksen lääkinnällistä käyttöä.

Miksi Kalso ei käytä Yhdysvaltojen liittovaltion terveysviranomaisten lähteitä tässä asiassa? Mm. kansallisella syöpäinstituutilla, NCI,on omat kannabissivustonsa sekä ammattilaisille että potilaille. Liittovaltion The National Academies of Sciences, Engineering, Medicine / Health and Medicine Division on julkaissut netissä Health Effects of Marijuana: An Evidence Review and Research Agenda. Institute of Medicine, IOM, julkaisi vuonna 1999 alustavan arvionsa Marijuana and Medicine: Assessing the Science Base. 

NIDA on selkeästi huumesotainstituutio, NCI, NAP ja IOM terveydenhoitoinstituutioita. Ero on selvä ja tällaisen valinnan tekeminen on arvovalinta. Kalso sensuroi lähteitä omien ennakkoluulojensa ja asenteidensa tueksi.

Lääkärilehdessä 18.4.2017
 julkaistussa artikkelissa “Kannabiksella rahoiksi” Kalso nostaa esille salaliittoteorian, jonka mukaan kannabiksen lääkekäyttö on suursijoittaja George Soroksen salajuoni kannabiksen kaupallistamiseksi. Samassa jutussa hän nostaa esille marijuanan (!) kasvatuksen arvioidun tuoton 142 miljardia dollaria.

"Kannabiksen viljelystä odotetaan miljardibisnestä. Näin uskovat mm. suursijoittaja George Soros sekä joukko Facebookin ja PayPalin entisiä johtajia ja perustajia. Marijuanan kasvatus on jo nyt USA:n kannattavinta viljelyä. Sen arvioitu tuotto on 142 miljardia dollaria kahvin markkinoiden ollessa 80 miljardia."

Ruotsalainen huumesotaportaali Drugnews.nu julkaisi 4.4.2014 oman paljastusartikkelinsa George Soroksen laillistamisliikkeen avokätisestä rahoittamisesta Yhdysvaltojen osavaltioissa. Soroksen nostaminen kannabiksen laillistamisen syntipukiksi on kansainvälisen kieltolakilobbyn, WFAD, ja vankilateollisen kompleksin levittämää paranoiaa laillistamista vastaan. Ihme kyllä Soros on myös yksi Euroopan nousevan äärioikeiston kritiikin kohteita. Kalso seikkailee näillä jorinoillaan todella oudoissa vesissä.

Tämä 142 miljardin dollarin arvio puolestaan tulee YK:n huume- ja rikostoimistosta, UNODC, ja on sen esittämä arvio kansainvälisen laittoman kannabiskaupan arvosta, ei ainoastaan USA:n (A 2005 United Nations report). UNODC:tä on huumesotalobbyn miehittämä eikä toimisto ole kyennyt tarjoamaan uskottavaa analyysia siitä, miksi huumeongelma vain paisuu samalla kun huumeiden vastaiseen kampanjointiin kuluu miljardeittain dollareita ja euroja, ihmisiä kuolee yliannoksiin ja epäpuhtaisiin aineisiin ja eri valtioissa käytävissä huumesodissa kuolee vuosittain kymmeniä tuhansia ihmisiä. 

Tämä 142 miljardia dollaria sisältää siten mm. meksikolaisten huumekartellien bisneksiä. Eikö lasten ja nuorten tulevaisuus huoleta lainkaan silloin kun meksikolainen kartelli toimittaa niille kannabista? Mitä kahvilla on tekemistä tämän asian kanssa ? Onko tämä tarkoitushakuisuutta vai täydellistä tietämättömyyttä siitä, mistä puhuu? Molemmat vaihtoehdot ovat outoja niinkin arvostetulta asiantuntijalta kuin professoritason Eija Kalso. Miksi hän ei esimerkiksi vertaa lääkekannabisteollisuuden arvoa opioiditeollisuuden arvoon? Se olisi jotenkin relevantimpi mutta kun huippuasiantuntija puhuu huumesotaa, ei toimittaja osaa edes kysyä.

Kalso on omien kirjoituksiensa mukaan valinnut kannabiksen lääkekäytöstä lähteikseen USA:n liittovaltion huumesotainstituution NIDA, ruotsalaisen huumesotaportaalin Drugnews, kansainvälisen huumesotalobbyn WFAD ja YK:n huume- ja rikosvalvontatoimiston UNODC. Yksikään näistä ei ole lääkekäytön tutkimukseen erikoistunut instituutio, yliopistollinen sairaala tai perustutkimusta tekevä laboratorio vaan ainoastaan huumesodan instituutioita. 

Kalso toimii julkisin verovaroin kustannetussa terveydenhoidossa mutta hänen argumenttinsa kannabiksen lääkekäytöstä eivät kestä kriittistä tarkastelua. Näitä ei kyseenalaisteta pelkästään sen takia, että kannabis on poliittisesti herkkä aihe. Tällä ei ole mitään tekemistä tieteellisen tutkimuksen kanssa. Mutta selviääkö tämä asiasta kirjoittaville toimittajille, joille Kalso edustaa asiantuntijavallan huippua, itse professoria? Uskoivathan he Jari Aarniotakin!

Sensuuria ja korruptiota julkisessa terveydenhoidossa

Suomenmaa-lehti tarttui 30.10.2017 Kalson kirjoitukseen YLE:n sensuurista ja laukoo otsikossaan “Kipuklinikan ylilääkäri syyttää Lääkä­ri­leh­dessä Yleä sensuurista lääke­kan­na­bis­ju­tussa”.– "Kanna­bis­te­ol­li­suu­della suuret voitto-odotukset".

Korruptio on vakava syytös YLE:n riippumattomuutta kohtaan ja Lääkärilehti kysyi 1.11.2017 asiaa myös YLE:n toimittajalta: "Sensuroiko Yle Kalsoa, Risto Kuusisto?".

"Monilla ohjelmaan haastatelluilla oli kytköksiä kannabisteollisuuteen tai muita vastaavia sidonnaisuuksia. Olitko tietoinen tästä?

– Taitaa olla lähes mahdotonta löytää tutkijaa, jolla ei olisi kytköksiä lääketeollisuuteen. Kaikki kytkökset tehtiin ohjelmassa selväksi, professori Kalsoa lukuun ottamatta."

YLE:n ajankohtaisohjelmien päällikkö Ilkka Lehtinen toi omassa vastineessaan "Kalson sensuurisyytökset ovat perusteettomia" Lääkärilehti 10.11.2017 esille sen, kuinka Eija Kalso on päinvastoin päässyt esittämään mielipiteitään runsaastikin YLE:n eri ohjelmissa.



“Kalson näkemykset ovat laajasti tiedossa ja myös Yle on haastatellut häntä vuosien saatossa useissa eri yhteyksissä. Akuutti-ohjelmassa ja siihen liittyvässä verkkoartikkelissa kaksi vuotta sitten (10/2015) Kalso kertoi pitkään lääkekannabiksen tutkimuksesta ja haittavaikutuksista. Tiedeykkönen (Yle Radio 1) käsitteli viikolla 43 koko lähetyksen verran lääkekannabista ja myös Kalso oli mukana ohjelmassa.

Sensuurista syyttäminen on vakava asia, varsinkin kun Kalso itse on saanut puheenvuoron Ylellä vuosien saatossa monta kertaa.”

Lääkärilehti on lääkärikunnan ja lääketeollisuuden julkaisu. Kalson kirjoitus herätti sen lukijakunnassa voimakkaita mielipiteitä, jotka lehti julkaisi artikkelissa “Kalson kirjoitus kirvoitti vilkkaan keskustelun”. Lääkärilehti 2.11.2017. Käydyssä keskustelussa esitettiin jopa päinvastaisen sensuurin harjoittamista toimittajia kohtaan, mikä antaa oudon kuvan lääkärikunnan ammattietiikasta. Eija Kalson tapa argumentoida lääkekannabiskeskustelua kuvastaa siten suomalaisen lääkärikunnan yleisempää asennetta kaiken kritiikin yläpuolella olevina asiantuntijoina.

YLE TV1:n MOT-ajankohtaisohjelma lähetti 23.10. reportaasin “Luulosairaan käypä hoito” siitä, miten julkisin verovaroin kustannettu terveydenhoito on Suomessa lääkeyhtiöiden käsissä. Tämä ei ole edes mikään uusi paljastus. Mm. Iltalehti uutisoi 1.6.2016, että Suomessa toimivat lääkeyritykset julkaisivat ensimmäistä kertaa yksityiskohtaisia tietoja lääkäreille maksamistaan palkkioista. Yhteensä 29 lääkeyritystä julkaisi listan siitä, paljonko ne ovat käyttäneet rahaa yhteistyöhön lääkäreiden, sairaanhoitajien, proviisoreiden ja farmaseuttien kanssa. Yritykset maksavat terveydenhuollon ammattilaisille muun muassa koulutusmatkoja ja asiantuntijapalkkioita.

Tietosuojalainsäädännön vuoksi terveydenhuollon ammattilaiset saivat itse päättää, antavatko he luvan nimensä julkaisuun. Noin 65 prosenttia päätti, että heidän nimensä saa julkaista. Lääkeyritysten julkaisemista listoista paljastuu, että useat lääkärit ovat saaneet viime vuonna yli kymmenen tuhatta euroa lääkeyrityksiltä. Yksittäinen diabeteslääkäri oli saanut viime vuonna eri lääkeyrityksiltä yli 65 000 euroa. Keskimäärin lääkärit saivat yrityksiltä noin 1000 euroa. Yhteensä yritykset käyttivät yhteistyöhön 27 miljoonaa euroa. Vuonna 2010 Kuopion yliopiston kansanterveyden tutkimuslaitoksen johtaja ja professori sai tuomion veropetoksesta, koska hän ei ollut maksanut veroja amerikkalaiselta tupakkayhtiöltä saamistaan 170 000 euron lahjuksista. Professori tutki tupakan terveydellisiä vaikutuksia, mutta ainoastaan verojen kiertäminen katsottiin tässä tapauksessa arveluttavaksi.

MOT:n ohjelma lääkärikunnan ja varsinkin käypähoitosuosituksia tekevien asiantuntijoiden sidonnaisuuksista lääketeollisuuteen raivostutti Kalsoa, koska se haastaa hänen kaltaistensa asiantuntijavallan sen perustuksia eli pankkitiliä ja osakesijoituksia myöten. Följ pengarna! Käypähoitosuositus ei ole mikään laki, ei edes asetus vaan pelkkä suositus. Potilasta pitää hoitaa hoitovasteen mukaan eikä käypähoitosuositusten sanelemana. Potilaan itsemääräämisoikeus menee tämän edelle, koska se on ihmisoikeus!

Kalson asema kaikessa professoriuudessaan ei riitä sanelemaan sitä, mikä toimii kullakin potilaalle. Kalso ei ole tässä asiassa asiantuntija vaan professorina käyttää hänelle langennutta asiantuntijavaltaa mielivaltaisesti ajaakseen omia etujaan. Hänen kannabiksen lääkekäyttöä koskevat tietolähteensä ovat vankilateollisen kompleksin instituutioita ja ns. huumeiden vastaisia organisaatioita. Kalso saa lääkeyhtiöiltä konsultointipalkkioita (Grünenthal, Orion Pharma) ja luentopalkkioita (Astra Zeneca, Mundipharma, Orion Pharma) ja omistaa lääkeyhtiön osakkeita (Orion Pharma). Nämä valmistavat mm. opioidi- ja psyykenlääkkeitä.

Vahvat lääkeopioidit tappavat Suomessa enemmän kuin huumeet, ainakin 150 vuodessa. Psyykenlääkkeet tappavat vielä enemmän. Parkinsonin taudin lääkkeet aiheuttavat vakavia sivuvaikutuksia kuten peliriippuvuutta ja muita impulssikontrollin häiriöitä. Yleisesti määrätty kipulääke yllättää - voi muodostaa elimistössä runsaasti huumaavaa ainetta. Kodeiinista voi muodostua elimistössäsi jopa merkittävä määrä morfiinia. Siksi niille pitää saada vaihtoehtoja.

Kalso ja muut julkiseen terveydenhoitoon pesiytyneet huumesotalobbarit sekoittavat retoriikassaan tarkoitushakuisesti laittomat ja lailliset kannabismarkkinat, viihde- ja lääkekäytön. Vanhukset ja sairaat jäävät vaille halpoja ja toimivia lääkkeitä samalla kun nuoret saavat kannabista laittomilta markkinoilta ilman mitään valvontaa.

  

 

URL: http://www.tusky.fi/uutiset/772-kannabiskeskustelu-ja-asiantuntijavalta