Apulaisoikeusasiamieheltä sapiskaa poliisille

Apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja on ratkaissut kymmenen kantelua, joissa hän arvostelee eri poliisilaitosten menettelyä kotietsinnöissä. Kritiikki kohdistuu useimmiten siihen, että poliisi ei ollut antanut asunnon haltijalle mahdollisuutta olla läsnä kotietsinnässä, vaikka tämä onkin lain lähtökohta.

Poliisia huomautettiin siitä, että kotietsintää tehdessä paikan haltijalle tai hänen kotiväkeensä kuuluvalle on aina annettava tilaisuus olla paikalla. Poliisin pitäisi oma-aloitteisesti ilmoittaa pakkokeinon kohteelle hänen oikeuksistaan. Apulaisoikeusasiamiehen mukaan ei ole realistista olettaa, että kaikki tuntisivat pakkokeinolain ja osaisivat itse pyytää mahdollisuutta läsnäoloon kotietsinnässä.

Jos se, jonka luona kotietsintä pidetään, on kotietsinnän aloittamishetkellä kiinniotettuna, pidätettynä tai vangittuna, tulee poliisin antaa hänelle tilaisuus olla läsnä etsinnässä ja kutsua siihen todistaja. Useissa tapauksissa poliisi oli kuitenkin vienyt kiinniotetun epäillyn pois kotoaan ennen kotietsintää.

Poliisi voi tehdä kotietsinnän, vaikka asunnon haltija ei ole paikalla. Tällöin poliisin tulisi dokumentoida kotietsintä huolellisesti, esimerkiksi kuvaamalla. Etsinnästä tulee myös tällaisissa tapauksissa ilmoittaa viipymättä, esimerkiksi jättämällä asuntoon ilmoitus.

Poliisi krysanteemien jäljillä

Yhdessä tapauksista turkulaisen rikoskomisarion mukaan poliisille tuli internetin kautta nimetön vihje mahdollisesta kannabiksen kasvatuksesta. Vihjetietoon oli liitetty kopio kantelijan Facebook-sivustosta, jossa hän kertoi laittaneensa uuden sadon taas kasvamaan ja kertoi kasvatusolosuhteista. Tämän jälkeen kantelijan taustaa selvitettiin, jolloin kävi ilmi, että häntä on aiemmin epäilty huumausainerikoksesta. Tällöin rikoskomisario päätti, että asiaa käydään selvittämässä kantelijan asunnolla.

Soitettaessa asunnon ovikelloa kukaan ei tullut avaaman ovea. Poliisit päättivät tuolloin jättää kotietsinnän tekemättä, mutta poistuessaan he havaitsivat rappukäytävästä, että asunnon pesutilojen kattoon oli asennettu suurtehovalaisin, joka oli päällä. Tutkijat soittivat uudelleen rikoskomisariolle, joka päätti, että asunnossa tehdään kotietsintä. Huoltomies avasi oven ja tutkijat totesivat, että pesutiloissa oli kasvamassa erilaisia laillisia koristekasveja. Kun asunnon silmämääräisessä tarkastuksessa ei muutoinkaan havaittu mitään huumausaineisiin viittaavaa, poliisimiehet poistuivat asunnosta.

Asukas teki perusteettomasta ilmiannosta myöhemmin rikosilmoituksen internetissä, jossa hän vaati asiasta tutkintaa. Paikallinen poliisi kuitenkin tulkitsi rikosilmoituksen tahallisesti ja virheellisesti niin, ettei asianomistaja hänen mukaansa vaatinutkaan rikostutkintaa.

Oikeusasiamies korosti myös, että henkilön aikaisempaa rikollisuutta ei tulisi esitutkintalain 7 §:stä ilmenevän syyttömyysolettaman vastaisesti pitää sellaisenaan perusteena epäillä henkilön uudelleen syyllistyvän rikokseen, vaan epäilylle on aina oltava myös riittävät tapauskohtaiset syyt. Aiemmat toteen näyttämättömät rikosepäilyt voivat vielä vähemmän olla pakkokeinon, eli tässä tapauksessa kotietsinnän, käytön peruste.

Poliisikoira levitti lattialle kahvinporot

Hilpeyttä herättää tapaus, jossa Pajuoja arvostelee poliisia siitä, ettei etsinnällä aiheutettua sotkua ollut siivottu. Oikeusasiamiehelle selvityksen antaneet poliisit kertoivat, että he nostivat asukkaan sängyn kyljelleen. Kun havaittiin, että sängyn jalat olivat rikki, sänky jätettiin kyljelleen, jottei kukaan loukkaisi itseään. Selvitysten mukaan poliisi ei sängynjalkoja rikkonut.

Kun sänky oli jätetty kyljelleen, niin patja ja vuodevaatteet oli jätetty lattialle. Oikeusasiamiehen mukaan olisi kuitenkin ollut perusteltua, että poliisi olisi palauttanut sängyn paikalleen, nostanut patjan ja vuodevaatteet sen päälle, sekä ilmoittanut kantelijalle sängynjalkojen kunnosta. Näin menetellen asunto olisi tältä osin palautettu etsintää edeltäneeseen tilaan, minkä pitäisi olla tavoite.

Lisäksi poliisin toimittamissa selvityksissä todetaan, että poliisikoira oli kaatanut keittiön roskaämpärin, jolloin siellä olleesta suodatinpussista oli kaatunut lattialle kahvinporot. Poliisin mukaan kahvinporot jätettiin lattialle, kun mukana ei ollut välineitä, joilla ne olisi saatu poistettua. Oikeusasiamies pitää selvänä, että poliisin olisi tullut siivota toiminnastaan aiheutunut sotku. Kysymys ei ole ollut kotietsinnästä väistämättä aiheutuvasta seurauksesta, jota poliisi ei olisi voinut kohtuudella poistaa.

Laajentuneet pupillit oikeuttavat kotietsinnän

Helsingin poliisilaitos avusti vuonna 2009 Viherpeukkututkintaa tarkkailemalla Viherpeukun Helsingin toimipistettä. Kyseinen yritys myy välineitä, tarvikkeita ja ravinteita, joita poliisin mukaan käytetään yleisesti kannabiksen kasvattamiseen. Huumeviljelyyn käytettävien laitteiden ostajia oli tarkastettu ja lain mukaisten edellytysten täyttyessä oli tehty kotietsintöjä.

Rikosylikonstaapeli ja vanhempi rikoskonstaapeli olivat 2.9.2009 tarkkailemassa Viherpeukkuliikettä kuola suunpielistä valuen. He pysäyttivät liikkeestä poistuneen kantelijan ja ottivat hänet kiinni epäiltynä huumausainerikoksesta. Puhutettaessa kantelija kertoi harrastavansa chilinviljelyä. Vanhempi rikoskonstaapeli soitti rikoskomisariolle ja kertoi tilanteesta. Rikoskomisario määräsi toimitettavaksi kotietsinnän, koska kantelijan kertomus oli ristiriitainen, hän oli ostanut huumeviljelyyn sopivaa PH-down -nimistä tuotetta ja hänen silmänsä vaikuttivat siltä, että hän oli käyttänyt huumausainetta (pupillit laajentuneet). Vanhempi rikoskonstaapeli toimitti rikoskomisarion määräyksestä kantelijan asunnossa kotietsinnän, jossa kantelija oli läsnä. Sieltä vanhempi rikoskonstaapeli löysi chiliviljelmän.

Vanhempi rikoskonstaapeli kertoi, että he näkivät Viherpeukku-liikkeestä poistuvan kantelijan, "jonka ikä, sukupuoli, olemus ja vaatetus sopivat yhteen huumausaineenviljely-alakulttuurin kanssa." Partio pysäytti kantelijan ja hänelle ilmoitettiin partion epäilevän häntä huumausainerikoksesta. Tämän jälkeen kantelijaa puhutettiin ja tehtiin hänestä havaintoja. Pelkkä Viherpeukku-liikkeessä asiointi ja vanhemman rikoskonstaapeli mainitsemat henkilön ikä, sukupuoli, olemus ja vaatetus eivät olleet apulaisoikeusasiamiehen mukaan kuitenkaan riittäviä perusteita asettaa henkilöä rikoksesta epäillyn asemaan.

Oikeusasiamies yhtyi seuraaviin Pirkanmaan käräjäoikeuden 17.12.2010 antamassa tuomiossa esitettyihin kannanottoihin: "Viherpeukussa myydyt tuotteet, tarvikkeet ja esineet ovat olleet täysin laillisia ja luvallisia myyntituotteita. Ne ovat soveltuneet ilmeisesti lähes kaikkien kosteutta vaativien viherkasvien, ainakin satojen tuhansien viherkasvien kasvattamiseen. Ne eivät ole erityisesti soveltuneet tai kehitetty kannabiksen kasvattamista varten. Sen vuoksi pelkästään tuotteen myymisestä tai ostamisesta ei voida tehdä minkäänlaisia johtopäätöksiä tai päätellä, että onko niitä tarkoitus käyttää laittomaan vai lailliseen kasvatukseen ja käyttöön."

Rikosepäilyn vahvistumisen tueksi on esitetty kolme puhutuksen yhteydessä esiin tullutta seikkaa. Ensinnäkin poliisi oli pitänyt kantelijan kertomusta ristiriitaisena. Toiseksi hän oli ostanut PH-down -nimistä huumeviljelyyn soveltuvaa tuotetta. Kolmanneksi poliisin mukaan hänen pupillinsa olivat laajentuneet.

Syytä epäillä -kynnyksen ylittyminen ei edellytä mitenkään vahvoja syyllisyyteen viittaavia seikkoja. Asiaa kokonaisuutena arvioidessaan apulaisoikeusasiamies katsoi, että ilman kantelijan silmistä tehtyjä havaintoja tämä kynnys ei olisi ylittynyt. Nyt tuo havainto yhdessä muiden edellä todettujen seikkojen kanssa oli muodostanut riittävän perusteen sille, että rikosylikonstaapeli ja vanhempi rikoskonstaapeli kiinniottoa sekä rikoskomisario kotietsintää harkitessaan ovat harkintavaltansa puitteissa voineet päätyä siihen, että kantelijaa oli syytä epäillä huumausainerikoksesta.

Kannabiksen käyttäjien perusoikeudet vaarassa

Apulaisoikeusasiamies on aiemminkin arvostellut poliisia kotietsintöjen yhteydessä tehdyistä laittomuuksista. Pajuoja moitti viimeksi poliisia 8.9. antamassaan ratkaisussa salassa tehdystä kotietsinnästä. Kotietsintää ei lain mukaan voi tehdä salassa, eikä siitä ilmoittamista saa tutkinnallisista tai muistakaan syistä viivyttää. Poliisi saa moitteita myös uusimmassa vuoden 2010 oikeusasiamiehen toimintakertomuksessa.

Poliisin piittaamattomuus etenkin kannabiksen käyttäjien – tai sellaiseksi epäiltyjen - perusoikeuksista ja säännönmukainen toimivaltarikkomusten tehtailu on todella huolestuttavaa. Suomessa tehdään vuosittain noin 15000 kotietsintää, joka on länsimaalaisittain verrattuna poikkeuksellisen suuri määrä. Suurta määrää selittääkin osittain huumausaineiden käyttörikosten määrän (vuonna 2011 n. 12000) kasvu, koska vähäistenkin kannabismäärien hallussapidosta seuraa yleensä kotietsintä.

Kannabiksen käytöstä voidaan teoriassa lätkäistä jopa 6 kk:n ja kotikasvatuksesta 10 vuoden vankeusrangaistus. Näitä maksimirangaistuksia ei kuitenkaan koskaan jaeta ja vaikuttaakin siltä, että käyttörikoksesta mahdollisesti langetettava 6 kk:n vankeusrangaistus on kirjattu lakiin vain siksi, että se mahdollistaa poliisin puuttumisen käyttäjien perusoikeuksiin pakkokeinoilla, jotka ovat rikoksen vähäisen vakavuuden huomioon otttaen täysin suhteettomia.

Soveltaessaan nykyistä laajat pakkokeinovaltuudet antavaa lakia on poliisi onnistunut rikkomaan toistuvasti kansalaisten perusoikeuksia ilman merkittäviä seuraamuksia: oikeusasiamies on tyytynyt saattamaan käsityksensä lakia rikkoneiden poliisien tiedoksi ja vain muutamassa törkeimmässä tapauksessa antanut huomautuksen.

Vaikka oikeusasiamiehen tai oikeuskanslerin ratkaisut eivät tunnu poliisin pakkokeinojen käyttöä juuri hillitsevän, on laillisuusvalvojille osoitettujen kantelujen tekeminen silti tärkeää. Oikeusasiamiehen ratkaisut ja Turun seudun kannabisyhdistyksen keräämät väärinkäytösilmoitukset osoittavat kiistatta, ettei poliisi kykene tai halua kohdella kannabiksen käyttäjiä lain edellyttämällä tavalla.

Lähde: Oikeusasiamiehen tiedote 15.9.2011

URL: http://www.tusky.fi/uutiset/189-apulaisoikeusasiamieheltae-sapiskaa-poliisille