Itä-Suomen hovioikeus antoi 1.11.2011 hämmästyttävän ratkaisun, jota voidaan syystä pitää täydellisenä oikeusmurhana: autoa kuljettanut henkilö tuomittiin rattijuopumuksesta hänen oleskeltuaan aiemmin asunnossa, jossa oli poltettu kannabista. Oikeus uskoi, ettei syytetty ollut itse käyttänyt kannabista, mutta syytetyn tietoisuus kannabiksen hajoamistuotteiden mahdollisesta näkymisestä passiivisen käytön seurauksena huumetestissä oli riittävä peruste rattijuopumustuomiolle.
Itä-Suomen hovioikeuden päätös osoittaa huumehysteriaa hyväksi käyttävien poliitikkojen säätämien nollatoleranssilakien mielettömyyden. Kansalaisten luottamus oikeuslaitoksen ratkaisujen oikeudenmukaisuuteen ja suhteellisuuteen on syystäkin laskusuunnassa ja todellisuudesta erkaantuneiden huumebyrokraattien laatimat lait ovat johtaneet kafkamaisiin oikeudenkäynteihin, joissa syyttömiä tuomitaan vakavista rikoksista.
Ennen hovioikeuskäsittelyä oli tapausta ehditty käsittelemään Pohjois-Savon käräjäoikeudessa. Syyttäjä vaati henkilöautoa kuljettaneelle henkilölle rangaistusta huumausaineen käyttörikoksesta ja rattijuopumuksesta. Syytetty kiisti molemmat syytteet.
Autoa kuljettaneen henkilön verestä todettu määrä karboksitetrahydrokannabinolia, joka on THC:n hajoamistuote, oli todella pieni, vain 0,009 mg/l. Syytetty ilmoitti, että hän ei ole itse käyttänyt kannabista, mutta myönsi oleskelleensa samassa huoneessa, jossa joku muu oli kannabista käyttänyt. Verestä löydetyn pitoisuuden määrä huomioiden syytetyn ilmoitus oli uskottava.
Rattijuopumusrikos edellyttää huumausaineen joutumista epäillyn kehoon huumausaineen tarkoituksellisen käyttämisen huumaamistarkoituksessa seurauksena. Rattijuopumus edellyttää myöskin tahallisuutta, mikä käytännössä tarkoittaa, että huumausainetta on käytetty huumaavassa tarkoituksessa ja myös sitä, että pelkästään altistuminen kannabistuotteen vereen imeytymiselle oleskelemalla tiloissa, joissa joku on käyttänyt tai käyttää kannabistuotteita, ei riitä tuomitsemisen perusteeksi. Tämä käy ilmi myös rikoslain 23 luvun 3 §:n 2 momentin säännöksestä ("… käytettyään huumausainetta niin…"). Tämän perusteella syytetyn asianajaja vaati rattijuopumussyytteen hylkäämistä kokonaan.
Syyttäjä vaati rangaistusta myös huumausaineen käyttörikoksesta. Syytetty kielsi syyllistyneensä käyttörikokseen, koska kannabiksen aineenvaihduntatuotetta on joutunut hänen kehoonsa ilman, että hän olisi sitä käyttänyt. Tällainen huumausaineen vereen joutuminen ei ole huumausaineen käyttämistä, joten myöskään siltä osin ei tuomitseminen voi tulla kysymykseen.
Käräjäoikeuden ratkaisussa syytetyn katsottiin kuitenkin syyllistyneen molempiin rikoksiin, eli rattijuopumukseen ja huumausaineen käyttörikokseen. Asian ratkaissut notaari Marika Mononen ei uskonut syytetyn väitettä kannabiksen hajoamistuotteiden joutumisesta hänen kehoonsa passiivisen käytön seurauksena ja syytetty tuomittiin sakkoihin. Huumausainerikoksissa näyttääkin toteutuvan ns. käännetty todistustaakka, joka ei kuulu suomalaiseen oikeuskäytäntöön.
Hovioikeuskäsittely
Sakkotuomion saanut mies valitti käräjäoikeuden päätöksestä hovioikeuteen ja vaati molempien syytekohtien hylkäämistä. Toisin kuin käräjäoikeuden Marika Mononen, pitivät hovioikeudessa asian ratkaisseet Esko Randelin, Anna-Kaarina Mäkinen ja Tuija Silvento mahdollisena, ettei syytetty ollut käyttänyt kannabista omatoimisesti.
Tästä huolimatta hovioikeus päätyi pitämään rattijuopumustuomion voimassa, koska se katsoi syytetyn menetelleen "tahallaan" siten, että hänen verestään voitaisiin mitata minimaalisia määriä kannabiksen hajoamistuotteita. Oikeuden mukaan syytetty oli ajoon lähtiessään pitänyt varsin todennäköisenä, että hänen veressään olisi ajon aikana tai sen jälkeen huumausaineen vaikuttavan aineen aineenvaihduntatuotetta.
Huumausaineen käyttörikoksen osalta hovioikeus katsoi, ettei mikään viitannut siihen, että syytetty olisi päihtymistarkoituksessa oleskellut tilassa, jossa on poltettu kannabista. Näin ollen jäi näyttämättä, että hän olisi käyttänyt huumausainetta siten kuin huumausaineen käyttörikosta koskevassa rikoslain 50 luvun 2a §:ssä tarkoitetaan. Huumausaineen käyttörikossyytteestä siis luovuttiin, mutta tuomio tuli vakavammasta rikoksesta, eli rattijuopumuksesta.
Suomessa on mahdollista tuomita henkilö rattijuopumuksesta, vaikka hän ei siihen olisikaan syyllistynyt. Tuomioon riittää syytetyn tietoisuus siitä, että jostain toiminnasta - kuten asunnossa oleskelusta - jäävä todistusaineisto voi mahdollisessa oikeudenkäynnissä puhua syytettyä vastaan. Oikeusvaltioperiaatteet eivät koske kannabiksen käyttäjiä tai heidän seurassaan oleskelevia.
Lähde: Itä-Suomen hovioikeuden päätös 1.11.2011 (I-SHO:2011:8)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti