Vuonna 2011 tapahtui merkittävä ja ennennäkemätön kansainvälinen huumepoliittinen käänne: kansainväliseen huumekieltolakijärjestelmään ja sen ytimenä olevaan 50 vuotta täyttäneeseen huumausaineyleissopimukseen kohdistuva kritiikki nousi valtamediaan ympäri maailman.
Tiedemiehistä, entisistä presidenteistä ja huippupoliitikoista koostunut kansainvälinen komissio vaati YK:n entisen pääsihteerin Kofi Annanin johdolla huumeiden laillistamista. Komissio vaati nykyisen ideologiaan ja poliittiseen tarkoitushakuisuuteen perustuvan huumepolitiikan korvaamista tulosvastuullisella politiikalla ja strategioilla, jotka perustuvat tieteeseen, terveyteen, turvallisuuteen ja ihmisoikeuksiin.
Komission raportti vauhditti Euroopassa ja Etelä-Amerikassa meneillään olevaa huumepolitiikan liberalisointiaaltoa. Eurobarometrin tilastojen mukaan kannabiksen käytön hyväksyminen on lisääntynyt kaikkialla Euroopassa ja sama ilmiö näkyy myös Suomessa: THL:n mukaan jo puolet suomalaisista pitää kannabiksen kokeilemiseen liittyviä riskejä pieninä. Huumekieltolain emämaassa, Yhdysvalloissa, ennätykselliset 50% kansalaisista haluaa laillistaa kannabiksen.
Konkreettisia huumepoliittisia muutoksia nähtiin mm. Puolassa, joka liberalisoi ankaria huumelakejaan siten, ettei vähäisistä huumemääristä enää rangaista. Espanjan Baskimaa ilmoitti seuraavansa vuonna 2012 Sveitsin esimerkkiä, jonka neljässä kantonissa laillistettiin kannabiksen kotikasvatus. Baskimaa aikoo laillistaa myös kannabiksen myynnin kerätäkseen siitä veroja. Kööpenhaminan kaupunginvaltuusto suunnittelee 30-40 kannabismyymälän avaamista. Ranskan ja Kreikan parlamentit valmistelevat kannabiksen laillistamista ja vastaavia suunnitelmia on mm. Israelissa, Jamaikalla, Uruguayssa ja Uudessa-Seelannissa.
Huumepoliittinen kehitys on monessa maassa aaltoliikettä, jossa erilaisten aineiden laillista asemaa määritellään jatkuvasti uudelleen - tai vähintäänkin hallituspuolueiden vaihtuessa. Mm. Hollannin oikeistohallitus onnistui säätämään laajasta vastustuksesta huolimatta lain, jonka tarkoitus on vähentää kannabisturismin aiheuttamia "haittoja" kieltämällä kannabiksen myynti ulkomaalaisille; Kanadan oikeistohallitus toi parlamentin käsiteltäväksi laajan rikosoikeudellisen uudistuksen, joka sisältää ankarat minimirangaistukset kannabiksen kotikasvattajille; Venäjä ilmoitti rinnastavansa huumekauppiaat sarjamurhaajiin; Yhdysvaltojen liittovaltio hyökkäsi Kalifornian lääkekannabisteollisuuden kimppuun ja torpedoi yhdessä Ruotsin kanssa Bolivian aloitteen kokapensaan viljelyn laillistamisesta, joka oli saanut laajaa kansainvälistä tukea ja olisi toteutuessaan avannut huumekontrollijärjestelmän suuremmille muutoksille.
Suomen hallitus ei hyväksy hamppua
17. päivä huhtikuuta järjestettyjä eduskuntavaaleja edeltänyt huumepoliittinen keskustelu jäi varsin laimeaksi jos muutamia iltapäivälehtien sensaatiohakuisia juttuja ei lasketa. Suomessa vallitsee edelleen huumepoliittinen konsensus, eikä yksikään eduskuntaan yltänyt puolue ole lähtenyt tätä konsensusta kyseenalaistamaan.
Iltalehden vaalikoneessa pitkälti yli 100 vaaliehdokasta myönsi kokeilleensa huumeita, lähinnä kannabista. Pääministerinä tuolloin toiminut Mari Kiviniemi arvosteli Iltalehden huumekysymystä seuraavasti: "Mielestäni on typerää kysyä tuollaista kysymystä vaalikoneessa. Se on vastuutonta, koska ihmiset kuitenkin vastaavat näihin vaalikoneisiin rehellisesti". Esimerkkinä tällaisesta "rehellisestä" vastauksesta voidaan pitää Anni Sinnemäen kommenttia: "Ehkä joskus olen jotakin kokeillut. Onko se ollut kannabista? - Ehkä. Siitäkään en ole aivan varma".
Eduskunnan ovet eivät avautuneet Piraattipuolueen ehdokkaalle, joka lupasi valituksi tullessaan polttaa täysistunnossa jointin, ja toisaalta huumausainepolitiikan liberalisointia ankarasti vastustavien Perussuomalaisten vaalivoitto ei tällä kertaa materialisoitunut hallitusvastuuna. Sen sijaan hallituskoalitioon nousi mm. Kristillisdemokraatit, joiden kannabiskammoisesta puheenjohtajasta Päivi Räsäsestä leivottiin uusi sisäministeri. Räsäsen ajatusmaailmaa kuvaa hyvin Ylen MOT-ohjelmaan kuvattu haastattelu, jossa sisäministeri kehuu vankilaa tervehdyttävänä ympäristönä huumeongelmaisille.
Music TV -kanavan juontajasta peruspalveluministeriksi ponkaissut Maria Guzenina-Richardson tyrmäsi Kalevan haastattelussa kannabiksen laillistamisen. Peruspalveluministeri selitti, että kannabiksen käytön kohdalla puhutaan usein kansalaisoikeudesta: "Mun mielestä kansalaisoikeudet koskettavat suurempia kysymyksiä. Kannabis ei kuulu niihin… Sanon ihan suoraan, että minä en tule olemaan se ministeri, joka tukee kannabiksen käytön dekriminalisointia." Tiedusteltaessa ylioppilastutkinnon suorittaneen ministerin mielipidettä siihen seikkaan, että kannabiksen kriminalisointi syrjäyttää käyttäjiä pahemmin kuin itse aine, hän kertoi pienen mietintähetken jälkeen että "lopullisia totuuksia on vaikea löytää. Sen enempää huumausainepolitiikassa kuin muunkaan yhteiskuntapolitiikan alueella."
Uudessa hallitusohjelmassa huumeista vaivauduttiinkin toteamaan vain seuraavaa: "Arvioidaan huumelainsäädännön kehittämistarpeet. Tehdään huumausaineiden käytön ja sen aiheuttamien haittojen vähentämiseksi toimenpideohjelma. Lisätään huumausaineiden käyttäjien matalan kynnyksen palveluja, terveysneuvontaa ja etsivää työtä. Poliisin tekemää hoitoonohjausta tehostetaan."
Kukkaa pukkaa
Vuoden 2011 aikana uutisoitiin laajalti kannabiksen kotikasvatuksen ja käytön lisääntymisestä. THL:n Kukkaa pukkaa -raportissa arvioitiin kannabista kasvattaneen 40 000 - 60 000 suomalaista. Kouluterveyskyselyn tuloksista, joiden mukaan nuorten tupakointi on vähentynyt ja kannabiksen käyttö lisääntynyt, uutisoi lähes kaikki suomalaiset mediat - kuukausien ajan. Yleisesti oltiin huolestuneita etenkin nuorten asenteiden lientymisestä kannabista kohtaan. Asenteiden lientymiseen kiinnitti huomiota erityisesti maakuntalehdet, joiden uutisoinnin tasoa ja sävyä kuvaa hyvin Ilkan päätoimittajan runollinen ilmaisu: "näyttää vahvasti siltä, että kavala maailma hiipii maakuntiin nyt komeroiden kautta".
Muita uutisiin nousseita kannabisaiheita olivat mm. lääkekannabiksen käytön moninkertaistuminen ja kaikkialla lisääntyvä alituinen pajauttelu ja kannabiksen kasvatus, Vanajan vankilan kannabisviljelmä mukaan lukien. Suomen kuvalehti, Turun Sanomat ja Kaleva omistivat kannabikselle laajat monisivuiset artikkelit, joissa haastateltiin myös TuSKY:n edustajia. Poliisi-tv lähetti jakson "Poliisit huumeita vapauttamassa", jossa käsiteltiin USA:ssa toimivan huumeiden vapauttamista vaativan poliisijärjestön toimintaa. Ylen MOT kertoi miten huumeongelma saatiin kuriin Portugalissa laillistamalla huumeet. Savonlinnaan julistettiin huumeiden nollatoleranssi ja Hangosta löydettiin Suomen suurin kannabisviljelmä moottoripyöräkerhon vuokraamasta hallista.
Myös "hamppuministeri" Timo Haaran saaga jatkui ja sai uusia käänteitä vuoden 2011 aikana. Korkein oikeus ei myöntänyt keiteleläiselle Haaralle valituslupaa huumausainerikoksesta, joten Haaran aiemmin saama 1,5 vuoden ehdoton vankeusrangaistus pantiin täytäntöön. Radio Rockin Korporaatio ohjelmassa kuultiin 30.8. Timo Haaran haastattelu, jonka jälkeen Haaran vasempaan pakaraan tuikattiin lääkeruisku ja mies siirrettiin jalkapuissa Turkuun vankimielisairaalaan. Haaran mukaan pakkolääkitys todettiin myöhemmin täysin aiheettomaksi: psykiatri Hannu Lauerman mukaan intohimoinen suhtautuminen kannabiksen laillistamiseen ei tällä erää riittänyt psykoosidiagnoosiin. Haara vapautunee vankilasta lähipäivinä jatkaakseen hampun viljelyä tulevana kesänä, joten veronmaksajien rahoja tullaan tulevanakin vuonna syytämään miehen saattamiseksi takaisin vankilan tervehdyttävään ympäristöön.
Laki ja "oikeus"
Vuonna 2011 nähtiin myös muutamia lainsäädännöllisiä muutoksia, jotka koskettavat tavalla tai toisella kannabiksen käyttäjiä. Ns. muuntohuumeiden, joihin kuuluvat myös synteettiset kannabinoidit, kieltämistä pyrittiin nopeuttamaan lakimuutoksella. Pikakieltolaki on nyt voimassa, mutta sitä ei ole kyetty toimeenpanemaan Fimean (ent. lääkelaitos) inhimillisten resurssien rajallisuuden takia, jotka juontavat laitoksen siirrosta pohjoissavolaiseen maalaiskylään. Elokuussa voimaan tuli Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen langettavien päätösten seurauksena nopeasti säädetty laki, joka mahdollistaa poliisin haastamisen oikeuteen perusteettomista kotietsinnöistä. Korvauksia näistä alituisista perusoikeuksien rikkomisista ei kuitenkaan voi uuden lain mukaan vaatia, koska se olisi täysin kohtuutonta. Syksyllä tuli voimaan myös laki, joka antaa oppilaitoksille vapaat kädet tiettyjen alojen opiskelijoiden virtsanäytteiden kanssa lotraamiseen.
Vuonna 2010 päätettiin "yhtenäistää" syyttäjien seuraamuskannanottoja kannabiksen sisäkasvatustapauksissa. Uudet ohjeet tarkoittivat sitä, että vuonna 2011 kannabiksen kasvatuksesta vaadittiin ja langetettiin aiempaa kovempia rangaistuksia. Uuden periaatteen mukaisesti jokaisesta hamppupistokkaastakin arvioidaan tulevan 25 grammaa hyvälaatuista kukkaa. Syyttäjälaitos päätti nostaa kannabiksen kasvatuksesta langetettavia rangaistuksia yksipuolisesti. Eduskunnan mielipidettä asiasta ei vaivauduttu tiedustelemaan, koska tulos olisi joka tapauksessa ollut sama.
Poliisiylijohtaja Mikko Paatero erehtyi tiedustelemaan kansalaisilta miten poliisin toimintaa pitäisi priorisoida, jotta rajalliset resurssit riittäisivät. Ylivoimaisesti eniten kertyi kansalaispalautetta, jossa vaadittiin kannabiksen käyttäjien jahtaamisen lopettamista. Paatero vastasi kansalaispalautteeseen, ettei poliisi voi jättää kannabiksen käyttäjiä valvomatta, koska "Se on selvästi lainvastaista toimintaa. Poliisin näkemys on se, että kannabis on monessa tapauksessa portti vahvempien aineiden käyttämiseen."
Apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja ratkaisi kymmenen kantelua, joissa hän arvosteli eri poliisilaitosten menettelyä kotietsinnöissä. Kritiikki kohdistui useimmiten siihen, että poliisi ei ollut antanut asunnon haltijalle mahdollisuutta olla läsnä kotietsinnässä, vaikka tämä onkin lain lähtökohta. Turun seudun kannabisyhdistyksen keräämässä aineistossa korostuu oikeusasiamiehenkin tekemät johtopäätökset: poliisi ei noudata lakia suorittaessaan huumausainevalvontaa. Suunnilleen samaa mieltä oli myös poliisiylijohtaja Paatero, joka julkisesti puolusti poliisin tekemiä laittomia ja salaisia kotietsintöjä.
Alkuvuodesta 2011 kohistiin myös Pirkanmaan poliisin suhteettomasta hyökkäyksestä puutarhavälineitä myyneen Viherpeukku-yrityksen ja sen työntekijöiden kimppuun edellisenä vuonna. Yrityksen koko toiminta keskeytyi pitkäksi ajaksi poliisin hyökkäykseen, jota käräjäoikeus harvinaislaatuisessa tuomiolauselmassaan piti täysin kohtuuttomana ja perusteettomana. Pirkanmaan poliisin halu tutkia huumausainerikoksia on kuitenkin satunnaista: Tampereen huumepoliisin nimeltä mainitsematon päällikkö Jari Luoto koki hankalaksi ystäviensä Ville Niemisen ja kokaiinia kauppaavan ovimiehen huumetutkinnan, josta oikeusasiamies päätyi antamaan huomautuksen.
Huumepoliittiset näkemykset ovat Suomessa voimakkaassa muutoksessa nuorempien ikäpolvien suhtautuessa aiempaa suvaitsevammin etenkin kannabiksen käyttöön. Muutos kansalaismielipiteessä ei ole vielä heijastunut poliittiseen päätöksentekoon tai huumelakien toimeenpanoon, kuten useissa muissa Euroopan maissa. Muutoksen mahdollisuudesta tai mahdottomuudesta kertoo kuitenkin jotain kolme vuotta irti huumeista pysytelleen ex-syyttäjä Ritva Santavuoren jyrähdys toukokuisessa Hymy-lehden haastattelussa: "huumesota on jo hävitty!".
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti