Ranskan uusi presidentti François Hollande ei aio muuttaa maan kannabispolitiikkaa. Hänen valitsemansa sisäministeri Manuel Valls on julistanut vastustavansa kaikkia kannabispolitiikan muutoksia. Vaalikampanjansa aikana Hollande ilmoitti vastustavansa ehdotusta lieventää kannabiksen käytön rankaisemista, mitä hänen turvallisuusneuvonantaja ja Dijonin pormestari François Rebsamen oli ehdottanut. Hollande ei halunnut antaa "mitään merkkiä siitä, että hän poistaisi pelotteita kannabiksen käyttöä vastaan".
Valls vastustaa sosialistisen puolueen entisen sisäministerin Daniel Vaillantin johtaman työryhmän laatimaa ehdotusta "valvotusta laillistamisesta". Vuoden 2011 kesäkuussa julkistetussa raportissa Legalisation controlee du cannabis työryhmä ehdottaa, että kannabiksen kasvatus ja kulutus pitäisi ottaa Ranskassa valtiovallan valvontaan Ranskan esikaupunkialueiden kannabiksen kaupan ja rikollisuuden lopettamiseksi, sekä laajalti käytetyn kannabiksen laadun takaamiseksi.
Valls vastustaa myönnytyksiä
Valls ilmoitti "vastustavansa myönnytyksiä tässä asiassa vasemmistolaisten arvojen, tasavaltalaisen järjestyksen ja jokaisen ihmisen vapauden puolesta". Korostaakseen asiaansa hän viittaa jo vanhentuneeseen ja kaikkien tutkijoiden hylkäämään porttiteoriaan.
"Ymmärrämmekö me, mistä tässä puhutaan? Huumeiden vahingollinen vaikutus nuoriin ja opiskelijoihin.... usein alkaa - ei automaattisesti - tällaisesta käytöstä, tämä laiton talous raunioittaa lähiömme."
Sosialistien omissa ehdokasvaaleissa äänekkäin kannabiksen dekriminalisoinnin puolesta puhuja Martine Aubry hävisi Hollandelle toisella ennakkokierroksella. Hänestä veikattiin uutta pääministeriä, mutta hän ei ole mukana edes uudessa hallituksessa. Hollanden nimittämä pääministeri Jean-Marc Ayrault ei pidä kannabisreformia omalla agendallaan.
Lausunnossaan puolueen työryhmän kannabisraportista Ayrault sanoi, että jos vasemmisto palaa valtaan, pitäisi koota "komitea etsimään ratkaisuja". Ayrault on kuitenkin tunnustanut nykyisen politiikan epäonnistuneen ja myöntänyt, että Vaillant esittää oikeita kysymyksiä. Hän lisäsi, että ongelmaa tulisi tarkastella "kansanterveyden ja rinnakkaistalouden näkökulmasta".
Epämiellyttäviä totuuksia
Sisäministeriehdokas François Rebsamen menetti mahdollisuutensa ehdottaessaan presidenttivaalikampanjan aikana, että kannabiksen käytön rankaiseminen muunnettaisiin rikkomukseksi.
"Vuodessa rekisteröidään 142 000 kannabisrikosta, mikä merkitsee poliisille satoja tuhansia työtunteja tuottaen kuitenkin vain 24 000 syytettä", Rebsamen puolusti ehdotustaan.
Rebsamen toisti ehdotuksensa äskettäin korostaen vain toistavansa lakialoitetta, jonka Sarkozyn puolueen senaattori teki ja joka on jo hyväksytty senaatissa. Rebsamenin epämiellyttävät totuudet maksoivat hänelle sisäministerin paikan, vaikka hänen vastustajansa Nicolas Sarkozy teki samanlaisia ehdotuksia jo vuonna 2007.
Vallsin mukaan hänen asiantuntemuksensa turvallisuus- ja huumeasioissa perustuu hänen kokemuksiinsa Pariisin lähiön Evryn pormestarina, mitä pidetään yhtenä Ranskan turvattomimmista alueista ja missä huumekauppa on yleistä. Sellaisten kokemusten ei kuitenkaan tarvitse johtaa kieltolakihenkisyyteen, koska toisin tapahtui Stéphane Gatignonin kohdalla. Hän on Sevran lähiön pormestari, missä on myös runsaasti huumekauppaa, mutta Stéphane Gatignon kannattaa kannabiksen laillistamista ja sen kasvatuksen ja jakelun valvontaa haittojen vähentämiseksi ja katukaupustelun lopettamiseksi. Hän uskoo kannabiksen laillistamisen tuottavan taloudellisia hyötyjä.
Miljardin tulot
Ranska on yksi Euroopan johtavia kannabiksen kuluttajamaita ja siellä on voimassa maanosan ankarimpiin lukeutuva huumelainsäädäntö. Ranskassa on 1,2 miljoonaa vakituista kannabiksen käyttäjää, jotka käyttävät kannabista useammin kuin 10 kertaa kuukaudessa, ja 3,9 miljoonaa satunnaista käyttäjää Ranskan huumeseurantakeskuksen, OFDT:n tietojen mukaan. Käyttäjien määrä on nelinkertaistunut vuoden 1990 jälkeen.
Pariisin yliopiston taloustutkija Pierre Kopp on vertaillut kannabiksen käytön vastustamisen kuluja sen mahdollisen laillistamisen tuottamiin tuloihin:
"Valtio voisi säästää 300 miljoonaa euroa vuodessa pidätyksistä koituvia kuluja. Ja jopa enemmän jos lasketaan putkassa pitämisen, tuomioistuimien sekä tuomioiden täytäntöönpanon aiheuttamat kulut. Valtio saisi toisaalta miljardi euroa verotuloina tai muina maksuina. Lisäksi henkilöstöresursseja voitaisiin ohjata käytön ennaltaehkäisyyn ja muiden huumeiden salakuljetuksen valvontaan", Kopp selittää arviotaan.
Ehkä nuo luvut saavat Hollanden vaihtamaan mieltään nykyisen rahakriisin aiheuttamissa budjettipaineissa, mutta muuten näkymät Ranskan huumepolitiikan suurista muutoksista ovat heikot. Yksi kehitysaskel voi olla Hollanden kannattamat heroiininkäyttäjille tarkoitetut käyttöhuoneet, minkä hankkeen Sarkozyn pääministeri Fillon esti.
Lähde: Drug Law Reform 17.5.2012
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti