maanantai 25. kesäkuuta 2012

Kannabiksen kotikasvatus yhä suositumpaa myös Ruotsissa

Kotikasvatetun kannabiksen jatkuva buumi on tehnyt Ruotsista jo liki omavaraisen kannabiksen suhteen kun taas kotipolttoisen viinan suosio jatkaa jyrkkää laskuaan.

Secondcolumn"Muutama vuosi sitten saatoimme löytää muutaman kasvin kaapista, mutta nyt alkaa olla tavallista löytää ihmisiä kasvattamassa satoja kasveja kasvatusteltoissa", kertoo Tukholman huumepoliisin edustaja Jonas Wendel.

Poliisin mukaan kasvatuslaitteiden helppo saatavuus - ne ovat laillisia ja niiden tekninen taso nousee koko ajan - ruokkii kannabiksen kotikasvatuksen noususuhdannetta Ruotsissa.

Siementen hallussapito ei myöskään ole laitonta Ruotsissa, vaikka siemeniä myyvä kasvatuslaitekauppa voi saada syytteet huumerikokseen osallisuudesta.

Wendel arvioi suurimman osan Ruotsissa poltettavasta marihuanasta olevan kotimaassa kasvatettua. Hasis salakuljetetaan useimmiten ulkomailta.

Kannabiksen kotikasvatuksen yleistyessä on viinan kotipoltto sen sijaan menettänyt vetovoimansa.

"2000-luvun alussa kotitislaamot tuottivat vielä 3% maan alkoholista, mutta nyt enää yhden prosentin", selittää Tukholman kaupungin huumetyöntekijä Björn Trolldal.

Ruotsin kansallisen rikosten ehkäisyn neuvoston mukaan kotipolttorikokset ovat vähentyneet vuoden 2000 936:sta vuoden 2011 182:een. Samana aikana kannabiksen kotikasvatukseen liittyvien rikosten määrä on noussut 148:sta 655:een.

Tyhjissä taloissa kukkii kannabis

Pohjois-Ruotsissa tyhjillään olleita halpoja taloja on alettu yhä useammin käyttämään kannabiksen kasvatukseen.

Örträskin asukkaat olivat iloisia huomatessaan nuorien ihmisten muuttavan paikkakunnalle. Asioiden sujuttua alkuun ihan mukavasti alkoi tuttu ja kertaalleen jo unohdettu tuoksu tunkea ikkunoista naapureiden nenään.

"Alkoi tuoksumaan oudolle. Tunnistin sen hajun nuoruudestani", kertoo yhden tyhjillään olleen talon naapuri Gun Rehnman.

Talon viisi huonetta paljastuivat kannabiksen kasvatukselle rakennetuiksi ja perheen isä oli selvästikin hankkinut puutarhuridiplomin. Muovit peittivät ikkunoita ja voimakkaat valot valaisivat sisätiloja.

Paikallispoliisi selittää talojen alhaisen hintatason ja syrjäisyyden houkuttaneen kasvattajia alueelle.

"Tällaisten talojen ostaminen on todella helppoa ja ehkä niiden kaukaisuus saa ihmiset luottamaan siihen, ettei kukaan tule häiritsemään", kertoo Uumajan poliisin edustaja Inga-Lena Jonasson.

Suuntaus on vahva, koska kuluneiden kahden vuoden aikana poliisi on löytänyt jo tusinan verran samanlaisia operaatioita.

Lähde: The Local 7.6.2012 ja 14.5.2012


Uruguay kansallistaa kannabiskaupan - Latinalaisen Amerikan malli?

Uruguayn hallitus on tehnyt aloitteen kannabiskaupan kansallistamiseksi hilllitäkseen laittomaan huumekauppaan liittyvää väkivallan lisääntymistä. Siitä tulisi maailman ensimmäinen valtio, joka alkaa myymään kannabista kansalaisilleen.

Uruguay Flag2Huumekauppa on kansainvälisen rikollisuuden hallinnassa, jota yritetään suitsia kansainvälisellä huumevalvonnalla eli kieltolailla. Nykyään vallitsee yhä laajempi yksimielisyys siitä, että rikoslakiin perustuva huumevalvonta eli "USA:n malli" aiheuttaa enemmän ongelmia kuin huumeet. Tämän mallin vaihtoehtona on ollut muun muassa "Englannin malli", jossa lääkäreillä oli oikeus määrätä kovia huumeita niistä riippuvaisille, "Hollannin malli", jossa mietojen huumeiden eli kannabistuotteiden kauppa erotettiin muusta laittomasta huumekaupasta kannabiskahvilapolitiikalla sekä "Portugalin malli", jossa kaikkien huumeiden käyttö dekriminalisoitiin ja riippuvaisille tarjotaan hoitoa rangaistusten sijaan.

Yksikään näistä malleista ei ole ratkaissut laittoman huumekaupan perusongelmaa eli huumekaupasta saatavien voittojen joutumista järjestäytyneen rikollisuuden tileille. Nyt Uruguayssa on esitetty "Uruguayn mallia" eli huumekaupan kansallistamista. Ensimmäiseksi siellä aiotaan kansallistaa kannabiskauppa.

"Me haluamme käydä kahden asian kimppuun samalla kertaa: toinen on huumeiden käyttö ja toinen on huumeiden salakuljetus", kertoi puolustusministeri Eleuterio Fernández Huidobro.

"Uskomme siihen, että tiettyjen aineiden kieltolaki luo enemmän ongelmia kuin tuo aine itsessään. Murhien lukumäärä on kasvussa huumejengien selvittäessä välejään ja tämä on selvä merkki sellaisten ilmiöiden noususta, joita maassamme ei aikaisemmin ole ollut."

Suunnitelmien mukaan hallitus alkaa kasvattamaan kannabista ja myy sitä sitten rekisteröidyille käyttäjille. Kunhan järjestelmä on alkanut toimimaan, hallitus aikoo rahastaa sillä ja sallia yksityisten yritysten kasvattaa kannabista.

Kannabiksen käyttö ja hallussapito omaa käyttöä varten ei tällä hetkellä ole laitonta Uruguayssa, mutta kasvatus ja myyminen ovat. Uusi laki veisi diilereiltä bisneksen tekemällä kannabiksen ostamisesta helpompaa, turvallisempaa ja jopa halvempaa kuin nykyisin.

Vasemmistolainen presidentti José Mujica on lähettänyt lain Uruguayn kongressille, jonka odotetaan hyväksyvän sen. Tämä laki on osa laajempaa toimenpidepakettia lain ja turvallisuuden takaamiseksi.

Jopa opposition edustajat kannattavat lakialoitetta. Keskusta-oikeistolaisen kansallispuolueen edustaja Luis Lacalle Pau kirjoitti, että "En usko, että kannabiksen kytkeminen rahaan on ollut hyvä asia".

Uruguay 143924699 620x350Lakialoite perustuu porttiteorian hylkäämiselle. Fernández Huidobro korosti sitä, että hallitus toivoo lainmuutoksen jopa vähentävän kovien huumeiden käyttöä.

Uruguayn aloite on viimeisin esimerkki Latinalaisen Amerikan valtioiden kapinasta USA:n 1970-luvulla julistamaa huumesotaa vastaan. Monet Latinalaisen Amerikan valtiot ovat ilmaisseet erimielisyytensä USA:n syyttäessä niitä kokan tuottamisesta, vaikka köyhät maanviljelijät ainoastaan tyydyttävät Euroopan ja USA:n kuluttajien synnyttämää kysyntää.

"Nixonin virheellinen päätös julistaa sota, jonka huumeiden salakuljettajat ovat voittaneet, on aiheuttanut kaikki nämä onnettomuudet", selitti Fernández Huidobro.

Meksikon presidentti Felipe Calderon on esittänyt kuluneen vuoden aikana "markkinoihin perustuvia" vaihtoehtoja kieltolaille Kolumbian presidentin Juan Manuel Santosin kehottaessa kansainväliseen keskusteluun laillistamisesta.

Washingtonin harmiksi molemmat presidentit tulevat poliittisen jatkumon oikealta siiveltä ja he ovat olleet aiemmin huumesodan kannattajia.

Suunnitelman yksityiskohdat vielä harkinnassa

Uruguayn aloite sai laajaa julkisuutta kautta maailman jopa Suomen tiedotusvälineiden levittäessä sitä suhteellisen puolueettomaan sävyyn. Tosin lehdet toistivat kotisivuillaan absurdia tietoa, että "Hallituksen teettämän tutkimuksen mukaan 83 prosenttia uruguaylaisista on vuoden aikana käyttänyt marihuanaa."

Uruguayssa noin 15% kansalaisista on käyttänyt kannabista kuluneen vuoden aikana ja lisäksi noin 5% eli 150 000 on kannabiksen vakituista käyttäjää synnyttäen noin 75 miljoonan dollarin kannabismarkkinat.

Lakialoitteen käytännön yksityiskohdista on vielä epäselvyyttä. Alunperin hallitus aikoi pitää rekisteriä kannabiksen käyttäjistä. Mutta myöhemmässä haastattelussa puolustusministeri Fernández Huidobro perui tämän sanoen sen "kuulostavan liian autoritaariselta, mitä meidän pitää välttää".

Hänen mukaan uruguaylaiset maanviljelijät saavat lupia kannabiksen kasvattamiseksi, mutta tästä tulee myöhemmin yksityiskohtaisempaa tietoa.

"Annamme markkinavoimien päättää: parasta ja halvinta myyvä lopettaa huumeiden salakuljetuksen. Me valvomme tuotantoa maatiloilla niin, ettei salakauppaa pääse syntymään ja säätelemme myyntiä. Meidän pitää varmistaa se, ettemme vaikuta naapurimaihin eikä meitä tulla syyttämään kansainvälisen huumekaupan keskukseksi."

Lähde: NORML blog 20.6.2012, BBC 21.6.2012, Independent 22.6.2012 ja Wall Street Journal 21.6.2012


maanantai 18. kesäkuuta 2012

Huumekauppa pelastaa länsimaiset pankit talouskriisiltä

Tuoreen tutkimuksen mukaan kokaiinikaupan raunioittaessa Keski-Amerikan yhteiskuntia sen käyttäjät länsimaissa auttavat länsimaiden talouksia rikastumaan huumekaupan tuottamilla voitoilla.

Tutkimus osoittaa, kuinka huumeiden tuotannon ja kaupan tuottamat suuret voitot päätyvät rikkaiden kuluttajamaiden eli Euroopan ja USA:n pankkeihin eivätkä huumesodan repimiin tuottajamaihin, kuten Kolumbiaan ja Meksikoon. Tutkijoiden mukaan länsimaiden rahoitustarkastajat ovat haluttomia tutkimaan länsimaisia pankkeja näiden pestessä suunnattomia määriä huumekaupasta peräisin olevaa rahaa.

 

45625 204522 11Tähän mennessä kattavin huumetaloutta käsittelevä tutkimus osoittaa, että vain 2,6% kokaiinikaupan arvosta jää Kolumbiaan ja huikeat 94,7% päätyy rikollisjoukkioille, jotka pesettävät ne kehittyneiden kuluttajamaiden pankeissa.

 

"Tämä tarina siitä, kuka tekee rahaa kolumbialaisesta kokaiinista, on vertauskuva siitä suhteettomasta taakasta, joka on asetettu tuottajamaiden, kuten Kolumbian harteille huumeiden kieltolain seurauksena", selittää taloustieteen tohtori Alejandro Gaviria, toinen tutkimuksen tekijöistä.

 

"Kolumbian yhteiskunta ei ole hyötynyt lainkaan taloudellisesti huumekaupasta, mutta kuluttajamaiden rikolliset levitysverkostot tekevät kaupalla suunnattomia voittoja. Nämä voitot kierrätetään pankeissa, joihin ei kohdisteta lainkaan sellaisia valvontatoimenpiteitä, joiden kohteena Kolumbian oma pankkijärjestelmä on."

 

Taloustieteen professori Daniel Mejía lisää: "Kuluttajamaiden viranomaisten pyörittämä järjestelmä perustuu tämän ketjun pienimmän tekijän, heikoimman lenkin perässä juoksemiseen, eikä koskaan ison liiketoiminnan tai rahoitusjärjestelmän paljastamiseen."

 

Bogotassa sijaitsevan Andien yliopiston taloustieteilijöiden tutkimus on osa Kolumbian hallituksen aloitetta muuttaa kansainvälinen huumepolitiikka keskittymällä Euroopan ja USA:n isojen pankkien rahanpesuun sekä huumeiden käytön yhteiskunnalliseen ehkäisemiseen ja joidenkin tai kaikkien huumeiden dekriminalisoimiseen.

 

200000Taloustieteilijät tutkivat Kolumbiaa hävittäneen huumesodan kaikkia taloudellisia, yhteiskunnallisia ja poliittisia puolia. Konflikti on nyt muuttanut Meksikoon kuolettavine seurauksineen ja sen pelätään leviävän Keski-Amerikkaan. Mutta järisyttävin päätelmä liittyy "kokaiinin tuotannon mikrotalouteen" Kolumbiassa.

 

Gaviria ja Mejía arvioivat, että alimman katukauppa-arvon mukaan (100 dollaria grammalta) Kolumbiassa tuotettu kokaiini tuotti tutkimusvuonna 2008 300 miljardia dollaria. Ainoastaan 7,8 miljardia dollaria tästä päätyi Kolumbiaan.

 

"Tämä on mitätön osuus Kolumbian bruttokansantuotteesta, mikä vaikuttaa vahingollisesti Kolumbian yhteiskunnalliseen ja poliittiseen elämään, mutta auta lainkaan taloutta. Kolumbialainen kokaiinitalous tuottaa hyötyä Kolumbian ulkopuolella", Daniel Mejía kommentoi.

 

"Toisin sanoen kieltolaki on se mekanismi, joka siirtää huumeongelman kustannukset kuluttajamaista tuottajamaihin."

 

"Jos Kolumbian kaltaiset maat hyötyisivät taloudellisesti huumekaupasta, olisi tässä jotakin järkeä. Sen sijaan olemme maksaneet korkeimman mahdollisen hinnan jonkun toisen voitoista ja nyt sitä maksaa Meksiko", lisää Gaviria.

 

"Yritän selittää amerikkalaisille sen tällä tavalla: kuvitelkaa kokaiinin kulutuksen loppuvan USA:ssa ja siirtyvän Kanadaan. Olisivatko amerikkalaiset onnellisia todistaessaan Seattlen murhalukujen nousevan taivaisiin kokaiinikaupan estämisen takia ja nähdessään rahojen päätyvän Kanadaan? Tällä tavalla he voivat alkaa ymmärtää Kolumbian ja Meksikon kärsimiä tappioita."

 

Rahan pesemisen mekanismit nousivat julkisuuteen viime vuonna Wachovia-pankin sovittua oikeudessa USA:n liittovaltion virkamiesten kanssa ja myönnettyä siirtäneensä 110 miljoonaa dollaria huumerahaa Yhdysvaltoihin, mutta epäonnistuneensa valvomaan huikeaa 376 miljardin dollarin rahavirtaa Meksikon pienistä rahanvaihtoyrityksistä neljän vuoden aikana.

 

Kukaan ei joutunut vankilaan ja pankki on nyt kuivilla Wells Fargon otettua se haltuunsa.

 

"Isojen rahojen perään ei mielellään huudella. Viranomaiset eivät kohdista toimintaansa tämän ketjun siihen päähän, missä isot rahat liikkuvat. Euroopassa ja Yhdysvalloissa tämä raha sijoitetaan edelleen - sen päätyessä kuluttajamaahan sulautuu se rahajärjestelmään kaikissa kaupungeissa ja valtioissa. He jahtaavat mieluummin pikkukauppaa, pieniä ihmisiä ja kokan viljelyä Kolumbiassa, vaikka tämä talous on merkityksetöntä", selittää Mejía.

 

"Kolumbian pankit joutuvat harjoittamaan tiukkaa valvontaa maahan palaavien voittojen pesemisen ehkäisemiseksi. 2000 dollarin tallettamiseen vaaditaan valtavasti paperisotaa - jota amerikkalaiset valvovat suurimmaksi osaksi."

 

"Kolumbiassa pankit joutuvat vastaamaan tiedusteluihin, joita ei koskaan aseteta amerikkalaisille pankeille, koska se olisi vastoin heidän pankkisalaisuuslakejaan. USA:ssa on hyvin vahvat pankkisalaisuuslait, mutta Kolumbiassa ei, vaikka pestyn rahan suhde on päinvastainen. Eikö tällainen on tekopyhyyttä?" kysyy Gaviria.

 

"Tämä on juuri se sama malli, jolla he toimivat omassa maassaan. Sielläkin jahdataan alempia yhteiskuntaluokkia, ketjun heikointa lenkkiä, tavallisia ihmisiä pelkästään toimenpidetilastojen takia. Jälleen kerran huumesodan kustannukset laitetaan köyhimpien eikä kaupasta hyötyvien rahoitusjärjestelmän ja liiketoiminnan maksettavaksi", kertoo Mejía.

 

Moneylaundering2Britannian noustua maailman suurimman kokaiinin kuluttajan asemaan väkimäärään suhteutettuna USA:n ja Espanjan ohi, Wachovia-tutkimus osoitti, että Lontoon rahoituskeskus pesee paljon huumerahaa, missä hälytyksen tehnyt Martin Woods oli töissä Wachovia-pankin rahanpesun vastaisessa toimistossa. Hänet erotettiin hälytyksen takia.

 

"Tiedämme, että USA:n ja Britannian viranomaiset tietävät paljon enemmän kuin mitä he kertovat julkisesti. Virkamiehillä on tietoja tietyistä huumekaupan rahoja siirtelevistä ihmisistä mutta USA:n huumepoliisi, DEA, puuttuu vain murto-osaan tietämistään tapauksista," Gaviria kertoo.

 

"Isojen pankkien kimppuun käyminen on iso tabu. Tässä taloudellisessa tilanteessa se olisi poliittinen itsemurha, koska kierrätetyn rahan määrä on niin valtava", jatkaa Mejía.


Lähde: Guardian 2.6.2012


Lue myös: HSBC-pankki pesee huumerahaa


lauantai 16. kesäkuuta 2012

Ruotsi: huumehaukat vievät ihmisarvosi

Huumesodan eliitti, World Federation Against Drugs -järjestö (WFAD), kokoontui 21.5.2012 Tukholmassa. Edustettuja valtioita oli mukana enää viisi: USA, Venäjä, Italia, Britannia ja Ruotsi. Lisäksi paikalla oli huumesotaa kannattavia huumealan ammattilaisia useista eri maista.

Robert12Robert DuPont on ollut tämän eliitin puhemiehiä Richard Nixonin ajoista saakka ja hänen jos kenen pitäisi muistaa se, että Nixon julisti 17.7.1971 kirjaimellisesti sodan huumeita vastaan. DuPontin pitäisi muistaa myös se, että huumesota julistettiin ensisijaisesti USA:n mustaa väestönosaa ja Vietnamin sotaa vastustanutta kansanliikettä vastaan. Lasten suojelun tai kansanterveyden edistämisen kanssa asialla ei ollut mitään tekemistä, Nixonhan mm. pommitti Vietnamin lapsia.

Huumesota on osoittautunut maailmanlaajuiseksi katastrofiksi, jonka kritisoijien joukkoon on liittynyt yhä merkittävämpiä henkilöitä valtioiden johtajia myöten Maailmanlaajuisen huumepoliittisen komission julkaistua raporttinsa vuosi sitten. Huumesodan kannattajien joukko on supistumassa sen ydinjoukoksi, joka kokousti Tukholmassa huumesodan kummitädin Ruotsin kuningatar Silvian tarjoaman sädekehän loisteessa.

Ihmisoikeuksien rappio on yksi suurimmista huumesodan aiheuttamista vahingoista ihmiskunnalle. Huumesotaa ei pysty puolustamaan YK:n ihmisoikeussopimuksilla ja siksi huumesodan kannattajat turvautuvat lapsen oikeuksien julistukseen aivan kuin nämä olisivat ristiriidassa.

WFAD:n kokouksen alustuspuheen aiheeksi DuPont oli ottanutkin tämän kriittisen kysymyksen ja hän pohjusti esitelmäänsä seuraavasti:

"Ihmisoikeuksien suojeleminen on syy, miksi olemme mukana huumeiden käytön ehkäisyssä ja hoidossa. Me teemme tätä suojelemalla ihmisiä laittomilta huumeilta."

Huumesodan pääongelma on sen tuottama keinotekoinen jako laillisiin päihteisiin ja laittomiin huumeisiin. Tämä jaottelu perustuu tiettyjen ryhmien ajamiin etuihin eikä farmakologiaan tai muihin tieteellisiin faktoihin. Se on aiheuttanut huumevalistuksen epäuskottavuuden ja sitä kautta tarpeettomia lääke- ja päihdekuolemia sekä vienyt huumeiden käyttäjiltä heille kuuluvan ihmisarvon.

Jokaisella ihmisellä on jakamaton ihmisarvo, joka ei kutistu eikä häviä minkään ulkoisen eikä henkisen ominaisuuden perusteella. Jokaisella ihmisellä on oikeus elämään ja ihmisarvoiseen kohteluun, mitä ei voida peruuttaa edellä mainittuun keinotekoiseen huume - päihde jaotteluun vetoamalla.

Tämän hyvin yksinkertaisen perusasian kumoamiseen DuPontilta kuluu kahdeksan sivua. Hän yrittää tehdä huumeiden käyttäjien ihmisarvosta suhteellisen luomalla mielikuvia huumeiden käyttäjistä ja siinä sivussa huumesodan vastustajista.

DuPontin käyttämä retoriikka on vanha keino kumota vastustajan argumentti jakamalla se niin pieniin osiin, että lopulta kilpikonnakin juoksee jänistä nopeammin, kuten klassisessa vertauksessa asia esitetään.

DuPont jakaa ihmisoikeusargumentoinnin osasiinsa kuten esimerkiksi saako huumeiden käyttäjän tappaa eli mikä on kuolemanrangaistuksen ja ihmisoikeuksien suhde. DuPont ei pysty perustelemaan näkemystään puhumalla asiasta suoraan, vaan hakemalla vertausta ihmisten salakuljetukseen aivan kuin esimerkiksi kannabiksen käyttö liittyisi siihen.

DuPontin argumentti tässä kohdassa kuuluu: "Voisiko kukaan esittää, että meidän pitää hylätä ihmisten salakuljetusta vastaan käytetyt menetelmät sen takia, että joku YK:n jäsenvaltioista soveltaa kuolemanrangaistusta tähän rikokseen? Ei tietenkään. Miksi asian pitäisi olla erilainen huumepolitiikassa?"

Eli kiertolauseella DuPont sallii kuolemanrangaistuksen käytön, vaikka esimerkiksi hänen kotimaassaan USA:ssa tulee toistuvasti esille tapauksia, joissa jälkeenpäin on voitu todeta teloitetun olleen syytön. Kuolemanrangaistus on tuomittavaa kaikissa yhteyksissä. Sitä ei pidä sallia minkään rikoksen rangaistuksena.

Sitten hän tavoittaa esitelmänsä kliimaksin:

"Tämä ihmisoikeusagendan hävytön kaappaaminen laittomien huumeiden käyttäjien "oikeuksien" suojelemiseksi on yksi aikamme suuria vääryyksiä. Se on lisäksi loukkaus todellisten ihmisoikeusloukkausten uhreja kohtaan."

Tämän teesinsä hän perustelee vertaamalla huumeiden käyttöä seksuaalirikollisuuteen! DuPont ei pysty puolustamaan tätäkään väitettään puhumalla suoraan huumeista tai vertaamalla niitä ja niiden asemaa laillisiin päihteisiin.

Hän on fundamentalisti, joille sana "huume" on ongelmaton termi, vaikka sillä rajatut aineet ovat samassa nipussa historiallisten sattumusten seurauksena. Päihteet ovat mielivaltaisesti historian saatossa hyväksytty kategoria, vaikka nekin sananmukaisesti päihdyttävät käyttäjänsä kuten huumeet.

Päihteiden nauttiminen esimerkiksi WFAD:n kokousten kahvitauoilla tai cocktail-tilaisuuksissa ei vähennä huumesotureiden ihmisarvoa, mutta sen sijaan kannabiksen nauttiminen vie "laillistajien" eli huumeiden käyttäjien ihmisarvon.

Bejerotin totalitaristinen haamu

Mutta huumesotureiden toimintaa ei pidä arvostella pelkästä sanakikkailusta, koska pohjimmiltaan tässä ei ole kyse termeistä eikä aineista vaan arvoista. Puheessaan DuPont kertaa huumesodan eugenistisiä perusteita, koska rotupuhtauden säilyttämisestä tässä on pohjimmiltaan kyse: elivoimaisen rodun säilyttäminen puhtaana huumeista ja varsinkin niitä levittävistä erirotuisista.

Hän jatkaa:

"Sen sijaan, että huumeiden käyttö olisi ihmisoikeus, on se nykyaikaista kemiallista orjuutta - orjuutta, joka alkaa aivan liian usein lapsuudessa, orjuutta, joka usein kestää koko loppuiän."

DuPont marssittaa tässä esiin ruotsalaisten huumehaukkojen lahjan huumesodalle, Nils Bejerotin haamun. Käyttäjän kuvaileminen tahtonsa ja siten itsemääräämisoikeutensa menettäneenä orjana on bejerotilainen käsite, jolla on oikeutettu huumeiden käyttäjän ihmisoikeuksien ja jopa hengen riistäminen.

Bejerotin käsitys huumeiden käyttäjästä orjana on sama, mihin Hitlerin holokausti ja Stalinin puhdistukset perustuivat. Myös he käyttivät lapsia hyväksi julkisen kuvansa rakentamisessa.

Tämän vuoden Bejerot-palkinnon WFAD myönsi skotlantilaiselle sosiologian professorille Neil McKeganeylle "siitä, että hän on johtanut työtämme paremman 21. vuosisadan huumepolitiikan puolesta". Näin merkittävä hahmo Nils Bejerot on kansainväliselle huumesodalle.

DuPont tunnustaa sen, että vaikka huumesoturit vetoavat ihmisoikeuksien sijaan lapsen oikeuksien julistuksen 33. pykälään, ei USA ole sitä ratifioinut. Hänen mielestään YK:n huumesopimukset voidaan kuitenkin laskea ihmisoikeussopimuksiksi.

Mexican Drug WarDuPontin koko esitys perustuu sille valheelle, että ainoastaan laillistajapiirit, jotka hän leimaa huumeiden käyttäjiksi, olisivat kumoamassa huumekieltolakia ihmisoikeuksia hyväksikäyttämällä.

DuPont sivuuttaa tarkoituksellisesti UNODC:n edellisen johtajan Antonio Costan laatiman selvityksen huumesodan ihmisoikeustilanteesta YK:n huumekomissiolle, CND:lle, vuonna 2010 ja YK:n ihmisoikeuskomissaarin Anand Groverin raportin huumesodan aiheuttamista ihmisoikeusrikoksista YK:n yleiskokoukselle samana vuonna.

Maailmanlaajuinen huumepoliittinen komissio ajaa samaa asiaa ja sen Latinalaisen Amerikan edustajat tietävät liiankin hyvin sen, miten ihmisoikeuksille on käynyt heidän maissaan USA:n huumesodan seurauksena.

Lapsen oikeudet eivät siis ole ristiriidassa ihmisoikeuksien kanssa, kuten DuPont haluaa väittää, eikä näitä käytä mikään rikollinen "laillistajaryhmä" itsekkäisiin tarkoituksiinsa. DuPontin retoriikan säilä huitoo vääriin suuntiin ja alkaa muistuttaa Don Quijoten miekkailua omia varjojaan vastaan.

Esitelmänsä lopussa hän tulee tunnustaneeksi huumesodan epäonnistumisen:

"Tämä spektaakkelin kaltainen epäonnistuminen, mikä näkyy monissa maissa lasten yleisenä huumeiden käyttönä, ei ole lasten epäonnistuminen vaan vanhempien epäonnistuminen opastaa heitä - maailman tärkeintä resurssia. Tässä vuoden 2012 foorumissa saamme oppia paljon nuorten ohjaamisen tärkeydestä. Meidän tulee johtaa tätä lapsien ohjaamista kodeissa ja vaikuttaa siihen politiikkaan, joka koskettaa heitä."

Maailman nuorten mielipiteitä huumepolitiikasta

Tämä DuPontin asenne on juuri sitä paternalismia, mikä on epäonnistunut tähänkin saakka. Vuoden 1961 YK:n huumausaineyleissopimus, Single Convention, on nykyisen huumepolitiikan perusta kaikissa maailman maissa. Sen aloittaman kieltopolitiikan perusteluna on maailman nuorison suojeleminen huumeilta ja niiden aiheuttamilta haitoilta.

Kanadan, Meksikon, Irlannin, Britannian ja Puolan järkevämpää huumepolitiikkaa kannattavat nuoriso- ja opiskelijajärjestöt kuvasivat omat osuutensa kokonaisuudesta "Worlds Youth about Drug Policy". Jokainen osa on kuvattu eri kameroilla ja erilaisilla formaateilla. Dokumentin tuottivat Youth Organisations for Drug Action (Yoda) ja Students for Sensible Drug Policy (SSDP):

Meksikolainen ryhmä Ninos Hasta La Madre eli lapset ovat saaneet tarpeekseen, julkaisi satiirin huumesodasta, jossa arvostellaan myös lasten käyttämistä mainonnassa ja vaalipropagandassa:


tiistai 12. kesäkuuta 2012

Mikko Ilmari Pekkola - Suomen virallinen kannabiksen kotikasvattaja

Internetissä on blogeja joka lähtöön. Nyt netistä on myös löydettävissä kannabiksen kotikasvattajan blogi. Tämä on siitä poikkeuksellinen blogi, että kasvattaja esiintyy sivulla omalla kasvokuvallaan ja koko nimellänsä. Mikko Pekkola kertoo saaneensa tarpeeksi Suomen valtion vainosta, jonka kohteeksi hän kokee joutuneensa. Tämän vuoksi hän haluaa nostaa kannabispolitiikan mielekkyyden esille piilottelematta henkilöllisyyttänsä.
Toimittaja: Hansi Harjunharja
3.6.2012, Verkkomedia.org

Mikko Ilmari Pekkola - Suomen virallinen kannabiksen kotikasvattaja

Ensimmäiseksi oli kysyttävä Pekkolalta, onko hänen todella tarkoitus jäädä kiinni, kun hän on tällaisen blogin perustanut. Pekkola vastaa, että "tarkoitus on laittaa kieltolaki koetukselle ja katsotaan, mitä se kestää".

Pekkola on tuomittu kahdesti huumausainerikoksesta. Viimeistä tuomiota ollaan viemässä hovioikeuteen. Tuomioistuin on määrännyt tähän mennessä Pekkolalle sakkoja kasvatuksistaan. Tuomioiden määrä ei ole näillä näkymin jäämässä kahteen, koska kolmas kasvatus on juuri esitutkinnassa. Lisäksi Pekkolan blogin sivulla on kuva uudesta pienestä hampuntaimesta, joka on poliisia varten sijoitettuna pieneen kahvalliseen ämpäriin.

Pekkola mainitsee myös virkavallan ja oikeuslaitoksen edustajien vaihtelevasta toiminnasta. "Voi käydä niin, että toinen poliisi kun tulee paikalle, niin toteaa, että "ai, sulla on tuolla hamppua, okei jatkakaa", kun taas toinen vie puoli asuntoa mennessään rikoksentekovälineinä". Tämän lisäksi oikeuslaitos antaa samasta määrästä kannabista hyvin erilaisia rangaistuksia.

Kasvatus lääkkeeksi

Pekkola käyttää kannabista lääkkeenä hoitaakseen itseänsä. Tulisiko Pekkolan sitten saada kannabista lääkkeeksi lääkärin määräyksellä? "Olisi sellainen mahdollisuus, että jos mä pääsisin neurologisiin tutkimuksiin, niin mä voisin saada diagnoosin, johon voitaisiin määrätä kannabista lääkkeeksi. Mutta julkisella puolella, kun mä pyrin neurologisiin tutkimuksiin, niin esteeksi tulee mun kannabiksenkäyttö. Eli minua ei suostuta tutkimaan kannabiksenkäytön takia, mikä katsotaan päihdeongelmaksi, kun taas voisin lääkkeeksi tähän mahdolliseen sairauteeni saada kannabista."

Jos Pekkolalla olisi mahdollisuus käyttää kannabista vakituisesti lääkkeenä, hän arvioisi tarvitsevansa vuorokaudessa 1-3 grammaa kannabiksen kukintoa. Tämän hän käyttäisi vaporisoiden eli höyrystämällä kukinnosta vaikuttavan ainesosan, mikä olisi keuhkoystävällisin tapa käyttää ainetta. Hallussaan olleiden määrien vähyyden vuoksi Pekkola on käyttänyt kannabista aikaisemmin pääasiassa polttamalla.

Pekkola kertoo ennen bloginsa perustamista kyseenalaistaneensa kannabiksen kieltolain mielekkyyttä sosiaalisessa kanssakäymisessään erilaisissa sosiaalisissa asemissa olevien ihmisten kanssa. Muutoin hän ei ole tätä ennen ollut osallisena kovinkaan vahvasti kannabiksen kieltolain kumoamista vaativassa aktivismissa, kuten järjestötoiminnassa.

Kuva ja kuvateksti Mikon blogilta: 

 Hamppu (Cannabis sativa) esiintyy usein laumoittain, mutta tämä pienokainen on jäänyt vaille lajitoveriensa seuraa. Käytän lääkkeenä jos ehtii kasvaa isoksi, mutta tähän suhtaudun niin skeptisesti, että istutin suoraan kantokahvalliseen kasvuastiaan ystäviemme työn helpottamiseksi. Tarkennan vielä, että majailee olohuoneen ikkunalla anopinkielen katveessa - ei tarvitse koko kämppää sotkea, jos joku etsii.

Ajokortti vietiin - ei liikennerikkomuksia

Jäädessään kiinni hampun kasvattamisesta Pekkola määrättiin puolen vuoden ajaksi virtsatestikokeisiin, joilla seurattiin, käyttikö Pekkola kannabista. Hän koki ahdistavana testitilanteessa näytteenannon suorittamisen seuraamisen ja tämän jälkeen pidetyt puolen tunnin mittaiset "moraalisaarnat".

Virtsatestien jälkeen Pekkolan olisi pitänyt itse maksaa verikokeista, joita hänelle tehtäisiin. Verikokeita oltaisiin tehty muutama tuon puolen vuoden aikana ja jokainen käynti olisi maksanut 80-90 euroa.

Pekkola koki, ettei hän enää pystynyt nöyrtymään ehdotettuihin toimenpiteisiin. "Minulla ei ollut tililläni yhtäkään liikennerikkomusta, mutta pidin sitten ennemmin arvokkuuteni kuin ajokorttini". Samassa yhteydessä Pekkolalta vietiin myös aseenkantolupa. "Minulla on metsästyskortti, mutta ei enää aseentantolupaa, koska jäin kiinni puutarhaharrastuksesta - tai lääkkeeni valmistamisesta."


Blogin osoite: 

Hansi Harjunharja @ 3.6.2012 21:56


maanantai 11. kesäkuuta 2012

Ranskan hallituksen asuntoministeri vaatii kannabiksen laillistamista

Cecile DuflotRanskan uuden presidentin hallitus sai kritiikkiä oppositiolta siitä, että asuntoministeri ja Ranskan vihreän puolueen puheenjohtaja Cecile Duflot vaatii kannabiksen laillistamista. 37-vuotias Duflot ehti aiheuttamaan jo aiemmin kohua saapumalla uuden hallituksen ensimmäiseen kokoukseen farkuissa.

Vaatimus on raivostuttanut oppositiopuolueet. Tällä voi myös olla vaikutusta tulevissa parlamenttivaaleissa. Hollanden johtama vasemmistosiipi on ottamassa voiton keskusta-oikeistosta Nicolas Sarkozyn ollessa sivussa politiikasta.

Hollande toivoo sosialistisen puolueensa voittavan enemmistön kansalliskokouksen 577:stä paikasta. Hollanden puolueen voitto takaisi sen, että hän voisi aloittaa poliittisen ohjelmansa toteuttamisen. Mielipidemittausten mukaan sosialistit tarvitsevat sellaisia epämiellyttäviä liittolaisia kuten vihreät, joille on ennustettu yli 30 paikkaa. Kommunistien 15 paikkaa olisi toinen tuki Hollandelle.

Tämä voisi auttaa Duflota toteuttamaan suunnitelmansa laillistaa kannabis Hollannin tapaan. Duflotin suunnitelmat ovat herättäneet julkisen keskustelun Ranskassa, jossa nuoret käyttävät eniten kannabista Euroopassa.

Lähde: Massnewsmedia 10.6.2012


John Sinclair - John Lennon 40 v

"Olen 21. vuosisadan ihminen", julistaa 70-vuotias John Sinclair, runoilija, poliittinen aktivisti ja legendaarisen detroitilaisen protopunkbändin MC5:n manageri. Hänen nimi liittyy hyvin likeisesti vapaan rakkauden, Vietnamin sodan vastaisten mielenosoitusten, Woodstockin ja underground-lehdistön aikakauteen, mutta hän ei ole niin kuuluisa kuin saman aikakauden Abbie Hoffman, Timothy Leary, Allen Ginsberg ja Ken Kesey.

1224316501735 1Sinclair ei ole lainkaan heitä merkityksettömämpi. Hän oli keskeinen tekijä 1960-luvun Detroitin vastakulttuurissa, joka perusti militantin valkoisten panttereiden puolueen ja teki detroitilaisesta MC5-yhtyeestä yhden rockin vallankumouksellisimmista yhtyeistä. Lyhenne MC tarkoittaa Detroitin lempinimeä Motor City; kaupunki oli kukoistusaikanaan USA:n autoteollisuuden keskus.

Kun hänet tuomittiin kymmenen vuoden vankeusrangaistukseen kahden jointin antamisesta valeasuiselle poliisille, joukko aikakauden huippumuusikoita, kuten John Lennon, Yoko Ono ja Stevie Wonder aloitti kampanjan hänen vapauttamisekseen. Tällaista tukea ei saa taakseen pelkästään kasvattamalla pitkää tukkaa. Sinclairin tapaus oli esimerkki siitä, miten Richard Nixon julisti huumesodan käydäkseen huumesyytösten varjolla poliittisen opposition johtajien kimppuun.

Nykyään Sinclair on mukana internetvallankumouksessa. Hänellä on Radio Free Amsterdam nettiradio, jossa hän soittaa jazzia, bluesia, gospelia, reggaeta ja rockia. Hän on julkaissut useita levyjä, joissa hän esittää runojaan jazzin ja psykedeelisten rytmien säestämänä. Hänen uusin levynsä yhteistyössä legendaarisen tuottajan Youthin kanssa ilmestyy kesäkuussa nimellä Beatnik Youth.

Sinclair syntyi Flintin kaupungissa Michiganissa vuonna 1942, muutti Detroitiin vuonna 1964 ja sai kimmokkeen moottorikaupungin jazz- ja blueskuvioista. Tällä hetkellä Sinclair elää Amsterdamissa kuluttaen aikansa sen sekä Detroitin ja New Orleansin välillä esittäen runojaan kaikille halukkaille yleisöille.

"Elän kannabiskahviloissa. Olen talon runoilija 420 Cafessa, minne menen joka päivä kannettavani kanssa, teen töitäni, vastailen postiin ja sihauttelen jointteja. Tää on mun elämäntapa."

Nyt hän on lähdössä toisen legendan Mr Nicen eli Howard Marksin kanssa puhekiertueelle Breathin' Air. Sinclair ja Marks tapasivat toisensa livenä vasta muutama kuukausi sitten, mutta tällainen yhteiskiertue on ollut ilmassa jo pitempään.

"Pidän Howardista, hän on niin nasta tyyppi ja olemme samaa mieltä lähes kaikista asioista, olemme molemmat linnan kundeja, hän pitää hasiksesta ja minä ruohosta."

"Hän kutsui minut esitykseensä ja ajattelin, että, wau, nuoret tykkää tästä vanhan skraban kertoillessa doupin salakuljettajan ja vankilakundin tarinoitaan. Vastasin hänelle, että kyllä, kyllä kiinnostaa ja seuraavaksi hän pyytääkin minua mukaan lavalle."

Myöskään Sinclairilta eivät jutut lopu kesken uraltaan underground-lehdistössä, konserttien järjestäjänä ja MC5:n managerina

"Detroitissa olimme edistyksen etulinjassa, me aloitimme sen ja muut ihmiset seurasivat perässä. Vastustimme status quota kaikin tavoin."

Sinclairia pidettiin niin isona uhkana status quolle, että hänet laitettiin kymmeneksi vuodeksi lukkojen taakse kahden marihuanasavukkeen antamisesta peiteoperaatiossa olleelle poliisille.

"He todella olivat perässäni!" Sinclair naurahtaa nyt.

John Sinclair FreeTuomiota seurannut kahden ja puolen vuoden kampanja hänen vapauttamisekseen käynnisti Michiganin huumelakien perustuslaillisuuden tutkinnan ja vain kolme päivää Ann Arbourin tapahtuman jälkeen Michiganin korkein oikeus totesi huumelait perustuslain vastaisiksi ja Sinclair vapautettiin. Tapahtumasta sai alkunsa Ann Arbourissa vuosittain järjestettävä Hash Bash Rally ja kannabiksen käyttö dekriminalisoitiin kaupungissa.

Sinclairin ura mielenosoitusten mobilisoijana ovat jo ohi.

"En aio enää neuvoa ihmisille, mitä pitäisi tehdä mutta voin kertoa sen, että jos he eivät tee asioille mitään, tilanne vain huononee. Sen voin taata."

Breathin' Air ja A Freedom Rally Celebration in Memory of John Lennon

Sinclairin ja Marksin kiertue Breathin' Air Breathin' Air kiertää Irlannin, Skotlannin ja Englannin kaupungeissa 27.5. - 14.6. päätyen Lontoossa järjestettävään John Lennon -tapahtumaan.

14.6 Lontoossa juhlitaan John Sinclairin vapauttamiseksi 40 vuotta sitten joulukuussa 1971  Ann Arbourissa järjestettyä John Sinclair Freedom Rally -tapahtumaa, joka keräsi aikansa kirkkaimpia pop- ja rockartisteja John Lennon etunenässä. Hän oli säveltänyt John Sinclair nimisen biisin kampanjaa varten ja levytti sen albumilleen Some Time in New York City.

Lähde: Irish Times 22.5.2012

John Lennon: John Sinclair:

http://www.youtube.com/watch?v=fZJLInCgem8

John Sinclair & Beatnik Youth Orchestra - in the studio:


maanantai 4. kesäkuuta 2012

Connecticut 17. lääkekannabiksen hyväksynyt USA:n osavaltio

Connecticutin osavaltion senaatti hyväksyi 4.5. ja kuvernööri Dannel Malloy vahvisti 1.6. uuden lääkekannabislain HB 5389, joka tekee siitä 17. kannabiksen lääkekäytön laillistaneen USA:n osavaltion.

Connecticutin päätös syntyi Obaman hallinnon käydessä ennennäkemättömän laajalla rintamalla osavaltioiden hyväksymää lääkekannabispolitiikkaa vastaan puolisotilaallisten SWAT-joukkojen tekemillä ratsioilla, joita on vuoden 2009 jälkeen tehty jo 170 yhdeksässä eri osavaltiossa. Lisäksi osavaltioita painostetaan uhkailemalla oikeudenkäynneillä ja varallisuuden takavarikoilla.

Stephsherer"On hyvin rohkaisevaa, että osavaltioiden virkamiehet uskaltavat vastustaa liittovaltion häirintää ja jatkavat kansanterveyden kannalta tärkeiden lakien säätämistä. Toivomme muiden osavaltioiden seuraavan Connecticutin esimerkkiä lääkekannabislakien säätämisessä, etteivät potilaat jäisi vaille suojaa kriminaalivirkamiesten häirinnältä", selitti Americans for Safe Access -järjestön toiminnanjohtaja Steph Sherer.

Malloy kertoi lain oikeuttavan osavaltion kuluttajaviraston valvomaan lääkekannabiksen käyttöä siten, että ehkäistään muutamissa muissa osavaltioissa syntyneet ongelmat. Potilaat saavat kannabiksensa luvan saaneista apteekeista ja osavaltio myöntää luvat vähintään kolmelle, mutta enintään kymmenelle kannabiksen tuottajalle.

Aktivistien kiitellessä lain antamaa turvaa on siinä myös joukko ongelmia, kuten kielto kasvattaa itse tarvitsemansa lääkekannabis. New Jerseyssä ja Delawaressa laki nojaa täysin keskitettyyn lääkekannabiksen jakelujärjestelmään ja liittovaltion häirintä on pitkittänyt lakien täytäntöönpanemista ja estänyt potilaita saamasta lääkettään turvallisesti ja laillisesti.

Toinen kiistanalainen asia Connecticutin uudessa laissa on sen sisältämä lista niistä sairauksista, jotka mahdollistavat lääkekannabiksen saamisen. Esimerkiksi krooninen kipu ei ole mukana listalla, vaikka lääkekannabista laillisesti saavien potilaiden suuri enemmistö muissa osavaltioissa saa sitä nimenomaan kroonisiin kiputiloihin. Connecticutin laissa on kuitenkin kohta, joka sallii tämän listan täydentämisen.

Connecticutin lisäksi lääkekannabis on laillista Alaskassa, Arizonassa, Kaliforniassa, Coloradossa, Delawaressa, Hawaijilla, Mainessa, Michiganissa, Montanassa, Nevadassa, New Jerseyssa, Oregonissa, Rhode Islandilla, Vermontissa ja Washingtonissa sekä pääkaupungissa Washington D.C:ssä.

Lähde: Safe Access 1.6.2012, Huffington Post 1.6.2012 ja Washington Post 5.5.2012