YK:n huumeraportin mukaan kannabis oli vuonna 2010 maailman eniten kasvatettu, salakuljetettu ja käytetty laiton päihde.
Vuonna 2010 kannabiksen käyttö oli yleisintä Australiassa ja Uudessa-Seelannissa. Yhdysvallat ja Kanada pitivät toista sijaa ja heidän jälkeen tulivat Espanja, Ranska, Italia ja Tšekin tasavalta. Nigeria, Sambia ja Madagaskar jakoivat neljännen sijan.
YK:n raportti nostaa esille myös uusia kehityslinjoja: Euroopan kannabismarkkinoilla ollaan siirtymässä hasiksen käytöstä marihuanaan, joka on ollut suosittua Pohjois-Amerikassa; Afganistanissa kannabiksesta tuli unikkoa tärkeämpi rahakasvi ja hampun siemenien kauppa kasvoi huomattavasti vuosina 2008 - 2010 niin, että netissä on koko ajan myynnissä 100 - 200:aa eri lajiketta.
YK on myös havainnut, että kannabiksen THC-pitoisuus on nousussa kehittyvissä maissa. Vesiviljelyn leviämisen myötä kannabista voidaan viljellä ilman multaa ravintoliuosten avulla, jolloin siitä tulee usein vahvempaa, kuin perinteisillä viljelymenetelmillä.
Mutta kopioita kannattaa välttää. Uusia kemiallisesti manipuloituja aineita tehtaillaan ympäri maailmaa, eikä kannabis ole tässä poikkeus. Poltettavassa muodossa olevat synteettiset kannabinoidit ovat vallanneet markkinoita vuodesta 2008.
Lähde: Time 29.6.2012
USA:n presidentti Richard Nixon (vuosina 1969 - 1974) oli rasisti ja militaristi ja hän keksi käyttää kannabispolitiikkaa näiden molempien asioiden edistämisessä. Nixon julisti huumesodan 17.7.1971 ja hän värväsi kolme miestä ideansa levittämiseen: itävaltalaisen entisen natsin Kurt Waldheimin YK:n pääsihteeriksi, DuPont kemianteollisuussuvun edustajan Robert DuPontin johtamaan metadonin levitystä huumeriippuvaisille sekä Columbian yliopiston anestesiologian professorin Gabriel Nahasin tuottamaan kieltolain tarvitsemaa "tieteellistä todistusaineistoa", kuten mm. antamaan porttiteorialle tieteelliseltä vaikuttavaa tukea.
Robert DuPont toimi USA:n huumetutkimuslaitoksen (NIDA) johtajana vuosina 1973 - 1978, missä asemassa hän pystyi vaikuttamaan liittovaltion rahoittamaan kannabistutkimukseen. Vuonna 1974 Tulanen yliopiston psykiatri Robert Heath alkoi tekemään tutkimuksia, joissa todettiin kannabiksen aiheuttavan aivovaurioita. Nämä tulokset hän sai annostelemalla marihuanan savua kasvonaamareilla reesusapinoille niin kauan, että nämä saivat aivovaurioita hapen puutteesta eikä marihuanasta. Koetta arvosteltiin koe-eläinten pienellä määrällä (neljä apinaa), koeolosuhteiden vaikutuksella sekä tärkeimpänä sillä, että apinoiden aivojen normaaliolotilaa raportoitiin "vahingoittuneena".
Huumesota on korruptoinut tieteen: tieteellisellä näytöllä ei ole ollut mitään väliä jos väite on sopinut huumepolitiikkaan. Waldheim, Nahas, Bejerot ja DuPont ovat varoittavia esimerkkejä tieteellisen tiedon häikäilemättömästä käytöstä ihmisoikeuksien romuttamisessa. Nykyään heidän työtään jatkavat kansainvälisesti mm. DEA, WFAD, Eurad ja ECAD ja Suomessa IHRY, YAD ja muut ns. huumeiden vastaiset järjestöt sekä huumepoliisi.
Raportissa (A Quiet Revolution: Drug Decriminalisation Policies in Practice Across the Globe) tarkastellaan 20 maan tai Yhdysvaltojen osavaltion tilannetta sen jälkeen kun kaikkien huumeiden tai vain kannabiksen käyttö ja/tai hallussapito omaa käyttöä varten dekriminalisoitiin. Raportin nimi "Hiljainen vallankumous" tulee siitä, että näitä uudistuksia ei olla uutisoitu lainkaan niin näyttävästi kuin huumeiden vastaisia lausuntoja sekä huumesodan aiheuttamia haittoja ja katastrofeja.
Dekriminalisointimallit vaihtelevat lakiin tehdyistä muutoksista käytännön menettelytapojen muutoksiin ja poliisien toiminnan priorisointeihin.
Aineiston tilastoanalyysi osoitti, että alkoholin käytön aloittaminen johti myöhemmin tupakan, marihuanan ja edelleen muiden huumeiden käyttöön. Lisäksi alkoholia käyttävät opiskelijat käyttivät muita selvästi todennäköisemmin sekä laillisia että laittomia päihdyttäviä aineita.
Edellisellä viikolla oikeusministeri Ken Clarke tunnusti parlamentin komitean kuulemistilaisuudessa, että huumesota on hävitty.
Clarke perusteli huumesodan jatkamista sillä, että kriminalisointi ehkäisee nuorten huumeiden käyttöä - vaikka hän oli juuri kertonut sen epäonnistuneen. Clarken esille tuoma ristiriita on hyvä esimerkki byrokratiassa elävästä edistyksen harhasta: on opittu tietty toimintatapa, vaikka tulokset eivät olisikaan toivottuja eivätkä oikeuttaisi jatkamaan toimintaa.
"Laittomat huumeet ja niihin liittyvät rikollisverkostot heikentävät lainsäädännön valtaa. Se että heidän liiketoimintansa pystyy jatkumaan vailla laillista rankaisemista, levittää pelkoa ja heikentää laillisen esivallan uskottavuutta kaikilla tasoilla."
Vuonna 2008 UNODC toi julki raportissaan tärkeän havainnon, että kriminaalivalvontaan perustuvalla huumepolitiikalla on suuria "ei-aiottuja seurauksia". Huumeettoman utopian tavoittelu on luonut maailman suurimmat laittomien kulutustavaroiden markkinat, laittoman huumekaupan, se siirtää niiden tuotantoa ja salakuljetusta yhä uusille alueille (ilmapallovaikutus), se vie resursseja terveydenhoidosta rikosvalvontaan, siirtää kulutusta yhä uusiin kemikaaleihin (muuntohuumeet ja lääkeaineiden huumekäyttö) sekä leimaa ja syrjäyttää huumeita käyttävät ihmiset. Järjestelmän aikoinaan suunnitelleet ihmiset eivät pystyneet kuvittelemaan aiheuttavansa nykyisen kaltaista huumeongelmaa.
Muita huumesodan kielteisiä vaikutuksia ovat:
Sen jälkeen kannabiksen lehdestä on tullut symboli mm. nuorison kapinoinnille ja rauhanliikkeelle ja se esiintyy nykyään hyvin monenlaisissa yhteyksissä elokuvista graffiteihin. Joka vuosi arviolta 22 miljoonaa eurooppalaista käyttää tai kokeilee sitä. Näistä 9 miljoonaa on 15-34 -vuotiaita nuoria.
Tämä pandemia synnytti ns. haittoja vähentävän kansalaisliikkeen ja joissakin maissa on onnistuttu yksinkertaisilla ja halvoilla menetelmillä melkein kokonaan kitkemään viruksen leviäminen huumeiden pistoskäytön välityksellä. USA:n huumesodan omaksuneissa maissa, kuten Venäjällä, Kiinassa ja Thaimaassa miljoonat ihmiset saavat tartunnan aivan turhaan ja pandemia on yhä leviämisvaiheessa.
Kannabisklubit, "Cannabis Social Clubs", ovat osuuskuntia, joissa kannabiksen säännölliset käyttäjät kasvattavat sitä omaan käyttöönsä. Tavoitteena on taata kannabiksen saatavuus tukematta järjestäytynyttä rikollisuutta. Kannabista kasvatetaan puutarhoissa, parvekkeilla ja jopa jäsenien kaapeissa. Nämä voittoa tavoittelemattomat ryhmät ajavat "valvottua itsekasvatusta" ja toivovat pystyvänsä tuottamaan kannabista myös lääkinnällisiin tarkoituksiin.
Coloradon ja Washingtonin osavaltioissa äänestetään marraskuun vaaleissa kannabiksen laillistamisesta. Coloradossa peräti 61% äänestäjistä kannattaa laillistamista tuoreimman kyselyn mukaan. Kaliforniassa laillistaminen epäonnistui viime vuonna, mutta se sai 46%:n kannatuksen. Connecticutin kuvernööri allekirjoitti juuri lääkekannabislain tehden osavaltiosta 17. lääkekannabiksen laillistaneen osavaltion. Seitsemässätoista osavaltiossa sekä Washington DC:ssa on nyt lääkekannabisohjelma ja neljässätoista osavaltiossa on dekriminalisoitu pienten kannabismäärien hallussapito.
New Jerseyn lainsäätäjät dekriminalisoivat kannabiksen hallussapidon omaan käyttöön maanantaina 25.6 äänin 44 - 30. Tämä päätös odottaa vielä osavaltion senaatin hyväksyntää.
Mielipidemittausten mukaan 70% kalifornialaisista kannattaa huumeiden käytön rankaisemisen lieventämistä rikkomukseksi. Gasconin ja demokraattien senaattori Mark Lenon laatiman aloitteen mukaan laittomien huumeiden käytöstä olisi saanut enää sakot ja korkeintaan yhden vuoden vankeutta. Aloite ei kuitenkaan edennyt Kalifornian edustajainhuoneessa.
Teksasin demokraattinen puolue selittää kannanotossaan kantaansa: "Kannabiksen dekriminalisointi ei tarkoita sitä, että kehottaisimme ihmisiä käyttämään sitä, vaan tämä on kehotus käyttämään lainvalvonnan ja julkisen terveydenhoidon resursseja viisaammin. Kannabiksen kieltolaki antaa kannabiksen tuotannon ja jakelun valvonnan huumekartelleille ja katujengeille. Tällainen kieltolaki vähentää lain kunnioitusta ja vahvistaa suuren yleisön ja lainvalvonnan välisiä etnisiä ja sukupolvien välisiä kuiluja.
Obaman virkaanastumisesta saakka huumepolitiikan uudistamista ajavat aktivistit ovat vedonneet häneen, jotta hän aloittaisi vaalikampanjansa aikana lupailemansa uudistukset edes kunnioittamalla osavaltioiden hyväksymiä lääkekannabislakeja.
Viime vuonna Kolumbian korkein oikeus avasi lainmuutokselle mahdollisuuden määräämällä edellisen presidentti Alvaro Uriben kaudella vuonna 2009 säädetyt huumelait perustuslain vastaisiksi. Tämän lainsäädännöllisen tyhjiön täyttämiseksi presidentti Juan Manuel Santos sääti dekriminalisoinnin osaksi uutta kansalaisten turvallisuuden takaavaa lainsäädäntöä, jolla yritetään puuttua erilaisiin turvallisuutta heikentäviin ongelmiin lapsisalakuljetuksesta jalkapallohuliganismiin.
New York ei ole USA:n pääkaupunki, mutta se on yhteiskunnallisesti ja kulttuurisesti maailmanlaajuinen esikuva ja Yhdysvaltojen legendaarinen mallikaupunki, The Big Apple, missä unelmista tulee totta. New Yorkissa on myös Yhdistyneiden kansakuntien päämaja, mikä korostaa kaupungin kansainvälistä luonnetta.
"Kuvernööri Cuomon aloite on otettu hyvin vastaan uskonnollisten ja kansalaisjärjestöjen johtajien kasvavassa joukossa, joka vaatii nuorisollemme tulevaisuutta ilman vankilaa ja vaatii asuinyhteisöjen kehittämistä sekä sellaisia resursseja, joilla ohjataan nuorten mahdollisuuksien käyttämistä parempiin valintoihin", jatkaa Institute for Juvenile Justice Reform and Alternatives -instituutin edustaja Kyung Ji Kate Rhee.
"Meidän pitää yhtenäistää kannabiksen hallussapidon rankaiseminen tämän nykyisen käytännön lopettamiseksi, mikä turhaan pilaa tuhansien ihmisten elämän ja vie miljoonia dollareita rikosvalvonnan resursseja vakavan rikollisuuden tutkinnalta. Vuosittain tuhansia new yorkilaisia, joista suhteettoman moni on musta tai latinonuori, tuomitaan tarpeettomasti näistä pikkurikoksista, mikä vaikeuttaa tulevaisuudessa heidän työllistymistään ja lisää lainvalvonnan ja asuinyhteisöjen välisiä jännitteitä. Tämä laki takaa sen, että pieniä kannabismääriä hallussaan pitävät saavat ansaitsemansa rangaistuksen mutta niin, ettei heidän rikosrekisterinsä tahriinnu", selitti Jeffries.
Sunnuntaina 17.6. tuhannet ihmiset osoittivat mieltään NYPD:n pidätyksiä vastaan rauhallisessa kulkueessa pitkin Fifth Avenueta.
18.6. New Yorkin osavaltion senaatti ei kyennyt saavuttamaan yksimielisyyttä lainsäädännöstä, jolla oltaisiin lopetettu New Yorkin laittomat kannabispidätykset. Kaksi viikkoa aikaisemmin kuvernööri Cuomon julkistamaa lakiehdotusta pidettiin juuri oikeanlaatuisena ratkaisuna. Osavaltion senaatin republikaanit eivät kannattaneetkaan aloitetta, vaan puolue hajosi sisäisesti konservatiivijohtaja Mike Longin uhattua vetää tukensa kaikilta sitä kannattavilta.