lauantai 28. heinäkuuta 2012

YK: kannabis on maailman suosituin laiton päihde

YK:n huumeraportin mukaan kannabis oli vuonna 2010 maailman eniten kasvatettu, salakuljetettu ja käytetty laiton päihde.

CannabisworldMaailman aikuisväestöstä, eli yli 18-vuotiaista, 119 - 224 miljoonaa ilmoittaa käyttävänsä kannabista säännöllisesti. Mikään merkki ei viittaa sen suosion laskuun. Kannabista käytetään eri muodoissaan jokaisessa maailman maassa ja useimmissa sitä myös kasvatetaan itse. Sen käyttö on vakiintumassa Pohjois-Amerikassa ja Tyynenmeren alueella, ja sen käyttö lisääntyy paitsi Afrikassa myös Etelä- ja Keski-Aasiassa.

Vuonna 2010 kannabiksen käyttö oli yleisintä Australiassa ja Uudessa-Seelannissa. Yhdysvallat ja Kanada pitivät toista sijaa ja heidän jälkeen tulivat Espanja, Ranska, Italia ja Tšekin tasavalta. Nigeria, Sambia ja Madagaskar jakoivat neljännen sijan.

YK:n raportti nostaa esille myös uusia kehityslinjoja: Euroopan kannabismarkkinoilla ollaan siirtymässä hasiksen käytöstä marihuanaan, joka on ollut suosittua Pohjois-Amerikassa; Afganistanissa kannabiksesta tuli unikkoa tärkeämpi rahakasvi ja hampun siemenien kauppa kasvoi huomattavasti vuosina 2008 - 2010 niin, että netissä on koko ajan myynnissä 100 - 200:aa eri lajiketta.

YK on myös havainnut, että kannabiksen THC-pitoisuus on nousussa kehittyvissä maissa. Vesiviljelyn leviämisen myötä kannabista voidaan viljellä ilman multaa ravintoliuosten avulla, jolloin siitä tulee usein vahvempaa, kuin perinteisillä viljelymenetelmillä.

Mutta kopioita kannattaa välttää. Uusia kemiallisesti manipuloituja aineita tehtaillaan ympäri maailmaa, eikä kannabis ole tässä poikkeus. Poltettavassa muodossa olevat synteettiset kannabinoidit ovat vallanneet markkinoita vuodesta 2008.

Lähde: Time 29.6.2012


maanantai 23. heinäkuuta 2012

Gabriel Nahas, huumesodan Göbbels, in memoriam

Reefer Madness -kampanjassa 1930-luvulla korostettiin marihuanan erikoislaatuisuutta mielenterveysongelmien aiheuttajana ja tällä väitteellä saatiin USA:n kongressissa läpi Marihuana Tax Act, joka oli alku kannabiksen kansainväliselle kieltolaille. Tämän propagandan menetettyä uskottavuuttaan Harry Anslingerin propagandakoneisto keksi 1950-luvulla porttiteorian korostamaan kannabiksen käytön yhteyttä kovien aineiden käyttöön.

Img 2734781 620USA:n presidentti Richard Nixon (vuosina 1969 - 1974) oli rasisti ja militaristi ja hän keksi käyttää kannabispolitiikkaa näiden molempien asioiden edistämisessä. Nixon julisti huumesodan 17.7.1971 ja hän värväsi kolme miestä ideansa levittämiseen: itävaltalaisen entisen natsin Kurt Waldheimin YK:n pääsihteeriksi, DuPont kemianteollisuussuvun edustajan Robert DuPontin johtamaan metadonin levitystä huumeriippuvaisille sekä Columbian yliopiston anestesiologian professorin Gabriel Nahasin tuottamaan kieltolain tarvitsemaa "tieteellistä todistusaineistoa", kuten mm. antamaan porttiteorialle tieteelliseltä vaikuttavaa tukea.

Nixon oli vuonna 1972 määrännyt Pennsylvania kuvernöörin Raymond P. Shaferin kokoamaan sellaisen raportin, joka oikeuttaisi liittovaltion käymään kannabiksen käyttäjien kimppuun. Käytyään läpi valtavan todistusaineiston ja kuultuaan lukuisia asiantuntijoita hänen kokoama komitea päätyi täysin päinvastaiselle kannalle päätellessään marihuanan olevan haitattomampaa kuin alkoholi. Raportti oli otsikkoaan (Marihuana, a signal of misunderstanding) myöten täydellinen tyrmäys kannabiksen kieltolakipolitiikalle. Siinä mm. kiistettiin porttiteorian tieteellinen pätevyys ja Shafer kehotti Nixonia vähintään dekriminalisoimaan kannabiksen käytön.

Samana vuonna Gabriel Nahas julkaisi ensimmäisen kirjansa Marihuana: Deceptive Weed. USA:n lääkäriliiton lehdessä (The Journal of the American Medical Association, 4/30/1973, s. 631) kirja sai murskaavan arvostelun: "Vinoutunut tutkimusten valikoiminen ja tulkinta sekä tosiseikkojen sivuuttaminen leimaa jokaista kirjan lukua... Niin paljon kirjan sisällöstä on virheellistä, että lukijan pitää tuntea koko marihuanakirjallisuus voidakseen arvioida kaikkia kirjassa esitettyjä väitteitä."

Ristiriitaiset tutkimustiedot

Vuonna 1974 Nahas ilmoitti löytäneensä todisteita kannabiksen vaikutuksista ihmisen immuunijärjestelmään. "Löydöt ovat ensimmäinen suora todiste kannabiksen aiheuttamista soluvaurioista ihmisellä", hän julisti tiedotteessaan.

Kalifornian yliopiston tutkijat olivat samaan aikaan tutkimassa marihuanan polttamisen vaikutuksia ihmisen kromosomeihin, eivätkä he olleet havainneet mitään muutoksia kromosomeissa tai immuunijärjestelmässä. Silti Nahas väitti, että hänen löydöksensä asettavat hallituksen eli Shaferin raportin esittämät suositukset kyseenalaiseksi.

41hexo0ewhl. Sl500 Robert DuPont toimi USA:n huumetutkimuslaitoksen (NIDA) johtajana vuosina 1973 - 1978, missä asemassa hän pystyi vaikuttamaan liittovaltion rahoittamaan kannabistutkimukseen. Vuonna 1974 Tulanen yliopiston psykiatri Robert Heath alkoi tekemään tutkimuksia, joissa todettiin kannabiksen aiheuttavan aivovaurioita. Nämä tulokset hän sai annostelemalla marihuanan savua kasvonaamareilla reesusapinoille niin kauan, että nämä saivat aivovaurioita hapen puutteesta eikä marihuanasta. Koetta arvosteltiin koe-eläinten pienellä määrällä (neljä apinaa), koeolosuhteiden vaikutuksella sekä tärkeimpänä sillä, että apinoiden aivojen normaaliolotilaa raportoitiin "vahingoittuneena".

Vuonna 1976 julkaisemassa kirjassa Keep Off the Grass Nahas kirjoittaa porttiteoriasta: "Näyttää siltä, että marihuanan aiheuttamat aivomuutokset johtavat huumeiden etsimiskäyttäytymiseen, huumeiden käyttöön, mikä usein saa käyttäjät kokeilemaan muita mielihyvää aiheuttavia aineita. Marihuanan käytöstä siirtyminen kokaiinin ja heroiinin käyttöön on nyt hyvin dokumentoitu."

Hallitukset käyttävät edelleen porttiteoriaa perusteluna kieltolain jatkamiselle. Näistä väittelyistä sai alkunsa kannabiskeskustelua vuosikymmeniä rasittanut argumentti ristiriitaisista tutkimustiedoista: koska kannabiksen haitoista on ristiriitaista tietoa, ei sitä voida laillistaa.

Kirjassa hän myös väittää jokaisen pilvenpolttajan olevan pilven myyjä, mikä paljasti hänen taipumuksensa esittää hyvin vahvoja poliittisia ja yhteiskunnallisia tuomioita. Hänen poliittinen agenda oli tullut esille jo vuonna 1970, jolloin hän julkisesti arvosteli Vietnamin sodan vastustajia.

Nahas oli ruotsalaisten huumehaukkojen aseveli

Nahas itse oli toisen maailmansodan ranskalaisen vastarintaliikkeen veteraani, joka oli auttanut maahan pudonneita brittilentäjiä pakenemaan natsiarmeijaa. On suurta historian ironiaa, että 1970-luvulla toisen maailmansodan kaksi veteraania vastakkaisista juoksuhaudoista, Waldheim ja Nahas, päätyy kansainvälisen huumesodan airueiksi.

Nixon värväsi Kurt Waldheimin YK:n johtoon ja tämä värväsi Nahasin YK:n huumesopimuksien noudattamista valvovan INCB:n jäseneksi, mistä asemasta käsin hän pystyi käyttämään YK:n huumevalvontabyrokratian tutkimusmäärärahoja väitteidensä tukemiseen ja tuottamansa tutkimustiedon välittämiseen tälle byrokratialle.

Jopa Nahasin yliopisto teki pesäeron häneen puutteellisten tieteellisten ansioiden takia, mutta se ei hidastanut hänen ristiretkeään. Nahas sai Uppsalan yliopiston kunniatohtorin arvonimen vuonna 1988. Samana vuonna solmittiin YK:n kolmas kansainvälinen huumesopimus, ns. Wienin sopimus, jolla ns. Reaganin opista eli huumesodasta tuli kansainvälisen huumepolitiikan kulmakivi.

Reaganin hallintokausi 1980-luvulla olikin Nahasin uran huippuaikaa hänen esiintyessä asiantuntijana erilaisille komiteoille, ja ns. vanhempien yhdistykset levittivät hänen tutkimuksiaan huumevalistuksena ympäri maailman. Hurmoksellisessa huumeiden vastaisuudessaan nämä tahot antoivat mm. HI-viruksen levitä ympäri maailman. Huumesodassa ideologia voitti paitsi tutkitun tiedon niin myös inhimillisyyden: mitkään ihmisuhrit eivät ole liian suuria tämän ideologian alttarille.

Ruotsalainen huumesodan ideologi Nils Bejerot täydentää tätä huumesodan militaristista taustaa: Bejerot oli 50-luvulla stalinisti, josta tuli vallankumoushaaveiden lysähdyttyä 60-luvulla maolainen. Ruotsalainen huumesoturi Jonas Hartelius käyttää laatimassaan Nahasin muistokirjoituksessa termiä "aseveljeys" kuvatessaan Nahasin ja ruotsalaisen huumesodan ideologin Nils Bejerotin suhdetta.

Hartelius kirjoittaa: "Nahasin kirja Keep off the Grass (1976) oli hänen henkilökohtainen kertomuksensa kannabistutkimuksista. Se ilmestyi vuonna 1979 ruotsiksi otsikolla Hasch & Marijuana, jonka esipuheen oli kirjoittanut hänen läheisin ruotsalainen aseveljensä Nils Bejerot."

Tämä kuvaa tyhjentävästi huumesodan militaristista luonnetta: pinnallisista ideologisista eroista huolimatta jokainen näistä huumehaukoista oli militaristi henkeen ja vereen.

Jonas Harteliuksella itsellään ei ole minkäänlaista tieteellistä koulutusta taustanaan, mutta silti hänen "asiantuntijuuttaan" on Ruotsissa käytetty jopa syyttäjien tukena oikeudenkäynneissä, mikä on puolestaan herättänyt tutkijoiden kritiikkiä. Mm. huumeasiantuntija Björn Fries on arvioinut Harteliuksen Ruotsin oikeuslaitokselle tekemiä huumeiden vaarallisuusarviointeja "humpuukina".

Huumesota korruptoi tieteen ja ihmisoikeudet

Tieteellisen uskottavuuden puute ei estänyt Nahasia, Bejerotia ja DuPontia jatkamasta uraansa ja kannabiksen vastaisen liikkeen organisoimista. Nahasin ja Bejerotin tutkimukset levisivät kriminaalivalvonnan virkamiesten keskuudessa, joille tieteelliset kriteerit eivät merkinneet paljoa kunhan johtopäätökset tukivat militaristista ideologiaa.

New England Journal of Medicine luonnehti Gabriel Nahasin kirjoja "psykofarmakologiseksi mccarthyismiksi, minkä takia hänen täytyy käyttää puolitotuuksia, vihjailuja ja väitteitä, joita on mahdoton todentaa". Tieteelliset tutkimukset ovat kuitenkin olleet voimattomia hallituksen ja vanhempien yhdistyksien propagandakoneiston edessä. Tieteellisiä julkaisuja lukee vain kourallinen ihmisiä kun taas sensaatiolehtien lööpit tavoittavat miljoonia.

WaldheimHuumesota on korruptoinut tieteen: tieteellisellä näytöllä ei ole ollut mitään väliä jos väite on sopinut huumepolitiikkaan. Waldheim, Nahas, Bejerot ja DuPont ovat varoittavia esimerkkejä tieteellisen tiedon häikäilemättömästä käytöstä ihmisoikeuksien romuttamisessa. Nykyään heidän työtään jatkavat kansainvälisesti mm. DEA, WFAD, Eurad ja ECAD ja Suomessa IHRY, YAD ja muut ns. huumeiden vastaiset järjestöt sekä huumepoliisi.

Kansainväliset huumehaukat yrittävät peitellä huumesodan militaristisia juuria ja väittävät nykyään olevansa lapsen oikeuksien puolustajia. Huumesota on vienyt kaiken uskottavuuden raittiuden ideaalilta ja samalla on kadonnut ns. huumevalistuksen uskottavuus aiheuttaen lukemattoman määrän turhia nuorten ihmisten kuolemia ja vammautumisia turvallisiksi luulemiensa päihteiden, lääkkeiden ja dopingaineiden kokeilujen seurauksena. Huumesodissa kuolee nykyään vähintään yhtä paljon ihmisiä kuin oikeissa sodissa ilman, että YK:n turvallisuusneuvostoa olisi kutsuttu hätäkokoukseen. Nahasin osuus tämän sodan sotapropagandan luojana oikeuttaa kutsumaan häntä huumesodan Göbbelsiksi.

Nahasin siirtyminen Eleusiin kentille muiden huumesodan veteraanien rinnalle merkitsee uuden ajan alkamista huumepolitiikassa. Tämän maailmanlaajuisen katastrofin korjaamiseksi joukko maailman johtajia ja muita merkittäviä henkilöitä perusti kaksi vuotta sitten Global Commission on Drugs Policy -järjestön ja useissa maissa kansalaiset ovat lähteneet kaduille tuhansien joukkoina vaatimaan parempaa huumepolitiikkaa ja YK:n julistamien ihmisoikeuksien kunnioittamista.

Lähde: New York Times 7.7.2012 ja Celebstoner 8.7.2012


keskiviikko 18. heinäkuuta 2012

Oregon äänestää kannabiksen laillistamisesta

Oregontaxact

Oregonista tulee kolmas USA:n osavaltio, jossa äänestetään marraskuun presidentinvaalien yhteydessä myös kannabiksen laillistamisesta. Oregonin viranomaiset ilmoittivat 13.7., että lakialoite Oregon Cannabis Tax Act of 2012 (OCTA) on saanut taakseen riittävän määrän hyväksyttyjä allekirjoituksia tullakseen hyväksytyksi lakialoitteeksi marraskuun vaaleihin. Lakialoite saa vaaleissa nimen Measure 80.

Lakialoitteen tekijät saivat kerättyä 88 887 hyväksyttyä allekirjoitusta, yli 1000 enemmän kuin mitä tarvittiin aloitteen hyväksymiseen. Lakialoitteen mukaan kannabiksen ostamisen ikärajaksi tulee 21 vuotta ja kannabista myydään osavaltion luvan saaneissa myymälöissä. Kannabiksen myynnin tuottamista arviolta 140 miljoonan dollarin verotuloista 90% menee osavaltion kassaan yleisten menojen hoitamiseen, 7% erilaisten hoito-ohjelmien rahoittamiseen ja loput 3% käytetään hampputeollisuuden edistämiseen hamppuelintarvikkeiden, -kuidun ja -bioenergian tuottamiseksi.

Kesäkuussa tehdyn mielipidemittauksen mukaan Oregonin asukkaat ovat suhteellisen tasan jakautuneita laillistamisen suhteen: 43% kannattaa laillistamista, 46% kannattaa kieltolain jatkamista ja 11% ei ole vielä päättänyt kannastaan.

Lähde: NORML 13.7.2012


tiistai 17. heinäkuuta 2012

Dekriminalisointi ei lisää kannabiksen käyttöä

Huumesodan kannattajien yksi perusväitteistä on se, että liberalisointi lisää huumeiden käyttöä ja nuorten pitämiseksi erossa niistä tarvitaan jokin pelote. Brittiläisen Release-kansalaisjärjestön tekemän tutkimuksen perusteella näyttää siltä, ettei huumelakien lieventäminen ja huumepolitiikan inhimillistäminen lisää huumeiden käyttöä.

Release1Raportissa (A Quiet Revolution: Drug Decriminalisation Policies in Practice Across the Globe) tarkastellaan 20 maan tai Yhdysvaltojen osavaltion tilannetta sen jälkeen kun kaikkien huumeiden tai vain kannabiksen käyttö ja/tai hallussapito omaa käyttöä varten dekriminalisoitiin. Raportin nimi "Hiljainen vallankumous" tulee siitä, että näitä uudistuksia ei olla uutisoitu lainkaan niin näyttävästi kuin huumeiden vastaisia lausuntoja sekä huumesodan aiheuttamia haittoja ja katastrofeja.

Raportissa tuodaan esille dekriminalisoinnista tehtyjä tutkimuksia, joiden perusteella voidaan luotettavasti todeta, etteivät lakien muutokset ole aiheuttaneet huumeiden käytön lisääntymistä. Tämä johtaa väistämättä kysymykseen, että jos lakien täytäntöönpanolla ei ole vaikutusta huumeiden käytön tasoon, niin miksi sitten jatketaan rikoslakien soveltamista, mistä aiheutuu huomattavan paljon vahinkoa ihmisille?

Release aloitti kampanjansa huumelakien uudistamiseksi vuonna 2011 lähettämällä Britannian pääministeri David Cameronille kirjeen pyytäen nykyisen huumelainsäädännön tarkistamista ja huumeiden dekriminalisoimista. Aloite sai kannatusta lukuisilta julkisuuden henkilöiltä ja poliitikoilta. Mm. Sting, Richard Branson, paronitar Meacher ja kansanedustaja Caroline Lucas antoivat sille kannatuksensa.

Releasen kampanjaa jatketaan tämän raportin jälkeen vielä kahdella raportilla: tämän vuoden syksyllä julkaistaan raportti Britannian epäsuhtaisesta huumeiden hallussapidosta syyttämisestä ja rankaisemisesta ja vuonna 2013 julkaistaan kolmas raportti huumelakien aiheuttamista taloudellisista kustannuksista.

Dekriminalisointi on jo vanha keksintö

Huumelakien dekriminalisointivaatimus ei ole mikään uusi juttu. Joissakin maissa dekriminalisointi toteutettiin jo 1970-luvulla, eikä kaikissa maissa kriminalisoitu käyttöä ja siihen liittyvää hallussapitoa alun alkaenkaan.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana kriminalisoinnin epäonnistumisen paljastuminen on synnyttänyt dekriminalisoinnin uuden aallon ja vahvistanut suuntausta kohti historiallista paradigman vaihtamista huumesodasta laillistamiseen.

Sting2Dekriminalisointimallit vaihtelevat lakiin tehdyistä muutoksista käytännön menettelytapojen muutoksiin ja poliisien toiminnan priorisointeihin.

Tämä uusin aalto ei rajoitu enää yhdelle mantereelle, vaan niinkin erilaiset maat kuten Armenia, Belgia, Chile, Tsekin tasavalta, Eesti, Meksiko ja Portugali ovat dekriminalisoineet huumepolitiikkaansa kuluneiden kymmenen vuoden aikana. Dekriminalisoineiden maiden lukumäärä on 25 - 30 välillä riippuen käytetyistä määritelmistä.

Dekriminalisoinnin vaikutusten tarkastelu on tuottanut vasta joitakin yleisiä johtopäätöksiä, mutta erityisesti nähtävillä on se, että kaikki tuomiopäivän ennustukset ovat menneet pieleen.

Dekriminalisointi ei ole yleislääke kaikkiin huumeiden ongelmakäytön aiheuttamiin haittoihin. Valtioiden harjoittamalla huumepolitiikalla on ollut vain vähäinen vaikutus siihen, mitä huumeiden käyttö vaikuttaa yhteiskuntaan. On kuitenkin voitu todeta selvästi se, että kriminalisoinnin aiheuttamat haitat ylittävät dekriminalisoinnin haitat.

Keski- ja Etelä-Amerikka on tämän uudistusliikkeen keskus. Tällä pragmaattisella ja tieteelliseen näyttöön perustuvalla lähestymistavalla on merkittävä vaikutus miljoonien ihmisten elämään sen lopettaessa erityisesti nuorten ja haavoittuvaisten kansanryhmien kriminalisointi.

Huumesodan jatkuttua jo yli 50 vuotta kannattaa muistaa, että joissakin maissa on jo 40 vuoden ajalta kokemuksia huumeiden dekriminalisoinnista. Näillä valtioilla on yhtä paljon kerrottavana huumepolitiikasta kuin agressiivista huumesotaa käyvillä mailla. Nyt on tullut aika kuunnella heidän kokemuksiaan.

Lähde: Release


maanantai 16. heinäkuuta 2012

Alkoholi on porttihuume

Vuosikymmenien mittaan lukemattomia ihmisiä on syyllistetty kannabiksen käytöstä sillä väitteellä, että kannabis aiheuttaisi muiden huumausaineiden käyttöä, vaikka tälle väitteelle ei ole pystytty osoittamaan mitään tieteellistä näyttöä. Laajaan vuoden 2008 Monitoring the Future -tutkimusaineiston analyysiin perustuvassa tutkimuksessa todettiin, että alkoholin käytön aloittaminen johtaa muihin ainekokeiluihin. Eli alkoholi on se oikea porttihuume, eikä kannabis.

OlviAineiston tilastoanalyysi osoitti, että alkoholin käytön aloittaminen johti myöhemmin tupakan, marihuanan ja edelleen muiden huumeiden käyttöön. Lisäksi alkoholia käyttävät opiskelijat käyttivät muita selvästi todennäköisemmin sekä laillisia että laittomia päihdyttäviä aineita.

Tulokset osoittavat, että koulujen päihteiden käytön vastaisessa valistuksessa pääpainon pitäisi olla alkoholissa, koska muiden päihteiden käytön aloittamista voidaan viivyttää tai jopa estää ehkäisemällä alkoholin käytön aloittaminen. Viranomaisten tulisi nyt kohdistaa ponnistelunsa, politiikkansa ja rahansa järkevästi teini-ikäisten alkoholin käyttöä vastaan.

Suomessahan huumevirkamiehet ovat 1970-luvulta saakka edistäneet alkoholin käytön aloittamista ehkäistäkseen nuorison kannabiskokeiluja. Tämän kokeilun hintaa maksetaan nyt päihde- ja huumeongelmina huumeidenvastaisten yhdistyksien saadessa mm. valtion uhkapelirahaa ja päihdeyhtiöiden tukea kannabiksen käytön vastustukseen.

Lähde: Journal of School Health vol. 82, 8/2012


sunnuntai 15. heinäkuuta 2012

Britannia: huumeiden laillistaminen saa jo enemmistön kannatuksen

The Sun -sensaatiolehden teettämän mielipidemittauksen mukaan kuusi kymmenestä haastatellusta kannattaa kokeiluja, joissa huumeiden käyttäjät vapautettaisiin syytteistä, mutta heille tarjottaisiin sen sijaan hoitoa. Portugalissa jo toteutetun radikaalin suunnitelman mukaan diilerit ja salakuljettajat saisivat edelleen rangaistuksia.

1234567890123Edellisellä viikolla oikeusministeri Ken Clarke tunnusti parlamentin komitean kuulemistilaisuudessa, että huumesota on hävitty.

The Sun -lehden tutkimuksen mukaan 56% vastanneista haluaa, että kaikki mahdolliset vaihtoehdot mukaan lukien huumeiden laillistaminen tutkitaan.

78% on edelleen sitä mieltä, että vaarallisten huumeiden, kuten heroiinin ja crack-kokaiinin myynti ja hallussapito pysyisivät rikoksina. Kahdeksan vuotta sitten 89% oli tätä mieltä. Kovien huumeiden laillistamista kannattavien joukko on kaksinkertaistunut 5:stä 10 prosenttiin.

Suurin osa ajattelee nyt, että rikollisuus vähenee jos kannabis laillistettaisiin.

Punklegenda Johnny Rotten kannattaa laillistamista

BBC:n Question Time -ohjelmassa keskusteltiin 5.7. huumeista. Konservatiivien kansanedustajan Louise Menschin vastustettua laillistamista mukana ollut Sex Pistols -yhtyeen laulusolisti Johnny Rotten eli John Lydon kannatti kansalaisten oikeutta päihtyä halutessaan.

"En ymmärrä, miksi näiden pitää olla laittomia, jos niistä jaettaisiin luotettavaa tietoa. Tässä on selvä ongelma - kaksi ruokalusikallista pöytäsuolaa voi tappaa ihmisen. Aiotaanko pöytäsuola kieltää lailla? Annettakoon meille ihmisille oikeus päättää omasta kohtalostamme."

Lähde: The Sun 8.7.2012


Britannian oikeusministeri: huumesota on hävitty

Britannian oikeusministeri Ken Clarke tunnusti huumepolitiikkaa tutkivalle parlamentin komitealle, että huumesota on hävitty ja riippuvuuden vähentämisen eteen 30 vuotta työtä tehneet ovat pettyneet kuluneiden vuosien aikana saavutettuun kehitykseen. Samalla hän kuitenkin ilmoitti, että hallitus jatkaa huumesotaa, koska virkamiehet ovat oppineet toimimaan yhdessä paremmin kuin koskaan.

Smoking GunClarke perusteli huumesodan jatkamista sillä, että kriminalisointi ehkäisee nuorten huumeiden käyttöä - vaikka hän oli juuri kertonut sen epäonnistuneen. Clarken esille tuoma ristiriita on hyvä esimerkki byrokratiassa elävästä edistyksen harhasta: on opittu tietty toimintatapa, vaikka tulokset eivät olisikaan toivottuja eivätkä oikeuttaisi jatkamaan toimintaa.

Clarke on itse ollut mukana konservatiivihallitusten ministerinä 1980- ja 1990-luvuilla tuomassa amerikkalaista huumesotaa brittiläiseksi huumepolitiikaksi.

"Sanon rehellisesti, etten ole tavoittanut sitä suurta sisäistä ahaa-elämystä, kuinka me voisimme parantaa tuloksia. Olemme käyneet tätä sotaa 30 vuotta. Olemme yksiselitteisesti häviämässä sen. Emme ole edistyneet lainkaan."

"Samat ongelmat tulevat vastaan yhä uudestaan, mutta en aio vaipua epätoivoon. Kokeilemme kaikkia keinoja voittaaksemme yhden yhteiskuntamme pahimmista ongelmista ja suurimmasta rikollisuuden aiheuttajista."

"Eri ministeriöiden välinen yhteistyö on parantunut. Minä sain aikoinaan tehtäväkseni koordinoida hallituksen toimet huumeita vastaan saattamalla eri ministeriöiden tätä asiaa käsittelevät virastot yhteen."

"Se oli täysin ajan hukkaa. Minulla ei ollut tarpeeksi arvovaltaa hallituksessa saadakseni huomiota osakseni."

Mutta sitten Clarke toteaa: "Hallituksella ei ole minkäänlaisia aikomuksia muuttaa huumelakeja".

Byrokratian jatkaminen on siten tärkeämpää kuin kansalaisten hyvinvointi ja turvallisuus tai resurssien käyttäminen toimivampiin vaihtoehtoihin. Poliisi tietää itse, että "poliisineitsyyden" voi menettää vain kerran. Sen jälkeen on enää vankilan uhka, minkä neitsyyden voi menettää senkin vain kerran.

Oikeusministeri on kansainvälinen tupakkalobbari

Kenneth Clarken tapaus paljastaa myös huumesodan taustalla vaikuttavat peitellyt edut. Clarke on toiminut British American Tobacco -yhtiön johtokunnan varapuheenjohtajana.

Vaikka Clarke oli tunnettu tupakkalobbari, nimitettiin hänet vuonna 1988 terveysministeriksi ja myöhemmin opetusministeriksi Thatcherin hallituksen loppuaikana.

Hän toimi maailman toiseksi suurimman tupakkayhtiön British American Tobaccon (BAT) johdossa vuosina 1998 - 2007, minä aikana yhtiötä syytettiin kehitysmaiden painostamisesta hylkäämään varoitusmerkinnät tupakka-askeissa, tupakan salakuljetuksen edistämisestä, yhteistyöstä Pohjois-Korean kanssa tupakan tuottamisesta kansainväliseen salakuljetukseen sekä tupakan mainostamisesta lapsille.

Clarke on myös loistava esimerkki esivallan korruptoituneisuudesta länsimaissa. Isopalkkainen Clarke nyhti Britannian veronmaksajilta vielä 480 puntaa kuukaudessa siitä, että hän ilmoitti asuvansa muualla kuin Lontoossa.

Clarke on esimerkki laillisen esivallan korruptiosta ja samanlaiset esimerkit toistuvat Suomen poliitikkojen lahjusskandaaleissa, THL:n rokotussotkuissa tai huumepoliisien kaveeraamisessa järjestäytyneen rikollisuuden kanssa, eli hyvin pienillä summilla ollaan valmiita myymään kansalaisten luottamus.

Laillistaminen tarkoittaisi yhteiskunnan valvontaan ottamista, mutta kuinka kannabiksen valvonta voidaan antaa näin helposti lahjottavissa olevien poliitikkojen ja virkamiesten käsiin?

Lähde: BBC 3.7.2012 ja Clear 4.7.2012


torstai 12. heinäkuuta 2012

Neljä raporttia huumesodan turhuudesta

YK:n 66. yleiskokous keskusteli 26.6. kansainvälisenä huumeidenvastaisena päivänä aiheesta huumeet, rikollisuus ja kehitys. YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon julkaisi tilaisuutta varten lausuntonsa, jossa tiivistyy huumeettoman maailman tavoittelun luomat ongelmat:

Ban Ki Moon2"Laittomat huumeet ja niihin liittyvät rikollisverkostot heikentävät lainsäädännön valtaa. Se että heidän liiketoimintansa pystyy jatkumaan vailla laillista rankaisemista, levittää pelkoa ja heikentää laillisen esivallan uskottavuutta kaikilla tasoilla."

Ban Ki-moon kertoo suoraan, että huumeettoman maailman toteuttamiseen kulutetut miljardit dollarit ovat kuluneiden 51 vuoden aikana luoneet juuri ne olosuhteet, missä rikollisjärjestöt voivat toimia lain yläpuolella.

Julma kohtalo toi samana päivänä uutisiin esimerkin siitä, kehen tämä huumeettoman maailman projekti kohdistuu suurten rikollisten ja rahan pesijöiden selvitessä rankaisematta. Abu Dhabissa 21-vuotiaalle brittinuorelle langetettiin kuolemantuomio tämän jäätyä kiinni 20 gramman kannabiserän myymisestä peitepoliisille. Tämä julma kohtalo pääsi lööppeihin länsimaissa sen takia, että nuori oli britti. Tuhannet muut ympäri maailman kuolevat täysin vailla julkisuutta tässä turhassa sodassa.

Tämän keskustelun eväiksi 26.6. ilmestyi neljä raporttia huumeongelman eri näkökulmista: YK:n huumetoimiston UNODC:n vuosiraportti, kansalaisjärjestöjen Count the Costs -vaihtoehtoraportti, Euroopan huumeseurantakeskuksen EMCDDA:n kannabisraportti sekä Maailmanlaajuiden huumekomission raportti huumesodan aiheuttamasta AIDS-pandemiasta.

Kaksi raporttia maailman huumetilanteesta

UNODC:n vuosittainen maailman huumeraportti dokumentoi vuodesta toiseen huumeiden väärinkäytön aiheuttamia kustannuksia ja näitä kerrataan lukuisissa korkean tason poliittisissa kokouksissa ja konferensseissa. Sen sijaan huumeettoman maailman tavoitteluun käytettyjen kriminaalivalvonnan kielteiset vaikutukset jäävät jatkuvasti arvioiden ja keskustelun ulkopuolelle - vaikka tämä kriminaalivalvonta on epäonnistunut niin reippaasti, että jopa YK:n pääsihteeri puhuu siitä. UNODC on esimerkki siitä huumesodan vastuun ulkoistamisesta, mitä kaikki lainvalvontaviranomaiset harrastavat.

Kansalaisjärjestöjen Count the Costs -projekti julkaisi tänä vuonna vaihtoehtoisen maailman huumeraportin täydentämään UNODC:n antamaa kuvaa. Kansainvälisen kieltolain toteuttamisen arvioidaan maksavan jopa yli 100 miljardia dollaria vuodessa. Kaikilla mittareilla huumeiden käyttö, tarjonta ja tuotanto ovat vain kasvaneet dramaattisesti kuluneiden yli 50 vuoden aikana: 270 miljoonaa ihmistä kautta maailman käyttää laittomia huumeita luoden maailman suurimmat laittomat kulutustavaroiden markkinat, jotka ovat YK:n mukaan arvoltaan 330 miljardia dollaria vuodessa.

Cover Wdr 2012 ThumbnailVuonna 2008 UNODC toi julki raportissaan tärkeän havainnon, että kriminaalivalvontaan perustuvalla huumepolitiikalla on suuria "ei-aiottuja seurauksia". Huumeettoman utopian tavoittelu on luonut maailman suurimmat laittomien kulutustavaroiden markkinat, laittoman huumekaupan, se siirtää niiden tuotantoa ja salakuljetusta yhä uusille alueille (ilmapallovaikutus), se vie resursseja terveydenhoidosta rikosvalvontaan, siirtää kulutusta yhä uusiin kemikaaleihin (muuntohuumeet ja lääkeaineiden huumekäyttö) sekä leimaa ja syrjäyttää huumeita käyttävät ihmiset. Järjestelmän aikoinaan suunnitelleet ihmiset eivät pystyneet kuvittelemaan aiheuttavansa nykyisen kaltaista huumeongelmaa.

Vaikka YK:n huumevalvontajärjestelmässä tiedostetaan nämä huumevalvonnan aiheuttamat ongelmat, ei YK eikä yksikään järjestelmässä mukana oleva valtio ole yrittänyt arvioida sitä, että ylittävätkö järjestelmän tuottamat hyödyt näiden ei-aiottujen seurausten aiheuttamia kustannukset. Näitä kustannuksia ei käsitellä UNODC:n raportissa, mikä on seurausta YK:n tiedonhankinnan perusvirheistä.

YK:n huumevalvontajärjestelmä kertoo julkisuuteen siksi vain puolet koko tarinasta ja tätä aukkoa paikkaamaan sadan kansalaisjärjestön Count the Costs -projekti julkaisi oman vaihtoehtoisen maailman huumeraporttinsa.

Lainvalvontaan käytetyillä resursseilla on käyty huumeiden tarjonnan kimppuun samalla kun kysyntä koko ajan kasvaa. Tämän seurauksena huumeiden hintataso on niin korkea, että huumekaupan suunnattomat voitot ovat luoneet laajan laittoman kaupankäynnin, joka on rikollistoimijoiden valvonnassa.

Tällä on laajoja kielteisiä vaikutuksia paikalliseen ja kansainväliseen talouteen:

1. Kansainvälisen lainvalvonnan kaikkia kustannuksia on vaikea arvioida, mutta ne voivat ylittää 100 miljardia dollaria vuodessa. Laittoman huumekaupan arvoksi arvioidaan 330 miljardia dollaria vuodessa. Tämän kaupan voitot haittaavat laillista kauppaa korruption, rahanpesun ja paikallistason konfliktien kautta ja nämä ongelmat pahentavat varsinkin kehittyvien maiden tilannetta. Laiton kauppa tuottaa taloudellista voittoa enimmäkseen kehittyneissä maissa ja sielläkin rikollisen toiminnan ylimmälle johdolle. Huumesodan päähyötyjiä ovat sotilas-, poliisi- ja vankilateollisuus ja niiden toimintaan liittyvät teollisuudenalat.

CountthecostsMuita huumesodan kielteisiä vaikutuksia ovat:

2. Kehityksen ja ja turvallisuuden heikentyminen, konfliktien ruokkiminen

3. Metsien tuhoutuminen ja ympäristön saastuminen

4. Rikollisuuden luominen ja rikollisten vaurastuminen

5. Kansanterveyden heikentäminen, tautien leviäminen, kuolemat

6. Ihmisoikeuksien heikentäminen

7. Leimaaminen ja eristäminen yhteiskunnasta

Maailmalla leviää yksimielisyys siitä, että nykyinen järjestelmä pitää uudistaa ja tähän on luotu erilaisia vaihtoehtoja, jotka painottavat terveydenhoidon lisäämistä, käyttäjien dekriminalisointia ja nykyisin kiellettyjen aineiden valvottua saatavuutta.

EU: kotikasvatettu kannabis valtaa markkinoita

EU:n huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus, EMCDDA, raportoi kansalaisten omaehtoisen huumeiden ja huumesodan merkittävimmän haittojen vähentämisen eli kannabiksen kotikasvatuksen valtaavan koko ajan enemmän markkinoita Euroopan maissa.

Ihmisen ja kannabiksen yhteinen evoluutio ulottuu aina kivikaudelle, mutta kannabiksen kansainvälinen kieltolaki syntyi vasta modernilla kaudella 1900-luvulla ja huipentui toisen maailmansodan jälkeen kansainväliseksi kieltolaiksi vuoden 1961 YK:n huumesopimuksella.

Emcddainsights12Sen jälkeen kannabiksen lehdestä on tullut symboli mm. nuorison kapinoinnille ja rauhanliikkeelle ja se esiintyy nykyään hyvin monenlaisissa yhteyksissä elokuvista graffiteihin. Joka vuosi arviolta 22 miljoonaa eurooppalaista käyttää tai kokeilee sitä. Näistä 9 miljoonaa on 15-34 -vuotiaita nuoria.

Eurooppalaiset kannabismarkkinat ovat hyvin suuret ja kannabiksen tarjonnan ylläpito tuonnin, tuotannon ja jakelun tasoilla vaatii organisointia ja logistiikkaa, ihmisresursseja sekä tulojen ja voittojen jakamista. Kaikki tämä toimii piilossa, vaikka itse tuote vie paljon tilaa, se on helppo tunnistaa ja havaita. Kauppa kuitenkin toimii niin tehokkaasti, että monissa maissa kuluttajat kertovat kannabiksen saatavuuden olevan vakaata.

Silti kannabismarkkinat ovat yksi vähiten tunnetuista yhteiskunnallisista ilmiöistä Euroopassa ja kannabiksen käyttäjät joutuvat myös useimmin lainvalvonnan kanssa tekemisiin. Tämä on kansainvälisen huumekieltolain aiheuttama ongelma, eikä sitä voida palauttaa kannabiksen farmakologiaan, kuten kieltolain kannattajat yrittävät väittää.

EMCDDA:n uusin kannabisraportti on laaja katsaus kannabiksen historiasta nykypäivien keskusteluun ja kannabiksen valvonnan vaikeuksiin. Raportissa kerrotaan valaiseva esimerkki YK:n arvioista. Vuonna 2003 YK arvioi kannabista kasvatettavan maailmassa 231 000 hehtaarilla, mistä yli puolet oli Marokossa.

Tässä arviossa ei kuitenkaan ollut mukana muita Afrikan maita, Albaniaa, Boliviaa, Brasiliaa, Kanadaa, Intiaa, Jamaikaa, Kazakstania, Libanonia, Nepalia, Hollantia, Pakistania eikä Thaimaata.

Vuoden 2008 raportissa UNODC varoitti, että kannabiksen levinneisyys kaikkialla maailmassa teki tyhjäksi yritykset arvioida luotettavasti sen tuotantoa maailmassa, mutta yritti kuitenkin. Yhdistämällä valtioiden antamia arvioita takavarikkotietoihin UNODC nosti arvion 520 000:een hehtaariin, mutta villit kasvustot mukaanlukien tämä saattoi olla jopa 1,5 miljoonaa hehtaaria.

Tämän arvion mukaan vuonna 2006 maailmassa olisi tuotettu 41 400 tonnia marihuanaa ja 6000 tonnia hasista.

UNODC:n uusin arvio julkistettiin vuoden 2009 raportissa ja siinä arvioitiin tuotantoa antamalla pienimmät ja suurimmat mahdolliset tuotantoalat. UNODC arvioi täten, että vuonna 2008 kannabista olisi viljelty 200 000 - 641 800 hehtaarin alueella, mikä olisi tuottanut 13 300 - 66 100 tonnia marihuanaa ja 2 200 - 9 900 tonnia hasista.

Tällaisten arvioiden perusteella on mahdotonta pystyä arvioimaan lainvalvonnan toimenpiteiden vaikutuksia tuotannon vähentämisessä. Tällä hetkellä on mahdotonta arvioida kannabiksen tuotantoa siten, että siitä olisi jotakin käytännöllistä hyötyä.

Se kuitenkin tiedetään, että marihuanan kasvatus lisääntyy koko ajan kautta Euroopan, mikä syrjäyttää hasiksen osuutta markkinoista. Kannabismarkkinat ovat "pysyvässä kehitystilassa" ja Euroopassa tuotetaan jo merkittävä osa täällä kulutetusta kannabiksesta. Kannabiksen laiton tuotanto synnyttää oheisvahinkoja rikollisuuden ja siihen liittyvän väkivallan muodossa.

Yli 78 miljoonaa 15-64 -vuotiasta eurooppalaista on ainakin kokeillut kannabista ja 9 miljoonaa 15-34 -vuotiasta nuorta on käyttänyt sitä kuluneen kuukauden aikana. Tämä on merkittävä markkina, joka on muuttunut huomattavasti sitten 1960-luvun, jolloin kannabiksen tuonnista vastasivat pääasiassa "amatöörit ja asianharrastajat". Nykyään kannabiskauppa on rikollisorganisaatioiden yksi suurimmista tulonlähteistä ja sen kauppa linkittyy muiden laittomien kulutustavaroiden, kuten kokaiinin salakuljetukseen ja kauppaan.

Kaikki kannabiksen tuotanto ei kuitenkaan ole rikollisorganisaatioiden käsissä. Kannabiksen kasvattajia on nykyään hyvin monenlaisia ja monista eri motiiveista käsin toimivia. Yksi tärkeimmistä nykyaikaisten kannabismarkkinoiden kehitykseen vaikuttavista tekijöistä on mittakaavan kasvu. Kannabista ostetaan ja myydään nykyään jokaisen asukkaan lähiseudulla ympäri Eurooppaa. Kannabisrikokset ovat suurin osa huumerikoksista Euroopassa. Kannabista takavarikoidaan EU:n alueella yhteensä 700 tonnia vuodessa. Kaikki EU:n valtiot raportoivat kannabiksen kasvatuksesta, millä on omat seurausvaikutuksensa julkiseen terveydenhoitoon ja turvallisuuteen.

Kannabistuotteiden pääluokat ovat kasvimuotoinen kannabis ja hasis. Nämä jakaantuvat lukuisiin erilaisiin alaryhmiin, joilla on erilainen koostumus ja vaikutus. EMCDDA:n raportissa todetaankin, että nykyinen politiikka on sama kuin "jos tarkastelisimme alkoholin käyttöä erottelematta oluen, viinin ja väkevien kulutusta".

AIDS-pandemia on huumesodan aiheuttama

HIV-pandemia alkoi presidentti Reaganin kaudella länsimaissa ja hänen aloittamansa huumesodan tiimellyksessä virus pääsi leviämään kautta maailman, koska huumesodan ja homofobian takia kesti liian monta vuotta ennenkuin vallan pitäjät havahtuivat pandemian leviämiseen.

Global CommissionTämä pandemia synnytti ns. haittoja vähentävän kansalaisliikkeen ja joissakin maissa on onnistuttu yksinkertaisilla ja halvoilla menetelmillä melkein kokonaan kitkemään viruksen leviäminen huumeiden pistoskäytön välityksellä. USA:n huumesodan omaksuneissa maissa, kuten Venäjällä, Kiinassa ja Thaimaassa miljoonat ihmiset saavat tartunnan aivan turhaan ja pandemia on yhä leviämisvaiheessa.

Maailmanlaajuinen huumepoliittinen komissio julkaisi toisen raporttinsa huumesodan vaikutuksesta HIV-pandemian leviämiseen. Huumesota on ollut täysi katastrofi kansanterveydellisesti eikä HIV-pandemian aiheuttamia kustannuksia pystytä edelleenkään täysin arvioimaan. Siksi komissio suosittelee valtioille huumekaupan välitöntä valvontaan ottamista, jotta HIV-tartuntojen leviäminen voitaisiin vihdoin saada kuriin.

Raportin oli määrä ilmestyä kansainvälisen AIDS-konferenssin alla, mutta komissio aikaisti julkaisua kansainväliseen huumeiden vastaiseen päivään. Kansainvälinen AIDS-konferenssi järjestetään 22.-27.7. ensimmäisen kerran USA:n pääkaupungissa Washingtonissa, mistä kansainvälinen huumesota sai aikoinaan alkunsa.

Lähde: YK:n pääsihteerin Ban Ki-moonin julkilausuma, BBC 25.6.2012, YK:n huumetoimiston (UNODC) huumeraportti, UNODC:n johtajan lausunto, Count The Costs - vaihtoehtoinen maailman huumeraportti, EMCDDA 26.6.2012, EMCDDA:n lehdistötiedote, EMCDDA:n raportti, Maailmanlaajuinen huumepoliittinen komissio 26.6.2012 ja Huffington Post 26.6.2012

Sveitsin entinen presidentti Ruth Dreifuss kehottaa Putinia ja Obamaa dekriminalisoimaan huumeiden käyttö:


maanantai 9. heinäkuuta 2012

Kannabisklubit leviävät ympäri Ranskaa

Ranskalaiset kannabisaktivistit tehostavat laillistamisvaatimuksiaan perustamalla kannabisklubeja ympäri maata. Ranskassa on voimassa maanosan ankarimmat kannabislait samalla kun nuoriso käyttää kannabista runsaimmin Euroopassa.

Cannabis Motherplants   IndoorKannabisklubit, "Cannabis Social Clubs", ovat osuuskuntia, joissa kannabiksen säännölliset käyttäjät kasvattavat sitä omaan käyttöönsä. Tavoitteena on taata kannabiksen saatavuus tukematta järjestäytynyttä rikollisuutta. Kannabista kasvatetaan puutarhoissa, parvekkeilla ja jopa jäsenien kaapeissa. Nämä voittoa tavoittelemattomat ryhmät ajavat "valvottua itsekasvatusta" ja toivovat pystyvänsä tuottamaan kannabista myös lääkinnällisiin tarkoituksiin.

Kannabis on ilmaista ja se jaetaan tasan kaikkien jäsenten kesken 25 euron vuosimaksua vastaan. Nämä klubit saivat alkunsa Espanjasta ja ovat levinneet jo Belgiaan. Näissä maissa kannabiksen käyttö sekä kasvatus ja hallussapito omaan käyttöön ovat laillista. Ranskassa on kiellettyä jopa esittää kannabista "myönteisessä valossa".

"Henkilökohtaisen riskin ottaneet eivät halua enää kohdata virkamiehiä yksinään", kertoo kannabisaktivisti Dominique Broc, joka johtaa myös yhtä kannabisklubia.

Brocin mukaan toiminnassa tai aloittamassa toimintaansa on jo 150 kannabisklubia.

Lähde: ENCOD 28.6.2012 ja Les inRocks 19.6.2012

Lue myös: Ranskan hallituksen asuntoministeri vaatii kannabiksen laillistamista

Kannabismarssi 2012 Pariisissa:


USA: Kohti dekriminalisointia ja laillistamista

Pitkään marginaalissa ollut kannabispolitiikka on noussut lainsäätäjien agendoille kautta USA:n kannabisaktiivien uuden ja energisen kannattajapohjan sekä suuren yleisön muuttuneiden käsityksien ansiosta. Lainsäätäjät Rhode Islandilta Coloradoon pohtivat lääkekannabisohjelmia, kannabiksen jakelupisteitä, dekriminalisointia ja jopa laillistamista. Ohessa on siten vain pintapuolinen katsaus siihen laajaan ja monipuoliseen keskusteluun, mitä USA:ssa tällä hetkellä käydään kannabispolitiikasta sekä huumepolitiikasta yleisemmin.

CannausaColoradon ja Washingtonin osavaltioissa äänestetään marraskuun vaaleissa kannabiksen laillistamisesta. Coloradossa peräti 61% äänestäjistä kannattaa laillistamista tuoreimman kyselyn mukaan. Kaliforniassa laillistaminen epäonnistui viime vuonna, mutta se sai 46%:n kannatuksen. Connecticutin kuvernööri allekirjoitti juuri lääkekannabislain tehden osavaltiosta 17. lääkekannabiksen laillistaneen osavaltion. Seitsemässätoista osavaltiossa sekä Washington DC:ssa on nyt lääkekannabisohjelma ja neljässätoista osavaltiossa on dekriminalisoitu pienten kannabismäärien hallussapito.

Marraskuun vaaleihin on seitsemässä osavaltiossa tulossa lääkekannabiksen laillistamisaloitteita. Kesäkuun alkuun mennessä Ohio, Illinois, New York, Missouri, Pennsylvania, Massachusetts ja New Hampshire aikovat tuoda aloitteen kansanäänestykseen tai sellainen on tulossa osavaltion lainsäätäjille käsittelyyn.

Rhode Island dekriminalisoi

Rhode Islandista tuli 15. osavaltio, joka dekriminalisoi kannabiksen hallussapidon. Uuden lain mukaan alle unssin eli noin 30 gramman hallussapidosta ei täysi-ikäiselle ihmiselle enää tulisi muuta rangaistusta kuin 150 dollarin sakko ilman rikosrekisterimerkintää ja kannabiksen takavarikointi. Alaikäisten tulisi suorittaa huumetietoisuuskoulutusta sekä yhdyskuntapalvelua. Kuvernööri Lincoln Chafee allekirjoitti lain 13.6 ja se astuu voimaan vuoden 2013 huhtikuussa.

"Kannabiksesta puhumisesta on tullut salonkikelpoista politiikassa. Suuri yleisö ymmärtää sen, että laillisessa valvonnassa olevat aineet - tupakka ja alkoholi - ovat paljon haitallisempia. Ihmiset ymmärtävät myös, kuinka paljon rahaa kieltolakiin tuhlataan", kommentoi Marijuana Policy Projectin lakiasiantuntija Robert Capecchi.

Osavaltioiden liberaalit asenteet ovat ristiriidassa liittovaltion politiikan kanssa. Liittovaltion viranomaiset ovat sulkeneet tänä vuonna Coloradossa jo 40 kannabiksen jakelupistettä vaikka ne toimivat osavaltion lakien mukaan. Rhode Islandin kuvernööri Lincoln Chafee esti kolmen jakelupisteen avaamisen viime vuonna liittovaltion syyttäjän varoitettua aikovansa nostaa syytteet niitä vastaan. Chafee muutti lakia siten, että jakelupisteet saavat pitää vähemmän kannabista varastossaan.

New Jersey dekriminalisoi

Chris Christie New Jersey Governor IowaNew Jerseyn lainsäätäjät dekriminalisoivat kannabiksen hallussapidon omaan käyttöön maanantaina 25.6 äänin 44 - 30. Tämä päätös odottaa vielä osavaltion senaatin hyväksyntää.

Senaatin jälkeen lakialoitetta uhkaa vielä yksi este New Jerseyn kuvernöörin Chris Christien ilmoitettua julkisesti, että hän aikoo estää lakialoitteen täytäntöönpanon. Republikaaninen kuvernööri, joka on entinen liittovaltion syyttäjä, ei aio kuunnella äänestäjien tahtoa tässä asiassa. Tuoreen mielipidemittauksen mukaan 58% New Jerseyn asukkaista on sitä mieltä, että rangaistuksia kannabiksen käytöstä ja hallussapidosta pitää lieventää ja 55% on sitä mieltä, että rankaiseminen pitää lopettaa kokonaan.

New Yorkissa kannabiksen dekriminalisointi edelleen vahvistamatta

New Yorkin osavaltiossa kannabiksen käyttö ja pienten määrien hallussapito dekriminalisoitiin jo vuonna 1977, mutta sen jälkeen poliisi on käyttänyt lakiin jäänyttä porsaanreikää kannabiksen julkisesta hallussapidosta niin, että osavaltiossa vuosittain rangaistaan 50 000 henkilöä siitä.

Tämä käytäntö kohdistuu etupäässä nuoriin mustiin ja latinomiehiin niin, että jopa 85% rangaistuista on heitä. Tämä rodullinen epäoikeudenmukaisuus on jo vuosia ollut ihmisoikeusjärjestöjen ja kannabisaktivistien kampanjoinnin kohteena. Parin viimeisen vuoden aikana kansalaisyhteiskunta on mobilisoitunut asian ympärille niin tiiviisti, että kesäkuussa kuvernööri Andrew Cuomo esitti pienten kannabismäärien hallussapidon dekriminalisointia. New Yorkin kaupungin pormestari Michael Bloomberg ja New Yorkin poliisin, NYPD:n, poliisipäällikkö Raymond Kelly tulivat julkisuuteen kannattamaan aloitetta.

New York Cityn kaupunginvaltuusto otti kantaa asian puolesta ja aloite eteni jo osavaltion senaattiin, missä republikaanit ja konservatiivit estivät sen etenemisen laiksi. Kampanja kannabiksen hallussapidon dekriminalisoimiseksi ja poliisin rodullisesti eriarvoisen pysäytä ja tutki -käytännön muuttamiseksi kuitenkin jatkuu.

Kalifornian dekriminalisointihanke

Schwarzenegger dekriminalisoi vuonna 2010 Kaliforniassa kannabiksen käytön juuri ennen kansanäänestystä sen laillistamisesta, mutta muiden laittomien huumeiden käytöstä voi edelleen joutua jopa kolmeksi vuodeksi vankilaan.

San Franciscon syyttäjä George Gascon on yksi uuden dekriminalisointialoitteen tekijöistä eikä hän kaunistele arviotaan koko huumesodasta: "Se on epäonnistunut täydellisesti. Se ei ole vähentänyt huumeiden käyttöä. Se ei ole hyvää kansanterveyspolitiikkaa. Se ei toimi."

Mark LenoMielipidemittausten mukaan 70% kalifornialaisista kannattaa huumeiden käytön rankaisemisen lieventämistä rikkomukseksi. Gasconin ja demokraattien senaattori Mark Lenon laatiman aloitteen mukaan laittomien huumeiden käytöstä olisi saanut enää sakot ja korkeintaan yhden vuoden vankeutta. Aloite ei kuitenkaan edennyt Kalifornian edustajainhuoneessa.

"Lopullinen äänestys oli pettymys, mutta usein tällaiset hankkeet vaativat useamman yrityksen. Olen todella sitoutunut saamaan tämä lakimuutos läpi", Leno selitti kantaansa.

Hän kertoo tämän lakialoitteen vähentävän 2000 ihmistä vankipopulaatiosta vuodessa. Tämä toisi osavaltiolle 64 miljoonan dollarin säästöt.

Leno viittaa myös kokemuksiin käytöstä rankaisemisen lieventämisestä 13:ssa osavaltiossa: "Nämä saavutukset ovat liian vakuuttavia sivuutettaviksi. Koska vangitsemisesta voidaan siirtää resursseja hoitoon, on havaittu huumeiden käytön ja väkivallan laskevan. Tämä on myös Kalifornian tulevaisuus."

Gasconin mukaan nykyisellä rankaisemistavalla on hyvin kielteinen vaikutus varsinkin köyhiä ja vähemmistöjä kohtaan: "Nykyään on jo asuinyhteisöjä, joiden kaikki miespuoliset jäsenet ovat vankilassa tai sieltä vapautuneita."

Teksas: tiukalla linjalla ei enää välttämättä pärjää vaaleissa

Huumepoliittinen pehmoilu on ollut tähän saakka este kongressiin pääsylle lakeja säätämään. Teksasin rajakaupungista El Pasosta pyrki kaksi demokraattisen puolueen edustajaa kongressiin. Toinen heistä oli ensikertalainen Beto O'Rourke, joka kannatti kannabiksen laillistamista ja terveydenhoitoon perustuvia vaihtoehtoja huumesodalle. Toinen oli Bill Clintonin ja Barack Obaman kannattama jo kahdeksatta kertaa kongressiin pyrkivä tiukka kannabiksen vastustaja ja huumesodan kannattaja Silvestre Reyes. Hän käytti TV-mainoksissaan vaaliaseena ensikertalaisen kannabismyönteisyyttä ja lupasi pitää huumeet poissa El Pason lapsien käsistä.

Vaalien tulos ei ollutkaan odotettu, vaan haastaja Beto O'Rourke päihitti vanhan huumehaukan Silvestre Reyesin yli 50%:n äänisaalillaan.

Oregonissa puolestaan kuvernöörin lainopillisen neuvonantajan vaaleissa demokraattinen Ellen Rosenblum päihitti vastaehdokkaansa Dwight Holtonin. Rosenblum kannattaa potilaiden oikeutta saada lääkekannabista kun Holton on liittovaltion syyttäjänä toimiessaan käskenyt viranomaisia suorittamaan ratsioita lääkekannabiksen jakelijoita vastaan ja on kutsunut Oregonin lääkekannabislakia "junaonnettomuudeksi". Holton yritti vaalikampanjassaan syyttää Rosenblumia huumeiden laillistajien rahojen käyttämisestä neuvonantajan paikan ostamiseen - ja hävisi vaalit!

Syksyllä 2010 Los Angelesin piirikunnan asianajaja Steve Cooley, joka vastusti Kalifornian lääkekannabislakeja ja vannoi sulkevansa jakelupisteet, hävisi osavaltion kuvernöörin lainopillisen neuvonantajan vaaleissa Kamala Harrisille, joka kannattaa lääkekannabiksen jakelua. Tarkkailijoiden mukaan äänestäjien selvä enemmistö kannattaa lääkekannabista ja tämä oli ratkaiseva tekijä vaalivoitossa.

Selkeä huumesodan vastustaminen ei enää merkitse automaattisesti häviötä vaaleissa, vaan se voi jopa nostaa kannatusta. Tuoreen Rasmussen-mielipidemittauksen mukaan 56% amerikkalaisista kannattaa kannabiksen laillistamista ja vain 36 vastustaa sitä. Toukokuussa valmistuneen Mason-Dixon-mielipidemittauksen mukaan 74% demokraateista, 79% riippumattomista ja 67% republikaaneista on sitä mieltä, että liittovaltion pitää kunnioittaa osavaltioiden lääkekannabislakeja, eikä niitä noudattavia ihmisiä saa asettaa syytteeseen.

Yhteiskunnallisissa asioissa poliitikot ovat äänestäjiä konservatiivisempia ainakin julkisesti. Monet vaaleilla valitut virkamiehet sanovat yksityisesti kannattavansa kannabiksen laillistamista, mutta pelkäävät poliittisia seurauksia, jos he tulevat julkisuuteen kertomaan tämän. Tämä on selvästi muuttumassa näiden esimerkkien valossa. Kannabiksen laillistamisen kannatuksen kasvaessa ja asian noustessa julkisen keskustelun aiheeksi ei näillä poliitikoilla ole muuta mahdollisuutta kuin tulla julki mielipiteineen. Tällöin alkaa muutos.

Teksasin demokraatit kannabiksen dekriminalisoinnin taakse

Teksasin demokraattinen puolue päätti vuosikokouksessa asettua kannabiksen dekriminalisoinnin taakse ja se vaatii USA:n liittovaltiota dekriminalisoimaan sen käyttö ja hallussapito.

CannasignTeksasin demokraattinen puolue selittää kannanotossaan kantaansa: "Kannabiksen dekriminalisointi ei tarkoita sitä, että kehottaisimme ihmisiä käyttämään sitä, vaan tämä on kehotus käyttämään lainvalvonnan ja julkisen terveydenhoidon resursseja viisaammin. Kannabiksen kieltolaki antaa kannabiksen tuotannon ja jakelun valvonnan huumekartelleille ja katujengeille. Tällainen kieltolaki vähentää lain kunnioitusta ja vahvistaa suuren yleisön ja lainvalvonnan välisiä etnisiä ja sukupolvien välisiä kuiluja.

Joka vuosi satoja ja tuhansia amerikkalaisia pidätetään kannabiksen hallussapitoon liittyvistä rikoksista, mikä on enemmän kuin väkivaltarikoksista. Huumesodan kustannukset kannabiksen osalta ylittävät jo 12 miljardia dollaria vuodessa. Huumesodan alusta saakka 85% kannabikseen liittyvistä pidätyksistä ovat olleet pelkkiä hallussapitojuttuja.

Kannabis ei ole alkoholia eikä tupakkaa haitallisempaa. Tuoreimpien mielipidemittausten mukaan yli 50% amerikkalaisista on sitä mieltä, että kannabis pitää dekriminalisoida. Vuoden 1965 jälkeen yli 20 miljoonaa amerikkalaista on pidätetty kannabiksen takia, mutta kannabis on helpommin saatavilla kuin koskaan aiemmin.

Ei löydy minkäänlaisia todisteita sille, että kannabis olisi "porttihuume" johtaen vaarallisempien huumeiden käyttöön. 75% kannabiksen takia pidätetyistä on alle 30 vuotiaita. Suurin osa kannabiksen takia pidätetyistä kuuluu johonkin vähemmistöön. Rikosrekisterimerkintä vahingoittaa pysyvästi nuoren tulevaa uraa.

Teksasin demokraatit kehottavat presidenttiä, oikeusministeriä ja kongressia dekriminalisoimaan kannabiksen hallussapito ja ottamaan sen käyttö, tuotanto ja myynti valvontaan, kuten tupakan ja alkoholin kohdalla toimitaan. Lisäksi kehotamme välittömästi dekriminalisoimaan lääkekannabiksen hallussapito ja käyttö."

Chicago dekriminalisoi

Chicagon kaupunginvaltuusto päätti dekriminalisoida kannabiksen hallussapidon siten, että alle 15 gramman hallussapidosta tulee enää pikasakot pidätyksen sijaan. Uusi käytäntö alkaa jo 4. elokuuta.

Pormestari Rahm Emanuel oli aloitteen takana. Chicagon murhaluvut ovat parin viime vuoden aikana nousseet 38% ja kaupunki on joutunut arvioimaan uudelleen lainvalvontaan käytettävien resurssien järkevää käyttöä. Niinpä lainsäätäjien piti valita kaupungin katujen turvallisuuden ja sen pelon välillä, että lapsille lähettäisiin väärä viesti. Ratkaisu oli selkeän yksimielinen: valtuusto jakautui asiassa 43 - 3.

Reitti dekriminalisointiin

Mielipidemittaukset kertovat, että USA:ssa suuri yleisö alkaa olla valmis huumepolitiikan suunnanmuutokseen. Virkamiehistön ja vaaleilla valittujen edustajien keskuudessa muutoksen kannatus on kuitenkin jossakin 0:n ja 1:n prosenttiyksikön välissä.

Tämä epäsuhta on seurausta siitä tosiseikasta, että poliitikoille ei ole ollut mitään hyötyä alkaa ajamaan asiaa vaaleissa, mutta riskejä sitäkin enemmän. Hänet voidaan leimata pehmeäksi huumeongelman edessä tai yksinkertaisesti hörhöksi. O'Rourken voitto El Pasossa saattoi johtua siitä yksinkertaisesta asiasta, että hänen ajamansa asia koskettaa todella syvästi hänen aluettaan, eikä siitä, että hän edustaisi libertaarisia arvoja. El Pason naapurikaupunki Juarez Meksikon puolella rajaa on maan murhapääkaupunki, jonka sanomalehdet uutisoivat huumesotaan liittyvistä hirmuteoista joka päivä.

O'Rourke ei varmaan yksinään pysty muuttamaan USA:n huumepolitiikkaa, mutta hänen voittonsa on merkittävä. Kannabiksen dekriminalisoinnista käytävässä keskustelussa on samoja piirteitä kuin samaa sukupuolta olevien liittojen laillistamisessa.

Kymmenen vuotta sitten sitäkin pidettiin täysin marginaalisena aiheena, viisi vuotta sitten se oli noussut valtavirtaan, mutta ristiriitoja herättävänä keskustelun aiheena nyt suurin osa amerikkalaisista kannattaa sitä ja johtavat poliitikot ovat valmiita sen laillistamiseen.

Aiheen käsittelyn myötä asian kannattajat auttoivat ystäviään ja naapureitaan tottumaan ajatukseen työstämällä hyviä argumentteja, mutta varsinkin toimimalla elävinä esimerkkeinä siitä, ettei asia ole outo eikä vieras. Huumepolitiikan dekriminalisaatiota ja muita vaihtoehtoja kannattavat virkamiehet ja poliitikot ovat merkki siitä, että julkinen mielipide aiheesta kehittyy. Tämä puolestaan auttaa yhä uusia tulemaan mukaan muutokseen.

Washingtonin osavaltiossa kannabiksen laillistamisella vahva kannatus

Mielipidemittaukset osoittavat Washingtonin osavaltiossa vahvaa 55%:n kannatusta tulossa olevissa vaaleissa aloite 502:lle ja on täysin mahdollista, että osavaltiosta tulee ensimmäinen kannabiksen laillistanut osavaltio.

Vaikka muissakin osavaltioissa on ollut osavaltiotasoisia laillistamisaloitteita - kuten vuonna 2010 Kaliforniassa - ei yhdelläkään ole ollut yhtä vaikutusvaltaista tukea kuin nyt Washingtonin osavaltiossa. Sen taakse on tullut USA:n liittovaltion entinen syyttäjä, FBI:n entinen johtaja, useita tuomareita ja terveysalan ammattilaisia.

Aloite 502 poikkeaa muista aloitteista, koska se on suunniteltu riisumaan vastustajat aseista kampanjan johtajan Alison Holcombin mukaan, joka on toiminut pitkään puolustusasianajajana.

"Halusimme laatia äänestäjille sellaisen aloitteen, joka ottaisi huomioon heidän huolenaiheensa, kuten pelot päihtyneenä autolla ajamisesta sekä lasten suojelun", hän kertoo kampanjatoimistossa, mistä 5 miljoonan dollarin kampanjaa johdetaan.

Ei enää poliittinen itsemurha: 10 syytä laillistaa!

Time-lehti julkaisi artikkelin, jossa käydään läpi kymmenen syytä laillistaa kannabis. Yhtenä kohtana oli arvio kannabiksen laillistamisen terveydellisistä vaikutuksista.

On mahdollista, että kannabiksen käyttö voi lisätä riskiä kuolla jonkin muun syyn takia, mutta tutkimus ei ole pystynyt vielä löytämään todisteita tällaisesta. Vertailun vuoksi tutkimukset osoittavat tupakan polttamisen nostavan sydänkohtaus- ja halvausriskin kaksin- tai kolminkertaiseksi.

Jos olet huolissasi mielenterveysongelmista, niin löytyy jotain todisteita sille, että kannabis voi jouduttaa tai pahentaa skitsofreniaa niillä, jotka ovat siihen taipuvaisia. Mutta vaikka kannabiksen käyttö on räjähtänyt kuluneiden viidenkymmenen vuoden aikana, skitsofrenian esiintyminen ei ole lisääntynyt. Lisäksi ei löydy mitään todisteita sille, että nykyinen kannabispolitiikka suojelisi skitsofrenialle taipuvaisia ihmisiä: huumeiden vastaisen budjetin kasvattaminen 3500%:lla 1970-luvun jälkeen ei estänyt suuria ikäluokkia, eikä sen jälkeisiä sukupolvia kokeilemasta kannabista. Sitä paitsi kannabiksen laillistaminen voisi vähentää psykoosiriskiä: kannabiksen kemiallisen koostumuksen valvonta takaisi sen turvallisuuden valvonnan. Tällaista ei pystytä toteuttamaan jos kannabis pysyy laittomana.

Senaattorit: USA:n huumepolitiikka ruokkii kansainvälistä huumekauppaa

Molempien pääpuolueiden vanhemmista senaattoreista koostuva ryhmä julkisti kesäkuun alussa raportin, jossa avoimesti tunnustetaan USA:n huumeiden käyttäjien osuus kansainvälisen huumekaupan ruokkijana. Tämä huumekauppa tappaa tuhansia ihmisiä joka vuosi.

Raportin (Reducing the U.S. Demand for Illegal Drugs) alkupuheessa tunnustetaan laittomien huumeiden käytön koko ajan kasvavan. Sitten raportti tunnustaa tämän luoneen mittavan terveysongelman USA:ssa ja lisäksi ruokkivan väkivaltaa huumeita tuottavissa maissa.

Raportti ei ole kansalaisjärjestöjen kaipaama dekriminalisointi- eikä laillistamisaloite ja siinä kerrataan DEA:n kanta lääkekannabiksesta, mutta se on merkittävä muutos USA:n ajamaan politiikkaan syyttää huumeita tuottavia maita sekä läpikulkumaita USA:n huumeongelmasta. Tämä politiikka on aiheuttanut vuosikymmeniä jännitteitä USA:n ja muiden maiden välille.

Raportti ilmestyi vain muutamia viikkoja ennen Perun isännöimää kansainvälistä kokousta, jossa on tarkoitus käsitellä huumekauppaa. USA:n virkamiesten odotetaan saavan kovaa palautetta Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen valtioiden edustajilta. Näissä maissa on kiinnostus huumekaupan laillistamiseen noussut niiden kärsiessä suhteettoman paljon USA:n kovan linjan politiikasta.

Laillistamisesta Obaman salainen vaaliase?

Kannabiksen laillistamisen kannatuksen saavutettua ennätyksellisen 50%:n rajan Obaman ehkä kannattaisi arvioida uudestaan huumepoliittista kantaansa.

ObamaposterObaman virkaanastumisesta saakka huumepolitiikan uudistamista ajavat aktivistit ovat vedonneet häneen, jotta hän aloittaisi vaalikampanjansa aikana lupailemansa uudistukset edes kunnioittamalla osavaltioiden hyväksymiä lääkekannabislakeja.

Kuluneiden neljän vuoden aikana osavaltioissa on tehty enemmän ratsioita kannabiksen jakelupisteisiin kuin Bushin valtakaudella. Samana aikana Meksikon huumesota on kiihtynyt niin, että joka päivä keskimäärin 33 ihmistä surmataan sen nimissä. New Yorkissa on tänä aikana 150 000 ihmistä saanut kokea pormestari Michael Bloombergin aloittamaa pysäytä ja tarkasta -ohjelmaa ja joutunut laittomasti pidätetyksi.

Julkinen mielipide on kulkenut täysin vastakkaiseen suuntaan: 50% kansalaisista kannattaa laillistamista ja tuoreen tutkimuksen mukaan USA:n teini-ikäiset polttavat enemmän marihuanaa kuin tupakkaa. Riippumatta Obaman henkilökohtaisista mielipiteistä tai sidonnaisuuksista kannabiksen hetki näyttää saapuneen.

Monet virassa olevat korkean tason poliitikot ja virkamiehet ovat jo havainneet hetken olevan käsillä ja tulleet ulos kaapeistaan kannattamaan huumepolitiikan muutosta. New Yorkissa korkeimman oikeuden tuomari Gustin Reichbach kirjoitti New York Timesin kolumnissa omista kokemuksistaan syöpäpotilaana ja tiivisti ajan hengen: "Tämä ei ole enää laki- ja järjestysasia, vaan lääkinnällinen ja ihmisoikeuskysymys".

Coloradon kannabiksen laillistamisaloite on mielenkiintoinen siksi, että osavaltiossa Obaman ja hänen haastajansa Mitt Romneyn kannatus on tasoissa. Perinteisesti kannabisaloitteen takia äänestyskoppiin asti vaivautuneet ovat äänestäneet demokraatteja. Obaman hallinnon harjoittama huumesotapolitiikka alkaa olla poissa muodista ja epäilyttävällä tavalla vanhanaikaista. Nyt olisi aika kokeilla jotakin todella omaperäistä ja ainutlaatuista.

Lähde: NORML Blog 25.6.2012, Inquisitr 12.6.2012, Guardian 13.6.2012, MPP 13.6.2012, Time 14.6.2012, Huffington Post 7.6.2012, Huffington Post 10.6.2012, Huffington Post 11.6.2012, Drugpolicy Alliance 22.6.2012, Washington Post 3.6.2012, The Hill 7.6.2012, Economist 1.6.2012, Telegraph 11.6.2012, The Huffington Post 18.6.2012 ja Suntimes 27.6.2012


maanantai 2. heinäkuuta 2012

Kolumbia dekriminalisoi pienten huumemäärien hallussapidon

Dekriminalisaatioaalto Latinalaisessa Amerikassa jatkuu: Kolumbian perustuslakituomioistuin hyväksyi hallituksen aloitteen dekriminalisoida pienten kannabis- ja kokaiinimäärien hallussapidon. Alle 20 gramman kannabis- ja yhden gramman kokaiinimäärän hallussapidosta voidaan kuitenkin velvoittaa hoitoon riippuen käyttötavasta, mutta siitä ei enää syytetä eikä pidätetä. Vain viikkoa aiemmin Uruguayn hallitus ilmoitti aikovansa laillistaa kannabiksen kasvatuksen ja myynnin.

Medellin Colombia 2011 Gmm 2 SmallViime vuonna Kolumbian korkein oikeus avasi lainmuutokselle mahdollisuuden määräämällä edellisen presidentti Alvaro Uriben kaudella vuonna 2009 säädetyt huumelait perustuslain vastaisiksi. Tämän lainsäädännöllisen tyhjiön täyttämiseksi presidentti Juan Manuel Santos sääti dekriminalisoinnin osaksi uutta kansalaisten turvallisuuden takaavaa lainsäädäntöä, jolla yritetään puuttua erilaisiin turvallisuutta heikentäviin ongelmiin lapsisalakuljetuksesta jalkapallohuliganismiin.

Korkeimman oikeuden päätöksen mukaan huumeiden käytöstä rankaiseminen rikkoo persoonallisuuden vapaan kehityksen periaatetta.

"Huumeiden käytön kieltävä laki merkitsee perusoikeuksien kieltämistä, se tukahduttaa ja rankaisee mitä ankarimmilla tavoilla henkilökohtaisesta päätöksestä hylätä oma, henkilökohtainen terveys, mikä päätös on ihmisen henkilökohtainen eikä loukkaa muiden yhteiskunnan jäsenten oikeuksia".

Kolumbian puolustusministeri Juan Carlos Pinzon sanoi lausunnossaan, että Kolumbia taistelee edelleen huumeiden salakuljetusta vastaan.

Drug Policy Alliancen Ethan Nadelmann kommentoi Kolumbian dekriminalisointia:

"Latinalaisen Amerikan valtioissa esitetyt dekriminalisointialoitteet eivät ole yleensä oikeusistuimien vaan presidenttien tai lainsäätäjien tekemiä aloitteita. Presidentti Santosin lisäksi Guatemalan uusi presidentti Otto Perez Molina ajaa dekriminalisointia samoin kuin eri tavoin ja eri tasoilla myös Costa Rican, Uruguayn, Ecuadorin ja Argentiinan presidentit. Kannattaa muistaa, että useimmat Latinalaisen Amerikan maat eivät ikinä kriminalisoineet huumeiden hallussapitoa henkilökohtaiseen käyttöön. Tämä nykyinen trendi seuraa eurooppalaisia uudistuksia, jotka alkoivat jo 1990-luvulla. Vuonna 2001 huumeet dekriminalisoinut Portugali on toiminut esimerkkinä."

"Dekriminalisoinnilla ei näytä olevan vaikutusta laittomien huumeiden käytön yleisyyteen. Pääasiallinen vaikutus on pidätysten ja varsinkin vähemmistöryhmien jäsenten pidätysten väheneminen, katutason poliisin korruption väheneminen, poliisin resurssien kohdentaminen vakavaan rikollisuuteen, oikeudenkäyntikulujen väheneminen sekä huumeriippuvuuden käsitteleminen terveysongelmana rikosongelman sijaan."

"USA:ssa uudistuksen vetovoima on kasvamassa varsinkin kannabiksen dekriminalisoimiseksi. Massachusetts lievensi rankaisemista vuonna 2008, Kalifornia 2010, Connecticut 2011 ja Rhode Island tänä vuonna. Kaikissa osavaltioissa muiden laittomien huumeiden hallussapitoa pidetään edelleen rikoksena. Kolmetoista osavaltiota, Columbian piirikunta (Washington D.C.) ja liittovaltio pitää muiden huumeiden henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitetun määrän hallussapitoa vähäisenä rikoksena, josta voi maksimissaan saada vuoden vankeutta. Muut 37 valtiota pitävät kokaiinin, heroiinin ja muiden huumeiden henkilökohtaista hallussapitoa törkeänä rikoksena, josta voi saada jopa vuosien vankeusrangaistuksen".

Lähde: Drug Policy Alliance 29.6.2012, Colombia Reports 29.6.2012 ja 25.8.2011


New York, New York

New Yorkin kuvernööri Andrew Cuomo esitti kesäkuun alussa pienten kannabismäärien hallussapidon dekriminalisointia. New Yorkin pormestari Michael Bloomberg ja New Yorkin poliisin, NYPD:n, poliisipäällikkö Raymond Kelly tulivat julkisuuteen kannattamaan hänen aloitettaan.

Newyork Night SmallNew York ei ole USA:n pääkaupunki, mutta se on yhteiskunnallisesti ja kulttuurisesti maailmanlaajuinen esikuva ja Yhdysvaltojen legendaarinen mallikaupunki, The Big Apple, missä unelmista tulee totta. New Yorkissa on myös Yhdistyneiden kansakuntien päämaja, mikä korostaa kaupungin kansainvälistä luonnetta.

New Yorkista on tullut maailman kannabispidätysten pääkaupunki. New Yorkissa kannabiksen henkilökohtainen käyttö ja hallussapito omaan käyttöön on dekriminalisoitu jo vuonna 1977, mutta poliisi on käyttänyt hyväkseen lainsäädännössä ollutta porsaanreikää, joka kieltää kannabiksen julkisen käytön. Poliisi on vaatinut ihmisiä "tyhjentämään taskunsa" ja kannabiksen kaivaminen yksityisyyden piiriin kuuluvista housun tai hupparin taskuista julkisesti nähtäville on sitten oikeuttanut pidätyksen, sakot ja rikosrekisterimerkinnän.

Tämä käytäntö on luonut selkeän rodullisesti eriarvoistavan kannabispolitiikan, joka kriminalisoi erityisesti afroamerikkalaista nuorisoa ja vahingoittaa poliisin mainetta monilla asuinalueilla. Aktivistit, tutkijat ja jopa virkamiehet ovat varoittaneet tästä poliitikkoja jo vuosia.

Drug Policy Alliance, the Institute for Juvenile Justice Reform and Alternatives sekä kansalaisjärjestö VOCAL ovat saaneet kaupunginvaltuustosta tukea kampanjalleen lainsäädännön muuttamiseksi. New Yorkin osavaltion pääkaupungissa Albanyssa sijaitsevassa osavaltion senaatissa aiotaan molempien pääpuolueiden tukemana yhtenäistää kannabiksen hallussapidosta seuraavat rangaistukset niin, ettei siitä enää pidätettäisi ketään. New Yorkin kaupunginvaltuuston hyväksymä aloite vaatii pidätysten lopettamista sekä kannattaa uutta lainsäädäntöä.

"Kuvernööri Cuomo on osoittanut todellista johtajuutta nostaessaan esille sen tosiasian, että NYPD pidättää laittomasti kymmeniä tuhansia nuoria; tämä on todellinen edistysaskel tämän todella huonon politiikan lopettamiseksi. Meillä ei voi olla lakeja, joita sovelletaan eri tavalla rodullisesti eri ihmisryhmiin. Lainsäätäjien pitää nyt toimia ja muuttaa tämä politiikka. Vasta sitten New Yorkissa aletaan toteuttamaan vuonna 1977 säädettyä kannabiksen dekriminalisoivaa lakia", sanoo Drug Policy Alliancen New Yorkin edustaja Gabriel Sayegh.

Nypd Head"Kuvernööri Cuomon aloite on otettu hyvin vastaan uskonnollisten ja kansalaisjärjestöjen johtajien kasvavassa joukossa, joka vaatii nuorisollemme tulevaisuutta ilman vankilaa ja vaatii asuinyhteisöjen kehittämistä sekä sellaisia resursseja, joilla ohjataan nuorten mahdollisuuksien käyttämistä parempiin valintoihin", jatkaa Institute for Juvenile Justice Reform and Alternatives -instituutin edustaja Kyung Ji Kate Rhee.

Pidätystilastot kertovat todellisuuden. Kannabiksen hallussapidosta pidätettiin vuosina 1981 - 1995 ainoastaan 34 000 ihmistä, mutta viimeisten 15 vuoden aikana yli 600 000 ihmistä. Viime vuonna pidätettiin yli 50 000 ihmistä, mikä jo yksinään ylittää vuosina 1981 - 1995 pidätettyjen lukumäärän. Pidätetyistä 85% on afro- tai latinalaisamerikkalaisia, vaikka angloamerikkalainen väestönosa käyttää enemmän kannabista. Yhteiskunnalle nämä pidätykset maksoivat 75 miljoonaa dollaria.

Suurin on pidätyksistä on seurausta NYPD:n laittomista etsinnöistä osana sen ristiriitoja herättävää pysäytä-ja-tarkista-taskut käytäntöä. Vuonna 2011 poliisi pysäytti 700 000 ihmistä ja ja tutki yli puolet. Pysäytetyistä 87% oli mustia tai latinonuoria.

Vuoden 1977 dekriminalisointilaki on edelleen voimassa. Mutta kannabiksen käyttäminen tai hallussapito julkisesti näkyvillä on myös rikos. Suurin osa pidätetyistä ei ole käyttänyt kannabista julkisesti, vaan heillä on ollut sitä taskussa tai laukussa. Poliisin käskiessä tyhjentämään taskut tai avaamaan laukku ihmiset tottelevat, vaikka tällainen henkilöntarkastus on laiton. Kannabiksen tullessa julkisesti näkyville on poliisi sitten pidättänyt henkilön.

Tutkimuksen mukaan suurin osa pidätetyistä ei ollut pitänyt kannabista esillä julkisesti, vaan taskussa tai laukussa ja poliisi huijasi heitä ottamaan sen esille. Lisäksi monessa tapauksessa poliisi suoritti henkilöntarkastuksen laittomasti.

Sadat aktivistit kerääntyivät Albanyyn

12.6. sadat aktivistit ja yhteisöjen johtajat kerääntyivät Albanyyn luovuttamaan New Yorkin osavaltion senaatin puhemiehelle Dean Skelosille 6500 nimen adressin lainsäädännön muuttamiseksi niin, että aikoinaan hyväksytty dekriminalisointi toteutuisi käytännössä.

Edustaja Hakeem Jeffries teki lakialoitteen kuvernööri Cuomon aloitteesta.

Cuomo"Meidän pitää yhtenäistää kannabiksen hallussapidon rankaiseminen tämän nykyisen käytännön lopettamiseksi, mikä turhaan pilaa tuhansien ihmisten elämän ja vie miljoonia dollareita rikosvalvonnan resursseja vakavan rikollisuuden tutkinnalta. Vuosittain tuhansia new yorkilaisia, joista suhteettoman moni on musta tai latinonuori, tuomitaan tarpeettomasti näistä pikkurikoksista, mikä vaikeuttaa tulevaisuudessa heidän työllistymistään ja lisää lainvalvonnan ja asuinyhteisöjen välisiä jännitteitä. Tämä laki takaa sen, että pieniä kannabismääriä hallussaan pitävät saavat ansaitsemansa rangaistuksen mutta niin, ettei heidän rikosrekisterinsä tahriinnu", selitti Jeffries.

Cuomon ilmoitettua lainmuutosaikeistaan on tälle uudistukselle tulvinut tukea kautta koko osavaltion. The New York Times, the Daily News, the New York Post, the Syracuse Times-Standard ja the Buffalo News ovat pääkirjoituksissaan kannattaneet sitä samoin kuin lukuisat kansalaisliikkeet.

"Asuitpa sitten New Yorkissa tai East Hamptonissa ovat osavaltion nykyiset huumelait puutteelliset. Long Islandin asukkaat haluavat saada terveen järjen mukaan huumepolitiikkaan ja kuvernöörin ehdotus edustaa juuri sitä. Osavaltion budjetin supistuessa auttaa tämä uudistus poliisia suuntaamaan huomionsa pois kannabiksen pienimuotoisen hallussapidon valvonnasta yhteisöjämme todella uhkaaviin riskeihin."

"Tämä laki ei ole ainoastaan kannabiksen dekriminalisointia. Tämä koskee sitä, miten me kannamme vastuuta, edistämme rodullista tasa-arvoa ja kaikista tärkeimpänä yleistä turvallisuutta, mikä rakentuu sellaisille politiikan muodoille, jotka rohkaisevat osallistumaan yhteisön toimintaan ja ratkaisemaan ongelmia. Tämä on askel oikeaan suuntaan ja vaadimme nyt lakeja säätäviä johtajiamme ottamaan osaa tähän kasvavaan ja kansanryhmien erilaisuutta edustavaan liikkeeseen turvallisuuden ja oikeudenmukaisuuden lisäämiseksi", selittää Center for NuLeadership on Urban Solutions'n ohjaaja Chino Hardin.

"Puolustusasianajajina me näemme joka päivä sen, kuinka New Yorkin oikeuslaitokset käsittelevät tarpeettomia pidätyksiä. Asiakkaamme kadottavat uskonsa rikosoikeudelliseen järjestelmään jouduttuaan nöyryyttävien etsintöjen kohteiksi ilman mitään syytä, nähtyään selleissä ainoastaan värillisiä ihmisiä ja saatuaan syytteet rikoksesta, vaikka he eivät ole syyllistyneet mihinkään muuhun kuin väkivallattomaan rikkomukseen", kertoo 5 Borough Defenders'n edustaja Renate Lunn.

"Rikosoikeudellisen järjestelmän epäsuhtainen vaikutus värillisiin ihmisiin on äärimmäisen tuhoisaa ja se on seurausta poliisin tekemästä profiloinnista rodun perusteella sekä nuorten kriminalisoinnista pelkästään kannabiksen hallussapidosta. Tämä järjetön mustien ja latinonuorten kriminalisointi on lopetettava heti", vaatii Center for Law Justice'n perustaja ja johtaja Alice Green.

New Yorkilla ei ole enää inhimillisesti ja taloudellisesti varaa näihin rotuun perustuviin pidätyksiin. Aktivistit vannoivat painostavansa senaattia hyväksymään nämä maalaisjärkeen perustuvat uudistukset.

"Olen varma, että kaikki senaatissa mukaan lukien enemmistön johtaja Skelos ovat samaa mieltä siitä, ettei voida hyväksyä lakien soveltamista eriarvoisesti eri ihmisryhmiin rodun, etnisen taustan tai asuinalueen mukaan. Näin tehdään tällä hetkellä kannabispidätyksissä ja siksi me tarvitsemme muutosta. Kuvernööri Cuomon ehdotus, jota osavaltion lakivirkamiehet kannattavat, on tärkeä askel kohti tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta. Ainoa ristiriitainen kohta tässä ehdotuksessa on se, ettei se menisi läpi juuri tänä vuonna", sanoo Drug Policy Alliance'n edustaja Gabriel Sayegh.

New Yorkin kaupungissa tehdään 90% osavaltion kannabispidätyksistä

New Yorkin kaupunginvaltuusto hyväksyi 13.6. päätöslauselman, jossa vaaditaan rotuun perustuvien, kalliiden ja laittomien pidätysten lopettamista. Päätös sai taakseen valtuuston selvän enemmistön. Päätöksessä vaaditaan lakiin jääneen porsaanreiän tukkimista ja vuonna 1977 hyväksytyn dekriminalisoinnin selkeyttämistä. Siinä todetaan, että ihmisten pidättäminen pienten kannabismäärien hallussapidosta "raunioittaa turhaan tuhansien ihmisten elämän samalla kun se vie resursseja vakavampien rikosten tutkinnalta".

Yli 90% pidätyksistä tehdään New York Cityssä, koska kaupungin poliisin keskuudessa vallitsee agressiivinen pysäytä-ja-tarkasta käytäntö, joka kohdistuu pääasiassa mustiin ja latinonuoriin.

Päätös kehottaa osavaltion senaattia toimimaan nopeasti ja muuttamaan lainsäädäntöä siten, että kuvernööri Cuomon ehdotus tulee käytäntöön ja lopettaa tämän poliisin harjoittaman politiikan.

"Lainsäädäntökautta on jäljellä enää viisi päivää ja tiedämme tilastoista, että kannabispidätykset saavuttavat huippunsa kesällä. Jos lainsäädäntö ei toimi nyt, tuhannet nuoret joutuvat laittomasti pidätetyiksi, saavat rasitteekseen rikosrekisterimerkinnän ja sitä kautta joutuvat kohtaamaan suuria esteitä elämässään samalla kun samanikäiset valkoiset eivät joudu poliisin käsiin", kommentoi Gabriel Sayegh.

Jättimielenosoitus New Yorkissa

7391009546 B9b0f3d525Sunnuntaina 17.6. tuhannet ihmiset osoittivat mieltään NYPD:n pidätyksiä vastaan rauhallisessa kulkueessa pitkin Fifth Avenueta.

Ihmisoikeusryhmät ovat arvostelleet jo vuosikausia NYPD:n käytäntöä ja nyt tällä marssilla lukuisten poliitikkojen näkyvä läsnäolo kertoo siitä, että nykyisen poliisikäytännön vastustus on yhtenäistä kautta yhteiskunnan. Mukana marssilla nähtiin mm. demokraattien edustaja Bill de Blasio, kaupunginvaltuuston puhemies Christine C. Quinn, entinen kaupungin tilintarkastaja William C. Thompson ja Manhattanin asuinalueen presidentti Scott M. Stringer.

46-vuotias opettaja Wade Cummings oli tullut marssille 19-vuotiaan poikansa Tarikin kanssa. He kertoivat tulleensa pysäytetyiksi kerran isän vuoksi ja kolme kertaa pojan vuoksi.

"Olen huolissani siitä, että hänet pysäytetään ja siitä, että tämä käytäntö näyttää olevan leviämässä. Olen yrittänyt opettaa häntä, miten pysäytystilannetta ei saa päästää eskaloitumaan, mutta koskaan ei pysty sanomaan etukäteen mitä niissä tilanteissa tulee käymään", isä Cummings kertoo.

Liki 300 kansalaisjärjestöä tuki marssia. Ammattiliittojen ja mustan väestönosan liiton, N.A.A.C.P:n, jäseniä näkyy marssilla eniten, mutta mukana on opiskelijajärjestöjä, Occupy Wall Street, Common Cause, the Universal Zulu Nation ja the Answer Coalition.

Kveekariryhmä kantoi pidätyksiä ja henkilöntarkastuksia vastustavia kylttejä ja mukana näkyi myös lesbo- ja homoryhmiä, mikä kuvastaa niiden järjestöjen ja muiden ihmisoikeusjärjestöjen lähentymistä viime vuosina.

24-vuotias Chris Bilal, joka on musta ja homo, kertoo tulleensa pysäytetyksi kolme kertaa ja viimeksi, kun hän oli tanssimassa ystäviensä kanssa Marcus Garveyn puistossa Harlemissa.

"Minut on pysäytetty huumediilerinä, elämän laadun pilaajana ja afroamerikkalaisena homona väärässä paikassa", hän luettelee.

New Yorkin senaatin republikaanit ja konservatiivit vastustavat

Hofffman Awardjpg 0c56e187a7e9c10b Large18.6. New Yorkin osavaltion senaatti ei kyennyt saavuttamaan yksimielisyyttä lainsäädännöstä, jolla oltaisiin lopetettu New Yorkin laittomat kannabispidätykset. Kaksi viikkoa aikaisemmin kuvernööri Cuomon julkistamaa lakiehdotusta pidettiin juuri oikeanlaatuisena ratkaisuna. Osavaltion senaatin republikaanit eivät kannattaneetkaan aloitetta, vaan puolue hajosi sisäisesti konservatiivijohtaja Mike Longin uhattua vetää tukensa kaikilta sitä kannattavilta.

Senaatti kieltäytyi käsittelemästä lakialoitetta, mitä voidaan pitää esimerkkinä epäonnistuneesta johtajuudesta. Senaatin kyvyttömyyden takia kymmenet tuhannet etupäässä värillistä väestönosaa edustavat nuoret miehet päätyvät edelleen aivan tarpeettomasti kriminaalijärjestelmän käsiin miljoonien verodollareiden haaskautuessa ja yhteiskunnallisten jännitysten lisääntyessä.

Lakialoitteen taakse tuli kymmeniä kansalaisryhmiä, poliitikkoja sekä lainvalvontaviranomaisia. Tässä esimerkkejä sen kannattajista:

  • New Yorkin poliisin NYPD:n päällikkö Raymond Kelly
  • Manhattanin alueen syyttäjä Cyrus Vance
  • Brooklynin alueen syyttäjä Joe Hynes
  • Queensin alueen syyttäjä Richard Brown
  • Bronxin alueen syyttäjä Robert Johnson
  • Staten Islandin syyttäjä Daniel Donovan
  • Nassaun maakunnan syyttäjä Kathleen Rice
  • New Yorkin partiopoliisien liiton puheenjohtaja Patrick J. Lynch
  • Rochesterin poliisipäällikkö Jim Sheppard

19.6. pitämässään tiedotustilaisuudessa kuvernööri Cuomo kertoi, ettei lakialoite etene tällä kaudella, vaan se pitää esitellä uudestaan joidenkin kuukausien kuluttua.

Dekriminalisoinnin tulevaisuus

Syyskussa 2011 NYPD:n päällikkö Raymond Kelly antoi määräyksen noudattaa New Yorkin osavaltion lakia. Tämä määräys oli suunnattu poliiseille, jotta nämä lopettaisivat syyttämästä ihmisiä kannabiksen hallussapidosta väärin perustein. Tämän määräyksen seurauksena pidätykset vähenivät vain 13%, mikä oli pettymys kun otetaan huomioon pidätysten suuri määrä. Nykytasolla poliisi tekee vuosittain 45 000 pidätystä pienten kannabismäärien hallussapidosta, mikä on suurin pidätysten ryhmä. Kun otetaan huomioon se, että nämä pidätykset ovat seurausta laittomista henkilötarkistuksista, ei 13%:n eikä edes 25%:n vähennys ole merkittävä muutos.

"New Yorkin senaatin republikaanit tekevät vain sitä, mitä republikaanit osaavat parhaiten liittovaltio- ja paikallistasolla - he estävät edistystä ja halvaannuttavat hallituksen toimintaa. Senaatin republikaanit ovat täysin New Yorkin värillisten yhteisöjen ulkopuolelle ja heidän saamattomuutensa takia kymmenet tuhannet värilliset nuoret joutuvat pidätetyiksi tänäkin vuonna saaden rikosrekisterimerkinnän rasitteekseen", sanoi kaupunginvaltuuston jäsen Melissa Mark-Viverito.

Republikaanijohtaja Skelos pääsi tahtomattaan uutisotsikoihin kommentoituaan kuvernöörin aloitetta, että "ihmiset voivat sen jälkeen kävellä kadulla kymmenen jointtia kummassakin korvassa ja se olisi pelkkä rikkomus". Tiedotusvälineet pilkkasivat Skelosia tästä täysin oudosta mielikuvasta. Skelos on selittänyt, että hän vastustaa dekriminalisaatiota, vaikka se on jo laissa, luovuttaen näin New Yorkin asukkaiden asioita käsittelevästä lainsäädännöstä päättämisen konservatiivijohtaja Longille, jota ei ole valittu vaaleilla asemaansa.

"New Yorkin osavaltion senaatin johtajuutta oli vähän aikaa sitten oli tapana luonnehtia, että "kolme miestä salissa". Nyt meidän pitäisi sanoa, että "yksi mies Brooklynistä". Vaikka olemme pettyneitä tähän saamattomuuteen, emme aio luovuttaa. Kampanja lakiuudistuksen puolesta on jo saavuttanut merkittävän voiton nostamalla tämän asian New Yorkin asukkaiden ja koko maan tietoisuuteen. Me emme aio hyväksyä tilannetta, missä lakeja sovelletaan eri tavalla rodun, etnisen taustan tai asuinalueen perusteella. Me aiomme jatkaa uudistuksen ajamista rehellisyyden, tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden puolesta. Lainvalvontaviranomaisten antaman vahvan tuen vuoksi uskon, että Skelos ja lopulta myös Long tulevat tekemään oikean ratkaisun", kertoo Drug Policy Alliance'n New Yorkin osaston johtaja Gabriel Sayegh.

Lähde: Drugpolicy Alliance 4.6.2012, 7.6.2012, 12.6.2012, 14.6.2012, 19.6.2012 ja New York Times 17.6.2012

 


New Yorkin kaupunginvaltuuston jäsen Melissa Mark-Viverito (East Harlem/Bronx):

James Crowder ratsattiin hänen ollessa menossa äitinsä luokse hoitamaan häntä. Yksi poliiseista tutki hänen taskunsa ilman Crowderin lupaa ja löysi sieltä marihuanaa. Crowder kieltäytyi tunnustamasta syyllisyyttään rikokseen, mitä hän ei ollut tehnyt. Häntä pidettiin viikon ajan vankilasellissä, koska hän tiesi, ettei hallussapito henkilökohtaiseen käyttöön ole rikos ja kieltäytyi tunnustamasta syyllisyyttään sellaiseen rikokseen, mitä ei ollut tehnyt:

Hakeem Jeffries teki lakialoitteen New Yorkin osavaltion senaatille laittomien henkilötarkastusten lopettamiseksi:

Tohtori Harry Levine Queensin yliopistosta on USA:n johtava kannabispidätysten tutkija, joka on julkaissut raportteja New Yorkin kannabispidätyksistä: