Neljä raporttia huumesodan turhuudesta

YK:n 66. yleiskokous keskusteli 26.6. kansainvälisenä huumeidenvastaisena päivänä aiheesta huumeet, rikollisuus ja kehitys. YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon julkaisi tilaisuutta varten lausuntonsa, jossa tiivistyy huumeettoman maailman tavoittelun luomat ongelmat:

"Laittomat huumeet ja niihin liittyvät rikollisverkostot heikentävät lainsäädännön valtaa. Se että heidän liiketoimintansa pystyy jatkumaan vailla laillista rankaisemista, levittää pelkoa ja heikentää laillisen esivallan uskottavuutta kaikilla tasoilla."

Ban Ki-moon kertoo suoraan, että huumeettoman maailman toteuttamiseen kulutetut miljardit dollarit ovat kuluneiden 51 vuoden aikana luoneet juuri ne olosuhteet, missä rikollisjärjestöt voivat toimia lain yläpuolella.

Julma kohtalo toi samana päivänä uutisiin esimerkin siitä, kehen tämä huumeettoman maailman projekti kohdistuu suurten rikollisten ja rahan pesijöiden selvitessä rankaisematta. Abu Dhabissa 21-vuotiaalle brittinuorelle langetettiin kuolemantuomio tämän jäätyä kiinni 20 gramman kannabiserän myymisestä peitepoliisille. Tämä julma kohtalo pääsi lööppeihin länsimaissa sen takia, että nuori oli britti. Tuhannet muut ympäri maailman kuolevat täysin vailla julkisuutta tässä turhassa sodassa.

Tämän keskustelun eväiksi 26.6. ilmestyi neljä raporttia huumeongelman eri näkökulmista: YK:n huumetoimiston UNODC:n vuosiraportti, kansalaisjärjestöjen Count the Costs -vaihtoehtoraportti, Euroopan huumeseurantakeskuksen EMCDDA:n kannabisraportti sekä Maailmanlaajuiden huumekomission raportti huumesodan aiheuttamasta AIDS-pandemiasta.

Kaksi raporttia maailman huumetilanteesta

UNODC:n vuosittainen maailman huumeraportti dokumentoi vuodesta toiseen huumeiden väärinkäytön aiheuttamia kustannuksia ja näitä kerrataan lukuisissa korkean tason poliittisissa kokouksissa ja konferensseissa. Sen sijaan huumeettoman maailman tavoitteluun käytettyjen kriminaalivalvonnan kielteiset vaikutukset jäävät jatkuvasti arvioiden ja keskustelun ulkopuolelle - vaikka tämä kriminaalivalvonta on epäonnistunut niin reippaasti, että jopa YK:n pääsihteeri puhuu siitä. UNODC on esimerkki siitä huumesodan vastuun ulkoistamisesta, mitä kaikki lainvalvontaviranomaiset harrastavat.

Kansalaisjärjestöjen Count the Costs -projekti julkaisi tänä vuonna vaihtoehtoisen maailman huumeraportin täydentämään UNODC:n antamaa kuvaa. Kansainvälisen kieltolain toteuttamisen arvioidaan maksavan jopa yli 100 miljardia dollaria vuodessa. Kaikilla mittareilla huumeiden käyttö, tarjonta ja tuotanto ovat vain kasvaneet dramaattisesti kuluneiden yli 50 vuoden aikana: 270 miljoonaa ihmistä kautta maailman käyttää laittomia huumeita luoden maailman suurimmat laittomat kulutustavaroiden markkinat, jotka ovat YK:n mukaan arvoltaan 330 miljardia dollaria vuodessa.

Vuonna 2008 UNODC toi julki raportissaan tärkeän havainnon, että kriminaalivalvontaan perustuvalla huumepolitiikalla on suuria "ei-aiottuja seurauksia". Huumeettoman utopian tavoittelu on luonut maailman suurimmat laittomien kulutustavaroiden markkinat, laittoman huumekaupan, se siirtää niiden tuotantoa ja salakuljetusta yhä uusille alueille (ilmapallovaikutus), se vie resursseja terveydenhoidosta rikosvalvontaan, siirtää kulutusta yhä uusiin kemikaaleihin (muuntohuumeet ja lääkeaineiden huumekäyttö) sekä leimaa ja syrjäyttää huumeita käyttävät ihmiset. Järjestelmän aikoinaan suunnitelleet ihmiset eivät pystyneet kuvittelemaan aiheuttavansa nykyisen kaltaista huumeongelmaa.

Vaikka YK:n huumevalvontajärjestelmässä tiedostetaan nämä huumevalvonnan aiheuttamat ongelmat, ei YK eikä yksikään järjestelmässä mukana oleva valtio ole yrittänyt arvioida sitä, että ylittävätkö järjestelmän tuottamat hyödyt näiden ei-aiottujen seurausten aiheuttamia kustannukset. Näitä kustannuksia ei käsitellä UNODC:n raportissa, mikä on seurausta YK:n tiedonhankinnan perusvirheistä.

YK:n huumevalvontajärjestelmä kertoo julkisuuteen siksi vain puolet koko tarinasta ja tätä aukkoa paikkaamaan sadan kansalaisjärjestön Count the Costs -projekti julkaisi oman vaihtoehtoisen maailman huumeraporttinsa.

Lainvalvontaan käytetyillä resursseilla on käyty huumeiden tarjonnan kimppuun samalla kun kysyntä koko ajan kasvaa. Tämän seurauksena huumeiden hintataso on niin korkea, että huumekaupan suunnattomat voitot ovat luoneet laajan laittoman kaupankäynnin, joka on rikollistoimijoiden valvonnassa.

Tällä on laajoja kielteisiä vaikutuksia paikalliseen ja kansainväliseen talouteen:

1. Kansainvälisen lainvalvonnan kaikkia kustannuksia on vaikea arvioida, mutta ne voivat ylittää 100 miljardia dollaria vuodessa. Laittoman huumekaupan arvoksi arvioidaan 330 miljardia dollaria vuodessa. Tämän kaupan voitot haittaavat laillista kauppaa korruption, rahanpesun ja paikallistason konfliktien kautta ja nämä ongelmat pahentavat varsinkin kehittyvien maiden tilannetta. Laiton kauppa tuottaa taloudellista voittoa enimmäkseen kehittyneissä maissa ja sielläkin rikollisen toiminnan ylimmälle johdolle. Huumesodan päähyötyjiä ovat sotilas-, poliisi- ja vankilateollisuus ja niiden toimintaan liittyvät teollisuudenalat.

Muita huumesodan kielteisiä vaikutuksia ovat:

2. Kehityksen ja ja turvallisuuden heikentyminen, konfliktien ruokkiminen

3. Metsien tuhoutuminen ja ympäristön saastuminen

4. Rikollisuuden luominen ja rikollisten vaurastuminen

5. Kansanterveyden heikentäminen, tautien leviäminen, kuolemat

6. Ihmisoikeuksien heikentäminen

7. Leimaaminen ja eristäminen yhteiskunnasta

Maailmalla leviää yksimielisyys siitä, että nykyinen järjestelmä pitää uudistaa ja tähän on luotu erilaisia vaihtoehtoja, jotka painottavat terveydenhoidon lisäämistä, käyttäjien dekriminalisointia ja nykyisin kiellettyjen aineiden valvottua saatavuutta.

EU: kotikasvatettu kannabis valtaa markkinoita

EU:n huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus, EMCDDA, raportoi kansalaisten omaehtoisen huumeiden ja huumesodan merkittävimmän haittojen vähentämisen eli kannabiksen kotikasvatuksen valtaavan koko ajan enemmän markkinoita Euroopan maissa.

Ihmisen ja kannabiksen yhteinen evoluutio ulottuu aina kivikaudelle, mutta kannabiksen kansainvälinen kieltolaki syntyi vasta modernilla kaudella 1900-luvulla ja huipentui toisen maailmansodan jälkeen kansainväliseksi kieltolaiksi vuoden 1961 YK:n huumesopimuksella.

Sen jälkeen kannabiksen lehdestä on tullut symboli mm. nuorison kapinoinnille ja rauhanliikkeelle ja se esiintyy nykyään hyvin monenlaisissa yhteyksissä elokuvista graffiteihin. Joka vuosi arviolta 22 miljoonaa eurooppalaista käyttää tai kokeilee sitä. Näistä 9 miljoonaa on 15-34 -vuotiaita nuoria.

Eurooppalaiset kannabismarkkinat ovat hyvin suuret ja kannabiksen tarjonnan ylläpito tuonnin, tuotannon ja jakelun tasoilla vaatii organisointia ja logistiikkaa, ihmisresursseja sekä tulojen ja voittojen jakamista. Kaikki tämä toimii piilossa, vaikka itse tuote vie paljon tilaa, se on helppo tunnistaa ja havaita. Kauppa kuitenkin toimii niin tehokkaasti, että monissa maissa kuluttajat kertovat kannabiksen saatavuuden olevan vakaata.

Silti kannabismarkkinat ovat yksi vähiten tunnetuista yhteiskunnallisista ilmiöistä Euroopassa ja kannabiksen käyttäjät joutuvat myös useimmin lainvalvonnan kanssa tekemisiin. Tämä on kansainvälisen huumekieltolain aiheuttama ongelma, eikä sitä voida palauttaa kannabiksen farmakologiaan, kuten kieltolain kannattajat yrittävät väittää.

EMCDDA:n uusin kannabisraportti on laaja katsaus kannabiksen historiasta nykypäivien keskusteluun ja kannabiksen valvonnan vaikeuksiin. Raportissa kerrotaan valaiseva esimerkki YK:n arvioista. Vuonna 2003 YK arvioi kannabista kasvatettavan maailmassa 231 000 hehtaarilla, mistä yli puolet oli Marokossa.

Tässä arviossa ei kuitenkaan ollut mukana muita Afrikan maita, Albaniaa, Boliviaa, Brasiliaa, Kanadaa, Intiaa, Jamaikaa, Kazakstania, Libanonia, Nepalia, Hollantia, Pakistania eikä Thaimaata.

Vuoden 2008 raportissa UNODC varoitti, että kannabiksen levinneisyys kaikkialla maailmassa teki tyhjäksi yritykset arvioida luotettavasti sen tuotantoa maailmassa, mutta yritti kuitenkin. Yhdistämällä valtioiden antamia arvioita takavarikkotietoihin UNODC nosti arvion 520 000:een hehtaariin, mutta villit kasvustot mukaanlukien tämä saattoi olla jopa 1,5 miljoonaa hehtaaria.

Tämän arvion mukaan vuonna 2006 maailmassa olisi tuotettu 41 400 tonnia marihuanaa ja 6000 tonnia hasista.

UNODC:n uusin arvio julkistettiin vuoden 2009 raportissa ja siinä arvioitiin tuotantoa antamalla pienimmät ja suurimmat mahdolliset tuotantoalat. UNODC arvioi täten, että vuonna 2008 kannabista olisi viljelty 200 000 - 641 800 hehtaarin alueella, mikä olisi tuottanut 13 300 - 66 100 tonnia marihuanaa ja 2 200 - 9 900 tonnia hasista.

Tällaisten arvioiden perusteella on mahdotonta pystyä arvioimaan lainvalvonnan toimenpiteiden vaikutuksia tuotannon vähentämisessä. Tällä hetkellä on mahdotonta arvioida kannabiksen tuotantoa siten, että siitä olisi jotakin käytännöllistä hyötyä.

Se kuitenkin tiedetään, että marihuanan kasvatus lisääntyy koko ajan kautta Euroopan, mikä syrjäyttää hasiksen osuutta markkinoista. Kannabismarkkinat ovat "pysyvässä kehitystilassa" ja Euroopassa tuotetaan jo merkittävä osa täällä kulutetusta kannabiksesta. Kannabiksen laiton tuotanto synnyttää oheisvahinkoja rikollisuuden ja siihen liittyvän väkivallan muodossa.

Yli 78 miljoonaa 15-64 -vuotiasta eurooppalaista on ainakin kokeillut kannabista ja 9 miljoonaa 15-34 -vuotiasta nuorta on käyttänyt sitä kuluneen kuukauden aikana. Tämä on merkittävä markkina, joka on muuttunut huomattavasti sitten 1960-luvun, jolloin kannabiksen tuonnista vastasivat pääasiassa "amatöörit ja asianharrastajat". Nykyään kannabiskauppa on rikollisorganisaatioiden yksi suurimmista tulonlähteistä ja sen kauppa linkittyy muiden laittomien kulutustavaroiden, kuten kokaiinin salakuljetukseen ja kauppaan.

Kaikki kannabiksen tuotanto ei kuitenkaan ole rikollisorganisaatioiden käsissä. Kannabiksen kasvattajia on nykyään hyvin monenlaisia ja monista eri motiiveista käsin toimivia. Yksi tärkeimmistä nykyaikaisten kannabismarkkinoiden kehitykseen vaikuttavista tekijöistä on mittakaavan kasvu. Kannabista ostetaan ja myydään nykyään jokaisen asukkaan lähiseudulla ympäri Eurooppaa. Kannabisrikokset ovat suurin osa huumerikoksista Euroopassa. Kannabista takavarikoidaan EU:n alueella yhteensä 700 tonnia vuodessa. Kaikki EU:n valtiot raportoivat kannabiksen kasvatuksesta, millä on omat seurausvaikutuksensa julkiseen terveydenhoitoon ja turvallisuuteen.

Kannabistuotteiden pääluokat ovat kasvimuotoinen kannabis ja hasis. Nämä jakaantuvat lukuisiin erilaisiin alaryhmiin, joilla on erilainen koostumus ja vaikutus. EMCDDA:n raportissa todetaankin, että nykyinen politiikka on sama kuin "jos tarkastelisimme alkoholin käyttöä erottelematta oluen, viinin ja väkevien kulutusta".

AIDS-pandemia on huumesodan aiheuttama

HIV-pandemia alkoi presidentti Reaganin kaudella länsimaissa ja hänen aloittamansa huumesodan tiimellyksessä virus pääsi leviämään kautta maailman, koska huumesodan ja homofobian takia kesti liian monta vuotta ennenkuin vallan pitäjät havahtuivat pandemian leviämiseen.

Tämä pandemia synnytti ns. haittoja vähentävän kansalaisliikkeen ja joissakin maissa on onnistuttu yksinkertaisilla ja halvoilla menetelmillä melkein kokonaan kitkemään viruksen leviäminen huumeiden pistoskäytön välityksellä. USA:n huumesodan omaksuneissa maissa, kuten Venäjällä, Kiinassa ja Thaimaassa miljoonat ihmiset saavat tartunnan aivan turhaan ja pandemia on yhä leviämisvaiheessa.

Maailmanlaajuinen huumepoliittinen komissio julkaisi toisen raporttinsa huumesodan vaikutuksesta HIV-pandemian leviämiseen. Huumesota on ollut täysi katastrofi kansanterveydellisesti eikä HIV-pandemian aiheuttamia kustannuksia pystytä edelleenkään täysin arvioimaan. Siksi komissio suosittelee valtioille huumekaupan välitöntä valvontaan ottamista, jotta HIV-tartuntojen leviäminen voitaisiin vihdoin saada kuriin.

Raportin oli määrä ilmestyä kansainvälisen AIDS-konferenssin alla, mutta komissio aikaisti julkaisua kansainväliseen huumeiden vastaiseen päivään. Kansainvälinen AIDS-konferenssi järjestetään 22.-27.7. ensimmäisen kerran USA:n pääkaupungissa Washingtonissa, mistä kansainvälinen huumesota sai aikoinaan alkunsa.

Lähde: YK:n pääsihteerin Ban Ki-moonin julkilausuma, BBC 25.6.2012, YK:n huumetoimiston (UNODC) huumeraportti, UNODC:n johtajan lausunto, Count The Costs - vaihtoehtoinen maailman huumeraportti, EMCDDA 26.6.2012, EMCDDA:n lehdistötiedote, EMCDDA:n raportti, Maailmanlaajuinen huumepoliittinen komissio 26.6.2012 ja Huffington Post 26.6.2012

Sveitsin entinen presidentti Ruth Dreifuss kehottaa Putinia ja Obamaa dekriminalisoimaan huumeiden käyttö:

URL: http://www.tusky.fi/uutiset/367-nelja-raporttia-huumesodan-turhuudesta