Meksikon laivasto ilmoitti surmanneensa tulitaistelun päätteeksi Zetojen tärkeän johtajan, 37-vuotiaan Heriberto Lazcanon. Tätä uutista levitettiin kautta maailman huumesodan tärkeänä voittona. Mm. Suomen YLE kertoi, että "Jos Lazcanon surma vahvistetaan, kyseessä on yksi Meksikon presidentin Felipe Calderonin suurimmista voitoista kuusi vuotta kestäneen huumeiden vastaisen sodan aikana".
Tätä kyseistä voittoa tosin himmensi se, että johtajan ruumis siepattiin ruumishuoneelta laivaston silmien edestä heti seuraavana päivänä niin, ettei kukaan enää kykene todentamaan tätä merkittäväksi luonnehdittua voittoa.
Tämä sota on perustunut USA:n sotadoktriinille, jonka mukaan huumejengien johtajien pidätykset tai tappamiset tekevät jengien toiminnan lopulta mahdottomaksi. Tämä nostaa huumeiden hinnat niin korkeiksi, ettei kukaan enää osta huumeita, huumeongelma loppuu ja huumeeton ihannemaailma alkaa.
Lazcano oli tunnistettu valokuvista, joita hänestä on otettu, kun hän oli Meksikon erikoisjoukkojen jäsen, ja hänestä saatiin sormenjäljet. Meksikon laivaston kertomissa tiedoissa oli epäselvyyksiä ja mm. surmatun kerrottiin olevan lyhyempi (160 cm) kuin mitä Lazcanon tiedetään olevan (173 cm). Viime kesänä Meksikon armeijalle sattui kömmähdys sen kerrottua ensiksi pidättäneensä yhden merkittävän huumepomon, Sinaloan kartellin johtajan veljen, joka osoittautui viattomaksi siviiliksi.
Oletetaan kuitenkin, että ruumis oli se, minkä sen väitettiin olevan. Onko tällä voitolla mitään merkitystä Meksikon huumesodan, USA:n huumeiden kulutuksen ja varsinkaan itse huumeongelman kannalta?
Muut jengit voittavat ja huumesota raaistuu
Zetojen häviöstä - jos sellaista tämän seurauksena tapahtuu - hyötyvät muut huumejengit ja varsinkin Sinaloan kartelli, jonka johtaja Joaquin Guzman on edelleen vapaalla jalalla. Sinaloa on taistellut Juarezin salakuljetusväylän hallussapidosta, missä Carrillo Fuentes on liittoutunut Zetojen kanssa ja Lazcanon kuolema vei Sinaloalta yhden kilpailijan.
Zetoilla on kuitenkin perimysjärjestys sen takia, että yhden kuollessa toiminta jatkuisi. Seuraavana vallankahvaan voi nousta Miguel "Z-40" Treviño Morales, jonka tiedetään myös turvautuvan väkivaltaan. Ongelmana on uusien kenttäjohtajien nuoruus ja kokemattomuus, he käyttävät huumeita ja haluavat osoittaa miehuutensa hirmuteoilla.
Yhteiskunta militarisoituu entisestään
Zetojen historia on kuin oppitunti huumesodan ja huumekaupan vuorovaikutuksesta. Heriberto Lazcano sai USA:n ja Israelin armeijoiden erikoiskoulutuksen ja kuului Meksikon erikoisjoukkoihin vuoteen 1998 saakka, jolloin hän siirtyi Gulf-kartellin palvelukseen. Tämän jälkeen hän muodosti kumppaneineen itsenäisen huumeiden salakuljetusverkoston Zetat, joka toivat Meksikon huumekuvioihin brutaalin väkivallan ja jonka johtajaksi hän nousi vuonna 2003. Zetojen liittouduttua Guatemalan Kaibiloiden kanssa - joiden tausta on myös militaristinen - toivat nämä aivan uuden kammottavuuden huumesotaan: uhrien päiden leikkaamisen ja heittelemisen julkisilla paikoilla.
Zetojen johtajan surmaaminen aiheuttaa Zetojen sisäisten ristiriitojen nousemisen pintaan ja hajoamisen kahdeksi tai useammaksi kilpailevaksi jengiksi, jotka tulevat tappamaan toisiaan ja sivullisia. Meksikon virkamiehet joutuvat kamppailemaan yhä useamman jengin ja paikallisjohtajan kanssa.
Huumekunkkustrategia vahvistaa militaristisia voimia tässä sodassa. Meksikon armeija sai itselleen uuden trofeen (vaikka fyysinen ruumis kaapattiinkin) ja huumekunkun seuraaja tai hänen tilalleen astuva kilpaileva jengi on entistä väkivaltaisempi.
Meksikon huumesota on jatkuva uutismylly tuottaen väkivaltaa tihkuvia uutisia, tiedotusvälineet takertuvat näihin sensaatiomaisiin uutisiin, esittävät huumevalvonnan aiheuttamat ongelmat huumeiden aiheuttamina, unohtavat huumeongelman inhimillisen ulottuvuuden ja pitävät yllä myyttiä kriminaalivalvonnan välttämättömyydestä vaihtoehtoisiin toimintatapoihin verrattuna. Tällä asenteella tiedotusvälineet pitävät yllä tappamista.
Meksikon kartellit operoivat jo 16:ssa maassa
Meksikon kartellit ovat levittäytyneet jo kuuteentoista maahan Meksikon syyttäjänviraston tuoreen raportin mukaan. Sinaloan kartelli toimii kymmenessä maassa Keski- ja Etelä-Amerikassa sekä USA:ssa, Kanadassa ja Italiassa. Zetat ja heidän liittolaisensa Gulf-kartelli toimivat yhdeksässä maassa, Tijuanan kartelli USA:ssa ja Perussa, Familia Michoacana USA:ssa, Kolumbiassa ja Guatemalassa ja Caballeros Templarios, Temppeliritarit, vain USA:ssa. Uutisten mukaan huumesodassa pahasti kärsinyt Beltran Leyva -organisaatiokin toimii vielä viidessä maassa, mm. USA:ssa.
Tämä toiminta ei tarkoita suoraan sitä, että ko. organisaatiolla olisi suora komentosuhde kyseisiin maihin. Tämän laajenemisen tarkoitus on ulkoistaa tuotanto- ja jakeluverkostoja Meksikon ulkopuolelle. Organisaatio voi salakuljettaa kokaiinia jonkin toisen valtion alueelta, tuoda metamfetamiinin valmistuksessa tarvittavia kemikaaleja kolmannen valtion kautta ja valmistaa sitä neljännessä. Yhden valtion lainvalvontaviranomaisten on vaikeaa puuttua tällaiseen toimintaan.
Varsinkin Sinaloan kartelli on tunnettu innovatiivisuudesta etsiessään uusia markkinoita. Sen tiedetään perustaneen jakeluverkostoja Australiaan, ja elokuussa Espanjan poliisi pidätti Madridissa Sinaloan kartellin edustajia, jotka olivat tulleet Eurooppaan luomaan kokaiinin maahantuontia ja levitystä hoitavaa verkostoa. Yksi edustajista oli Sinaloan kartellin johtajan serkku. Poliisi löysi yhdestä laivakontista 373 kiloa kokaiinia jutun tutkinnan yhteydessä.
Lazcanon ruumiin kaappaaminen oli näyttö Zetojen vallasta omalla alueellaan. Huumemarkkinat jatkuvat ja tuottavat YK:n arvion mukaan 300 miljardia euroa vuodessa, oli Zetojen johdossa kuka tahansa tai toimitti ne huumeet sitten Zetat tai Sinaloan jengi. Tähän huumekunkkustrategialla ei ole mitään vaikutusta.
Lähde: El Paso Times 10.10.2012, Time 10.10.2012, InSight Crime 19.9.2012 ja Huffington Post 10.8.2012
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti