perjantai 27. syyskuuta 2013

Kanadassa jo 69%:n kannatus dekriminalisoinnille tai laillistamiselle

Peräti 69% Kanadan kansalaisista haluaa kannabiksen dekriminalisoimista tai kokonaan laillistamista. Suuntaus on selvä ja vahva, koska vuosi sitten saman mittauksen mukaan kannatus oli 65%. Vuoden 2015 parlamenttivaaleihin kampanjoivan liberaalipuolueen kannatus lähti nousuun puheenjohtajan kerrottua käyttäneensä kannabista.

5038102Mielipidemittauksessa haastateltiin 1189:ää yli 18-vuotiasta kanadalaista, joista 34% kannatti pienten kannabismäärien hallussapidon dekriminalisointia ja 36% ilmoitti haluavansa kannabiksen lailliseksi ja verolle. Nykyisen lainsäädännön hyväksyi vain 15% ja rikoslain tiukennusta kannattaa enää 13%:n pieni vähemmistö. Vain 3% mielipidetiedusteluun osallistuneista ei osannut kertoa kantaansa.

Nuorten ikäluokkien keskuudessa kannabispolitiikan liberalisoinnin kannatus oli 75%, suurten ikäluokkien keskuudessa (55-64-vuotiaat) 72% ja varakkaiksi luokiteltujen keskuudessa 74%. Brittiläisen Kolumbian asukkaista peräti 77% asettui liberalisoinnin kannalle.

Liberaalipuolueen kannatus nousi kannabistunnustuksen myötä

Kanadassa vuodesta 2006 vallassa ollut konservatiivipuolue on pääministeri Stephen Harperin johdolla yrittänyt ajaa kannabista takaisin laittomuuden hämärään. Tuoreen mielipidemittauksen tulokset lupaavat kehnoa menestystä vuonna 2015 tulossa olevissa vaaleissa tällaisille mielipiteille. Vaalien ratkaiseva kamppailu äänistä käydään konservatiivien ja liberaalien välillä.

Tuoreimman mielipidemittauksen mukaan liberaalien kannatus on noussut 38%:iin, konservatiivien tippunut 29%:iin NDP:n pitäessä perää 22%:n kannatuksellaan.

JacktMielipidemittaus tehtiin päivä sen jälkeen kun liberaalien puheenjohtaja Justin Trudeau kertoi käyttäneensä kannabista.

”Kannatuksen notkahduksen jälkeen liberaalit ovat ottaneet selvän johdon kannatuslukemissa. Liberaalien kannabispolitiikka on tähän varmaan syynä, eikä Trudeaun tunnustus ole ainakaan tehnyt kannatukselle hallaa”, tutkimuksen tehneen Forum Research -yhtiön johtaja Lorne Bozinoff luonnehti tuloksia.

Mielipidemittauksessa kysyttiin myös sitä, vaikuttaako Justin Trudeaun tunnustus vastaajan äänestysvalintaan. Vain 21% ilmoitti puheenjohtajan pajauttelun vaikuttavan heidän kantaansa liberaalista puoluetta kohtaan. 14% kertoi sen vaikuttavan myönteisesti ja 63% ilmoitti, ettei tunnustus vaikuta heidän äänestyspäätökseensä mitenkään.

Justin Trudeau kertoi myös, että hänen kantansa kannabislainsäädäntöön ”on kehittynyt”. Hänen mukaansa dekriminalisaatio on tärkeä ensimmäinen askel kannabiksen hallussapidosta ja käytöstä rankaisemisen lopettamiseksi, mutta vain laillistaminen ja valvonta saa sen pois lasten ulottuvilta.

”Usein nuorten on vaikeampaa hankkia tupakkaa kuin pilveä”, hän selitti kantaansa toimittajajoukolle ja kuulijoille.

Trudeaun mukaan kannabis ei ole seuraavien parlamenttivaalien pääteema, vaan ympäristö- ja talousasioiden tulisi olla etusijalla. Hän haukkui konservatiiveja siitä, että he perustavat päätöksensä ideologialle ja pelolle. Trudeau kertoo perustavansa ratkaisunsa todistusaineistolle ja parhaille käytännöille ja hän uskoo myös kansalaisten haluavan tätä.

”Kannabis ei ole terveystuote. Se ei ole kaikkien parhaaksi. Mutta monien tutkimusten mukaan se ei ole haitallisempi kuin tupakka tai alkoholi.”

Liberaalien puheenjohtajuudesta Trudeauta vastaan kilpaillut, Vancouveria edustava kansanedustaja Joyce Murray haluaa myös kannabiksen verolle ja valvontaan.

Toronton pormestari on polttanut paljon

Trudeaun tunnustuksen jälkimainingeissa muiltakin poliitikoilta on kyselty heidän kannabiksen käytöstään. Toronton pormestari Rob Ford vastasi, ettei hän aio kiistää sitä: "Olen polttanut paljon.”

Ford oli julkisuuden valokeilassa aikaisemmin tänä vuonna kun julkisuuteen levisi tieto videoklipistä, jossa hänen epäillään käyttävän crack-kokaiinia. Klippiä ei ole näytetty julkisuudessa, eikä Ford ole harkinnut eroavansa tehtävistään sen takia.

”En ole käyttänyt crackia, enkä ole mikään crack-addikti”, vastasi Ford syytöksiin.

Liberaalipuolueen puheenjohtajan Justin Trudeaun tunnustus ja Toronton pormestarin lausunnot kuvaavat hyvin politiikan ilmapiirin muutosta. Vielä pari vuotta sitten poliitikon kannabistunnustukset saattoivat ajaa hänet takapenkkiläiseksi tai peräti vaihtoaitioon.

B.C. Bud identiteettikriisissä

Kanadan Brittiläisen Kolumbian osavaltiossa kannabiksen laillistamiseksi toimiva Sensible B.C. -kansalaisliike aloitti syyskuussa nimien keräämisen kannabiksen käytön dekriminalisoimiseksi osavaltiossa.

Marc1

Brittiläisessä Kolumbiassa kasvatettavan marihuanan, B.C. Budin, markkinoiden arvoksi arvioidaan kuutta miljardia dollaria vuodessa. Pitkään jatkuneen myönteisen kehityksen jälkeen pääministeri Stephen Harperin hallintokaudella vuodesta 2006 saakka kannabiksen kriminalisointia on yritetty kiristää mm. säätämällä kannabiksen kasvattamisesta langetettavia minimirangaistuksia. Toisaalta vapaamielinen lääkekannabispolitiikka on de facto laillistanut kannabiksen käytön.

Harperin politiikkaakin vakavampi uhka on kannabiksen laillistaminen rajan takana USA:ssa Washingtonin ja Coloradon osavaltioissa. Vienti USA:n kyltymättömille kannabismarkkinoille on pitänyt mm. rajan pinnassa sijaitsevat kylät ja pikkukaupungit elossa, mutta tulevaisuus ei enää näytä ruusuiselta kilpailun kovetessa. B.C. Budin ympärille kasvanut teollisuus on selvässä kriisissä laittomuuden ja laillisuuden välimaastossa.

Vice-dokumentissa esitetään B.C. Budin tarina, ilmiön keskeisiä toimijoita kuten Dana Larsen, David Malmo-Levine, kuuluisimpina "Prince of Pot" Marc Emery ja hänen vaimonsa Jodie Emery. Marcin ollessa vielä USA:ssa vankilassa kannabiksen siementen myynnistä on Jodie ottanut johtaaksen Cannabis Culture -yritysryppään.

Kehitystä kuvaa hyvin se, että Marc Emeryn vankilaan toimittanut USA:n liittovaltion syyttäjä John McKay siirtyi Washingtonin osavaltiossa laillistajien puolelle. Kannabiskulttuuri alkaa olla siinä pisteessä, että laillistaminen ei ole päämäärä, vaan vasta alku sen kehitykselle.

Lähde: Forum Research 24.8.2013National Post 26.8.2013 ja Guardian 29.8.2013

Sensible B.C. dokumentin osa 12 ja 3.

Jodie Emery kertoo mm. miehensä Mark Emeryn tilanteesta 4:20-tilaisuudessa Vancouverissa:


perjantai 20. syyskuuta 2013

Kannabisuutiset viisi vuotta

Vielä vuonna 2008 suomalaisessa mediassa kerrottiin kannabiksesta vähän, mutta ytimekkäästi. Uutisissa oli pääasiassa vain takkutukkien kotietsinnöistä ja välillä poliisi tai lääkäri kertoi kannabiksen olevan tappava hermomyrkky, joka johtaa turmioon ja vieläkin kovempien huumeiden käyttöön.  Samaan aikaan kuitenkin useassa maassa kannabiksen haitoista ja hyödyistä käytiin avointa keskustelua, ja monessa maassa se oli sallittu lääkkeenä ja/tai päihteenä. EU:n jäsenmaa Alankomaat on ollut pitkään tunnettu kannabiskahviloistaan, mutta Suomessa kannabiksesta positiiviseen sävyyn puhuminen oli vaarallista mahdolliselle uralle ja johti helposti poliisin vierailuun tai kutsuun kuulusteluihin.  Yksi totuus kannabiksesta hallitsi mediaa.

Asioilla on kuitenkin aina monta puolta ja hyvän journalistisen tavan mukaan ne myös pitäisi tuoda esiin. Syntyi päätös yrittää tehdä asialle jotain ja pian perustettiin tämä uutisblogi. Ideana oli yksinkertaisesti suomentaa laadukkaita ja neutraaleja kannabikseen liittyviä uutisia luotettavista lähteistä. Yhteistyöllä blogi saatiin alkuun ja ensimmäiseksi uutiseksi valikoitui uutistoimisto AFP:n välittämä Alankomaiden korkeimman oikeuden päätös sallia MS-potilaan kasvattaa itselleen kannabiskasveja lääkinnälliseen käyttöön. Kyseisestä päätöksestä ei uutisoitu suomalaisessa mediassa lainkaan, kuten yleensäkään ei kannabiksen käytöstä lääkkeenä. Syyskuussa julkaistiin yhteensä kolme uutista ja lokakuussa jo kymmenen.  Suurin osa uutisista kertoi kannabiksesta lääkkeenä, mukana oli myös tilastoja Alankomaista, yhdysvaltalaisen kongressiedustaja Ron Paulin ja näyttelijä Woody Harrelsonin ajatuksia kannabiksesta sekä uutisia politiikasta ja paljon ulkomailla keskustelua herättäneestä Beckley-säätiön raportista, joka vaati säännösteltyjä markkinoita kannabikselle haittojen minimoimiseksi. Suomennoksen lähteenä oli Guardianin uutinen, mutta Suomessa asiaan ei uskaltanut koskea edes keltainen lehdistö.

Uutisten suomentaminen jatkui ja kävijöitä blogissa oli kohtuullisesti. Mielenkiintoisia uutisia maailmalla riitti. Jossain vaiheessa myös suomalaiset mediat alkoivat varovasti uutisoida kannabiksesta myös muutoinkin kuin täysin negatiiviseen sävyyn. Lääkekäytöstä tuli ensimmäiset varovaiset artikkelit, ja muutamat rohkeat alkoivat julkisessa kestelussa vaatia jopa sen sallimista. Pientä avautumista alkoi tapahtua. Oli ilo huomata, että erilaisissa nettikeskusteluissa alkoi näkyä jonkin verran viitteeinä joko suomennoksiamme tai alkuperäisiä englanninkielisiä uutisia. Emme usko Kannabisuutisilla olleen julkisen keskustelun kehittymiseen juurikaan vaikutusta, mutta jos yksikin ammattitoimittaja sai kauttamme lisää ajattelemisen aihetta, erilaista näkökulmaa tai uuden luotettavaksi kokemansa lähdemateriaalin niin työmme ei mennyt hukkaan.

Ajan myötä valtamedia kuitenkin alkoi uutisoida enemmän ja enemmän kannabiksesta, ja Kannabisuutisten työsarka alkoi kaventua. Esimerkiksi 2008 Yhdysvalloissa tapahtuneista osavaltioiden laillistamisista ei käytännössä uutisoitu, mutta 2012 vastaavat tapaukset olivat jo lähes kaikkien tahojen julkaisemia, ja usein vielä hetken aikaa luetuimpien listalla. Tyytyväisenä pystyimme toteamaan, että syystä tai toisesta ammattijournalistit olivat vuosien aikana alkaneet tehdä parempaa ja neutraalimpaa uutisointia. Yhä useampi suomalainen on myös uskaltanut kertoa julkisesti mielipiteensä kannabiksesta, ja toivottavasti myös jatkossa entistä useampi näin voi tehdä. Vielä 2009 Sirkka Hämäläisen kannanotto lääkekannabiksen puolesta kohahdutti, mutta tänä päivänä lääkekannabista käyttää jo yli 120 suomalaista. Toivottavasti avoin ja inhimillinen suunta jatkuu.

Vuosien varrella olemme saanut tuotettua muutamia omia uutisia, joista tuoreimpana Vaporisaattorivertailu. Olimme ensimmäisiä Timo Haaraa haastatelleita ja kävimme myös seuraamassa hänen tapauksensa käsittelyä hovioikeudessa, lisäksi olemme haastatelleet ruotsalaista lääkekäyttäjää Joakim Hedströmiä.

Viiden vuoden aikana kävijöitä on ollut 859 545 ja parhaana päivänä, huhtikuun 2. 2013, Viisi asiaa, joita media ei halua sinun tietävän kannabiksesta -artikkelin kiertäessä Facebookissa kävijöitä oli 23501. “Viisi asiaa” onkin myös luetuin uutisimme 64221:lla näyttökerrallaan. Olemme saaneet myös 653 kommenttia, kiitos niistä!

Viidessä vuodessa oppii vaikka päällään seisomaan, lauloi aikoinaan Göstä Sundqvist. Viidessä vuodessa myös suomalainen mediakenttä on muuttunut, samoin toimittajat ja uutiset. Ainakin kannabiksen osalta muutos on ollut hyvään suuntaan. Tekijöiden ajanpuutteen ja ammattijournalistien terävöidyttyä meidän uutisointitahtimme harveni, ja vuonna 2013 lokakuuhun mennessä uutisia onkin tullut vain neljä. Lukijoita on onneksemme riittänyt vanhoille tarinoille ja toivottavasti kauttamme on ollut helppo löytää tietoa kannabiksesta. Tärkeintä on, että olemme voineet antaa bloginteon välillä olla tiedon silti levitessä. Maailma muuttuu ja me sen mukana, välillä myös hyvään suuntaan.

Kiitos paljon kaikille lukijoillemme ja erityisesti uutisiamme linkittäneille!



torstai 19. syyskuuta 2013

Utrechtissa kannabisklubikokeilu

Utrechtin kaupungissa on avattu Hollannin ensimmäinen kannabiksen kasvattajien klubi kannabiksen viihdekäyttöä varten. Sosiaalinen kannabisklubi nimeltään Domstad on virallisesti rekisteröity klubi, jonka puitteissa joukko luvan saaneita kannabiksen kasvattajia voi kasvattaa sitä paikallisviranomaisen valvonnan alaisuudessa.

Marijuana StrainsUtrechtin kaupunki on anonut oikeusministeriä myöntämään toiminnalle samanlaisen poikkeusluvan, jollainen annetaan lääkekannabiksen kasvattajille. Oikeusministeri Ivo Opstalten ilmoitti vastustavansa paikallisviranomaisten hyväksymää kannabiksen kasvatusta ja uhkaa ryhtyä toimenpiteisiin Utrechtin kaupunkia vastaan jos se jatkaa projektiaan.

Tämä käänne on viimeisin yritys ratkaista kannabiksen ristiriitainen asema Hollannissa. Virallisesti se on laitonta, mutta luvan saaneet kannabiskahvilat voivat myydä sitä pieninä annoksina hyvin tiukkojen ehtojen puitteissa.

Kannabiksen kasvatus, tuotanto ja tukkumyynti ovat laittomia tekoja, mikä jättää kannabiskahvilat ilman laillista keinoa hankkia myyntituotteita. Utrecht ilmoittaa kannabiskahvilamallin olevan suunniteltu dekriminalisoimaan kaikki kannabiksen viihdekäytön tekomuodot.

Useilla paikkakunnilla viranomaiset ovat yrittäneet saada kannabiksen kasvatuksen virallistettua, mutta nämä yritykset ovat kilpistyneet hallituksen vastustukseen. Frieslandin maakunnan viranomaiset yrittivät laillistaa kannabiksen kasvatuksen. Alueen suurimmassa kaupungissa, 55 000 asukkaan Drachtenissa, toimii kaksi kannabiskahvilaa. Yhtenä vaihtoehtona olisi osittain viranomaisten omistama Caparis-yritys, koska paikallishallinto ei vielä tässä vaiheessa halua ottaa kannabiksen kasvatusta kokonaan omalle vastuulleen.

”Tämän aloitteen tekijät pitävät klubimallia vaihtoehtona kannabiskahvilalle, eikä sen korvaajana. Tämän tarkoitus on ehkäistä laittoman kasvatuksen aiheuttamat haitat kansanterveydelle”, Utrechtin hallinto perusteli aloitettaan oikeusministerille.

Klubi valvoisi kannabiksen laatua ja vahvuutta paljon THC:tä sisältävän skunkin aiheuttamien terveysriskien varalta. Hallitus on aikonut luokitella yli 15% THC:tä sisältävät kannabislajikkeet uudelleen. Trimbos-instituutin mukaan keskimääräinen THC-pitoisuus on laskenut yli 20%:sta 13,5%:iin kymmenessä vuodessa.

Kannabiskahviloiden asema on muutoksessa

Hollannin hallitus on virallisesti hylännyt suunnitelman muuttaa kannabiskahvilat jäsenklubeiksi, mutta ulkomaalaisilta turisteilta on virallisesti kielletty pääsy niihin. Haagin käräjäoikeus tuomitsi valtion maksamaan korvauksia niille kannabiskahviloille, joiden liiketoiminta kärsi ”budapassin” käyttöönottamisesta.

Utrecht Netherlands 24Oikeuden päätöksen mukaan kolmessa eteläisessä maakunnassa kokeiltu budapassikokeilu ”sekaantui kohtuuttomasti kannabiskahviloiden asiakkaiden etuihin”. Lain mukaan luvan saaneet kannabiskahvilat olisi muutettu yksityisklubeiksi, joiden jäsenmäärä sai olla korkeintaan 2000. Kannabiskahviloiden asiakkaat olisivat saaneet ostaa kannabista vain siitä klubista, jonka jäseniä he olivat, mutta hallitus joutui luopumaan ristiriitoja herättäneestä kokeilusta.

Oikeusministeri Ivo Opstelten aikoo valittaa päätöksestä.

”Tämä koskee politiikkaa, jonka parlamentti on hyväksynyt ja jota meidän piti toteuttaa”, hän perusteli valitustaan.

”Budapassi” hylättiin ja korvattiin joustavammalla kansalaisuusehdolla, jonka mukaan vain Hollannissa pysyvästi asuvat ihmiset voivat käydä kannabiskahviloissa. Lain mukaan turistit pidetään niiden ulkopuolella, mutta sitä sovelletaan hyvin vaihtelevasti eri maakunnissa. Isoimmissa kaupungeissa, kuten Amsterdamissa, turistit ovat saaneet asioida kannabiskahviloissa. Hallituksen mukaan huumeturismi olisi vähentynyt uusien säädösten myötä.

Maastrichtissa paikallishallinto sallii turistien jälleen käyvän kannabiskahviloissa. Kaupungin pormestari Onno Hoes on kampanjoinut rajoitusten puolesta.

Haagin käräjäoikeus sanoi päätöksessään, ettei nyt langetettu tuomio vaikuta nykyiseen järjestelmään, koska kansalaisuussääntö on lainmukainen toimenpide, eikä se riko EU:n säädöksiä. Oikeus antaa myöhemmin tuomionsa siitä, kuinka paljon kannabiskahviloille maksetaan korvauksia.

Lähde: Amsterdam Herald 11.9.2013 ja Amsterdam Herald 6.4.2013


keskiviikko 18. syyskuuta 2013

Berliiniin suunnitellaan kannabiskahviloita

Muutaman kannabisgramman ostamisesta voi pian tulla laillista Berliinissä. Kreuzbergin kaupunginosan pormestari Monika Herrmann suunnittelee Saksan ensimmäisen kannabiskahvilan avaamista.

MonikaherrmannMonika Herrmann teki kannabiksen laillistamisesta ykkösasian ottaessaan elokuussa vastaan virkansa Kreuzbergin pormestarina. Tämä aihe herättää edelleen keskustelua Saksan pääkaupungissa varsinkin valtakunnan vaalien lähestyessä 22. syyskuuta. Hermann seuraa asiassa edeltäjäänsä Franz Schulzia. Hän pitää laillistamista keinona suitsia Kreuzbergin Görlitzer-puistossa virinnyttä huumekauppaa - siitä on tullut Berliinin huumekaupan solmukohta.

”Jos me aiomme saada diilerit ja heidän tuotteensa valvontaan, pitää meidän ottaa jakelu haltuumme”, selitti vihreän puolueen jäsen Herrmann haastattelussa. Aloitteella kaapattaisiin vähitellen diilereiden kauppa ja samalla myös ehkäistäisiin käyttöä.

Tämä on hyvä uutinen niille, jotka haluavat rentoutua kannabiskahvilassa jointti kädessä kuten Amsterdamissa. Mutta Herrmannin mukaan Hollannin huumepolitiikka ei ole Berliinin malli. Kaupungin hoitamissa kaupoissa olisi lääketieteellisen koulutuksen saaneita ihmisiä töissä neuvomassa asiakkaita.

Tämä on merkittävä kehitysaskel niiden mielestä, jotka ovat esittäneet huumepolitiikan uudistamista.

”Kysymys on diilereiden poistamisesta kaupankäynnistä ja sellaisten rakenteiden luomisesta, joissa voidaan ostaa kannabista ilman lisäaineita tehden siitä haitattomampaa”, Berliinin kannabisliikkeen, Hanf Verbandin johtaja Georg Wurth kertoo.

”Me aloitimme kampanjamme muiden kaupunkien yllyttämiseksi samaan, eli avaamaan kannabiskahviloita tai kannabisklubeja Espanjan tyyliin ratkaistaksemme kieltolain aiheuttamat ongelmat.”

Sallivuus vai poliisiratsiat

Saksan lainsäädännön mukaan kannabiksen ostaminen ja myyminen on laitonta. Käyttö on enemmän harmaalla alueella. Jokainen osavaltio saa päättää kuinka paljon kannabista saa pitää hallussaan tulematta pidätetyksi. Pienten määrien hallussapidosta henkilökohtaiseen käyttöön ei seuraa mitään. Berliinissä raja on 15 grammaa, mutta Hampurissa ja Pohjois-Westfalenissa se on kuusi grammaa.

Gp1Tällä hetkellä laillistamisella ei ole tarpeeksi poliittista kannatusta. Vaikka sosiaalidemokraatit, vasemmistopuolue, vihreät ja piraattipuolue kannattavatkin sallivampaa kannabispolitiikkaa, ovat paikalliset konservatiivit kiellon säilyttämisen kannalla. He haluavat poliisin hoitavan ongelman. Berliinin huumevirkamies Christine Köhler-Azara pitää kannabiskahviloiden avaamista epärealistisena, koska Saksan huumepolitiikka keskittyy ehkäisyyn ja valistukseen.

Poliisin edustaja Thomas Neuendorf suhtautuu myös skeptisesti kannabiskahviloiden avaamisen vaikutuksiin.

”Niin kauan kuin on asiakkaita, on myös kauppaa”, hän arvioi.

Toisaalta hän myös tietää, että lisääntyvät ratsiat vain siirtäisivät kauppiaat muualle kaupungissa. Heinäkuussa poliisi teki 60 ratsiaa Görlitzer-puistoon. Syytteitä sai kaikkiaan 170 ihmistä, joista 90 huumelakien rikkomisesta.

Laillistaminen on vain ajan kysymys

Huumekauppa pyörii normaalisti Görlitzer-puistossa.

”Minun kohdalle ei ole tullut agressiivisia kauppiaita. Heihin kyllä törmää jatkuvasti. Minua ei haittaisi kannabiskahvila tällä alueella”, kertoo yksi alueen asukkaista.

Kannabispolitiikan uudistamisesta päätetään loppujen lopuksi liittovaltion huumevirastossa Bonnissa. Asiasta keskustellaan Berliinin alueparlamentissa ja Hoffmann aikoo laittaa hakemuksen vireille asiasta päättävässä virastossa.

Saksa ei ole ainoa maa, missä käydään huumekeskustelua. USA:ssa kannabiksen laillistamisesta keskustellaan korkeimmalla tasolla. Elokuussa liittovaltio antoi osavaltioille vapaat kädet kannabispolitiikan suhteen. Uruguayssa senaatti hyväksyy uudet kannabislait vielä syyskuun aikana. Siellä hallitus aikoo laillistaa ja monopolisoida kannabiksen tuotannon ja jakelun.

Saksassa yksi keskustelua määrittävä tekijä on lähestyvät osavaltioiden ja liittovaltion vaalit.

”Konservatiivihallituksen aikana tämä voi olla vielä ongelma ja tulee kestämään vielä monta vuotta. Mutta olen innoissani tällä hetkellä ja uskon sen toteutuvan. Kyse on vain ajasta”, Georg Wurth pohtii.

Berliinin kannabismarssi oli suuri menestys

Vuodesta 1997 alkaen on Saksan kannabis-skene kokoontunut vuosittain Berliiniin juhlimaan kannabisparaatiin ja osoittamaan mieltään kannabiksen puolesta luonnon raaka-aineena, lääkkeenä ja viihdekäyttöön sopivana päihteenä. Tänä vuonna Hanfparade, hamppuparaati, järjestettiin 10.8.

Hanfparade LeafParaati keräsi ennätysyleisön, 6500 osanottajaa kautta koko Saksan. Monet mielenosoitukseen vuosia osallistuneet pitivät tapahtumaa myös parhaana kautta aikojen.

Järjestäjät pitävät järjestelyjen hajauttamista mielenosoituksen onnistumisen perustana.

”Vaikka Hanfparade järjestetään Berliinissä, niin sen onnistumiseen ottavat osaa kaikki hempsterit kautta maan. Esimerkiksi promovideoita tehtiin kaikkiaan yli 40 eri puolilla maata”, kertoi järjestelyissä mukana ollut Martin Steldinger.

Kulkueessa oli 15 kuorma-autoa, tapahtumassa esiintyi viisi yhtyettä ja paikalla oli 24 erilaista infokojua ja 30 puhujaa. Kulkueen reitti oli 7,5 kilometriä pitkä ja kulkue pysähtyi konservatiivipuolueen päämajan ja parlamenttitalon edustalla.

Mielenosoituksen järjestelyistä syntyi erimielisyyksiä poliisin kanssa, koska kyseessä on vaalivuosi ja konservatiivit ovat vallassa. Poliisi kielsi hamppuruokien ja -juomien myymisen mielenosoituksen jälkeisessä tapahtumassa ja järjestäjät aikovat viedä jutun oikeuteen.

”Niin kauan kuin konservatiivit ovat sisäministeriössä niin ihmisten täytyy turvautua lakimiehen apuun voidakseen toteuttaa kansalaisoikeuksiaan Berliinissä. Varsinkin jos ei usko heidän uskomusjärjestelmäänsä”, kiteytti Steldinger.

Tällaisia vaikeuksia ei ole minkään muun mielenosoituksen järjestelyissä. Seuraava Hanfparade järjestetään Berliinissä 9.8.2014.

Lähde: Deutsche Welle 16.9.2013 ja ENCOD 31.8.2013

Banner


Huumepolitiikan uudistamisesta keskustellaan korkeimmalla kansainvälisellä tasolla

Tänä vuonna huumekeskustelu ja vaatimukset huumepolitiikan uudistamisesta ovat nousseet näkyvällä tavalla maailmanpolitiikan huipulle. Maailman valtioiden parlamenttien liitto, IPU, ja Amerikan valtioiden järjestö, OAS, ovat merkittäviä kansainvälisiä organisaatioita, joissa keskustellaan nyt huumepolitiikan keskeisistä ongelmista.

IpuParlamenttien välinen liitto piti vuoden 2013 vuosikokouksensa maaliskuussa Ecuadorissa. Tämän vuoden kokouksessa järjestettiin paneelikeskustelu huumeiden laillistamisesta otsikolla ”Voisiko se auttaa järjestäytyneen rikollisuuden tukahduttamisessa?”

Paneelin puheenjohtajana oli Lordi Navnit Dholakia Englannista ja puhujina esiintyivät Farkhunda Zahra Nadiri Afganistanista, Milan Obradovi Serbiasta, toimittaja ja kirjailija Erik de la Reguera Ruotsista ja Uruguayn huumevalvontalautakunnan pääsihteeri Julio Calzada.

Paneelikeskustelun tavoitteena oli arvioida nykyisten huumelakien tuottamaa menestystä ja huumepolitiikan haasteita sekä asettaa parlamentaarikot tämän keskustelun kriittisiksi johtajiksi.

Kaikkien maailman valtioiden huumepolitiikka perustuu kolmeen YK:n sopimukseen vuosilta 1961, 1971 ja 1988, joilla perustellaan huumeiden tuotannon, salakuljetuksen ja kulutuksen tasoilla vaikuttava kieltolakiin perustuva järjestelmä.

Panelistien esitykset ja niistä käydyt keskustelut osoittivat, että huumepolitiikka on aiheuttanut ristiriitaisia tuloksia. Suurin osa osanottajista koki nyt tulleen aika tarkastella YK:n huumesopimuksia uudestaan ja alkaa etsimään uusia tapoja huumeongelman hoitamiseksi. Avoimen keskustelun saama poliittinen kannatus on noussut korkeimmalle mahdolliselle tasolle, eikä huumeita koeta enää tabuna. Paneelin järjestäminen ja parlamentaarikkojen runsas osallistuminen paneeliin ovat todisteina tästä kehityksestä.

Huumeisiin ja tämänhetkiseen huumepolitiikkaan liittyvistä seikoista käytiin runsas ja eloisa keskustelu. Joidenkin valtioiden uskoessa vakaasti siihen, että nykyinen huumepolitiikka on saanut aikaan tuloksia, toiset suosittelivat uusien lähestymistapojen käsittelemistä ja kehittämistä. Kaikki osanottajat kuitenkin huomauttivat huumeisiin liittyvien asioiden olevan monimutkaisia ja olisi vaarallista etsiä liian yksinkertaisia ratkaisuja. Yleisesti tunnustettiin se, että huumeiden käytön ja tuotannon kriminalisointi ei voi olla ainoa ratkaisu, mutta suurin osa osanottajista varoitteli täysimittaisesta laillistamisesta. Valtion valvomia huumemarkkinoita ja huumeiden jonkinasteista dekriminalisaatiota pidettiin mahdollisina väliaikaisratkaisuina.

Osanottajat olivat yhtä mieltä siitä, että tarvitaan huumeiden tuotannon ja kulutuksen taustalla olevien syiden tutkimista. Köyhyys ja eriarvoisuus nähtiin keskeisinä tekijöinä, mikä korostaa sitä tosiseikkaa, etteivät huumeet liity vain turvallisuuteen, vaan myös yhteiskuntien kehitykseen laajemmin. Useat osanottajista korostivat sitä, että huumeet ja niiden käytön taustalla olevat tekijät luovat maaperää korruptiolle, mikä puolestaan heikentää ja rapauttaa instituutioita. Osanottajat toivat esille sen, että valtioiden instituutioiden vahvuus pitää myös ottaa huomioon silloin kun keskustellaan huumekysymyksestä.

Osanottajat olivat samaa mieltä myös siitä, että huumeongelma ylittää yksittäisten valtioiden rajat ja uudet ratkaisut huumeiden vastaisessa taistelussa täytyy löytyä kansainväliseltä ja alueelliselta tasolta. Yhtä tärkeänä koettiin myös se, että tuottaja- ja kuluttajamaiden pitää tehdä yhteistyötä ja vaihtaa tietoja keskenään. Kansallisvaltion rajojen sisällä huumekeskustelua pitää käydä yhteiskunnan kaikilla tasoilla ja todistusaineistoa huumeongelman vaikutuksista ja laajuudesta pitää kerätä ennen kuin mahdollisia uusia politiikan muotoja aletaan kehittämään. Sekä kansanterveydelliset että turvallisuusongelmat tarvitsee ottaa huomioon.

Parlamentaarikot koettiin avaintekijöiksi huumekeskustelun edistämisessä kansalaisyhteiskunnan ja muiden toimijoiden mukaan saamiseksi. Parlamentaarikkojen pitää hakea tietoa huumeiden vaikutuksesta heidän vaalipiireissään ja johtaa julkista keskustelua aiheesta. Tämän jälkeen parlamenttien tulisi olla pätevöityneitä muuttamaan saatu todistusaineisto lainsäädännöksi. Parlamentin antaman vastauksen huumeongelmaan pitää olla puoluerajat ylittävä ja sen tulee tapahtua läheisessä yhteistyössä virkamieskunnan kanssa. Osanottajat olivat myös yhtä mieltä siitä, että IPU:lla on tärkeä osa viedä tätä keskustelua eteenpäin.

OAS: valtiot saavat olla eri mieltä huumepolitiikasta

Guatemalan Antiguassa järjestetty Amerikan valtioiden järjestön 43. yleiskokous 4.-6. kesäkuuta päätyi antamaan huumepoliittisen julistuksen aiemmin keväällä julkaistun huumepolitiikkaa käsittelevän raportin perusteella. Kokouksessa ei päästy yksimielisyyteen huumepolitiikan kehityksen suunnasta. Julistuksessa tuotiin esille tarve kehittää huumestrategia, joka ”kunnioittaa täysin ihmisoikeuksia ja perusvapauksia, ja joka pitää sisällään kansanterveyden, koulutuksen ja yhteiskunnallisen eheyden”. Toisaalta julistuksessa tunnustetaan tarve toimeenpanna huumevalvontaa käsittelevät kansainväliset sopimukset.

OaskokousJulistuksen toisessa artiklassa sanotaan, että ”OAS:n jäsenvaltiot rohkaisevat tarkastelemaan uusia lähestymistapoja maailman huumeongelman ratkaisemiseen, jotka perustuvat tieteelliseen tutkimukseen ja todistusaineistoon”.

USA kannatti muiden valtioiden tavoin keskustelun jatkamista, mutta kulissien takana se jarrutti uuden ulkoministeritasoisen kokouksen järjestämistä ensi vuoden huhtikuussa. Syyksi annettiin OAS:n taloudellinen tilanne.

Kokousta järjestävät diplomaatit ihmettelivät USA:n tapaa käydä keskustelua. ”He puhuvat dialogista joten jatketaan sitä”, lausui eräs prosessissa mukana oleva.

Britannian tarkkailijana osallistunut Paronitar Meacher kertoi vaikutelmanaan OAS:n kokouksesta sen, että USA:n ulkoministeri John Kerry kannatti huumeista käytävää keskustelua ja kertoi sen merkitsevän sitä, että USA:n koko poliittinen kartta pitää asiaa tärkeänä ja kannattaa läheisempää yhteistyötä alueellisessa politiikassa. Paronitar Meacher painotti, että ensimmäisen kerran USA on hyväksynyt huumeiden käsittelemisen terveysongelmana.

OAS:n pääsihteeri José Miguel Insulza vieraili 30.7. Lontoossa Chatham Housen järjestämässä foorumissa esittelemässä OAS:n raporttia politiikoille ja asiantuntijoille.

Otsikolla "The OAS Report on the Drug Problem in the Americas: What Next?" järjestetyssä foorumissa puhuivat myös Guatemalan ulkoministeri Luis Fernando Carrera Castro, Brookings instituutin tutkija Vanda Felbab-Brown, International Drug Policy Consortium -järjestön, IDPC:n, puheenjohtaja Mike Trace sekä Chatham House -ajatushautomon kansainvälisen turvallisuuden tutkimusjohtaja Patricia Lewis.

OAS:n pääsihteeri Insulza summasi järjestön julkaiseman raportin sisällön neljäksi päätelmäksi:

  • huumeongelmaa pitää käsitellä ottaen huomioon kunkin maan erilainen tilanne
  • niillä mailla, joilla on vähemmän resursseja ja heikot instituutiot, on vaikeuksia kestää laittoman huumekaupan vaikutuksia
  • ongelmaa tulee käsitellä kansanterveyden näkökulmasta
  • lähestymistavan ongelman hoitamisessa pitää olla monitahoinen, joustava, ihmisten erilaisuutta kunnioittava, ja alueen valtioiden täytyy toimia yhdessä erilaisuutta kunnioittaen

Brittien IPU-ryhmä järjestää kansainvälisen seminaarin

Brittiparlamentaarikkojen IPU-ryhmä järjesti 26.6. kansainvälisenä huumeiden väärinkäytön päivänä luentotilaisuuden, jolla pohjustettiin lokakuun 28.-30. päivinä järjestettävää kansainvälistä seminaaria huumepolitiikan uudistamisesta.

Paneelin puheenjohtajana toimi entinen ulkoministeri lordi Fowler ja siihen osallistuivat Kolumbian suurlähettiläs Mauricio Rodríguez Múnera, huumepolitiikan reformia ajavan APPG:n puheenjohtaja paronitar Meacher sekä kansanedustaja John Mann.

Paneelin tarkoituksena oli esitellä OAS:n keväällä julkaisemaa raporttia huumeongelmasta Amerikassa ja keskustella brittikansanedustajien osuudesta kansainvälisessä ponnistuksessa käsitellä laittomia huumeita ja niihin liittyviä kansainvälisiä rikollisuusongelmia OAS:n yleiskokoukseen osallistuneiden Britannian parlamentin lähettämien edustajien näkökulmasta.

Suurlähettiläs Múnera kertoi Kolumbian presidentin Juan Manuel Santosin ajatuksista kansainvälisen huumekaupan aiheuttamien ongelmien ratkaisemiseksi. Santosin ehdotuksesta OAS julkaisi keväällä 2013 raportin Scenarios for the Drug Problem in the Americas, 2013 – 2025 huumeongelmasta ja sen ratkaisemisehdotuksista.

Suurlähettilään mukaan OAS:n jäsenvaltiot esittävät tätä raporttia maailmanlaajuisen keskustelun perustaksi, mikä kehittäisi huumeiden aiheuttamiin kriiseihin valmistautumista ja valmiita vaihtoehtoja huumesodalle. Näistä voidaan keskustella vuonna 2014 Wienissä järjestettävässä CND:n kokouksessa sekä YK:n erikoisyleiskokouksessa vuonna 2016.

Lähde: IPU 128. kokous 22.3.2013Inter-Parliamentary Union British Group 26.6.2013OAS:n 43:n kokouksen kannanotto 4.-6.6.2013 ja OAS:n lehdistötiedote 30.7.2013

Banner


tiistai 10. syyskuuta 2013

Egyptissä viilennellään tunteita hasiksella

Hallituksen vaihdoksista riippumatta miljoonat egyptiläiset pajauttelevat päivittäin. Lukuisissa kahviloissa kautta Kairon sokkeloisten kaupunginosien pulputtaa vesipiippuja neonputkien valossa ja kasettisoittimen raikaessa perinteistä egyptiläistä musiikkia.

Egypt Coffee House 34052 600x450Kahvilan asiakkaat väittelevät täysin paukuissa kulmakunnan uusimmista huhuista. He sanovat muodostavansa yhteisön, mutta politiikasta puhuminen on haram, kielletty. Politiikka jakaa ihmisiä. Yhteisesti jaettu kahvilan hasis yhdistää heitä.

Kahvilan asiakkaat eivät pelkää Egyptin ankaraa lainsäädäntöä polttaessaan tummaa ja pihkaista hasista tai ruohoa, jota kutsutaan täällä bangoksi.

Heillä on yhteisymmärrys paikallispoliisin kanssa, joka vain harvoin vaivaa heitä.

Aina Napoleonia 1800-luvulla pöyristyttäneistä hasista estoitta käyttäneistä työläisistä nykyajan eliitin jäseniin - huhujen mukaan myös entinen presidentti Anwar Sadat poltti - Egyptissä ollaan oltu aina pöllyssä.

”Niin moni ihminen tekee sitä. Ystäväni ovat sitä mieltä, ettei sen pitäisi olla rikos, koska elämä on niin vaikeaa. Meillä pitää olla rentoutumiskeinomme”, selittää 27-vuotias kairolainen myyntiedustaja Hazem Amin.

Hasiksen käytön arvioidaan alkaneen Egyptissä 1100-luvulla, jolloin sufiveljeskunnissa poltettiin hasista henkisen valaistumisen saavuttamiseksi.

Nykyään hasis on suosittua työssäkäyvän köyhän kansanosan keskuudessa, jotka polttavat piippua tai sätkiä rentoutuakseen poliittisessa ja taloudellisessa myllerryksessä.

Laki ja käytäntö

Vuonna 2007 tehdyn tutkimuksen mukaan 8,5% Egyptin 80 miljoonaisesta väestöstä on ”riippuvaisia” jostakin huumeesta, kuten hasiksesta. Hasiksen satunnaiskäyttäjien määrän uskotaan olevan vielä suurempi. Alan ammattilaisten mukaan satunnaiskäyttäjiä on ainakin 10 miljoonaa tai jopa 15 miljoonaa.

Egypt JointPajauttaminen on halpa tapa paeta arkea. Kahvilassa neljä täyttä vesipiipun pesällistä hasista ja tupakkaa maksaa alle dollarin.

”Alempien luokkien jäsenet käyttävät sitä juhlatilaisuuksissa kuten häissä tai vähentääkseen stressiä”, selittää tohtori Nagwa Ibrahim, joka on töissä tunnetun TV-saarnaajan Amr Khaledin perustamassa huumevalistusprojektissa.

Egyptissä laajalle levinneessä hasiksen käytössä on mukana rankkaa ironiaa. Hasiksen ja muiden huumeiden käyttö on vakava rikos. Salakuljetuksesta rangaistaan kuolemantuomiolla kun taas pienten määrien hallussapidosta voi saada elinkautisen oli sitten addikti tai satunnaiskäyttäjä.

Egypti on yksi 32 maasta, joissa laki velvoittaa langettamaan kuolemanrangaistuksen joistakin huumerikoksista, vaikka maassa teloitetaankin harvemmin kuin Iranissa, Kiinassa ja Saudi-Arabiassa

Amnesty Internationalin mukaan teloitusten määrä on laskenut kuluneiden 10 vuoden aikana Egyptissä. Tilastoja ei kuitenkaan ole saatavilla, koska vankiloita hallinnoi salaileva sisäministeriö. Vuonna 2010 Egyptistä lähtöisin oleva Britannian kansalainen Pierre Wassef sai 25 vuoden vankeusrangaistuksen salakuljetuksesta oikeudenkäynnissä, jota ihmisoikeusjärjestöt luonnehtivat hämäräksi.

Ankarat rangaistukset on säädetty ulkomaisen, pääasiassa Washington DC:stä tulleen, painostuksen alla. Egyptin huumelait ovat peräisin 1950- ja 60-luvuilta presidentti Gamal Abdel Nasserin kaudelta, jolloin Egyptistä tuli taloudellisesti USA:sta riippuvainen.

Egypti on suurimpia USA:n taloudellisen avun saajia ja pieni osa tästä rahasta menee huumeiden vastaisten joukkojen kouluttamiseen. On mahdotonta saada selville, onko USA painostanut Egyptiä säätämään tiukat huumeiden vastaiset säädökset, koska Egyptin hallinto ei ole läpinäkyvää.

Arabikevät toi käytön julki

Mutta suurin osa egyptiläisistä voi kertoa, ettei kovakourainen rankaiseminen ole paljoa hillinnyt käyttöä.

Huumetyötä tekevät kertovat, että Egyptin kansannousun jälkeen kaksi vuotta sitten lainvalvonta on ollut löysää ja se on lisännyt huumeiden käyttöä ja yleistä välinpitämättömyyttä huumelakeja kohtaan. Ihmiset polttavat avoimesti kaduilla. Jos poliisi puuttuu asiaan, pieni rahasumma auttaa ratkaisemaan ongelman. Maan brutaalit poliisivoimat eivät ole vieläkään toipuneet maanlaajuisesta hyökkäyksestä heitä vastaan.

Viranomaisten itsensä huhutaan sekaantuneen huumekauppaan.

”Joudut vankilaan ja sielläkin on tarjolla huumeita”, kertoo narkomaanista terapeutiksi kouluttautunut Wael yhdessä maan harvoista vieroitusklinikoista.

Kansalaisten omaehtoinen kannabiksen liberalisointi on synnyttänyt nettipalveluja, joiden kautta Kairon polttelijat voivat seurata hasiksen hintatasoa. Yhdellä sivustolla käyttäjät voivat ilmoittaa sijaintinsa ja maksamansa hinnan. Sivusto seuraa hintojen kehitystä ja sillä on tuhansia käyttäjiä.

Egyptin muslimiveljeskunnan ollessa vallassa eivät edes konservatiiviset islamistit halunneet käydä hasiksenpolttajien kimppuun, koska pitkäikäisen uskomuksen mukaan Islam ei suoranaisesti kiellä hasista.

”Naapurini on aika uskovainen. Hän rukoilee moskeijassa viisi kertaa päivässä, mutta pajauttaa joka päivä. Hänen mukaansa Koraani kieltää alkoholin”, selittää 43-vuotias kairolainen Shady Mohamed.

Koraani ei kiellä hasista

Muslimien pyhä kirja todellakin kieltää alkoholin, mutta siinä ei ole mainintaa hasiksesta kielteisessä eikä sallivassa merkityksessä. Muutamien veljeskunnan johtajien mielestä kannabista eikä riippuvuutta pitäisi kriminalisoida, vaikka islamistit vastustavat hasiksen käyttöä. Heidän mielestään kuntouttaminen on ainoa keino hoitaa pahenevana sosiaalisena ongelmana pidettyä tapaa.

”Me emme usko sen kriminalisointiin. Me uskomme siihen, että huumeiden käyttäjiä kohdellaan lempeydellä Sharia-lain mukaisesti. Nyt se on kielletty, mutta tämä ei ole estänyt ihmisiä käyttämästä huumeita”, kommentoi muslimiveljeskunnan Vapaus ja oikeus -puolueen paikallisjohtaja Ali Ahmed Mohamed Omran.

Mohamed kertoo, etteivät islamistit aio vastustaa köyhien keskuudessa suosittua tapaa, koska he muodostavat muslimiveljeskunnan kannattajien ytimen.

”Puhutaan alkoholin, bikinien ja sen kaltaisten asioiden kieltämisestä muttei ikinä hasiksen. Ihmiset suuttuvat ja lopettavat puolueen kannattamisen, jos he kieltävät hasiksen”, Mohamed jatkaa.

Niinpä ankarista rangaistuksista huolimatta hasiksen polttaminen jatkuu kahviloissa.

Lähde: Global Post 27.2.2013

Banner


maanantai 9. syyskuuta 2013

Kannabiksen pitkäaikaiskäytöllä ei vaikutusta henkiseen suorituskykyyn

Sativex-kannabislääkettä valmistava GW Pharmaceuticals -lääkeyhtiö on julkaissut tuloksia 12 kuukautta kestäneestä kokeesta, jossa tutkittiin kannabisvalmisteen pitkäaikaisvaikutuksia ihmisen henkiseen suorituskykyyn ja mielialaan. Tulokset osoittavat, että ”Sativexilla on vakuuttava turvallisuusprofiili ja tutkimus tuo lisätodisteita sen pitkäaikaisesta tehokkuudesta”.

Tutkimuksessa oli mukana kaikkiaan 121 potilasta, joilla oli MS-taudin aiheuttamia kouristuksia. Kokeessa Sativexin vaikutuksia verrattiin lumelääkettä saavaan potilasryhmään. Molempien ryhmien henkinen suorituskyky koheni hieman kokeen aikana, eikä ryhmien välillä havaittu eroja mielialamuutoksissa.

Tutkimus vahvistaa sen tiedon, että kannabiksen pitkäaikainenkaan käyttö ei heikennä henkistä suorituskykyä, eikä aiheuta negatiivisia tunnetilan muutoksia.

Negatiivisten ja positiivisten tunteiden kokeminen

Psykiatriset sairaudet, kuten vaikea masennus, liittyvät tunteiden kokemisen häiriöihin. Ihmisen sisäsyntyisen kannabinoidijärjestelmän tiedetään tutkimusten perusteella liittyvän tunteiden kokemiseen.

AnandamineBrittiläis-hollantilainen tutkimusryhmä teki kokeen 11 terveellä nuorella miehellä, joiden aivotoimintaa tutkittiin kuvantamismenetelmällä sen jälkeen kun koehenkilö oli saanut THC:tä tai lumelääkettä. Koehenkilöille näytettiin negatiivisia ja positiivisia ärsykkeitä ja tutkijoiden oletuksena oli se, että THC heikentää koehenkilöiden negatiivisten tunteiden kokemista ja vahvistaa positiivisia.

Tutkimuksessa tämä oletus sai vahvistusta: THC:tä saaneilla koehenkilöillä aivojen toiminta vaimeni negatiivisen ärsykkeen aikana kun taas positiivisen ärsykkeen aikana aivojen toiminta kiihtyi.

”Tulokset osoittavat, että THC vähentää negatiivisten tunteiden voimakkuutta. Tämä vahvistaa sitä olettamusta, että endokannabinoidijärjestelmä säätelee tunteiden kokemista. Tuloksemme tuovat esille sisäsyntyisen kannabinoidijärjestelmän vaikutuksen epänormaalissa tunteiden kokemisessa, millä voi olla merkitystä psykiatristen sairauksien, kuten vaikean masennuksen hoidossa”, tutkijat selittivät tutkimustuloksiaan.

Runsas kannabiksen käyttö skitsofreniapotilailla

Tuoreiden tutkimustulosten mukaan kannabiksen runsaalla käytöllä onkin suotuisia vaikutuksia skitsofreniasta kärsiville potilaille. Psychiatry Research -tiedelehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan runsaasti kannabista käyttävät skitsofreniapotilaat suoriutuvat paremmin muistitehtävissä kuin ei-käyttäjät. Aivojen magneettikuvauksessa heillä havaittiin myös enemmän aktiviteettia monimutkaisen ajattelun ja päätöksenteon alueilla.

Toisen Neuropsychopharmacology-tiedelehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan jotkin skitsofrenian oireista voivat olla seurausta kannabinoidien puutoksesta aivoissa. Nämä tutkimukset ovat osa sitä kasvavaa todistusaineistoa, jonka mukaan aivojen perustoiminnot säilyvät kannabista runsaasti käyttävillä skitsofreniapotilailla.

Huolimatta siitä, että tilastoissa ei näy lainkaan kannabiksen käytön räjähdysmäisen kasvun aiheuttamaa skitsofrenian yleistymistä, väittää muutama tutkija edelleen kannabiksen aiheuttavan skitsofreniaa.

Tutkimuksissa ei ole voitu todentaa sitä kieltolain perusteluna käytettyä väitettä, että kannabiksen käyttö vaikuttaisi haitallisesti ihmisten tietoisuuteen ja älyyn. Kannabiksen kieltolaki sen sijaan on vienyt ihmisiltä länsimaisen vapauden perustan, henkisen vapauden vaikuttaa tajuntaansa parhaaksi katsomallaan tavalla.

Lähde: GW Pharmaceuticals 5.8.2013Psychiatry Research 29.7.2013 ja Neuropsychopharmacology August 2013

Banner


Washington DC:ssä lääkekannabista halvemmalla köyhille

Pääkaupunki Washington DC aloittaa ohjelman, jolla taataan lääkekannabiksen saatavuus myös köyhille. Suunnitelma on ainutlaatuinen avaus lääkekannabiksen takaamiseksi kaikille ihmisille tulotasosta riippumatta.

301807Vuosien oikeudellisen vääntämisen jälkeen USA:n pääkaupungissa Washington DC:ssä avattiin ensimmäinen kannabiksen jakelupiste elokuun alussa. Ilmeisesti kaupungin poliitikot ja virkamiehet haluavat kiriä oikeusistuimissa hukatut vuodet umpeen kun kaupungin terveysvirasto esitteli elokuun puolivälissä suunnitelman, jonka mukaan lääkekannabiksen jakelupisteet laativat hinta-asteikon potilaiden tulotason mukaan. Jakelupisteet velvoitetaan sijoittamaan 2% voitoistaan rahastoon, jonka avulla myönnetään vähintään 20% alennuksia alhaisen tulotason potilaille.

NORML:n edustajan Allen St. Pierren mukaan tällainen säädös on ainutlaatuinen lääkekannabisjakelun hallinnoinnissa. Lääkekannabiksen hintaso Washington DC:ssä on tällä hetkellä 380 - 440 dollaria unssilta (28g).

Osalvaltiot ovat jo myöntäneet alennuksia potilaiden rekisteröintimaksuihin ja ne ovat myös maksaneet alennusten aiheuttamat kulut. DC:n suunnitelma on saanut lääkekannabisyhteisön keskuudessa osakseen ylistystä lääkekannabiksen ”kieltolain luoman hintatason” laskemisesta, kertoo Marijuana Policy Project -järjestön lakiasiantuntija Dan Riffle.

”Lääkekannabis on ylihinnoiteltu liian raskaan sääntelyn takia ja siksi köyhille suunnattu ohjelma on tarpeellinen. Kannabismarkkinoita rasittaa edelleen aikansa elänyt hysteria, vaikka kannabis on huomattavasti turvallisempi lääke kuin suurin osa muista lääkkeistä.”

Rahoitussuunnitelman yksityiskohtia ei ole julkistettu, eikä vielä tiedetä koskeeko alennus kaikkia kannabislaatuja. Kannabiksen jakelupisteissä on tarjolla useita eri hintaisia tuotteita.

Jakelupisteiden omistajat tuntevat myötätuntoa alhaisen tulotason asiakkaita kohtaan, mutta ”20%:n alennus ei ole mikään ihan pikku juttu”, toteaa Metropolitan Wellness Centerin johtaja Mike Cuthriell.

Capital City Care myöntää alennuksia eläkeläisille, veteraaneille ja köyhille.

“Capital City Care haluaa taata sen, että kaikki lääkekannabisreseptin saaneet potilaat saavat lääkkeensä”, kertoo jakelupisteen edustaja Scott Morgan.

Lähde: Washington Post 21.8.2013

Banner


tiistai 3. syyskuuta 2013

Etelä-Afrikan hallitus vaatii tutkimusta daggan laillistamisesta

Etelä-Afrikassa kannabiksesta käytetään paikallista termiä dagga, jota kasvatetaan runsaasti myös ympäröivissä valtioissa. Dagga on toiseksi yleisimmin käytetty päihde alkoholin jälkeen ja Etelä-Afrikka kärsii monien muiden valtioiden tapaan laittoman huumekaupan aiheuttamasta jengiväkivallasta.

DaggaEtelä-Afrikan hallituksen laatimassa kansallisessa huumepoliittisessa suunnitelmassa vaaditaan perusteellista selvitystä siitä, tarvitaanko Etelä-Afrikassa daggan eli kannabiksen dekriminalisointia tai laillistamista.

Etelä-Afrikan hallituksen huumepoliittisen neuvoa-antavan komitean laatima toimintasuunnitelma hyväksyttiin parlamentissa heinäkuun alussa ja sitä aletaan soveltamaan heti.

Turvallisuustutkimusinstituutin johtaja Gareth Newham ja kriminologi Liza Grobler sanoivat lehtihaastattelussa, että huumeiden dekriminalisointi heikentäisi rikollisliigoja, koska heidän päätulonlähteensä loppuisi.

Newhamin mukaan daggan dekriminalisointi auttaisi poliisia kohdentamaan resurssinsa kovempien huumeiden kaupan kitkemiseen.

Toimintasuunnitelman laatijoiden mukaan päihteiden väärinkäytön aiheuttamien ongelmien hoitamiseen tarvitaan tasapainotettua lähestymistapaa.

”Päihteiden väärinkäytön hoitamiseksi on yleisesti hyväksytty se, että yksittäinen lähestymistapa, kuten aineiden tai käyttäjien kriminalisointi tai dekriminalisointi, ei yksinään ratkaise aineiden väärinkäytön ongelmaa”.

Toimintasuunnitelmassa todetaan olevan hyvin tunnettu tosiseikka, että dagga on toiseksi yleisin ”riippuvuutta aiheuttava” aine Etelä-Afrikassa. Siinä todetaan, että daggaa käsittelevän toimenpidesuunnitelman laatiminen aloitettiin yhdeksän vuotta sitten ja kolme vuotta sitten tämä suunnitelma esiteltiin puolueille.

Mutta toimintasuunnitelmassa todetaan, että asenteet daggaa kohtaan ovat muuttuneet Etelä-Afrikassa ja muualla maailmassa ja siksi tarvitaan lisää tutkimusta.

”Tarvitaan syvällistä tutkimusta daggan käytön ja siihen liittyvien haittojen dynamiikasta Etelä-Afrikassa sekä tämän hetken daggaa käsittelevän kansainvälisen ja kansallisen politiikan merkityksestä mukaan lukien laillistaminen ja/tai dekriminalisaatio”.

”Tämän tutkimuksen tuloksia pitää sitten käyttää kehittämään hallituksen, poliisin ja lainsäätäjien menettelytapoja ja ohjeita daggan käsittelemisessä”.

Toimintasuunnitelman laatijoiden mukaan mm. daggan vaikutuksen alaisena ajamiseen on kiinnitetty liian vähän huomiota.

Dagga-puolue vuoden 2014 vaaleihin

Jeremy Acton johtaa vuonna 2009 perustettua Etelä-Afrikan Dagga-puoluetta. Seuraavassa Acton kertoo puolueensa taustoista:

ActonKysymys: Mielestäsi kaikilla kansalaisilla on perustuslaillisen oikeuden terveyteen ja elämään perusteella oikeus kasvattaa kannabiskasvia. Miksi?

Acton: Kukaan ei ole koskaan kuollut kannabiksen yliannokseen. Se tarkoittaa sitä, että se on turvallinen itselääkinnässä, eikä meidän tarvitse luokitella sitä tai saada reseptiä lääkäriltä.

K: Onko sinut pidätetty daggan hallussapidosta?

Acton: Olen puolustanut itseäni neljää syytettä vastaan daggan hallussapidosta. Rikossyytteistä on luovuttu väliaikaisesti kohdallani, mutta minulle kerrottiin, että minua vastaan voidaan nostaa uusia syytteitä.

K: Pitääkö henkilön olla pajauttelija päästäkseen puolueen jäseneksi?

Acton: Ei välttämättä, mutta hänen tulee kannattaa daggan laillistamista, olla väkivallaton, kunnioittaa naisten asemaan ja hänellä odotetaan olevan myönteinen vaikutus asuinyhteisössään.

Lähde: IOL 6.8.2013 ja Mail & Guardian 10.5.2013

Kannabismarssi Cape Townissa 2013:


Hollannin kannabispolitiikka suurennuslasin alla

Kannabiksen laillistamisen ja dekriminalisoinnin yleistyessä kansainvälisesti on mielenkiinto Hollannin kannabispolitiikkaa kohtaan lisääntynyt. Lyhyen ajan sisällä Hollannin kannabispolitiikasta on ilmestynyt kolme raporttia.

CoffeeshopsignCoffee Shops and Compromise -raportti kertoo kannabiskahviloiden historiasta ja kuinka niiden hyväksyminen liittyy laajempaan hollantilaisen päihde- ja huumepolitiikan muutokseen 1970-luvulla. Mielenkiinto Hollannin huumepolitiikkaa kohtaan perustuu siihen, että sen voidaan sanoa olevan menestystarina Länsi-Euroopassa, missä kuluneiden vuosikymmenien mittaan on koettu huumeiden käytön ja siitä koituvien ongelmien lisääntyminen ja kokeiltu ratkaisuyrityksinä erilaisia huumepolitiikan tiukennuksia.

Hollannissa on kuitenkin päädytty parempiin tuloksiin kuin huumepolitiikaltaan ankarammissa valtioissa, kuten Suomessa ja Ruotsissa. HIV-tartunnat ovat harvinaisia huumeita käyttävien keskuudessa, heroiinin käyttö on vähäistä samoin kuin kannabiksen käyttö nuorten keskuudessa. Huumeiden ongelmakäyttö on harvinaisempaa kuin muissa Euroopan maissa.

Hollannin huumepolitiikkaa suunniteltaessa 1970-luvulla uskottiin siihen, että pidätykset ja syyttäminen vähäisistä huumerikoksista aiheuttavat haittoja ja vahingoittavat ihmisen elämänuraa. Tämän takia Hollannissa pidätysluvut ovat paljon alhaisemmat kuin muissa maissa. Itävallassa pidätettiin vuonna 2005 333 ihmistä 100 000 asukasta kohti eli 44 pidätystä 1000 käyttäjää kohti. USA:ssa luvut ovat 269 ihmistä 100 000 asukasta kohden ja 31 pidätystä 1000 käyttäjää kohti. Hollannissa vastaavat luvut ovat 19 ja 3. Yksi tärkeimmistä Hollannin pragmaattisen huumepolitiikan seurauksista on ollut se, että suuri osa väestöstä on välttynyt saamasta rikosrekisterimerkintää lievistä ja väkivallattomista huumerikoksista.

Kannabiskahvilat ovat kaapanneet kaiken huomion Hollannin huumepolitiikan arvostelussa, mutta tämän menestystarinan takana on kokonaisvaltainen ja edistyksellinen huumepolitiikka. Hollanti aloitti aikoinaan myös neulojenvaihto-ohjelman, turvalliset käyttöhuoneet, pienten huumemäärien dekriminalisoinnin ja helposti saavutettavat hoitomahdollisuudet. Tämän seurauksena HIV-infektiot ovat melkein kadonneet huumeita käyttävien keskuudessa ja Hollannissa on EU:n alhaisimmat ongelmakäyttöluvut.

A No Toking Sign  010Tiukan huumepolitiikan on pitänyt rajoittaa kannabiksen käyttöä. Hollannin esimerkki osoittaa, ettei edes tämä huumesodan perusväite pidä paikkaansa. Hollannin aikuisväestöstä 25,7 % on käyttänyt kannabista joskus elämänsä aikana. Britanniassa vastaava luku 30,2 % ja USA:ssa 41,9 %. EU:n keskiarvo on 23,7 %.

Kannabiskahviloiden tärkein vaikutus on ollut kannabismarkkinoiden erottaminen muiden huumeiden markkinoista, mikä on selkeästi vähentänyt kannabiksen käyttäjien altistumista koville aineille. Ruotsissa 52 % kannabiksen käyttäjistä ilmoittaa, että niissä paikoissa, mistä he ostavat kannabiksensa, on tarjolla myös kovia huumeita. Tsekin tasavallassa 26 % ilmoittaa samaa. Hollannissa vain 14 % kannabiksen käyttäjistä kertoo muita huumeita olevan kaupan siinä paikassa, mistä he ostavat kannabiksensa.

THC-pitoisuudet kannabiskahviloiden tuotteissa

Trimbos-instituutti teki Hollannin terveysministeriölle raportin THC-concentraties in wiet, nederwiet en hasj in Nederlandse coffeeshops kannabiskahviloiden myymän marihuanan ja hasiksen THC-pitoisuudesta vuosina 2012 - 2013. Trimbos-instituutti tutkii Hollannin terveysministeriön puolesta ja toimeksiannosta kannabiskahviloissa myytävien kannabistuotteiden vahvuutta. Tutkimus on tehty jo kolmenatoista vuonna peräkkäin.

Tutkimuksen yhteenveto on kääntämisen arvoinen selostus Hollannin kannabispolitiikasta:

"Hollannissa kannabiksen käyttöä säätelevä politiikka on 1970-luvulta saakka ollut olennaisilta osiltaan erilainen kuin useimmissa muissa maissa. Se perustuu ajatukseen siitä, että kovien ja mietojen huumeiden markkinoiden erottaminen ehkäisee kannabiksen käyttäjiä ajautumasta kovien huumeiden käyttäjiksi. Tästä sai alkunsa ns. coffee-shop- eli kannabiskahvilajärjestelmä. Kannabiskahvilat ovat alkoholittomia kannabiksen anniskelupaikkoja, joissa tapahtuvaa kannabiksen myyntiä ja ostamista ei syytetä kunhan tietyt kriteerit täyttyvät. Monet kannabiskahviloissa myytävät tuotteet ovat peräisin Hollannissa kasvatetusta kannabiksesta, jota kutsutaan termillä nederwiet.

Tetrahydrokannabinoli, THC, on kannabiksen pääasiallinen psykoaktiivinen aine. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Hollannin kannabiskahviloissa myytävien marihuanan ja hasiksen THC-pitoisuudet. Lisäksi tutkimme sitä, miten Hollannissa kasvatetusta kannabiksesta tehdyt tuotteet ja ulkomailta tuodut tuotteet eroavat. Lisäksi tutkitaan kahden muun kannabinoidin, kannabidiolin (CBD) ja kannabinolin (CBN), pitoisuudet. Tutkimukseen hankittiin näytteitä 50:stä satunnaisesti valitusta kannabiskahvilasta yhden gramman erinä.

Hinnasto

Perinteisesti hasiksessa on enemmän THC:tä kuin marihuanassa. Kaikkien marihuananäytteiden keskimääräinen THC-pitoisuus oli 14,9 % ja hasisnäytteiden 19,2 %. Hollantilaisen marihuanan, nederwietin, keskimääräinen pitoisuus oli selvästi korkeampi (15,5 %) kuin maahantuodun marihuanan (5,7 %). Vahvimpina pidettyjen lajikkeiden keskimääräinen THC-pitoisuus (16,9 %) ei eronnut paljoakaan tavallisten lajikkeiden pitoisuudesta (15,5 %). Hollantilaisesta marihuanasta valmistetun hasiksen THC-pitoisuus oli korkeampi (35,0 %) kuin ulkomainen hasiksen (16,1 %). Nederwietin keskipitoisuus oli alempi kuin viime vuonna (15,5 % vs. 16,5 %), mutta ero ei ole tilastollisesti merkitsevä. Tuodun hasiksen pitoisuus on selvästi korkeampi kuin edellisvuonna (16,1 % vs. 14,3 %).

Löytyy todistusaineistoa sille, että THC-pitoisuus ei yksinään selitä kannabiksen vaikutuksia, eikä haittoja, vaan CBD lieventää joitakin THC:n haittavaikutuksia. Tämä tarkoittaa sitä, että korkea CBD/THC-suhde aiheuttaisi vähemmän negatiivisia terveysvaikutuksia kuin kannabis, jossa on vain vähän tai ei lainkaan CBD:tä. Nederwietissä on hyvin vähäisiä määriä CBD:tä (0,3 %) kun taas tuodussa hasiksessa CBD:n keskipitoisuus on 6,9 %.

CBN:n ja THC:n suhde kertoo tuotteen tuoreudesta. CBN:n pitoisuudet olivat korkeampia tuoduissa marihuanassa ja hasiksessa verrattuna Hollannissa kasvatettuun.

Tuodun marihuanan hintataso on alhaisempi kuin muiden kannabistuotteiden. Nederwietistä valmistettu hasis oli kalliimpaa. Nederwietin keskimääräinen hinta oli 9,28 euroa grammalta ja tuodun marihuanan hinta oli 5,88 euroa ja gramma tuotua kannabishartsia maksoi 9,71 euroa."

Kannabis ei ole pelkästään THC:tä

Hollantilainen kannabiksen kieltolain kumoamista ajava järjestö Dutch Union for the Abolition of Cannabis Prohibition, VOC, julkaisi raportin kannabiksen vahvuudesta Hollannin parlamentille vastineena hallituksen aikomuksille luokitella yli 15 % THC:tä sisältävät kannabistuotteet A-luokan huumeiksi. Englannin NORML-järjestö käänsi raportin englanniksi nimellä The Facts About THC and Other Active Substances in Cannabis.

Raportin mukaan kannabiksen vahvuutta ei voida arvioida pelkästään mittaamalla THC-pitoisuutta. Vahvemman marihuanan ottaminen pois valvotun myynnin piiristä antaisi sen järjestäytyneen rikollisuuden käsiin. Joidenkin lajikkeiden kieltämisen sijaan hallituksen pitäisi ottaa kannabiksen kasvatus valvontaansa ja säädellä tällä hetkellä laitonta kannabiksen kasvatusta Hollannissa.

Raportissa väitetään, että kansainvälisen kannabiksen kieltolain takia ”eri kannabinoidien, niiden vaikutusten ja yhteisvaikutuksen tutkimus on vielä lapsen kengissä. Kuitenkin näyttää selvältä, että näiden eri kannabinoidien yhteisvaikutus säätelee kannabiksen koettua vaikutusta.”

Myös aiemmin mainitussa Trimbos-instituutin raportissa viitataan kannabiksen CBD-pitoisuuden lieventävän THC:n vaikutuksia.

Kun tiedetään tiedonpuutteemme siitä, miten CBD vaikuttaa THC:n toimintaan ihmisen aineenvaihdunnassa, niin miten Hollannin parlamentti aikoo määritellä kannabiksen ”vahvuuden”? Myös Trimbos-instituutti toteaa "ettei voida määritellä sitä, mikä THC-pitoisuus olisi ”erityisen” haitallista”.

Tällä hetkellä hollantilaisessa marihuanassa on alhainen CBD-pitoisuus - tuoreen tiedon mukaan 0,3 % - ja suhteellisen korkea THC-pitoisuus, noin 16 %. Ulkomailta tuodun hasiksen CBD-pitoisuudet ovat sen sijaan korkeampia, keskimäärin 6,9 %. Ei ole olemassa sellaista tiedettä, joka kertoisi kummalla näistä on parempi haittavaikutusprofiili.

VOC tuo esille sen, että USA:ssa toimivissa lääkekannabiksen jakelupisteissä on pakkauksiin merkitty molempien pitoisuudet. Näin ei kuitenkaan tehdä liberaalin kannabispolitiikan maana tunnetussa Hollannissa, missä viranomaiset ainoastaan sietävät kannabista. Lääkekannabiksen hyväksyneissä USA:n osavaltioissa ollaan siten edistyneempiä kuin Hollannissa.

VOC lainaa myös Hollannin terveysministeriön muistiota, jossa todetaan, että "korkea THC-pitoisuus ei itsessään aiheuta riippuvuutta kannabiksesta aivan kuten alkoholipitoisuus ei vaikuta alkoholiriippuvuuteen”.

VOC:n raportin pääargumentti käsittelee THC-pitoisuuden mittaamista: Belgiassa tehdyssä samanlaisessa tutkimuksessa kannabiksen vahvuudesta, kuin minkä Trimbos suoritti, saatiin tulokseksi 30 % alhaisempia pitoisuuksia. Tämä siitä huolimatta, että Belgiassa kasvatetut lajikkeet ja käytetyt menetelmät ovat samoja kuin Hollannissa ja sen lisäksi hollantilaisia kasvattajia on siirtynyt rajan toiselle puolelle. Tästä huolimatta tehdyt mittaukset osoittavat 30 % alhaisempia pitoisuuksia, jolloin ainoa selittävä tekijä on testausmenetelmien aiheuttama ero.

Tieteessä on kysymys mittaamisesta. Kannabiksen vahvuudesta ei kukaan pysty antamaan tarkkaa arvoa ennenkuin sen mittaamiseen saadaan kansainvälinen vakio, jonka YK voisi luoda. Ilman tällaista sopimusta kenenkään ei pitäisi tehdä päätöksiä jonkin lajikkeen kieltämisestä. Joka tapauksessa kasvin kieltäminen antaa sen rikollisten käsiin.

Cbd

Lähde: Global Drug Policy Program: Coffee Shops and Compromise: Separated Illicit Drug Markets in the Netherlands. July 2013Raymond Niesink, Sander Rigter: THC-concentraties in wiet, nederwiet en hasj in Nederlandse coffeeshops (2012-2013). THC levels in cannabis in Dutch coffee shops. Trimbos Instituut 2013Dutch Union for the Abolition of Cannabis Prohibition, VOC: The Facts About THC and Other Active Substances in Cannabis