Asiantuntijoiden mukaan Hollannin kannabiskahvilat ostavat kannabista 600 miljoonalla eurolla vuodessa. Kaksikymmentäkuusi suurimmasta hallintoalueesta kannattaa julkisesti valvottua kannabiksen kasvatusta. Loput 12 joko vastustaa tai ei ole vielä päättänyt kantaansa. Kannabispolitiikan uudistaminen tapahtuu tällä hetkellä paikallistasolla ja vastahakoinen oikeusministeri Ivo Opstelten onkin sivuutettu monissa asioissa.
Edellisen konservatiivihallinnon jälkeensä jättämä kannabispoliittinen jumitus aiheuttaa ongelmia paikallishallinnoille, jotka yrittävät selvitä kaksijakoisen politiikan aiheuttamalla harmaalla vyöhykkeellä. Aikoinaan niin liberaalina pidetty Hollanti on hitaasti tukahduttamassa vallankumouksellisen kannabispolitiikkansa - ironisesti liberaalipuolueen ollessa vallassa tällä hetkellä.
Kannabiskahviloiden määrä on vähentynyt turistien jäätyä niiden ulkopuolelle Hollannin eteläisissä maakunnissa luoden uusia edellytyksiä katukaupalle. Kotikasvattajia on häädetty asunnoistaan ja kohdeltu rikollisina ja myös kannabiskasvin maine on tahriintunut.
Oikeusministeri Ivo Opstelten vastustaa kannabiksen kasvatuksen laillistamista, mutta hän on aikonut päivittää tilanteen parlamentissa vuoden loppuun mennessä. Oikeusministeriö on vastaanottanut jo 18 aloitetta kannabiksen valvotun kasvatuksen aloittamiseksi. Opstelten muistetaan mm. vuonna 2010 käyttöönotetusta ns. ruohopassista.
Kannabisaloitteiden määrä kasvaa
Hallituksen kannabispolitiikan osoittauduttua epäonnistuneeksi ovat yhä usemmat paikallishallinnot ottaneet asiat omiin käsiinsä. Nyt alkaa näyttää siltä, että paikallishallinnot ovat yhä lisääntyvässä määrin kääntämässä selkänsä valtion hallinnolle aivan kuten Yhdysvalloissa. Seuraako Hollanti tässä siten Yhdysvaltojen mallia, uudistusta joka lähtee ruohonjuuritasolta?
Utrechtin kaupunki on tällä hetkellä uudistusten johdossa. Kaupunki ilmoitti aloittavansa kannabisklubin nimeltään Cannabis Social Club Domstad (SCCD). Siitä tulee voittoa tavoittelematon noin sadan jäsenen klubi, joka tuottaa valvotusti kannabista jäsenilleen henkilökohtaiseen käyttöön. Tämä takaa tarkan laadunvalvonnan, jota ei tehdä kannabiskahviloiden tuotteille, vaikka nämä saavatkin myydä laillisesti myös turisteille.
Toisena kokeiluna kaupunki alkaa jakamaan Bedrocan-yhtiön kehittämää CBD-pitoista kannabislajiketta 80:lle mielenterveysongelmista kärsiville narkomaaneille, joilla on diagnosoitu myös kannabisriippuvuus. Tällä halutaan vähentää heidän kokemiaan psykoottisia oireita, ahdistusta ja unettomuutta. Kokeilu toteutetaan yhteistyössä mielenterveyshoidon ja valtion kannabisviraston kanssa.
Kokeilun puuhamiehenä toimii Utrechtin kunnanjohtaja Victor Everhardt. Everhardtin suunnitelman hienous piilee siinä, että hän sivuuttaa oikeusministerin. Poikkeuslupahakemus Hollannin huumelakiin on lähetetty terveysministerille, mikä näyttää syrjäyttävän Opsteltenin. Poikkeuslupa takaa klubin kasvattajille ja jäsenille immuniteetin syyttäjän vaatimuksia vastaan.
”Varsinkin oikeusministeri Opstelten on ilmoittanut monta kertaa, että hän aikoo kehottaa syyttäjänvirastoa puuttumaan kannabisklubien toimintaan. Utrechtin hallinnon tarkoitus ei ole sallia sellaisia tekoja, joita ministeri voisi viedä oikeuteen. Hallinnon vakaumus, että kannabisklubien perustaminen on mahdollista toteuttaa kansallisen ja kansainvälisen lainsäädännön puitteissa, ei ole muuttunut, vaan useat asiantuntijat ovat samaa mieltä tästä analyysista.”, Everhardt kirjoitti hakemuksessaan syyskuussa.
”Huumelain perusta oli ja on edelleen kansanterveyden ensisijaisuuden korostaminen. Vuodesta 1976 lähtien tämä periaate on pysynyt muuttumattomana huumepolitiikan perustana aivan kuten liittohallitus toi sen julki selkeästi huumehoitoja koskevassa kirjeessään parlamentin alahuoneelle. Tämä periaate nostaa terveysministerin tärkeimmäksi paikallisaloitteiden välittäjäksi sekä tekee Hollannin huumelaista kannabisklubikokeilun laillisen viitekehyksen. Lain kahdeksannen artiklan mukaan terveysministeri voi kansanterveydellisin perustein myöntää poikkeuksia huumelakiin”, Everhardt jatkaa.
Leiden, Rotterdam, Eindhoven, Tilburg ja Leeuwarden harkitsevat tai ovat jo pitkällä suunnitelmissaan kannabiksen kasvatuksen laillistamiseksi.
Haarlemin kannabiskahvilat saavat sertifikaatin
Haarlemin kaupunki aloitti uuden projektin, joka nostaa kannabiskahviloiden statusta Opsteltenin hyökkäysten jälkeen. Projektin keskiössä on kannabiskahviloiden sertifiointijärjestelmä, jota perustamassa ovat olleet niin poliisi, kunta kuin kannabiskahviloiden omistajat.
Kahdeksan kannabiskahvilaa sai ensimmäiset sertifikaattinsa kaupungintalolla lokakuussa järjestetyssä tilaisuudessa Haarlemin pormestarin Bernt Schneiderin ojentamana. Sertifikaatin myöntää erillinen komitea, jossa istuu edustajia poliisista, eri järjestöistä - kuten Stichting Drugsbeleid -säätiöstä - paikallisesta terveyshallinnosta sekä käyttäjien järjestöstä We Smoke.
Yksi sertifikaatin saamisen kriteerinä on se, että kahvilaan päästetään valvotusti vain yli 18-vuotiaita asiakkaita. Tämä tekee tyhjäksi oikeusministerin asettaman etäisyysehdon, jonka mukaan kannabiskahvilan ja lähimmän koulun välillä pitää olla vähintään 350 metriä. Työntekijöiden täytyy suorittaa viisi kurssia, joista yhdessä opetellaan käsittelemään väkivaltatilanteita.
Sertifioitu kannabiskahvila saa pitää suurempaa varastoa ja sääntöjen rikkomisesta seuraavat rangaistukset ovat läpinäkyvämpiä kuin aiemmin. Myös Hilversumin kaupunki aikoo aloittaa kannabiskahviloidensa sertifioimisen.
Kasvatuksen laillistamisen kannatus kasvaa
Epicurus-säätiö on koonnut yhteen arvovaltaisen joukon entisiä poliitikkoja, paikallistason vaikuttajia, tutkijoita ja akateemikkoja, joiden yhteinen tavoite on Hollannin kannabispolitiikan uudistaminen. Säätiön tavoitteena on luoda kannabiksen tuotantoon kasvattajalta kannabiskahvilaan ulottuva läpinäkyvä tuotantoketju.
Frits Bolkestein on eläkkeelle siirtynyt People’s Party for Freedom and Democracy -puolueen kansanedustaja sekä entinen EU:n sisämarkkinoiden komissaari, josta on tullut Epicuruksen puhemies. Hänen mielestään nykypolitiikka on luonut uudestaan edellytykset laittomille markkinoille ja aiheuttanut rikollisuutta.
”Kannabiskahvilat saavat virallisesti myydä huumeita, mutta eivät ostaa niitä. Siksi heidän täytyy aina käydä laitonta kauppaa. Tämä ruokkii rikollisuutta. Yli puolet meidän rikollisuudesta liittyy huumekauppaan.”
Bolkestein ehdottaa, että hallitus myöntäisi kannabiksen kasvattajille lupia, mikä sallisi sekä laadunvalvonnan, että laillisen kaupan. Kannabiskahviloille pitäisi myöntää lisää resursseja ja heidän työntekijänsä kouluttaa paremmin työhönsä.
”Myytävän kannabiksen laatu on usein ala-arvoista. Tuottajia ei valvota lainkaan. Läpinäkyvässä tuotantoketjussa hallitus säätelee kannabiksen ja myyjien laatua. Laittomat kasvattajat menettäisivät markkinansa.”
Global Commission on Drug Policy -järjestön jäsen Richard Branson on antanut tukensa projektille. Hän ei usko uuden lupajärjestelmän toteuttamisen olevan läpihuutojuttu: projektin yksinkertaisen logiikan tielle nousee usein politikointi.
”Vaatii rohkeutta tehdä kannabiksen kasvatuksesta julkista ja ammattimaista toimintaa. Juuri tämä rohkeus puuttuu tällä hetkellä. Nykyisen hallituksen toimintaa leimaa symbolinen politikointi.”
Lähteet: Leaf Science 9.10.2013, Dutch News 15.11.2013, Sensi Seeds 21.9.2013
Tuottamassaan lyhytelokuvassa Richard Branson näyttää, miltä kannabiksen laillinen tuotantoketju voisi näyttää: