Hollannissa paikallisaloitteet vievät kannabispolitiikkaa eteenpäin

Asiantuntijoiden mukaan Hollannin kannabiskahvilat ostavat kannabista 600 miljoonalla eurolla vuodessa. Kaksikymmentäkuusi suurimmasta hallintoalueesta kannattaa julkisesti valvottua kannabiksen kasvatusta. Loput 12 joko vastustaa tai ei ole vielä päättänyt kantaansa. Kannabispolitiikan uudistaminen tapahtuu tällä hetkellä paikallistasolla ja vastahakoinen oikeusministeri Ivo Opstelten onkin sivuutettu monissa asioissa.

Edellisen konservatiivihallinnon jälkeensä jättämä kannabispoliittinen jumitus aiheuttaa ongelmia paikallishallinnoille, jotka yrittävät selvitä kaksijakoisen politiikan aiheuttamalla harmaalla vyöhykkeellä. Aikoinaan niin liberaalina pidetty Hollanti on hitaasti tukahduttamassa vallankumouksellisen kannabispolitiikkansa - ironisesti liberaalipuolueen ollessa vallassa tällä hetkellä.

Kannabiskahviloiden määrä on vähentynyt turistien jäätyä niiden ulkopuolelle Hollannin eteläisissä maakunnissa luoden uusia edellytyksiä katukaupalle. Kotikasvattajia on häädetty asunnoistaan ja kohdeltu rikollisina ja myös kannabiskasvin maine on tahriintunut.

Oikeusministeri Ivo Opstelten vastustaa kannabiksen kasvatuksen laillistamista, mutta hän on aikonut päivittää tilanteen parlamentissa vuoden loppuun mennessä. Oikeusministeriö on vastaanottanut jo 18 aloitetta kannabiksen valvotun kasvatuksen aloittamiseksi. Opstelten muistetaan mm. vuonna 2010 käyttöönotetusta ns. ruohopassista.

Kannabisaloitteiden määrä kasvaa

Hallituksen kannabispolitiikan osoittauduttua epäonnistuneeksi ovat yhä usemmat paikallishallinnot ottaneet asiat omiin käsiinsä. Nyt alkaa näyttää siltä, että paikallishallinnot ovat yhä lisääntyvässä määrin kääntämässä selkänsä valtion hallinnolle aivan kuten Yhdysvalloissa. Seuraako Hollanti tässä siten Yhdysvaltojen mallia, uudistusta joka lähtee ruohonjuuritasolta?

Utrechtin kaupunki on tällä hetkellä uudistusten johdossa. Kaupunki ilmoitti aloittavansa kannabisklubin nimeltään Cannabis Social Club Domstad (SCCD). Siitä tulee voittoa tavoittelematon noin sadan jäsenen klubi, joka tuottaa valvotusti kannabista jäsenilleen henkilökohtaiseen käyttöön. Tämä takaa tarkan laadunvalvonnan, jota ei tehdä kannabiskahviloiden tuotteille, vaikka nämä saavatkin myydä laillisesti myös turisteille.

Toisena kokeiluna kaupunki alkaa jakamaan Bedrocan-yhtiön kehittämää CBD-pitoista kannabislajiketta 80:lle mielenterveysongelmista kärsiville narkomaaneille, joilla on diagnosoitu myös kannabisriippuvuus. Tällä halutaan vähentää heidän kokemiaan psykoottisia oireita, ahdistusta ja unettomuutta. Kokeilu toteutetaan yhteistyössä mielenterveyshoidon ja valtion kannabisviraston kanssa.

Kokeilun puuhamiehenä toimii Utrechtin kunnanjohtaja Victor Everhardt. Everhardtin suunnitelman hienous piilee siinä, että hän sivuuttaa oikeusministerin. Poikkeuslupahakemus Hollannin huumelakiin on lähetetty terveysministerille, mikä näyttää syrjäyttävän Opsteltenin. Poikkeuslupa takaa klubin kasvattajille ja jäsenille immuniteetin syyttäjän vaatimuksia vastaan.

”Varsinkin oikeusministeri Opstelten on ilmoittanut monta kertaa, että hän aikoo kehottaa syyttäjänvirastoa puuttumaan kannabisklubien toimintaan. Utrechtin hallinnon tarkoitus ei ole sallia sellaisia tekoja, joita ministeri voisi viedä oikeuteen. Hallinnon vakaumus, että kannabisklubien perustaminen on mahdollista toteuttaa kansallisen ja kansainvälisen lainsäädännön puitteissa, ei ole muuttunut, vaan useat asiantuntijat ovat samaa mieltä tästä analyysista.”, Everhardt kirjoitti hakemuksessaan syyskuussa.

”Huumelain perusta oli ja on edelleen kansanterveyden ensisijaisuuden korostaminen. Vuodesta 1976 lähtien tämä periaate on pysynyt muuttumattomana huumepolitiikan perustana aivan kuten liittohallitus toi sen julki selkeästi huumehoitoja koskevassa kirjeessään parlamentin alahuoneelle. Tämä periaate nostaa terveysministerin tärkeimmäksi paikallisaloitteiden välittäjäksi sekä tekee Hollannin huumelaista kannabisklubikokeilun laillisen viitekehyksen. Lain kahdeksannen artiklan mukaan terveysministeri voi kansanterveydellisin perustein myöntää poikkeuksia huumelakiin”, Everhardt jatkaa.

Leiden, Rotterdam, Eindhoven, Tilburg ja Leeuwarden harkitsevat tai ovat jo pitkällä suunnitelmissaan kannabiksen kasvatuksen laillistamiseksi.

Haarlemin kannabiskahvilat saavat sertifikaatin

Haarlemin kaupunki aloitti uuden projektin, joka nostaa kannabiskahviloiden statusta Opsteltenin hyökkäysten jälkeen. Projektin keskiössä on kannabiskahviloiden sertifiointijärjestelmä, jota perustamassa ovat olleet niin poliisi, kunta kuin kannabiskahviloiden omistajat.

Kahdeksan kannabiskahvilaa sai ensimmäiset sertifikaattinsa kaupungintalolla lokakuussa järjestetyssä tilaisuudessa Haarlemin pormestarin Bernt Schneiderin ojentamana. Sertifikaatin myöntää erillinen komitea, jossa istuu edustajia poliisista, eri järjestöistä - kuten Stichting Drugsbeleid -säätiöstä - paikallisesta terveyshallinnosta sekä käyttäjien järjestöstä We Smoke.

Yksi sertifikaatin saamisen kriteerinä on se, että kahvilaan päästetään valvotusti vain yli 18-vuotiaita asiakkaita. Tämä tekee tyhjäksi oikeusministerin asettaman etäisyysehdon, jonka mukaan kannabiskahvilan ja lähimmän koulun välillä pitää olla vähintään 350 metriä. Työntekijöiden täytyy suorittaa viisi kurssia, joista yhdessä opetellaan käsittelemään väkivaltatilanteita.

Sertifioitu kannabiskahvila saa pitää suurempaa varastoa ja sääntöjen rikkomisesta seuraavat rangaistukset ovat läpinäkyvämpiä kuin aiemmin. Myös Hilversumin kaupunki aikoo aloittaa kannabiskahviloidensa sertifioimisen.

Kasvatuksen laillistamisen kannatus kasvaa

Epicurus-säätiö on koonnut yhteen arvovaltaisen joukon entisiä poliitikkoja, paikallistason vaikuttajia, tutkijoita ja akateemikkoja, joiden yhteinen tavoite on Hollannin kannabispolitiikan uudistaminen. Säätiön tavoitteena on luoda kannabiksen tuotantoon kasvattajalta kannabiskahvilaan ulottuva läpinäkyvä tuotantoketju.

Frits Bolkestein on eläkkeelle siirtynyt People’s Party for Freedom and Democracy -puolueen kansanedustaja sekä entinen EU:n sisämarkkinoiden komissaari, josta on tullut Epicuruksen puhemies. Hänen mielestään nykypolitiikka on luonut uudestaan edellytykset laittomille markkinoille ja aiheuttanut rikollisuutta.

”Kannabiskahvilat saavat virallisesti myydä huumeita, mutta eivät ostaa niitä. Siksi heidän täytyy aina käydä laitonta kauppaa. Tämä ruokkii rikollisuutta. Yli puolet meidän rikollisuudesta liittyy huumekauppaan.”

Bolkestein ehdottaa, että hallitus myöntäisi kannabiksen kasvattajille lupia, mikä sallisi sekä laadunvalvonnan, että laillisen kaupan. Kannabiskahviloille pitäisi myöntää lisää resursseja ja heidän työntekijänsä kouluttaa paremmin työhönsä.

”Myytävän kannabiksen laatu on usein ala-arvoista. Tuottajia ei valvota lainkaan. Läpinäkyvässä tuotantoketjussa hallitus säätelee kannabiksen ja myyjien laatua. Laittomat kasvattajat menettäisivät markkinansa.”

Global Commission on Drug Policy -järjestön jäsen Richard Branson on antanut tukensa projektille. Hän ei usko uuden lupajärjestelmän toteuttamisen olevan läpihuutojuttu: projektin yksinkertaisen logiikan tielle nousee usein politikointi.

”Vaatii rohkeutta tehdä kannabiksen kasvatuksesta julkista ja ammattimaista toimintaa. Juuri tämä rohkeus puuttuu tällä hetkellä. Nykyisen hallituksen toimintaa leimaa symbolinen politikointi.”

Lähteet: Leaf Science 9.10.2013, Dutch News 15.11.2013, Sensi Seeds 21.9.2013

Tuottamassaan lyhytelokuvassa Richard Branson näyttää, miltä kannabiksen laillinen tuotantoketju voisi näyttää:

URL: http://www.tusky.fi/uutiset/573-hollannissa-paikallisaloitteet-vievaet-kannabispolitiikkaa-eteenpaein

Britanniassa kannabisklubien aalto

Kannabisklubien aalto on saavuttanut Britannian. Siellä toimii tällä hetkellä 49 kannabisklubia, joissa jäsenet keskustelevat kasvatuksesta, lääkekäytöstä, laillistamisesta ja pajauttelevat siinä sivussa. Lontoon kannabisklubilla on Facebookissa jo yli 39 000 tykkääjää ja huhtikuussa 4/20-tapahtumaan Hyde Parkissa osallistui yli 10 000 ihmistä.

”Tämä on verrattavissa viinien maisteluun, mutta maistelemme kannabista. Ihmiset tulevat vaihtamaan lajikkeita, kokeilemaan uusia ja keskustelemaan”, Lontoon kannabisklubin (LCC) johtaja selittää.

Klubin pöydällä on erilaisia suurennuslaseja, vaporisaattoreita ja nimilapuilla varustetuissa purkeissa eri kannabislajikkeiden kukintoa kuin tutkimuslaboratorion ja kukkakaupan kombinaatiossa.

”Tämä lajike voitti Lontoon underground-kannabiskisan”, kertoo klubin johtaja kädessään pieni lasiastia, jonka etiketissä lukee K3M.

Tuore jäsen haistelee purkkia: ”Olen vakavissani harkinnut alkavani kasvattaa ystävieni kanssa. Itsekasvatettu on niin paljon paremman makuista kuin se kukka, jota ostan kadulta ja josta ei lainkaan tiedä, mitä siinä on."

Kannabisklubit ovat alkaneet kukoistaa Britanniassa viimeisten parin vuoden aikana. Niitä on nyt 49 ympäri saarivaltakuntaa ja niiden kattojärjestö, UK Cannabis Social Club, perustettiin vuonna 2011 edustamaan kannabiksen käyttäjiä.

Klubit toimivat pääasiassa Facebookin kautta ja LCC:llä on yli 39 000 tykkääjää. Klubit ovat yhdistäneet kannabiksen käyttäjiä kautta Britannian keskustelemaan keskenään lannoituksesta ja itselääkinnästä aina kampanjointiin kannabiksen käytön dekriminalisoimiseksi. Klubit järjestävät tapaamisia, kuten huhtikuun Hyde Park -tapahtuma, sekä intiimimpiä tapahtumia, joissa eläkeläiset, opiskelijat, duunarit ja pankkiirit voivat jutella yhdestä rakkaimmasta harrastuksestaan.

LCC:n johtajan työ julkisen terveydenhoidon parissa ajoi hänet perustamaan kannabisklubin.

”Olen työni takia paljon ulkomailla, missä olen voinut seurata, kuinka tehokas lääke kannabis onkaan erilaisiin vaivoihin. Tiedän, että kannabiksella voi myös olla haittavaikutuksia ja sitä voidaan käyttää väärin - aivan kuten mitä hyvänsä. Mutta se on aivan eri juttu oikein käytettynä. Muuttaessani Lontooseen opin tuntemaan paljon sellaisia ihmisiä, jotka käyttivät kannabista lääkkeenä salaa, mikä ei ole oikein. Siksi perustin Facebook-ryhmän normalisoidakseni kannabiksen käyttöä ja saattaakseni käyttäjiä yhteen.”

Yksi kannabisklubin mantra on käyttäjien rohkaiseminen käyttämään kannabista terveellisillä tavoilla.

”Käytän kannabista enää höyrystämällä, se vaikuttaa paljon paremmin ja maku on niin paljon puhtaampi”, selittää yksi jäsen asettaen nipin höyrystimeen ja vetäisten sitten höyryt henkeen.

Kannabiksen kasvatus ja hallussapito ovat edelleen laittomia tekoja Britanniassa, mutta tämä ei ole estänyt kannabisklubeja käyttämästä sosiaalista mediaa tapaamisten mainontaan. Avoimuus on osa normalisointikampanjaa. Toisaalta jäsenet haluavat pitää osallistumisensa yksityisasiana.

”Kannabiksesta puhuminen ei ole laitonta. Mutta monella jäsenellä on perhe, hyvätuloinen työpaikka, asuntolainat ym. ja he pelkäävät menettävänsä tämän kaiken”, klubin johtaja selittää.

”Päätavoitteemme tällä hetkellä on seurata amerikkalaisten esimerkkiä ja laillistaa kannabis lääkekäyttöön. Olisin onnellinen heppu kun tämä toteutuu.”

Lähde: Guardian 17.11.2013

URL: http://www.tusky.fi/uutiset/576-britanniassa-kannabisklubien-aalto

Voiko YK estää kannabiksen laillistamisen Yhdysvalloissa?

YK:n yleiskokouksen 68. istunnon avajaisviikolla syyskuussa New Yorkissa Latinalaisen Amerikan valtioiden presidentit nostivat joukolla kansainvälisen huumesodan yhdeksi puheenaiheista. Tämä nostaa esille sen, estävätkö YK:n huumesopimukset kannabiksen laillistamisen ja mikä on paras strategia konkreettisten tulosten saavuttamiseksi YK:n vuoden 2016 erikoisyleiskokouksessa? Suomea kokouksessa edusti ulkoministeri Erkki Tuomiojan johtama valtuuskunta.

Syyskuun yleiskokouksessa käsiteltiin YK:n vuosituhattavoitteiden toteutumista ja Syyrian kriisiä. Huumesota on suuri uhka ihmisten terveydelle ja ihmisoikeuksien toteutumiselle ja sen täytäntöönpanossa kuolee kymmeniä tuhansia ihmisiä kautta maailman eli vähintään yhtä paljon kuin ns. normaaleissa sodissa.

YK:n pääsihteeri Ban Ki-Moon kehotti kesäkuussa antamassaan lausunnossa valtioita tuomaan kaikki vaihtoehdot esille YK:n valmistautuessa vuonna 2016 toteutettavaan erikoisyleiskokoukseen huumeongelmasta. 

Presidentit ja pääministerit laillistamisen puolesta

Tähän tilaisuuteen tarttui ensiksi Kolumbian presidentti Juan Manuel Santos tiistaina 24.9. pitämässään puheessa. ”Huumesotaa ei ole voitettu”, Santos lausui yleiskokouksen osanottajille kehottaen YK:n organisaatiota terästäytymään vuoden 2016 erikoisyleiskokoukseen mennessä.

”Tässä samassa YK:n päärakennuksessa hyväksyttiin 52 vuotta sitten sopimus, joka oli huumesodan lähtölaukaus. Tänään meidän täytyy tunnustaa, ettei tuota sotaa ole voitettu”, Santos kertoi maailman johtajille viitaten vuoden 1961 Single Convention on Narcotic Drugs -sopimukseen.

”Kerron tämän sellaisen maan presidenttinä, joka on kärsinyt tappamisesta, verenvuodatuksesta ja sodan uhreista, mutta joka on myös saanut paljon aikaan tämän vitsauksen ja siitä hyötyvien mafioiden vastaisessa taistelussa.”

Santos kertoi tämän aseellisen konfliktin tappaneen Kolumbiassa yli 220 000 ihmistä kuluneiden 50 vuoden aikana.

”Jos toimimme yhdessä huumeongelman ratkaisemiseksi kaikenkattavan näkemyksen varassa ilman ideologisia rasitteita, pystymme ehkäisemään paljon haittoja ja väkivaltaa.”

Costa Rican presidentti Laura Chinchilla ilmoitti omassa puheenvuorossaan, että ”Costa Rica yhtyy alueen muiden valtioiden vetoomukseen arvioida uudelleen kansainvälisesti sovitut politiikan muodot haettaessa tehokkaampia toimintamalleja huumeiden salakuljetukseen terveyden näkökulmasta kunnioittaen ihmisarvoja ja pyrkien haittojen vähentämiseen.”

Tämä kannanotto perustuu Kolumbian, Costa Rican, Guatemalan ja Meksikon presidenttien yhdessä sopimaan lausuntoon. Meksikoa edusti presidentin sijaan pääministeri Jose Antonio Meade Kuribena, joka kertoi Chilen, Paraguayn ja monien muiden Latinalaisen Amerikan valtioiden olevan lausunnon takana.

Guatemalan presidentti Perez Molina tuli viime vuonna YK:n istunnossa maailman ensimmäisenä virassa olevana presidenttinä julkisuuteen vaatimaan huumekaupan laillistamista. Tänä vuonna hän jatkoi saman sanoman levittämistä:

”Valtakauteni alusta saakka olemme selkeästi tuoneet esille sen, että huumesota ei ole tuottanut toivottuja tuloksia. Me emme voi jatkaa saman toistamista odottaen eri tuloksia.”

Uruquayn presidentti Jose Mujica ei omassa puheessaan maininnut kannabiksen laillistamisesta, onhan se prosessi vielä kesken. Presidentti Molina sen sijaan ylisti Mujican aloitetta kannabislainsäädännön kehittämisessä ”epäonnistuneen mallin seuraamisen sijaan”. Presidenteillä oli myöhemmin kahden keskinen tapaaminen.

Presidentti Molina ylisti myös Coloradon ja Washingtonin äänestäjiä heidän ”visionäärisestä päätöksestä” laillistaa kannabis ja presidentti Obamaa ”Coloradon ja Washingtonin kansalaisten mielipiteen kunnioittamisesta sallimalla heidän kokeilunsa tuottaa tuloksia”.

Latinalaisen Amerikan valtioiden päämiesten tarmo käsitellä kansainvälisesti herkkää aihetta herättää toiveikkaita odotuksia YK:n vuoden 2016 erikoisyleiskokouksen varalle.

Voiko YK estää kannabiksen laillistamisen USA:ssa?

YK:n yleiskokous on jo hyväksynyt erikoisyleiskokouksen järjestämisen huumepolitiikasta, mutta YK:n huumevalvontabyrokratiassa aiheesta vallitsee hyvin ristiriitaisia käsityksiä. Voiko YK estää kannabiksen laillistamisen USA:ssa?

YK:n alainen huumevalvontalautakunta, INCB, ilmaisi viimeisimmässä raportissaan tyytymättömyytensä kannabiksen laillistamista kohtaan USA:n kahdessa osavaltiossa, Coloradossa ja Washingtonissa, ja kehotti ”Yhdysvaltain hallitusta ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin taatakseen kansainvälisten sopimusten täydellinen noudattaminen koko valtion alueella”. Tästä lausunnosta kirjoitettiin monta uutista, joissa kerrottiin USA:n rikkovan allekirjoittamiaan YK:n huumeiden vastaisia sopimuksia. Näiden sopimusten asettamat velvoitteet USA:lle sekä laajemmin kannabiksen laillistamisen tulevaisuus ovat monimutkaisia asioita.

1. Rikkooko Yhdysvallat allekirjoittamiaan YK:n sopimuksia hyväksymällä kannabiksen laillistamisen osavaltioissaan?

Ei, koska USA:n liittovaltio on sopimusten allekirjoittaja, mutta Colorado ja Washington eivät ole. Valtiot, joilla on liittovaltio muotoinen hallintojärjestelmä, kuten USA tai Saksa, voivat tehdä kansainvälisiä sitoumuksia vain valtakunnallisen politiikan tasolla. Perustuslain mukaan osavaltioita ei vaadita tekemään kannabiksesta laitonta vaikka se on sitä liittovaltion laissa. Siten USA ei ole tehnyt sitoumuksia 50 osavaltion puolesta hyväksyessään YK:n huumesopimukset.

Joidenkin YK:n virkamiesten mielestä näiden sopimusten henki edellyttää USA:n liittohallinnolta edes yritystä haastaa osavaltioiden kannabiksen laillistaminen. Mutta sopimuksen kirjaimen mukaan oikeusministeri Holderin kieltäytyminen haastaa Washingtonin ja Coloradon kannabispolitiikka on sopimuksen rajoissa.

2. Voiko YK rangaista kannabiksen laillistavia valtioita?

Vain rajoitetusti. INCB on näiden sopimusten ylin valvoja ja se rankaisee säännöllisesti sopimuksien asettamia sitoumuksia rikkovia hallituksia. Se voi olla noloa kansainvälisissä diplomaattisissa piireissä, mutta yksikään valtio ei ole vielä luhistunut nolostumiseen.

Koska INCB:llä on valta valvoa lääkeaineina käytettyjen huumeiden tuotantoa ja kuljetusta, voi se teoriassa rangaista kannabiksen laillistanutta maata langettamalla rankaisevia rajoituksia kipulääkkeiden saantiin. Mutta tällainen aiheuttaisi valtavan kansainvälisen humanitaarisen skandaalin. Lisäksi opiaattien raaka-aineita tuottavia maita (esim. Intia, Australia ja USA) ei pysty helpolla komentelemaan. Siksi voi arvioida, että lääkeaineiden saatavuuden rajoittaminen ei tule olemaan INCB:n kiristysruuvi.

3. Pitääkö koko YK:n huumevalvontajärjestelmä lopettaa, jotta valtiot voisivat laillistaa kannabiksen viihdekäytön?

Ei. Kannabis on vain yksi YK:n huumesopimuksilla kielletty psykoaktiivinen aine. Jotkut laillistamisaktivistit toivovat, että jos kannabiksen laillistamisen kannatus kasvaa kansainväliseksi, vaatisi tämä YK:n huumesopimusten tarkistamista tarjoten tilaisuuden laillistaa kokaiini, heroiini ja kaikki muutkin huumeet. Tässä tulkitaan kansainvälistä poliittista tahtoa ja YK:n protokollaa väärin.

Jopa kannabiksen laillistamiseen myönteisesti suhtautuvien valtioiden keskuudessa on vain vähän intoa sallia vaikkapa Phillip Morrisin alkaa myymään kokaiinia kautta maailman kuten tupakkaa. Jos kannabiksen laillisen aseman muuttamisen hintana on kaikkien huumeiden laillistaminen, tulee moni muuten myötämielinen valtio vastustamaan tätä kiivaasti.

Mutta tämä on keskustelua herättävä kysymys, koska YK:n protokollan mukaan uudet sopimukset korvaavat vanhat. Niinpä jos maailman valtiot pääsevät joskus yksimielisyyteen kannabiksen laillistamisesta, he voivat kirjoittaa uuden vain siihen keskittyvän sopimuksen. Tämä korvaisi kaikki kannabikseen liittyvät YK:n huumesopimusten säädökset jättäen muiden laittomien huumeiden aseman silleen.

4. Eikö YK:n uusi kannabissopimus olisi USA:lle uusi väline pakottaa sen tiukka kannabispolitiikka kansainväliseksi normiksi?

Tämä onkin yllätys. Kansainvälinen kannabiksenvalvonta lievenisi merkittävästi jos kaikki valtiot omaksuisivat USA:n tämänhetkisen politiikan. Ennen Obaman hallintoa Rand Corporation havaitsi tutkimuksessaan USA:n kannabispolitiikan olevan hyvin samankaltainen kuin Länsi-Euroopassa. Obaman valinnan jälkeen kannabislakien täytäntöönpanon intensiteetti on laskenut ja liittovaltio ei enää vastusta osavaltioiden laillistamis- ja dekriminalisointipyrkimyksiä.

Lopuksi kannattaa muistaa, että ainoat lailliset kannabiksen viihdekäyttömarkkinat maailmassa eivät ole Hollannissa eivätkä Portugalissa, vaan Yhdysvalloissa. Asettamalla USA:n nykyinen kannabispolitiikka maailmanlaajuiseksi uuden YK:n sopimuksen normiksi aiheuttaisi Eurooppaan jonkin verran nykyistä liberaalimman kannabispolitiikan, mutta suurimpaan osaan muita maailman maita dramaattisesti rennomman politiikan.

Kaiken kaikkiaan kannabiksen laillistamisen kannattajien ei tarvitse huolehtia YK:n huumevalvontasopimuksista. Se pyyhkäiseekö kannabiksen laillistamisaalto maailman yli vai ei, riippuu jostakin paljon perustavammasta: minkä ihmiset ympäri maailman päättävät parhaaksi lähestymistavaksi tähän huumeeseen.

Reformi valtaa myös YK:n

Laillistajat eivät ole pelkästään sitä rastatukkaista porukkaa, jota kerääntyy mielenosoituksiin YK:n rakennusten eteen paukuttamaan djembe-rumpujaan. Heitä löytyy nykyään myös YK:n byrokratiasta ja jotkut merkittävissä asemissa olevat uskaltavat puhua avoimesti mielipiteistään.

Yksi huumehaukkojen suurimmista tappioista YK:n sisällä käytävässä huumesodassa oli entisen pääsihteerin Kofi Annanin loikkaaminen laillistajien riveihin liittymällä Global Commission on Drugs Policy -järjestöön. GCDP on nykyään merkittävä lobbari kansainvälisen huumevalvonnan tasolla, koska sen aktiivit ovat itse maailman politiikan huippuja.

Nykyinen pääsihteeri Ban Ki-moon peräänkuulutti kesällä 2013 avoimempaa keskustelua YK:n kokouksissa. Mutta hän totesi jo vuonna 2008 AIDS-raporttia kommentoidessaan, että ”laajamittainen nuorten huumeidenkäyttäjien vangitseminen huumeiden vastaisten ohjelmien varjolla voi olla haitallista ja estää laajoja riskiryhmiä saamasta edes sitä rajallista hoitoa, mitä heidän maissaan on tarjolla. Meidän pitää tarkistaa sellaiset lainsäädännöt, joilla kriminalisoidaan haavoittuvaisia väestönosia heidän elämäntyylinsä perusteella.”

YK:n huumetoimisto, UNODC, on kuulunut myös perinteisesti huumehaukkojen mandaattiin. Sen uusin johtaja, venäläinen Yuri Fedotov on yllättäen antanut dekriminalisointia puoltavia lausuntoja. Tämän vuoden YK:n huumekomission, CND, kokouksen yhteydessä järjestetyssä kansalaisjärjestötapaamisessa Fedotov vastasi kysymykseen ihmisoikeuksien noudattamisesta YK:n sopimusten noudattamisessa: 

”Ongelmat eivät aiheudu itse huumevalvontajärjestelmästä, vaan kansallisista lainsäädännöistä. Meidän pitää tutkia sitä, mitä me voimme saavuttaa kansallisten lainsäädäntöjen puitteissa ihmisten oikeuksien ja terveyden suojelemiseksi niin ettei ihmisiä kohdeltaisi rikollisina, vaan potilaina kunnioittaen heidän kaikkia ihmisoikeuksiaan.”

Fedotovin edeltäjä Antonio Maria Costa edusti YK:n huumeiden vastaisuutta puhtaimmillaan: häntä pidettiin uradiplomaattina, jolle byrokratian jatkuvuus ja sopimusten seremoniallinen kunnioittaminen olivat tärkeämpiä kuin käytännön tulokset. Costa yllätti vuonna 2008 raportilla Making drug control 'fit for purpose': Building on the UNGASS decade, jossa hän analyyttisesti luetteli järjestelmän aiheuttamat ei-aiotut haittavaikutukset ja summasi tilanteen:

”Ilmassa on muutoksen tuulia YK:n huumesopimusten saamiseksi paremmin vastaamaan tarkoituksiaan ja mukautumaan siihen kentällä vallitsevaan todellisuuteen, joka on tyystin erilainen kuin silloin, kun nämä sopimukset laadittiin.”

YK:n ihmisoikeuksien erikoisraportoija Anand Grover kehotti vuonna 2010 pääsihteerin tilaamassa huumesodan arviointiraportissa maailman valtioita harkitsemaan huumepolitiikan liberalisointia: 

”Erikoisraportoijan mukaan jatkuva rikosoikeudellisten rangaistusten soveltaminen huumeiden käytöstä ja hallussapidosta pitää yllä monia niistä pahimmista haitoista, jotka liitetään huumeiden käyttöön. Hän suosittelee vähemmän rajoittavien lähestymistapojen harkitsemista huumevalvontaan mukaan lukien dekriminalisoinnin ja depenalisoinnin.”

Lähde: Reuters 24.9.2013, Drug Policy Alliance, Huffington Post 25.9.2013 ja YLE 27.9.2013

Kannabiksen kieltolain kasvot: INCB:n puheenjohtajan Raymond Yansin kanta laillistamiseen:

URL: http://www.tusky.fi/uutiset/567-voiko-yk-estaeae-kannabiksen-laillistamisen-yhdysvalloissa

Marokon parlamentti käsittelee kannabiksen laillistamista

Vielä hieman aikaa sitten kannabis herätti Marokossa ainoastaan epäluuloja hallitsevan luokan keskuudessa. Kannabiksen lääketieteellisen ja teollisen käytön laillistamista ajava verkosto, Collectif marocain pour l’usage médical et industriel du kif (CMUMIK), on kuitenkin saanut poliitikot ja puolueet vakuuttumaan asiastaan: laillistamista aletaan tutkimaan Marokon parlamentissa.

Rifin alueen ihmisoikeusaktivisti Chakib el-Khayari nauttii nykyään vierailusta pääkaupungissa Rabatissa, missä hän tapailee puolueiden edustajia.

”Vielä hieman aikaa sitten kannabisjutut olivat hullujen ja meidän rifiläisten juttuja. Kaikki tämä on nyt muuttunut.”

Vuonna 2009 Khayari sai kahden vuoden vankeustuomion kun hän syyllistyi mm. Marokon viranomaisten huumeidenvastaisen sodan halventamiseen. Lokakuussa tämä entinen vanki kutsuttiin CMUMIK:n edustajana Authenticity and Modernity -puolueen vieraaksi pääkaupunkiin. Khayarin tehtävänä on auttaa parlamentin käyttöön laadittavan kannabistutkimuksen tekemisessä.

CMUMIK:ssa toimii noin 15 aktivistia sekä tutkijoita, lääkäreitä ja opiskelijoita. Verkosto luotiin vuonna 2007 pienen Rif Association for Human Rights -kansalaisjärjestön (ARDH) aloitteesta, jonka johtajana Khayari toimii. Useat kansainväliset järjestöt kuten World Amazigh Congress, the World Mountain People Association (WMPA) ja European Coalition for Just and Effective Drug Policies (ENCOD) ovat tukeneet tämän verkoston toimintaa.

CMUMIK julkaisi toukokuussa 2013 lakialoitepaketin, joka tähtää kannabiksen kasvatuksen laillistamiseen lääkinnällisiä ja teollisia tarkoituksia varten. Lakialoitteessa on perusteluosa ja 109 artiklaa.

Lakialoite perustuu kattaviin kenttätutkimuksiin ja tiedon keruuseen, ja hollantilaiset asiantuntijat hioivat esityksen valmiiksi lakialoitteeksi.

Tämän prosessin perusteellisuus vakuutti kahden puolueen edustajat ja he ottivat heinäkuussa yhteyttä verkoston jäseniin. Heinäkuun puolivälissä kansanedustajat julkaisivat tiedotteen, jonka mukaan puolueiden ja verkoston välillä käydään keskusteluja.

Puolueet ovat ottaneet asian omakseen

”Kaksi merkittävää puoluetta poliittisen kentän eri laidoilta ovat ottaneet meihin yhteyttä, eikä kumpikaan ole ollut siitä pahoillaan, että järjestömme tekee yhteistyötä molempien puolueiden kanssa. Tämä todistaa minulle sen, että kannabiskysymys ei ole yhden puolueen asia”, Khayari kertoo hyvin innoissaan.

CMUMIK:n tavoite on selkeä: muuttaa kannabiksen kasvatuksen ja käytön kieltänyttä lakia vuodelta 1954.

”Kaikki hyötyvät tästä Rifin alueen pienviljelijöistä alkaen. Suurin osa verkoston jäsenistä asuu tuolla alueella, joten he tuntevat nämä ihmiset hyvin.”

”Surkeiden elinolojen lisäksi he ansaitsevat vain vähän ja pidätysten pelossa he pakenevat virkamiehiä. Siksi heillä ei ole henkilökortteja, ei sosiaaliturvaa, eivätkä he saa valtiolta perusturvaa. Suuri osa heistä on käytännössä salakuljettajien panttivankeja”, Khayari selittää.

Verkosto on varmistanut sen, että maanviljelijät ymmärtävät laillistamisen periaatteet.

CMUMIK haluaa ensiaskeleena laillistaa kannabiksen teollisen käytön, mikä tarkoittaisi eristeiden ja tekstiilien tuotantoa. Tähän soveltuvat kannabislajikkeet sisältävät vain vähän THC:tä, jolloin niitä ei voi käyttää hasiksen valmistukseen.

Kannabiksen lääkekäytön soveltaminen on hieman monimutkaisempaa. Lääkinnällisiä tarkoituksia varten kasvatetuissa kannabislajikkeissa on runsaasti THC:tä.

Verkoston laatimassa lakialoitteessa ei käsitellä kannabiksen viihdekäyttöä, joten osa kannabiksen käyttäjistä saa vielä odottaa parempia aikoja.

Verkosto ehdottaa kansallisen kannabislautakunnan perustamista hallinnoimaan kannabiksen kasvatusta ja kauppaa. Lautakunta olisi ainut taho, jonka kanssa perustettavat kannabiksen kasvatusosuuskunnat saisivat tehdä kauppaa. Lautakunta myisi sadon paikallisille ja kansainvälisille markkinoille.

”Tällä hetkellä valtio käyttää rahaa kannabiksen vastaiseen taisteluun. Meidän ehdotuksemme mukaan kannabis tuottaa rahaa. Tämä pitää nähdä yrityksenä korjata budjettialijäämä”, Khayari tähdentää.

Sadon tuhoamisen ponnettomuus

Verkosto ei väitä pystyvänsä lopettamaan laitonta kannabiksen kasvatusta ja kauppaa. Khayari on pragmaatikko:

”Kannabista kasvatetaan ja kaikki ratsaaminen on epäonnistunut tähän saakka. Lakialoitteemme sisältönä on saattaa mahdollisimman moni laittoman tuotteen kasvattaja mukaan lailliseen toimintaan.”

Khayari viittaa kansainvälisen huumevalvontalautakunnan (INCB) raporttiin, joka osoittaa kannabiksen peltojen hävittämisen ja vaihtoehtoisten maataloustuotteiden kasvattamisen epäonnistuneen. Tästä nousi CMUMIK:n keskeinen ajatus: valvotaan kannabiksen kasvatusta sen sijaan, että yritettäisiin tuhota sitä.

Lakialoitteen saaman mielenkiinnon motivoimana verkosto on laatimassa ”strategista suunnitelmaa” tukemaan kannabiksen laillistamista. Suunnitelmassa on mukana kannabissiementen myynnin valvonta, kannabiksen verottaminen sekä näiden lakien yhteensovittaminen EU:n lainsäädännön kanssa.

Authenticity and Modernity -puolue aikoo toteuttaa marraskuussa lakialoitteen käsittelypäivän parlamentissa.

”Aiomme kutsua paikalle ulkomaisia asiantuntijoita keskustelemaan taloudellisista ja terveydellisistä eduista. Keräämme kansanedustajien suositukset yhteen ja otamme verkoston esittämille seikoille perustuvan lakialoitteen käsittelyyn”, puolueen edustaja Mehdi Bensaid selittää.

Bensaid uskoo, että on täysin mahdollista saavuttaa ”yhteisymmärrys koko poliittisen kentän sisällä” keskustelun viemiseksi eteenpäin. Hän tuo esille useiden kansanedustajien esittämän mielenkiinnon vasemmalta ja oikealta. Kansanedustajat Abdelhalim Allawi ja Nourdin Moudiane sekä Agadirin pormestari Tariq Kabbage ovat innokkaasti mukana prosessissa. Lähiaikoina nähdään onnistuuko poliittinen luokka vihdoinkin kokoontumaan rauhanpiipun ympärille sopiakseen kannabiksen valvonnasta ja verotuksesta.

Lähde: Al Monitor 27.10.2013 ja Tel Quel 21.10.2013

URL: http://www.tusky.fi/uutiset/569-marokon-parlamentti-kaesittelee-kannabiksen-laillistamista

Irlannin parlamentissa äänestettiin laillistamisesta

Kansanedustaja Luke "Ming" Flanagan esitti Irlannin parlamentille torstaina 6.11. lakialoitteen, jolla olisi luotu valvontajärjestelmä kannabiksen kasvatukselle ja kaupalle. Kansanedustaja Flanagan esitti viime vuonna arvion, jonka mukaan Irlannin valtio voittaisi 400 miljoonaa euroa laillistamalla kannabis.

Lakialoitteen mukaan aikuinen ihminen olisi saanut kasvattaa kuusi kasvia kotonaan ja pitää hallussaan unssin eli 28 grammaa kannabista henkilökohtaiseen käyttöön. Ihmiset saisivat myös perustaa kannabisklubeja, joissa he voisivat käyttää kannabista pubin kaltaisissa puitteissa, mutta klubit eivät saisi olla voittoa tuottavia.

Lakialoite hävisi äänestyksessä selvin numeroin 8 - 111, mutta se oli tärkeä aloite kannabiksen laillistamiseksi EU:n alueella. Irlannin parlamentissa käytiin aiheesta hedelmällinen keskustelu, jossa laillistajien ja kieltolain kannattajien argumentit tuotiin tasa-arvoisesti julkisuuteen äänestäjien punnittaviksi.

Flanagan esitteli parlamentille keräämiään tutkimuksia, jotka osoittavat sen, ettei kannabis ole niin haitallista ihmisten terveydelle kuin väitetään. Hän kehotti edustajatovereitaan äänestämään aloitteen puolesta, koska ”se olisi suurenmoinen mahdollisuus tälle maalle”.

Ruotsalaiset skitsofreniajutut edelleen vastustajien retoriikassa

Hallituspuolue Fine Gaelin kansanedustaja Paul Connaughton kannatti puheessaan keskustelua aiheesta ja piti virheenä sitä, etteivät kansanedustajat ymmärrä kannabista olevan saatavilla Irlannin joka kylässä ja kaupungissa. Connaughton sanoi kannattavansa lääkekäytön laillistamista, mutta ei vielä laillistamista kaiken kansan saataville. Hänen mielestään alkoholi on myös iso ongelma, johon pitäisi keskittyä.

Sinn Féin -puolueen Aengus Ó Snodaigh kertoi Irlantiin aseita, kokaiinia ja heroiinia tuovien ihmisten olevan myös kannabiskaupan takana. Hänen mielestään poliisin huumeyksikkö ei ole saanut tarpeeksi resursseja.

Fine Gael -puolueen Michelle Mulherinin mielestä pitkäaikainen kannabiksen käyttö aiheuttaa sydän- ja keuhko-ongelmia. Hänen mukaansa kannabiksen laillistamisessa on kyse ”oman käytön puolustamisesta esittämällä huolestumista sairaista tai maan taloudesta”.

Labour -puolueen Eamon Maloney sanoi: "Meidän pitää hoitaa maamme kansallishuume, alkoholi, ennenkuin tuomme tänne toisen”.

United Left Alliance -puolueen Clare Daly piti keskustelua tervetulleena ja hyväksyy väistämättömänä sen, että kannabis tullaan laillistamaan. Hän toivoi keskustelun nostavan esille kannabiksen lääkekäytön tärkeyden.

Sosialistisen puolueen puheenjohtaja Joe Higgins piti aloitetta tervetulleena ja sanoi uskovansa olevan mahdollista lainsäädännöllä poistaa ”kurkunleikkaajaroistot” markkinoilta.

Terveysministeri James Reilly vastusti Flanaganin yritystä laillistaa kannabis, koska sillä on vaikutuksia terveyteen. Reilly siteerasi ruotsalaisia tutkimuksia, joiden mukaan kannabiksen käyttö nostaa riskiä sairastua skitsofreniaan.

Lähde: Irish Examiner 24.10.2013 ja RTE News 6.11.2013

URL: http://www.tusky.fi/uutiset/568-irlannin-parlamentissa-aeaenestettiin-laillistamisesta

Israelissa joukko kansanedustajia tunnusti kannabiksen käyttönsä

Israelin kansanedustajat ovat tulleet joukolla julkisuuteen kertomaan kannabiksen käytöstään. Tuore tutkimus kertoo Israelin valtion hyötyvän satoja miljoonia dollareita kannabiksen laillistamisesta. Vasta 26% kansalaisista olisi valmis kannabiksen täyslaillistamiseen, mutta peräti 75% kannattaa sen lääkekäytön laillistamista.

Lokakuun alussa Israelin työväenpuolueen puheenjohtaja ja parlamentin oppositiojohtaja Shelly Yachimovich kertoi haastattelussa käyttäneensä kannabista useissa yhteyksissä.

”Olen sinut menneisyyteni kanssa”, hän sanoi haastattelussa.

Hänen ilmoituksen jälkeen useat Israelin eduskunnan kansanedustajat myönsivät käyttäneensä kannabista. Uutisten mukaan kymmenen kansanedustajaa paljasti kannabiksen käyttönsä mukaan lukien työväenpuolueen jäsen Eitan Cabel neljän muun puoluetoverin kanssa, Yesh Atid -puolueesta Pnina Tamanu-Shata, Adi Kol, Yoel Razvozov ja Yifat Kariv sekä kolme edustajaa vasemmistolaisesta Meretz-puolueesta.

Oikeistopuolueesta ei yksikään kansanedustaja kertonut kannabiksen käytöstään. Ehkä oikeistolaiset ovat muita paremmin kasvatettuja tai parempia valehtelemaan?

”Olen kokeillut kannabiksen polttamista nuorempana, kuten niin monet muutkin israelilaiset. Siitä huolimatta en näe mitään syytä kieltää, kriminalisoida tai vainota mietojen huumeiden käyttäjiä, enkä myöskään mitään syytä rajoittaa lääkekannabiksen saantia sairailta. Tämä on Meretz-puolueen kanta ja se on myös minun kantani”, Meretz-puolueen kansanedustaja Michal Rozin sanoi haastattelussaan.

Laillistaminen tuottaisi 450 miljoonaa dollaria vuodessa

Tuoreen tutkimuksen mukaan kannabiksen laillistaminen tuottaisi merkittäviä taloudellisia etuja Israelin taloudelle. Kannabiksen arvioidun nykyisen kulutuksen ja tupakan veroasteen perusteella laillistamisen arvioidaan tuovan valtiolle yli 260 miljoonaa dollaria. Toiseksi lainvalvonnan aiheuttamien kulujen säästämisen arvioidaan tuovan liki 200 miljoonaa dollaria. Siten laillistamisen arvioidaan tuottavan 450 miljoonaa dollaria tuloja vuodessa.

Jerusalem Institute for Market Studies -tutkimuslaitoksen raportin perustana on arvio, jonka mukaan Israelin laittomien kannabismarkkinoiden arvo on vuodessa yli 700 miljoonaa dollaria ja noin 275 000 israelilaista aikuista käyttää kannabista.

Tutkimuksessa selvitettiin myös kansalaisten mielipiteitä. Noin 75% oli sitä mieltä, että kannabiksen lääkekäytölle on päteviä syitä. Kannabiksen viihdekäytön laillistamisen hyväksyi kuitenkin vain 26%.

Lähde: Shalom Life 2.10.2013 ja 14.10.2013, Israeli Attitudes on the Legalization of Marijuana

Jo 75% israelilaisista kannattaa kannabiksen lääkekäytön laillistamista. Tällä hetkellä 11 000 israelilaista käyttää laillisesti kannabista lääkkeenä ja määrän odotetaan kasvavan kymmeniin tuhansiin parlamentin päätettyä lisätä reseptejä kirjoittavien lääkäreiden määrää:

URL: http://www.tusky.fi/uutiset/570-israelissa-joukko-kansanedustajia-tunnusti-kannabiksen-kaeyttoensae

Mexico City suunnittelee kannabisklubien ja kotikasvatuksen laillistamista

Meksikon pääkaupungin Mexico Cityn päättäjät ovat valmistelemassa lainsäädäntöä, joka dekriminalisoisi ja säätelisi kannabiksen käyttöä pääkaupunkiseudulla. Toteutuessaan tämä lainsäädäntö edistää kannabiksen laillistamista ympäri Amerikan mannerta.

Kannabiksen kotikasvattaja voi saada Meksikossa ankaran vankeusrangaistuksen niiden lakien perusteella, joita on säädetty maan väkivaltaisten huumekartellien taltuttamiseksi. Vuonna 2009 säädetyn lain mukaan henkilö saa pitää hallussaan viisi grammaa kannabista.

Tämä tilanne voi muuttua Mexico Cityn lainsäätäjien suunnittelemien kannabiksen laillistavien ja säätelevien lakien myötä. Lakiehdotusten mukaan perustettaisiin kannabisklubeja, jotka kasvattaisivat kannabista jäsenilleen. Lisäksi sallittaisiin kolmen kasvin kotikasvatus ja 30 gramman hallussapito.

Poliitikkojen mukaan nämä toimenpiteet vapauttaisivat poliisivoimia vakavamman rikollisuuden selvittämiseen ja olisivat askel katastrofaalisen huumesodan lopettamiseksi.

”Huumesota on epäonnistunut. Me emme sitä voita. Emme voi unelmoida huumeettomasta maailmasta. Mutta voimme vähentää vahinkoja ja viedä järjestäytyneeltä rikollisuudelta kannabiskaupan voitot”, kansanedustaja Vidal Llerenas selittää.

USA:n oltua vuosikymmeniä kansainvälisen huumekieltolain johtava valtio, on USA:ssa tapahtuvasta laillistamisesta tullut nyt esikuva muiden valtioiden laillistamishankkeille.

Mexico Cityssä järjestettiin kolmepäiväinen kansainvälinen huumepolitiikkaa ja kannabiksen laillistamista käsittelevä kokous, johon osallistui poliitikkoja ja asiantuntijoita ympäri maailman.

”Ihmisten ajattelussa on tapahtunut valtava muutos. Nyt ei enää kysellä voisiko niin tehdä, vaan kuinka se voidaan tehdä”, kertoi Washingtonin osavaltion laillistamisliikkeen johtohahmo Alison Holcomb.

Jos koko Amerikan mantereen suurin kaupunki Mexico City voi tehdä sen, antaa ratkaisu lisäpotkua laillistamisaallolle muissa Meksikon osavaltioissa ja Amerikan mantereen valtioissa Brasiliasta Kanadaan.

Julkkisvetoomus laillistamisen puolesta

Meksikolaisissa sanomalehdissä julkaistiin kannabiksen laillistamisen puolesta vetoomus, jonka allekirjoitti joukko meksikolaisia ja kansainvälisiä julkisuuden henkilöitä, näyttelijöitä, tiedemiehiä, poliitikkoja ja entisiä ministereitä. Meksikon rikkaimpiin henkilöihin lukeutuva Ricardo Salinas Pliego, näyttelijä Gael Garcia Bernal, rauhanaktivisti ja runoilija Javier Sicilia, entinen talousministeri Pedro Aspe ja kemian Nobelin palkinnon saanut Mario Molina olivat allekirjoittajien joukossa.

”Meksiko on saanut maksaa kovan hinnan kieltolaista ja rankaisevasta politiikasta”, vetoomuksessa kerrottiin.

”Me tiedämme, ettei dekriminalisointi eikä mikään muukaan yksittäinen toimenpide ole ihmelääke väkivallan, korruption ja laittomuuden lopettamiseksi. Mutta pitkälle menevä kannabiksen dekriminalisointi on askel oikeaan suuntaan.”

”Pääkaupunkiseudun asukkaat ovat suvaitsevaisia yksilöllisiä valintoja kohtaan ja tämä koskee myös kannabiksen käyttöä harkittaessa vielä pitemmälle menevää valvontaa tulevaisuudessa.”

Dalai Lama kannattaa lääkekäytön laillistamista

Meksikossa puhujamatkalla kiertävä Dalai Lama joutui kommentoimaan myös Meksikon laillistamiskeskustelua. Tiibetin henkinen johtaja oli puhumassa entisen presidentti Vicente Foxin isännöimässä tilaisuudessa.

Dalai Lama piti hyväksyttävänä poikkeuksena kieltolakiin sitä, että kannabista käytetään sen lääkinnällisten ominaisuuksien vuoksi.

”Mutta muuten, jos joku käyttää kannabista saadakseen hullun mielen, se ei ole hyvä asia.”

Tuoreen mielipidemittauksen mukaan 60% meksikolaisista kannattaa kannabiksen lääkekäytön laillistamista

Lähde: Time 14.10.2013 ja AFP 16.10.2013

URL: http://www.tusky.fi/uutiset/566-mexico-city-suunnittelee-kannabisklubien-ja-kotikasvatuksen-laillistamista