Kannabismarssit keräsivät jälleen satoja ja tuhansia ihmisiä yhteen ympäri maailman. Suomessa mukaan tuli tänä vuonna kymmeniä ihmisiä ja Buenos Airesissa Argentiinassa peräti 150 000. Kannabiksen laillistaminen etenee maailmalla marsseista huolimatta viestin saavutettua päättäjien korkeimman tason. Marssijoiden kannattaa tutustua näihin päättäjille suunnatuihin raportteihin ja pysyä mukana muutoksessa, ettei marssien lähettämää viestiä vesitetä poliittisessa päätöksentekoprosessissa.
Maailmanlaajuinen hamppumarssi, Global Marijuana March, GMM2014, järjestettiin 3.5. päivänä ennakkoilmoitusten mukaan 170:ssä kaupungissa ympäri maailman. Kaikkiaan GMM2014 tapahtumia järjestettiin ainakin 250:ssä kaupungissa. Turussa tapahtumaan osallistui jälleen noin sata ihmistä ja Helsingissä yli sata.
Paikallinen media uutisoi jo kiitettävästi aiheesta. Turun Sanomat totesi asiallisesti, ettei mielenosoitus kiinnostanut niin montaa ihmistä kuin olisi voinut kuvitella kaiken aiheesta käydyn keskustelun jälkeen. Toisaalla samassa lehdessä kerrottiinkin sitten Uruguayn kannabiksen laillistamissuunnitelmista eli siellä marssien lähettämä viesti on mennyt perille.
Metro-lehti uutisoi Helsingissä järjestettyä marssia, että kannabismarssi olisi täyttänyt keskustan kadut. Marssijoiden määräksi ilmoitetaan 70 joten ilmeisesti Metro tarkoittaa jalkakäytäviä kansoittaneita laillistamisen kannattajia, jotka eivät vielä uskaltaneet astua mukaan.
Näiden vuodesta 1999 ja Suomessakin jo vuodesta 2000 saakka järjestettyjen mielenosoitusten tarkoitus on korostaa kannabiksen käyttöä elämäntapavalintana, nostaa kannabiksen käyttäjien itsetuntemusta, luoda solidaarisuutta käyttäjien välillä sekä rakentaa kansainvälisiä verkostoja kannabiksen kannattajaryhmien välille. Suomessa kerättiin myös nimiä uusimpaan kannabiksen dekriminalisointia suosittelevaan kansalaisaloitteeseen.
Mielenosoittajien määrät vaihtelivat Suomen ja Indonesian kymmenien ihmisten tapahtumista Argentiinan pääkaupungissa Buenos Airesissa järjestettyyn yli sadantuhannen ihmisen megatapahtumaan. Järjestäjät ilmoittivat tapahtumassa olleen peräti 150 000, mikä tekee siitä suurimman GMM-tapahtuman tähän mennessä. Argentiinan naapurimaan Uruguayn laillistamispäätös on ilmeisesti inspiroinut argentiinalaiset marsseille, koska Buenos Airesin lisäksi melkein kaikissa Argentiinan kaupungeissa nähtiin kulkueita ja tapahtumia kannabiksen laillistamiseksi, Patagonian Comodoro Rivadaviassakin 200 ihmistä.
New Yorkissa kannabismarssiin osallistui tänä vuonna 400 ihmistä ja runsas poliisisaattue. Poliisi oli edelleen näkyvästi läsnä mutta ei enää puuttunut kannabiksen käyttöön mielenosoituksen aikana. New Yorkissa poliisi on jatkanut käyttäjien ratsailua etnisillä perusteilla vaikka siellä on yritetty rajoittaa poliisin oikeuksia tunkea taskuille. New Yorkin osavaltiossa ollaan sallimassa kannabiksen lääkekäyttö ja dekriminalisoimassa muu käyttö.
Muualla Yhdysvalloissa GMM tilaisuudet vetivät kulkueisiin satoja ihmisiä, ja suurimman suosion keräsi mielenosoitus Oregonin Portlandissa, missä sadat ihmiset keräsivät allekirjoituksia kannabiksen laillistamisaloitteeseen äänestyksen saamiseksi jo tälle vuodelle.
GMM menneisyys ja tulevaisuus
Dana Beal aloitti mielenosoituksien järjestämisen jo 1960-luvun lopulla New Yorkissa. Vuonna 1999 hän aloitti nykyisin Global tai Million Marihuana March nimellä kulkevan perinteen, joka on levinnyt satoihin kaupunkeihin kautta maailman ja voimaannuttanut kannabiksen käyttäjiä pois huumepolitiikan luomasta marginaalista.
Beal kuuluu 1960-luvun lopulla toimintansa aloittaneeseen jippie- tai yippieliikkeeseen, joka on propagoinut aiheesta, järjestänyt mielenosoituksia 1970-luvulta saakka ja kasvattanut sekä salakuljettanut maria nämä vuosikymmenet. Beal on myös pitkän linjan lääkekannabisaktivisti.
Vuonna 2012 kannabiksen laillistamisprojekti saavutti käännekohtansa kun kahdessa USA:n osavaltiossa, Coloradossa ja Washingtonissa, laillistamisaloite voitti kansanäänestyksessä. Samana vuonna 66-vuotias Dana Beal, yksi kannabiksen laillistamisen tienraivaajista Yhdysvalloissa, sai Nebraskassa vuosien vankeusrangaistuksen 70:n kilon marihuanaerän kuljettamisesta osavaltioiden rajan yli. Beal vetosi puolustuksessaan olleensa viemässä marihuanaerää potilaille New Yorkissa ja Michiganissa, jotka jäisivät muuten kärsimään sairauksistaan.
Jippiet edustivat radikaalia vähemmistöä, jolle Vietnamin sodan vastustaminen oli yhtä tärkeä asia kuin kannabiksen vapauttaminen ja tämä muu agenda leimasi myös kannabiksen käytön radikaaliksi eleeksi tuon ajan amerikkalaisessa kulttuurissa ja ilmapiirissä.
1980-luvulla kuuluisaksi kannabisaktivistiksi noussut Jack Herer pidätettiin vuonna 1981 14 päiväksi sen takia, että hän oli astunut liittovaltion tontille kerätessään nimiä kansanäänestystä varten Kaliforniassa. Sellissä hän aloitti kirjoittamaan kirjaansa ”Emperor Wears No Clothes”, jonka ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1985, keskellä Reaganin huumesotaa.
Hererin mutkattomasti hampun taloudellisia etuja korostava retoriikka ja hänen republikaaninen taustansa vetosivat USA:ssa laajempaan keskiluokkaiseen yleisöön. Kirjan tärkein anti oli kannabiksen mielikuvan muuttaminen paholaisen ruohosta ihmekasviksi, joka tarjoaa raaka-ainetta kymmeniin tuhansiin tarkoituksiin ratkaisten lukemattomia ongelmia. Yhteiskunnan hajoittamisen sijaan hampunlehti alkoi symboloimaan yhteiskuntaa koossa pitäviä voimia.
Tämä ”hamppuraamatuksi” kutsuttu kirja on levinnyt maailmanlaajuisesti useina painoksina ja käännöksinä, ja Hereristä tuli uuden kannabisliikkeen ikoni. ”Emperor Wears No Clothes” on ollut käsikirjana monissa kannabiksen uudelleenluokittelua tai dekriminalisointia koskevissa keskusteluissa. Jack Hererin teos elää verkossa.
Drug Policy Alliance -kansalaisjärjestön perustanut Ethan Nadelmann on ollut luomassa kannabiksen laillistamisliikkeelle sitä poliittista uskottavuutta, mistä se nykyään nauttii Yhdysvalloissa. Nadelmann organisoi ennen vuoden 1998 YK:n erikoisyleiskokousta julkisen kannanoton YK:n silloiselle pääsihteerille Kofi Annanille, jonka allekirjoitti suuri joukko poliitikkoja ja julkisuuden henkilöitä ja joka julkaistiin New York Times’ssa.
Tällä hetkellä DPA tekee yhteistyötä mm. Maailmanlaajuisen huumepoliittisen komission kanssa, johon myös Kofi Annan liittyi, Javier Sicilian johtaman Meksikon rauhanliikkeen kanssa, konsultoi eri valtioiden huumepolitiikan uudistamista ja osallistui Coloradon ja Washingtonin laillistamiskampanjointiin.
Viesti mennyt perille
Kannabis laillistuu nyt kiihtyvään tahtiin ympäri maailman marsseista riippumattakin. Tästä on hyvä esimerkki Turun Sanomissa marssiuutisen kanssa samana päivänä julkaistu uutinen Uruguayn uuden kannabispolitiikan julkistamisesta. Kannabismarssien esittämät vaatimukset ovat nousseet politiikan valtavirtaan.
6.5. Turun Sanomat uutisoi talousnobelistien tukemasta huumesodan tuomitsevasta raportista. Arvovaltaisen London School of Economics’in IDEAS -keskus julkaisi raportin ”Ending the Drug Wars”, jossa arvioidaan huumeiden kieltolain aiheuttamia kustannuksia ja ei-aiottuja seurausvaikutuksia kansanterveydelle, turvallisuudelle, valtioille sekä lainvalvonnalle. Raportin viimeisessä luvussa tarkastellaan kannabiksen laillistamista ongelmien ratkaisumallina.
Raportin suosittelijoihin kuuluu viisi taloustieteen Nobelin-palkinnon saanutta taloustieteilijää Kenneth Arrow (1972), Sir Christopher Pissarides (2010), Thomas Schelling (2005), Vernon Smith (2002) ja Oliver Williamson (2009) sekä entinen Yhdysvaltain ulkoministeri George Shultz, Britannian varapääministeri Nick Clegg ja entinen NATO:n pääsihteeri ja entinen EU:n neuvoston pääsihteeri Javier Solana.
Raportin viesti maailman päätäjille ja samalla YK:n vuoden 2016 erityisyleiskokoukselle huumeongelman käsittelemiseksi kuuluu: ”Maailman johtajien täytyy tunnustaa se tosiasia, että nykyiset huumestrategiat aiheuttavat valtavia inhimillisiä ja taloudellisia kustannuksia kansalaisille ja kansantalouksille".
Yhdysvalloissa kansallisen tiedeakatemian, National Academy of Sciences, 30.4. julkaisema ja oikeusministeriön rahoittama raportti ”The Growth of Incarceration in the United States: Exploring Causes and Consequences” tuo esille huumesodan aiheuttamat valtavat haitat yhteiskunnalle. Miljoonien ihmisten syrjäyttäminen ja vangitseminen ”ei palvele valtion etuja” raportti toteaa ja ehdottaa huumevalvonnan ja vangitsemiskäytäntöjen uudistamista. Raportti on merkittävä läpimurto, koska se tulee liittovaltion hallinnon sisältä.
Suomen suurimmaksi puolueeksi nousseen Kokoomuksen brittiläinen vastine konservatiivinen Tory-puolue ovat uudistamassa ohjelmaansa houkutellakseen nuorempaa äänestäjäkuntaa. Puolueen arvovaltainen ajatushautomo Bright Blue julkisti raporttinsa puolueen julkikuvan nykyaikaistamiseksi esittämällä huumeiden vastaisen sodan hylkäämistä puolueen tavoitteista ja kannabislainsäädännön uudistamisen asettamista vaaliohjelman kulmakiveksi.
Oikeistosuuntautuneessa maailmassa suomalaisten poliitikkojen pitää ratkaista ajelehdimmeko ajopuuna läntisessä vai itäisessä oikeistovirtauksessa. Päättäjiemme valitsema huumepolitiikka on osa tätä valintaa.
Suomen kannabisyhdistys ry. oli mukana järjestämässä 29.4. Savua ilman tulta -seminaarin yhteistyössä muiden kansalaisjärjestöjen ja virkamiesten kanssa. Tämä on paikallinen esimerkki siitä, miten kansalaisaktivismi kantaa hedelmää myös kannabispolitiikassa.
Global Marijuana March -perinteen rinnalle ovat nousseet 420-päivä juuri ennen toukokuun ensimmäistä lauantaita, Cannabis Cup tapahtumat, kannabismessut ja erilaiset paikalliset festivaalit. Kannabiksen laillistamisen päivämääristä Uruguayssa, Coloradossa ja Washingtonissa voi kehittyä kansainvälisiä kannabisjuhlapäiviä. Suomessa Suomen kannabisyhdistyksen rekisteröintipäivämäärästä 25.3.2014 tulee paikallinen pajauttamisen juhlapäivä. Alkaen tietysti kello 4.20.
Global Marijuana March löytyy myös Facebookista.
Lähde: Turun Sanomat 4.5.2014, Metro 4.5.2014, RTNews 4.5.2014, YLE 4.5.2014, New York Post 4.5.2014, GMM
Turku, Finland
Buenos Aires
Surabaya
Köln
New York
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti