Maailman huippujohtajien vuonna 2010 perustama huumepoliittinen komissio on raportti raportilta tiivistänyt sanomaansa. Vuoden 2016 raportissa dekriminalisointia suositellaan askeleena kohti valtioiden valvomia huumemarkkinoita.
Kansainvälinen huumepoliittinen komissio, GCDP, on kansainvälinen järjestö, jonka keskeisiin vaikuttajiin kuuluvat muun muassa YK:n entinen pääsihteeri ja Nobelin rauhanpalkinnon saanut Kofi Annan, Kolumbian entinen presidentti César Gaviria ja Sveitsin entinen presidentti Ruth Dreifuss.
GCDP on vuodesta 2010 ajanut huumepolitiikkaa, joka tunnustaa kieltolakiin perustuvan politiikan ongelmat ja pyrkii ratkaisemaan huumeiden käyttöön liittyviä haasteita tehokkailla ja ihmisoikeuksia kunnioittavilla keinoilla. Nykyistä rangaistuksiin perustuvaa, huumesodaksikin kutsuttua politiikkaa on jatkettu jo puoli vuosisataa ilman mainittavaa menestystä.
GCDP:n tunnetut edustajat ovat nähneet maailmanpolitiikan näköalapaikoilta, kuinka kurjistava ja kärsimystä lisäävä politiikka on epäonnistunut ja tullut tiensä päähän. Toivottavasti heidän esimerkkinsä kannustaa myös nykyisiä maailman johtajia rohkeisiin päätöksiin, joiden avulla huumeiden käytön haittoihin voidaan aidosti vastata.
Komission ensimmäisen vuonna julkaistun 2011 raportin jälkeen on kansainvälisessä huumepolitiikassa, julkisessa keskustelussa, tieteellisessä tutkimuksessa ja politiikan soveltamisessa tapahtunut merkittäviä muutoksia. Kansalliset ja paikallisviranomaiset ovat lisääntyvissä määrin alkaneet kokeilemaan kannabismarkkinoiden valvonnan uusia keinoja ja vieläkin useammat soveltavat huumeiden käyttäjien kohtelussa muita kuin kriminaalivalvonnan menetelmiä. Hallitukset ovat alkaneet ymmärtämään terveys- ja ihmisoikeuslähtöisten toimintamallien tarpeen.
GCDP ei vetoa ainoastaan hallituksiin ja YK:iin vaan kehottaa myös kansalaisia muuttamaan näkemyksiään huumeiden käyttäjistä ja pyrkimään eroon ennakkoluuloistaan. Huumeita käyttävät ihmiset täytyy tunnustaa tasavertaisina ja vastuullisina yhteiskunnan jäseninä, joille kuuluu kaikki oikeudet ja ihmisarvo.
Sadat miljoonat ihmiset kautta maailman käyttävät laittomia huumeita. Monet käyttävät niitä nautinnokseen, jotkut kipujen lievitykseen ja toiset perinteisistä, kulttuurisista tai uskonnollisista syistä. Huumeiden käyttö on sekä laajalle levinnyttä että rauhanomaista, mutta silti hallitusten pääasiallinen tapa on ollut huumeita käyttävien ja hallussaan pitävien kriminalisointi. Tämä lähestymistapa perustuu siihen väärään toivoon, että yhdessä huumekaupan ja tuotannon kimppuun käymisen kanssa huumemarkkinat voitaisiin hävittää maailmasta.
Rankaisevan huumelain soveltamisen aiheuttamia vahinkoja ei voi liitoitella. Ihmisoikeusrikoksia - kuolemanrangaistuksista ja summittaisista teloituksista pakkohoitoon - tehdään päivittäin kautta maailman samalla kun tiukka huumelainsäädäntö on lietsonut HIV- ja C-hepatiitti epidemioita. Monissa maissa huumepolitiikka on täyttänyt vankilat räjähdyspisteeseen. Nämä rankaisevan politiikan aiheuttamat vahingot ovat raunioittaneet ihmisarvon ja lain kunnioituksen murentaen valtioiden ja niiden kansalaisten välisen luottamuksen.
Näiden haittojen minimoimiseksi hallitusten tulee mahdollisimman pian dekriminalisoida henkilökohtaiseen tarkoitettujen huumeiden hallussapito. Jotkut hallitukset ovat jo aloittaneet tämän, mutta vain muutama hallitus on soveltanut dekriminalisointia niin, että politiikan muutos toisi huumeita käyttäville ihmisille ja yhteiskunnalle myönteisiä tuloksia. Usein hallitukset rankaisevat ihmisiä muilla sanktioilla. Tällainen lähestymistapa ei ole riittävä.
GCDP:n mielestä ihmisoikeuksien ja lainkunnioituksen ylläpitämiseksi hallussapidosta omaan käyttöön ja käytöstä ei pidä rangaista lainkaan.
Dekriminalisointi on askel oikeaan suuntaan mutta ei tarpeeksi
Huumeiden käyttö on yhteiskuntiemme todellisuutta. Hallitukset ovat käyneet harhaista huumesotaansa aivan liian kauan jakaen suhteettomia, epäoikeudenmukaisia ja tarpeettomia rangaistuksia. Rankaisevan huumepolitiikan haitallisuus on osoitettu täysin pitävästi. Hallitukset eivät voi enää ohittaa uuden lähestymistavan tarvetta.
Vuoden 2014 raportissa komissio osoitti, että dekriminalisaatio on askel oikeaan suuntaan, mutta se on vain yksi askel. Hallitusten täytyy ottaa laittomat huumeet valvontaansa tuotannosta jakeluun korjatakseen tehottoman ja vaarallisen rankaisevan politiikan aiheuttamat haitat.
Dekriminalisoinnissa yhteiskunta joutuu kärsimään edelleen laittoman kaupan aiheuttamista kielteisistä vaikutuksista ja huumeita käyttävät ihmiset kärsivät valvomattomien markkinoiden aiheuttamista epävarmuustekijöistä. He eivät voi tietää ostamiensa aineiden todellista koostumusta eikä niiden oikeaa annostusta.
Dekriminalisointi jättää pääongelman eli rikolliset huumemarkkinat rauhaan. Kaikenlaiset kriminaalivalvonnan sanelemat vaihtoehdot kuten pakkohoito, pikasakot, hallinnolliset rangaistukset ja huumeoikeudet eivät ole dekriminalisointia vaan ainoastaan jatkavat huumesodan tapaa rangaista ja alistaa ihmisiä.
Tämän ongelman takia GCDP kehottaa liittämään dekriminalisoinnin piiriin väkivallattomat huumeiden kasvatukseen ja kauppaan liittyvät teot näiden ihmisten yhteiskunnallisen ja taloudellisen syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Rankaisemisen vaihtoehdot ja laiminlyötyjen yhteisöjen tukeminen ovat keinoja vapauttaa yksilöt ja yhteisöt järjestäytyneen rikollisuuden otteesta, avata uusia taloudellisia näkökulmia ja kunnioittaa kaikkien oikeuksia ja ihmisarvoa.
Omaan käyttöön tarkoitetun hallussapidon dekriminalisoimisen lisäksi hallitusten pitää soveltaa vaihtoehtoja huumekaupan alatason toimijoiden rankaisemiselle mukaan lukien huumeita toisille jakavat ihmiset, huumekuriirit ja laittomien kasvien viljelijät. Suurin osa näistä ihmisistä toimii huumekaupassa ilman väkivaltaa ja he voivat toimia näin torjuakseen yhteiskunnallistaloudellista syrjäytymistä. Näiden ihmisten rankaiseminen on epäoikeudenmukaista ja ainoastaan heikentää heidän asemaansa.
Huumeita käyttävien ihmisten dekriminalisointi ja huumekaupan alatason toimijoiden oikeudenmukainen ja asiallinen kohtelu ovat askeleita kohti laittomien huumemarkkinoiden tuomista järkevän valvonnan piiriin. Vain siten voidaan minimoida huumekieltolain aiheuttamaa yhteiskunnan tuhoutumista.
Hallitusten pitää yhteiskunnallisen vastuun velvoittamina ottaa nämä markkinat valvontaansa haittojen vähentämiseksi ja sen takaamiseksi, että ihmiset voivat käyttää huumeita niin turvallisesti kuin mahdollista mutta samalla pitäen yllä ikärajoja ja muita markkinoille pääsyn rajoituksia.
Tämä ei ole uusi ajatus, koska hallitukset valvovat jo nyt haitallisia aineita eikä laittomien huumeiden käyttäjien kohtelulle eri tavalla löydy mitään perusteita.
Kohti vuotta 2019
Vuonna 2019 YK järjestää vuonna 2009 päätetyn kymmenvuotisen toimintaohjelman “maailman huumeongelman ratkaisemiseksi” tarkistuskokouksen. YK:n huumevalvontajärjestelmä pitää yhdistää YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin, jotka YK:n jäsenvaltiot hyväksyivät vuonna 2015. Tämä toimintasuunnitelma tulee määrittämään maailmanlaajuisen viitekehyksen vuoteen 2030 saakka ja sen tavoite on taata oikeudenmukaisuus ja yhteiskunnallinen osallisuus kaikille.
YK:n sitoutuminen siihen, että kaikkien politiikan muotojen täytyy toteuttaa kestävän kehityksen periaatteita, on ratkaiseva huumepolitiikan uudistamiselle. Lupaus siitä, ettei ketään hylätä tässä maailmassa, täytyy päteä kaikkien ihmisten kohdalla, myös niiden, jotka käyttävät huumeita.
Kaikkien vuoden 2019 poliittisen julistuksen tarkistuskokouksessa solmittujen sopimusten tulee täyttää kestävän kehityksen periaatteet sekä YK:n peruskirjan vaatimukset. Tämä on reitti, joka johtaa pois rankaisevan politiikan aiheuttamista haitoista kohti oikeudenmukaisuuteen, jakamattomaan ihmisarvoon ja ihmisoikeuksiin perustuvia huumepolitiikan muotoja.
Käytännön toimenpiteiksi komission raportti ehdottaa:
1) Valtioiden tulee lakkauttaa kuolemantuomio kaikista huumeisiin liittyvistä rikoksista.
2) Valtioiden tulee luopua kaikista rangaistuksista – niin rikosoikeudellisista kuin hallinnollisista seuraamuksista – jotka koskevat huumeiden hallussapitoa ja kasvatusta henkilökohtaiseen käyttöön.
3) Huumekaupan väkivallattomien alatason toimijoiden osalta valtioiden tulee ottaa käyttöön vaihtoehtoja rangaistukselle.
4) YK:n jäsenvaltioiden tulee poistaa huumeiden hallussapidon rangaistavuus kansainvälisen huumevalvontajärjestelmän sopimusvelvoitteista.
5) Valtoiden tulee tutkia sääntelymalleja kaikille laittomille huumeille ja tiedostaa tämän olevan seuraava looginen askel huumepolitiikan uudistamisessa dekriminalisoinnin jälkeen.
Suomessa komission raporttia uutisoitiin vielä niukasti. MTV kirjoitti raportin todistaneen siitä, kuinka valtava poliittinen virhe kieltolaki on ollut.
Lähde: Kansainvälisen huumepoliittisen komission raportti 2016
Vuoden 2016 raportin lehdistötilaisuus
Ruth Dreifuss perustelee dekriminalisointia
Komission tuottama animaatio "The War on Drugo"
Tuskyn artikkeleita komission urasta:
Ensimmäisen raportin vaikutuksia maailmalla,
Komissio laajensi toimintansa Itä-Eurooppaan,
Komissio Latinalaisessa Amerikassa,
Komissio vie laillistamisen ajatuksen YK:n yleiskokoukseen
Kansalaisjärjestöt saivat äänensä kuuluviin UNGASS 2016 kokouksessa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti