WHO:n asiantuntijakomitea päätti aloittaa kannabiksen huumeluokituksen kriittisen arvioinnin. Tämä voi johtaa luokituksen muutokseen vuoden 2019 YK:n huumekokouksessa.
Vuosi 2016 loppuu huippu-uutiseen. Tusky kerkesi jo listaamaan vuoden 2016 kannabista koskevat huippu-uutiset, kun YK:n huumevalvontabyrokratian labyrintistä kantautui tieto, että WHO aikoo suorittaa kannabiksen huumeluokituksen kriittisen arvion.
Kannabis on luokiteltu YK:n vuoden 1961 huumesopimuksessa, ns. Single Convention, vaaralliseksi huumeeksi vailla lääkinnällistä käyttöä. Tätä luokitusta ei kuitenkaan koskaan perusteltu tieteellisesti, vaan sen perustana oli Kansainliiton aikana vuonna 1935 tehty arviointi.
Viimeisin vaihe kannabiksen huumeluokittelussa liittyy UNGASS 2016 kokoukseen, jonka valmisteluvaiheessa YK:n huumekomissio, CND, valtuutti maailman terveysjärjestön, WHO, asiantuntijakomitean, ECDD, arvioimaan nykyinen kannabistietämyksemme.
Kannabiksen luokittelun arviointia uutisoidessaan Tusky kertoi, kuinka ECDD päätyi kokouksessaan 14. - 18.11.2016 julkaisemaan vain kaksi päivitystä ja kuinka nykyinen luokitus kaikessa byrokraattisessa sofistikoituneisuudessaan on niin epämääräinen, että lääketeollisuuden ihmisillä testaamattomat kemikaalit päätyvät haitattomampaan luokitukseen kuin vuosituhansia käytetty kannabiskasvi. Vaikka luokituksen perusteella rangaistaan ihmisiä, ei se perustu tieteelliset kriteerit täyttävään haitta-arvioon vaan poliittiseen tarkoituksenmukaisuuteen.
UNGASS 2016 prosessin jälkeen CND kokoontui uudelleen 30.11.- 2.12., ja tämän kokouksen loppuasiakirjojen joukosta löytyy raportti “Extract from the Report of the 38th Expert Committee on Drug Dependence, convened from 14 to 18 November 2016”.
Raportissa ECDD kertookin aloittavansa kannabiksen luokittelun tarkistusprosessin. Syynä tähän on se, että kannabista löytyy vuoden 1961 sopimuksen I ja IV listalta vaarallisimpien huumausaineiden juokossa sekä vuoden 1971 sopimuksen I ja II listalta ei niin vaarallisten psykotrooppisten aineiden joukossa ilman sen kummempia selityksiä.
Lisäksi komitea esittää kolme lisäsyytä:
1. Kannabiksen ja sen ainesosien koko ajan kasvava lääkekäyttö
2. Yhä uusien kannabiksen kaltaisten lääkeaineiden ilmestyminen lääkekäyttöön
3. Kannabista ei ole koskaan tutkittu ECDD:n muodollisen tutkimusprosedyyrin mukaisesti!
Komitean pitää käydä läpi uusin tutkimustieto kannabiskasvista, hasiksesta, uutteista ja tinktuuroista. Komitea käy läpi myös uusimman tutkimustiedon THC:stä ja CBD:stä. Tämä vaihe edeltää kannabiksen luokittelun kriittistä arviointia, joka puolestaan suosittaa CND:lle kannabiksen lääkinnällisten vaikutusten ottamista huomioon YK:n vuoden 1961 huumausainesopimuksen kannabiksen luokituksessa.
Tämä voi kuulostaa puuduttavalta ja totaalisen turhalta inhimillisten resurssien tuhlaamiselta nollatutkimukseen, mutta prosessi on tärkeä askel kohti ihmisoikeuksia kunnioittavaa ja tieteelliseen tutkimukseen perustuvaa kansainvälistä huumepolitiikkaa, joka ottaa huomioon kestävän kehityksen periaatteet.
Aikaa tähän prosessiin on 18 kuukautta eli tuloksia pitäisi näkyä 2018 vuoden keväällä ennen CND:n kokousta. Vuonna 2019 on vuorossa YK:n varsinainen huumehuippukokous, jossa lopullisesti tarkistetaan YK:n Drug Free World ohjelma, josta on jo aikoja sitten karsittu pois sen kyseenalainen We Can Do it! loppukaneetti.
Lähde: ASA 26.12.2016, DrugScience 22.12.2016, CND:n kokous 30.11. - 2.12, ECDD:n raportti, DrugScience raportti ECDD:lle, Americans for Safe Access, ASA, raportti ECDD:lle
Euroopan parlamentissa järjestettiin 30.11. ensimmäinen EU edustajien koolle kutsuma kansainvälinen kannabiskonferenssi, joka kokosi yhteen poliitikkoja, potilaita, lääkäreitä, tutkijoita ja alan yrityksiä keskustelemaan alan kehitysnäkymistä. Alan asiantuntijat pitivät kokousta käännekohtana EU:n lääkekannabispolitiikassa.
Kuinka tähän päädyttiin? Tilaa ensimmäinen suomalainen kirja kannabiksen laillistamisen historiasta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti