torstai 30. elokuuta 2012

Kannabiksen käyttö ei ainakaan masenna!

Kannabiksen käyttö ei aiheuta masennusta eikä itsemurhia selviää tuoreesta tutkimuksesta, jossa analysoitiin uudestaan 1980-luvulla kerättyä aineistoa ruotsalaisista asevelvollisista. Muiden muuttujien vakioimisen jälkeen näyttää jopa siltä, että kannabista runsaiten käyttäneet kärsivät kaikista vähiten masennuksesta!

HappycannabisAvaintermi näissä tutkimuksissa on "muiden muuttujien vakioiminen". Muiden muuttujien vaikutusta masennukseen selvitetään taulukossa 4, mistä selviää "häiriintyneen lapsuuden aikaisen käytöksen" olevan merkittävin selittäjä myöhemmälle masennukselle.

Toiseksi tulee yli 20 tupakan polttaminen päivässä, mikä ei nouse tutkimuksen johtopäätelmissä lainkaan esille.

1980-luvulla lapsuuden aikainen trauma ei ollut mukana tutkittavien muuttujien luettelossa. Sen sijaan käytettiin muuttujaa "häiriintynyt käytös lapsena", mikä voi merkitä melkein mitä tahansa, kyseessähän oli vuosina 1969 - 1970 45087 Ruotsin armeijan kutsunnoissa tutkittua nuorta miestä.

Ruotsalainen alokastutkimus kieltolain skitsoväitteiden takana

Samat tutkimuksen taustalla olevat tendenssimäisyydet jatkuvat kuin aikoinaan 1960 - 1970-lukujen vaihteessa tietoja kerätessä ja 1980-luvulla skitsofreniatutkimusta tehtäessä.

Tämä on se ruotsalainen tutkimus, johon kaikki kannabispolitiikassa esitetyt väitteet kannabiksen ja skitsofrenian yhteydestä perustuvat. Yksi alkuperäisen tutkimuksen tekijöistä, Peter Allebeck, on mukana myös tässä uudessa tutkimuksessa.

Tästä aineistosta tehdyssä tutkimuksessa löydettiin aikoinaan tilastollinen yhteys kannabiksen käytön ja skitsofrenian välillä, mitä on kailotettu kaikessa kannabiksen vastaisessa propagandassa siitä saakka. Propagoijat ovat 1980-luvulta saakka sivuuttaneet sen tosiseikan, että kyseessä on tilastollinen yhteys eikä syy-seuraus suhde.

Uudessa tutkimuksessa analysoidaan aineistoa jälleen kerran siltä osin, saadaanko skitsofreniahypoteesille lisätodistetta. Tätä hypoteesia painotetaan itse tekstissä pariinkin otteeseen toteamalla, että "koko ajan löytyy lisätodisteita siitä, että kannabiksen käytöllä ja psykooseilla on yhteys".

Taulukossa 3 on tulokset skitsofrenia-analyysista ja se osoittaa runsaasti kannabista käyttäneiden keskuudessa olevan 7,5 kertaa enemmän skitsotyyppisiä diagnooseja verrattuna ei-käyttäjiin. Tutkijat kirjoittavat löytäneensä "vahvan yhteyden kannabiksen käytön ja skitsotyyppisen häiriötilan välillä, mikä säilyi muiden muuttujien vakioimisen jälkeen".

Tapausten pieni lukumäärä, 7 kappaletta, ei kuitenkaan oikeuttaisi tekemään kovin vahvoja johtopäätöksiä, koska absoluuttisina lukuina skitsotyyppisiä diagnooseja oli eniten (45 kappaletta) ryhmässä, joka ei ollut koskaan käyttänyt kannabista. Kun tämä uusi analyysi kumoaa myös väitteen kannabiksen käytön ja manian yhteydestä, vaaditaan siinä yhteydessä lisätutkimusta vedoten tapausten pieneen lukumäärään.

Eli kannabiksen käytön kieltäminen ei selvästikään suojele ihmistä skitsofrenialta edes tämän analyysin perusteella. Mutta sitähän Allebeck ei kerro tässäkään tutkimuksessa.

Tässä uudessa analyysissa ei pystytä korjaamaan aineistoon aikoinaan jääneitä puutteita; lapsuusajan traumojen vaikutus sivuutetaan kokonaan. Siksi tämä uusi analyysikaan ei kerro syy-seuraussuhteista, eikä aiheesta 1980-luvun jälkeen tehdyt tutkimukset ole päässeet tätä jaarittelua pitemmälle, vaikka niissä on välillä jopa läpinäkyvän tarkoitushakuisesti haettu tätä syy-seuraussuhdetta.

Bejerotin haamu kieltolain tukena

1980-luvun skitsofreniatutkimusta tulkitessa on tärkeää muistaa sen olleen osa 1980-luvun reaganilaista huumesodan kiihdyttämistä nykyiseen mittakaavaansa. Nixonin julistamassa huumesodassa hoito ja rangaistukset olivat vielä jossakin tasapainossa, mutta Ronald Reagan militarisoi huumepolitiikan, minkä tueksi tarvittiin tarkoitushakuista tutkimustietoa. Mm. ruotsalainen Nils Bejerot toimi Reaganin huumesodan propagandistina ja Allebeck on hänen oppilaitaan.

Vaikka nyt julkaistu tutkimus on otsikkoaan myöten masennukseen keskittyvä tutkimus, alkaa se lauseella: "While there is increasing evidence on the association between cannabis use and psychotic outcomes", mikä on selvää liioittelua sekä ko. aineiston että myöhemmän tutkimuksen valossa. Ihmeellistä, etteivät tiedotusvälineet tarttuneet tähän tutkimukseen, vaikka tässä olisi ollut tämä skitsotäky!

ruotsalainen alokasjoukko on huumesodan parhaiten menestynyt armeija

Aina julkaisemisestaan saakka ko. aineistoa ja siitä vedettyjä johtopäätöksiä on käytetty huumesodan jatkamisen perusteluna. Tuo ruotsalainen alokasjoukko on huumesodan parhaiten menestynyt armeija.

Tutkimuksessa kerrotaan, että psykoosidiagnoosit on koottu armeijan jälkeisinä vuosina laitoshoitoon otettujen potilaskertomuksista 35 vuoden seuranta-aikana. Tämä ajanjakso 1980-luvulta nykypäiviin kattaa "psykiatrisen vallankumouksen" eli uusien lääkitystä vaativien diagnoosien voimakkaan kasvun ja sitä seuranneen psyykenlääkkeiden käytön kasvun niin, että käyttäjien määrät lasketaan Suomessakin sadoissa tuhansissa. Psyykenlääkkeiden käytön kasvun ja mielenterveysongelmien kasvun välillä on siten vahva, kaupallinen yhteys.

Muista tutkimuksista on tullut esille se, että skitsofrenian esiintyminen ei ole lisääntynyt kannabiksen käytön yleistymisen myötä 1960-luvun jälkeen ja toisaalta lapsuusajan traumaattiset kokemukset aiheuttavat sekä mielenterveysongelmia että päihdeongelmia. Näin tämä kannabiksen käytön ja "skitsotyyppisen oireilun" välinen syy-seuraussuhde on edelleen täysin auki.

Lähde: BMC Psychiatry 2012, 12:112 ja tutkimuslyhennelmä


keskiviikko 29. elokuuta 2012

Kannabis ja ÄO - viimeisin reefer madness -kampanja?

Suomen tiedotusvälineissä uutisoitiin tiistaina näyttävästi tutkimuksesta, jonka mukaan kannabiksen säännöllisen käytön aloittaminen nuorena vähentää älykkyyttä. Tutkijaryhmässä mukana ollut professori Terrie Moffitt kertoo kannabiksen vaikuttavan haitallisesti lasten ja nuorten aivojen kehitykseen, mutta väittää kannabiksen olevan täysin turvallista yli 18-vuotiaille.

TerriemoffittUutinen ei ollut tällä kertaa STT:n laatima ja siksi uutisoinnissa oli pientä toimituksellista eroa, kuten esimerkiksi Ylellä, joka teki aiheesta oman yleistyksensä:

"Säännöllinen kannabiksen käyttö pienentää älykkyysosamäärää tuntuvasti, selviää maanantaina julkaistusta tutkimuksesta."

Hieman paremmin lähteisiin perehtyneistä esille nousee Aamulehti:

"Marihuanan säännöllinen polttelu voi laskea teini-ikäisten älykkyysosamäärää ja vaurioittaa aivoja pysyvästi, kertoo tuore tutkimus. Aikuisena marihuanan polttamisen aloittaneiden älykkyysosamäärä ei tutkimuksessa sen sijaan pudonnut."

Aamulehti tiivistää sen sanoman, mitä aktivistit ovat yrittäneet pitää esillä jo vuosikymmeniä. Tämän takia kannabisjärjestöt haluavat kannabiksen lailliseksi ja valvontaan niin, että sen käytön ikärajoja voidaan valvoa. Laillistaminen takaisi myös sen, että kaikkien päihteiden haittoja voitaisiin tiedottaa nuorille uskottavasti.

Nykyinen "symbolinen politiikka" lähinnä hämää nuoria päihdekokeiluissaan, eikä kuitenkaan ehkäise nuoria kokeilemasta laittomia huumeita. Nykyinen laki ei estä nuoria kokeilemasta ja käyttämästä kannabista, mutta on vienyt sen sairailta ja vanhuksilta.

Maanantaina julkaistuissa uutisissa Uuden-Seelannin tiedotusvälineissä on lisää tutkijaryhmän jäsenten kommentteja, joista professori Terrie Moffitt Lontoon King's Collegen psykiatrian instituutista kertoo:

"Osanottajat olivat rehellisiä päihteiden käytöstään, koska he uskoivat meihin, ja 96% alkuperäisistä osanottajista pysyivät tutkimuksessa mukana vuodesta 1972 aina tähän päivään."

"Se on niin erikoinen tutkimus, että voin hyvin luottavaisesti sanoa kannabiksen olevan turvallinen yli 18-vuotiaiden aivoille, mutta haitallista alle 18-vuotiaille."

Nyt vihdoinkin meillä on tutkimus, joka osoittaa kannabiksen laillistamisen ja yhteiskunnan valvontaan ottamisen olevan lääketieteellisesti perusteltua. Tämän jälkeen voi perustellusti kysyä, että kantavatko tiedotusvälineet ja poliitikot vastuunsa? Joko tämä riittäisi näistä reefer madness -kampanjoista?

Lähde: MSN.NZ 27.8.2012, Herald 27.8.2012 ja tutkimusabstrakti


tiistai 28. elokuuta 2012

Tanska: poliisi takaisin Pusher Streetille syyskuussa

Kesä 2012 on ollut tuottoisa Kööpenhaminan tunnetuimman turistinähtävyyden hasiskauppiaille. Poliisi on loistanut Kristianiassa lähinnä poissaolollaan ja hasiskauppiaat ovat saaneet rauhassa ja avoimesti myydä tuotteitaan.

ChrisportSyyskuun ensimmäisestä päivästä alkaen poliisi lisää ponnistuksiaan Pusher Streetin miljardin kruunun (134 miljoonaa euroa) arvoisen kannabiskaupan kitkemiseksi tuomalla kuvioihin uuden poliisiryhmän. Kööpenhaminan poliisin edustaja Svend Foldager kertoo, että odotettavissa on ratsioita aivan lähiaikoina, mutta hän painotti toiminnan hienotunteisuutta.

"Poliisin läsnäoloa alueen ympärillä lisätään ja toisinaan myös Pusher Streetillä. Takaan, että tulossa on lisää ratsioita. Mutta on tärkeää painottaa sitä, että ponnistelumme keskittyy Pusher Streetille, eikä Kristianiaa vastaan. Keskitymme alueen järjestäytyneeseen huumekauppaan."

Foldager ei paljasta lukumääriä, eikä sitä, aikovatko he turvautua maansiirtokoneisiin, kuten vuonna 2004. Vaikka poliisi uskoo Helvetin Enkelien valvovan laitonta kauppaa ei asiassa edistytä helpolla.

"Pusher Street on ollut tutkinnassa monta vuotta ja sen takia meillä on selvä kuva toimijoista. Mutta on pitkä matka tietämisestä jutun todistamiseen oikeudessa."

Poliisitoimien eskalaatio sattuu herkkään ajankohtaan. Kristiania on juuri ostamassa aluettaan valtiolta saatuaan 55 miljoonan kruunun (8 milj. €) lainan Realkredit Danmark -pankilta, mikä on ensimmäinen maksusuoritus 76 miljoonan kruunun (10 milj €) kauppahinnasta. Poliisin poissaolo alueelta viime kesänä lisäsi väkivaltaa, mikä uhkasi kaataa kaupan. Rikolliset ovat alkaneet pitää Kristianiaa turvapaikkanaan ja paljon julkisuutta saaneet hyökkäykset pysäköinninvalvojia ja yhtä toimittajaa vastaan ovat saaneet viranomaiset liikkeelle.

Toukokuussa oikeusministeri hylkäsi Kööpenhaminan kaupunginhallituksen ehdotuksen laillistaa kannabiksen myynti. Kaupunginhallitus väitti, etteivät perinteiset poliisitoimet ole koskaan toimineet, mutta valtion valvomat hasiksen ja marihuanan jakelupisteet olisivat merkittävä askel kukoistavan laittoman huumekaupan kuihduttamiseksi.

Poliisin ponnistelut Kristianiassa eivät ole ennenkään kyenneet kitkemään laitonta huumekauppaa ja uudet poliisitoimet ovat vastoin suuren yleisön mielipidettä.

Christiania Police Web 1Tuoreen metroXpress -lehden tilaaman mielipidemittauksen mukaan liki 65% kansalaisista kannattaa valtion valvomaa kannabiskauppaa ja elokuussa tehdyssä 1000 ihmisen gallup-kyselyssä 53% oli samaa mieltä. Ainoastaan 25% oli laillistamista vastaan.

Kööpenhaminan sosiaali- ja terveysasioista vastaava  apulaiskaupunginjohtaja Mikkel Warming on sitä mieltä, että kannabiksen laillistaminen on ainoa ratkaisu näihin ongelmiin.

"Tanskassa pitkään harjoitettu kieltolakiin perustuva politiikka ei ole toiminut. Ympäri kaupunkia saa hasista, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että hasista myydään kovempien huumeiden ohessa."

Lähde: Copenhagen Post 20.8.2012


sunnuntai 26. elokuuta 2012

Kolumbian valtakunnansyyttäjä vaatii kansanäänestystä huumeiden laillistamisesta

Kolumbian valtakunnansyyttäjä vaatii kansanäänestystä huumeiden käytön laillistamisesta vastineenaan suunnitelmille pystyttää julkisia huumeiden käytön keskuksia, joihin käyttäjät voivat tulla ottamaan annoksensa valvotusti.

13734 ProcuradoValvotun käytön keskukset ovat osa pääkaupungin Bogotan pormestarin suunnitelmia vähentää kaupungin huumerikollisuutta. Aloite on yksi monista Latinalaisen Amerikan maissa esitetyistä aloitteista, joilla pyritään pois nykyisestä huumesotamallista.

Bogotassa 17.8. järjestetyssä maan ensimmäisessä huumepolitiikan konferenssissa Kolumbian valtionsyyttäjä Alejandro Ordóñez sanoi, että jos Kolumbia aikoo sietää huumeiden käyttöä, tarvitaan kansanäänestys perustuslain muuttamiseksi ja että "tällaiset uudistukset tarvitsevat koko maan tuen".

Kolumbia on taistellut jo pitkään USA:n rahoittamaa sotaa laitonta kokaiiniteollisuutta vastaan. Viime kuussa YK:n huumetoimisto (UNODC) ilmoitti Kolumbian kokaiinituotannon olevan jälleen kasvamassa muutamien vuosien menestyksen jälkeen kokaviljelmien hävittämisessä.

Yhä kasvava joukko yhteiskunnan merkkihenkilöitä entisen presidentin César Gavirian (presidenttinä 1990 - 1994) johtamana on julkisesti vaatinut harkitsemaan uudelleen nykyistä huumesotaa, koska näköpiirissä ei ole loppua huumekaupan aiheuttamalle väkivallalle ja korruptiolle, vaikka niiden kitkemiseen käytetään miljardeja dollareita.

USA vastustaa tiukasti kaikkia yrityksiä lieventää kieltolakia. USA:n presidentti erotti vastikään hänen Latinalaisen Amerikan neuvonantajansa Dan Restrepon, koska huhtikuussa Amerikan valtioiden huippukokouksessa useat USA:n lähimmistä liittolaisista käyttivät hyväkseen hänen läsnäoloa kokouksessa vaatien häntä harkitsemaan neljäkymmentä vuotta käytyä huumesotaa uudestaan.

Kokouksen isäntä Kolumbian presidentti Juan Manuel Santos, yksi maanosan läheisimpiä USA:n liittolaisia, johti huumesodasta kärsimään joutuneiden maiden ryhmää, joka vaati keskustelua kieltolain vaihtoehdoista.

Kenraali Santoyo ja paramilitaarit

Eläkkeellä oleva kenraali Mauricio Santoyo, joka oli aikoinaan presidentti Alvaro Uriben (presidenttinä 2002 - 2010) turvallisuuspäällikkö, on myöntänyt syyllisyytensä yhteistyöhön oikeistolaisten paramilitaarien (AUC) kanssa.

AucKenraali Santoyo antautui USA:n viranomaisille sen syyttäessä häntä salaliitosta huumeiden salakuljettamiseksi Yhdysvaltoihin. Hän on myöntänyt olleensa yhteistyössä terroristijärjestöksi luokitellun AUC:n kanssa, mutta kiistää kaikki huumesyytökset USA:n syyttäjän kanssa solmitussa sopimuksessa.

Sopimuksessa Santoyo myöntää lahjuksia vastaan auttaneensa AUC:tä vuosina 2001 - 2008 antamalla vihjeitä Kolumbian poliisin ja USA:n huumepoliisin (DEA) tulevista operaatioista paramilitaareja vastaan.

Viime vuonna Alvaro Uriben serkku ja poliittinen liittolainen Mario Uribe todettiin syyllistyneen yhteistyöhön AUC:n kanssa, mutta Alvaro Uribe on tiukasti kiistänyt olleensa missään yhteyksissä järjestöön.

AUC on tehnyt maan hirvittävimmät massamurhat 1980- ja 1990-luvuilla osana vasemmistosissien ja heidän kannattajien vastaista taistelua. Vuoden 2003 rauhansopimuksen mukaan suurin osa AUC:n johtajista antautui ja hajotti kymmenien tuhansien miesten joukkonsa saadakseen lyhyemmät vankeusrangaistukset ja välttyäkseen luovutukselta Yhdysvaltoihin. Vuoden 2008 jälkeen Kolumbia on kuitenkin luovuttanut Yhdysvaltoihin toistakymmentä entistä johtajaa vastaamaan huumesyytteisiin, koska nämä ovat rikkoneet rauhansopimuksen ehtoja.

Santoyo on esimerkki poliittisen korruption ja huumesodan läheisistä yhteyksistä: USA:n liittovaltion syyttäjän kanssa tekemällään sopimuksella hän voi pestä kätensä asioista, joista alemman tason tekijät saavat kovempia tuomioita.

Esimerkki läpivalaisee USA:n huumesodan perustana olevan "huumekingistrategian" harhan: huumeongelman poistamisen tai "hoitamisen" sijaan tämä huumesodan strategia pitää huumeiden hintatasoa keinotekoisen korkealla, mikä houkuttelee jatkuvassa kehitystilassa oleville mutta pysyville huumemarkkinoille yhä häikäilemättömämpiä ja vastuuttomampia toimijoita - ja tämä korruptio leviää huumerahan ja rahanpesun mukana muualle yhteiskuntaan.

Kannabismarssi "Tietämättömyyden loppu" Medellinin kaupungissa Kolumbiassa 5.5.2012:

Lähde: BBC 20.8.2012 ja Irish Times 20.8.2012


keskiviikko 22. elokuuta 2012

Los Angeles: kannabisapteekit taistelevat toimintakieltoa vastaan

Los Angelesin kaupunginvaltuusto päätti heinäkuun lopussa liittovaltion painostamana sulkea kaikki kaupungin kannabiksen jakelupisteet, kannabisapteekit, joita on virallisesti 762, mutta todellisuudessa niiden lukumäärä on jo yli 1000. Niiden pitää syyskuun 6. päivään mennessä lopettaa toimintansa ja sulkea toimipisteensä tai niitä uhkaa 2500 dollarin sakot jokaista päivää kohti sekä jopa puolen vuoden vankeusrangaistus.

FarmasySulkemismääräys on käännekohta Los Angelesin kaupungin loputtomassa taistelussa saada lääkekannabiksen villi ja vapaa jakelu jonkinlaiseen valvontaan.

Valtuuston päätös syntyi poliisien ja naapurustojen lisääntyvien valitusten myötä, joissa kerrotaan lääkekannabiksen laillistamisen synnyttäneen epämääräisiä kauppoja, joissa myydään ruohoa terveille viihdekäyttäjille lääkinnällisillä tekosyillä. Los Angelesin poliisipäällikkö Charlie Beck kertoi valtuustolle näiden voittoa tavoittelevien liikeyritysten myyvän marihuanaa "terveille nuorille aikuisille" kroonisesti sairaiden potilaiden sijaan.

Lääkekannabis on edelleen laillista ja kaupunginvaltuuston päätös sallii potilaiden ja heidän hoitajiensa kasvattaa ja jakaa kannabista enintään kolmen ihmisen ryhmissä. Lisäksi luvan saaneet hoitolaitokset saavat jatkaa lääkekannabiksen käyttämistä hoidossa ja kivun lievityksessä.

Kieltoa vastustavan lääkekannabispotilaan, Tamra Howardin, mielestä tällainen kielto on liian ankara. Hän kirjoitti mielipidekirjoituksessaan, että lääkekannabis lievittää hänen munuaiskipujaan sallien hänen leikkiä lapsenlapsensa kanssa.

Suurin osa potilaista ei osaa tai heillä ei ole aikaa kannabiksen kasvattamiseen, yksi kannabisapteekin omistaja kertoi valtuustolle. Toiset varoittivat liian ankarien rajoitusten ainoastaan synnyttävän uudelleen laittomat markkinat.

Kompromissina valtuusto määräsi virkamiehet laatimaan listan niistä noin 182:sta vanhimmasta kannabisapteekista, jotka ovat aloittaneet toimintansa ennen vuotta 2007 ja jotka voivat jatkaa toimintaansa.

Kannabisapteekkien pitäjät vannovat kuitenkin vastustavansa sulkemismääräystä ja aikovat tuoda marraskuun vaaleihin oman lakialoitteensa sulkemismääräyksen kumoamiseksi. Los Angelesin alueen kannabisapteekkien liiton puheenjohtaja Yamileth Bolanos kertoo uhmakkaana: "En aio sulkea".

Bolanos uskoo kaupungin pystyvän tekemään toimivan ratkaisun, joka rajoittaisi kannabisapteekkien lukumäärää, mutta samalla turvaisi potilaiden lääkkeensaannin. Hän kertoo ryhmän keskittyvän nyt allekirjoitusten keräämiseen aloitteen saamiseksi vaaleihin.

Americans for Safe Access -järjestön Kalifornian osaston johtaja Don Duncan arvioi tarvittavien allekirjoitusten määrän olevan 27 500.

Kaupunginvaltuutettu Rosendahl myönsi käyttävänsä lääkekannabista

Lääkekannabisryhmät ovat lahjoittaneet yli 16 000 dollaria Los Angelesin kaupunginvaltuuston kahdelle edustajalle Paul Koretzille ja Bill Rosendahlille, joista Rosendahlilla on myös oma lääkekannabisresepti.

RosendahlKannabisapteekit ovat kuluneen vuoden aikana tehneet paljon PR-työtä asiansa edistämiseksi ja keränneet rahaa pääliittolaistensa uudelleenvalinnan tukemiseksi. Bill Rosendahl on ottanut vastaan 8 900 dollaria lääkekannabisaktiiveilta kuluneen vuoden aikana, mikä vastaa yli kymmenesosaa hänen vuoden 2011 kampanjarahoituksesta. Rosendahl on pitkän linjan lääkekannabiksen kannattaja, jolla on ollut oma resepti jo yli kymmenen vuotta hermoperäisten kipujen hoitamiseen.

Rosendahl on ensimmäinen kaupunginvaltuuston poliitikko, joka on julkisesti kertonut käyttävänsä lääkekannabista. Hän ei kerro, mistä hän hankkii lääkkeensä, mutta hän kertoo sen tulevan laillisesta lähteestä.

Rosendahlin mukaan kannabisapteekit eivät eroa muista kaupunginvaltuutettuja lobbaavista ryhmistä:

"He halusivat auttaa minua, koska on ollut selvää jo yli 20 vuotta, mitä mieltä olen tästä asiasta. Mielestäni huumesota tuhoaa tämän hienon kansakunnan."

Ensi vuoden valtuustovaaleihin valmistautuva kaupunginvaltuutettu Paul Koretz arvioi 9%:n hänen vaalikassastaan eli yli 7 300 dollarin tulevan kannabisapteekeilta ja niiden kannattajilta:

"En peittele kannabisapteekkien tukea. Tässä on kirjaimellisesti kyse elämästä ja kuolemasta. He tietävät, että minun pysyminen valtuustossa on heille positiivinen asia."

Lääkekannabiksen tukijat osoittivat poliittista järkeään aikaisemmin tänä vuonna kun lukuisat kannabisapteekit sallivat työntekijöidensä liittyä työntekijäliittoon United Food and Commercial Workers Local 770, joka on pitkän linjan poliittinen vaikuttaja Los Angelesissa. Paraikaa kannabisryhmät rakentavat liittoutumia kiinteistövälittäjien, mainostoimistojen ja muiden eturyhmien kanssa vaalirahoituksen keräämiseksi.

"Haluamme äänemme kuuluviin poliittisella areenalla", selittää Bill Leahy, joka edustaa Greater Los Angeles Collectives Alliance -liittoa.

Leahy on ollut järjestämässä vaalirahoitusta Koretzille ja Rosendahlille keräämällä rahaa kannabisapteekeilta ympäri Los Angelesia. Hän kertoo lääkekannabisliikkeen keräävän rahaa valtuuston puheenjohtajalle Herb Wessonille ja he aikovat tukea pormestarin vaaleissa omaa ehdokastaan.

Koretz ja Rosendahl kertovat olevansa huolissaan kannabisapteekkien määrän räjähdysmäisestä kasvusta, mutta ovat eri mieltä valtuuston valitsemasta strategiasta, joka kieltää liikeyrityksiä myymästä kannabista, mutta sallii sairaiden potilaiden ja heidän hoitajiensa kasvattaa sitä henkilökohtaiseen käyttöön.

Koretzin ja Rosendahlin mielestä suurin osa kannabisapteekeista saisi jatkaa toimintaansa. He kertovat AIDS-epidemian 1990-luvulla muokanneen heidän mielipiteitään, kun joukoittain heidän ystäviä ja sukulaisia alkoi käyttämään kannabista taudin aiheuttamien kipujen lievittämiseen.

Rosendahl on kaupunginvaltuuston ainoa avoimesti homoseksuaali ja hän kertoo ensimmäisen kumppaninsa sairastuttuaan AIDS:iin turvautuneen kannabikseen aina kuolemaansa saakka vuonna 1995. Lääkekannabis piti häntä hengissä, Rosendahl sanoo.

Lääkekannabiksen sortokausi peiteoperaatio

Näyttää siltä, ettei liittovaltion oikeusministeriön vuoden ajan kestäneen lääkekannabiksen sortokauden syynä ole kovan linjan huumehaukkojen kosiskelu, takavarikkotilastojen kaunistelu, Obaman uudelleenvalinta eikä edes itse marihuana.

Liittovaltio on harrastanut ennenkin harhautusoperaatioita ja kannabisapteekkien sulkeminen Kaliforniassa, Coloradossa, Montanassa ja Washingtonin osavaltiossa on poliittinen peiteoperaatio, jossa osavaltioiden laillinen lääkekannabiksen jakelu on vain onneton siviiliuhri.

La Pn Holder Testifies In Congress 20120607 001Toimittaja Martin A. Lee on julkaisemassa uutta kirjaa marihuanan sosiaalihistoriasta ja hän kertoo tuoreessa artikkelissaan, kuinka oikeusministeri Eric Holder käski syyttäjänsä käymään laillisen kannabiksen jakelun kimppuun voidakseen hämätä republikaaniset kongressiedustajat ja oikeusministeriön virkamiehet sivuun Meksikoon aseita toimittaneen Fast and Furious -operaation tutkinnasta.

Leen teoriaa on luettu ahkerasti varsinkin lääkekannabisliikkeen keskuudessa, vaikka siinä ei ole varsinaista "savuavaa revolveria" eli ei paljastettuja asiakirjoja, ei uusia todistajia eikä edes nimettyjä hallinnon edustajia.

Lee perustaa teoriansa yhteensattumaan: 7.10.2011 republikaanien edustaja ja kongressin tarkastuskomitean puheenjohtaja Darrell Issa sai kirjeen Holderilta, missä tämä puolusteli Fast and Furious -skandaalin käsittelyä. Samana päivänä Holder veti "ässät hihastaan" eli neljä liittovaltion syyttäjää Kaliforniassa ilmoittivat koko osavaltion kattavasta kannabisapteekkien sulkemisesta.

"Oikeusministeriö aloitti "poltetun maan" operaation lääkekannabista vastaan tukkiakseen lainvalvontavirkamiesten suut ja hallitakseen Fast and Furious -skandaalin aiheuttamia vahinkoja siirtämällä huomio muihin asioihin", Lee kirjoittaa.

"DEA sai aloittaa täysimittaisen kostoretken kaikkea sitä vastaan, minkä Kalifornian vuonna 1996 kansanäänestyksessä voittanut lääkekannabisaloite Proposition 215 oli vapauttanut. Huumepoliisi ei rynninyt pelkästään huonojen omenien perään, vaan kaikkien omenien perään."

Fast and Furious -operaatio paljastui rajavalvoja Brian Terryn saatua surmansa joulukuussa 2010 aseella, jonka USA:n liittovaltio oli salakuljettanut Meksikoon.

Kannabiksen kimppuun käyminen on epäonnistunut todella surkeasti: Issa aikoo asettaa oikeusministeri Holderin syytteeseen pakottaakseen tämän paljastamaan asiakirjat, jotka Issan mukaan tulevat osoittamaan oikeusministerin tienneen ja olleen osallisena aseiden salakuljetusoperaatiossa.

Holder on toiminut todella huonosti oikeusministerinä. Hän on toistanut julkisuudessa kantaansa, että vain osavaltion lakia rikkovat kannabisapteekit joutuvat liittovaltion käsittelyyn. Tämä ei ole pitänyt paikkaansa ja jos Leen esittämä väite pitää paikkansa ja tämä lääkekannabiksen sulkemisoperaatio osoittautuu epäonnistuneeksi julkisuustempaukseksi, ei Holderin maine siitä enää pahene.

Lähde: L.A. Times 16.8.2012 ja 31.7.2012, Cannabis Culture 1.8.2012, Guardian 25.7.2012, Truth Out 11.8.2012 ja SF Weekly 13.8.2012


maanantai 20. elokuuta 2012

Uruguay ja Chile: Latinalainen Amerikka laillistamassa kannabiksen?

Uruguaysta tulee maailman ensimmäinen valtio, joka kasvattaa ja myy kannabista kansalaisilleen, mikäli sen parlamentti hyväksyy hallituksen lakialoitteen. Presidentti José Mujica antoi parlamentin käsiteltäväksi lakialoitteen, jolla on tarkoitus käydä järjestäytyneen rikollisuuden kimppuun. Parlamentin on tarkoitus aloittaa lakialoitteen käsittely torstaina 23.8.

JosemujicaHippihenkisen lakialoitteen korkea-arvoinen logiikka perustuu sille, että kannabiksen laillistaminen "vie rikollisilta 30 - 40 miljoonan dollarin arvoisen bisneksen", selittää presidentin avustaja Diego Canepa.

Lakialoitteessa todetaan suoraan, ettei huumesota ole toiminut. Lakialoitteen mukaan "Maassamme on kannabis ollut jo vuosia eniten käytetty laiton päihde ja sillä on yhteiskunnassamme laaja kannatus. Tämän päihteen aiheuttama riippuvuus vaihtelee heikosta kohtalaiseen ja sen on riskeiltään aivan eri tasolla kuin muut huumeet, joiden myrkyllisyys ja riippuvuuspotentiaali on selvästi korkeampi."

Tässä viitataan kokaiinipastaan, alkoholiin, tupakkaan ja psyykenlääkkeisiin. Vaikka suurin osa Uruguayn kannabiksen käyttäjistä on satunnaiskäytäjiä, eikä se aiheuta mitään vakavaa uhkaa heidän fyysiselle terveydelle, on tärkeää ottaa esille se, että hekin voivat kohdata psykologisia, sosiaalisia ja laillisia riskejä, koska kannabista joudutaan hankkimaan laittomasti.

Argentiinan ja Brasilian väliin jäävä Uruguay on sosiaalisesti hyvin liberaali, mutta ei pidä erehtyä: Uruguay on pakottanut tupakkayhtiöt varustamaan suurimman osan tupakka-askeista varoitusmerkinnöillä - mistä Marlboron valmistaja Philip Morris on nostanut kanteen.

Mujica on painottanut sitä, että hän hakee avointa keskustelua yhteiskunnan kanssa ja hän lupaa "hylätä ehdotuksensa, jollei 60% kansalaisista hyväksy sitä".

Jos lakialoite hyväksytään, tulee Uruguayn valtiosta kannabiksen kasvattaja ja myyjä, mikä on jo saanut kannabiksen kannattajat pohtimaan laadunvalvontaa. Uruguayssa pidettiin juuri maan ensimmäinen Cannabis Cup -kilpailu tavoitteena löytää maan parhaat buda-lajikkeet.

Chilessä lakialoite kannabiksen kotikasvatuksen laillistamiseksi

Global Marijuana March 16 1Chile on vielä konservatiivisempi maa kuin Uruguay, mutta kaksi vasemmistolaista senaattoria, Ricardo Lagos Weber ja Fulvio Rossi, ovat esittäneet lakialoitteen, joka sallisi ihmisten kasvattaa omat kasvinsa ja käyttää kannabista lääkinnällisesti tai omaksi ilokseen.

Lakialoite tehtiin keskellä maassa virinnyttä keskustelua kannabiksen laillisesta asemasta. Senaattori Rossi tunnusti paria viikkoa aiemmin käyttävänsä kannabista kerran tai kaksi kuussa.

"On tärkeää ymmärtää, että henkilökohtaisen kasvatuksen laillistamalla käydään laitonta kauppaa ja salakuljetusta vastaan", Rossi selitti.

"Joidenkin mielestä lakialoitteen hyväksyminen tekee huumerikollisista onnellisia, mutta minun mielestä asia on päinvastoin: me vähennämme heidän tulojaan. Alan asiantuntijat kertovat, että ainoa tapa käydä järjestäytyneen rikollisuuden ja narkoterrorismin kimppuun on iskeä sinne, mihin sattuu eniten, eli talouteen."

Vuodesta 2005 alkaen Chilessä on myös väännetty kättä kannabiksen lääkekäytöstä. Vuonna 2009 hallitus myönsi Agrofuturo-yhtiölle luvan lääkekannabiksen kasvattamiseen, mutta ei uusinutkaan lupaa vuonna 2011. Korkeimman oikeuden samana vuonna antaman ratkaisun mukaan hallituksen päätös luvan peruuttamisesta oli perustuslain vastainen.

Chilessä kannabiksen käyttö yksityistiloissa on dekriminalisoitu, mutta julkisesti ryhmissä käyttäminen ja kasvatus ilman hallituksen lupaa ovat laittomia tekoja. Lääkekannabiksen kasvatuslupaa valvova Chilen kansanterveysinstituutti on sitä mieltä, että koska kannabiksen tuotanto, kuljetus ja jakelu ovat edelleen laittomia, voidaan sitä laillisesti käyttää ainoastaan tieteellisissä kokeissa.

Lähde: Beyond Brics 9.8.2012, ENCOD 8.8.2012 ja Boston.com 7.10.2011


En itse käytä mutta laillistetaan!

New Approach Washington -ryhmä, joka kampanjoi kannabiksen laillistamisen puolesta Washingtonin osavaltiossa, käynnisti uuden kunnianhimoisen mainoskampanjan, jolla aiotaan saada Initiative 501 -lakialoitteelle laajaa näkyvyyttä ennen marraskuun vaaleja.

NewapproachRyhmä julkisti 30 sekunnin mainoksen, jonka levitykseen käytetään miljoona dollaria. Mainoksessa esiintyy asumalähiöstä kotoisin olevan tuntuinen kotiäiti, joka ei itse käytä kannabista eikä sinällään kannata sitä, mutta joka on avoin sille ajatukselle, että kannabiksen myynti voidaan laillistaa ja aloittaa sen valvonta ja verotus.

"En pidä siitä henkilökohtaisesti, mutta nyt on aika keskustella marihuanan laillistamisesta. Se on miljoonaluokan kaupankäyntiä Washingtonin osavaltiossa, emmekä hyödy siitä lainkaan. Mitä jos alkaisimme valvomaan sitä?"

Sitten hän alkaa kertomaan lakialoitteen ehdoista, kuten lupakäytännöstä, verotuksesta ja rangaistuksista.

Lakialoitteen sisältö on seuraava: se laillistaisi marihuanan hallussapidon yli 21-vuotiaille, ainoastaan Washingtonin osavaltiossa luvanvaraisesti kasvatettua kannabista saa myydä ja ainoastaan luvanvaraiset kaupat saavat myydä sitä ainoana tuotteenaan.

Verotusprosentti myyntihinnasta olisi 25, minkä tuottamista tuloista 40 prosenttia menisi osavaltion ja paikallishallinnon kassoihin ja loput päihteiden käytön ehkäisemiseen, tutkimiseen ja terveydenhoitoon.

Marihuanaa ei saa mainostaa. Kannabiksen vaikutuksen alaisena autolla ajamiseen pätisivät samankaltaiset normit kuin alkoholin vaikutuksen alaisena ajamiseen.

Tuoreen mielipidemittauksen mukaan lakialoitteella on laajaa kannatusta: 55 prosenttia vastanneista ilmoittaessa hyväksyvänsä sen, 32 prosenttia ilmoittaa vastustavansa sitä ja 13 prosenttia ei osaa vielä kertoa mielipidettään.

Kannabiksen lääkekäyttö on jo laillista Washingtonin osavaltiossa, mutta lakialoitteen tekijät väittävät sen tuottavan uusien verojen myötä 560 miljoonaa dollaria lisää tuloja vuodessa.

Seattle Stranger -lehden mukaan mainos on "tähän saakka parhaiten rahoitettu ja parhaiten työstetty marihuanan puolustus osavaltion historiassa. Poikkeuksellista on se, ettei se kerro marin polttelijoista. Heti alkajaisiksi mainoksen päähenkilö kertoo, että "hän ei itse pidä siitä...". Tämä kumoaa heti tavalliset mielikuvat kannabisaktivismista: hän ei puhu omasta oikeutetusta ristiretkestään kannabiksen polttamiseksi tai hänen närkästyksestään niitä kohtaan, jotka veivät hänen kansalaisoikeutensa. Suurin osa äänestäjistä ei välitä tällaisesta. Äänestäjät välittävät vain itsestään. Tämä mainos kertoo viisaasti kannabiksen laillistamisen eduista niille, jotka eivät polta."

Initiative 502 TV-mainos:

Lähde: Huffington Post 7.8.2012


keskiviikko 15. elokuuta 2012

Kannabiksen vaarallisuusluokitus ei perustu tutkittuun tietoon

Kannabis sijoitettiin vuoden 1961 YK:n huumausainesopimuksessa heroiinin ja kokaiinin rinnalle aineena vailla lääkinnällistä käyttöä. Presidentti Nixonin kaudella vuonna 1970 Yhdysvalloissa säädettiin liittovaltion huumelaki, Federal Controlled Substances Act (CSA), jossa kannabis kaikesta tutkimustiedosta huolimatta oli sijoitettu valvottavien aineiden 1. listalle yhdessä heroiinin ja kokaiinin kanssa, kun taas sen vaikuttava aine THC sijoitettiin lievemmälle 2. listalle. 

OdUSA:n huumepolitiikka aiheutti sellaisen anomalian, että liittovaltion huumepoliisi DEA valvoo ja päättää kannabiksen lääkinnällisistä vaikutuksista, eikä lääkevalvontaviranomainen FDA. Halusipa sitten laillistaa kannabiksen lääkekäyttöön tai viihdetarkoituksiin, sen luokitus pitää muuttaa CSA:ssa. NORML käynnisti vuonna 1972 kannabiksen uudelleenluokitteluvetoomuksen, mikä jatkuu edelleen.

Tänä kesänä kahdessa tiedejulkaisussa on perusteellisesti kumottu USA:n kannabiksen sijoittaminen liittovaltion huumelain perustana olevassa huumeluokituksessa ensimmäiseen eli vaarallisimpaan luokkaan, johon sijoitetuilla aineilla on "korkea väärinkäyttöpotentiaali", eikä "hyväksyttyä lääketieteellistä käyttöä" tai "hyväksyttävää turvallisuutta lääkinnällisessä valvonnassa".

Tuoreessa saksalaisessa Deutsches Ärzteblatt International -tiedelehdessä julkaistiin katsaus yli 100:sta tutkimuksesta, joissa oli käytetty kannabista tai sen ainesosia. Siinä päädyttiin tulokseen, että tutkimukset antavat "selvän todisteen siitä, että kannabinoidit ovat hyödyllisiä eri sairauksien hoidossa".

Nova-instituutin ja Hannoverin lääketieteellisen tiedekunnan tutkijat kävivät läpi yli sadan kontrolloidun tutkimuksen tuloksia, joissa oli selvitetty kannabiksen ja kannabinoidien tehoa ja turvallisuutta lääkkeenä.

Tutkijat kirjoittavat: "Tieto kannabistuotteiden terapeuttisesta potentiaalista on lisääntynyt suuresti viime vuosina tehtyjen lukuisten tutkimusten ansiosta. Tällä hetkellä on selviä todisteita siitä, että kannabinoidit ovat hyödyllisiä useiden sairauksien hoidossa."

Kannabiksen ja kannabinoidien turvallisuusprofiilista tutkijat kirjoittavat: "Yleisimmät kannabinoidien sivuvaikutukset ovat väsymys ja huimaus (yli 10%:lla potilaista), psykologiset vaikutukset ja suun kuivuminen. Toleranssi näille oireille kehittyy lyhyessä ajassa. Vieroitusoireet eivät ole yleensä ongelma hoito-olosuhteissa."

Tutkijat tuovat esille huolensa siitä, että kannabis voi lisätä nuorten, raskaana olevien tai imettävien naisten terveysriskejä sekä hepatiitti C:stä, vakavista sydän- ja verisuonitaudeista kärsivien sekä riippuvuudelle ja mielenterveysongelmille, kuten skitsofrenialle alttiiden henkilöiden terveysriskejä.

Artikkelissa tuodaan esille myös se, että kannabis voi vaikuttaa haitallisesti psykomotorisiin taitoihin. Siinä kuitenkin huomautetaan, että "kannabista säännöllisinä annoksina nauttivat potilaat kehittävät ajan myötä toleranssin psykomotoristen taitojen heikkenemiselle niin, että he voivat ajaa autoa turvallisesti".

Loppupäätelmänä esitetään: "Esille ei ole tullut yhtään akuuttia kuolemantapausta, joka voitaisiin yksiselitteisesti osoittaa kannabiksen käytön tai kannabinoideilla lääkitsemisen seuraukseksi".

Aiemmin toukokuussa The Open Neurology Journal julkaisi samankaltaisen katsauksen tuoreimpaan tutkimustietoon. Siinä päädyttiin seuraavaan johtopäätökseen: "Jatkuvasti kertyy sellaista todistusaineistoa, joka osoittaa kannabinoidien olevan hyödyllinen lääke tiettyihin sairauksiin. Tällä hetkellä saatavilla oleva tutkimusaineisto osoittaa, ettei liittovaltion kannabiksen 1. listalle luokittelun perusteet ole paikkansa pitäviä: ei ole tieteellisesti pätevää sanoa, että kannabiksella ei ole lääkinnällistä arvoa tai että tieto sen turvallisuudesta on puutteellista."

MicheleVuonna 2011 Obaman hallinnon huumepoliisi eli DEA hylkäsi NORML:n ja muiden kansalaisjärjestöjen yhdeksän vuotta sitten tekemän viimeisimmän vetoomuksen järjestää julkinen kuulemistilaisuus marihuanan sijoittamisesta huumelain 1. listalle. DEA:n johtaja Leonhart lausui vetoomuksen hylätessään, että "Ei ole olemassa päteviä ja hyvin kontrolloituja tutkimuksia, jotka todistaisivat kannabiksen tehokkuuden; pätevöityneet asiantuntijat eivät ole hyväksyneet sitä... tällä hetkellä, marihuanan tietyt hyödyt eivät ole ylittäneet sen tunnettuja haittatekijöitä niissä pätevästi valvotuissa kokeissa, joissa tieteellisesti arvioidaan turvallisuutta ja tehokkuutta."

Kesäkuussa Leonhart todisti kongressin kuulemistilaisuudessa, että hän uskoo heroiinin ja marihuanan olevan samanlainen uhka kansanterveydelle, koska hänen mukaansa "kaikki laittomat huumeet ovat pahoja".

Luokittelun muuttamista ajava kansalaisryhmä on valittanut liittovaltion oikeuteen DEA:n kieltäymisestä käsitellä vetoomusta. 40 vuotta jatkunut luokitteluprosessi siis jatkuu hellittämättä.

Lähde: NORML 9.8.2012, Deutsches Ärzteblatt International ja The Open Neurology Journal


tiistai 14. elokuuta 2012

Laillistamisen semantiikkaa

Huumepolitiikka on suurelta osin kielellistä kikkailua. Maailmanlaajuinen huumepoliittinen komissio tiivisti asian hyvin raportissaan vuonna 2011: "Kirjallisuudessa ja julkisessa keskustelussa vallitsee paljon sekaannusta aiheesta silloin kun puhutaan dekriminalisaatiosta, depenalisaatiosta, laillistamisesta ja valvonnasta. Yleisesti hyväksyttyjä määritelmiä ei ole ja tulkinnat vaihtelevat..." [1]

Tämä sekaannus ja väärinymmärrys on seurausta siitä, että "keskustelussa laittomien psykoaktiivisten aineiden vaihtoehtoisista valvontamuodoista ollaan keskitytty kahteen täysin vastakkaiseen vaihtoehtoon: tiukkaan kieltolakiin ja täydelliseen laillistamiseen". [2]

Kofi2Huumehaukoille tämä on luonteenomaista. Heidän tuotemerkkinsä, eli rankaisuun perustuva huumeiden kieltolaki, viittaa sellaisiin politiikan muotoihin, joiden perustana ovat laittomien huumeiden käyttäjien lainvoimaiset rangaistukset (vankeus). He toimivat sen oletuksen varassa, että olisi mahdollista saavuttaa laittomista huumeista vapaa yhteiskunta." [3]

Tämä ei ole toiminut. Maailmanlaajuisen komission raportissa tiedostetaan se, että kieltolaki huumeiden valvontajärjestelmänä on "rappeutunut sodaksi käyttäjiä, viljelijöitä ja pikkukauppiaita vastaan. Suuriksi paisuneet kielteiset seuraukset ja toiminnan tehottomuus tiedostetaan nykyisin laajalti ja sodasta vetäytymisen prosessi, de-eskalaatio, on täydessä käynnissä monissa paikoissa." [1]

De-eskalaation yksi muoto on depenalisaatio. Tässä mallissa "hallussapidosta langetettavia rangaistuksia vähennetään reilusti ja siihen kuuluu hoidon tarjoaminen vankeuden sijaan sekä pienten määrien hallussapidosta omaa käyttöä varten langetetaan vain parkkisakkoa vastaava rangaistus". [4] Tällaista politiikkaa harjoitetaan kannabiksen osalta mm. Ohiossa ja aivan äskettäin Rhode Island siirtyi tähän politiikkaan. Silti huumeiden käyttö ja hallussapito säilyvät rikoksina ja rikollinen huumeiden jakeluverkosto säilyy entisellään.

Depenalisaation kiltimpi versio dekriminalisaatio poistaa "kriminaalirangaistukset ainoastaan henkilökohtaiselta käytöltä mutta se ei tarjoa laillisia vaihtoehtoja huumeiden hankkimiseen, joten huumeiden saanti pysyy valvomattomana ja niiden vahvuudesta ja puhtaudesta ei anneta mitään takeita" [4]. Portugali dekriminalisoi huumeiden henkilökohtaisen käytön vuonna 2001, mikä on osoittautunut kymmenessä vuodessa selväksi menestykseksi. [5]

Joidenkin tutkijoiden mukaan "vaikka dekriminalisaatio-termiä käytetään vapaamuotoisesti laillistamisen synonyyminä, on se kuitenkin täysin erillinen malli, ikäänkuin  vähemmän tiukka kieltolaki." [2]

Näiden tutkijoiden mielestä voitaisiin ottaa käyttöön "erilaisia huumeiden valvontamalleja, joissa vastahakoisesti sallitaan huumeiden käyttöä, koska täysi laillistaminen on saavuttamaton - tai vaihtoehtoisesti tunnustetaan yksilön oikeus käyttää niitä ja jopa myönnetään käytön aiheuttamat hyödyt niin kauan kuin käyttö tapahtuu sallituissa rajoissa". [2] Alkoholin ja tupakan käyttö tapahtuu näissä rajoissa.

Käytön valvontamalleja on määritelty kaikkiaan kahdeksan lähtien puhtaasta kieltolaista (ei sallittu kenellekään: heroiini ja marihuana) täysin vapaaseen markkinamalliin (kaikille tarjolla: kahvi). Nämä kahdeksan mallia voidaan jakaa kolmeen eri luokkaan, jotka ovat rajoitusten vähenemisen suhteen osittain päällekkäisiä: kieltolaki-, lakisääteinen ja valvontamalli.

Kieltolakimalli on kieltolaki. Lakisääteinen malli muistuttaa sitä mallia, jolla nykyään jaetaan lääkkeitä portinvartijoina toimivien lääkäreiden tai apteekkarien valvomana. Valvontamallissa joitakin käyttömuotoja pidetään täysin laillisina, mutta valvotaan sitä, ketkä saavat käyttää, myydä ja ostaa aineita. [2][6]

Vuonna 2009 Transform Drug Policy Foundation julkaisi huumesodan purkamisesta oppaan Blueprint for Regulation, jossa määriteltiin viisi erilaista valvontamallia. Lääkärit ja apteekkarit valvovat huumeiden saantia rajoittavimmassa "lakisääteisessä mallissa". Vähemmän rajoittavassa "apteekkimallissa" apteekkari jakelee joitakin aineita. "Luvanvaraisessa myynnissä", kuten alkoholin ja tupakan myynnissä, myyjän, tukkumyyjän ja valmistajan toimintaa valvotaan. "Luvanvaraisten anniskelupaikkojen mallissa" tuomiopiiri harjoittaa luvanhaltijan valvontaa. "Ilman lupaa myynti" koskee alhaisen riskin omaavia aineita, kuten kahvia tai mietoja kipulääkkeitä, joiden tuotekuvausta ja pakkausmerkintöjä valvotaan. [7]

Muitakin valvonnan malleja on olemassa. Yksityisille jakelijoille voidaan huolellisesti harkiten myöntää lupia ja huumeita voidaan verottaa raskaasti aina siihen pisteeseen, ettei kuitenkaan tueta rikollisia markkinoita. "Oikeus hankintaan mallissa" hallitus jakelee huumeita postimyynnin kautta ja oikeus hallussapitoon on myönnetty kaikille aikuisille, vaikka paikallishallinto kieltäisikin myymisen. [4]

Vuonna 1998 joukko maailman johtajia kirjoitti julkisessa vetoomuksessaan silloiselle YK:n pääsihteerille Kofi Annanille, joka vaikuttaa nykyään Maailmanlaajuisessa huumepoliittisessa komissiossa, seuraavaa: "...vetoamme teihin avoimen ja rehellisen keskustelun avaamiseksi maailmanlaajuisen huumeiden valvontapolitiikan tulevaisuudesta, sellaisen keskustelun, jossa pelko, ennakkoluulot ja rankaisuun perustuva kieltolaki antavat tilaa järjen käytölle, tieteelle, kansanterveydelle ja ihmisoikeuksille". [3]

Viisitoista vuotta myöhemmin kieltolain epäonnistumisten kasaantuessa on tullut aika ottaa tämä vetoomus tosissaan, selventää tätä käsitysten kärjistymistä ja poistaa sen kielenkäytön epäselvyydet, jolla kieltolakiin perustuvan huumepolitiikan lukuisia vaihtoehtoja kuvaillaan.

Lähteet:

Alkuperäinen artikkeli: DrugWarFacts Volume 2, nro 4, heinäkuu 2012

[1] "The Development of International Drug Control: Lessons Learned and Strategic Challenges for the Future", Global Commission on Drug Policies, tammikuu 2011

[2] "Assessing Alternative Drug Control Regimes", Journal of Policy Analysis and Management, 1996

[3] "Beyond Punitive Prohibition: Liberalizing the Dialogue on International Drug Policy", NYU Journal of International Law and Politics, 2006

[4] "Effective Drug Control: Toward A New Legal Framework", King County Bar Association Drug Policy Project, 2005

[5] Portugal Chapter of Drug War Facts

[6] "Spectrum of Drug Control Regimes", Drug War Facts

[7] "After the War on Drugs: Blueprint for Regulation", Transform Drug Policy Foundation, syyskuu 2009


lauantai 11. elokuuta 2012

Hollannin budapassilla vakavia haittavaikutuksia

Wietpas%20protest%20marchTuoreen tutkimuksen mukaan Hollannin kolmessa eteläisessä maakunnassa toteutettava budapassikokeilu aiheuttaa vakavia haittavaikutuksia. Kannabiskahviloille 1. toukokuuta säädetty pakollinen jäsenkortti on lisännyt huomattavasti katukaupustelua sekä synnyttänyt laajan puhelinnumeroverkoston, jonka kautta voi tilata kannabista.

Yksityinen tutkimussäätio Epicurus tilasi kahdelta tutkijalta Nicole Maalstélta ja Rutger Jan Hebbeniltä selvityksen budapassin käyttöönottamisen seurauksista. Budapassi otettiin käyttöön Saksasta, Belgiasta ja Ranskasta tulevan kannabisturistien tulvan patoamiseksi.

"Haluamme muiden Hollannin kaupunkien oppivan siitä, mitä seuraa kun budapassi leviää käyttöön muissa maakunnissa ja kaupungeissa", selittää Tilburgin yliopiston tutkija Nicole Maalsté. Hollannin hallitus on aikonut laajentaa budapassin käytön koskemaan koko Hollantia.

Lisää katukaupustelijoita

Yhdessä budapassin käyttöönottaneista maakunnista on pidätetty jo 400 laitonta kannabiksen katukaupustelijaa. Tutkijat kuitenkin havaitsivat, ettei poliisilla ole resursseja tutkia kannabiskaupan uusia muotoja.

Monet hollantilaisista aikovat jättää rekisteröitymättä ja ostavat mieluummin katukaupustelijoilta tai kasvattavat omat kannabiksensa siemenistä, joita voi ostaa laillisesti netistä.

Marijuana Mag CoverKannabiskahviloissa kannabis maksaa vähintään 25% enemmän kuin katukaupassa. Tietyt ryhmät ovat nyt alkaneet välttää kannabiskahviloissa asioimista: 18 - 24-vuotiaat sekä ulkomaalaistaustaiset. Laittomat katukaupustelijat eivät kysele asiakkaiden ikää ja heillä on myös muita aineita kaupan.

"On hyvin epätodennäköistä, että kyseiset ryhmät olisivat joukolla lopettaneet kannabiksen käytön. Tämä nostaa riskiä, että nuoret kannabiksen ostajat joutuvat tekemisiin kovempien huumeiden kanssa."

Tutkijat havaitsivat, että useat etniset vähemmistöt ovat sekaantuneet kannabiksen myyntiin Hollannin eteläisissä maakunnissa. Näitä ovat nuoret marokkolaiset, jotka ovat tulleet pohjoisemmista kaupungeista Utrechtista ja Rotterdamista, albanialaiset, unkarilaiset, romanialaiset sekä Pohjois-Ranskasta tulleet eri etnisten vähemmistöjen jäsenet.

Yksi kannabiskahvilan pitäjä laski yhden päivän aikana 25 katukaupustelijaa.

"Katukauppiaat tekevät vuorotyötä. He tulevat junalla tai autolla, tekevät vuoronsa ja palaavat kotikaupunkiinsa."

Eteläisimmässä Limburgin maakunnassa katukauppiaiksi värvätään "hyvin käyttäytyviä" nuoria. Geleenin kaupungissa pidätettiin 9-vuotias poika, joka pyöräillessään kyseli vastaantulijoilta, halusivatko he ostaa huumeita.

Teemaksi parlamenttivaaleihin

Amsterdamin ja muiden pohjoisten maakuntien kaupunkien kannabiskahviloissa kauppa sen sijaan sujuu loistavasti. Uutinen tulossa olevasta kannabiskaupan rajoittamisesta on ajanut turisteja kautta maailman vierailemaan Amsterdamissa, kun vielä ulkomaalaisetkin voivat laillisesti ostaa kannabista kannabiskahviloista.

Amsterdamissa käy joka vuosi 1,5 miljoonaa turistia tutustumassa kannabiskahviloihin, joita siellä on tällä hetkellä yli 600. Jos budapassista tulee käytäntö myös siellä, joutuu suurin osa niistä sulkemaan ovensa, kuten on tapahtunut etelässä.

Syyskuussa Hollannissa pidetään parlamenttivaalit ja puolueet ovat ottaneet tämän uuden lain teemakseen vaalikampanjoissaan. Jos konservatiivit pysyvät vallassa, ei lakia tulla muuttamaan, vaan se leviää koko maahan. Vasemmistopuolueet aikovat estää tämän. Monet puolueista ovat ilmoittaneet vastustavansa budapassia ja sanovat kannabiskaupan valvontaan olevan parempiakin keinoja.

Lähde: Radio Netherlands Worldwide 6.8.2012 ja Celebstoner 28.7.2012


tiistai 7. elokuuta 2012

Enemmistö tanskalaisista haluaa laillistaa kannabiksen

Tuoreen mielipidemittauksen mukaan enemmistö tanskalaisista haluaa valtion valvovan kannabiksen myyntiä. 53% vastasi olevansa täysin samaa mieltä siitä, että kannabiksen tulisi olla valtion valvomaa, 22% ei osannut sanoa kantaansa ja 23% oli melkein tai täysin eri mieltä.

Christiania Table.jpeg"Kannabiksen käyttöön liittyy riskejä. Unohdamme vain usein sen, että suurin osa tanskalaisten kannabiksen käytöstä on satunnaista viihdekäyttöä, mihin ei liity mitään negatiivisia sosiaalisia tai psykologisia haittoja", sanoo Århusin yliopiston huumetutkija Jakob Dumant.

Punavihreän liiton edustaja Pernille Skipper sanoo tulosten velvoittavan hallitusta harkitsemaan laillistamista.

"Kannabiksen käyttö on yleistä, mutta valvomatonta. Sitä täytyy valvoa niin, etteivät ihmiset saisi huonoa kannabista tai liikaa THC:tä ja meidän pitää varmistaa se, etteivät lapset pysty ostamaan sitä. Samalla me voimme rajoittaa järjestäytyneen rikollisuuden rahavirtaa", kertoi Skipper.

PernillaskipperSosiaalidemokraattinen oikeusministeri Morten Bødskov hylkäsi äskettäin ehdotuksen Kööpenhaminassa toteutettavasta kannabiksen myyntikokeilusta, mutta sosialistisella Ihmisten puolueella on aiheesta monipuolisempi näkemys.

"Laillistamisella on selkeitä etuja kuten Pernille Skipper sanoo. Mutta tähän liittyy vaikeita ja monimutkaisia laillisia, yhteiskunnallisia ja terveydellisiä ongelmia. Meidän ehdotuksemme on kannabiskomitean perustaminen, joka laatisi ratkaisumalleja kannabiksesta riippuvaisten määrän minimoimiseksi", puolueen edustaja Karina Lorentzen kertoo.

Aiheesta vallitsevat käsitykset eivät kerro selvää suuntaa, mihin tulisi edetä, koska laillistamisessa ja kovissa rangaistuksissa on omat hyötynsä ja haittansa.

"Kaikella yhteiskuntapolitiikalla on ei-aiottuja seurauksia. Rangaistusten tiukentaminen aiheuttaa kovempaa rikollisuutta ja käyttäjien leimaantumista, eikä se vähennä käyttöä. Laillistaminen lopettaisi pimeät markkinat, mutta se voisi lisätä käyttöä ja kannabiksesta riippuvaisten määrää. Toisaalta rikollisten tulot pienenisivät, vaikka heidän lukumäärä ei vähenisikään", kommentoi Kim Møller Århusin yliopiston alkoholi- ja huumetutkimuksen keskuksesta.

Lähde: Politiken 6.8.2012


maanantai 6. elokuuta 2012

Kannabismyrkky ja Michael Phelps

Phelps2Kannabis on myrkyllistä, vaarallista, se tuhoaa terveyden, motivaation ja elämän. Näin uhoaa Irti huumeista ry:n hallituksen puheenjohtaja Sami Räsänen maanantaina Helsingin Sanomissa julkaistussa mielipidekirjoituksessaan. IHRY rahoittaa toimintaansa mm. peliriippuvuudesta rahaa tekevän Raha-automaattiyhdistyksen avustuksilla.

Tämä on kansainvälisten huumehaukkojen mantra, jota hokemalla saa valtioiden jakamia avustuksia "huumeiden vastaiseen työhön", sekä sponsoritukea päihdeyhtiöiltä ja yksityisiltä lääkäriyrityksiltä, jotka pimittävät valtioilta verotulot ja joiden voitot sekoittuvat veroparatiiseissa kansainvälisen rikollisuuden mm. huumekaupasta saatuihin rahavirtoihin. Tätä kutsutaan myös huumesodan kaksinaismoraaliksi.

Michael Phelps todistaa tämän mantran suureksi valheeksi. Hän on voittanut kolmissa olympialaiskisoissa 18 kultamitalia, 2 hopeaa ja kaksi pronssia. Hän voitti Ateenan kisoissa vuonna 2004 kuusi kultamitalia ja kaksi pronssia, Pekingin kisoissa kahdeksan kultamitalia ja Lontoon kisoissa tänä kesänä neljä kultamitalia ja kaksi hopeaa.

1343510246 Ryan Lochte Gold 118 kultamitalia on tehnyt hänestä maailman menestyneimmän urheilijan. Hullukaan ei väitä hänen voittaneen näitä mitaleja bongia kiskomalla, mutta vallitsevan politiikan ja uskomusten vastaisesti hatsi ei ole myöskään hidastanut hänen vauhtiaan, eikä vienyt voittamiseen tarvittavaa motivaatiota.

Paljastuttuaan bongin ystäväksi vuonna 2009 Pekingin olympialaisten jälkeen, hän sanoi CNN:n haastattelussa tehneensä "rutkasti virheitä elämässään" ja että "jokaisen täytyy kantaa tekemiensä virheiden seuraukset". Lopulta hänen sponsoreistaan ainoastaan Kellogg-yhtiö vetäytyi.

Lontoon olympiakisoissa hän sijoittui ensimmäisessä kilpailuissa neljänneksi häviten kultamitalin maamiehelleen Ryan Lochtelle, jonka huhutaan olevan vieläkin innokkaampi stoneri kuin Phelps. Hän on mm. tunnustanut suosikkielokuvansa olevan Cheech and Chong'in "Up in Smoke".

Nämä urheilijat ovat kultansa ansainneet, mutta huumesodan sorto jatkuu yhä myös urheilijoiden keskuudessa. USA:n naispainija Stephany Lee hylättiin olympiajoukkueesta positiivisen virtsanäytteen takia, vaikka hänellä on laillinen kannabisresepti Coloradosta. USA lähetti kisoihin toiseksi parhaan naispainijansa.


keskiviikko 1. elokuuta 2012

Huumesodalle loppua vaativa rauhanmarssi etenee Meksikosta Yhdysvaltoihin

Meksikon huumesodan uhrien lukumäärän ylittäessä 70 000 ilmoitti meksikolainen rauhanliike "karavaani rauhan ja ihmisarvon puolesta" siirtyvänsä rajan toiselle puolelle Yhdysvaltoihin. Runoilija Javier Sicilian johtama kansanliike aikoo kuukauden aikana kulkea liki 10 000 kilometrin matkan kaupungista toiseen.  Marssi alkaa San Diegosta 12.8. ja sen on tarkoitus saapua USA:n pääkaupunkiin Washington DC:iin syyskuun 10. päivänä.

Javiersicilia2Rauhanliike siirtyy Yhdysvaltoihin, koska se haluaa kiinnittää USA:n kansalaisten huomion epäonnistuneeseen huumesotaan, joka on aiheuttanut Meksikossa väkivallan aallon, jonka syylliset ovat oikeuden ulottumattomissa.

Marssin johdossa on huumesodan uhreja ja heidän omaisiaan molemmilta puolilta rajaa ja sen tarkoitus on yllyttää USA:n kansalaisliikkeitä lopettamaan aseiden ajautuminen Meksikoon, kannattamaan ihmisarvoon ja terveyteen perustuvia vaihtoehtoja huumesodalle ja vaatimaan tehokkaampia ja väkivallattomia turvallisuusstrategioita.

Rauhanliikkeen tavoitteena on synnyttää aktiivista kansalaisten välistä diplomatiaa, jolla lopetettaisiin USA:n johtama huumesota ja aloitettaisiin Meksikon kansallisen hätätilan aiheuttaman laajan hävityksen paranemisprosessi. Tämä paranemisprosessi pitää ulottaa myös USA:n puolelle siellä Meksikon huumesodasta kärsimään joutuneiden asuinalueiden tilanteen korjaamiseksi.

Javier Sicilia nousi julkisuuteen huumesodan lopettamista vaativan kansanliikkeen johtajana sen jälkeen kun hänen poikansa ja tämän ystävät ammuttiin viime vuonna huumesotaan liittyvässä välikohtauksessa. Rohkeutensa ja johtamiskykyjensä ansiosta hänet nimettiin vuoden henkilöksi Time-lehdessä vuoden 2012 alussa.

Kuluneen vuoden aikana Meksikon rauhanliikkeestä on kasvanut satojen tuhansien kannattajien hyvin aktiivinen kansanliike, joka on kevään 2012 aikana pystynyt järjestämään mielenosoituksia kymmenissä kaupungeissa kautta maan. Tämän lisäksi liikkeellä on paljon muutakin toimintaa: liike on tuottanut mm. erinomaisia videoklippejä nettilevitykseen, jotka ovat saaneet paljon palstatilaa lehdistössä ja lähetysaikaa televisiossa.

USA:ssa sen kampanjaan on tullut mukaan suuri joukko kansalaisjärjestöjä, kuten the National Alliance of Latin American and Caribbean Communities (NALACC), Labor Council for Latin American Advancement (LCLAA), Law Enforcement Against Prohibition (LEAP), Border Angels, Latin America Working Group (LAWG), Drug Policy Alliance (DPA), National Association for the Advancement of Colored People (NAACP), Presente.org, Washington Office on Latin America (WOLA) sekä Global Exchange.

Huumepolitiikan militarisointi on vain lisännyt korruptiota ja syyllisten rankaisemattomuutta aiheuttaen koko ajan lisää väkivaltaa ja tuhoten Meksikon yhteiskunnan rakenteita. Rauhanmarssilla halutaan tuoda esille Meksikon väkivallan perussyitä ja rakenteita, nostaa ihmisten tietoisuutta huumesodan vaikutuksista Yhdysvalloissa ja erityisesti värillisten, siirtolaisten, nuorten, köyhien ja työläisten keskuudessa. Kansalaiset pitää mobilisoida vaatimaan uusia politiikan muotoja, jotka edistävät rauhaa, oikeudenmukaisuutta ja ihmisarvoa rajan molemmin puolin.

Viime vuonna rauhankaravaani kiersi ympäri Meksikoa keräämässä aineistoa huumesodan aiheuttamista tuhoista. Ensimmäisessä rauhankaravaanissa 500 ihmistä lähti Sicilian kotikaupungista Cuernavacasta kiertäen kymmenissä kaupungeissa pohjoisessa ja etelässä. Tämä marssi huipentui historialliseen tapaamiseen Meksikon presidentti Calderonin ja Meksikon kongressin kanssa. Rauhanliike sai painostuksellaan kaikki äskettäisten presidentinvaalien ehdokkaat julkisesti esittämään huolensa huumesodan uhreista.

El Sicario - palkkamurhaaja työssään

1sicarioViime vuoden puhutuimpia tapauksia Meksikossa on ollut kirja El Sicario: the autobiography of a Mexican Assassin, joka kertoo palkkamurhaajan työstä. Kirjan kirjoittanut meksikolainen palkkamurhaaja kertoo siinä yksityiskohtaisesti Meksikon hallinnon korruptoituneisuudesta ja salaisesta yhteistyöstä huumekartellien kanssa.

Kirja ei kerro ainoastaan huumesodan laveasti paljastetusta epäonnistumisesta vaan siitä, miksi tämä katastrofi jatkuu vuodesta toiseen. Syynä on rahan ja vallan tavoittelu.

FBI:n kouluttama palkkamurhaaja teki vuoroin työtä hallituksen ja vuoroin kartellien laskuun. Tavoitteena oli taata kansalaisten ja tiedotusvälineiden vaikeneminen.

Palkkasoturit, palkkamurhaajat, Yhdysvaltojen sotilaat ja Meksikon poliisi eivät suojele kansalaisia kidnappauksilta, kidutukselta eivätkä murhilta, vaan he ovat takaamassa sitä, etteivät mielenosoitukset leviä eikä monopolisoitu tiedonvälitys karkaa käsistä ja paljasta koko totuutta.

Maailman rahakriisi, viimeisimpänä HSBC-pankin skandaali, on paljastanut sen, että Meksikon ja USA:n rahaeliitti tarvitsee huumekauppaa pysyäkseen rikkaana ja vallassa. Meksikon kansalaiset ovat alkaneet ymmärtämään sen tosiasian, ettei kaupunkien katuja partioiva poliisi ole suojelemassa kansalaisia huumekartelleilta, vaan turvaamassa huumeiden kuljetusta ja tukahduttamassa toisinajattelijoita.

Tämän takia opiskelijoiden mielenosoitukset ovat niin tärkeitä. Nämä ihmiset ovat laittaneet oman ja perheidensä elämän likoon tuodakseen julki sen, mitä Meksikossa ja Yhdysvalloissa todellisuudessa tapahtuu. He eivät protestoi ainoastaan tiedotusvälineiden ja valtapuolueiden valtaa vastaan, vaan Yhdysvaltojen lähettämiä palkkasotilaita, näiden valtioiden johtajia ja julkisuudelta piilossa toimivia huumekartelleja vastaan.

Huumesodan korruptio käy yhä raaemmaksi

Meksikon huumesota raaistuu päivä päivältä ja koko ajan paljastuu uusia yksityiskohtia sen aiheuttamasta korruptiosta ja yhteiskunnan perusrakenteiden luhistumisesta.

Vähintään 70 000 uhria tähän saakka vaatinut Meksikon huumesota on synnyttänyt ison joukon erilaisia huhuja kulissien takaisista sopimuksista ja muusta vehkeilystä, koska kyseessä on isot rahat. Monet huhuista liittyvät armeijan ja poliisivoimien sekaantumisesta huumekauppaan ja monet ikävimmistä on myös näytetty toteen kun mm. armeijan korkeinta johtoa on asetettu tutkintaan yhteyksistä huumejengeihin.

Poliisin pitäisi olla yhteiskunnan turvallisuuden ja vakauden tae, mutta jo vuosia on liikkunut erilaisia huhuja poliisin ja huumesotaan komennetun armeijan sekaantumisesta huumekauppaan ja huumejengien välien selvittelyyn.

Meksikon poliisit toimivat myös huumejengien palkkamurhaajina, mistä tuorein todiste on valvontakameran tallentama kohtaus erään hotellin edustalta. Viisi poliisia tunkeutuu hotelliin ja sieppaa kolme miestä, jotka löytyvät myöhemmin murhattuina. Tämä ei ole siis laillinen pidätys, vaan toisen huumejengin tilaama teloitus, jonka suorittajat ovat Meksikon virallisia poliiseja.

Valvontakameroiden tallentama kidnappaus:

Lähde: Drugpolicy Alliance 15.6.2012, Guardian 23.6.2012, Cannabis Culture 19.7.2012 ja rauhanmarssin lehdistötiedote