Obaman kannabispolitiikkaa on pidetty hänen presidenttiuransa suurimpana petettynä lupauksena. Yllättäen vaalilupaukset näyttävätkin käyvän toteen: oikeusministeri Holderin torstaisen lausunnon mukaan osavaltiot saavat jatkaa kannabiksen laillistamistoimia ilman pelkoa liittovaltion väliintulosta.
Kansalaiset ja osavaltiot tekivät omat johtopäätöksensä jo aiemmin: 20 osavaltiota ja pääkaupunki Washington DC ovat laillistaneet kannabiksen lääkekäytön ja ensi vuoden alussa kahdessa osavaltiossa, Coloradossa ja Washingtonissa, aloitetaan kannabiksen laillinen kasvatus ja myynti myös viihdekäyttöön. Oikeusministerin uuden ohjeistuksen mukaan osavaltiot saavat jatkaa uudistuspolitiikkaansa ilman liittovaltion häirintää.
Oikeusministeri Eric Holder sanoi yli puoli vuotta sitten, että liittovaltio tulee ottamaan kantaa osavaltioiden laillistamisratkaisuihin, mutta mitään ei kuulunut pitkään aikaan. Holder piti yllättäen 12.8. USA:n asianajajaliiton, ABA:n, kokouksessa puheen, jossa istuva oikeusministeri ensimmäisen kerran arvosteli liittovaltion huumepolitiikkaa. Holder ei kuitenkaan ottanut sanallakaan kantaa kannabispolitiikkaan.
Eric Holder ilmoitti eilen 29.8. käymässään puhelinneuvottelussa Coloradon ja Washingtonin kuvernöörien kanssa liittovaltion oikeusministeriön sallivan näiden osavaltioiden luoda hallintojärjestelmä valvomaan ja soveltamaan kansanäänestyksessä voimaan tullutta kannabiksen käytön aikuisille laillistanutta lainsäädäntöä.
Apulaisoikeusministeri James Colen allekirjoittama samansisältöinen kolmesivuinen muistio lähetettiin kaikkien 50 osavaltion syyttäjille ja se pätee myös lääkekannabiksen valvontaan. Tämä on merkittävä uudistus liittovaltion politiikassa niiden osavaltioiden osalta, jotka ovat lieventäneet lainsäädäntöään kannabista kohtaan. Ohjeistuksen mukaan syyttäjien ei pidä laittaa kannabiksen käyttäjien tai kannabiskaupan syyttämistä - oli se sitten lääkinnällistä tai viihdekäyttöä - etusijalle niin kauan kuin nämä noudattavat osavaltion lakeja, eivätkä riko kahdeksaa ohjeistuksessa mainittua liittovaltion asettamaa ehtoa.
Liittovaltion asettamista ehdoista tärkeimmät ovat, ettei kannabista saa myydä alaikäisille, eikä kannabiskauppa saa joutua rikollisliigojen käsiin.
Apulaisoikeusministeri Colen allekirjoittamassa ohjeistuksessa todetaan, että ”niissä lainsäädäntöpiireissä, joissa on säädetty kannabiksen laillistamisesta jossakin muodossa ja joissa myös sovelletaan tehokasta lakien täytäntöönpanoa kannabiksen kasvatuksen, jakelun, myynnin ja käytön valvonnassa, ei näiden lakien ja asetusten mukainen toiminta uhkaa liittovaltion asettamia prioriteetteja.”
”Järjestelmäksi ei riitä pelkät vahvat valvonta-artiklat paperilla; sen täytyy olla tehokas myös käytännössä”, muistiossa täsmennetään.
Muistiossa täsmennetään myös liittovaltion suhtautumista suuren mittakaavan kasvatukseen ja myyntiin, mikä on väistämätöntä lääkekannabiksen käytön yleistymisen ja viihdekäytön laillistamisen myötä:
”Vahvan ja tehokkaan osavaltion valvontajärjestelmän pystyttäminen sekä tämän järjestelmän noudattaminen kasvatusoperaatioiden toiminnassa vähentää sitä uhkaa, minkä operaation koko muodostaa liittovaltion laintäytäntöönpanolle. Syyttäjien ei enää pidä harkita pelkästään kannabiksen kasvatusoperaation koon perusteella sitä tarvitseeko liittovaltion puuttua kannabiksen kauppaan.”
Tämä viittaus kannabisoperaation kokoon pätee hyvin mm. Oaklandin Harborside Health Center -jakelupisteeseen, jota liittovaltion syyttäjä on luonnehtinut ”kannabiksen supermarketiksi”.
”On merkittävää, että liittovaltion syyttäjät eivät enää voi käyttää laillisen kannabiskaupan kokoa tai tuottavuutta määrittelemään sitä pitääkö kauppa asettaa syytteeseen. Mutta tämä ohjeistus jättää vielä tulkinnanvaraa liittovaltion virkamiehille jatkaa hankaluuksien aiheuttamista osavaltioissa laillistetuille kannabiskauppiaille”, selittää Marijuana Majority -kansalaisliikkeen edustaja Tom Angell.
”Tänään julkistettu ilmoitus osoittaa liittovaltion kunnioittavan Coloradon äänestäjien tahtoa. Me jaamme liittovaltion hallituksen asettamat tavoitteet mennä eteenpäin tässä asiassa”, Coloradon kuvernööri John Hickenlooper ilmoitti.
USA:n oikeusministeri: on tullut aika muuttaa huumelakeja
Yhdysvaltain oikeusministeri Eric Holder ilmoitti USA:n asianajajaliiton kokouksessa pitämässään puheessaan 12.8. että ”nyt on aika muuttaa maan huumelainsäädäntöä”. Huumesodan hurmoksessa 1980-luvulla Yhdysvalloissa säädettiin pakollisia minimirangaistuksia huumerikoksista, jotka ovat paisuttaneet maan vankiväestöä niin että se on maailman johtava omia kansalaisiaan vangitseva valtio. Politiikan aiheuttamat vahingot ja kustannukset valtiolle, yhteisöille ja yksilöille ovat alkaneet valjeta USA:n ylintä johtoa myöten.
Vankiloissa on vuosittain 2,3 miljoonaa ihmistä. Joka neljännellä aikuisella Yhdysvaltain kansalaisella on jokin rikosrekisterimerkintä, mikä vaikeuttaa työn- ja asunnonsaantia, opiskelua, huoltajuutta jne. Tämä maksaa valtiolle 70 miljardia dollaria vuodessa puhumattakaan oheiskustannuksista yhteisöille ja yksilölle. Tämä järjestelmä hyödyttää ainoastaan vankilabisnestä, joka on tehnyt ihmisistä pelkkiä pelinappuloita.
”Vankiloissamme on aivan liian paljon ihmisiä aivan liian pitkiä aikoja ja vääristä syistä”.
Holder toi esille sen, että USA:ssa on 5% maailman väestöstä mutta 25% maailman vankipopulaatiosta. Samoin hän toi esille sen rodullisen epätasavertaisuuden, minkä lainvalvojien toiminta on aiheuttanut. Edellisellä viikolla antamassaan haastattelussa Holder täsmensi vielä kantaansa huumesotaan:
”Huumesotaa on nyt käyty 30 - 40 vuotta. Sillä on ollut paljon ei-aiottuja seurauksia. Se on tuhonnut varsinkin värillisten asuinyhteisöjä.”
Nämä ovat olleet vuosia ja vuosikymmeniä laillistajien ja huumepolitiikan kansalaisaktivistien argumentteja, mutta nyt ne lausui ääneen henkilö, joka istuu rikosoikeudellisen järjestelmän huipulla.
Puheen aiheuttamat reaktiot ovat olleet ristiriitaisia: toisaalta kansalaisoikeusjärjestö ACLU kiittää puheen rohkeudesta, mutta toisaalta monet huumepolitiikan kansalaisaktivistit ovat pitäneet puheen konkreettista sisältöä vähäisenä.
Tässä nousee esille presidentin valta: armahtaako tai muuttaako hän aiemmin langetetut tuomiot?
Laillistamisbuumi on tullut jäädäkseen
Osavaltioiden tasolla huumelainsäädäntöä on jo uudistettu. Kaliforniassa säädetty laki SB 649 sallii syyttäjien käsitellä huumeiden hallussapitotapaukset rikkomuksina rikoksen sijaan. Tällä yksinkertaisella uudistuksella on pystytty korjaamaan paljon Holderin esille tuomia ongelmia.
Coloradossa kannabiksen laillistamisen lisäksi uudistettiin koko osavaltion huumelainsäädäntö. Huumeluokituksia uudistettiin ja siihen liittyen rangaistusasteikot sekä syyttämättäjättämisen rajoja korotettiin. Suurimmasta osasta huumerikoksia tulee jatkossa rikkomuksia. Arvioiden mukaan uudistukset vähentävät vankimäärää ainakin 5%.
Illinoisin, Marylandin ja New Hampshiren laillistettua lääkekannabis sen hyväksyneitä osavaltioita on jo 20, sekä pääkaupunki Washington DC, jossa juuri elokuun alussa avattiin kaupungin ensimmäinen kannabisapteekki. Oregon laillisti kannabisapteekit ja osavaltioon arvioidaan avattavan 200 jakelupistettä maaliskuusta 2014 alkaen. Lisäksi 16 osavaltiossa ollaan laillistamassa kannabiksen lääkekäyttöä. DC:ssä, Vermontissa, Havaijilla, Marylandissa ja Uudessa Meksikossa dekriminalisoidaan kannabiksen hallussapito. Yhteensä 30 osavaltiossa on jonkinasteinen kannabiksen käytön dekriminalisaatio tai depenalisaatio vireillä tai astumassa voimaan.
Ei enää paluuta kieltolakiin
Uudistukset tuottavat jo tuloksia: USA:n vankipopulaatio on laskenut jo kolmena vuotena peräkkäin. Mutta vain harva osavaltio on yltänyt uudistuksissaan sille tasolle, että se vastaisi ongelman koko mittakaavaa. Coloradon ja Washingtonin kannabiksen laillistamisprosessia tullaan seuraamaan tarkkasti tulevan vuoden aikana.
Pew-mielipidemittauksen mukaan 52 % USA:n kansalaisista kannattaa kannabiksen laillistamista ja 45 % vastustaa sitä. Nuorten aikuisten keskuudessa laillistamisen kannatus on 65 %, mikä tarkoittaa, ettei paluuta kieltolain aikaan enää ole.
Mielipidemittaukset osoittavat, että selkeä kansalaisten enemmistö on saanut tarpeekseen kannabiksen käyttäjien kriminalisointipolitiikasta. Brookings-instituutti julkaisi raportin The New Politics of Legalization, jonka tekijät E.J. Dionne ja William Galston summaavat kehityksen:
”Alle kymmenessä vuodessa julkinen mielipide on heilahtanut dramaattisesti kannabiksen laillistamisen taakse. Väestörakenteen muutos ja laajojen väestönosien kokemukset kannabiksen käytöstä takaavat sen, että laillistamisen vastustus ei enää ikinä nouse 1980-luvun tasolle. Nykyisen ankaran kannabispolitiikan takana ollut selkeä yksimielisyys on murentunut.”
Muutoksen mahdollistavat poliitikot ovat päässeet suurelta osin yhteisymmärrykseen siitä, että rikosoikeudelliset rangaistukset ovat riittämättömiä, tehottomia ja tuhoisia, ja he kannattavat tilanteen muuttavia lakeja.
Holderin puheessaan esittämä rangaistusten tarkistaminen on vielä marginaalinen muutoksen vaikuttaessa suoraan joihinkin tuhansiin liittovaltion langettamiin tuomioihin, mutta hänen puheensa symbolinen viesti on radikaali. Liittovaltion lainsäädännön korkeimman täytäntöönpanijan puhe itsessään on selkeä viesti piirisyyttäjille harkita syyttämistä ja toisaalta yllyke osavaltioille jatkaa omia lakiuudistuksiaan.
Kongressi järjestää kuulemistilaisuuden liittovaltion kannabispolitiikasta
Senaatin puhemies ilmoitti järjestävänsä 10.9. kongressin kuulemistilaisuuden liittovaltion kannabispolitiikasta, johon hän kutsuu oikeusministeri Eric Holderin ja apulaisoikeusministeri James Colen. Leahy ennakoi kuulemisen saavan paljon julkisuutta ja on sitä varten varannut kongressin suurimman kokoussalin, jossa perinteisesti järjestetään mm. korkeimman oikeuden kuulemistilaisuuksia.
”Varsinkin vaikeiden budjettileikkausten aikana on tärkeää päättää siitä, käytetäänkö liittovaltion rahoja parhaalla mahdollisella tavalla syyttämällä ihmisiä lääkekannabiksen käyttämisestä niissä osavaltioissa, joissa se on osavaltion mukaan laillista. Mielestäni osavaltioiden lakeja täytyy kunnioittaa. Liittovaltion hallitukselta pitäisi saada vähintäänkin ohjausta näiden lakien toteuttamisessa”, Leahy kommentoi.
Valkoisen talon huumetoimiston nykyinen johtaja, ns. huumetsaari, Gil Kerlikowske nimitettiin liittovaltion tulliviraston johtajaksi. Huumetsaareiksi on vuosikymmenien mittaan nimitetty kriminaalivalvonnan edustajia ja jopa yksi entinen kenraali. Kerlikowskekin oli entinen poliisipäällikkö. Nyt olisi tilaisuus nimittää virkaan joku terveydenhoidon asiantuntija tai lopettaa koko toimisto turhana huumepolitiikan prioriteettien muuttumisen myötä.
Holderin ja Obaman hallinnon täytyy pitää kiinni vaaleissa antamistaan lupauksista, luopua näistä haitallisista rangaistuksista, johtaa huumelakien uudistamista ja lopettaa vihdoin koko huumesota.
Lähde: Huffington Post 29.8.2013, Roll Call 26.8.2013, USNews 26.8.2013, Drug Policy Alliance 12.8.2013, Huffington Post 16.8.2013, oikeusministeri Holderin puhe, American Civil Liberties Union ja Brookings Institute 29.5.2013
Anonyymisti koston pelossa puhuva poliisi kertoo olleensa osa erikoisjoukkojen operaatiota, jossa tarkka-ampujat miehittivät näköalapaikat samalla kun rynnäkköjoukot hyökkäsivät pidättämään kylää ympäröivillä pelloilla työskenteleviä ihmisiä.
Poliisit eivät ole tehneet paljoakaan laittoman kaupan hillitsemiseksi. Kaikki operaatiot kylää vastaan aiheuttaisivat poliisin mukaan ”verisen sodan”.
"Pyrkimystemme taistella huumeiden väärinkäyttöä ja laitonta salakuljetusta vastaan täytyy olla monipuolisia ja niitä pitää koordinoida valtioiden välillä ja sisällä.
"Vaikka uusia ja haitallisia aineita onkin tullut vääjäämättömän säännöllisesti huumemarkkinoille, kansainvälinen huumevalvontajärjestelmä horjuu ensimmäistä kertaa uusien psykoaktiivisten aineiden ilmestymisnopeuden ja ilmiön luovuuden edessä."
Vuoden 1988 YK:n huumesopimuksella United Nations Convention Against Illicit Traffic in Narcotic Drugs and Psychotropic Substances pakotettiin kaikki maailman valtiot omaksumaan ns. Reagan-doktriini huumepolitiikaksi. Vuoden 1988 huumesopimuksen oli tarkoitus vahvistaa huumesotaa järjestäytynyttä rikollisuutta vastaan ja sillä vahvistettiin rajavalvontaa sekä yhdenmukaistettiin valtioiden rikoslakeja Yhdysvaltain mallin mukaisiksi. Käytännössä se salli huumepolitiikan militarisoinnin sallimalla armeijan käyttämisen oman maan kansalaisia vastaan ja poliiseille alettiin myöntämään säännöllisesti yhä uusia lisävaltuuksia huumeongelman varjolla.
DEA:n toimintaa valvova oikeusministeriön virkamies kieltäytyi kommentoimasta paljastusta. Mutta kaksi DEA:n virkamiestä puolustaa ohjelmaa ja heidän mielestään tutkimuksen "uudelleenluominen" ei ole ainoastaan laillista, vaan sitä käytetään melkeinpä päivittäin.
Kehitys on lisäksi menemässä vain pahempaan suuntaan, koska kuluneiden kymmenen vuoden aikana kannabispidätykset ovat lisääntyneet mustien osalta, kun taas valkoisten pidätykset ovat pysyneet vakiona. Rodullinen eriarvoisuus on räikeä esimerkki siitä, miten huumepoliisi valvoo huumeongelmaa tekemällä omaa politiikkaansa vailla demokraattista valvontaa.
Sanjay Gupta on ollut CNN:n terveysasiantuntijana yli 10 vuotta ja voittanut useita palkintoja ja saanut muuta tunnustusta työstään. Hän on raportoinut ja taustoittanut vuonna 2001 World Trade Centerin tuhoa, Lähi-Idän sotia, luonnonmullistuksia Haitissa, Japanissa, New Orleansissa ja Pakistanissa sekä toisaalta tarttunut tarmokkaasti ja innovatiivisesti ylipaino-ongelmaan. Hänen lääketieteellinen koulutuksensa ja kokemuksensa julkisesta terveydenhoidosta ovat tuoneet hänen raportointiin uudenlaista syvyyttä aivovammoista, julkisen terveydenhoidon kehittämisestä, AIDS:sta, sotilaslääketieteestä, liikunnasta, onnettomuuksista toipumisesta jne.
Yorkin yliopiston tutkijaryhmä selvitti Englannin psykiatristen sairaaloiden sisäänkirjautumisia vuosina 1999 - 2010 yrittäessään selvittää, oliko luokituksen muutoksilla yhteyksiä kannabispsykoosin takia sairaalaan otettujen määrien kanssa.
"Olisin paljon onnellisempi, jos valtio jättäisi meidät rauhaan, lopettaisi pidätykset ja sallisivat meidän jatkaa yrtin kasvatusta", seitsemän lapsen isä Tahiri kertoo. Valtion huumeiden vastaiset joukot ratsasivat hänen kylänsä Beni Gmilin viime vuonna. Tahiri sanoo haluavansa myydä kannabishartsinsa puoleen nykyisestä 7 500 dirhamin (670 €) hinnasta kilolta, jonka hän nykyään saa välittäjiltä.
Marokkoa uhkaa Standard & Poor'sin luottoluokituksen menettäminen maan julkisen talouden heikennyttyä hallituksen korotettua julkisen alan palkkoja ja lisättyä julkisia tukiaisia yhteiskunnallisten levottomuuksien rauhoittamiseksi. Valtionvelka nousi vuonna 2012 60 %:iin BKT:sta (vuonna 2009 47 %) ja kauppataseen vaje kasvoi suurimmilleen kolmeenkymmeneen vuoteen talousministeriön tietojen mukaan. S & P arvioi Marokon tilanteen olevan vain pykälän päässä roskaluokituksesta. Marokon suunnitteluviraston johtajan Ahmed Lahlimin mukaan velkataso alkaa lähestyä "vaaravyöhykettä".
Lagmili kasvattaa ohraa, tomaatteja ja vesimeloneja paikallismarkkinoille kivitalonsa viereisellä palstalla. Tämän palstan takana kasvaa kannabista.
Uruguayta pidetään yhtenä parhaimmista valtioista kokeilla kannabiksen laillista jakelua. Se on yksi vähiten korruptoituneita valtiota sijoittuen 20. tilalle kansainvälisessä vertailussa ja sillä on vakaa ja legitiimi hallintojärjestelmä.
"Laki keskittyy siihen todellisuuteen, joka on jo olemassa: kannabismarkkinat ovat olleet laittomasti olemassa jo pitkään, sitä voidaan ostaa salakuljettajilta ja sitä voidaan kasvattaa kotona, mutta siitä voi joutua vankilaan. Haluamme lopettaa tämän, siistiä ja normalisoida tilanteen", 25-vuotias opiskelija Camilo Collazo selittää.
Lain mukaan Uruguayn hallitus lisensoi kasvattajat, myyjät ja käyttäjät. Luottamuksellinen rekisteri takaa sen, etteivät ihmiset hanki enempää kuin 40 grammaa kuukaudessa. Lisensoidut kasvattajat voivat kasvattaa kotonaan kuusi kasvia kerrallaan. Ihmisiä rohkaistaan liittymään enintään 45 ihmisen osuuskuntamuotoisiin klubeihin, samoin kuin kannabiksen kasvatusta rohkaistaan niin että laittomat jakelijat karkotetaan markkinoilta. Kannabiksen käyttäjien ja kovien aineiden käyttäjien välille pyritään muodostamaan selvä ero.