keskiviikko 30. marraskuuta 2011

Vancouverin ex-pormestarit vetoavat kannabiksen laillistamisen puolesta

Neljä Vancouverin entistä pormestaria poliittisen kentän eri laidoilta suosittelee yhteistyötä kannabiksen kieltolain lopettamiseksi Kanadassa. Heidän mielestään kieltolaki on syypäänä rehottavalle jengiväkivallalle.

Larry Campbell, Mike Harcourt, Sam Sullivan ja Philip Owen ovat allekirjoittaneet avoimen kirjeen Brittiläisen Kolumbian provinssin poliitikoille, väittäen lakimuutoksen vähentävän jengisurmia yleisillä kaduilla. Entiset pormestarit ovat samaa mieltä Stop the Violence B.C. -nimisen yhteenliittymän kanssa, jonka hiljattain julkaiseman kyselytutkimuksen mukaan suurin osa provinssin asukkaista tukee nykymuotoisen kieltolain lakkauttamista.

Kirjeen mukaan “kannabiksen kieltolaki on – ilman pienintäkään epäilystä – epäonnistunutta politiikkaa. Se synnyttää väkivaltaista, jengeihin liittyvää rikollisuutta yhteisöissämme, sekä pelkoa kansalaistemme keskuudessa. Lisäksi se luo taloudellisia kustannuksia kaikkiin hallituksemme osa-alueisiin aikana jolloin meillä on kaikista vähiten varaa maksaa niistä. Poliitikot eivät voi väistellä vallitsevaa asiaintilaa yhtään pidempään, ja heidän täytyy kehittää ja tuoda esiin vaihtoehtoista kannabispolitiikkaa joka poistaisi ne sosiaaliset ja rikolliset haitat, jotka johtuvat suoraan kannabiksen kieltolaista”, kirjeessä todetaan. Kirje lähetettiin parlamentin jäsenille, provinssien poliitikoille ja kaupunginvaltuutetuille, ja sen tarkoituksena on edistää keskustelua kannabislainsäädännön muuttamiseksi.

“On kohtuutonta, järjetöntä ja mahdotonta hyväksyä, että rikollisen ainesosan annetaan kasvaa ja menestyä Brittiläisessä Kolumbiassa, johtuen poliitikkojen vätystelystä”, toteaa Sullivan, joka palveli 12 vuotta kaupunginvaltuutettuna ennen kuin hänet valittiin Vancouverin pormestariksi vuonna 2005. “Poliitikkojen täytyy pelata avainroolia kun kehitetään uusia säädöksiä, jotka todella voisivat tuottaa turvallisempia ja vahvempia yhteisöjä”.

Poliisin järjestäytyneen rikollisuuden asiantuntija on todennut, että jengiväkivalta on äärimmäisen monimutkaista ja ei sinällään suoraan yhteydessä mihinkään rikollisryhmittymien myymään tuotteeseen. “Ei ole meidän tehtävämme sanoa, onko kannabiksella hyviä tai huonoja puolia, tai että tulisiko se laillistaa vaiko ei. Mutta meillä on kokemusta jengeistä ja järjestäytyneestä rikollisuudesta”, toteaa kersantti Bill Whalen Kanadan erikoisjoukoista. “Se mitä tiedämme on, että jengiväkivaltaan liittyy monia eri osatekijöitä, järjestäytynyt rikollisuus toimii taloudellisen voiton motivoimana ja se on myös suuri tekijä jengiväkivallan suhteen. Toisekseen, kauppatavarassa on vaihtelua. Viime vuosina tutkijamme ovat osoittaneet että väkivalta liittyy rahaan, ja yleisempiin tuotteisiin kuten kokaiiniin, metamfetamiiniin ja ekstaasiin”. Hänen mukaansa kannabiksen laillistaminen “ei ratkaise jengiväkivallan ongelmaa”.

Stop the Violence -järjestö kertoo, että syyskuisen kyselytutkimuksen mukaan provinssin asukkailla ei ole luottamusta poliitikkojen kykyyn suunnitella lainsäädäntöä siten, että kannabiksen laittomuudesta aiheutuvia rikoksia sekä sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja voitaisiin vähentää. Tutkimuksen mukaan vain 32 prosenttia asukkaista uskoo, että paikalliset poliitikot kykenisivät kehittämään tehokasta kannabispolitiikkaa. Luottamus liittovaltion ja provinssien poliitikkoihin oli sitäkin alhaisempi: vain 28 ja 27 prosenttia.

Sekä pormestarina että provinssin pääministerinä toiminut Harcourt sanoo, että poliitikkojen tulisi työskennellä kehittääkseen vaihtoehdon kannabiskieltolaille. “Brittiläisen Kolumbian asukkaat selkeästi sanovat, että kieltolaki ei toimi ja uusilla säädöksillä olisi potentiaalia laaja-alaisen yleisön tuen saamiseksi”, hän kertoo. Owen on samaa mieltä ja totesi, että “Poliitikkojen on aika kuunnella valitsijoitaan ja herätä laillistamisen, säännöstelyn ja verotuksen tuomiin mahdollisuuksiin”. Nykyisin senaattorina toimiva Campbell haastaa poliitikkoja “todistamaan, että kansalaiset ovat väärässä”. “Poliitikoilla on valtavan hyvät mahdollisuudet tutustua tietoon, asiantuntemukseen ja valjastaa heillä käytössään olevat vallan keinot taisteluun jengiväkivaltaa vastaan kehittämällä järkiperäistä kannabispolitiikkaa”, Campbell sanoo.

Tutkimuksen oli laittanut alulle uusi yhteenliittymä, johon kuuluu akateemikkoja, viranomaisia sekä laki- ja terveyseksperttejä. “Nämä kyselyn tulokset vahvistavat sitä tosiasiaa, että provinssimme asukkaat ovat paljon edellä heitä, joita ovat vaaleissa menneet valitsemaan – ainakin kun katsotaan sitä, kuka osaa parhaiten tunnistaa kannabiskieltolain tuhoisat vaikutukset”, toteaa tohtori Evan Wood, joka toimii yhteenliittymän jäsenenä sekä HIV/AIDS-osaston johtajana paikallisessa sairaalassa. “Poliitikkojen yli puoluerajojen tulisi huomata kannabiskieltolakiin liittyvä jengiväkivalta sekä muu rikollinen toiminta, ja muokata lainsäädäntöä siten että vaihteeksi myös kansalaisten mielipiteet otettaisiin huomioon”.

Lähde:

Vancouver Sun

tiistai 29. marraskuuta 2011

Nobel-palkitut ja huippupoliitikot vaativat huumeiden laillistamista

Lech Walesa oli kaatamassa kommunistityranniaa, mistä Ronald Reagan ylisti häntä maailman merkittävimpänä ammattiyhdistysjohtajana. Nyt Walesa on mukana kaatamassa Reaganin luomaa huumesodan hirmuvaltaa.

Ennen näkemätön joukko entisiä valtioiden päämiehiä, julkisuuden henkilöitä ja vaikuttajia eri maista allekirjoitti Beckley Foundation -säätiön aloitteesta syntyneen kirjeen, joka toimitettiin Englannin pääministeri David Cameronille sekä tiedotusvälineille. Hankkeen tiedotustilaisuus pidettiin Englannin parlamentin ylähuoneessa 17.11. ja se sai laajaa huomiota maailmanlaajuisesti.

Viisikymmentä vuotta sen jälkeen, kun YK:n huumausaineyleissopimus allekirjoitettiin vuonna 1961, on maailmanlaajuinen huumesota osoittautunut epäonnistuneeksi aiheuttaen paljon ei-aiottuja ja tuhoisia seurauksia maailmanlaajuisesti.

Sopimuksella "valvottujen" huumausaineiden käyttö on lisääntynyt ja tarjonta on halvempaa ja runsaampaa kuin koskaan aiemmin. YK:n varovaisen arvion mukaan maailmassa on nyt 250 miljoonaa huumeiden käyttäjää.

Laittomien huumeiden kauppa on kolmanneksi tuottoisin kaupan ala maailmassa ruoka- ja öljyteollisuuden jälkeen ja arvoltaan 450 miljardia dollaria vuodessa, mikä kaikki on rikollisliigojen valvonnassa.

Huumesota maksaa maailman veronmaksajille miljardeja vuosittain. Arviolta 10 miljoonaa ihmistä on maailman vankiloissa tällä hetkellä, joista merkittävä osa huumeiden takia. Suurin osa heistä on pikkutekijöitä kuten käyttäjiä ja pikku diilereitä.

Lainvalvontaviranomaisten ja poliitikkojen korruptio varsinkin tuottaja- ja läpikulkumaissa leviää jatkuvasti, mikä vaarantaa demokratian ja kansalaisyhteiskunnan. Huumesodan leviäminen uhkaa yhteiskunnallista vakautta, turvallisuutta, kehitystä ja ihmisoikeuksia. Huumesodissa kuolee vuosittain kymmeniä tuhansia ihmisiä.

Huumesodan kannattajien niin varmana ennustama huumeeton maailma on yhä kauempana. Kieltolakiin perustuva politiikka luo enemmän ongelmia kuin ehkäisee. Meidän pitää vakavissaan harkita yhteiskunnan resurssien siirtämistä pois muuten lainkuuliaisten kansalaisten kriminalisoimisesta ja siirtää ne sellaisen lähestymistavan toteuttamiseen, joka perustuu terveydelle, haittojen vähentämiselle, kustannustehokkuudelle ja ihmisoikeuksien kunnioittamiselle. Tutkimus on osoittanut näiden terveyden kunnioittamiseen perustuvien lähestymistapojen tuottavan parempia tuloksia kuin kriminalisoiminen.

Huumepolitiikkamme kehittäminen on yksi aikamme keskeisiä poliittisia haasteita. Maailman poliittisten johtajien on korkea aika käydä perusteellisesti läpi huumeilmiön käsittelyssä käytetyt strategiat. Tätä on Maailmanlaajuinen huumepoliittinen komissio, Global Commission on Drug Policy, toteuttanut rohkeasti  entisten presidenttien, Kofi Annanin ja muiden kansainvälisten johtajien johdolla uraa uurtavassa raportissaan, joka esiteltiin viime kesän alussa New Yorkissa.

Nykyisen politiikan perustana on vuoden 1961 huumausaineyleissopimus. Tämä tulee ottaa uudelleen tarkastelun kohteeksi. Tällä hetkellä on työn alla on tutkimus Rewriting the UN Drug Conventions, joka pyrkii näyttämään sen, kuinka sopimukseen voidaan tehdä varauksia, jotka sallivat yksittäisten maiden sopeuttaa vapaasti huumelainsäädäntöä omiin olosuhteisiinsa sen sijaan, että yritetään sovittaa yhtä ja samaa mallia kaikkialle.

Koska emme kykene kitkemään huumeiden tuotantoa, kysyntää emmekä käyttöä, tulee meidän löytää uusia tapoja vähentää haittoja. Meidän tulee tukea hallituksiamme tieteelliseen näyttöön perustuvien politiikan muotojen tutkimisessa.

Allekirjoittajat:

President Jimmy Carter Former President of the United States, Nobel Prize winner

President Fernando H. Cardoso Former President of Brazil

President César Gaviria Former President of Colombia

President Vicente Fox Former President of Mexico

President Ruth Dreifuss Former President of Switzerland

President Lech Wałęsa Former President of Poland, Nobel Prize winner.

President Aleksander Kwaśniewski Former President of Poland

George P. Schultz Former US Secretary of State

Jaswant Singh Former Minister of Defence, of Finance, and for External Affairs, India

Professor Lord Piot Former UN Under Secretary-General

Louise Arbour, CC, GOQ Former UN High-Commissioner for Human Rights

Carel Edwards Former Head of the EU Commission's Drug Policy Unit

Javier Solana, KOGF, KCMG Former EU High Representative for the Common Foreign and Security Policy

Thorvald Stoltenberg Former Minister of Foreign Affairs (Norway) and UN High Commissioner for Refugees

Gary Johnson Republican US Presidential Candidate

Professor Sir Harold Kroto Chemist, Nobel Prize winner

Dr. Kary Mullis Chemist, Nobel Prize winner

Professor John Polanyi Chemist, Nobel Prize winner

Professor Kenneth Arrow Economist, Nobel Prize winner

Professor Thomas C. Schelling Economist, Nobel Prize winner

Professor Sir Peter Mansfield Economist, Nobel Prize winner

Professor Sir Anthony Leggett Physicist, Nobel Prize winner

Professor Martin L. Perl Physicist, Nobel Prize winner

Mario Vargas Llosa Writer, Nobel Prize winner

Wisława Szymborska Poet, Nobel Prize winner

Professor Sir Ian Gilmore Former President of the Royal College of Physicians

Professor Robert Lechler Dean of School of Medicine, KCL

Professor A. C. Grayling Master of the New College of the Humanities

Professor Sir Partha Dasgupta Professor of Economics at Cambridge

Asma Jahangir Former UN Special Rapporteur on Arbitrary, Extrajudicial and Summary Execution

Dr. Muhammed Abdul Bari, MBE Former Secretary General of the Muslim Council of Britain

Professor Noam Chomsky Professor of Linguistics and Philosophy at MIT

Carlos Fuentes Novelist and essayist

Sir Richard Branson Entrepreneur and Founder of the Virgin Group

John Whitehead Chair of the WTC Memorial Foundation

Maria Cattaui Former Secretary-General of the International Chamber of Commerce

Nicholas Green, QC Former Chairman of the Bar Council

Professor David Nutt Former Chair of the Advisory Council for the Misuse of Drugs

Professor Trevor Robbins Professor of Neuroscience at Cambridge

Professor Niall Ferguson Professor of History at Harvard University

Professor Peter Singer Professor of Bioethics at Princeton University

Professor Jonathan Wolff Professor of Philosophy at UCL

Professor Robin Room School of Population Health, University of Melbourne

Sir Peregrine Worsthorne Former Editor of The Sunday Telegraph

Dr. Jan Wiarda Former President of European Police Chiefs

Sting Musician and actor

Yoko Ono Musician and artist

Sean Parker Founding President of Facebook, Director of Spotify

Bernardo Bertolucci Film Director

Gilberto Gil Musician, former Minister of Culture, Brazil

John Perry Barlow Co-founder of the Electronic Frontier Foundation

Tom Lloyd Former Chief Constable of Cambridgeshire

Bob Ainsworth, MP Former UK Secretary of State for Defence

Peter Lilley
, MP Former Secretary of State for Social Security

Tom Brake
, MP

Dr. Julian Huppert, MP

Caroline Lucas, MP

Paul Flynn, MP

Dr. Patrick Aeberhard Former President of Doctors of the World

Lord Mancroft Chair of the Drug and Alcohol Foundation

General Lord Ramsbotham Former HM Chief Inspector of Prisons

Lord Rees, OM Astronomer Royal and former President of the Royal Society

Amanda Feilding, Countess of Wemyss Director of the Beckley Foundation

 

Lähde: Beckley Foundation, IDPC 21.11.2011 ja Huffington Post 24.11.2011

maanantai 28. marraskuuta 2011

Kannabis ja syöpä - jo satoja tutkimuksia

Cannabis Science Inc. on yhdysvaltalainen pörssiin listautunut lääkekehitysyhtiö, joka tutkii kannabikseen perustuvia lääkkeitä. Yritys julkaisi kotisivuillaan yhteenvedon koko ajan lisääntyvästä tutkimuksesta kannabiksen mahdollisista syöpää parantavista vaikutuksista. Listalla on jo satoja tutkimuksia alkaen 1970-luvulta, jolloin kannabiksen syöpää parantavat vaikutukset havaittiin ensimmäisen kerran laboratorio-olosuhteissa.

Cannabis Sciencen
johtaja tohtori Robert Melamede kertoo: "Tämä luettelo vertaisarvioiduista tutkimuksista antaa tukea potilaiden omakohtaisille kokemuksille onnistuneista parantumisista lääkekannabiksella. Syöpää parantavien ja syöpäkasvaimia tuhoavien ominaisuuksien tieteellinen dokumentointi on keskeistä meidän pitkäaikaiselle tavoitteelle valmistaa korkeatasoisia, tehokkaita, luotettavia ja turvallisia kannabistuotteita, jotka olisivat kaikkien saatavilla myös lääkekannabiksen hyväksyneiden osavaltioiden ulkopuolella. Tällä hetkellä kahta Cannabis Science -yhtiön tuotetta on saatavilla Coloradossa toimivassa lääkekannabiksen jakelupisteestä (Cannabis Therapeutics). Toinen tuotteista perustuu hydroponisesti eli vesiviljeltyyn ja toinen mullassa kasvatettuun kannabikseen.

Cannabis Science Inc. on lääkekannabiksen tutkimuksen ja kehityksen eturintamassa. Ensimmäiset tuotteet ovat tarkoitettu potilaille, jotka tarvitsevat konsentroituja kannabisvalmisteita sairauksiensa hoitoon. Jatkossa kaikki amerikkalaiset saavat turvallisia ja tehokkaita lääkevalvontaviranomaisten hyväksymiä lääkkeitä riippumatta siitä, missä osavaltiossa he elävät. Väite, että kannabis olisi vaarallinen ja riippuvuutta aiheuttava huume, jolla ei ole mitään lääkinnällistä käyttöä, on tieteellisesti hullu. Kannabislääkkeillä ei ole tappavaa annosta ja ne ovat paljon turvallisempia kuin aspiriini ja muut lääkeaineet, joiden käyttöön kuolee tuhansia amerikkalaisia vuosittain.

Lähde: Cannabis Science Inc. 21.11.2011 ja luettelo tutkimuksista

sunnuntai 27. marraskuuta 2011

Aamulehti: Kalifornian marihuanaparatiisi katoaa

Aamulehti 23.11.2011
http://www.aamulehti.fi/Ulkomaat/1194706925092/artikkeli/kalifornian+marihuanaparatiisi+katoaa.html

Kalifornian marihuanaparatiisi katoaa

Kaliforniassa kukoistanut marihuanateollisuus on vaikeuksissa. Yhdysvaltain liittovaltio uhkaa sulkea yrityksiä, jotka myyvät lääkkeellistä kannabista. Myös kyseisten liikehuoneistojen omistajia varoitetaan oikeustoimista.

Taustalla on kiista siitä, voiko liittovaltio kieltää kannabiksen, jos osavaltio on laillistanut sen alueellaan.

Kalifornia sallii marihuanan lääkekäytön, mutta liittovaltion mukaan sen myynti ja käyttö ovat lainvastaisia. Siksi liittovaltion viranomaiset voivat tehdä ratsioita.

Viranomaisten mukaan ratsioiden kohteina ovat muun muassa lääkärit, jotka kirjoittavat reseptejä löysin perustein.

– Kalifornian marihuanateollisuudessa ei ole kyse vain sairaiden hoitamisesta vaan voittojen keräämisestä. Se rikkoo liittovaltion lakeja, perustelee oikeuslaitoksen edustaja Laura Duffy lausunnossaan.

Kalifornian lain mukaan marihuanan kasvatus ja myynti lääkekäyttöön eivät saa olla voittoa tuottavaa liiketoimintaa.

Syytteitä tulossa myös rahanpesusta

Liittovaltion poliisi on tuhonnut kannabisviljelmiä ja takavarikoinut kasvattajien omaisuutta. Syytteitä valmistellaan myös rahanpesusta.

– Teemme velvollisuutemme ja toimimme liittovaltion huumelakien mukaisesti, kunnes meille annetaan uusia määräyksiä, oikeusministeriö toteaa.

Jotkut liikehuoneistojen omistajat ovat pulassa, sillä heille on lätkäisty mittavia lisäveroja. Veroviraston tulkinnan mukaan he eivät ole oikeutettuja tiettyihin verovähennyksiin, koska liikehuoneistoissa harjoitetaan laitonta toimintaa.

Myös jotkin Kalifornian kaupungit ovat nousseet marihuanateollisuutta vastaan. Reddingin kaupunki on tiettävästi ensimmäisenä kieltänyt kannabista kasvattavat ja myyvät yhteisöt.

Monissa kaupungeissa huumetta myydään sääntöjen vastaisesti liian lähellä kouluja ja leikkipuistoja. Joissain kaupungeissa halutaan kieltää katutasossa olevat näyteikkunalliset kannabismyymälät.

maanantai 21. marraskuuta 2011

Kuinka vihreää ruohosi on?

Uusi, pieni osakunta yrittää myydä kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti ja ympäristöystävällisesti tuotettua luomulääkekannabista, mutta käyttäjät ovat “koukussa” sisäkasvatettuun kannabikseen, jonka tuotantoprosessi tuhlaa energiaa ja saastuttaa elinympäristöä. Ennen ympäristöystävälliseksi mielletyllä kannabiksella onkin tänäpäivänä toisenlainen asema.

Sen jälkeen kun kannabiksen viljely lääkinnällisiin tarkoituksiin sallittiin Kaliforniassa vuonna 1996, Humboldtin piirikunnassa nähtiin paikallisen yliopiston keräämien tietojen mukaan noin 25 % nousu sähkön kulutuksessa henkeä kohti muuhun Kaliforniaan verrattuna. Ehkä vielä sähkönjanoakin suurempi ilmiö olivat alueen niinsanotut dieselhuumekasvattamot: tuhansia kasveja kasvamassa usein maahan haudatuissa merikonteissa joiden sähkönsaantia ruokkivat dieselpolttoaineella käyvät generaattorit, samanlaiset kuin ne, joita käytetään sairaaloissa varavirran turvaamiseen hätätapauksissa. Pörisevä kaiku purouomissa muutoin öisessä hiljaisuudessa oli tuttu ilmiö, ja eräiden paikallisten pöllölajien saalistaminen estyi kyseisellä alueella, koska kovaäänisten generaattorien takia niiden oli mahdotonta paikantaa saalista. Käännekohta tapahtui toukokuussa 2008, surullisenkuuluisan Hacker-joella tapahtuneen dieselvuodon seurauksena. Kasvattajat olivat siirtämässä dieseliä suuresta tankista pienempään tankkiin kasvattamon läheisyyteen kun noin 600 gallonaa dieselpolttoainetta pääsi karkaamaan jokeen, tuhoten lähes kaiken tieltään. Kyseessä oli jo kolmas vuoto alueella. Kaunis ja puhdas luonnonympäristö oli muuttunut myrkkyjätteen kaatopaikaksi. Hyönteisiä ei näkynyt, ilma löyhkäsi dieseliltä ja päätä alkoi nopeasti särkeä.

Pohjois-Kalifornian edistyksellisiä lääkekannabismarkkinoita ei suinkaan dominoi kestävästi ja ympäristöystävällisesti ulkona tuotettu marijuana vaan fossiilisten polttoaineiden sekä ydinvoiman tarjoaman valaisutehon avulla sisällä kasvatettu kannabis. Lääkkeeksi menevä marijuana on vain pieni osa kokonaismarkkinoista. Sisällä kasvatettu kannabis kuluttaa kokonaisuudessaan arviolta noin kahdeksan prosenttia kaikesta Kaliforniassa tuotetusta sähköstä, ja yhden prosentin kaikesta sähköstä jota Amerikassa tuotetaan. Sen tuottamat kasvihuonekaasupäästöt vastaavat kuutta miljoonaa autoa. Vain yhteen jointtiin tarvittavan marijuanamäärän kasvattaminen sisällä tuottaa lähes kilon hiilidioksidia.

Kannabiksesta, jonka merkitys oli joskus lähes synonyymi ympäristöystävällisen kanssa, on tullut kaikkea muuta kuin ympäristöystävällinen alueella, joka aikoinaan oli ympäristöliikkeen syntypaikka. Liberaalin Bayn alueen asukkaat ovat tottuneet ostamaan vapaasti tepastelleiden kanojen munia ja vapaana eläneen nautaeläimen pihvilihaa sekä luomumansikoita, ja kuitenkin heidän kannabiksen käyttönsä vie Fukushiman verran sähköä joka vuosi.

Mutta Teehuoneosakunta, kasvattajajoukko johon kuuluu noin pari tusinaa henkilöä perheineen Humboldtin piirikunnasta, yrittää jälleen yhdistää lääkekannabismaailman vihreään liikkeeseen. Pitäen toimistoaan Berkeleyssä, he ovat aloittaneet “farmilta ulko-ovelle” toimituspalvelun koko Pohjois-Kalifornian alueella. Tarkoituksena on pitää yllä omaa ekologista lokeroa kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti ulkona kasvatetulle, aurinkovoimalla tuotetulle tehokkaalle luomulääkekannabikselle.

Ainoa ilmassa oleva kysymys on, onnistuvatko he mainostamaan ja myymään sähköverkon ulkopuolella, luonnollisissa olosuhteissa kasvanutta marijuanaa. “Ei se ole rakettitiedettä”, he sanovat, “meillä on kuitenkin tosi hyvää marijuanaa”.

Energia savuna ilmaan

Kypsyvän, tehokkaan kannabiksen tuoksu täyttää varastotilan. Matthew Whitemyre, Bayn alueen Medi-Cone – osakunnan henkilöpäällikkö, napsauttaa päälle vihreän LED-lampun, joka valaisee kahta noin tusinan kukkivan kannabiskasvin rivistöä. Lukitun oven takana entisen poliisin vartioimassa kiinteistössä vihreä valo paljastaa pimeyden keskeltä turvonneet, mehukkaat kukinnot. Valojen tulee pysyä poissa koska viimeisillään kukintavaiheessa olevat kasvit pitävät kiinni tietystä valon ja pimeyden vuorottelurytmistä, joka saa ne kukkimaan. Tässä myöhäisessä kehityksen vaihessa jokainen nyrkin kokoinen pamppu on tahmea, tiivis ja loistaa vieraan vihreällä sävyllä LED-valon loisteessa.

Medi-Conella on valmistumassa kolmessa kasvatushuoneessa noin tusina suurta kasvia, jotka ovat lajikenimiltään Trainwreckiä, Candy Kushia, ja muutamaa muuta. Pieni osakunta kasvattaa kannabiksen ja levittää valmiiksi käärityt jointit Bayn alueen kannabisapteekkeihin. Vain vuodessa Medi-Conen asiakasmäärä on kasvanut 12 kannabisapteekista 40 apteekkiin, lajikemäärien kasvaessa lähes samaa vauhtia. “Mutta se ei ole ainoa ongelma”, muistuttaa Whitemyre. On myös sähkölasku. Kaikki nämä tuulettimet ja ilmanvaihto ja valot vievät tuhansia dollareita jokaisella syklillä. Sähkölaskujen suuruus on päässyt yllättämään kasvavan yhtiön.

Se ei yllätä Evan Millsiä, Kalifornian yliopiston Lawrence Berkeley National Laboratoryssä työskentelevää energia-analyytikkoa. Filosofian tohtori paljasti tänä keväänä itsenäisen työskentelynsä tuloksena hätkähdyttäviä statistiikkoja sisäkannabiksen kasvatuksesta ja sen kuluttamista energiamääristä. Hän arvioi kannabiksen sisäkasvatuksen tuottavan Amerikassa noin 5 miljardin dollarin edestä sähkölaskuja vuosittain. Suurin osa tuosta energiasta on hukkaan heitettyä, koska sisällä kasvattaminen on suhteellisen tehotonta esimerkiksi suurpainenatriumvalaisimien muuttaessa sähköstä noin 70 % lämmöksi ja vain 30 % valoksi.

Mills selvitteli sisällä kasvatetun kannabiksen hiilijalanjälkeä ja julkisti tuloksensa artikkelissa nimeltä “Energiaa savuna ilmaan: sisällä kasvatetun kannabiksen hiilijalanjälki”. Myös kansainvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n jäsenenä toimiva Mills on ymmärrettävästi kiinnostunut energiatehokkuudesta. “Aloin huomaamaan miten vesiviljelyyn perustuvat kasvatusjärjestelmät sekä sisäkasvatustarvikemyymälät yleistyivät, ja miten näiden kauppojen hyllyt olivat täynnä tuulettimia, valaisimia ja ilmankosteuttajia mullan ja ravinteiden sijaan”, hän kertoo. “Koska olen toiminut pitkään energia-analyytikkona, luonnollisesti rupesin laskemaan paljonko energiaa kuluu hukkaan”.

Erään valtiollisen statistiikan mukaan vuosittainen kannabiksen tuotto Amerikassa on arvioitu olevan noin 17 000 tonnia, josta yksi kolmasosa kasvatetaan sisällä. Tämän perusteella Mills mallinsi paljonko keskikokoinen 3 x 3 metrin sisäkasvatustila tuottaisi (0,7 kg/sykli) ja paljonko sähköä se tarvitsisi (2,698 kilowattituntia sykliä kohden). Kun yksi kilowattitunti maksaa Pohjois-Kaliforniassa keskimäärin 12 senttiä, tulisi neljän kasvin sisäkasvatus viemään noin 323 dollarin edestä sähköä 90 päivän aikana. Yksin Kaliforniassa tuotettu sisällä kasvatettu marijuanasato täyttäisi 600 000 kyseessä olevaa kasvatustilaa, koko maassa tuotettu sisäkannabissato veisi 1,7 miljoonaa kyseisen kokoista kasvatustilaa. Nykyisillä virrantuottokeinoilla yksi Medi-Conen jointti vastaa lähes kiloa hiilidioksidipäästöjä.

Millsin artikkeli sai yllättävän vastaanoton erilaisten, The New York Timesin kaltaisten sanomalehtien sekä myös blogien kertoessa tutkimuksesta. Kuitenkin Millsin julkaisemaa dataa tulkittiin osittain väärin. “Yhdeksän kymmenestä lehtijutusta keskittyi ennemmin etsimään syntipukkia kuin miettimään, mitä asialle tulisi tehdä. Vastuu asetettiin vain tuottajille kuluttajien sijaan, mikä on kyseenalainen tapa menetellä”.

Sisällä kasvatetun kannabiksen puolustajat väittävät ettei sisäkasvatus ole niin paha asia verrattuna muihin tapoihin, joilla energiaa hukataan, jatkaen kannabiksen sisäkasvattamisen kuluttavan energiaa vain yhden kuudenneksen siitä mitä talouksien jääkaappien päällä pitämiseen kuluu. Mills kuitenkin vastaa väheksyntään kyllästyneenä ettei hänellä ole sympatioita ihmisille, ketkä väittävät kulutuksen olevan niin pientä ettei siitä kannata murehtia – “koska se ei ole niin pientä”.

Huvittavin reaktio kuitenkin tuli tietyiltä konservatiivisiltä, ilmastonmuutoksen kieltäviltä tahoilta, Mills lisää. He “kompastelivat itseensä yrittäessään käsittää ilmastonmuutosta jotta he pystyisivät sitten syyttämään (kannabista käyttäviä) liberaaleja (ilmasto-) ongelmasta ja väittämään että öljy-yhtiöt pitäisi vapauttaa vastuusta”.

“Ammatillisesti tämä on ollut hyvin jännittävää”, Mills kertoi lopuksi. “On harvinaista nykypäivänä ja tässä iässä törmätä energiankäyttöön jota ei ole vielä mitattu ja huomata sen edustavan noin kahdeksaa prosenttia Kalifornian asukkaiden energiankulutuksesta”.

Millsin analyysi varmasti myös käänsi ainakin muutaman Humboldtissa asuvan ympäristöihmisen vatsat ylösalaisin. Omalla tavallaan he tiesivät olleensa auttamassa ongelman kehittämisessä.

Hamppufarmin läheisyydessä

Pilven kasvattamisesta on tullut Humboldtille sen oma versio legendaarisesta Golemista: siitä mikä kerran oli alueen ylpeys, on tullut pysäyttämätön voima joka uhkaa asukkaiden elämäntapaa. Kysy vaikka Kym Kempiltä, Redheaded Blackbelt -blogin pitäjältä, jossa hän kuvaa alueen kasvavaa ja muuttuvaa kulttuuria. Kempin suku on asunut alueella 1850-luvun loppupuolelta lähtien.

Kannabiksen kasvattaminen oli osa 60- ja 70-lukujen takaisin maaseudulle -liikettä, hän kertoo. Hippipuutarhurit risteyttivät Amerikkalaisia natiiveja sativapainotteisia lajikkeita tuomiinsa Hindu Kush -indicoihin, saaden näin aikaan nopeampaa kasvua, aikaisempaa kukintaa ja  voimakkaamman pilven. Paikallisista kasvattajista tuli erittäin eteviä ja kannabiksesta tuli Mendocinon, Humboldtin ja Trinityn alueiden taloudellinen moottori. 1980-luvulla liittovaltion kampanjat marijuanaa vastaan surullisenkuuluisine helikoptereineen vain onnistuivat ajamaan kasvattajat piiloon sisälle.

Käyttäen katuvaloja auringon ja kivivillaa maaperän korvikkeina, sisätiloissa kasvatetusta kannabiksesta alkoi tulla vahvempaa. Vapaana auringon ja maaperän tarpeesta, Emerald Trianglen (Humboldtin, Trinityn ja Mendocinon muodostama alue) vahvan sisäkukan kasvatuskulttuuri alkoi levitä aggressiivisen vieraslajin tavoin.

Samalla kun vesiviljelykulttuuri liikkui Humboldtista etelään, liittovaltio sai seurata kuinka vuosikymmeniä jatkunut kannabiksen kieltäminen alkoi kääntää selkäänsä erilaisten kannabiksen laillista asemaa parantavien poliittisten liikehdintöjen muodossa. Kaiken tämän lisäksi lama yhdistettynä rakennusteollisuuden romahtamiseen on tuntunut saavan aikaiseksi saman idean syntymisen kaikkien vähintään puolivälkkyjen hamppuharrastajien päässä yhtä aikaa: Kasvata sitä.

Lähes jokaisesta Pohjois-Kalifornialaisesta naapurustosta löytyy hydroja. Mainostaulut San Fransiscosta Humboldtiin mainostavat vesiviljelytarvikkeita, kuten kemiallisia lannoitteita, muoviletkuja, spna-valaisimia, tuulettimia, ilmastointilaitteita ja vesialtaita.

Ehkä noin kymmenet tuhannet ihmiset – monet tyhjentyvältä kiinteistönvälitysalalta – ovat astuneet sisälle Kalifornialaiseen kannabiksen kasvattajien maailmaan. Yksin lääkekannabisteollisuudessa Kalifornian alueella arvellaan liikkuvan vuosittain noin 1,3 miljardia dollaria. Suunnilleen yhdessä 40 kodista on sisäpuutarha, mikäli käytetään lukuina palokunnan vuosittain kannabisfarmien takia saamia soittoja.

Se fakta, että suunnilleen kaikki kalifornialaiset ovat omaksuneet sisäkasvatuksen ei saanut kovia kokeneita Humboldtilaisia jättäytymään eläkkeelle. Päinvastoin, he latasivat piippunsa uudelleen.

Lähde:

Honolulu Weekly

sunnuntai 20. marraskuuta 2011

Kööpenhaminan kaupunginhallitus haluaa laillistaa kannabiksen

Kööpenhamin kaupunginhallituksen enemmistö hyväksyi lakialoitteen, joka tekisi kaupungista pohjolan Amsterdamin ja jolla vastustettaisiin laitonta huumekauppaa myymällä laillista kannabista valtion kannabiskaupoista.

Vaikka aloite pitää hyväksyttää Tanskan parlamentissa, on sosiaalidemokraattien edustaja Lars Aslan Rasmussen luottavainen sen suhteen, että kansanedustajat ovat valmiita uudenlaiseen ajatteluun.

"Tämä vanhanaikainen kieltolakiin perustuva politiikka ei voi jatkua. Rikollisjoukkioiden voittojen pelkästään kannabiskaupasta arvioidaan olevan 1,5 miljardia Tanskan kruunua (200 miljoonaa euroa) vuodessa, joten olisi parempi antaa virkamiesten hoitaa jakelu kuin huumekauppiaiden."

Ehdotus tyrmättiin eduskuntatalon rappusilla sosiaalidemokraattien oikeusasioiden neuvonantajan Ole Hakkerupin varoittaessa vapaan kannabiksen houkuttavan ihmisiä koviin aineisiin. Liberaalien Martin Geertsen hylkäsi ehdotuksen "täydellisenä hulluutena" ja kehotti Kööpenhaminan pormestaria Frank Jenseniä, edellistä oikeusministeriä, puuttumaan asiaan.

Asiaa on kommentoitu tanskalaisissa tiedotusvälineissä. Toisten mukaan valtion monopoli on parempi kuin moottoripyöräjengien monopoli. Toisaalta yksityisyrittäjienkin tulisi saada avata kauppoja.

Kannabis ei ole Tanskassa ollut koskaan edes dekriminalisoitu, vaan pienen määrän hallussapidosta on voitu langettaa jopa 450 punnan sakot.

"Pohdimme 30 - 40 kannabismyymälän avaamista, joissa myyjät eivät yritä myydä ihmisille aina vaan enemmän vaan he ovat kiinnostuneita ihmisistä", selittää Mikkel Warming, joka vastaa sosiaaliasioista Kööpenhaminan kaupunginhallituksessa.

Ehdotus menee ensi vuoden alussa Tanskan parlamentin käsiteltäväksi.

"Haluamme olla hieman konkreettisempia sen suhteen, millaista dekriminalisointia haluamme: onko se julkista myymistä, tulisiko olla ikärajoja?", Warming selvitti.

Hän kertoi vastustavansa kannabiskahvilajärjestelmää, jossa sallitaan kannabiksen käyttö, mutta kannabiksen kasvatus ja maahantuonti pysyvät laittomina. Tämä jättäisi tulot kaupungin pahamaineisten moottoripyöräjengien haltuun. "Emme halua Amsterdamin mallia. Haluamme laillistaa kannabiksen maahantuonnin ja kasvatuksen".

Lakialoitteesta ovat kirjoittaneet mm. Berlingske Tidende, Politiken,TV2 ja englantilainen Daily Telegraph.

lauantai 19. marraskuuta 2011

Hamppuplantaasit palaavat Venäjälle

Venäjällä suunnitellaan hampun palauttamista laajempaan teollisuuskäyttöön. Entinen teollisuushampun tuottajamahti on joutunut turvautumaan ulkomailta tuotuihin raaka-aineisiin. Nyt viranomaiset ovat kuitenkin antaneet lainsäädännöllisiä helpotuksia, joilla arvioidaan olevan työllistäviä vaikutuksia.

Hampun on suunniteltu palaavan takaisin Venäjän maisemiin osana 232 miljoonaa euroa maksavaa projektia. “Kustannusarviot on tehty ja varat saadaan kasaan ilman leikkauksia tärkeistä  menoista”, Venäjän valtion huumeidenhallintaviraston johtaja Viktor Ivanov kertoo. Huumeidenvastainen komitea on päättänyt tehdä teollisuushampun kasvattamisesta laillista. Valtion huumeidenhallintavirasto arvioi aikaisemmin yleisen hampun teollisen käytön elvyttämisen “luovan uusia työpaikkoja ja vähentävän sosiaalisia jännitteitä alueilla jotka ovat riippuvaisia laittoman kasvin viljelystä.”

Venäjä on aikaisemmin ollut maailman johtavia hampun tuottajamaita. Vuoteen 1961 saakka ruokaa, öljyä, kuituja ja rakennus- sekä teollisuusmateriaaleja tarjonneen hampun viljely oli yleistä, kunnes YK:n huumausainesopimus tuli voimaan. Vuonna 2007 Venäjän hallitus antoi pieniä lainsäädännöllisiä helpotuksia hampunkasvattajille tarjoamalla listan ei-narkoottisista lajikkeista, joita oli luvallista kasvattaa. Venäjällä arvioidaan kasvavan ainakin miljoona hehtaaria laitonta kannabista, viljelyn keskittyessä enimmäkseen Venäjän Kaukoitään ja Mustanmeren alueelle. Hampun viljelyyn käytössä on noin 2000 hehtaaria.

“Viljeltävää kannabista voidaan käyttää lääkkeiden raaka-ainena sekä tekstiileissä, joka on erittäin tärkeä käyttökohde maassa jossa ei enää juurikaan viljellä pellavaa tai puuvillaa”, kertoo Vladimir Bararaikin, Penzan maataloudellisen tutkimusinstituutin asianajaja. “Pellava tuottaa1,5 – 2 tonnia    kuitua hehtaarilta, hampun tuottaessa 5 – 7 tonnia. Lisäksi hampun kuitua voidaan käyttää esimerkiksi vettä hyvin kestävien köysien valmistamiseen puolustusteollisuudelle, sekä erinäisten raaka-aineiden ja tuotteiden tarjoamiseen polttoainesektorille sekä merivoimille. Venäjä on lopettanut näiden tuottamisen ja tuo niitä nyt Kiinasta sekä Intiasta. On laillista viljellä kannabiskasveja, joiden THC-sisältö on alle 0,1 %. Meillä täällä instituutilla kasvaa noin tusina tällaista variaatiota”. Bararaikin lisää myös, miten kannabiksen viljely ei tästä huolimatta ole aivan mutkatonta. “Venäjän lainsäädännön mukaan saat viljellä kannabista jossa on alhainen THC-sisältö. Kuitenkin joudut ongelmiin valtion huumeidenhallintaviraston kanssa, koska sadon korjaaminen ja kuljettaminen ovat huumausainelainsäädännön vastaisia toimia”.

Lähde:

RIA Novosti & 2

Moscow News

perjantai 18. marraskuuta 2011

Sveitsissä neljän kannabiskasvin kotikasvatus lailliseksi 2012

Vuodesta 2012 eteenpäin ainakin neljässä Sveitsin kantonissa voi laillisesti kasvattaa neljää kannabiskasvia omaan käyttöönsä. Oikeusministeriö ja poliisi ovat ilmaisseet tukensa lakimuutoksille ja toivovat sillä olevan ennaltaehkäisevä rooli. Kasveja voi kasvattaa vaikka omalla parvekkeellaan, kunhan niitä hoitaa itse. Lain on tarkoitus astua voimaan 1.1.2012.

Vaudin, Neuchâtelin, Geneven ja Fribourgin kantonit haluavat säännellä kannabiksen markkinoita ja aikoivat sallia neljän kannabiskasvin kasvattamisen omaan käyttöönsä ilman ilmoitusmenettelyä viranomaisille. Kasveja tai niistä saatavia lopputuotteita ei ole lupa kaupata. Mikäli kasveja on enemmän kuin neljä ja tarkoituksena on käydä lopputuotteilla kauppaa, on kasvattaja  velvollinen tekemään ilmoituksen viranomaisille. Juran, Valaisin ja Ticinon kantonit eivät ole vielä tehneet päätöstä asiassa.

Lakimuutosten tarkoituksena on yhdentää kantonien suhtautumista kannabikseen, sen tuotantoon ja käyttöön sekä pyrkiä vähentämään kannabiksen perässä tapahtuvaa matkustamista kantonien välillä sekä kannabiksen katukauppaa. “Tämä asetus estää kantonien välisen matkailun ja anarkian”, kertoi Neuchâtelin kantonin oikeus-, turvallisuus ja talousjaoston puheenjohtaja sekä Sveitsin pankin johtokunnan jäsen Jean Studer. Lakimuutoksen myötä viranomaiset saavat myös suuremmat valtuudet kontrolloida esimerkiksi teknisen valvonnan avulla yksityistiloissa tapahtuvaa kannabiksen kasvattamista josta aiheutuu haittaa muille.

Vaudin kantoni on kieltänyt pistokkaiden ja siementen myynnin, mutta aikoo olla etulinjassa sallimassa neljän kasvin kasvattamisen omaan käyttöön. Tämä tulee asettamaan kantonin asukkaat mielenkiintoiseen asemaan kasvatusharrastuksensa kanssa. Vaudin kantonin asukkaalla saa siis olla neljä kannabiskasvia, mutta siemeniä tai pistokkaita hän ei saa ostaa. Siellä kasvattajan on siis syytä tuntea muita kasvattajia välttääkseen syyllistymästä rikokseen esimerksi ostamalla siemeniä.

Uusi laki tulee sallimaan myös useamman kannabiskasvin kasvattamisen samassa tilassa ilman ilmoitusmenettelyä mikäli nämä kuuluvat useammalle henkilölle, kasveja on enintään neljä kasvattajaa kohden ja jokainen hoitaa omat kasvinsa. Enintään kasveja saa olla samassa tilassa 16 eli yhteiskasvatus onnistuu neljältä henkilöltä maksimimäärällä kasveja. Vaihtoehtoisesti 16 henkilöä voisi kasvattaa jokainen yhtä omaa kasvia yhteistilassa. Se kuinka viranomaiset valvovat, että jokainen todella kasvattaa itse omat kasvinsa on epäselvää ja todennäköistä onkin, että tässä asiassa tullaan luottamaan pitkälle kansalaisiin ja jättämään ratsiat vähiin. Sveitsissä on vahva luottamus omiin kansalaisiin, olipa kyseessä aseiden säilytys kotona tai rajojen noudattaminen kannabiksen kasvattamisessa.

Lähteet:

24 Heures

Le Matin

Kannabiksen kotikasvatus lailliseksi Sveitsissä

Osa sveitsiläisistä kannabiksen käyttäjistä saa ensi vuoden alusta lähtien kasvattaa kotonaan enintään neljää kannabiskasvia. Uuden lain tarkoitus on lopettaa kannabiksen laiton kauppa pimeillä markkinoilla.

Uusi laki sallii useammankin hampun kasvattamisen samassa tilassa, mikäli samassa taloudessa asuu monta henkilöä. Esimerkiksi neljän henkilön taloudessa kasveja saa olla korkeintaan 16 sillä edellytyksellä, että jokainen asukas hoitaa omia kasvejaan itse.

Sveitsin aiemminkin liberaaleina pidettyjen kannabislakien muutoksesta ovat sopineet tähän mennessä neljä ranskankielistä kantonia. Neuchatel-kantonin  tiedottaja kommentoi uusia säännöksiä: "Olemme sopineet näistä uusista (yhteisistä) säännöistä estääksemme eri alueiden välisen kannabisturismin ja lopettaaksemme kannabiksen katukaupan".

"Yksi henkilö ei voi kasvattaa neljää kasvia enempää vain ilmoittamalla että hän asuu samassa taloudessa useamman ihmisen kanssa. Tällaisissa tapauksissa näiden henkilöiden pitää todella itse vastata kasvattamisesta."

Sveitsiläinen Le Matin –lehti kommentoi uutta säännöstä kirjoittamalla tämän tarkoittavan sitä, että kuka tahansa voi kasvattaa neljää kasvia per asukas – kunhan nämä asukkaat osaavat kannatella kastelukannua.

Uusi laki tulee voimaan 1. tammikuuta 2012 Vaudin, Neuchatelin, Genevan ja Fribourgin kantoneissa.

Lähde: Daily Mail 17.11.2011

torstai 17. marraskuuta 2011

Passiivinenkin kannabiksen käyttö voi johtaa rattijuopumustuomioon

Itä-Suomen hovioikeus antoi 1.11.2011 hämmästyttävän ratkaisun, jota voidaan syystä pitää täydellisenä oikeusmurhana: autoa kuljettanut henkilö tuomittiin rattijuopumuksesta hänen oleskeltuaan aiemmin asunnossa, jossa oli poltettu kannabista. Oikeus uskoi, ettei syytetty ollut itse käyttänyt kannabista, mutta syytetyn tietoisuus kannabiksen hajoamistuotteiden mahdollisesta näkymisestä passiivisen käytön seurauksena huumetestissä oli riittävä peruste rattijuopumustuomiolle.

Itä-Suomen hovioikeuden päätös osoittaa huumehysteriaa hyväksi käyttävien poliitikkojen säätämien nollatoleranssilakien mielettömyyden. Kansalaisten luottamus oikeuslaitoksen ratkaisujen oikeudenmukaisuuteen ja suhteellisuuteen on syystäkin laskusuunnassa ja todellisuudesta erkaantuneiden huumebyrokraattien laatimat lait ovat johtaneet kafkamaisiin oikeudenkäynteihin, joissa syyttömiä tuomitaan vakavista rikoksista.

Käräjäoikeuskäsittely

Ennen hovioikeuskäsittelyä oli tapausta ehditty käsittelemään Pohjois-Savon käräjäoikeudessa. Syyttäjä vaati henkilöautoa kuljettaneelle henkilölle rangaistusta huumausaineen käyttörikoksesta ja rattijuopumuksesta. Syytetty kiisti molemmat syytteet.

Autoa kuljettaneen henkilön verestä todettu määrä karboksitetrahydrokannabinolia, joka on THC:n hajoamistuote, oli todella pieni, vain 0,009 mg/l. Syytetty ilmoitti, että hän ei ole itse käyttänyt kannabista, mutta myönsi oleskelleensa samassa huoneessa, jossa joku muu oli kannabista käyttänyt. Verestä löydetyn pitoisuuden määrä huomioiden syytetyn ilmoitus oli uskottava.

Rattijuopumusrikos edellyttää huumausaineen joutumista epäillyn kehoon huumausaineen tarkoituksellisen käyttämisen huumaamistarkoituksessa seurauksena. Rattijuopumus edellyttää myöskin tahallisuutta, mikä käytännössä tarkoittaa, että huumausainetta on käytetty huumaavassa tarkoituksessa ja myös sitä, että pelkästään altistuminen kannabistuotteen vereen imeytymiselle oleskelemalla tiloissa, joissa joku on käyttänyt tai käyttää kannabistuotteita, ei riitä tuomitsemisen perusteeksi. Tämä käy ilmi myös rikoslain 23 luvun 3 §:n 2 momentin säännöksestä ("… käytettyään huumausainetta niin…"). Tämän perusteella syytetyn asianajaja vaati rattijuopumussyytteen hylkäämistä kokonaan.

Syyttäjä vaati rangaistusta myös huumausaineen käyttörikoksesta. Syytetty kielsi syyllistyneensä käyttörikokseen, koska kannabiksen aineenvaihduntatuotetta on joutunut hänen kehoonsa ilman, että hän olisi sitä käyttänyt. Tällainen huumausaineen vereen joutuminen ei ole huumausaineen käyttämistä, joten myöskään siltä osin ei tuomitseminen voi tulla kysymykseen.

Käräjäoikeuden ratkaisussa syytetyn katsottiin kuitenkin syyllistyneen molempiin rikoksiin, eli rattijuopumukseen ja huumausaineen käyttörikokseen. Asian ratkaissut notaari Marika Mononen ei uskonut syytetyn väitettä kannabiksen hajoamistuotteiden joutumisesta hänen kehoonsa passiivisen käytön seurauksena ja syytetty tuomittiin sakkoihin. Huumausainerikoksissa näyttääkin toteutuvan ns. käännetty todistustaakka, joka ei kuulu suomalaiseen oikeuskäytäntöön.

Hovioikeuskäsittely

Sakkotuomion saanut mies valitti käräjäoikeuden päätöksestä hovioikeuteen ja vaati molempien syytekohtien hylkäämistä. Toisin kuin käräjäoikeuden Marika Mononen, pitivät hovioikeudessa asian ratkaisseet Esko Randelin, Anna-Kaarina Mäkinen ja Tuija Silvento mahdollisena, ettei syytetty ollut käyttänyt kannabista omatoimisesti.

Tästä huolimatta hovioikeus päätyi pitämään rattijuopumustuomion voimassa, koska se katsoi syytetyn menetelleen "tahallaan" siten, että hänen verestään voitaisiin mitata minimaalisia määriä kannabiksen hajoamistuotteita. Oikeuden mukaan syytetty oli ajoon lähtiessään pitänyt varsin todennäköisenä, että hänen veressään olisi ajon aikana tai sen jälkeen huumausaineen vaikuttavan aineen aineenvaihduntatuotetta.

Huumausaineen käyttörikoksen osalta hovioikeus katsoi, ettei mikään viitannut siihen, että syytetty olisi päihtymistarkoituksessa oleskellut tilassa, jossa on poltettu kannabista. Näin ollen jäi näyttämättä, että hän olisi käyttänyt huumausainetta siten kuin huumausaineen käyttörikosta koskevassa rikoslain 50 luvun 2a §:ssä tarkoitetaan. Huumausaineen käyttörikossyytteestä siis luovuttiin, mutta tuomio tuli vakavammasta rikoksesta, eli rattijuopumuksesta.

Suomessa on mahdollista tuomita henkilö rattijuopumuksesta, vaikka hän ei siihen olisikaan syyllistynyt. Tuomioon riittää syytetyn tietoisuus siitä, että jostain toiminnasta - kuten asunnossa oleskelusta - jäävä todistusaineisto voi mahdollisessa oikeudenkäynnissä puhua syytettyä vastaan. Oikeusvaltioperiaatteet eivät koske kannabiksen käyttäjiä tai heidän seurassaan oleskelevia.

Lähde: Itä-Suomen hovioikeuden päätös 1.11.2011 (I-SHO:2011:8)

keskiviikko 16. marraskuuta 2011

Kannabis EU:ssa - EMCDDA:n vuosiraportti 2011

Huumevirkamiehet ovat jo vuosia kertoneet kannabiksen käytön kasvun tasoittumisesta tai sen kääntymisestä laskuun. Tätä seikkaa on seurattu tarkkaan varsinkin nuorempien ikäluokkien kohdalla, ennustaahan niissä tapahtuvat muutokset tulevaisuuden käyttömalleja. Kannabiksen käyttö on joka tapauksessa yleistynyt kieltolain julistamisen jälkeen niin, että varoivaisenkin arvion mukaan 78 miljoonaa eurooppalaista on ainakin kerran kokeillut sitä ja 22,5 miljoonaa kuluneen vuoden aikana.

EU:n huumeseurantakeskus tarjoaa vuosittaisen katsauksen huumeongelmaan ja aivan alussa on syytä kehua maanosamme huumepolitiikan tilaa: "Maailmanmitassa Euroopalla on kehittynyt, harkittu ja jopa suhteellisen tehokas lähestymistapa laittomien huumausaineiden käytön vähentämiseen."

Täällä ei käyttäjiä roudata laihdutuskuurille pakkotyöleirille kuten Vietnamissa tai Venäjällä, eikä ammuta katuojaan koirien syötäväksi kuten Meksikossa. Mutta jotain huomautettavaa eurooppalaisesta hyvinvointihuumepolitiikasta löytyy:

"Joillakin merkittävillä osa-alueilla, kuten nuorten kannabiksen käytössä, on havaittavissa myönteisiä merkkejä. Toisaalta kehityksessä on ilmennyt huolestuttavia piirteitä etenkin synteettisten huumeiden markkinoilla ja yleensäkin siinä, kuinka käyttäjät nykyisin käyttävät entistä useampia aineita samanaikaisesti. Sekakäytöstä ja laittomien huumeiden käyttämisestä yhdessä alkoholin ja toisinaan myös lääkkeiden ja sääntelemättömien aineiden kanssa on tullut vallitseva huumeidenkäytön malli Euroopassa."

Tuore raportti tuo esille kannabiksen maailmanlaajuisen kieltolain toisen vaikutuksen, synteettisten kannabinoidien tulon laittomille markkinoille, mitä EMCDDA on käsitellyt aiemminkin. Kannabiksen kotikasvatuksen tukahduttaminen luo markkinoita synteettisille aineille. Markkinatalouden olosuhteissa pakkovalta tuottaa ei-aiottuja seurauksia.

Politiikan ja kannabiksen käytön välinen yhteys

116-sivuisen raportin sivulla 49 esitetään kaavio lainsäädännöllisten muutosten vaikutuksista kannabiksen käyttöön ja sen selitysteksti kertoo seuraavaa:

"Katkoviivakäyrä edustaa kannabiksen hallussapidosta määrättäviä rangaistuksia koventaneita maita ja yhtenäinen käyrä rangaistuksia lieventäneitä maita. Yksinkertaisimmillaan lakimuutoksen oletetaan vaikuttavan käytön levinneisyyteen siten, että rangaistusten koventaminen vähentää huumeen käyttöä ja lieventäminen lisää sitä. Tällä oletuksella katkoviivalla merkittyjen käyrien pitäisi kääntyä laskuun ja yhtenäisten käyrien nousuun muutoksen jälkeen. Kuvion perusteella kyseisissä maissa tehdyillä lakimuutoksilla ei kuitenkaan näyttäisi olevan suoraa yhteyttä kannabiksen käytön levinneisyyteen viimeisten kymmenen vuoden aikana."

Sivulla 19 sivutaan aivan liian vähälle huomiolle jätettyä politiikan ja poliisin toimien välistä ristiriitaa:

"Paljon on keskusteltu siitä, missä määrin politiikan muutokset vaikuttavat kannabiksen käyttöön. Tässä raportissa esitettyjen tietojen perusteella kannabiksen käytöstä määrättävien seuraamusten tiukentamisella tai lieventämisellä ei näyttäisi olevan suoraa yhteyttä käytön levinneisyyteen. Tämä viittaa siihen, että sen taustalla vaikuttavat prosessit ovat paljon monitahoisempia. Yleisenä huomiona voidaan kuitenkin todeta, että viimeisten kymmenen vuoden aikana Euroopan kannabispolitiikoissa on kohdistettu enemmän lainvalvontatoimia kannabiksen salakuljetukseen ja tarjontaan kuin sen käyttöön. Yhtenä syynä tähän on pyrkimys välttää mahdolliset kielteiset seuraukset siitä, että suuri määrä nuoria joutuu tekemisiin rikosoikeusjärjestelmän kanssa, etenkin jos kyse on vain kannabiskokeiluista."

"Tietojen mukaan kannabiksen käyttöön liittyvien rikosten lukumäärä Euroopassa kasvaa kuitenkin jatkuvasti, siitä huolimatta että levinneisyys on pysynyt vakaana tai jopa laskenut. Tämä saattaa viestiä mahdollisesta kuilusta poliittisten tavoitteiden ja käytännön välillä. Tälle kehitykselle on vaikea löytää syytä. Yksi mahdollinen selitys on se, että tiedot kuvaavat puuttumiskynnyksen liiallista alenemista (net-widening effect), josta seuraa, että mitä enemmän hallinnollisia seuraamuksia kannabiksen käytöstä säädetään, sitä herkemmin niitä myös sovelletaan käytännössä."

Esimerkki tästä "net-widening:stä" on Suomen poliisin saama pikasakotusoikeus, mikä on lisännyt huumerikollisuutta. Huumerikollisuus kasvaa virkavallan toiminnan eikä huumeiden käytön kasvun seurauksena. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kun rankaiseminen tehdään halvemmaksi, se lisää rankaisemista. EU:n politiikkana on edelleen toisistaan täysin erillään toimivat tutkimus, politiikka ja poliisitoimi.

Tämä raportin tiivistys kannattaa toistaa: "Tämä saattaa viestiä mahdollisesta kuilusta poliittisten tavoitteiden ja käytännön välillä."

Poliisin toimintaa ohjaa jotkin muut tietolähteet kuin ne, mihin verovarojamme käytetään EU:ssa ja siksi poliisin huumepolitiikka pitää julkistaa ja saattaa julkisen keskustelun alaiseksi.

Kannabisko huumausaine?

Raportti puhuu edelleen kannabiksesta huumausaineena, mitä kannabis ei ole. Sen kohdalla puhutaan toisinaan lievästä hallusinogeenista ja toisinaan sitä verrataan alkoholiin ja tupakkaan, koska sitä poltetaan ja se aiheuttaa lievän päihtymyksen kaltaisen olotilan. Huumausaine-termi on peräisin vuoden 1961 huumausaineyleissopimuksesta, joka laadittiin narcotic drugs -tyyppisten aineiden kauppaa vastaan ja jossa kannabis on vastoin kaikkea tutkittua tietoa sijoitettu samaan kategoriaan heroiinin ja kokaiinin kanssa. Siten huumausaine-termillä viitataan epätieteellisesti "vuoden 1961 huumesopimuksessa kielletyihin aineisiin", mikä ei kerro mitään itse aineesta tai sen vaikutuksista. Tämä saattaa kuulostaa sanamagialta, mutta vuoden 1961 jälkeen on uhrattu valtavat määrät aikaa ja resursseja kannabiksen osoittamiseksi narkoottiseksi huumeeksi.

Siksi kaikkea virallista kannabiskirjoittelua leimaa sisäänrakennettu tyhmyys: Skunk-kannabis ei ole katunimi, vaan virkamiesten ja poliitikkojen keksimä hassutus (s. 50) kuten kannabisruoho ja hartsi, joiden tausta on em. vuoden 1961 sopimustekstissä eikä "kaduilla". Kannabiksesta ei virallisissa yhteyksissä puhuta eikä kirjoiteta ilmiötä eritellen. Sen käyttäjiä, takavarikkotietoja jne. luokitellaan ja tehdään eri suuntiin osoittavia käyrästöjä kuten tässä uusimmassa EMCDDA:n raportissa. Toisaalta huumesodan eli kannabiksen laajamittaisen kitkemisen kustannuksia ei tämäkään raportti paljasta.

EMCDDA:n omasta kannabistutkimuksesta huolimatta raportin retoriikka on vanhan politiikan jatketta kannabisruoho-termiä myöten, joka on INCB:n (International Narcotics Control Board) edelleen käyttämä termi. INCB:n sanelemaa on myös keskittyminen huumeongelmaan kannabiksen käytön näkökulmasta, kun selvästikin ongelma on päihteiden käyttö ja sekakäyttö, kuten raportin alussa huomautetaan.

Skunk-ilmiö oli aikoinaan seurausta siitä, että poliisi alkoi kitkemään käyttäjien ulkokasvatuksia ja kasvattajat alkoivat jalostaa sisäkasvatukseen soveltuvia lajikkeita - joita on siis lukemattomia muitakin kuin skunk. Spice-ilmiö on suoraa seurausta kannabiksen kitkemistalkoista: kun poliisi koirineen etsii kannabiskasveja, voi sen vaikuttavan aineen THC:n synteettisiä vastineita tilata peräti 600:sta eri nettikaupasta. Totuus on se, ettei koira haista synteettisiä kannabinoideja eikä huumetestit niitä tunnista, mutta tätähän virkamiesten laatima raportti ei kerro!

Raportissa kerrotaan, että "Vuonna 2010 Euroopan varhaisen varoituksen järjestelmän kautta ilmoitettiin ennätykselliset 41 uutta ainetta, ja vuoden 2011 alustavien tietojen perusteella kehitys ei näytä laantuvan."

Suurin osa ihmisten tilaamista "muuntohuumeista" on lääketehtaiden laboratorioista irti päässeitä synteettisiä kannabinoideja. Lääkeyhtiöt ovat joutuneet kehittämään kannabistutkimukseen synteettisiä THC:n vastineita kieltolain estäessä "kannabisruohon" tai "hartsin" käyttämisen edes lääketieteelliseen tutkimukseen - vaikka jopa vuoden 1961 sopimus sen erikseen mainiten sallii. Samoin kuin se sallii "kannabisruohon", "hartsin" tai "skunkin" lääkekäytön.

Kaikesta kohkaamisesta huolimatta yleisen tiedon taso on edelleen se, että ainoastaan Hollannista on saatavilla tutkittua tietoa kannabiksesta, minkä raporttikin kertoo:

"Tietoja paikallisesti tuotetun kannabisruohon pitoisuuksista tietyllä aikavälillä on saatavilla ainoastaan Alankomaista. Siellä havaittiin hiljattain nederwiet-kannabiksen keskimääräisen pitoisuuden laskeneen vuoden 2004 huippulukemista eli 20 prosentista 15 prosenttiin vuonna 2009."

Käyttäjä altistetaan uusille aineille, joita ei ole testattu ihmiskäytössä kuten kannabista jo tuhansien vuosien ajan. Näin kontrollivirkamiesten kannabispolitiikka on haittojen lisäämistä, vaikka opiaattien osalta ollaan jo vuosia toteutettu haittoja vähentävää politiikkaa. Huumesota on EU:ssakin sotaa ihmisiä eikä aineita vastaan.

Kannabis jakaa mielipiteitä

"Kannabis on suosituin laiton huumausaine Euroopassa. Samalla se myös jakaa eniten ihmisten mielipiteitä. Tämä näkyy selvästi äskettäisestä Eurobarometri- tutkimuksesta, jossa selvitettiin nuorten suhtautumista huumeidenkäyttöön. Sen mukaan nuorten näkemyksissä kannabiksen kieltämisestä on enemmän hajontaa kuin heidän näkemyksissään muiden huumeiden kieltämisestä."

Koska jopa virallinen tiedotus kannabiksesta on tosiasioita salailevaa ja vääristelevää, ei ole mikään ihme, että kansalaisten keskuudessa vallitsee siitä ristiriitaisia käsityksiä. Huumehaukkojen tehtailemat "uudet tutkimustulokset" vain pahentavat tätä tiedollista ristiriitaa.

On kuitenkin väärin syyttää nuoria ristiriitaisista käsityksistä, koska tavattoman paljon resursseja nielevä huumevirkamiehistökään ei kykene muuta tarjoilemaan. Raportissa kerrotaan kannabisvalistuksen tasosta mainitsematta kuitenkaan kyseisen maan nimeä:

"Jotkin maat raportoivat kuitenkin käyttävänsä yhä enemmän myös sellaisia toimenpiteitä, joiden tehokkuudesta ei ole tieteellistä näyttöä (esimerkiksi asiantuntijoiden ja poliisin kouluvierailut), vaikka saatavilla olisi toimiviksi osoittautuneita ehkäisevän huumetyön menetelmiä."

Turun kaupunki jakaa paikkansa pitämätöntä tietoa koululaisille veronmaksajien rahoilla ilman, että virkamiehet kertovat tietolähteitään. Tässä on Turun kaupungin verorahoilla tehtyä kannabisvalitusta, mihin merkityt tietolähteet ovat kysyttäessä kieltäneet olevansa esitteen takana: Kannabis on petollinen huume -esite.

Myös TEHY on kunnostautunut epäilyttävien tietolähteiden käytössä kannabisvalituksessaan. Ilmeisesti terveydenhoidossamme toimii valelääkäreiden lisäksi muutakin valehenkilöstöä TEHY:n esitteen tason perusteella.

EMCDDA julkaisi vuonna 2008 kattavan tietopaketin kannabiksesta ja on ihmeellistä, että veronmaksajien rahoja upotetaan projektiin, jonka tarjoamia tietoja huumevirkamiehet eivät sitten hyödynnä.

Tuskinpa nuoret tietävät synteettisten kannabinoidien taustaakaan niitä tilaillessaan. Näin he joutuvat tahtomattaan toimimaan koehenkilöinä lääkeyhtiöiden ja virkamiesten ihmiskokeissa.

Mutta kun nuoret tekevät järkeviä päätöksiä keskellä tätä tiedollista ristiriitaa, ei heitä siitä sitten kiitetä:

"Yhdysvalloissa vuonna 2010 tehdyn tutkimuksen mukaan amerikkalaisissa koululaisissa (15-16-vuotiaat) on enemmän kannabiksen käyttäjiä kuin tupakoijia: 16,7 prosenttia ilmoitti käyttäneensä viimeksi kuluneen kuukauden aikana kannabista mutta vain 13,6 prosenttia tupakoineensa (Johnston ym., 2010)."

Myös Suomessa on meneillään sama kehitys mutta tiedotusvälineet, mainostoimistot ja päihdeteollisuus lobbareineen, ostettuine poliitikkoineen ja virkamiehineen tekevät kaikkensa tämän kehityksen estämiseksi. Tämä näkyy ns. hoidossa.

"Kannabiksen aiheuttama hoidontarve vaihtelee maan muun kulttuurin mukaan eikä suoraan kannabiksen kulutuksen mukaan - Ranska on yksi johtavia maita kun taas Unkarissa käyttöluvut ovat keskiarvon alapuolella. Erot kannabiksen käytön ja siihen liittyvien ongelmien levinneisyydessä eivät ole ainoita tekijöitä, jotka selittävät maiden välisiä eroja huumehoidon tarjonnassa. Tarjontaan vaikuttavat merkittävästi myös lähetekäytännöt ja tarjottavan huumehoidon taso ja tyyppi. Selkeimpiä esimerkkejä tästä ovat Ranska ja Unkari, joissa hoitoon hakeutuvien kannabiksen käyttäjien määrät ovat suurimmat. Ranskassa on neuvontakeskuksia, joissa keskitytään nuoriin käyttäjiin. Unkarissa kannabisrikoksiin syyllistyneille tarjotaan huumehoitoa vaihtoehtona rangaistukselle, mikä voi kasvattaa lukuja."

"Unkarissa suurin osa (80 prosenttia) kannabisasiakkaista hakee ehkäiseviä neuvontapalveluja."

Kannabiksen käyttäjille tarkoitettu hoito on samanlaista ristiriitaista pyristelyä kuin muukin kannabispolitiikka ja aiemmin siteerattu lause "tämä saattaa viestiä mahdollisesta kuilusta poliittisten tavoitteiden ja käytännön välillä" sopisi oikeastaan raportin jokaiselle sivulle.

Talouskriisi ja kannabispolitiikka

Raportin mukaan talouskriisin vaikutus tuntuu hoidossa ja ehkäisevässä työssä muttei huumerikollisuudessa - sehän vain kasvaa raportin antamien tietojen mukaan riippumatta kannabiksen käytön kasvusta tai laskusta.

"Talouslaman vaikutukset huumausaineisiin liittyviin toimenpiteisiin: Tietoja toimittaneista 19 maasta 15 ilmoitti huumepolitiikan tietyille osa-alueille myönnettyjen määrärahojen vähentyneen vuodesta 2008 alkaen. Julkisen talouden säästöt näyttävät vaikuttaneen huumausainepolitiikan eri osa-alueilla eri tavoin. Merkittyjen menojen osalta vaikutus on tuntunut vakavimmin tutkimuksen, ehkäisevän huumetyön, sosiaalisen kuntoutuksen ja järjestötoiminnan alalla. Useat maat näyttävät välttäneen hoitobudjettiensa supistamisen, mutta jotkin maat ilmoittavat hoitopalvelujen uudelleenjärjestelyistä tai hoidon tarjonnan vähentämisestä. Myös vankiloiden huumeohjelmiin ja lainvalvontatoimintaan osoitettujen määrärahojen vähennyksistä ilmoitettiin. Valtaosa huumausaineisiin liittyvistä menoista on merkitsemättömiä, joten useimmissa maissa ei ole saatavilla tietoja näistä menoista. Lainvalvonnan, oikeuslaitoksen ja tiettyjen hoitomuotojen kaltaisille aloille kohdistuvien säästötoimien määrä saattaa olla todellisuudessa ilmoitettua suurempi."

"Käytön rankaiseminen on pantu täytäntöön monella eri tavalla. Joissakin maissa henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitettujen laittomien huumeiden hallussapito voi olla määritelty rikokseksi ja joissakin pelkäksi rikkeeksi. Muissa maissa hallussapidosta saatetaan määrätä kannabiksen osalta muita kuin rikosoikeudellisia seuraamuksia, mutta muiden huumausaineiden osalta seuraamukset ovat rikosoikeudellisia."

"Suomessa vuonna 2001 tehdyllä rikoslain muutoksella lievästä huumausainerikoksesta määrättävää enimmäisvankeusrangaistusta lyhennettiin aiemmasta kahdesta vuodesta kuuteen kuukauteen, joten syyttäjä voi useimmissa tapauksissa määrätä siitä sakon."

"Yleisesti ottaen vaikuttaakin siltä, että Euroopassa tällaisista hallussapitorikoksista määrättävät rangaistukset ovat vähitellen lievenemässä."

Miksi huumepolitiikka ei sitten kiinnosta poliitikkoja? Vuonna 2008 huumeongelman hoitoon käytettiin Suomessa tasan 0,07 bkt:sta, mistä 45% kysynnän vähentämiseen (huumevalistukseen ja "symbolisen viestin" lähettämiseen) ja 55% tarjonnan vähentämiseen (kriminaalivalvonta) eli karkeasti voisi sanoa kriminaalivalvonnan johtavan 55/45 Suomessa. Ruotsissa peräti 75% resursseista kuluu tarjonnan vähentämiseen eli kriminaalivalvontaan ja sen bkt:sta kuluu nelinkertainen osuus eli 0,28% huumeongelmaan. Ruotsin bkt on lisäksi Suomen bkt:ta isompi, mikä tarkoittaa ruotsalaisen kriminaalivalvonnan olevan paljon suomalaista paremmin aseistettu, mistä suomalaiset kriminaalivirkamiehet ovatkin kateellisia ruotsalaisille virkaveljilleen.

Suomen huumevirkamiesten opit tulevatkin Ruotsista eikä EU:sta, mutta sitähän he eivät myönnä julkisesti. Virkamiehet eivät edes myönnä keskustelun vapautta kannabiksesta, niin huonosti nykyinen politiikkamme on perusteltu.

"Tämä saattaa viestiä mahdollisesta kuilusta poliittisten tavoitteiden ja käytännön välillä."

Lähde: EMCDDA:n vuosiraportti 15.11.2011, EMCDDA: Online Sales of New Psychoactive Substances 15.11.2011, EMCDDA: Drug profiles: Synthetic Cannabinoids, EMCDDA: Understanding the "Spice" Phenomenon ja EMCDDA: Cannabis Report 2008

maanantai 14. marraskuuta 2011

Lapsen älykkyys yhteydessä myöhempään huumeiden käyttöön

Uuden tutkimuksen mukaan korkea älykkyysosamäärä lapsena näyttäisi olevan yhteydessä myöhempään huumeiden käyttöön – etenkin naisilla.

Lähes 8000 ihmistä käsittänyt analyysi osoitti miesten, joilla oli viisivuotiaana korkea älykkyysosamäärä, päätyvän kokeilemaan huumeita 30 ikävuoteen mennessä puolet useammin kuin matalamman ÄO:n omaavat verrokit. Naisilla yhteys oli tätäkin voimakkaampi: älykkäät naiset olivat kokeilleet huumeita, kuten kannabista ja kokaiinia, yli kaksi kertaa verrokkeja todennäköisemmin.

Journal of Epidemiology and Community Health
-lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan ero huumeiden käytössä säilyi, vaikka tutkijat ottivat huomioon muut mahdolliset huumeiden käyttöä selittävät tekijät, kuten lapsena koetut ahdistus- ja masennusoireet, vanhempien sosiaalisen aseman ja perheen tulotason.

30-vuotiaina yksi kolmasosa miehistä ja kuudesosa naisista oli käyttänyt kannabista kuluneen vuoden aikana. Kokaiinin käyttöä oli ilmennyt miehistä 8,6 prosentilla ja naisista 3,6 prosentilla.

Tutkimusta johtanut tohtori James White kertoi: "Vaikka useimmat tutkimukset ovat viitanneet älykkäiden lapsien ja nuorien omaksuvat aikuisena terveelliset elämäntavat, ovat toiset tutkimukset yhdistäneet lapsen korkean ÄO:n liialliseen alkoholin käyttöön ja alkoholiriippuvuuteen aikuisena."

Vaikka vielä ei ole täysin selvää miksi korkea älykkyys korreloi laittomien huumeiden käytön kanssa, Cardiffin yliopiston tutkijat viittaavat aiempiin tutkimuksiin, joiden mukaan erittäin älykkäät ihmiset ovat avoimia uusille kokemuksille ja etsivät erilaisia ärsykkeitä.

Aiemmat tutkimukset osoittavat myös älykkäiden lapsien turhautuvan helposti ja että he kokevat olevansa erilaisia kuin muut ikätoverinsa. Tohtori Whiten mukaan nämä tekijät voivat altistaa nuoren huumeille, joiden käyttö toimii eräänlaisena selviytymisstrategiana.

Lähde:
Life and Healthy News 14.11.2011

Lue myös: Varhainen koulumenestys voi ennakoida kannabiskokeiluja

sunnuntai 13. marraskuuta 2011

Lääkekannabiksen laillistamisella ei ole yhteyttä nuorison lisääntyneeseen kannabiksen käyttöön

Pienien määrien lääkekannabista luvanvaraisten potilaiden omaan käyttöön sallivien lakien  säätämisellä ei ole vaikutusta nuorison lisääntyneeseen kannabiksenkäyttöön. Näin kertoo 32 570 opiskelijan kokoiseen aineistoon perustuva tutkimus jonka tulokset tutkijat esittelivät American Public Health Associationin vuosittaisessa tapaamisessa.

Tutkijaryhmä Rhode Islandin Brown Universitystä, Boston Medical Centrestä sekä Oregon Health & Science Universitystä vertailivat kasvuikäisten kannabiksen käyttöä Rhode Islandin sekä Massachusettsin osavaltioissa. Päättäjät Rhode Islandissa laillistivat lääkekannabiksen vuonna 2006, kun taas Massachusettsissa lait eivät salli kannabiksen käyttämistä.

32 570 opiskelijan kokoiseen aineistoon perustuneessa tutkimuksessa tutkijat eivät huomanneet statistista eroa nuorten kannabiksenkäytössä eri osavaltioiden välillä minään vuotena, kannabiksen käytön ollessa yleistä koko tutkimusaikana. “Tutkimuksessamme emme löytäneet yhteyttä vuoden 2006 Rhode Islandin lääkekannabiksen laillistamisella ja nuorten kannabiksen käytöllä”, totesi tutkimusryhmän vetäjä lehdistötilaisuudessa.

Tutkijat Texas A&M Health Science Centerissä ovat aiemmin julkistaneet samankaltaisia löydöksiä. “Kuten aiemmat tutkimukset vastaavan aihepiirin parissa, mekään emme ole havainneet lääkekannabislakien vaikuttavan kannabiksen käytön yleisyyteen”.

Lähde:
NORML

Tutkimus: höyrystetty kannabis auttaa kipulääkkeitä kroonisen kivun torjunnassa

Kannabishöyryn inhaloiminen lisää merkittävästi opiaattien analgeettisia vaikutuksia kroonisesta kivusta kärsivillä potilailla. Kliinisen tutkimuksen tulokset julkaistiin Clinical Pharmacology & Therapeutics-lehdessä.

Tutkijat Kalifornian yliopistossa San Fransiscossa arvioivat höyrystetyn kannabiksen vaikutusta viiden päivän aikana 21 kroonisella potilaalla jotka saivat normaalilääkityksenä morfiinia tai oksikodonia. Kokeeseen osallistujat hengittivät kannabishöyryä ensimmäisen tutkimuspäivän iltana, kolme kertaa päivässä toisena, kolmantena sekä neljäntenä tutkimuspäivänä sekä viidennen tutkimuspäivän aamulla. Kroonisen kivun määrää arvioitiin päivittäin.

Tutkijat määrittelivät koehenkilöiden “kivun alentuneen merkittävästi kannabishöyryn inhaloimisen jälkeen” ja arvelivat kannabis-interventioiden “sallivan alentaa opioidilääkityksen määrää vähin sivuvaikutuksin”.

He jatkoivat: “Osallistujat kokivat vähemmän kipua inhaloituaan kannabihöyryä viiden päivän ajan. Kun morfiini- ja oksikodoniryhmät yhdistettiin, kivun väheneminen oli merkittävää. Tämä on ensimmäinen ihmistutkimus jossa demonstroidaan höyrystetyn kannabiksen lisäävän opioidien analgeettisiä vaikutuksia. Näiden tulosten perusteella tarvitaan lisää tutkimuksia kannabiksen ja opioidien yhteistoiminnasta”.

Lähde:

NORML

tiistai 8. marraskuuta 2011

Kannabiksen lääkekäytön laillistaminen ei yllytä nuoria marihuanan käyttöön

Tuoreen tutkimuksen mukaan kannabiksen lääkekäytön laillistaminen ei yllytä nuoria kannabiksen käyttöön. Tutkimuksessa verrattiin kahden osavaltion, Massachusettsin ja Rhode Islandin, marihuanan käytön muutoksia sen jälkeen kun Rhode Island päätti muuttaa lainsäädäntöään. Rhode Island laillisti lääkemarihuanan vuonna 2006, mutta Massachusetts ei.

"Halusimme vertailla näitä kahta osavaltiota, koska niillä on paljon yhteistä kulttuurisesti ja maantieteellisesti", selittää tutkija tohtori Esther Choo.

Choon analysoima materiaali sisälsi vuosilta 1997-2009 tietoja 13 000 nuoresta Rhode Islandissa ja 25 000 nuoresta Massachusettsissa. Molemmissa osavaltioissa joka vuosi noin 30% nuorista ilmoitti käyttäneensä marihuanaa ainakin kerran edellisen kuukauden aikana.

Vaikka marihuanan käyttö oli yleistä, ei käytössä tapahtunut mitään merkittäviä muutoksia Rhode Islandin päätettyä laillistaa lääkemarihuana. "Politiikan muutoksella ei ollut mitään vaikutusta", selittää Choo.

Tulokset ovat yhteneviä vuonna 2005 tehdyn tutkimuksen kanssa. Psykologian professorin Mitch Earleywinen tekemän tutkimuksen mukaan vuosien 1996, jolloin Kaliforniassa laillistettiin lääkemarihuana, ja 2004 välisenä aikana yhdeksännellä luokalla olevien nuorien edellisen kuukauden aikana tapahtunut marihuanan käyttö väheni 47%. Tämä oli hieman jyrkempi lasku kuin mitä muualla USA:ssa havaittiin samana ajankohtana. Earleywine havaitsi samanlaisen kehityksen kaikissa lääkemarihuanan laillistaneissa osavaltioissa.

Earleywine sanoo uudesta tutkimuksesta, että "siinä otetaan tarkkaan huomioon muut muuttujat ja vertaillaan kahden osavaltion muutosta, mitä minun tutkimuksessa ei tehty. Tietysti minua ilahduttaa todeta, että tämä tutkimus vahvistaa aikaisemmin tekemäni havainnon, etteivät lääkemarihuanalait lisää nuorten marihuanan käyttöä."

Vaikka lääkemarihuanan laillistaminen voi lisätä joidenkin yksilöiden marihuanan käyttöä, Choo huomauttaa, että tyypillisesti hyvin pieni osa väestöstä käyttää marihuanaa lääkkeenä - eivätkä he ole niitä ihmisiä, joita nuoret haluaisivat jäljitellä.

"Käyttivät he marihuanaa sitten kipuun, pahoinvointiin tai ruokahalun lisäämiseksi, emme pidä heitä nuorison esikuvina. He ovat yleensä sairaita, vanhempia ihmisiä."

Choon ja Earleywinen tutkimuksia ei ole virallisesti tarkastettu. Choon tutkimus esiteltiin USA:n kansanterveysliiton (American Public Health Association) vuosikokouksessa Washingtonissa. Hän aikoo jatkaa tutkimusta laajentaen analyysiä useampiin osavaltioihin.

Molemmat tutkimukset saavat tukea kansainvälisistä tutkimuksista, jotka osoittavat samanlaista kehitystä. Tutkijat ovat huomanneet, ettei nuorten marihuanan käyttö korreloi marihuanapidätysten kanssa tai marihuanan hallussapidon dekriminalisoinnin kanssa.

Olisiko jopa niin, että marihuanan yhdistäminen epämuodikkaisiin vanhuksiin ja sen mielikuvan yhteiskuntakelpoiseksi tekeminen kapinallisuuden sijaan, ehkäisee nuorten marihuanan käyttöä?

Kartta Yhdysvaltojen kannabislainsäädännön tilasta vuonna 2010:

Lähde: Time Magazine 3.11.2011

maanantai 7. marraskuuta 2011

Maastricht menettää 26 miljoonaa puntaa vuodessa ranskalaisten huumeturistien kieltämisen takia

Hollantilainen kaupunki on menettänyt tuloja arviolta 26 miljoonaa puntaa per vuosi, sen jälkeen kun ranskalaisilta evättiin oikeus ostaa kannabistuotteta laillisista coffee shopeista.

Liikevaihdon pieneminen suosituissa coffee shopeissa, joissa myydään kannabista laillisesti, vastaisi 345 kokopäiväistä työpaikkaa. Tämän vuoden lokakuun ensimmäisen päivän jälkeen Maastrichtin kannabiskahvilat ovat saaneet myydä kannabistuotteitaan vain hollantilaisille, saksalaisille ja belgialaisille. Miljoonille Ranskan kansalaisille ovat kannabiskahvilat joutuneet näyttämään punaista valoa uusimmassa yrityksessä vähentää huumeturismia. Tämän seurauksena Maastrichtin kannabiskahviloiden asiakkaat ovat vähentyneet noin 16 %.

Rajakaupungin 12 kannabiskahvilan kannabista käyttävistä asiakkaista yli kaksi kolmasosaa  on ulkomaalaisia ja suurimman ulkomaalaisryhmän eli ranskalaisten asiakkuuden kieltäminen oli pilottisuunnitelma huumeturismin vähentämiseksi. Maastrichtin lisensoitujen coffee shopien yhdistyksen mukaan käyttäjät ajetaan kadulle, jossa kannabiksen käyttäminen on laitonta. Heidän ei ole vaikeaa löytää laillista ostajaa, kuten Hollannin kansalaista, ostamaan ja välittämään heille poltettavaa. Hollannin hallituksella on suunnitelmissa evätä kannabiksen ostaminen jokaiselta, joka ei virallisesti ole Hollannin kansalainen. Kannabiskahvilat on suunniteltu muutettavan vain jäsenille tarkoitetuiksi yksityisiksi klubeiksi.

Coffee shopeista, joissa pienten kannabismäärien myyminen ja käyttäminen on ollut sallittua vuodesta 1976 lähtien, on tullut merkittävä teollisuudenala ja suosittuja turistikohteita lähes jokaisessa Hollannin kaupungissa. Suurin huumeturimin aiheuttama ongelma ovat ulkomaalaiset turistit, lähinnä nuoret Britannian kansalaiset, jotka tulevat Hollantiin käyttämään kotimaassaan laitonta kannabista. Ongelma on erityisen akuutti Hollannin rajakaupungeissa kuten Maastrichtissa, joka sijaitsee lähellä Belgiaa, Ranskaa ja Saksaa. Laillisen kannabiskaupan vuosittaisen liikevaihdon on arvioitu olevan noin 1,87 miljardia euroa josta saadaan verotuloja noin 368 miljoonaa euroa.

Lähde:

The Telegraph

sunnuntai 6. marraskuuta 2011

Alkoholi kaksi kertaa kannabista haitallisempaa

Britannian psykofarmakologian yhdistyksen julkaisemassa Psychopharmacology -lehdessä kerrottiin hiljattain tutkimuksesta, jonka mukaan alkoholin kulutuksesta aiheutuu paljon enemmän haittaa yksittäiselle käyttäjälle sekä yhteiskunnalle kuin kannabiksen käytöstä. Tutkijoiden mukaan alkoholin käytöstä olisi enemmän haittoja vaikka kannabis olisi laillista. Tutkimuksen perusteella suositeltiin näyttöön perustuvaa ja yhtenäisempää huumausainepolitiikkaa. 

Tutkijat Lontoon Imperial Collegessa arvioivat alkoholin ja kannabiksen aiheuttamia suhteellisia fyysisiä, psyykkisiä sekä sosiaalisia haittoja. Tutkijat kertoivat, kuinka kannabiksen polttaminen voi etenkin pitkällä aikavälillä edistää joitakin mahdollisia haitallisia terveysvaikutuksia esimerkiksi keuhkoissa, verenkiertoelimistössä sekä tiettyjen mielenterveysairauksien riskien pahenemista. Sen sijaan he kuvailivat alkoholia myrkyllisenä aineena, joka on vastuussa noin viidestä prosentista “kaikista maailman taudeista”.

Tutkijat kertoivat kuinka “suora vertailu alkoholin ja kannabiksen välillä osoitti, että alkoholia voidaan pitää kaksi kertaa kannabista haitallisempana yksittäistä käyttäjää kohtaan, ja viisi kertaa kannabista haitallisempana muita kohtaan ( sosiaalinen haitallisuus ). Jokainen huume aiheuttaa haittoja, ja vaikkakin kannabis oli muutamassa kohdassa alkoholia haitallisempi, tutkimuksen perusteella voidaan sanoa kannabiksen aiheuttavan alkoholia vähemmän haittoja käyttäjilleen vaikka sen saatavuutta ei estettäisi lailla”.

He päättelivät havaintojen korostavan tarvetta “yhtenäiselle, tieteelliseen näyttöön perustuvalle huumausainepolitiikalle, joka antaa yksilöille mahdollisuuden tehdä tietoon perustuvia päätöksia huumeiden käytön sekä sen seuraamuksien suhteen”.

Lähde:

NORML

lauantai 5. marraskuuta 2011

Ulkokasvatettu kannabis tekee vahvaa paluuta

San Franciscon lahden metropolialue tunnetaan Yhdysvalloissa korkealaatuisen kannabiksen kehtona. Paikallisten tuotosten maine ei rajoitu ainoastaan sisällä komeroiden ja kellarien suojissa huolella valaistuihin pörröpäihin, vaan lajikekehittely on nostanut myös ulkolajikkeiden päräytyspitoisuuksia ja markkinoita. Sama suuntaus näkyy myös Suomessa, jossa tiedotusvälineet kertoivat kuluneen kesän aikana poikkeuksellisen monista paljastuneista ulkokasvatusviljelmistä.

Huolimatta ilmastomuutoksesta ja USA:n liittovaltion lääkekannabikseen kohdistamista noitavainoista näyttää tämän vuoden ulkokasvatettu kannabissato mahtavalta. Kasvattajien, lääkekannabisapteekkien ja muiden asiantuntijoiden mukaan vuoden 2011 sadosta tulee runsaampi, edullisempi, laadukkaampi ja lääkinnällisempi kuin aiempien vuosien sadoista.

Tunnettu kirjailija ja kannabisaktivisti Ed Rosenthal kertoo yhä useamman ihmisen kasvattavan kannabista ja että jatkuvasti suurempi osa siitä kylvetään ulos.

Ulkona kasvatettu kannabissato korjataan Kaliforniassa vain kerran vuodessa ja ehkä siksi sisäkasvatettu kannabis dominoi edelleen markkinoita. Kannabismarkkinoiden kokonaisarvoksi Kaliforniassa on arvioitu kepeät 14 miljardia dollaria. Suurin osa tästä kannabiksesta tuotetaan Pohjois-Kalifornian "smaragdikolmiossa" (emerald triangle), joka sijaitsee Mendocinon, Humboldtin ja Trinityn piirikuntien risteysalueella.

Hamput kasvavat kesän aikana hulppeisiin mittoihin ja loppukesästä ne muistuttavat lähinnä pieniä puita. Kausityöntekijät korjaavat hamput ennen ensimmäisiä syyssateita ja muutaman viikon kuivaamisen ja trimmaamisen jälkeen sato on valmis pakattavaksi ja myytäväksi.

Syyskorjuu aiheuttaa yleensä hintojen putoamisen kun sekä laittomille markkinoille että lääkekannabisapteekkeihin ilmestyy valtaisa määrä ulkokasvatettua kukkaa. Lääkekannabisapteekeissa normaalisti 360 dollaria maksava unssi (n. 28 grammaa) hyvälaatuista kannabista maksaa sadonkorjuun jälkeen vain 200 dollaria, eli 5 euroa grammalta.

Rosenthalin mukaan hintatason lasku saattaa olla pimeillä markkinoilla tätä jyrkempi, koska lääkekannabisapteekit eivät uskalla hamstrata halpaa kannabista varastoihin liittovaltion poliisien ja mahdollisten syytteiden pelossa. Hinnat tippuvat kun käteispulassa olevat kasvattajat eivät saa tuotettaan nopeasti kaupaksi.

Tänä vuonna ulkokasvatettu kannabis kilpailee jo sisäkasvatetun kannabiksen kanssa laadussa ja vahvuudessa. Asiantuntijat pitävät tätä käännekohtana: joistain ulkolajikkeista on mitattu jopa 21 prosentin THC-pitoisuuksia. Vertailun vuoksi keskusrikospoliisin vuonna 2010 Suomessa analysoimista takavarikoiduista kannabiseristä korkein mitattu THC-pitoisuus oli 16,8%.

1970-luvulla kaikki kannabis kasvatettiin ulkona, mutta liittovaltion 1980-luvulla julistama huumesota ajoi kasvattajat auringon alta kellareihin ja komeroihin.

1990-luvulta lähtien sisäkasvatettu kannabis on dominoinut Kalifornian kannabismarkkinoita niin kaduilla kuin kannabiskollektiiveissa. Sisäkasvatetut lajikkeet ovat yleensä vahvempia, paremman näköisiä ja helpommin kontrolloitavissa kuin ulkona kasvatetut lajikumppanit.

Ulkokasvatus on kuitenkin tekemässä uutta tuloaan, johon on ollut vaikuttamassa muun muassa osavaltion lääkekannabiksen sallivat lait (kuten Prop 215 ja AB 420), Kalifornian valtakunnansyyttäjän ohjeistukset ja kaksi liittovaltion mietintöä.

High Times Medical Marijuana –lehden toimittaja David Bienenstock kertoo tehneensä muutamia puutarhakierroksia tänä syksynä. Erityisen suosittuja ulkolajikkeita ovat olleet viime vuosien tapaan Kush ja Diesel, mutta Bienenstockin suosikiksi on noussut Tangeloksi nimetty hybridi:

"Siinä on uskomaton mandariinia muistuttava sitruksen tuoksu. Mielestäni ihmiset tuovat jatkuvasti enemmän ja enemmän sisäkasvatuksessa opittua tietotaitoa ulkokasvatukseen ja juuri siksi he tuottavat tätä todella korkealaatuista tavaraa."

Ulkokasvatettu kannabis ei ole ainoastaan laadukasta vaan myös lääkinnällisempää. Menneenä kesänä ulkokasvattajat kylvivät runsaasti korkean CBD-pitoisuuden omaavaa Harlequinia.

Kannabidiolilla, eli CBD:llä, on tulehduksia estäviä vaikutuksia, se on erinomainen muun muassa kivun hoidossa, eikä se ole THC:n tavalla psykoaktiivinen. CBD lieventää THC:n aiheuttamia psykoaktiivisia vaikutuksia, minkä takia se on lähes eliminoitu nykyisistä sisälajikkeista.

San Franciscon alueen lääkekannabisapteekit ovat alkaneet analysoimaan eri kannabislajikkeita laboratorioissa, jotta korkean CBD-pitoisuuden lajikkeet tunnistettaisiin ja niitä kyettäisiin tarjoamaan kasvattajille.

Yksi Oaklandissa toimivan Steep Hill –laboratorion perustajista, Addison Demoura, kertoo vuoden 2011 aloittaneen uuden aikakauden korkean CBD-pitoisuuden omaavien lajikkeiden viljelyssä.

Bienenstock kertoo tällaisiä lajikkeita tulevan markkinoille nyt systemaattisesti: "Kannabisapteekit mahdollistavat potilaiden antaman palautteen keräämisen ja apteekit ovat vastanneet tähän palautteeseen tarjoamalla vähemmän psykoaktiivisia lajikkeita. Ilmiö todistaa liittovaltion syyttäjän olevan väärillä jäljillä hänen otettuaan apteekit hyökkäyksensä kohteeksi."

Kasvattajien mukaan tämän vuoden satoon on vaikuttanut ilmaston lämpeneminen. Bieninstock kertoo kasvattajien huomanneen ilmaston muuttuvan, eivätkä sääolosuhteet ole sitä mihin on totuttu.

Eteläisessä Humboldtissa toimivan Tea House –kollektiivin Charlie Custer kirjoittaa ilmastomuutoksen aiheuttaneen alueella kummallisia kesiä. Edellisten vuosien myöhäiset syyssateet, viileät ja kosteat kesät ja läpimärät syksyt ovat luoneet ihanteelliset olosuhteet paitsi Kalifornian lohikaloille myös homeelle.  Viinirypäleiden viljelivät pelkäävät menettävänsä jopa 30 prosenttia sadostaan homeen takia, joka on myös kannabiskasvien ongelma. Jotkut viljelijöistä ovat kertoneet homeen pilanneen yli puolet kannabissadosta. Homeongelman seurauksena ulko- ja sisäviljelyn välimaastossa, eli kasvihuoneissa, kasvatetun kannabiksen määrä on myös nousussa.

Ulkokasvatetun kannabiksen terminologia on muuttumassa. Muun muassa Harboside Health Center ja monet muut ovat alkaneet kutsumaan ulkokasvatettua kannabista "auringon valossa kasvatetuksi kannabikseksi" (sungrown). Uusi tapa kuvaa paremmin kannabiksen alkuperää ja vähentää ulkokasvatettuun kannabikseen liittyviä negatiivisia mielikuvia. "Mielestäni uudelleennimeäminen on hyvä tapa muistuttaa ihmisiä siitä, että se on luonnollinen tapa kasvattaa tätä kasvia", sanoo Bienenstock.

Lajikekehittelyn ansiosta ulkokasvatus on lisääntymässä myös Suomessa. Näitä lajikkeita pidetään kuitenkin melko heikkolaatuisina verrattuna sisäkasvatettuihin THC-pommeihin, mutta CBD:n antipsykoottiset vaikutukset tekevät ulkolajikkeista monen mielestä miellyttävämpiä polttaa. Ehkä poliisin suorittama huumausainevalvonta kotietsintöineen on vauhdittamassa ulkokasvatuksen yleistymistä harvaan asutussa Suomessa, jonka pöheiköissä kyllä riittää parin puskan mentäviä piiloja jokaiselle asiasta kiinnostuneelle.

Lähde: East Bay Express 3.11.2011