maanantai 12. joulukuuta 2011

Meksikon murhamysteeri

Meksikon hallituksen antamien tietojen mukaan Meksikon huumesodassa olisi murhattu 35 000 ihmistä joulukuuhun 2010 mennessä, mutta todellinen määrä voi olla paljon suurempi.

Meksikon huumesodan uhrimäärästä on keskusteltu runsaasti. Hallitus ei kertonut minkäänlaisia virallisia tietoja ennen kuin se julkaisi viime vuoden lopussa tilaston "rikollisjoukkioiden kilpailun aiheuttamista kuolemantapauksista". Sen antama luku 34 612 oli huomattavasti enemmän kuin useiden tiedotusvälineiden tekemät epäviralliset arviot. Hallitus perääntyi lupauksestaan päivittää tilastoa säännöllisesti, vaikka virallisia paikallisia lukuja on joskus saatavilla.

Yksi tapa arvioida tämän hetkistä murhattujen määrää on lisätä vuoden 2010 viralliseen lukuun eri tiedotusvälineissä esitetyt tämän vuoden luvut, mikä tekee yhteensä 46 000 murhaa. Tutkija Eduardo Guerrero on arvioinut omien laskelmiensa perusteella luvun olleen jo 47 500 viime lokakuussa.

Jotkut toimittajat ja aktivistit väittävät virallisen huumesotauhrin kriteerin olevan liian kapea ja todellisen murhamäärän olevan vieläkin korkeampi.

Tijuanassa ilmestyvä sanomalehti Zeta tutki virallisia murhatilastoja. Lehden mukaan se löysi tietoja, jotka nostaisivat murhaluvun 50 490:een kuluvan vuoden heinäkuuhun mennessä. Tämän mukaan tällä hetkellä murhattuja olisi jo 60 000.

On myös epäselvää, keitä murhataan. Huumesodan kolmen ensimmäisen vuoden aikana hallitus väitti, että 90% murhatuista kuului kartelleihin ja loput olivat hallituksen joukkoja. Tätä väitettä ei ole kyetty vahvistamaan, koska yhä lisääntyvä todistusaineisto osoittaa täysin sivullisten joutuvan murhatuiksi.

Vuonna 2010 hallitus antoi selityksen, että kartellit olivat vastuussa suurimmasta osasta murhia. Tämä peittää kysymyksen siitä, kuinka paljon Meksikon poliisi ja armeija tekee murhia. Lisäksi on mahdotonta laskea viattomien uhrien lukumäärää, koska vain pieni osa murhista tutkitaan.

Kaikki arviot murhien lukumäärästä jättävät sivuun sen, että jotkut rikollisryhmistä hävittää ruumiita, jolloin niitä ei myöskään voida laskea.

Tänä vuonna löydetyt joukkohaudat korostavat kadonneiden ihmisten suurta lukumäärää. Kansallinen ihmisoikeuskomissio kertoi huhtikuussa 5000 ihmisen kadonneen vuoden 2006 jälkeen.

Lähde: Guardian 8.12.2011

Kuka myy aseet?

USA syyttää Meksikoa ja muita maita omasta huumeongelmastaan ja vaatii muita maita sortamaan ja jopa murhaamaan kansalaisiaan. Samalla USA:n hallitus ja sen tiedotusvälineet vaikenevat USA:n osuudesta sekä huumekauppaan, että omaan huumeongelmaansa. Murhien selvittäminen ei ole ainoastaan tekninen tai tilastollinen, vaan mitä suurimmassa määrin poliittinen asia.

Tänä vuonna julki tullut ns. Fast and Furious -skandaali paljasti USA:n huumevirkamiesten toimittaneen aseita väkivaltaisille kartelleille. Hallitus yritti selittää operaatiota sillä, että tarkoituksena oli soluttautua kartelleille aseita myyvien verkostoon. Selitysyritys joutui huonoon valoon, kun paljastui USA:n hallituksen toimittamien aseiden olleen osallisina sen omien huumepoliisin agenttien murhissa Meksikossa.

Nyt on paljastunut, ettei USA tee käytännössä mitään tämän asetulvan pysäyttämiseksi, vaan se vangitsi entisen DEA:n agentin, joka paljasti Fast and Furious operaation. Guardian paljasti tämän asekaupan helppouden, koska USA:ssa on vaikutusvaltainen lobby, joka estää kaikki yritykset rajoittaa aseiden myyntiä samalla vaahdoten huumesodasta.

Tuloksena on hullunmylly, jossa USA:n kieltolaki pitää laittomien huumeiden hinnat korkeina, näillä voitoilla ostetaan aseita USA:sta, jotka viedään Meksikoon samoilla ajoneuvoilla, joilla huumeet tuotiin Yhdysvaltoihin. Aseita käytetään Meksikossa huumekaupan suojelemiseen kilpailijoilta ja viranomaisilta.

Aselobby hyötyy tästä kaupasta miljardeja ja osa rahoista käytetään huumeiden vastaisten ryhmien rahoittamiseen. Yhdysvaltalaiset pankit puolestaan hyötyvät jatkuvasta käteisvirrasta niiden finanssikeinottelujen kaataessa rehellisiä yrityksiä ja saattaessa ihmisiä niin epätoivoisiin tilanteisiin, ettei apua löydy muualta kuin meksikolaisten huumekartellien avustamisesta.

Lähde: Guardian 8.12.2011 ja Cannabis Culture 8.12.2011

sunnuntai 11. joulukuuta 2011

Maailman suurin kannabismyymälä

Discovery Channel teki Weed Wars -nimisen tv-sarjan, jossa seurataan Kaliforniassa sijaitsevan maailman suurimman kannabismyymälän Harborside Health Centerin toimintaa. Myymälä avattiin viisi vuotta sitten ja vastoinkäymisistä huolimatta se on kasvanut merkittäväksi kannabiksen lääkekäytön edistäjäksi. Sarjan ensimmäinen osa on katsottavissa tämän uutisen alapuolelta.

Harborside Health Centerin
toiminnanjohtajalla Steve DeAngelolla on alusta saakka ollut visiona palauttaa merkittävä osa lääkekannabiksen myynnistä saamistaan voitoista takaisin asiakkaidensa hyvinvoinnin edistämiseen. Harborside Health Centerissä tarjotaankin lääkkeen lisäksi monenlaista terapiaa ja kuntoutusta.

Kotisivuillaan DeAngelo kertoo näkemyksestään, kuinka suurin haaste lääkekannabiskeskustelussa on totuuden kertominen kansalaisille. USA:ssa poliisin näkökulma hallitsee edelleen tiedotusvälineissä ja TV-kanavilla pyörii useita sarjoja, joissa kuvataan poliisien rynnäköintiä tavallisten ihmisten koteihin kuin se olisi maailman tavallisin asia.

Vaikka marihuanan myyminen ja käyttö lääkinnällisiin tarkoituksiin voimassa olevan luvan kanssa on laillista Kalifornian lainsäädännön mukaan, on se edelleen rikos liittovaltion lainsäädännön mukaan ja voi aiheuttaa vankeustuomion ja muita rangaistuksia. Siksi katsojien ei suositella kokeilevan dokumentissa kuvattuja tekoja kotonaan.

Discovery Channelin Weed Wars
-sarja näyttää kannabiksen vähittäismyynnin nykyaikaiset kasvot, joilla ei ole mitään tekemistä tiedotusvälineiden ylläpitämän huumesodan kanssa.

Suomalainen menestystarina


Yleensä suomalaisilla on tapana hehkuttaa ulkomailla tehtyjä suomalaisten tuotteiden läpimurtoja varsinkin jos niihin liittyy kaupallista menestystä. Yhdestä menestystarinasta sen sijaan on oltu ihmeellisen hiljaa: Fiskarsin puutarha- ja trimmaussaksista on tullut kalifornialaisen sadonkorjuun merkkituote.

L.A. Times kertoo jokasyksyisestä trimmaajien vaelluksesta Kaliforniaan sadonkorjuun aikaan, jolloin kasvattajat tarvitsevat kaikki mahdolliset vapaat kädet korjaamaan kypsyneet kukinnot markkinakuntoon. Kaliforniaan vaeltaa syksyn sesonkia varten innokkaita trimmaajia ympäri maailman. Heitä houkuttaa paitsi kohtuullisen hyvä palkka, jopa 200 dollaria päivässä, myös alan luonne. Seura on kansainvälistä ja runsaasta työnteosta saa palkan lisäksi muutakin hupia.

Syyskuusta marraskuuhun trimmaajien joukko vaeltaa Kalifornian kaupungeissa tarjoamassa palveluksiaan varusteinaan makuupussi ja Fiskarsin trimmaussakset. Yleensä töitä löytyy kaveriverkostojen kautta, paikallisista baareista ja ravintoloista, mutta osa mainostaa itseään katujen varsilla kyltillä "Have Fiskars, Will Work".

Lähde: L.A. Times 2.12.2011

 


 

Weed Wars -sarjan ensimmäinen osa:

perjantai 9. joulukuuta 2011

Discovery Channelin uusi uraauurtava tv-sarja lääkekannabiksesta

Termin “lääkekannabis” kuuleminen herättää tiettyjä mielikuvia, mutta on todennäköistä etteivät niihin kuulu verot, lainsäädäntö tai terveydenhuolto. Discovery-kanavan uusi, joulukuun alussa alkanut sarja Weed Wars esittelee näitä lääke­kannabis­liike­toimintaan liittyviä puolia, joita harva tulee ajatelleeksi.

Sarjassa ei ole kysymys mielipiteistä tai pulmakysymyksistä, kyseessä on ensimmäinen kerta, kun viikottainen televisio-ohjelma tarkastelee läheltä ja henkilökohtaisesti todellisuutta, jota on kiistanalaisen lääkekannabisyrityksen johtaminen.

Weed Wars tutustuttaa katsojan Kalifornian Oaklandissa toimivaan Harborside Health Centeriin, Yhdysvaltojen suurimpaan lääkekannabisapteekkiin, joka palvelee lähes sataatuhatta potilasta. Yrityksen perustaja ja johtaja Steve DeAngelo on ottanut tehtäväkseen parhaan mahdollisen tuotteen toimittamisen moninaiselle asiakaskunnalleen ja koko maan valistamisen säännellyn ja verotetun lääkekannabiksen eduista. Kalifornian äänestäjien vuonna 1996 hyväksymä lääkekannabiksen laillistaminen osavaltiossa sytytti maanlaajuisen mielipide­myrskyn mahdollistaessaan kokonaan uudenlaisen terveydenhuoltobisneksen synnyn.

Weed Wars on ainutlaatuinen kurkistus lääkekannabiskysymyksen sisäpuolelle. Katsojille esitellään harvinainen näkymä yrityksen toimintaan ja sen haasteisiin sekä yrittäjien että potilaiden perspektiivistä. Sarjaa seuraavat tulevat tapaamaan persoonia, jotka ovat tehneet täydellisen alanvaihdoksen keski-iässä hypätessään tämän nousussa olevan holistisen lääketieteen kelkkaan. Weed Wars paljastaa ensimmäistä kertaa millaista on päivittäinen elämä maailmassa, johon harvat televisionkatsojat ovat päässeet kurkistamaan.

Sarjan kotisivut: http://dsc.discovery.com/tv/weed-wars/

Lähde: Discovery Channel

Tšekissä suunnitellaan lääkekannabiksen laillistamista

Tšekin tasavallan hallituksen asiantuntijaryhmä työstää uutta lakia, joka laillistaisi lääkekannabiksen kasvatuksen ja käytön. Viime vuonna maassa dekriminalisoitiin pienten määrien hallussapito sekä muutaman kasvin kasvattaminen.

Asiantuntijat ovat ehdottaneet, että kannabis tuotaisiin maahan tai kasvatettaisiin paikallisesti rekisteröityjen ja tähän tällä hetkellä laittomaan toimintaan lisensoitujen yhtiöiden toimesta. Ryhmä ehdotti myös, että kaikki lääkekannabista käyttävät potilaat rekisteröitäisiin. He viittasivat erittäin useasti Israeliin, jossa laillista lääkekannabista noin 7 500 potilaalle tuottavat muutamat lisensoidut kasvattamot. Ryhmä myös ehdotti rekisteriä lääkekannabiksen käyttäjille.

Uuden lääkekannabislain luonnos valmistuu joulukuun aikana. Mikäli hallitus ja parlamentti hyväksyvät lakiehdotuksen, se voisi tulla voimaan ensi vuoden puolessa välissä. Yli 8000 tšekkiä on allekirjoittanut verkkoadressin, joka vetoaa siihen, että lääkekannabiksen käyttö on laillista useassa Euroopan valtiossa ja osassa Yhdysvaltoja.

Marijuana on Tšekkien käytetyin huume, ja enintään viiden kasvin kasvattaminen sekä pienten määrien hallussapito henkilökohtaiseen käyttöön onkin dekriminalisoitu vuonna 2010. Euroopan huumausaine- ja huumeriippuvuusvalvontakeskuksen julkaiseman raportin mukaan 16 – 34 vuotiaista tšekeistä kannabista on viimeisen vuoden aikana käyttänyt noin 22 %. Tämä on enemmän kuin muissa Euroopan maissa.

Lähteet:

Businessweek

RadioPrague

EmergingEurope

The Chronicle

keskiviikko 7. joulukuuta 2011

Kannabiksen ainesosa voi helpottaa kemoterapialääkkeiden aiheuttamia kipuja

Templen yliopiston farmasian laitoksen tutkijoiden mukaan kannabiskasvin kemiallinen ainesosa voi ehkäistä kipuja jotka liittyvät kemoterapiassa käytettyihin lääkkeisiin, erityisesti rintasyöpäpotilailla. Tutkimustulokset esiteltiin Anesthesia and Analgesia -julkaisussa.

Tutkijat kehittivät eläinmalleja ja testasivat CBD:n eli kannabidiolin, kannabiksen toiseksi yleisimmän ainesosan, kykyä helpottaa kemoterapian aiheuttamaa neuropaattista kipua, kertoi tutkimusta johtanut Sara Jane Ward, Templen farmasian laitoksen apulaisprofessori. ”Saimme selville, että kannabidioli esti täysin rintasyövän kemoterapiahoidossa käytetyn solunsalpaajan paklitakselin aiheuttaman hermosäryn”, sanoi myös yliopiston päihteiden väärinkäytön tutkimuskeskuksessa apulaisprofessorina toimiva Ward.

Wardin mukaan eräs kannabidiolin suurimmista hyödyistä on, että se ei muiden kannabiksesta löydettyjen kemikaalien tapaan saa aikaan psykoaktiivisia vaikutuksia, kuten euforiaa, kohonnutta ruokahalua tai kognitiivisia häiriöitä. “Kannabidiolilla on kannabiksen hoidolliset ominaisuudet, mutta ei sivuvaikutuksia”, tiivisti Ward.

Ward on tutkinut pitkään aivojen järjestelmiä, joihin kannabis vaikuttaa, ja kuinka noihin järjestelmiin voitaisiin vaikuttaa erilaisten sairauksien hoidossa. “Kannabis sitoutuu kehon kannabinoidireseptoreihin, ja tutkijoita on pitkän aikaa kiinnostanut minkälaisia hoidollisia potentiaaleja tähän reseptorijärjestelmään vaikuttamisella voisi olla”, hän sanoi.

Ward kiinnostui nykyisestä tutkimuskohteestaan osallistuttuaan konferenssiin, jossa hän sai kuulla kiputiloista joita kemoterapissa, erityisesti rintasyövän hoidossa, käytetyt aineet aiheuttavat. Nämä hermosäryt voivat olla todella voimakkaasti heikentäviä. Hänen mukaansa kannabidiolilla on eläinkokeissa havaittu olevan myös kasvainten aktiivisuutta vähentäviä vaikutuksia. Tämä voisi tehdä siitä tehokkaan hoitomuodon rintasyöpään, erityisesti “yhdistettynä paklitakselin kaltaiseen lääkkeeseen, jonka teho on jo tunnettu”.

Apulaisprofessorin mukaan Yhdysvalloissa on tällä hetkellä käynnissä kymmenkunta tutkimusta, joissa tutkitaan kannabidiolin käyttöä erilaisten sairauksien hoidossa. Näitä ovat mm. kannabisriippuvuus, syömishäiriöt ja skitsofrenia. Tämän vuoksi hän uskoo, että tulee olemaan helpompaa luoda kliinisiä koejärjestelyjä kannabidiolin käytöstä kemoterapialääkkeisiin liittyvien kipujen hoidossa.

Wardin lisäksi tutkimukseen osallistui Templen yliopiston tutkijat Michael David Ramirez, Harshini Neelakantan ja Ellen Ann Walker. Tutkimusta tukivat apurahat tulivat Yhdysvaltojen Terveysvirastolta ja Peter F. McManus -hyväntekeväisyyssäätiöltä.

Lähde: Science Daily

sunnuntai 4. joulukuuta 2011

Ranskaan halutaan säädellyt markkinat kannabikselle

Ryhmä ranskalaisia kansanedustajia on tehnyt selonteon, jossa ehdotetaan valtiolle omaa kannabiksen tuotantomallia. Valtion tuottama kannabis nähdään tiukkoja kieltolakeja järkevämpänä politiikkana maassa, jossa kannabiksen käyttö on hyvin yleistä.

Ryhmä sosialistikansanedustajia on esittänyt valtiolle vaihtoehtoa, jossa kehitettäisiin “kansallinen kannabisteollisuus”, aivan kuten tupakan ja alkoholinkin kanssa on menetelty. Valtion tulisi säännöstellä ja valvoa kannabiksen tuotantoa, maahantuontia sekä jakelua ja varmistaa hyvä sekä tasainen laatu. Entisen sisäministerin Daniel Vaillantin ja yhdeksän muun tekemässä selonteossa kyseistä suunnitelmaa ehdotettiin koska Ranskan huumelait ovat Euroopan ahdasmielisimpiä, ja siitäkin huolimatta kannabiksen käyttö on erittäin yleistä.

Herra Vaillant kertoi “avanneensa silmänsä todellisuudelle jota kukaan ei halua nähdä – kannabiksen kieltolain ja tukahduttamisen epäonnistumisen yhdistettynä räjähdysmäisiin määriin sekä kulutuksessa että salakuljetuksessa ja kaikkeen siihen liittyvässä rikollisuudessa”. Samoilla linjoilla on myös kansainvälisen huumekomission raportti, jossa todettiin huumesodan epäonnistuneen käytön vähentämisessä ja vain lisänneen järjestäytynyttä rikollisuutta. Komissiossa ovat esimerkiksi Sir Richard Branson ja entinen YK:n pääsihteeri Kofi Annan.

Äskettäin julkaistussa EU-tutkimuksessa listattiin maat, joissa käytetään eniten kannabista eri ikäryhmissä. Ranska oli neljän kärkimaan listalla toisena 15-24 vuotiaiden kannabista kokeilleiden määrän osalta ( 42% ) sekä kolmantena 15-34 vuotiaiden kannabista kokeilleiden määrän osalta ( 44% ). 15-64 vuotiaiden ryhmän osalta Ranska ei enää vertailuissa pärjännyt, Britannian viedessä neljännen sijan 31%:lla. Jokaisessa ikäryhmässä Ranska oli sijalla neljä Tsekin, Italian ja Espanjan jälkeen, kun kysyttiin kannabista viimeisen vuoden aikana käyttäneiden määrää.

Ranskan huume- ja riippuvuustarkkailuviranomainen arvioi noin 1,2 miljoonan ranskalaisen käyttävän kannabista säännöllisesti. Itseasiassa teini-ikäiset tuntuvat nykyään valitsevan mieluummin jointin ennemmin kuin viinilasillisen. Kannabiksen käyttö on 18-35 vuotiaiden keskuudessa kolminkertaistunut 1990-luvun alusta.

Erään kyselytutkimuksen mukaan 63% ranskalaisista vastustaa kannabiksen laillistamista vain 36% ollessa sen kannalla, mutta kuitenkin alle 35-vuotiaista 51% on laillistamisen puolesta. Kannabiksen laillistamiskeskustelua Ranskassa värittää vahvasti jako oikeistoon ja vasemmistoon, vaikkakin Sosialistipuolueen johtaja Martine Aubry on kieltäytynyt ottamasta kantaa ja esittänyt vain syvällisen keskustelun tarvetta.

Vihreän puolueen presidenttiehdokas Eva Joly sekä hänelle ehdokkuuskilpailussa hävinnyt Nicolas Hulot ovat molemmat laillistamisen kannalla. Poitou-Charentesin alueellisen valtuuston johtaja Ségolène Royal kuuluu laillistamisen vastustajiin: “Huumeriippuvuudet ovat erittäin haitallisia kansanterveydelle” hän kertoi Le Monden haastattelussa. Sisäministeri Vlaude Guéant sanoi kannabiksen laillistamisen olevan “mahdotonta”, Assemblée nationalen presidentti, lääkäri Bernard Accoyer sanoi laillistamisen olevan “hulluutta kansanterveyttä kohtaan”, ja pääministeri Francois Fillon sanoi “ettei hän harkitsisi sellaista sekuntiakaan”.

Maaliskuussa Ranskan kaupungeissa nähtiin protesteja osana kymmenettä Global Marijuana March-tapahtumaa, suurimman, yli 1500 henkilön protestin ollessa Pariisissa. Mielenosoitusten tarkoituksena on edesauttaa kannabiksen käytön ja sen säännöstellyn tuotannon dekriminalisointia sekä lääkekannabiksen laillistamista. “Vain hyvin harva ihminen on kuollut kannabiksen seurauksena, ja toisaalta myös nämä epäsuorat kuolemat ovat liitoksissa laittomaan salakuljetukseen” kertoi André Gattolin Euroopan vihreästä puolueesta.  Ranskassa kannabiksen salakuljettajien rangaistuksena on yleensä enintään 10 vuotta vankeutta tai jopa 7,5 miljoonan euron sakot. Pelkästään kannabiksen käyttämisestä voi saada enintään vuoden vankeustuomion tai korkeintaan 3 750€ suuruisen sakon.

Lähde:

The Connexion

perjantai 2. joulukuuta 2011

Kannabisvalistus - käytön ehkäisyä vai tahatonta mainontaa?

Yhteiskunnat ympäri maailmaa sijoittavat miljoonia ja miljoonia huumeiden ja varsinkin kannabiksen vastaiseen mainontaan. Usein tällä mainonnalla on jokin aivan muu tarkoitus kuin huumeiden käytön vähentäminen. Yhteiskuntapolitiikka ja nuorten suojeleminen ovat pelkkiä tekosyitä valtion varojen siirtämisessä mainos- ja PR-toimistojen kirstuihin.

Yksi tärkeä syy on "huumetyöntekijöiden" ammattikunnan työllistäminen, joka on täysin vailla julkista valvontaa, koska huumeista puhuminen on ankarasti monopolisoitu myös demokraattisissa yhteiskunnissa kuten Suomessa. Tuore tutkimus huumevalistuksesta kertoo, ettei huumeiden vastaiset kampanjat ja mainonta ehkäise huumeiden kokeilua ja käyttöä nuorten keskuudessa, vaan niillä voi olla jopa vastakkainen vaikutus.

Journal of Epidemiology and Community Heath -lehdessä julkaistuun tutkimukseen koottiin yksitoista huumevalistuksen vaikutuksia arvioinutta tieteelliset vaatimukset täyttävää tutkimusta. Kahdessa näistä tutkimuksista havaittiin huumevalistuksella olevan hieman haluttuja seurauksia. Toisessa tutkimuksessa valistuksen havaittiin hieman vähentävän aikomusta käyttää laittomia aineita ja toisessa se alensi kynnystä ottaa yhteyttä huumeneuvontaa tarjoavaan puhelinpalveluun. Viidessä tutkimuksessa huumevalistuksella ei havaittu olevan minkäänlaisia vaikutuksia tai vaikutukset olivat vastakkaisia tarkoitettujen kanssa. Yhdessä nämä tutkimukset osoittivat valistuksen hieman lisäävän mielenkiintoa laittomien huumeiden käyttöä kohtaan, mutta tämä tulos ei ollut tilastollisesti merkitsevä.

Tulosten perusteella voidaan sanoa, ettei huumeiden vastaisten mainosten vaikutuksille löydy riittävästi perusteluja ja kampanjoilla voi olla kielteisiä tai myönteisiä vaikutuksia. Nyt tarkastellut tutkimukset eivät tue sitä mielikuvaa, että huumeiden vastaisilla kampanjoilla olisi käyttöä ehkäisevää vaikutusta. Yhdessäkään tutkimuksessa ei ole selvitetty kampanjoiden pitkäaikaisia vaikutuksia ja niiden vaikutuksia todellisessa elämässä selvittäneet tutkimukset ovat olleet epämääräisiä.

Johtopäätös, että huumeiden vastaiset kampanjat eivät saavuta tavoitteitaan, perustuu sille oletukselle, että kampanjoiden tavoite on vain ja ainoastaan huumeiden käytön ehkäisy. Mutta kampanjoilla voi olla useita tavoitteita, kuten huumeiden vastaisten lakien ja politiikan kannatuksen lisääminen.

Yksi epäonnistuneimmista kampanjoista oli USA:ssa toteutettu National Youth Anti-Drug Media Campaign. USA:n hallinnon tilintarkastajien mukaan sen todellinen tavoite olikin USA:n osavaltioiden lääkekannabisaloitteiden vaikeuttaminen ja osavaltioiden suostuttelu lopettamaan ne. Tämän tavoitteen onnistumista ei ole koskaan arvioitu.

Jos kampanjoita arvioidaan tosissaan, suurin huolenaihe on niiden ei-aiotut seuraukset. Näitä voi syntyä monella tavalla ja niitä voi seurata mainoksista, joissa on rankimmat huumeiden vastaiset viestit. Ne voivat antaa katsojalleen viestin, että huumeiden käyttö on yleistä ja sitä on vaikea vastustaa. Ne voivat yllyttää "älä tuu mulle..." asennetta lisäten huumeiden käyttöä, ne voidaan sivuuttaa omakohtaisten kokemusten vastaisina tai ne voivat yllyttää keskusteluihin, joita äänekkäimmin huumeita suosivat hallitsevat.

Ilmiselvästi huumeiden vastaiset mainokset, joita USA:n National Youth Anti-Drug Media Campaign sisälsi vuonna 1999, lähettivät arvioiden mukaan myös viestin, että huumeet ovat iso ongelma, niiden käyttö on laajalle levinnyttä - ja niiden kokeilun välttäminen on vaikeaa. On myös mahdollista, että vaikka suurimmalle osalle nuorista mainoksilla ei ole mitään vaikutusta, jotkut voivat vastustaa "tee niinkuin käsketään" -asennetta ja tekevät päinvastoin. Tällaiset tekijät voivat vaikuttaa niihin havaintoihin, että asenteet kannabista kohtaan olivat sitä hyväksyvämmät, mitä enemmän nuori oli nähnyt huumeiden vastaisia mainoksia. On myös havaittu, että mitä enemmän nuori näkee huumeiden vastaisia mainoksia, sitä suuremmalla todennäköisyydellä tämä kokeilee kannabista seuraavan vuoden aikana.

Kokeissa on havaittu, että kun koululaisille esitettiin iskevää kannabiksen vastaista tietoiskua, jossa porttiteoria johtaa kannabiksen käytöstä kovien huumeiden käyttöön ja riippuvuuteen, he kokivat kannabiksen käytön myönteisempänä kuin verrokkiryhmä, joka ei nähnyt valistusta. Tutkijat päättelivät, että koululaiset hylkäsivät porttiteoriakuvauksen, koska se oli ristiriidassa heidän omien kokemustensa kanssa.

Yksi 12-18-vuotiailla nuorilla tehty koe osoitti heidän reagoivan kielteisesti tietoiskuihin, joissa poltetaan kannabista. Ne nuoret, jotka olivat todennäköisimmin kokeilemassa huumeita, kokivat mainokset tehottomina ja varsinkin sellaiset, joissa näytettiin huumeita ja niiden käyttöä.

Yhdessä koululaisilla tehdyssä tutkimuksessa kannabiksen vastaisia mainoksia nähneet esittivät tilaisuuden jälkeen järjestetyssä keskustelussa enemmän kannabista puoltavia kuin kielteisiä asenteita, enemmän vertaispainetta kannabiksen käyttöön ja toisaalta vähemmän aikuisten kannabiksen käyttöä tuomitsevia asenteita kuin vertailuryhmä.

Yksi mekanismi voi olla, että se nuorten ryhmä, joka todennäköisimmin kokeilee kannabista, oli eniten esillä keskustelussa ja heidän mielipiteensä ovat enimmäkseen myönteisiä kannabista kohtaan luoden kannabiksen käytölle suosiollisempaa ilmapiiriä. Jos tällaisia keskusteluja käynnistetään huumeiden vastaisina kampanjoina, voivat nekin saada aikaan päinvastaisia tuloksia varsinkin niiden nuorten keskuudessa, jotka todennäköisimmin myös kokeilevat kannabista.

Huumevalistus bisneksenä


Partnership for a Drug-Free America (PDFA) väittää kotisivuillaan, että perustamisestaan vuonna 1987 lähtien se on estänyt 7,4 miljoonan ihmisen ajautumisen huumeiden käyttäjäksi. Tämä väite on ymmärrettävissä yrityksen taustan kautta: PDFA on Ronald Reaganin kaudella 1980-luvulla mainosalan ammattilaisten kehittämä "voittoa tavoittelematon" organisaatio, joka saa yhteiskunnalta varoja huumeiden vastaisten kampanjoiden kehittämiseen. Sen alkuperäinen nimi oli Media-Advertising Partnership for a Drug-Free America, jonka American Association Advertising Agencies (AAAA) kehitti ja jonka nykyinen nimi on The Partnership at Drugfree.org.

PDFA oli julkisen kohun kohteena kun päihde- ja lääketeollisuus paljastuivat sen rahoittajiksi. Sen sponsoreina on ollut mm. Jim Beam, Philip Morris, Marlboro, Busch Beer, R.J. Reynolds, Bristol Meyers-Squibb, Merck ja Procter & Gamble. Vuodesta 1997 lähtien PDFA on julkistanut vain lääkeyhtiöiltä saamansa tuet.

Nämä sponsorit ovat julkisesti kertoneet tukensa ja saaneet ne yhteiskunnalta verohelpotuksina takaisin. Huumeiden vastainen toiminta tukee päihteiden myyntiä ja huumetestibisnes lääkeyhtiöiden voittoja. Mainos-, lääke-, päihde- ja huumetestibisnes ovat löytäneet huumesodassa yhteiset edut.

Suurimmat voittonsa PDFA tekee yhteiskunnan verovaroilla, koska sen kampanjat rahoitetaan lainvoimaisella yhteistyöllä valtion rahoilla yhteistyössä valkoisen talon Office of National Drug Control Policy'n (ONDCP) kanssa. Vuosina 1998 - 2004 kongressi myönsi ONDCP:lle 1,2 miljardia dollaria National Youth Anti-Drug Media Campaign'n kuluihin. ONDCP maksaa miljoonia TV-yhtiöille näiden mainosten levittämisestä, minkä lisäksi se maksaa huumeiden vastaisten viestien sijoittamisesta suosituihin TV-sarjoihin, urheilukilpailuiden väliajoille jne.

Aina kun huumeiden käytössä voidaan havaita tilastollista laskua, ottavat ONDCP, PDFA ja muut "huumeiden vastaista työtä tekevät" ansion itselleen. Jos huumeiden käytössä tapahtuu nousua, on syy jonkin muun kuten lääkekannabiksen, jota Barack Obaman huumetsaari Gil Kerlikowske on syyttänyt toistuvasti nuorten kannabiksen käytön yleistyessä ja tupakan suosion laskiessa.

Lähde: Journal of Epidemiology and Community Heath

Perjantaikevennyksenä varsin realistinen Pasilan Päihdevalistajat-jakso:

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...