SKY rekisteröintiprosessin materiaalit:
http://www.suomenkannabisyhdistys.org/blogi/902-skyn-rekisteroeinnin-epaeaemisen-materiaalit.html
Maaliskuussa Patentti- ja rekisterihallituksen valituslautakunta päätti pitää PRH:n alkuperäisen päätöksen voimassa ja hylkäsi SKY:n valituksen, joka sai merkittävää tukea päihdealan päättäjilta, tutkijoilta ja vaikuttajilta:
http://www.suomenkannabisyhdistys.org/artikkelit-mainmenu-27/politiikkajakannanotot/901-suomen-kannabisyhdistys-valittanut-rekisteroeinnin-epaeaemisestae-valitukselle-tukea-paeihdealan-vaikuttajilta.html
PRH:n valituslautakunta perustelee päätöstään mm. seuraavasti:
"Yhdistyksen tarkoituksesta saa sen kuvan, että pyrkimyksenä on kannabiksen käytön, hallussapidon ja viljelyn omaan käyttöön salliminen.
Kuitenkaan kansainvälisistä sopimuksista, Suomessa voimassaolevasta lainsäädännöstä eikä myöskään Suomessa tai kansainvälisesti käytävästä huumausainepoliittisesta keskustelusta tai huumausainestrategioista saa tukea käsitykselle, että yhteiskunnassa asenteet olisivat muuttuneet huumausaineet salliviksi vaan nimenomaan huumausainevastaisuus on vallitsevana.
Siten yhteiskunnassa voimassaolevien oikeussäännösten, vallitsevien käsitysten ja hyväksyttyjen periaatteiden vastaisen toiminnan salliminen on oikeus- ja moraalikäsitysten vastaista ja yhdistyksen tarkoitusta on pidettävä yhdistyslain 1 §:n mukaan hyvän tavan vastaisena."
PRH:n valituslautakunta toistaa samaa mantraa kuin päättäjät ministeritasoa myöten. Mikään ei ole niin pysyvää kuin kannabiksen täyskielto, mitään ei ole syytä muuttaa ja myös muutoksesta puhuminen on kiellettyä, Se on hyvien tapojen vastaista.
Asenteet kannabiksen käyttöön ovat jatkuvasti lieventyneet, ja nuorista aikuisista jo huomattavan suuri osa pitää kannabista suhteellisen harmittomana ja mietona humeena eikä suhtaudu sen käyttöön erityisen kielteisesti. Mutta vaikka suurin osa suhtautuisikin siihen kielteisesti, se ei merkitse sitä, että toistakin mieltä saa olla. Kannabisyhdistys ei kehoita rikkomaan lakia, vaan pyrkii lain muuttamiseen, kannabiksen dekriminalisointiin. Se, että muutoksessa esiintyy sana kannabis, ei voi olla peruste yhdistyksen diskriminoinnille.
Suomen kannabisyhdistys jatkaa kamppailua oikeuksiensa puolesta. Vaikka yhdistystä ei olekaan kielletty, niin sen asettaminen eriarvoiseen asemaan rekisterissä olevien yhdistysten kanssa on vakava diskriminointitoimenpide, joka haittaa yhdistyksen toimintaa yhteiskunnassa. Tämän takia yhdistys valittaa PRH:n päätöksestä Korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
PRH:n valituslautakunnan päätös on kokonaisuudessaan luettavissa em. rekisteröintisprosessin materiaalista.
perjantai 4. toukokuuta 2012
PRH hylkäsi valituksen - seuraavaksi hallinto-oikeuteen
PRH hylkäsi valituksen - seuraavaksi korkeimpaan hallinto-oikeuteen
SKY rekisteröintiprosessin materiaalit:
http://www.suomenkannabisyhdistys.org/blogi/902-skyn-rekisteroeinnin-epaeaemisen-materiaalit.html
Maaliskuussa Patentti- ja rekisterihallituksen valituslautakunta päätti pitää PRH:n alkuperäisen päätöksen voimassa ja hylkäsi SKY:n valituksen, joka sai merkittävää tukea päihdealan päättäjilta, tutkijoilta ja vaikuttajilta:
http://www.suomenkannabisyhdistys.org/artikkelit-mainmenu-27/politiikkajakannanotot/901-suomen-kannabisyhdistys-valittanut-rekisteroeinnin-epaeaemisestae-valitukselle-tukea-paeihdealan-vaikuttajilta.html
PRH:n valituslautakunta perustelee päätöstään mm. seuraavasti:
"Yhdistyksen tarkoituksesta saa sen kuvan, että pyrkimyksenä on kannabiksen käytön, hallussapidon ja viljelyn omaan käyttöön salliminen.
Kuitenkaan kansainvälisistä sopimuksista, Suomessa voimassaolevasta lainsäädännöstä eikä myöskään Suomessa tai kansainvälisesti käytävästä huumausainepoliittisesta keskustelusta tai huumausainestrategioista saa tukea käsitykselle, että yhteiskunnassa asenteet olisivat muuttuneet huumausaineet salliviksi vaan nimenomaan huumausainevastaisuus on vallitsevana.
Siten yhteiskunnassa voimassaolevien oikeussäännösten, vallitsevien käsitysten ja hyväksyttyjen periaatteiden vastaisen toiminnan salliminen on oikeus- ja moraalikäsitysten vastaista ja yhdistyksen tarkoitusta on pidettävä yhdistys- lain 1 §:n mukaan hyvän tavan vastaisena."
PRH:n valituslautakunta toistaa samaa mantraa kuin päättäjät ministeritasoa myöten. Mikään ei ole niin pysyvää kuin kannabiksen täyskielto, mitään ei ole syytä muuttaa ja myös muutoksesta puhuminen on kiellettyä, Se on hyvien tapojen vastaista.
Asenteet kannabiksen käyttöön ovat jatkuvasti lieventyneet, ja nuorista aikuisista jo huomattavan suuri osa pitää kannabista suhteellisen harmittomana ja mietona humeena eikä suhtaudu sen käyttöön erityisen kielteisesti. Mutta vaikka suurin osa suhtautuisikin siihen kielteisesti, se ei merkitse sitä, että toistakin mieltä saa olla. Kannabisyhdistys ei kehoita rikkomaan lakia, vaan pyrkii lain muuttamiseen, kannabiksen dekriminalisointiin. Se, että muutoksessa esiintyy sana kannabis, ei voi olla peruste yhdistyksen diskriminoinnille.
Suomen kannabisyhdistys jatkaa kamppailua oikeuksiensa puolesta. Vaikka yhdistystä ei olekaan kielletty, niin sen asettaminen eriarvoiseen asemaan rekisterissä olevien yhdistysten kanssa on vakava diskriminointitoimenpide, joka haittaa yhdistyksen toimintaa yhteiskunnassa. Tämän takia yhdistys valittaa PRH:n päätöksestä Korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
PRH:n valituslautakunnan päätös on kokonaisuudessaan luettavissa em. rekisteröintisprosessin materiaalista.
Maastrichtin kannabiskahvilat eivät aio noudattaa uutta lakia
Maastrichtin kannabiskahviloiden liitto (VOCM) julkaisi tiedotteen juuri uuden kannabispassilain voimaanastumispäivän aattona, jonka mukaan kannabiskahvilat eivät aio noudattaa uusia lakeja. Ne aikovat edelleen kieltäytyä yhteistyöstä budapassin täytäntöönpanemisessa.
On edelleen epäselvää, keille henkilöille tai virastoille myönnetään pääsyoikeus budapassilain edellyttämään kannabiskahviloiden jäsenrekisteriin. On ollut huolestuttavaa, että turvallisuudesta ja oikeudesta vastaava ministeri ilmoitti 27.4. sivuuttavansa Council for Data Protectionín (CBP) esittämät kriittiset huomautukset. VOCM on henkilötietojen pakollisen rekisteröinnin ja ikuisen tallentamisen pääasiallinen vastustaja. Tähän mennessä kannabiksen kuluttajille eikä kannabiskahviloille ole esitetty minkäänlaista selvennystä siihen, kuka ja minkä viranomaisten valtuuttamana näihin tietoihin pääsee käsiksi.
Uusi laki on diskriminoiva
VOCM aikoo aloittaa kaksijakoisen politiikan alkaen 1.5. eli sinä päivänä, jolloin budapassin pitäisi astua käytäntöön.
Kello 10.15 aamulla puheenjohtaja Josemans kieltää joukolta ei-hollantilaisia pääsyn hänen kannabiskahvilaansa Easy Going niin, että he voivat ilmiantaa hänet diskriminoinnista.
Kello 11.00 myynti jatkuu normaalisti kaikille asuinpaikkaan katsomatta. VOCM:n jäsenet kieltäytyvät diskriminoimasta ja rekisteröimästä asiakkaitaan.
Katukaupustelu palaamassa
Maastrictissa on jo havaittu katukaupustelijoiden saapuneen kaupunkiin Liegestä, Itä-Euroopasta ja Ranskasta. He jakavat turisteille uusia säädöksiä huijatakseen heitä asiakkaikseen.
Hollannissa ollaan nopeasti palaamassa vanhoihin aikoihin, jolloin kannabiksen ja kovien huumeiden markkinoita ei oltu erotettu ja diilerit hallitsivat katuja.
Symbolista politiikkaa
VOCM on samaa mieltä useiden pormestareiden, kaupunginvaltuustojen, kansanedustajien, tutkijoiden, riippuvuusklinikoiden ja käyttäjäjärjestöjen kanssa siitä, että budapassi ja suljettu klubi ainoastaan aiheuttavat ongelmia ja edustavat symbolista politiikkaa.
Uudet säädökset eivät vähennä vaan lisäävät häiriöitä ja rikollisuutta. Satoja työpaikkoja uhrataan tuomitulle projektille, joka ruokkii rikollista puolta yhteiskunnassa. Häviäjiä ovat kaupunkien asukkaat, kauppiaat sekä ne lukemattomat asiakkaat, jotka ovat tulleet tänne vuosia ostamaan kannabista ilman turhia häiriötekijöitä turvallisessa ympäristössä, missä pidetään kiinni laeista.
Yksi asia on selvä: tulossa on pitkä kuuma kesä. VOCM:n mukaan budapassi ja suljettu klubi ovat eronneen pääministeri Rutten epäonnistuneen hallituksen laiton kummajainen.
"Unohdetaan tämä oikeistosiiven hyssälöinti ja keskitytään oikeaan ongelmaan, nimittäin "takaoven" ongelmaan. Tämä on Hollannin kannabispolitiikan Akilleen kantapää. Kun saamme valvontaan kannabiksen kasvatuksen ja myymisen kannabiskahviloille, nappaamme kolme kärpästä samalla iskulla: vähemmän rikollisuutta, valtava voitto kansanterveydelle ja miljardi euroa vuodessa valtion kassaan."
Alkaen 1.5. Hollannin hallitus soveltaa uusia toimenpiteitä kannabiskahviloihin pääsyyn Hollannin eteläisissä maakunnissa. Ensi vuoden tammikuun 1. päivästä alkaen nämä säädökset ulotetaan koskemaan koko maata. Ainoastaan Hollannin kansalaiset ja Hollannissa pysyvästi asuvat saavat siitä lähtien käydä kannabiskahviloissa ja heidän tulee rekisteröityä yhden kahvilan vakituiseksi asiakkaaksi, joista tulee suljettuja klubeja.
ENCOD ja sen hollantilaiset jäsenet vastustavat näitä toimenpiteitä, jotka voivat lopettaa vuodesta 1976 voimassa olleen kannabiskahvilamallin. ENCOD, 19 kannabiskahvilaa sekä käyttäjäjärjestö WeSmoke ovat laittaneet vireille oikeusjutun Hollannin valtiota vastaan kumotakseen uusien lakien aiheuttaman diskriminoinnin. Toukokuun 1. päivänä samanlaisia oikeusjuttuja laitetaan vireille paikallistasolla Maastrichtissa ja Tilburgissa.
Tuhannet kannabisaktivistit kokoontuvat 17.6. Amsterdamin kannabiksen vapautuspäivillä aloittamaan kampanjan, joka jatkuu aina Hollannin parlamenttivaaleihin saakka 12. syyskuuta.
Lähde: ENCOD 30.4.2012 ja VOCM kotisivut
Myös Helsingin Sanomat kirjoitti kannabiskahviloiden vastarinnasta 3.5.:
VIRVE KÄHKÖNEN HS
MAASTRICHT. Marc Josemans istuu baarijakkaralla tyhjässä coffeeshopissa eli kannabiskahvilassa Maastrichtin keskustassa. Ovet ovat kiinni, sisäänkäynnin eteen on vedetty suojaverho.
Miehestä uhkuu kapina, kun hän antaa haastatteluja toimittajille.
Vain paria tuntia aiemmin liikkeessä ovat käyneet poliisit ja kaupungin virkamiehet.
He määräsivät kahvilan suljettavaksi, koska kahvilassa oli turisteja eikä Josemansilla ollut esittää vaadittua asiakasrekisteriä.
Hollannin kolmessa eteläisessä maakunnassa tuli tiistaina voimaan uusi sääntö, joka käytännössä sulkee coffeeshopit ulkomaalaisilta.
Vastaisuudessa sisään pääsevät vain rekisteröityneet asiakkaat, jotka asuvat Hollannissa.
"Tämä on yksinkertaisesti syrjintää", pauhaa Josemans, joka toimii myös paikallisen coffeeshopien omistajien yhdistyksen puheenjohtajana.
"Se tarkoittaa, etten voi päästää sisälle edes ihmisiä, jotka haluaisivat tulla vain kahville tai käyttää vessaa."
Uudet säännöt ovat saaneet mediassa nimen pilvipassi.
Josemans kapinoi tarkoituksella sääntöjä vastaan, sillä hän haluaa viedä asian EU-tuomioistuimen käsiteltäväksi.
Myös muiden maakuntien kahvilanpitäjät ovat rikkoneet ohjeita, ja Maastrichtin kaikki 14 coffeeshopia sulkivat ovensa tukeakseen ristiretkeä.
Monia huolettaa se, kuka pääsee käsiksi heistä kerättäviin tietoihin, jos he rekisteröityvät kannabiskahvilan asiakkaaksi. Maastrichtin pormestari vakuutteli tällä viikolla, ettei rekistereitä käytetä muuhun kuin kahviloiden valvontaan.
Josemansin mukaan viranomaiset eivät ole antaneet tietosuojasta riittäviä takeita.
"En halua, että jos joku rekisteröityy meille asiakkaaksi, hänen autovakuutuksensa hinta nousee tai hän ei saa asuntolainaa - tai saa jopa potkut - koska on kannabiksenkäyttäjä."
Pilvipassi on selkeä suunnanmuutos Hollannin suvaitsevaisessa huumepolitiikassa.
Hollanti salli 1970-luvulla kannabistuotteiden myynnin coffeeshopeissa kitkeäkseen huumekauppaan liittyvää rikollisuutta ja pitääkseen mietojen huumeiden käyttäjät erossa kovien huumeiden myyjistä.
Helläkätistä huumepolitiikkaa ovat hyödyntäneet myös turistit. Joka vuosi yli miljoona ulkomaalaista tulee pelkästään Maastrichtiin huumeostoksille.
Hollannin hallitus on perustellut uusia sääntöjä sillä, että niillä karsitaan huumeturismin tuomia ongelmia ja rikollisuutta sekä hillitään marihuanan käyttöä. Näyttää kuitenkin siltä, että säännöillä on päinvastainen vaikutus, koska kauppa siirtyy kaduille.
Vaikka kannabiksen pienimuotoinen myynti on Hollannissa sallittu, coffeeshopit ovat joutuneet ostamaan myytävät tuotteensa takaovesta laittomasti.
Kahvilanpitäjän mielestä parasta olisi tehdä tuotanto-, myynti- ja kulutusportaasta läpinäkyvää, laillista ja verotettavaa. "Jos on kysyntää, se täytyy tyydyttää. Muuten kauppa siirtyy maan alle."
TÄSTÄ ON KYSE
Hollannin kolmessa eteläisessä maakunnassa tuli 1. toukokuuta voimaan sääntö, jonka seurauksena vain Hollannissa asuvat ja rekisteröityneet asiakkaat pääsevät kannabistuotteita myyviin kahviloihin.
Yksi kahvila voi ottaa listoilleen kaksituhatta asiakasta.
Sääntö tulee voimaan koko Hollannissa ensi vuoden alussa.
Hollanti: Maastrichtin kannabiskahvilat eivät aio noudattaa uutta lakia
Lähde: ENCOD 30.4.2012 http://www.encod.org/info/MAASTRICHT-COFFEESHOPS-WILL.html
VOCM kotisivut http://www.vocm-online.nl/uk
Maastrichtin kannabiskahviloiden liitto, VOCM, julkaisi tiedotteen juuri uuden kannabispassilain voimaanastumispäivän aattona, etteivät kannabiskahvilat aio noudattaa uusia lakeja. Ne aikovat edelleen kieltäytyä yhteistyöstä budapassin täytäntöönpanemisessa.
VOCM puheenjohtaja Marc Josemans: ”Yhä edelleen on epäselvää, kuinka ja kuka valvoo jäsenrekisteriä eikä ministeriltä ole tullut yksityiskohtaisia vaatimuksia. Siksi me emme rekisteröi asiakkaita ja aiomme jatkaa kannabiksen myymistä kaikille yli 18 vuotiaille, jotka pystyvät todistamaan henkilöllisyytensä.”
On edelleen epäselvää se, keille henkilöille tai virastoille myönnetään pääsyoikeus budapassilain edellyttämään kannabiskahviloiden jäsenrekisteriin. On ollut huolestuttavaa, että turvallisuudesta ja oikeudesta vastaava ministeri ilmoitti 27.4 sivuuttavansa Council for Data Protection (CBP) esittämät kriittiset huomautukset. VOCM on henkilötietojen pakollisen rekisteröinnin ja ikuisen tallentamisen pääasiallinen vastustaja. Tähän mennessä ei kannabiksen kuluttajille eikä kannabiskahviloille ole esitetty minkäänlaista selvennystä siihen, kuka ja minkä viranomaisten valtuuttamana näihin tietoihin pääsee käsiksi ja mitä tiedolla tehdään.
Uusi laki on diskriminoiva
VOCM aikoo aloittaa kaksijakoisen politiikan alkaen 1.5 eli sinä päivänä, jolloin budapassin pitäisi astua käytäntöön.
Kello 10.15 aamulla puheenjohtaja Josemans kieltää joukolta ei-hollantilaisia pääsyn hänen kannabiskahvilaansa Easy Going niin, että he voivat ilmiantaa hänet diskriminoinnista.
Kello 11.00 myynti jatkuu normaalisti kaikille asuinpaikkaan katsomatta. VOCM:n jäsenet kieltäytyvät diskriminoimasta ja rekisteröimästä asiakkaitaan.
Katukaupustelu palaamassa
Maastrictissa on jo havaittu katukaupustelijoiden saapuneen kaupunkiin Liegestä, Itä-Euroopasta ja Ranskasta. He jakavat turisteille uusia säädöksiä huijatakseen heitä asiakkaikseen.
Hollannissa ollaan nopeasti palaamassa vanhoihin aikoihin, jolloin kannabiksen ja kovien huumeiden markkinoita ei oltu erotettu ja diilerit hallitsivat katuja.
Symbolista politiikkaa
VOCM on samaa mieltä useiden pormestareiden, kaupunginvaltuustojen, kansanedustajien, tutkijoiden, riippuvuusklinikoiden ja käyttäjäjärjestöjen kanssa, että budapassi ja suljettu klubi ainoastaan aiheuttavat ongelmia ja edustavat symbolista politiikkaa.
Uudet säädökset eivät vähennä vaan lisäävät häiriöitä ja rikollisuutta. Satoja työpaikkoja uhrataan tuomitulle projektille, joka ruokkii rikollista puolta yhteiskunnassa. Häviäjiä ovat kaupunkien asukkaat, kauppiaat sekä ne lukemattomat asiakkaat, jotka ovat tulleet tänne vuosia ostamaan kannabista ilman turhia häiriötekijöitä turvallisessa ympäristössä, missä pidetään kiinni laeista.
Yksi asia on selvä: tulossa on pitkä kuuma kesä. VOCM:n mukaan budapassi ja suljettu klubi ovat eronneen pääministeri Rutten epäonnistuneen hallituksen laiton kummajainen.
”Unohdetaan tämä oikeistosiiven hyssälöinti ja keskitytään oikeaan ongelmaan, nimittäin ”takaoven” ongelmaan. Tämä on Hollannin kannabispolitiikan Akilleen kantapää. Kun saamme valvontaan kannabiksen kasvatuksen ja myymisen kannabiskahviloille, nappaamme kolme kärpästä samalla iskulla: vähemmän rikollisuutta, valtava voitto kansanterveydelle ja miljardi euroa vuodessa valtion kassaan.”
Alkaen 1.5 Hollannin hallitus soveltaa uusia toimenpiteitä kannabiskahviloihin pääsyyn Hollannin eteläisissä maakunnissa. Ensi vuoden tammikuun 1:stä päivästä alkaen nämä säädökset ulotetaan koskemaan koko maata. Ainoastaan Hollannin kansalaiset tai Hollannissa pysyvästi asuvat saavat siitä lähtien käydä kannabiskahviloissa ja heidän tulee rekisteröityä yhden kahvilan vakituiseksi asiakkaaksi, joista tulee suljettuja klubeja.
ENCOD ja sen hollantilaiset jäsenet vastustavat näitä toimenpiteitä, jotka voivat johtaa vuodesta 1976 voimassa olleen kannabiskahvilamallin. ENCOD, 19 kannabiskahvilaa sekä käyttäjäjärjestö WeSmoke ovat laittaneet vireille oikeusjutun Hollannin valtiota vastaan kumotakseen uusien lakien aiheuttaman diskriminoinnin. Toukokuun 1. päivänä samanlaisia oikeusjuttuja laitetaan vireille paikallistasolla Maastrichtissa ja Tilburgissa.
17.6 Amsterdamin kannabiksen vapautuspäivillä tuhannet aktivistit kokoontuvat aloittamaan kampanja, joka jatkuu aina Hollannin parlamenttivaaleihin saakka 12. syyskuuta.
Suomen kannabisyhdistys on ENCOD-järjestön jäsen (toim. huom.)
Tapaus on herättänyt huomiota Suomessakin:
HS - Ulkomaat - 3.5.2012
Hollannin kannabiskauppiaat kapinoivat
Kannabiskahviloiden sulkemisen turisteilta sanotaan lisänneen katukauppaa.
VIRVE KÄHKÖNEN HS
MAASTRICHT. Marc Josemans istuu baarijakkaralla tyhjässä coffeeshopissa eli kannabiskahvilassa Maastrichtin keskustassa. Ovet ovat kiinni, sisäänkäynnin eteen on vedetty suojaverho.
Miehestä uhkuu kapina, kun hän antaa haastatteluja toimittajille.
Vain paria tuntia aiemmin liikkeessä ovat käyneet poliisit ja kaupungin virkamiehet.
He määräsivät kahvilan suljettavaksi, koska kahvilassa oli turisteja eikä Josemansilla ollut esittää vaadittua asiakasrekisteriä.
Hollannin kolmessa eteläisessä maakunnassa tuli tiistaina voimaan uusi sääntö, joka käytännössä sulkee coffeeshopit ulkomaalaisilta.
Vastaisuudessa sisään pääsevät vain rekisteröityneet asiakkaat, jotka asuvat Hollannissa.
"Tämä on yksinkertaisesti syrjintää", pauhaa Josemans, joka toimii myös paikallisen coffeeshopien omistajien yhdistyksen puheenjohtajana.
"Se tarkoittaa, etten voi päästää sisälle edes ihmisiä, jotka haluaisivat tulla vain kahville tai käyttää vessaa."
Uudet säännöt ovat saaneet mediassa nimen pilvipassi.
Josemans kapinoi tarkoituksella sääntöjä vastaan, sillä hän haluaa viedä asian EU-tuomioistuimen käsiteltäväksi.
Myös muiden maakuntien kahvilanpitäjät ovat rikkoneet ohjeita, ja Maastrichtin kaikki 14 coffeeshopia sulkivat ovensa tukeakseen ristiretkeä.
Monia huolettaa se, kuka pääsee käsiksi heistä kerättäviin tietoihin, jos he rekisteröityvät kannabiskahvilan asiakkaaksi. Maastrichtin pormestari vakuutteli tällä viikolla, ettei rekistereitä käytetä muuhun kuin kahviloiden valvontaan.
Josemansin mukaan viranomaiset eivät ole antaneet tietosuojasta riittäviä takeita.
"En halua, että jos joku rekisteröityy meille asiakkaaksi, hänen autovakuutuksensa hinta nousee tai hän ei saa asuntolainaa - tai saa jopa potkut - koska on kannabiksenkäyttäjä."
Pilvipassi on selkeä suunnanmuutos Hollannin suvaitsevaisessa huumepolitiikassa.
Hollanti salli 1970-luvulla kannabistuotteiden myynnin coffeeshopeissa kitkeäkseen huumekauppaan liittyvää rikollisuutta ja pitääkseen mietojen huumeiden käyttäjät erossa kovien huumeiden myyjistä.
Helläkätistä huumepolitiikkaa ovat hyödyntäneet myös turistit. Joka vuosi yli miljoona ulkomaalaista tulee pelkästään Maastrichtiin huumeostoksille.
Hollannin hallitus on perustellut uusia sääntöjä sillä, että niillä karsitaan huumeturismin tuomia ongelmia ja rikollisuutta sekä hillitään marihuanan käyttöä. Näyttää kuitenkin siltä, että säännöillä on päinvastainen vaikutus, koska kauppa siirtyy kaduille.
Vaikka kannabiksen pienimuotoinen myynti on Hollannissa sallittu, coffeeshopit ovat joutuneet ostamaan myytävät tuotteensa takaovesta laittomasti.
Kahvilanpitäjän mielestä parasta olisi tehdä tuotanto-, myynti- ja kulutusportaasta läpinäkyvää, laillista ja verotettavaa. "Jos on kysyntää, se täytyy tyydyttää. Muuten kauppa siirtyy maan alle."
TÄSTÄ ON KYSE
- Hollannin kolmessa eteläisessä maakunnassa tuli 1. toukokuuta voimaan sääntö, jonka seurauksena vain Hollannissa asuvat ja rekisteröityneet asiakkaat pääsevät kannabistuotteita myyviin kahviloihin.
- Yksi kahvila voi ottaa listoilleen kaksituhatta asiakasta.
- Sääntö tulee voimaan koko Hollannissa ensi vuoden alussa.
torstai 3. toukokuuta 2012
Huumesota Absurdistanissa
Kaikki maailman valtiot joutuvat käymään USA:n aloittamaa ja YK:n sopimuksilla pakottamaa huumesotaa nuorisoaan vastaan. Huumesotaa pidetään yllä huumetesteillä. Huumesotaa perustellaan mm. sillä, että vanhemmat ovat huolissaan lapsistaan.
Huumetestiteollisuus on kuitenkin pahamaineisen epäluotettava. Tuoreen Clinical Biochemistry -tiedelehden julkaiseman tutkimuksen mukaan yleisesti myynnissä olevat lastensaippuat aiheuttavat vääriä positiivisia kannabistuloksia yleisesti käytetyillä huumetesteillä.
Huumetestilaboratorioiden ja virkamiesten tulisi olla selvillä huumetestien virhelähteistä. Yleensä virhelähteiden oletetaan olevan vain laboratorioiden sisällä, mutta tämän tutkimuksen perusteella huumetestit voivat antaa vääriä tuloksia laboratorioista riippumattomista syistä.
Synteettisen kannabiksen käyttö leviää armeijassa
Synteettiset kannabinoidit, kuten Spice, aiheuttavat kannabiksen vaikutuksen kaltaista euforiaa, mutta ne eivät anna kannabispositiivista testitulosta ja niitä pidetään yleisesti laillisina huumeina. Siksi niiden käyttö on yleistynyt sotilaiden keskuudessa.
Substance Abuse -lehdessä kerrotaan kolme tapausta, joissa sotilaat ovat saaneet Spicena ostamastaan laillisesta yrttisekoitteesta sivuvaikutuksina hallusinaatioita, paranoiaa, deluusioita, kiihotusta ja huumaantumista. Yhdessä tapauksessa huumetesti osoitti synteettisen opioidin levorfanolin, mutta kahdessa muussa tapauksessa huumetestit olivat negatiivisia.
Maailman räjähdysherkissä kriisipesäkkeissä riehuu harhoja ja paranoiaa aiheuttavia kemikaaleja nauttinutta ja raskaasti aseistautunutta amerikkalaisnuorisoa, mikä on vakava uhka maailman rauhalle.
Lääkeainekuolemat vahvassa kasvussa USA:ssa
Centers for Disease Control and Prevention (CDC) julkaisi raportin, joka osoittaa lääkeaineiden aiheuttamien kuolemantapausten olevan vahvassa kasvussa Yhdysvalloissa.
Vuodesta 2000 vuoteen 2009 15-19-vuotiaiden nuorten lääkemyrkytyskuolemien määrä kasvoi 91%. Tämän lääkkeiden aiheuttamien kuolemantapausten kasvu on täysin vastakkainen onnettomuuksissa kuolleiden vähenemisen kanssa samana ajanjaksona. CDC:n mukaan kuolemien lisääntymisen syynä on lääkeaineiden väärinkäytön kasvu. Lääkeaineisiin kuolee Yhdysvalloissa tällä hetkellä 40 ihmistä päivässä.
National Geographicin sarja Drugs Inc kertoo huumekaupasta ympäri maailman. Sarjan muuntohuumeita käsittelevässä jaksossa paljastuu, kuinka laajaa ja kansainvälistä tämä huumeiksi tarkoitettujen lääkeaineiden valmistus ja myynti on. Kun USA:ssa ja EU:ssa lainlaatijat kieltävät yhden kemikaalin, on Kiinan laboratorioissa kymmeniä uusia valmiina levitykseen. Huolestuttavaa tässä kaupassa on se, ettei kukaan tiedä näiden kemikaalien vaikutuksista ihmiseen ennen kuin nuoret alkavat kokeilla niitä.
Markkinoilta on löydetty jo 45 erilaista synteettistä kannabinoidia. Yhdysvalloissa synteettisiä kannabinoideja eli Spicea saa ostaa jopa huoltoasemilta. Vaikka pakkauksiin on lain kiertämiseksi painettu teksti "ei sovellu ihmiskäyttöön", on aineilla laillinen kemikaalistatus eivätkä ne näy huumetesteissä, joissa kiinnijääminen voi aiheuttaa opintojen loppumisen ja syrjäyttää ihmisen loppuiäkseen työmarkkinoilla. Siksi nuoret kokeilevat uusia kemikaaleja henkensä ja mielenterveytensä uhalla.
Farmageddon on huumesodan itseaiheutettu katastrofi, jossa huumepropagandalla ja huumetesteillä peloteltu nuoriso on pakotettu hämäräteollisuuden koekaniineiksi. USA:n uusi "21. vuosisadan huumestrategia" loppuu paternalistiseen julistukseen: "Me aiomme jatkaa Amerikan nuorison ja kaikkien kansalaisten valistamista marihuanan käytön haitallisuudesta".
Yksi päivä Absurdistanin huumesodassa on taas pulkassa.
Lähde: NORML Blog 10.4.2012, Clinical Biochemistry 23.3.2012, Substance Abuse Vol. 33, nro 2/2012 ja Huffington Post 16.4.2012
National Geographic -dokumentti design-huumeista:
Richard Branson vastaanottaa kannabispalkinnon Barcelonan uudessa hasismuseossa
Sir Richard Branson vastaanottaa 9.5. Barcelonan hasismuseon myöntämän Cannabis Culture Award 2012 -palkinnon Maailmanlaajuisen huumepoliittisen komission edustajana. Bransonin ohella komissioon kuuluu 15 muuta maailman johtohahmoa, kuten entinen YK:n ihmisoikeuskomissaari Louise Arbour, entinen USA:n ulkoministeri George Schulz ja entinen Brasilian presidentti Fernando Henrique Cardoso.
Kannabispalkinto jaetaan tänä vuonna kahdessa eri tilaisuudessa Amsterdamissa sekä Barcelonassa, jossa tilaisuuteen liittyy uuden kannabismuseon avajaiset. Virallisen avajaisseremonian tulee suorittamaan Rasqueran kaupungin pormestari Bernat Pellisa.
Barcelonassa palkitaan myös espanjalainen kannabisaktivisti Fernanda de la Figuera ja tunnettu amerikkalainen kirjailija, valokuvaaja ja kannabisaktivisti Todd McCormick.
Amsterdamissa 26.4. pidetyssä tilaisuudessa palkittiin Maailmanlaajuisen komission edustajana Norjan entinen ulkoministeri Thorvald Stoltenberg, Harvardin psykiatrian emeritusprofessori Lester Grinspoon ja hollantilainen psykiatri Frederick Polak.
Tänä vuonna kannabiskulttuuripalkinnon merkitys on suurempi kuin koskaan. Vaikka yhä useampi valtio on dekriminalisoinut kannabiksen, vallitsee suurimmassa osassa maailman maita sortoon, leimaamiseen ja vangitsemiseen perustuva politiikka. Onneksi maailmassa toimii tämän vastaliike, joka yrittää tuoda esille sitä, että järki, oikeudenmukaisuus ja inhimillisyys ovat poliittisia tavoitteita tärkeämpiä.
Branson suuntaa seuraavaksi avaruuteen
Richard Bransonin Virgin-yhtiö aikoo seuraavaksi aloittaa avaruusmatkailun tarpeeksi varakkaille ihmisille, mutta samalla hän kampanjoi sen puolesta, että maan päällä elävillä ihmisillä olisi vapaus käyttää kannabista ("to get high") ilman pelkoa vankilaan joutumisesta.
Bransonin monen miljardin arvoinen Virgin Company käsittää mm. pankki-, lento- ja kännykkäyhtiön. Vuonna 2013 Virgin aikoo aloittaa avaruusmatkailun. Branson itse on tullut tunnetuksi rohkeista harrastuksistaan, kuten yrityksestä lentää maapallon ympäri kuumailmapallolla. Seuraavaksi hän aikoo sukeltaa valtamerten syvimpiin syvänteisiin.
Hänestä on tullut myös yksi vaikutusvaltaisimmista huumeiden dekriminalisoinnin puolustajista. Sen hän kertoo suoraan mm. oman yhtiönsä kotisivuilla pitämässään blogissa.
Brittimiljardööri sanoo, ettei rikosoikeudellinen rankaiseminen ehkäise huumeiden käyttöä ja kehottaa valtioita dekriminalisoimaan huumeiden käytön ja lopettamaan käyttäjien rankaisemisen ja jopa harkitsemaan huumeiden laillistamista.
"Huumeiden kieltolaki ei ole toiminut sen paremmin kuin alkoholinkaan kieltolaki ja hyödyttää ainoastaan väkivaltaisia rikollisjärjestöjä ja vahingoittaa Yhdysvaltojen kansalaisia", selittää Branson Reutersille antamassaan haastattelussa.
Hän sanaili vastikään mm. New Yorkin entisen kuvernöörin Eliot Spitzerin ja Lontoon metropolin entisen poliisipäällikön Ian Blairin kanssa Google+ Versus Debate -keskustelussa otsikolla It's Time to End the War on Drugs.
Virgin yhtiöiden moguli on mukana Maailmanlaajuisessa huumepoliittisessa komissiossa (Global Commission on Drug Policy), johon kuuluu Kolumbian, Brasilian ja Sveitsin entisiä presidenttejä ja joka syntyi Latinalaisen Amerikan Huumeet ja demokratia -komission (Latin American Commission on Drugs and Democracy) laajennuttua maailmanlaajuiseksi.
Viime vuonna komissio julkaisi huumesotaa arvostelevan raporttinsa, jossa mm. kumottiin se väite, että rikosoikeudellinen uhka pakottaa riippuvaiset hakeutumaan hoitoon.
"Ei löydy minkäänlaista todistusaineistoa sille, että vangitsemisen uhka ehkäisisi huumeiden käyttöä", Branson sanoo.
"Ongelmana on nyt hallitusten uskottavuus. Ihmiset tietävät alkoholin olevan haitallisempaa kuin kannabis ja siksi järjestelmän tekopyhyys tekee hallituksen valistuksesta hyödytöntä."
Branson kertoo Portugalin vuoden 2001 dekriminalisoinnin antaman esimerkin rohkaisseen häntä.
Kysyttäessä, eikö hän yritysjohtajana pelkää työntekijöiden tuottavuuden hiipuvan, jos kannabis laillistetaan, Branson viittaa kintaalla noille huolille. Hän pitää tupakkaa ja alkoholia paljon vaarallisempina ja sanoo niiden aiheuttavan enemmän sairauksia ja poissaoloja.
"Kaupankäynnin tuottavuus on vain kasvanut riippumatta alkoholin ja tupakan saatavuudesta. En usko, että kannabiksen vapautuminen eroaa siinäkään suhteessa."
Cannabis Culture Award 2012 esittelyvideo:
Palkintojen jakotilaisuus Amsterdamissa 26.4.2012:
Thorvald Stoltenberg:
Lester Grinspoon:
Frederick Polak:
Lähde: Bloomberg Businessweek 25.4.2012 ja Reuters 29.3.2012
lauantai 28. huhtikuuta 2012
Ruotsin huumepoliisi toivottaa huumeiden laillistajat huumehelvettiin
Poliisit, syyttäjät ja muut kriminaalivirkamiehet puolustavat toimintaansa sillä, etteivät he tee lakeja, vaan ainoastaan soveltavat niitä käytäntöön ja panevat ne täytäntöön.
Suomen kannabisyhdistyksen rekisteröinti on loistava esimerkki siitä, ettei huumepolitiikka kuulu Suomessakaan normaalin demokraattisen päätöksentekoprosessin piiriin, vaan huumesodasta vuosikymmeniä rahansa ansainneet virkamiehet pitävät tiukasti kiinni saavuttamistaan valta-asemista.
Huumeiden laillistamisvaatimusten levitessä jo valtion päämiesten joukkoon on mm. tukholmalainen huumepoliisi Lennart Karlsson lähtenyt vastaiskuun. Hän syyttää Svenska Dagbladetissa julkaistussa mielipidekirjoituksessaan huumeiden laillistajia siitä, että näiden esittämät vaatimukset ovat loukkaus heitä kohtaan, koska he pelastavat ihmishenkiä. Samalla se on loukkaus niitä kohtaan, joiden henkiä poliisi pelastaa.
Tarkemmin hän määrittelee loukkauksena sen, että heiltä ollaan viemässä pois heidän tärkein työkalunsa, nimittäin käytön rankaiseminen. Siksi kaikkien huumeiden laillistamista tai dekriminalisointia kannattavien pitäisi tulla tutustumaan siihen helvettiin, minkä poliisit ovat saaneet aikaan.
Bejerotin asema huumepolitiikan luomisessa
Huumepoliisit kautta maailman sanovat vain toteuttavansa lainsäädäntöä, mutta todellisuus on toisenlainen: huumepoliisit sanelevat huumelait ja lisäksi toteuttavat niitä omien lakiensa mukaan. Ruotsissa harjoitetaan ankaraa huumepolitiikkaa, vaikka kansainvälisessä vertailussa sen huumeongelma ainakaan heroiininkäytöllä mitattuna ei ole ollut merkittävä.
Nils Bejerotin osuus Ruotsin huumevalvonnan syntymisessä on valaiseva esimerkki siitä, miten viranomaisvalta, byrokratia, on luonut sekä huumeongelman, että maan huumepolitiikan. Bejerotin tutkimukset johtivat siihen tulokseen, että mitä ankarampi huumepolitiikka, sitä vähäisempää heroiinin käyttö. Tämän hän osoitti väitöskirjassaan vuonna 1974.
Bejerotin menetelmät ja johtopäätökset eivät ole koskaan saaneet tieteellistä tukea muiden maiden tutkijoilta, mutta silti Ruotsin huumepolitiikka perustuu hänen opeilleen ja se jopa vie näitä oppeja aktiivisesti maailmalle, mm. Suomeen. Ratkaiseva tekijä Bejerotin oppien ottamiseksi ruotsalaisen huumepolitiikan ohjenuoraksi oli se, että Ruotsin poliisi alkoi voimakkaasti tukea hänen oppejaan - olihan Bejerot poliisilääkäri.
Ruotsin poliisivoimien organisaatio ja hallinto poikkeaa monista länsimaista: sillä on hyvin keskitetty byrokratia, mutta se on samalla irrallaan eduskunnan suorasta valvonnasta. Ruotsin poliisin hallintobyrokratiaan kuuluu yli 1000 ihmistä, mikä on merkittävä lobbausryhmä pienessä maassa, ja lisäksi sillä on vahvat yhteydet tiedotusvälineisiin ja varsinkin ns. tabloidilehdistöön.
Tällä ryhmällä on ollut huomattava osuus Ruotsin huumausainepolitiikan luomisessa ja se on aktiivisesti ajanut nimenomaan sen kiristämistä, mistä SvD:ssa julkaistu artikkeli on esimerkki. Ruotsin huumepoliisin maailmankuvaa leimaa vahva kahtiajako: me ja laillistajat.
Ruotsin huumepoliisi pitää päätehtävänään katukauppaan puuttumista, vaikka takavarikot ovatkin pieniä. Poliisin edustaja perustelee politiikkaa seuraavasti:Me häiritsemme heidän toimintaansa seisoskelemalla heidän tiellään, uhkailemalla pakkohoidolla ja tekemällä ylipäänsä heidän elämänsä vaikeaksi
"Me häiritsemme heidän toimintaansa seisoskelemalla heidän tiellään, uhkailemalla pakkohoidolla ja tekemällä ylipäänsä heidän elämänsä vaikeaksi. Mitä vaikeampaa se on, sitä paremmalta vaihtoehdolta toisenlainen elämä alkaa tuntumaan, mikä on siis huumeeton elämä."
Retoriikka perustuu "koko ajan kasvavan ongelman" toistamiselle eri yhteyksissä. Tällä retoriikalla Ruotsin huumepoliisi on saanut kasvatettua henkilöstönsä poikkeuksellisen suureksi suhteessa maan väkilukuun.
Poliisin vallan kasvua on auttanut kahden valtapuolueen keskinäinen nokittelu. Konservatiivinen puolue on oppositiossa ollessaan pitänyt huumeongelmaa poliittisen agendansa kärjessä ja vaatinut toistuvasti lisää resursseja huumepoliisille. Oppositiossa oleva puolue pystyy vaikuttamaan pitämällä asiaa esillä ja siten luomalla poliittista painetta vallassa olevaan puolueeseen.
Sosiaalidemokraattinen puolue on ollut enimmäkseen vallassa viimeiset 50 vuotta ja se on puolestaan yrittänyt oikeuttaa oman ankaran huumepolitiikkansa lisäämällä samanaikaisesti resursseja hoitoon. Näin Ruotsiin on kehittynyt oma ankaran huumepolitiikan sovellus ja yksi kattavimmista huumehoitojärjestelmistä läntisessä maailmassa.
Ruotsia on pidetty huumepolitiikan mallimaana, koska siellä on alhainen kannabiksen käyttötaso. Mutta toisaalta Ruotsilla on oma amfetamiiniongelmansa ja ongelmaisten huumeiden käyttäjien, HIV-tartuntojen sekä huumeisiin kuolleiden määrä on korkea verrattuna esimerkiksi Hollantiin. Ruotsin huumepoliisi on sellaisessa asemassa omassa maassaan, ettei huumepolitiikan uhreilla ole mitään sananvaltaa, eikä ihmisarvoa heidän luomassa yhteiskunnassa.
Ruotsin huumeagentit Suomessa
"Asenteet kannabista kohtaan ovat lieventyneet. 40 prosenttia 25-34-vuotiaista miehistä on käyttänyt ainetta ainakin kerran. Tulisiko lainsäädäntöä muuttaa, jotta se vastaisi nykyistä paremmin kansalaisten mielipiteitä? "
Studioon huumepolitiikkaa puolustamaan oli saatu "erityisnuorisotyöntekijä" riikinruotsalainen Robert Nilsson, joka on tietojen mukaan toiminut Ruotsin poliisin peitetoimintaa tekevänä huumepoliisina. Tämä on esimerkki siitä, miten huumeiden vastainen byrokratia tekee kaikkensa miljardien arvoisen bisneksensä puolustamiseksi. Siksi poliisin harrastama "poliisikulttuuri" pitää ottaa mukaan huumeiden laillista asemaa koskevaan keskusteluun.
Lähde: Svenska Dagbladet 8.4.2012, Föregångarna 16.11.2010 ja Leif Lenke & Börje Olsson (1996) Sweden: Zero Tolerance Wins the Argument? Nicholas Dorn, Jörgen Jepsen, Ernesto Ugo Savona (eds.): European Drug Policies and Enforcement. 1996.
Blogitekstit (Atom)
